Tuija Brax: Demokratiaa tutkittava säännöllisesti. Kuntien johtajat muutospaineessa. Kuorivatko muskeliyliopistot kerman päältä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuija Brax: Demokratiaa tutkittava säännöllisesti. Kuntien johtajat muutospaineessa. Kuorivatko muskeliyliopistot kerman päältä?"

Transkriptio

1 lahjus ja asiakas s.2 työn ulkopuolella s.16 sanojen takana s.18 HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY:n ASIAKASLEHTI 2 Kuntien johtajat muutospaineessa Kuorivatko muskeliyliopistot kerman päältä? säätieteilijöiden suurin haaste Tuija Brax: Demokratiaa tutkittava säännöllisesti haus tutki asiakastyytyväisyyden

2 S A N A S I T T I Ä I N E N K Y S Y A S I A N T U N T I J A V A S T A A S I S Ä LT Ö H A U S Aikuisten puheissa on paljon sanoja, joita he eivät itsekään ehkä osaisi selittää. Kysyimme Annilta, Mikolta, Roosalta ja Juusolta, mitä tarkoittavat sanat lahjus ja asiakas. Anni Rantakaulio, 7 vuotta: Lahjus: Olen kyllä joskus kuullut tämän sanan. Asiakas: Kaupassa on asiakkaita. Olen itse ollut ruokakaupassa asiakkaana. Roosa Helevä, 10 vuotta: Lahjus: Se on sellaista, että laitetaan joku rahasumma jollekin ihmiselle. Asiakas: Kaupassa käy asiakkaita, jotka ostavat tavaroita. Olen itse ollut viimeksi R- kioskilla asiakkaana. Mikko Siltanen, 9 vuotta: Lahjus: Se voisi olla joku lahja. Asiakas: Jos asiakas ostaa jotain kaupasta, niin hänen täytyy maksaa kauppiaalle. Minä käyn asiakkaana Lidlissä. Juuso Tuomola, 10 vuotta: Lahjus: Ei kyllä tule mitään mieleen. (Vaikka Juuson mielessä välähti kyllä ensin sana lahjakas.) Asiakas: Asiakas on ostaja. Olin eilen asiakkaana kirjastossa ja ostin niiden kahvilasta limsaa. Yksittäisten asiakaskohtaamisten vaikutus asiakastyytyväisyyteen? Käsite asiakaskohtaaminen tuli yleisesti käyttöön noin kymmenen vuotta sitten. Se syntyi palvelualan koulutusammattilaisten keskuudessa osittain korvaamaan ja osittain yhdistämään erilaisia asiakaspalveluun liittyviä kohtaamisia. Ei voitu puhua enää vain kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta, sillä sähköpostin ja internetin kautta kohtaamiset ohittivat kirkkaasti perinteiset kuviot. Tämä muutos toi mukanaan monenlaisia uusia haasteita eri aloilla. Ensimmäisten joukossa tämä alkoi näkyä perinteisissä asiakastapaamispaikoissa, kuten pankeissa. Asiakkaat eivät tulleet enää pankkisaliin hoitamaan asioitaan, vaan siirtyivät asioimaan verkossa. Perinteinen pankkiasiakaspalvelu oli siis suuressa muutoksessa. Pankkitoimihenkilöiden piti muun muassa opetella aivan uusia viestintätaitoja, kuten sähköpostiviestintää. Amerikka on tutkimuksen luvattu maa. He ovat tutkineet muun muassa sitä, millainen vaikutus huonolla palvelulla on asiakastyytyväisyyteen. Selvisi, että huonon palvelun vaikutus on dramaattisesti suurempi kuin hyvän tai jopa loistavan palvelun. Kyseisen tutkimuksen päätarkoitus oli selvittää, kuinka amerikkalainen käyttäytyy, jos saa huonoa palvelua. Tulos oli, että amerikkalainen kertoo siitä 11 henkilölle. Hyvää palvelua kokenut asiakas puolestaan kertoo asiasta viidelle. Yksittäisellä palvelutilanteella voi olla siis suuri merkitys. Palvelutilanne, jossa asiakaskohtaaminen tapahtuu, jättää mielikuvan. Negatiivista mielikuvaa on jälkeenpäin erittäin vaikea korjata, joskaan mahdotonta se ei ole. Mutta se vaatii aikaa. Eräs suomalainen operaattori teki suuria uudistuksia vaihtamalla laskutusjärjestelmänsä. Eräs suomalainen pankki yhdistyi ulkomaisen pankin kanssa, ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto epäonnistui. Molemmilla on vaikeuksia paitsi pitää asiakkaansa, erityisesti saada heitä enää takaisin, kun kaikki on aikanaan kunnossa. Mainituissa tapauksissa piilee yksittäisten asiakaskohtaamisten osaamisen mahdollisuus. Siitä esimerkkinä seuraava omakohtainen kokemus: Kun kyseisen operaattorin toiminta lähinnä kiristi hermoja ja aiheutti epätietoisuutta, halusin päästä siitä eroon ja vaihtaa palvelun tuottajaa. Kun puhelimella ei päässyt läpi eikä sähköpostiviesteihin vastannut kukaan, marssin paikalliseen myymälään purkamaan sopimusta. Jonkin ajan kuluttua tulin ulos muutaman lisäpalvelun ostaneena... Mitä tapahtui? Kyseinen myyjä kohtasi minut tilanteessa, jossa olin jo tehnyt päätökseni. Hän kuitenkin osasi asiansa. Myyjän kyky olla empaattinen, mutta samalla ammattimainen ilman turhia selittelyjä sai minut pyörtämään päätökseni. Sittemmin ongelmat ovat loppuneet ja olen ollut operaattoriin tyytyväinen. Kyseinen asiakaskohtaaminen siis vaikutti minuun niin, että mielikuvani tästä yrityksestä muuttui täysin kaikesta huolimatta. SANASITTIÄINEN Lahjus ja asiakas... 2 KYSY HAUS VASTAA Yksittäisten asiakaskohtaamisten vaikutus... 2 Tuija Brax: Kuka tutkii eliitin?... 4 HAUS KOULUTTAA Täysillä tulevaisuuteen... 8 Kuntajohtaja muutoksen edessä Akateemisen vapauden uusi sisältö Ilmastonmuutos haastaa säätieteilijät IHMINEN TYÖN ULKOPUOLELLA Kädet kyynärpäitä myöten mullassa SAURI Sanojen takana MEILTÄ JA MUUALTA P Ä Ä K I R J O I T U S Tämän lehden ilmestyessä palailemme kesälaitumilta ja ajatukset ovat jo arjen rutiineissa, työssä ja omassa jaksamisessa. Toivottavasti hyppy pois jatkuvasta online-tilasta on antanut mahdollisuuden latautumiseen ja itsensä kehittämiseen niillä alueilla, joille ei arjen paineissa ole jäänyt aikaa. Tilaa pieniin irtiottoihin on hyvä muistaa raivata myös lomien välillä. Parhaat ajatukset nimittäin harvoin syntyvät työpöydän ääressä. Työelämän muutoksiin ja jatkuvaan uudistamiseen vaadittava luovuus kasvaa usein hiljaisuudesta ja siitä, että saa välillä vaikkapa upottaa sormet multaan, kuten tähän lehteen haastattelemamme ylijohtaja Silja Hiironniemi (s. 16). Tässä numerossa tapaamme myös monia muita kiinnostavia henkilöitä ajankohtaisten aiheiden ympärillä. Suomalaista hallintoa arvostetaan ja Suomi kuuluu kansainvälisten arviointien mukaan maailman vähiten korruptoituneisiin maihin, mutta löytyykö kehitettävää silti meiltäkin? Sivuilla 4-7 annamme puheenvuoron oikeusministeri Tuija Braxille ja Transparency Suomi ry:n puheenjohtajalle Antti Pihlajamäelle. Pureudumme myös toiseen paljon puhuttuun aiheeseen ilmastonmuutokseen. Se haastaa myös meillä valtionhallinnon, kunnat ja yritykset pohtimaan omia toimintamallejaan. Lue Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen ajatuksia ilmaston muuttumisesta ja siihen varautumisesta sivulta 14. Ajassamme riittää uhkakuvia ilmaston muuttumisesta ja luonnonvarojen ehtymisestä työvoimapulaan, mutta koulutus tarjoaa tilaisuuksia läpi elämän. Toisin kuin muilla voimavaroilla, ihmisen taitojen parantamisella ei tunnu olevan rajoja. Suomen kehitys sadan vuoden aikana yhdestä Euroopan köyhimmistä maista yhdeksi kilpailukykyisimmistä on tästä erinomainen esimerkki. Ilmiömäisen nousun taustalla on ollut valtava panostus inhimilliseen pääomaan. Ylläpidetään siis viisaasti omaa ja henkilöstön osaamista ja hankitaan uusia taitoja. Koulutuksen erityinen lisäarvo on toisilta oppiminen. Tiedon jakaantuessa oppiminen kertautuu ja hyvät käytännöt tulevat entistä useamman käyttöön. Näin varmistamme menestyksen myös jatkossa. Mielenkiintoisia lukuhetkiä lehtemme parissa ja energistä syyskautta kaikille itsensä kehittäjille! Suvi Kataja päätoimittaja Tällä palstalla perehdymme asiakkaidemme avainkysymyksiin. Vastaajana johtaja Juha Juntunen HAUSista. HAUS-ASIAKASLEHTI Julkaisija Haus, PL 101, Helsinki Päätoimittaja Suvi Kataja, puh Kustantaja Markkinointiviestintä Dialogi Oy, PL 410, Helsinki Toimituspäällikkö Riitta Nikkola, puh , Toimitusassistentti Sari Pelkonen Lehden ulkoasu Mikko Hirvonen KANNEN KUVA Lehtikuva Painopaikka Forssan Kirjapaino Osoitteenmuutokset ISSN x

3 k o r r u p t i o Teksti Markku Laitinen Kuvat Lehtikuva ja Antti Vettenranta Oikeusministeri Tuija Brax: Kuka tutkii eliitin? Kansalaiset voivat luottaa hyvään hallintoon ja oikeuden toteutumiseen. Tiedämmekö kuitenkaan varmasti, missä päätökset syntyvät? Vaalirahoituksen julkistamisessa paljastui ikäviä totuuksia. >>> Tuija Braxin mukaan tämän hetken vakavin ongelma on, ettei puoluerahoitus ole avointa.

4 k o r r u p t i o S<<< Suomi pärjää vaikka millä mittareilla hyvin selvityksissä, voiko hallintoon luottaa tai ovatko tuomioistuimien päätökset itsenäisiä. Meillä poliisi sekä syyttäjä- ja tuomiolaitos ovat riippumattomia. Niihin ei voi vaikuttaa rahalla eikä suhteilla. Rikkeitä tapahtuu joskus, mutta ne johtavat tuomioihin. Suomessa on lainattu eniten Transparencyn tutkimusta, kokevatko ihmiset, että täällä saa hoidettua asiansa asia-argumentein lain nojalla ilman lahjontaa. Me olemme syystä kansainvälisesti ykkössijalla, Suomessa ei tarvitse lahjoa. Kyselyn mittarit ovat oikeita, sanoo oikeusministeri Tuija Brax. Transparency International on kansainvälinen lahjonnanvastainen järjestö. Se toimii 90 maassa käytännön tasolla korruptiota vastaan ja läpinäkyvyyden puolesta. Transparencyn vuosi sitten syyskuussa julkaistun Corruption Perception Index (CPI) 2007:n mukaan Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. Ykkössijan Suomen kanssa jakavat Tanska ja Uusi-Seelanti. HAUS mukana kitkemässä korruptiota Kroatiassa HAUS toteuttaa Kroatiassa EU:n rahoittaman twinning light -hankkeen, joka pureutuu Kroatian lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon sekä maan sisäministeriön organisaatioon ja menettelyihin. Koulutukseen osallistuu 100 kroatialaista poliisia. Tavoitteena on parantaa poliisin valmiuksia korruptiorikosten tunnistamisessa ja tutkinnassa sekä tehostaa yhteistoimintaa poliisin, syyttäjien ja oikeuslaitoksen välillä. Romaniassa HAUS on mukana Romaniassa meneillään olevassa EU-twinninghankkeessa maan oikeusministeriön, antikorruptiosyyttäjäviraston sekä eräänlaisen totuuskomission kanssa. Hanke alkoi vuonna heinäkuussa 2006 ja jatkuu lokakuuhun asti. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,55 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa korruption vastaista taistelua Romaniassa ennalta ehkäisevästi ja taannehtivasti. Maan syyttäjille, tutkijoille, poliisille ja tuomareille järjestetään monipuolista koulutusta. Lisäksi hankkeella tuetaan uutta virastoa, joka tutkii poliitikkojen taloudellisia sidonnaisuuksia ja intressejä. EU:n twinninghankkeiden perusperiaate on tasavertainen kumppanuus. Tätä periaatetta hanke on noudattanut. Oikeusministeri Tuija Brax osallistui toukokuussa Romanian vierailullaan hankkeen järjestämään konferenssiin tukien näin hankkeen toteuttamista. Virossa Juuri päättynyt Viron antikorruptihanke pyrki vähentämään korruptiota erityisesti paikallishallinnon tasolla. Hankkeen toteuttivat Viron poliisi ja HAUS kehittämiskeskus. Hankkeessa muun muassa koulutettiin virolaisia poliiseja, syyttäjiä, tutkijoita ja paikallishallinnon virkamiehiä. Hanke alkoi elokuussa 2007 ja päättyi heinäkuun lopussa. Budjetti oli euroa. Lisätietoja: Juha Rumpunen puh ja Antti Karttunen puh Transparencyltä ja muilta on kuitenkin koko ajan löytynyt esimerkiksi puoluerahoituksen avoimuudesta tutkimustuloksia, jotka eivät meitä mairittele. Puolue- ja vaalirahoitustutkimuksia meillä ei ole haluttukaan niin kovasti siteerata. Siellä olemme jo pitkään olleet oudossa joukossa, Brax kertoo. Oikeusministeriö ja Transparency Suomi ry järjestivät viime tammikuussa seminaarin Onko poliittinen rahoitus riittävän avointa. Esittelimme tutkimustuloksia, mutta eivät ne kovin kummoista julkisuutta saaneet. Meidän tulisi katsoa avoimemmin silmin, miten poliittista valtaa rahoitetaan ja kuinka suuri rooli julkisuudella ja lehtitaloilla on siinä, miltä asiat näyttävät. Meillä ei ole juuri keskusteltu siitä, missä tämän pienen kansakunnan mielipide muodostuu, ja mitä rahoja siellä liikkuu. Toistuvaa tutkimista tarvitaan Suomesta voidaan puhua niin sanottuna matalan kynnyksen yhteiskuntana. Vallan käyttäjiä on helppo lähestyä. Päättäjien klikkejä ei synny ainakaan syntyperän tai esimerkiksi yhteisen koulutaustan perusteella niin kuin luokkayhteiskunnassa. Silti puhutaan sisäpiireistä. Meillä ei ole resursseja selvittää eliitin käyttäytymistä, oikeusministeri Tuija Brax sanoo. Tarvitsisimme kolmen, neljän vuoden välein toistuvan tutkimuksen, joka mittaisi syvähaastatteluilla ja laajemmilla kysymyksillä eliitin itsensä ja eliittiä seuraavan lehdistön ja kansalaisten käsityksiä siitä. Demokratiantutkimusresurssit ovat oikeusministeriössä itkettävän ohuet. Meillä on demokratiayksikössä neljä ihmistä. Ruotsissa on vastaavassa yksikössä väkeä moninkertaisesti. Parlamentti saa Ruotsissa kerran vaalikaudessa selvityksen demokratian tilasta ja sen myötä mahdollisten eliittien merkityksestä. Tutkittu ja järjestelmällinen tieto jäsentää kansalaisten kokemukset ja tuo julki lahjonnan, etuoikeutetut ihmiset ja manipuloinnin. Paperit tänne, kiitos Korruption kitkemisessä Suomi yrittää auttaa Romaniaa. Bulgariasta ja Romaniasta on saatu Euroopan unionin uudet raportit. Komissio jäädytti heinäkuussa Bulgarialle myönnettyjä tukia, koska katsoi, ettei tämä ole tehnyt riittävästi korruption poistamiseksi. Meillä ei ole tällaisia vakavia ongelmia, Brax kertoo. Työssämme olemme tekemisissä paljon myös Baltian kanssa. Olen takavuosina kuullut Virossa kommentin, että totta kai me nousimme Transparencyn listoilla, koska on vaalivuosi. Myös vanhoissa Euroopan Unionin maissa esim. Kreikassa olen sikäläiseltä oikeuskanslerilta kuullut tapauksista, joissa lahjontaa on vaadittu esim. rakennusluvissa ja koulun päästötodistuksessa. Arjessa pitää sujautella seteleitä. Braxin mukaan korruptionvastaisessa taistelussa on tärkeää, että asiakirjat ovat julkisia. Pohjoismainen asiakirjajulkisuuskäytäntö on ihan toisesta maailmasta kuin monessa suuremmassa valtiossa. Niin lehdistö Tutkittu ja järjestelmällinen tieto jäsentää kansalaisten kokemukset, tuo julki lahjonnan, etuoikeutetut ihmiset ja manipuloinnin. kuin kansalaiset pystyvät valvomaan myös kunnallista päätöksentekoa. Aina löytyy laillinen suoja, että paperit tänne, kiitos. Brax muistuttaa, että myös virkanimitykset on pystyttävä perustelemaan. Se on oma taiteenlajinsa, ja tiedetään, että on monta eri punnittavaa seikkaa. Tällaisissa perusrakenteissa Suomi toimii hyvin. Kasvavassa kansainvälisessä kanssakäymisessä eri hallintokulttuurit törmäävät. On paljon maita, joissa asiakirjat pidetään piilossa, mutta joissa yksittäisten kansalaisten tietoja ei suojella. Silloin me avoimuutta vaatiessamme joudumme toimimaan myös tietosuojan puolesta. Ministerin järkytys Metelin pelko on hyvä asia, oikeusministeri Tuija Brax sanoo. Hän oli antanut sen sata haastattelua, kuinka toivoton vaalirahoituslaki on ja kuinka sitä ollaan muuttamassa. Ministeri harmistui, kun julkista painetta ei tuntunut syntyvän. Haastatteluilla ei näyttänyt olevan minkäänlaista vaikutusta. Sitten Kalli päästi one-linerinsa, ja vyöry alkoi. Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli sanoi TV1:ssä, ettei hän aio täydentää vaalirahoitusselvitystään, koska laissa ei ole minkäänlaisia sanktioita. Olen vieläkin järkyttynyt, mitä kävi ilmi. Suuria summia. Braxin mukaan tämän hetken vakavin ongelma on, ettei puoluerahoitus ole avointa. Vaalirahoituksen jälkeen saattaa tulla vaikea valmistelu siitä, miten puolueiden rahoitusta muutetaan avoimemmaksi. Uskon, että vaikka puoluerahoitus olisi nykyistä julkisempaa, ei sieltä mitään ihmeitä pomppaa. On vaikea ajatella, että samaan aikaan kuin me olemme näissä ihan luotettavissa mittauksissa hyviä, sieltä löytyisi jotakin todella mätää. Puolueille on voinut kertyä esimerkiksi niitä lähellä oleviin säätiöihin merkittävää pääomaa, jota ei haluta näyttää. Nyt olisi kuitenkin hyvä tilaisuus avata kaikki. Tämän paineen alla vasta-argumenttien tulee olla painavia, tai herää epäily, että on olemassa jotain sellaista, jota me emme tiedä. Suomi on sellainen pieni klubi, etteivät täällä kai likaiset salaisuudet edes pysy. Vaalirahoituksen muutos on lakina nyt asiantuntijoiden käsissä. Poliittinen rahoitus ei ole korruptiota, Antti Pihlajamäki muistuttaa. Järkeä saa käyttää Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Antti Pihlajamäki sanoo, että ensi syksyn kunnallisvaalit on vaalirahoituksen seuraava koetinkivi. Poliittinen rahoitus ei ole korruptiota. Esimerkiksi kaavoitushankkeissa mukana olleiden valtuutettujen kannattaa kuitenkin muistaa, keneltä ottavat tukea yrittäessään uusia valtuustopaikkaansa. Pihlajamäen mielestä korruptioselvityksissä ei välttämättä näy suomalainen hyvä veli tai hyvä sisko -järjestelmä. Kysymys voi olla aikojen kuluessa syntyneistä tavoista, jotka kuitenkin politiikassa voivat johtaa vääristyneisiin päätöksentekomalleihin ja rapauttavat demokratiaa. Julkisia tehtäviä hoitavien ihmisten tulee olla tarkkana yhteyksistään yrityksiin. Antti Pihlajamäen mielestä Suomessa esiintyy vähän korruptiota, vaikkakin myös sellaista sopimatonta menettelyä ja varomattomuutta virkatoimissa, joka ei ole lain vastaista. Järjen käyttö ja hyvät tavat saattavat pelastaa vaikeuksilta. n

5 h a u s k o u l u t t a a Teksti Marita Kuokkanen Kuvat Pekka Sipola Pirjo Korteala kiittelee Askelvalmennusta. Valtiokonttorin Vakuutus suuntaa Täysillä tulevaisuuteen Vakuutustoimialan painotuksissa asiakkuus on viime vuosina ollut keskeisellä sijalla. Asiakastyytyväisyystutkimuksissa arvosana onkin ollut korkea. Haasteet kuitenkin odottavat. Siksi tarvittiin Askel-valmennusta. Valtiokonttorin Vakuutus on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. EEläköitymisen takia suuri osa valtion virastojen henkilökunnasta vaihtuu lähimmän kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevien ikäluokkien määrä on entistä pienempi. Kilpailu osaavasta työvoimasta siis kovenee entisestään. Haluamme säilyttää asiakaspalvelumme hyvän tason jatkossakin, Valtiokonttorin Vakuutustoimialan apulaisjohtaja Pirjo Korteala selvittää. Siksikin johtoryhmässä katsottiin, että Vakuutuksen kaikkien noin 330 henkilön oli hyvä saada yhteinen näkemys asiakaspalvelusta ja sen kehittämisestä Ennen Askel-valmennusta toimialalla ei ollut viimeisen vuosikymmenen aikana toteutettu asiakaspalveluvalmennusta, vaikka yksittäiset henkilöt olivat erilaisia kursseja käyneetkin. Koko henkilöstöä koskeva asiakaspalveluvalmennus oli jäänyt puuttumaan. On tärkeätä, että kun lähdetään kehittämään jotakin osa-aluetta, niin kaikki perustehtäviä tekevät henkilöt pääsevät antamaan käytännön kokemuksensa ja kertomaan omat näkökulmansa asioihinsa. Se toimii kaikkien yhteiseksi eduksi. Valmennuksella haluttiin erityisesti saavuttaa muutama keskeinen tavoite: yhtenäisten palveluperiaatteiden ja toimintatapojen aikaansaaminen, hyvän asiakaspalvelutason ylläpitäminen sekä oman asiakaspalvelutyön arvostuksen nostaminen. Kyllähän me nämä osataan Valmennuksen aikana eri ryhmät kävivät yhdessä läpi esimerkiksi haastavia asiakaspalvelutilanteita, jakoivat kokemuksiaan ja oppivat toinen toisiltaan. Oli hauska huomata, että ihan valmennuksen alussa henkilökunnan mieliala oli vähän sellainen, että kyllähän me nämä asiat osaamme. Mutta kun päästiin ryhmätyöskentelyyn asti henkilökunta oli jaettu 17 ryhmään into alkoi nousta ja huomasimme, että meillähän on erittäin aktiivinen ja omaa työtään kehittävä henkilökunta. Toimistoissa vallitsee keskusteleva työpaikkakulttuuri. Valmennuksen aikana oli huomattavissa selvää oman työn arvostuksen kasvamista. HAUS hoiti kokonaisuuden erittäin hyvin ja se vastasi todella juuri meidän tarpeitamme. Saatujen palautteiden mukaan henkilökunta oli kokenut valmennuksen hyvänä. Valmennuksen aikana jokainen toimisto mietti palvelun kehittämistavoitteet kolmen askeleen ohjelmana: välittömästi toimeenpantavat parannukset, 1 3 kuukauden aikana saavutettavat ja isommat muutokset, joille pitää antaa pidempi kypsymisaika. Tulevaisuuden haasteena on, että eri toimistojen esimiehet panevat ohjelmat käyntiin ja seuraavat niiden kehittymistä. Johtoryhmän kontolla on vuorostaan seurata, että tavoitteet ja suunnitelmat todellakin toteutuvat. Monet asiat on jo saatettu kuntoon ja työläämpien toimeenpanoa odotellaan. Toivottavasti asiakkaamme kokevat palvelun hyvänä. Huippujen valmentamista Koulutuspäällikkö Marja Laine-Asikainen HAUSista on oman talonsa puolesta erittäin tyytyväinen Askel-valmennuksesta saatuun kokemukseen. Tämän valmennuksen räätälöiminen juuri Valtiokonttorin Vakuutuksen tarpeisiin oli vaativa tehtävä, koska heidän asiakkaansa ovat jo perinteisesti pitäneet saamaansa palvelua erittäin hyvänä. Erinomaisen palvelun parantaminen entisestään on kuin valmentaisi huippu-urheilijaryhmää, joka tavoittelee vain kärkisijoja. Laine-Asikaista miellytti Valtiokonttorin työntekijöiden asenne. He halusivat ottaa ammattitaitonsa suhteen askeleen eteenpäin. Valmennuksessa ei tarkasteltu vain tämän päivän tilannetta, vaan suuntauduttiin täysillä myös tulevaisuuteen. Koko julkishallinnossahan on puhaltamassa muutoksen tuulet ja ne asettavat kaikki virastot suurten haasteiden eteen. Valtiokonttorin Vakuutuksen väki on selvästi päättänyt valmistautua huolella kohtaamaan ne ja selviytymään niistä hyvin arvosanoin. HAUS suunnittelee asiakaspalveluvalmennusta myös muille julkishallinnon virastoille. n Kun päästiin ryhmätyöskentelyyn, into kasvoi. Uusia asiakaspalvelukursseja syksyllä l Vaativat asiakastilanteet l Esimiehenä asiakaspalvelussa Lisätietoja: koulutuspäällikkö Marja Laine-Asikainen, puh Marja Laine-Asikainen 8

6 J o h t a m i n e n Teksti Outi Airaksinen Kuva Antti Vettenranta Ikääntyvä väestö ja resurssipula haastavat kuntaorganisaatioita muutokseen, jonka läpiviennissä johtaminen ja johtajat ovat avainasemassa. Y Yhtälö on haasteellinen. Kuntien pitää pystyä houkuttelemaan niin työntekijöitä kuin veronmaksajiakin. Mikäli kunta tarjoaa itse hyvinvointipalveluja, niiden on oltava kilpailukykyisiä ja joka tapauksessa kuntalaiset tarvitsevat ikääntymisen takia palveluja yhä enemmän ja enemmän, vaikka verotuloja niiden tuottamiseen kertyy aiempaa vähemmän. Kunnissa tarvitaan strategista osaamista ja operatiivista tehostettua toimintaa, jotta muutosprosessi ei jää vain strategiatasolle, vaan se pystytään viemään läpi organisaatioissa, konsultti Jouko Arvonen pohjoismaista johtamiskulttuuria kehittävästa FaraxGroupista sanoo. Suomessa ja Ruotsissa toimivan yhtiön perustaja tietää, mitä muutos erilaisissa organisaatioissa edellyttää, ja mihin paukut kannattaa kohdistaa. Arvosen mukaan johtaminen vaikuttaa noin 30 prosenttia organisaatioiden tehokkuuteen. Lisäksi hyvä johtaminen näkyy laatuna, kuten palvelunopeutena tai positiivisena työnantajakuvana. Lisäväriä muutokseen tuovat kuntaliitokset, joissa paikalliset poliitikot ja virkamiehet on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Kuntaliitoksia voi verrata EU:hun. Pääasia on, että virkamiesjohto mieltää, miksi liitos tehdään. Palvelujen jatkuvuuden turvaaminen on keskeinen syy. Ei kuntien perusidentiteetti mihinkään häviä, vaan paikalliset identiteetit voivat jopa vahvistua, johtaja Seppo Mansukoski HAUSista sanoo. HAUSin ja FaraxGroupin yhteisenä tavoitteena on saada kuntiin aivan uuden mittaluokan johtamista, jolla haasteisiin pystytään vastaamaan. Akuutti tarve valmennukselle Johtamisvalmennuksille on kunnissa akuutti tarve. FaraxGroupin kartoitusten mukaan noin kolmannes nykyisistä kuntajohtajista tekee työtään vailla riittävää osaamista. Jouko Arvonen (edessä) ja Seppo Mansukoski auttavat kuntia muutoksessa. Kuntajohtaja muutoksen edessä Noin kolmannes nykyisistä kuntajohtajista tekee työtään vailla riittävää osaamista. Tutkimusten mukaan menestyvien kuntien johtajilla on useita erilaisia kompetenssialueita. He voivat olla esimerkiksi muutosjohtajia, ihmisjohtajia ja spesialisteja. Jos eri osa-alueet pystyy yhdistämään omassa persoonassaan, tuloksena on usein hyvin tehokasta johtamista, Arvonen kuvaa. Olennaista ei kuitenkaan ole, että johtaja hallitsee kaiken, vaan pikemminkin, että hän ymmärtää eri asioiden merkityksellisyyden. Koulutustarvetta lisää myös eläköityminen, joka koettelee veronmaksajien ohella myös kuntajohtajia. Toimintaan ja johtamiseen kohdistuu eri tasoilla organisaatiota odotuksia. Kun vertaamme odotuksia todellisiin toimiin, saamme esiin kehitysalueita, joihin valmennuksella voidaan vaikuttaa, Arvonen kuvaa. Muutosprosessissa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilasta ja odotuksista, jotka kartoitetaan systemaattisesti. Odotuksista nousee yhteinen visio, joka motivoi organisaation jokaista jäsentä muutokseen. Visio on perusta myös toimintastrategioille, joiden toteuttaminen edellyttää sopivaa osaamista. Monesti organisaatioista löytyy myös piileviä kykyjä, jotka on hyvä tunnistaa. Lisäksi muutoksen kannalta on tärkeää pureutua organisaatiokulttuuriin sekä organisaatiossa vallitseviin asenteisiin, jotka näkyvät jokapäiväisessä työssä, kuten esimies alais-suhteissa sekä asiakaskohtaamisissa. Sitouttamista muutokseen keskustelemalla Organisaation jäsenten sitoutuminen muutokseen on eräs sen onnistumisen edellytys. Suomalaiset organisaatiot ovat usein rakenteellisesti hyviä, mutta niissä unohdetaan keskustelu. Ilman kommunikaatiota työntekijä joutuu helposti organisaatiomuutoksen uhriksi ja objektiksi sen sijaan, että hän olisi muutoksessa subjekti, Arvonen sanoo. Osallistavalla ja avoimella johtamisella pystytään myös hyödyntämään ideoita, joita syntyy eri puolilla organisaatiota. Toisinaan muutos voi olla työntekijälle hyvinkin raju, jolloin on olennaista sisäistää muutoksen mielekkyys. Iso muutostrendi näyttäisi olevan niin kutsutun tilaaja tuottaja -mallin kehittäminen kuntapalveluissa. Yksi FaraxGroupin suurista asiakkaista viime vuosina on ollut Tukholman kaupunki, jossa palvelujen järjestämisvastuuta ja yksityistämistä on lähdetty määrätietoisesti viemään käytäntöön. Esimerkiksi Södermalmilla vanhustenhoito on päätetty myydä yksityisille. Virkamiehet joutuvat viemään päätöksen käytäntöön, ja heistä tulee lähes meklareita, jotka eivät osallistu operatiiviseen palvelun tuotantoon, vaan he muodostavat lähinnä laatua seuraavan tilaajaorganisaation, Arvonen kuvaa. Olipa malli mikä hyvänsä, kuntaorganisaatiolla kannattaa olla muutokseen yhteinen ja kommunikoitu visio. Tarkoitus on hakea uusia rakenteita sekä uusia toimijoita yrityksistä ja järjestöistä. Jos jatkettaisiin kuten ennenkin, jo muutaman vuoden kuluttua puolet ikäluokasta pitäisi kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin. Muutoksen takana on viime kädessä koko kansakunnan toimivuus, Mansukoski sanoo. n Tukea muutokseen valmennuksesta HAUS ja FaraxGroup ovat kehittäneet yhteistyössä kuntajohtajille muutosvalmennusohjelman, joka tarjoaa apuvälineitä erilaisiin muutostilanteisiin. Henkilökohtaisessa valmennuksessa esimiehille työstetään henkilökohtainen kehitysohjelma, jonka toteuttamiseksi löytyy selkeitä välineitä. Ryhmävalmennus on suunnattu ensi vaiheessa kuntien johtoryhmille. Niissä ryhmän jäsenet hahmottavat kunnalle yhteisen vision, joka muokataan strategioiksi ja toimintatavoiksi. Tarkoitus on pureutua kuntien ja organisaatioiden todelliseen tilanteeseen ja tarpeisiin, joiden pohjalta valmennusta räätälöidään. Valmennus on osa kehitysprosessia, joka voi kestää useita vuosia. Kun johtoryhmä on käynyt läpi valmennuksen, kehitystä ja koulutusta voidaan jatkaa organisaation muilla tasoilla. Vähintään vuoden aikana toteutettavan valmennuksen tavoitteena on parantaa johtamisen laatua kaikilla organisaatiotasoilla. Tulokset on tarkoitus varmistaa vuoden kuluttua seuranta-analyysillä. Valmennukset alkavat syksyllä

7 k o u l u t u s Teksti Marita Kuokkanen Kuva lehtikuva Akateemisen vapauden uusi sisältö Kuorivatko muskeliyliopistot kerman päältä? Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki astuu voimaan elokuun ensimmäisenä 2009 ja lain mukainen toiminta olisi täydessä laajuudessaan lokakuun ensimmäisenä Uudistuksen myötä yliopistot saavat oman oikeushenkilöllisyyden ja sitä kautta muun muassa täyden vastuun taloudestaan. M Muskeliyliopistot valtaavat akateemiset markkinat ja kuorivat kermat päältä sekä tieteentekijöiden että opiskelijoiden joukoista. Kaikki yliopistot keskittyvät vain yhteen, suosituimpaan tieteenalaan. Yliopisto tekee konkurssin. Professoreista tulee liikemiehiä, jotka päättävät miljoonabudjeteista ilman talouskoulutusta. Tiedemiesten pitää löytää itsestään johtamistaitoja. Henkilökunnan irtisanomissuoja heikkenee ja se saa tottua kilpailuttamaan kykynsä kuten muutkin tavalliset kuolevaiset. Muun muassa tällaisia ajatuksia ja kysymyksiä sekä tunteita nousi pintaan HAUSin toukokuussa järjestämässä, kansallista yliopistouudistusta koskevassa seminaarissa. Puolustuskannalla tuntuivat olevan erityisesti maakuntien yliopistot, kun taas esimerkiksi Helsingin Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula suhtautui oman korkeakoulunsa itsenäiseen tulevaisuuteen luottavaisesti ja varovaisen innostuneesti. Itsenäisen ja osaavan taloudenpidon lisäksi suuri haaste on, miten eri tiedekuntien ja osastojen vetäjät löytävät omat johtamiskykynsä ja luottavat niihin, Matti Pursula analysoi. Punainen lanka on itsenäisyys Uudistuksen pääkoordinaattori, opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Anita Lehikoinen muistuttaa mahdollisia epäilijöitä siitä, että yliopistojen nykyinen tilivastuu ei takaa niiden toiminnalle riittävää joustavuutta. Me vaadimme yliopistoiltamme samantasoisia tuloksia kuin maailman suurilta ja varakkailta yliopistoilta, jotka ovat autonomisia niin taloudellisesti kuin hallinnollisestikin. Kaikilla yliopistoillamme on tarvetta pääomittamiseen: niiden kassassa pitää olla rahaa, jotta ne pystyvät järjestämään toimintansa uudessa olomuodossa. Määrärahoja on lisättävä, jotta yliopistot pystyvät kilpailemaan resursseista tasavertaisina suurten, kansainvälisten yliopistojen kanssa, Lehikoinen painottaa. Yliopistojen on ilmoitettava mennessä, haluavatko ne hallintomuodokseen julkisoikeudellisen laitoksen vai yksityis- Muutoskyvykkyyden mahdollistaja Yliopistoilla on edessään uusi itsenäisyys: momentum edellyttää kyvykkyyttä kohdata suuria muutoksia johtamis- ja ohjausjärjestelmissä, hallitusten tehtävissä ja vastuissa sekä henkilöstön asemassa. HAUS on ollut mukana kouluttajana ja konsulttina kaikissa keskeisissä valtionhallinnon viime vuosikymmenten merkittävissä muutoksissa. Liikelaitosuudistuksessa ja sitä seuranneissa yhtiöittämisissä kävimme läpi muutoksen virastosta itsenäiseksi toimijaksi useiden asiakkaiden kanssa ja myös omakohtaisesti. Nämä arvokkaat kokemukset ovat hyödynnettävissä toteutuvan yliopistouudistuksen mahdollistajana. Onnistunut muutos edellyttää johtamisen, henkilöstövoimavarojen, talouden ja ohjaussuhteiden sekä toimintaprosessien kehittämistä. Kaikilla näillä alueilla tarjoamme sekä avoimia koulutuksia että räätälöityjä ratkaisuja yksittäisille yliopistoille tai yliopistoryhmille. Seuraa syksyn ja tulevan talven uutuustarjontaamme kotisivuillamme Lisätietoja: johtava konsultti Reijo Lindh, puh , oikeudellisen säätiön. Valtio päättää erikseen osallistumisestaan säätiömuotoisina toimivien yliopistojen pääomittamiseen. Valtion osuus tulee olemaan 5/2 peruspääomasta eli sama kuin innovaatioyliopistossa, joka nimettiin Aalto-korkeakouluksi. Valtio voi kuitenkin tehdä myös finanssisijoituksia julkisoikeudellisiinkin yliopistoihin. Ne tehdään yhdenvertaisuusperiaatteella, mutta laatukilpailukaan ei ole poissuljettu. Yliopistojen keskinäinen kilpailu ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että korkeakoulut keskittyisivät kaikki vain suosituimpiin tieteenaloihin. Koulutusalojen määrittelyt säilyvät ennallaan. Yliopistoista ei siis jatkossakaan tule liikeyrityksiä, vaan ne toteuttavat edelleen niille säädettyä koulutustehtävää: kouluttavat työvoimaa ja asiantuntijoita yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Nyt on kuitenkin meneillään ehkä syvällisin muutos yliopistojemme historiassa, kun yliopistot irrotetaan valtiosta oikeushenkilöiksi. Akateeminen vapaus saa aivan uuden sisällön ja sen myötä kasvaa myös yliopistojen itsenäinen vastuu suomalaisen tieteen tekemisen tulevaisuudesta. Kansallinen yliopistouudistus ei ole suuri myllerrys vain akateemisessa maailmassa: se on erittäin suuri muutos myös valtionhallinnossa, sillä yliopistojen henkilöstön osuus on siitä peräti neljäsosan suuruinen. n Yliopistouudistus pähkinänkuoressa l Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema uudistuu joko säätiömuotoon tai julkisoikeudelliseksi laitokseksi. l Valtion rahoitus muuttuu kuukausittaiseksi rahoitukseksi; yliopistoille tulee kullekin oma rahatalous. l Säätiömuotoon siirtyminen on mahdollista muillekin kuin Aalto-korkeakoululle eli kaikille yli 3000 opiskelijan yhteisöille, joissa alkupääomaa on vähintään 25 miljoonaa euroa tuhatta opiskelijaa kohden, valtion vastinrahoitus on sama kuin Aaltokorkeakoulussa (5/2). l Yliopistojen on ilmoitettava hallintomuotonsa OPM:lle mennessä. l Yliopistojen maksukyky, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus turvataan. l Kiinteistöjen käyttöä yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseksi selvittää OPM:n ja VM:n työryhmä (määräaika 30.9.). l Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uusitaan. l Henkilöstön palvelussuhde muuttuu virkasuhteisesta työsopimussuhteiseksi. l Hallituksen (6 14 jäsentä) kokoonpano- ja valintaprosessit muuttuvat; siitä tulee yliopiston ylin päättävä elin. l Hallituksella on huolellisuusvelvoite ja vahingonkorvausvastuu. l Hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa

Maksu-tv-palveluiden asiakastyytyväisyys pitkäaikaisessa hitaassa kasvussa EPSI Rating Maksu-tv 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot