SINIKKA NOPOLA. Kirjan ja Ruusun päivän vieraana. Eero Saarinen - tulevaisuuden tiennäyttäjä. Vauvapiiristä tykkäävät sekä lapset että vanhemmat

Transkriptio

1 Belgique-België P.P Bruxelles 20 1/3545 Parlööri Huhtikuu vuosikerta Kirjan ja Ruusun päivän vieraana SINIKKA NOPOLA Vauvapiiristä tykkäävät sekä lapset että vanhemmat Eero Saarinen - tulevaisuuden tiennäyttäjä Periodique mensuel sauf juillet et août Bureau Postal de dépot 1200 Bruxelles Editeur Responsable Leena Koivu-Kulmala Suomi-Klubi a.s.b.l. Trianonlaan Hever

2 MUUTTOSUUNNITELMIA? Niemen ammattitaidolla ja kokemuksella muuttojärjestelyt hoituvat vaivattomasti kaikkialta Suomesta kaikille mantereille ja päinvastoin. Ota yhteyttä! Myyntipalvelumme Muuttopalvelu Niemi Oy Hankasuontie HELSINKI puh faksi niemi@niemi.fi Yritysmuutot Kotimuutot Ulkomaanmuutot Kalustepalvelulogistiikka Vuokrauspalvelut Varastointipalvelut Pakkaustarvikemyynti Tapahtumalogistiikka

3 Pääkirjoitus Kannen kuva Bouillon PERTTU PARJANEN Vaaleja ja valintoja PARLÖÖRI Suomi-Klubin jäsenlehti vuodesta Ilmestyy kuukausittain, poislukien heinäkuu ja elokuu. TOIMITUS Trianonlaan 17, 3191 Hever, Belgia PÄÄTOIMITTAJA LEENA KOIVU-KULMALA gsm TOIMITUSKUNTA ALINA BELSKAYA, TOIMITTAJA gsm RIIKA LEMPIÄINEN, TOIMITTAJA gsm PERTTU PARJANEN, TAITTO & ULKOASU gsm MAINOSVASTAAVA / MAINOSTILAN MYYNTI HANNA HAVIA sk_markkinointi@yahoo.com gsm ILMOITUSHINNAT (eur) Mainokset Mustavalk. Jäsenhinta Ei-jäs./Yritykset 1/1 s. 90,00 215,00 1/2 s. 70,00 120,00 1/3 s. 60,00 95,00 1/4 s. 36,00 60,00 Neliväri 1/1 s. 520,00 Pysyvä palveluhakemisto Ilmoitusta varten on maksimissaan kuuden rivin mittainen tila, joka maksaa 150,00 euroa/vuosi. Postilaatikko - pienet rivi-ilmoitukset Jäsenille 4 riviä (160 merkkiä) maksuton, ylimääräiset rivit 2 euroa/rivi. Ei-jäsenille 1-4 riviä, 2 euroa/rivi, lisärivit 3,5 euroa/rivi. Ilmoituslaskut maksetaan tilille: ING (IBAN BE43, SWIFT BBRUBEBB). Viitteeksi laitetaan laskun numero. AINEISTON LÄHETTÄMINEN Toukokuun lehden aineiston pitää olla perillä toimituksessa viimeistään Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan Perttu Parjaselle mieluiten sähköpostitse osoitteeseen: taitto.parlööri@suomi-klubi.com. Varaamme oikeuden muokata saapunutta materiaalia ja päättää sen julkaisuajankohdasta tai julkaisematta jättämisestä. Toimitukseen lähetettyä materiaalia ei palauteta, ellei asiasta ole erikseen sovittu. JULKAISUAIKATAULU Toukokuun Parlööri postitetaan lukijoille viikolla 19. Maaliskuussa yli 1100 belgiansuomalaista käytti äänioikeuttaan valittaessa Suomen eduskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että täällä asuvista täysi-ikäisistä Suomen kansalaisista reilu kolmannnes halusi ottaa kantaa kotimaan asioihin ja ennakkoäänesti Brysselissä tai Antwerpenissä. Ulkosuomalaisten joukossa näin korkea äänestysprosentti on hyvin harvinainen. Kuin vaalitunnelman jatkoksi järjestettiin Suomi-Klubin vuosikokous päivänä, jolloin Suomessa vaalihuoneistot olivat auki. Valitettavasti tuttuun tapaan ainoastaan murto-osa jäsenistä osallistui kokoukseen, vaikka tilaisuus tarjoaisi parhaan mahdollisen tavan vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja rahankäyttöön. Vuosikokouksen mielestä johtokunta oli vuonna 2006 onnistunut järjestämään mielenkiintoisia tapahtumia ja hoitanut tiedotuksen mallikelpoisesti. Kulunut vuosi ei sen sijaan ollut taloudellisesti parhaita yhdistyksen historiassa, sillä jäsenmaksutulot olivat selvästi edellisvuotisia pienemmät. Kokouksessa hyväksytyn vuoden 2007 toimintasuunnitelman kantavana ajatuksena onkin, että jäsenmäärä käännetään nousuun. Ja se tuskin on mahdollista muuten kuin osoittamalla jäsenyyden mukanaan tuoma hyöty. Tämän vuoksi esimerkiksi klubin järjestämien tilaisuuksien osanottomaksut ovat halvemmat jäsenille. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. Alkaneen vuoden ohjelma tulee olemaan osaksi hyvin perinteistä: tutut suomalaisjuhlat ja mielenkiintoiset retket ovat luonnollisesti ohjelmassa, ja tiedotukseen panostetaan. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlaa vietetään järjestämällä erityisiä juhlatapahtumia, joista ensimmäinen on Kirjan ja Ruusun päivä huhtikuun lopussa. Tilaisuuden tähtiesiintyjäksi saapuu sekä lasten- että murrekirjailijana tunnettu Sinikka Nopola, josta kerrotaan enemmän tässä lehdessä. Tänä vuonna uuden johtokunnan valintaan ei sisältynyt suurta dramatiikkaa, sillä suurin osa erovuoroisista jäsenistä oli ilmoittanut jatkohaluistaan. Ainoastaan Parlöörin toimitus uudistui ja sai lisävahvistusta. Ja tuskin lupaan liikoja sanoessani, että sen tulette huomaamaan! Kaikki kommentit uudesta ulkoasusta ja taitosta ovat enemmän kuin tervetulleita. Uuden toimituksen on helppo aloittaa työnsä, sillä pohjana on Jaana Hotakaisen kuuden vuoden urakointi Parlöörin taittajana. Kun vuosi sitten Jaana kutsuttiin Suomi- Klubin kunniajäseneksi, toivoimme että Jaana ei lähtisi merkki rinnassa eläkkelle. Sitä Jaana ei totisesti tehnyt. Kiitos, Jaana! Hyvää kevätaikaa kaikille! Leena Koivu-Kulmala Päätoimittaja Suomi-Klubin puheenjohtaja huhtikuu 2007 Parlööri 1

4 Sisältö 1 Pääkirjoitus 3 Klubi tiedottaa Vappu tulee, ole valmis! 8 Nokka kohti Nopolaa Sinikka Nopola saapuu Suomi- Klubin kirjailijavieraaksi 10 Eero Saarinen - arkkitehti Tulevaisuuden tiennäyttäjä 12 Kevät tulee ja sen mukana etanat. Suojaa puutarhasi luonnollisesti. 12 Etanat tulevat Niksejä limanuljaskojen torjuntaan 16 Vauvis on pop Myös isiä kaivataan vauvapiiriin 18 Hiomattomat timantit Kielikysymysten äärellä 20 Suunnistusta belgialaisittain 24 Tenavapalsta 30 Klubilaiset 20 Suunnistus on Belgiassa pieni mutta aktiivinen laji. SUOMI-KLUBI a.s.b.l. Trianonlaan HEVER Belgia JOHTOKUNTA Suomi-Klubi a.s.b.l. on Belgiassa vapaaehtoisvoimin toimiva, voittoa tavoittelematon yhdistys. Suomi-Klubi järjestää jäsenilleen toimintaa ja tapahtumia. Klubi myös tiedottaa niistä ja muista ajankohtaisista asioista ja toimii jäsentensä edunvalvojana. MAKSUT Osallistumismaksut Suomi-Klubin tilaisuuksiin, ilmoituslaskut sekä muut Suomi-Klubin lähettämät laskut maksetaan tilille: ING (IBAN BE43, SWIFT BBRU- BEBB). Osallistumismaksujen liitteeksi laitetaan tilaisuuden nimi ja osallistujien nimet. Muihin maksuihin laitetaan liitteeksi laskun numero. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on sitova ja velvoittaa osallistumismaksun maksamiseen. Peruutuksia otetaan vastaan vain, jos tilaisuuteen on jonotuslista. Suomi-Klubin laskutusosoite on: Clos de la Pasture 4, 1340 OTTIGNIES, Belgique. PUHEENJOHTAJA Leena Koivu-Kulmala gsm koivukulmala@skynet.be VARAPUHEENJOHTAJA Seppo Puustinen puh (työ) puh (koti) spuustinen@ssd.com SIHTEERI Leena Heinilä gsm leena.heinila@skynet.be JÄSENVASTAAVA Kimmo Järvi puh kimmojarvi@gmail.com RAHASTONHOITAJA Kenneth Elmgren puh kenneth.elmgren@scarlet.be KIRJANPITÄJÄ Kimmo Pehkonen puh/fax aki.pehkonen@skynet.be LASKUTUSVASTAAVA Päivi Öhman gsm piivi@coditel.net MAINOSVASTAAVA Hanna Havia gsm hannahavia@hotmail.com KULTTUURIVASTAAVAT Raili Manninen gsm raili@manninen.net Ville Porkola ville.porkola@gmail.com JUHLAVASTAAVAT Mirjami Simula gsm mirjami_simula@msn.com Lasse Suhonen gsm lasse.suhonen@web.de Ulla Piha puh gsm ulla@pihanet. be URHEILUVASTAAVA Harri Susi gsm harri.susi@chello.be PARLÖÖRIN TOIMITUSKUNTA Alina Belskaya gsm alina.belskaya@iki.fi Riika Lempiäinen gsm riika.lempiainen@luukku.com Perttu Parjanen gsm perttu.parjanen@skynet.be IT-VASTAAVA Oskari Mertalo puh oskari.mertalo@iki.fi 2 Parlööri huhtikuu 2007

5 Suomi-Klubin tulevaa ohjelmaa Elokuvakerho: Pahat pojat sivu Jazz-ilta Kirjan ja Ruusun päivä Vappuaatto ja Manneken Pis Kunkku-sillis Samppanjaretki Teatteria: Naisen 11. käsky Linnaretki Olutretki 4 Klubi tiedottaa SUOMI-KLUBI a.s.b.l. AVUSTUKSIA KERHOILLE JA YLEISHYÖDYLLISIIN TARKOITUKSIIN 1. Suomi-Klubin vuosikokous on varannut määrärahan myönnettäväksi apurahoina Suomi-Klubin piirissä toimiville itsenäisille kerhoille. Niitä ovat kerhot, jotka noudattavat kerhotoiminnan taloudellisia ohjeita, ja jotka johtokunta on hyväksynyt. 2, Kerhot voivat hakea avustusta välinehankintoihin tai vastaaviin kertakustannuksiin, kuten esimerkiksi kilpailupalkintoihin. Juoksevien kustannusten kattamiseen ei määrärahaa myönnetä. 3. Jos kyseessä on avustus kilpailua varten, turnauksen tulee olla virallinen Suomi-Klubin mestaruuskilpailu ja siihen saavat osallistua kaikki yhdistyksen jäsenet. 4. Vastasuorituksena kerhojen edellytetään tekevän johtokunnalle kertomuksen avustetusta tapahtumasta tai yleiskuvauksen kerhon toiminnasta. Nämä voidaan julkaista Parlöörissa. 5. Hakemus tehdään kirjallisesti, osoitetaan johtokunnalle ja lähetetään yhdistyksen rahastonhoitajalle (Kenneth Elmgren, osoite Clos de la Pasture 4, 1340 Ottignies). Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee ilmetä, mikäli mahdollista, seuraavat asiat: kerhon nimi ja yhteystiedot aikaisemmat avustukset Suomi-Klubilta ja/tai kuluvan vuoden muut haetut avustukset haetun avustuksen kohde talousarvio, josta näkyvät muut tulot sekä Suomi-Klubin avustuksella katettava osuus 6. Hakemuksen vaillinaisuus voi aiheuttaa sen hylkäämisen, joten hakemusta toimitettaessa on syytä tarkistaa, että tarvittavat tiedot on ilmoitettu. 7. Tarkoitukseen varatun määrärahan enimmäismäärä on yhteensä enintään euroa kaudelle Kerhot voivat hakea määrärahaa pitkin vuotta. Johtokunta voi myös myöntää harkintansa mukaan alkaneelle kaudelle lasten toimintamahdollisuuksia tai Suomi-yhteyttä ja Belgiassa viihtymistä edistäviä yleishyödyllisiä avustuksia enintään euroa. Hakemuksen tulee saapua kirjallisesti osoitettuna johtokunnalle. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee ilmetä, mikäli mahdollista, seuraavat asiat: hakijatahon/organisaation nimi ja yhteys- sekä tilitiedot yhdistys- tai kerhosäännöt aikaisemmat avustukset Suomi-Klubilta ja kuluvan vuoden muut haetut avustukset toimintakertomus/suunnitelma talousarvio, josta ilmenevät muut tulot ja Suomi-Klubin avustuksella katettava osuus menoista haetun avustuksen kohde Hakemuksen vaillinaisuus voi aiheuttaa sen hylkäämisen, joten hakemusta toimitettaessa on syytä tarkistaa, että tarvittavat tiedot on ilmoitettu. Avustusta myönnetään myös uusien toimintojen aloittamiseen ja kertaluontoisten tapahtumien järjestämiseen, silloin kun on kysymys voittoa tavoittelemattomien tilaisuuksien järjestämisestä. Avustusta myönnettäessä Suomi-Klubin johtokunta voi edellyttää selvitystä tai tilitystä avustuksen käytöstä, sekä esimerkiksi ohjelma- ja kirjoitusapua Suomi-Klubin tilaisuuksiin tai julkaisuihin. JOHTOKUNTA huhtikuu 2007 Parlööri 3

6 Klubi tiedottaa Suomalaissyntyinen ja Belgiassa tunnettu ja tunnustettu Anu Junnonen anooensableineen esiintyy 25. huhtikuuta klo alkaen St. Jossen jazz-klubilla levynjulkistamiskeikalla. Suomi-klubilaisille on konsertin jälkeen back-stage tapahtuma Anun ja bändin kanssa. Juttelun lisäksi uusi levy on luvassa erikoishintaan. Tule klubin ovelle klo 20 mennessä. Silloin olet varmistanut sisäänpääsysi 5 hintaan. Paljon toivottu JAZZ- ilta Suomi-klubilaisille klo Anu Junnonen & anoo-ensemble ANU JUNNONEN - laulu TUUR FLORIZOONE - harmonikka DREE PEREMANS - pasuuna YNNAICK PEETERS - kontrabasso YVES PEETERS - rummut Special guests: PEER BAIERLEIN - trumpetti TIM DE JONGHE - trumpetti FREDERIK HEIRMAN - pasuuna Jazz Station Chaussée de Louvain, 193a Bruxelles LÄHDE LEFFAAN! Suomi-klubin odotettu, toivottu ja nyt myös suosittu elokuva-kerho jatkaa toimintaansa Merimieskirkon Brysselin Pappilan kerhohuoneessa keskiviikkoisin klo 19. Ke PAHAT POJAT joilla ei ollut vaihtoehtoa pahatpojat/fi_fi/esittely/ Tarina Takkusen veljeksistä keräsi elokuvateattereihin katsojaa eli enemmän kuin yksikään kotimainen vuoden 1989 jälkeen. Elokuvan lähtökohtana on kaikkien suomalaisten tietämä Koistisen veljessarja, joka joutui tilille yli sadasta rikoksesta eri puolilla Lounais-Suomea Ke VALKOINEN KAUPUNKI repii perheen hajalle valkoinenkaupunki/fi_fi/valkoinenkaupunki/ Palkitun Paha maa -elokuvan jälkeen ohjaaja Aku Louhimies viimeisteli samoissa tunnelmissa liikkuvan tarinan Valkoinen kaupunki, johon hän lainasi päähenkilön ammatin Martin Scorsesen mestariteoksesta Taksikuski. Lisäksi Louhimies sijoitti elokuvaan viittauksia Scorsesen elokuvaan. Tervetuloa mukaan kaikki suomalaisen elokuvan ystävät! Elokuvakerho perii tilavuokran kattamiseksi 5 euron maksun per henkilö per ilta. Lisätiedot Lasse Suhonen, gsm Ke V2 - JÄÄTYNYT ENKELI tuo Vareksen takaisin kaikki/v2/fi_fi/v2/ Kylmä olut ja kuumat naiset sytyttävät Vareksen. Toinenkin Vares-elokuva on sarjakuvamaisella henkilögallerialla miehitetty kovaotteinen, tumman huumorin ryydittämä jännäri, jonka toiminnan polttopisteessä kärvistelee Reijo Mäen dekkareista tuttu turkulainen yksityisetsivä, ikuinen oikeustieteiden ylioppilas Jussi Vares. Nelikymppinen Vares on toiminnan mies, joka tekee luottamuksellisia tutkimuksia kenen laskuun tahansa turhia moralisoimatta. Kovapintaisella Vareksella ei ole kuin kaksi heikkoa kohtaa: kylmä olut ja kuumat naiset, joista kummastakaan hänellä ei ole tapana kieltäytyä. Ke LEVOTTOMAT 3 kun mikään ei riitä... Trilogian kolmas elokuva kertoo naisen seksiriippuvuudesta. Levottomat 3 -elokuvan syntyhistoria ulottuu vuoteen 2000, jolloin Aku Louhimiehen esikoiselokuva Levottomat tuli ensi-iltaan. Tuottaja Markus Selin ymmärsi, että nuorten aikuisten rakkauselämää käsitteleviä, erilaisia elokuvia voi menestyksekkäästi tehdä useita. Hän päätti tuottaa samasta aihepiiristä vielä kaksi elokuvaa kahden vuoden välein. Samalla hän nimesi sarjan Levottomat-trilogiaksi. Trilogian toinen elokuva oli Lenka Hellstedtin Minä ja Morrison (2002), joka sai nimensä elokuvan pohjana olevasta Kata Kärkkäisen romaanista. 4 Parlööri huhtikuu 2007

7 Klubi tiedottaa Teatteria toukokuussa NAISEN 11. KÄSKY Lauantai, klo 19. Scotland House Schuman 6, 8. kerros Bryssel Mä mietin, miten mun elämä oli siihen asti ollut niin mitätöntä. Niin tai näin, sekin vähä loppuisi aika pian. Mitä varten on niin paljon elämänvoimaa, jollei sitä voi käyttää?miksi kaikki tunteet, haaveet ja toiveet, jollei niitä voi koskaan toteuttaa? Se tappoi Shirley Valentinen. Elämättömän elämän paino tukahdutti hänet. Näytelmä Naisen 11. käsky on mennyt Joensuun kaupunginteatterissa täysille katsomoille jo useita vuosia. Nyt saamme esityksen myös Brysseliin! Willy Russelin kirjoittamassa näytelmässä keski-ikäinen, tavallinen perheenäiti Shirley Valentine (Riitta Piironen) huomaa eläneensä koko ajan muiden ehdoilla ja lähtee Kreikkaan etsimään itseään. Kipakasti maustettu näytelmä on koskettava, naurettava ja itkettävä komedia yhden naisen rohkeasta elämänmuutoksesta eikä vain naisille. Esityksen tuo Brysseliin joensuulainen MEP Riitta Myller. Suomi-Klubi järjestää teatteri-illan lauantaina yhdessä Myllerin ja Itä-Suomen EU-toimiston kanssa Itä-Suomen EU-toimiston edustustiloissa Scotland Housessa. Esitys kestää noin tunnin ja 50 minuuttia (sis. väliajan). Liput jäsenille 5, ei-jäsenille 8. Suomi-Klubin Suosittu Samppanjaretki Samppanjaretki REIMSIIN järjestetään lauantaina, Ohjelmassa tutustuminen kahteen suureen shampanjataloon, Taittingeriin ja Piper-Heidsieckiin. Vierailujen välissä oman maun mukainen lounas (ei sisälly retken hintaan). Lähtö Brysselistä anivarhain (Roodebeek klo 7.20 ja Cinquantenaire klo 7.30). Paluu Brysseliin noin klo Retken hinta: jäsenet 45 /ei-jäsenet 55. Ilmoittautumiset mennessä: Maarit Holma, tai gsm Maksu suoritetaan Suomi-Klubin tilille ING Paikat täytetään tilitapahtumajärjestyksessä Suomi-Klubin harrastuskerhot -> kerhot KERHOJEN YHTEYSHENKILÖT ELOKUVAKERHO Lasse Suhonen gsm ETANA-KERHO Yhteydenpitoa ulkobrysseliläisten kesken Rita Kajo puh KLUBI-PUBIN SAUNAILLAT Lasse Suhonen gsm KOIRAKERHO Päivi Reijonen gsm RUOTSINKIELINEN KIRJAPIIRI Viveka Johansson puh (työ) puh (koti) SUOMI-MOTORISTIT Jouko Kuosmanen gsm puh (koti) puh (työ) TAAPEROMUSKARI Tiina Rantala gsm VAIHTOEHTOKERHO Hyvän elämän kerho Ihmiset, eläimet, ympäristö, vegetarismi Riitta Salmi gsm puh Raili Manninen VAUVAMUSKARI Lotta Ehrnrooth gsm puh VIHERPEUKALOT Puutarhanhoitoa Belgiassa Johanna Mäkilä VILLEROY & BOCH Matkoja tehtaille & vaihtopäiviä Leena Blomvall gsm puh/fax huhtikuu 2007 Parlööri 5

8 Klubi tiedottaa ILMOITUS ILMOITUS VAPPUJUHLAT LA BRASSERIE LOUISESSA TUNNELMALLINEN RAVINTOLA LA BRASSE- RIE LOUISE (AVENUE LOUISE 519, BOIS DE LA CAMBREN PÄÄSSÄ) TARJOAA UPEAT PUITTEET RÄISKYVÄÄN VAPPUILUUN. JATKAMME VIIME VUODEN PERINNETTÄMME TARJOAMALLA JA 1.5. VAPPU-MENUN. Kuohuvaa/ hileinen vodka-snapsi ja sillikaviaarileipiä ooo Kevyesti savustettua lohta, parsaa ja valkoviinikastiketta ooo Lime-marinoitua paistettua kampelaa & vihanneksia tai Grillattua lampaanfileetä, riistakastiketta, hunajavihanneksia ja perunapaistosta ooo Tiramisu-speculoos -kakkua VAPPU-MENUN HINTA ON 38 EUROA/ HLÖ. MYÖS KASVISVAIHTOEHTOJA TARJOLLA. PIANISTIMME VIIHDYTTÄÄ VIERAITAMME ILLALLA SEKÄ 1.5. LOUNASAIKAAN. Pöytävaraukset puh Tutustukaa myös uusittuun ruokalistaamme ravintolasivuilla TERVETULOA JUHLIMAAN JA HERKUTTELEMAAN! KOTIÄITI TAIDENÄYTTELYSSÄ Brysselissä asuva suomalainen taiteilija Krista Autio avaa 26. huhtikuuta taidenäyttelyn Almost a Perfect Woman brysseliläisessä Jozsa Galleryssa Ixellesissä. Avajaiset klo Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin klo tai erikseen sovittuina tapaamisina. Näyttely kertoo naisena olemisen autuudesta ja ah, niin ihanasta kotiäidin helposta elämästä, imuroimisesta ja tietty aina sutjakkaana ja nättinä pysymisestä. Näyttelystä ja taiteilijasta enemmän Parlöörin toukokuun numerossa. Jozsa Gallery, Rue St Georges 24, 1050 Ixelles, p tai , catherine@jozsagalery.com Kysymys: Mitä olisi kesä ilman klubin perinteistä olutretkeä? Vastaus: Kuin lager ilman vaahtoa; vetinen, tylsä ja mitäänsanomaton. Olutretki Pelastaaksemme kesän meillä on ilosanoma kaikille jäsenille: Olutretki on suunnitteilla lauantaiksi Määränpää toistaiseksi tuntematon, panimoita on vielä jokunen koluamatta. Toukokuun Parlööristä voit lukea tarkemman ohjelman; kohteet, lounasherkut ja aikataulun. Varmista kesä - lähde maistuvalle matkalle belgialaisten oluiden herkulliseen maailmaan! 6 Parlööri huhtikuu 2007

9 Klubi tiedottaa Laskiaisen jälkeen tulee VAPP U! Manneken Pis pääsee taas kerran suomalaisittain ylioppilaaksi klo 18 vappupallojen ja viuhkojen keskellä. Ylioppilasjuhlat Chaloupe d Orissa Grand Placella. Bongaa sieltä Suomen lippu. Kaikki tervetulleita! Ja kun aamu koittaa, niin Parc Royalen suihkulähteellä syödään KUNKKU-SILLIS 1.5. alkaen klo Ota mukaan piknik-kori ja rento kevätmieli vaikka sadetta uhmaten niin kuin viime vuonna. MANNEKEN PISILLÄ, CHALOUPE D ORISSA JA KUNKKU-SILLIKSELLÄ VIIHDYTTÄÄ NAISKUORO Tutti da Capo ILMOITUS ILMOITUS Tutti da Capo Kevätkonsertti Brysselin merimieskirkon pappila Sunnuntaina klo 18 Johtaa Pia Järvi Lippu 10eur Liput: Nina Tuhkunen (nina.tuhkunen@consilium.europa.eu) huhtikuu 2007 Parlööri 7

10 Artikkeli Palkittu kirjailija Sinikka Nopola saapuu Suomi- Klubin Kirjan ja ruusun päivän tähtiesiintyjäksi. Hänen laaja-alaisesta tuotannostaan löytyy nautittavaa sekä lapsille että aikuisille. Teksti MINNA AALTO Kuva ANTTI NISSINEN Maailmalla Kirjan ja ruusun päivää on vietetty yli 10 vuotta Unesco julisti alkuaan katalonialaisen perinteen Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina, sen julistus kuului. Helsingissä kirjanystävät kokoontuvat Runebergin patsaalle toukokuussa. Brysselissä suomalaiset juhlivat Kirjan ja ruusun päivää huhtikuussa Schumann aukiolla sijaitsevassa edustustilassa. Kirjailijavieraaksi on lupautunut Sinikka Nopola. Sinikka ja Tiina Nopola ovat monesti palkittuja lastenkirjailijoita. Siskokset kirjoittavat yhdessä, mutta Sinikka tunnetaan myös aikuisille sanailevana taiteilijana. Hänen uusin teoksensa on hämäläismurteella kirjoitettu Kyä tässä jotain häikkää o (2006). Teos on hämäläistarinoiden kolmas osa. NOKKA KOHTI NOPOLAA 8 Parlööri huhtikuu 2007

11 Artikkeli Nopolan nasevasti etenevä lyhytproosa kuvaa hämäläisen eläkeläispariskunnan vuoropuhelua sekä heidän aikamiestyttärensä ajatuksia. Äkkiseltään nurkkakuntainen hämäläinen ajattelu saattaa tuntua belgiansuomalaisesta vieraalta, mutta yhtymäkohtiakin löytyy. Näin Hämeessä asuva Likka kuvaa tilannettaan: Mää oon ruvennu kerään leimoja isoo kattilaa varten, kun tiätyissä myymälöissä on semmonen ykköspoonuskeräilykamppanja. Mää oon ollu ihan tyytyväinen kattilatilanteeseeni, mutta äite rupes kyseleen, oonko mää tiatonen tästä boonuskamppanjasta ja onko mulla ollenkaan semmosta kattilaa missä mää voisin keittää isoo annosta kiisseliä. Kuka semmosen annoksen sitten syä, mää ihmettelin. Äite sano, että munkin ois korkee aika ruveta harrastaan kiisseleitä. ( Se on myähästä ny, WSOY 2004) Nopoloiden lastenkirjoissa on runsas ja värikäs henkilökaarti, joista useat ovat karikatyyrisiä hahmoja. Teoksiin sisältyy huumoria ja suoranaista anarkiaa. Heinähatun ja Vilttitossu -kirjojen ydinperhe toteuttaa tuttuja kuvioita, jonka vuoksi hahmot koskettavat. Tunnollinen esikoinen joutuu kantamaan vastuun vallattomasta pikkusiskostaan. Koti-äiti suree menetettyä työuraansa ja pyrkii toisinaan olemaan erityisen hyvä äiti. Isä omistautuu työlleen, mutta huomioi ajoittain myös parisuhteensa. Nopoloiden kirjat ovat lapsista hauskaa luettavaa. Kuitenkin aikuislukija huomaa niissä ironisia latauksia sekä ronskeja heittoja, joilla murretaan tabuja. Kirjojen koomisissa tilanteissa sanaleikit räiskyvät ja yleiset asenteet saavat kyytiä. Nopoloiden tietoinen perhepoliittinen kannanotto lienee Risto Räppääjän hahmo. Risto Räppääjä on rummutusta harrastava poika, joka asuu yhdessä tätinsä Rauhan kanssa. Riston tutkija-äiti ei työuransa vuoksi voi huoltaa lastaan, eikä Riston isästä ole kirjasarjassa lausuttu sanaakaan. Rauha toimii puhelinmyyjänä, koska siten hän pystyy työskentelemään kotoa käsin ja huolehtimaan samalla Ristosta. Rauha haaveilee aikuisesta ihmissuhteesta ja otollinen kohde on naapurin herra Lindberg. Myös Ristolle omat ja tädin ihmissuhteet ovat tärkeitä, kuinkas muuten. Risto kasvaa kirjasarjan edetessä. Kirjoissa käsitellään jo nuorten huolia: Risto Räppääjä ja komea Kullervo, Risto Räppääjä sitkeä finni. Tällä hetkellä Risto-sarjassa ollaan tilanteessa, jossa kasvattajaa huolettaa nuoren koneriippuvuus (Risto Räppääjä ja villi kone, 2006). SINIKKA NOPOLA on Suomi-Klubin Kirjan ja ruusun päivän tähtiesiintyjä lauantaina 28. huhtikuuta. Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille - kirjoja, tv-sarjoja, kuunnelmia, näytelmiä. Kirjailija kertoo lastenkirjasarjoistaan Risto Räppääjä ja Heinähattu ja Vilttitossu, jotka hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kassa. Esillä ovat myös Sinikan valloittavalla huumorilla höystetyt ja aidolla hämäläismurteella kirjoitetut kirjat. Mahdollisuus saada kirjailijan omistuskirjoitus omaan kirjaan. Ohjelmaa kaikille ikäluokille! Välillä rentoudutaan leikkien. Kirjan ja ruusun päivää vietämme Itä-Suomen EUtoimiston konferenssitiloissa lauantaina alkaen klo 10.30, Scotland House, 8. kerros, Rond-Point Schuman 6, Bryssel. Väliajalla tarjolla juomia ja pientä purtavaa. Vapaa pääsy. huhtikuu 2007 Parlööri 9

12 Kulttuuri EERO SAARINEN - TULEVAISUUDEN TIENNÄYTTÄJÄ Eero Saarinen with A Combined Living-Dining-Room-Study project model, created for Architectural Forum magazine, circa 1937 Photographer unknown. Courtesy Eero Saarinen Collection. Manuscripts and Archives, Yale University. BRYSSELIN ARKKITEHTUURIMUSEOSSA CIVA:SSA AVAUTUU HUHTIKUUSSA LAAJA, ARKKITEHTI EERO SAARISEN TUOTANNOSTA KERTOVA NÄYTTELY. NÄYTTELY PEILAA MONIPUOLISESTI ARKKITEHTI SAARISEN URAA 1930-LUVULTA LÄHTIEN LUVUN ALKUUN SAAKKA. 10 Parlööri huhtikuu 2007

13 Kulttuuri Teksti RAE VERKKORANTA Kuvat SUOMEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Eero Saarinen ( ) oli suomalaissyntyinen, Yhdysvalloissa uransa luonut arkkitehti, jonka tuotanto on merkittävällä tavalla vaikuttanut 1900 luvun moderniin arkkitehtuuriin. Saarisen Yhdysvalloissa rakentama ura arkkitehtina oli moniulotteinen ja ulottui julkisten rakennusten, kuten esimerkiksi yliopistorakennusten, suunnittelusta huonekalumuotoiluun saakka. Arkkitehti Saarinen oli kuuluisan suomalaisen arkkitehdin Eliel Saarisen poika, joka eli lapsuutensa Hvitträskin ateljeekodissa ja muutti perheensä mukana Yhdysvaltoihin 12-vuotiaana. Eero Saarisella oli lujat siteen synnyinmaahansa ja hän vieraili Suomessa usein. Näyttelyn nimeen Eero Saarinen: Huominen hahmottuu (Eero Saarinen: Shaping the Future) kiteytyy oivallisesti Eero Saarisen tuotannon huomattava merkitys tulevaisuuden arkkitehtuurille ja ennen kaikkea hänen henkilökohtainen vaikutuksensa arkkitehtuurin innovatiivisuuteen ja kehittymiseen. Brysselin arkkitehtuurimuseossa CIVA:ssa huhtikuussa avautuva näyttely on ensimmäinen Saarisen elämäntyötä laajasti esittelevä näyttely. Se aloitti nelivuotisen Euroopan ja Yhdysvaltain kierroksensa Helsingistä vuonna 2006 ja näyttely kiertää kansainvälisissä museoissa aina Saarisen syntymän 100-vuotisjuhlavuoteen 2010 saakka. Vuonna 2006 Suomen rakennustaiteen museo juhli 50-vuotisjuhlaansa ja nyt Brysselissä avattava näyttely kuului museon juhlavuoden päätapahtumiin. Näyttelyn ovat toteuttaneet suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti, Suomen rakennustaiteen museo ja National Building Museum (Washington, D.C.) Yale University School of Architecturen tuella. Brysselin ohella muina näyttelykaupunkeina ovat näyttelykaupunkeina ovat Oslo, Detroit (Cranbrook), Washington DC, Minneapolis, St. Louis, New York, Los Angeles ja New Haven. Demokraattisen yhteiskunnan arvojen kiteyttäjä Eero Saarinen: Huominen hahmottuu esittelee Eero Saarisen tuotantoa luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin valmistui viimeinen hänen suunnittelemistaan rakennuksista. Näyttely tarjoaa ensi kerran tilaisuuden nähdä Saarisen elämäntyö yhtenä kokonaisuutena. Arkkitehdin elämäntyötä tarkastellaan sekä sodanjälkeisen modernin Dulles International Airport Terminal, Chantilly, Virginia, circa Photographer Balthazar Korab. Balthazar Korab Ltd. DULLES. Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin lentokenttäterminaali Virginiassa, Yhdysvalloissa. Rakennusta pidetään yhtenä Eero Saarisen merkittävimmistä suunnittelutöistä. arkkitehtuurin näkökulmasta että vauraan, teknologisesti edistyneen ja demokraattisen yhteiskunnan pyrkimysten ja arvojen kiteyttäjänä. Saarisen suunnittelemista lentokenttäterminaaleista, suurlähetystöistä ja kansallisista muistomerkeistä on tullut vahvoja amerikkalaisen identiteetin symboleja. Saarisen Yhdysvaltoihin suunnittelemista töistä tunnettuimpiin lukeutuu mm. United States Jefferson National Expansion Memorial - paremmin tunnettu nimellä Gateway Arch - sekä hänen suunnittelemansa lentokenttäterminaalit New Yorkiin ja Washington DC:iin, jotka korostivat ulkomaanmatkailun loistokkuutta ja toimivat samalla portteina Yhdysvaltain liike-elämän ja politiikan pääkaupunkeihin. Näyttelyn vetonauloina ovat eri arkistoista ja yksityiskokoelmista lainatut luonnospiirustukset, työpiirustukset, pienoismallit, valokuvat, kalusteet ja filmit sekä muu aineisto, josta suurin osa ei aiemmin ole ollut näytteillä. Merkittävä osa materiaalista on saatu Yalen yliopiston käsikirjoitus- ja arkistokokoelmasta, josta on muodostunut laajin Eero Saarista koskeva aineistokokonaisuus. Lisäksi Yalen yliopiston opiskelijat ovat tehneet digitaalianimaatioita Saarisen töistä nimenomaan tätä näyttelyä varten. Vaikka lahjakasta Eero Saarista on usein pidetty yksilöllisenä sankariarkkitehtina, oli hän todellisuudessa ylpeä yhteistyökyvyistään muiden arkkitehtien, taiteilijoitten, insinöörien sekä asiakkaiden kanssa. Tämän asennoitumisen tuloksena syntyi arkkitehtuuria, jonka sekä sulautui harmonisesti ympäristöönsä, että oli esimerkki yksilöllisestä ilmaisusta, jossa vahva ja yksinkertainen perusidea hallitsi kokonaisuutta. Eero Saarinen hyödynsi töissään moderneinta rakennustekniikkaa, ja hänen arkkitehtuurissaan oli uudenlaista ja persoonallista, usein myös metaforisia elementtejä sisältävää estetiikkaa. Hän toi esiin tuotannossaan Amerikan sodan jälkeisiä avoimen yhteiskunnan ihanteita, jotka tarjosivat rajattomia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Uudenlaisen ja rikkaamman arkkitehtuurin etsijänä vuonna vain 51 -vuotiaana - kuolleesta Eero Saarisesta tuli yksi aikansa kiistanalaisimpia, mutta samalla tuotteliaimpia ja vaikutusvaltaisimpia arkkitehteja. Teksti on lyhennetty osittain suomen rakennustaiteen museon Eero Saarisen näyttelyä käsittelevästä näyttelyesittelystä. EERO SAARINEN: HUOMINEN HAHMOTTUU -NÄYTTELYN TOTEUTTAMISESSA CIVA:N YHTEISTYÖKUMPPANEINA BRYSSELISSÄ OVAT OLLEET MM. SUOMEN BENELUX -INSTITUUTTI JA SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ. NÄYTTELY ON AVOINNA TIISTAISTA SUNNUNTAIHIN KLO , BRYSSELIN ARKKITEHTUURIMUSEO CIVA: CENTRE INTERNATIONAL POUR LA VILLE, L ARCITECTURE AND LE PAYSAGE - RUE DE L HERMITAGE 55, 1050 BRYSSEL. LISÄTIETOA : TAI INFO@CIVA. BE LIPUT: 6 /4 RYHMÄT (10+), ARKKITEHDIT, INSINÖÖRIT JA ELÄKELÄISET/ 2. OPISKELIJAT, TYÖTTÖMÄT/ ALLE 6-VUOTIAAT LAPSET ILMAISEKSI. huhtikuu 2007 Parlööri 11

14 Artikkeli Teksti JOHANNA MÄKILÄ Kuva RIIKA LEMPIÄINEN Etanatko Etanat ja kotilot ovat varsinaisia puutarhan tihulaisia. Ne eivät pure kasveja, vaan raastavat karhealla kielellään reikiä lehtiin. Vaurioitunut kasvi on altis bakteereille ja sienitaudeille, jotka viimeistelevät tuhon. Euroopassa on lukuisia erilaisia etanoita ja kotiloita, mutta onneksi kaikki eivät ruokaile puutarhojen herkuilla. Kotilot tekevät etanoita vähemmän tuhoa kasveille ja lisäksi ne herkuttelevat etanoiden munilla. Etanat ja kotilot ovat kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja, ne voivat siis joko pariutua toisen yksilön kanssa tai hedelmöittää itse itsensä. Etana voi munia kosteina kesinä yhteensä 500 pientä, valkoisen läpikuultavaa munaa munan ryhmiin kaivamiinsa kuoppiin, oksien alle sekä myös risu-, lehti- ja kompostikasoihin. Belgiassa on kolme kotiperäistä etanalajia jotka voivat aiheuttaa tuhoa kylvötaimille, nuorille kasveille va puutarhassa ja kasvien juurille. Valepeltoetana (Deroceras reticulatum) on yksi harmillisimmasta etanoista myös Suomessa. Se pysyttelee melkoisen pienellä omalla paikallaan, liikkuu yleensä yöllä ja syö maanpäällisiä kasveja. Kuivina kausina se etsii suojaa maan alta ja varsinkin nuoret etanayksilöt syövät kasvien juuria aiheuttaen paljon tuhoa. Zwarte wegslak (Arion distinctus) syö erityisesti nuoria kylvötaimia ja juurikasveja. Täysikasvuisina ne aiheuttavat tuhoa erityisesti leutoina talvina. Punasiruetana (Arion ater/ Arion rufus) on laji, josta on joko mustia, ruskeita tai kirkkaan oranssinpunaisia muotoja. Se syö kaikkea, erityisesti nuoria versoja ja jo syötyjä kasveja, mutta on perso myös sienille ja maatuville kasvinosille. Aikuiset yksilöt aiheuttavat pahinta tuhoa elosyyskuussa. Onneksi silloin monien kasvien lehdistö on vahvaa, osittain 12 Parlööri huhtikuu 2007

15 Artikkeli ivana si? jopa kuivahtanutta, joten se ei enää ole niin maittavaa näille etanoille. Belgiaan, kuten Suomeenkin on saapunut Välimeren alueelta espanjansiruetana ( tappajaetana, Arion lusitanicus), joka on oranssin punaruskea ja melko likaisen värinen. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä, jolloin niillä on usein tumma sivujuova ja kilvellä lyyramainen kuvio. Tämä laji sietää monista muista etanoista poiketen valoa ja kuivuutta. Ne liikkuvat varsin paljon (5-9 metriä tunnissa) ja käyvät yölliseen tuhotyöhönsä joskus jo illan hämärtyessä. Niitä on löydetty jopa 50 yksilöä neliömetriltä! Espanjansiruetana leviää mullassa tai taimissa olevien munien kautta. Se on kaikkiruokainen ja sille kelpaavat niin kasvien lehdet, kukat kuin sipulitkin. Sen on todettu pitävän erityisesti aromaattisista tai voimakastuoksuisista kasvilajeista ja jopa nokkosista. Se syö myös kuolleita eläimiä, lajitovereitaankin, ja erheellinen tappajaetana-nimi on tullut siitä. Tallaaminen on paras keino tuhota siruetanoita kotikotipuu tarhassa. Koska se maistuu pahalta ja tuottaa runsaasti limaa, se ei maistu luontaisille tuholaisille. Suomen isoista etanalajeista ukkoetana (Limax cinereoniger) on saanut osakseen vihamielistä suhtautumista, koska sitä kuvitellaan helposti espanjansiruetanaksi. Edellinen on Suomessa alkuperäinen, hieno eläin, jälkimmäinen etelästä kulkeutunut ja nitistettävä puutarhatuholainen. Molemmat lajit ovat täyteen mittaansa venyneinä 15-senttisiä votkaleita. Ukkoetanan värit vaihtelevat kovasti, mutta miltei aina etana on mustahko tai harmahtava ja selkäviiru on vaalea. Erehtymätön tuntomerkki on jalan alusta, siis maha, joka on musta mutta keskeltä valkeahko. Ukkoetana on erikoistunut syömään sienirihmastoa tai sienten lakkeja ja useimmiten sen tapaakin lahon puun pinnalta. Erityisesti sadekesinä Suomessa ovat vaivana pienistä etanoista kelmeän vaaleanruskeat huhtikuu 2007 Parlööri 13

16 Artikkeli peltoetanat (Deroceras agreste) sekä tummemmat ja hiukan kirjavat valepeltoetanat (Deroceras reticulatum). Etanat ja kotilot eivät ole kovinkaan kiinnostuneita mm. seuraavista kasveista: akileija, kurjenpolvi, timjami, rautayrtti, saniaiset, villapähkämö, pietaryrtti, siankärsämö, kultapiisku, leijonankita, leimukukat, laventeli, neilikat, iisoppi, valkosipuli, koristekrassi (joka kyllä toimii mustien kirvojen houkuttelemiseen), raparperi sekä eräät hieman kitkerät kasvit, kuten salaattisikuri eli witloof, juurisikuri ja lehtisalaatti. Mutta ne ilmestyvät lähes ensimmäisenä lupiineihin, jolloin voit alkaa tarkkailla puutarhaasi sillä silmällä. Niille maistuvat erityisesti kaikki kellokukat, kuunliljat, nauhukset, tulppaanit ja muut sipulikasvit, nuoret salaatit ja oikeastaan kaikki kylvötaimet, retiisit, nuoret kesäkurpitsat ja kurpitsat, pavut, kypsyvät mansikat, perunat ja monet muut. Ne syövät halulla myös voikukkia ja nokkosia, espanjansiruetana jopa raparperia! Etanoiden luontaisia vihollisia ovat esimerkiksi pikkulinnut, siilit, ankat ja sorsat. Samoin sammakot, sisiliskot, erilaiset koppakuoriaiset, sudenkorennot ja lukit pitävät etanoita ruokalistallaan. Mitään varmaa poppakonstia etanoiden torjuntaan ei ole olemassa, mutta vaihtoehtoja sitäkin enemmän ja hyvä vinkki on yhdistellä useampaa keinoa. * Kylvä taimet ruukkuihin ja istuta kasvimaalle kuivemman jakson alussa vasta, kun taimet ovat hyvin kehittyneitä. Istuta riittävän harvaan, jotta aurinko ja tuuli pääsevät kuivattamaan kasteen ja sateen kasvien lehdiltä. Samoin on hyvä kastella kasvit aamulla, jotta maan pinta ehtii kuivahtaa ennen yötä. * Lannoita kasvisi hitaasti liukenevilla lannoitteilla, jolloin kasvit kasvavat tasapainoisemmin. Erityisesti liika typpi ja runsas kastelu tekevät kasveista liian reheviä eli hyvin maistuvia samalla edistät muiden tuholaisten ja kasvitautien esiintymistä. * Kotiloiden kuori ei kasva kunnolla, jos ne eivät saa riittävästi kalsiumia ruuastaan. Samoin, kun maan ph on alhainen eli hapan. Lannoittamattoman turpeen levittäminen lisää happamuutta. * Kompostikasat ovat etanoiden paratiisi. Jos lisäät kompostia maallesi, voit samalla levittää etanoita. Samoin ruohokatteen levittäminen kasvimaalle voi aiheuttaa yllätyksen. * Poimi etanat pois aamulla, illalla ja sadekelillä. Etanat viihtyvät kosteassa ja ovat Mitään varsin taitavasti värittyneitä, joten niitä on usein hankala löytää. Muista siis katsoa myös kasvien tyville tai lehtien alapinnoille, kivien, oksien ja lautojen sekä maakokkareiden alle. Paras konsti saaliin tuhoamiseen on joko jalalla tai kahden kiven välissä murskaamalla. Koska etanat ovat myös raadonsyöjiä, ne saavat oivallista ruokaa, jos jätät kuolleet maan pinnalle. Kaiva ne siis kuoppaan. Voit myös tappaa ne upottamalla kiehuvaan veteen tai liuokseen, jossa on 2/3 etikkaa ja 1/3 vettä. * Ferramol / Escar- varmaa poppakonstia etanoiden torjumiseksi ei ole. Go on ympäristöystävällinen rakeinen t o r j u nt a - a i n e (rautafosfaattia). Se tehoaa ainakin kaikkiin Suomessa e s i i n t y v i i n etana- ja koti- Englantilaiset tutkijat kehittävät myös robottia, joka poimisi etanat. lolajeihin, myös espanjansi r uetanaan. * Snails also love a cap full of beer and, hopefully, imbibe in a happy dead drunk! Siis pilsneriä (tai maitoa) lautaselle tai maahan kaivettuun purkkiin, jonka ylälaita on maan pinnalla. Täytä purkki kolmanneksella kaljaa tai seoksella, jossa on yksi osa kaljaa, kaksi osaa vettä ja lusikallinen sokeria. Etana-ansana toimivat myös raa at perunanpuolikkaat, kurpitsa- ja kesäkurpitsapalat, tomaatit ja hedelmät. Piilota herkut esim. kosteiden säkkien, lautojen, kivien, vanhojen kattotiilien tai suurten kasvinlehtien alle, josta tuholaiset on helpompi poimia. * Noin 50 cm korkuinen maahan painettu pelti-, teräs tai muovilevy, jonka ylälaita (15-20 cm) on taivutettu kaarevaksi lipaksi. Etanat kyllä kiipeävät seinämää pitkin ylös, mutta eivät selviä terävästä kulmasta. Kasvit voi myös suojata valmiilla tai kotitekoisilla muovikauluksilla. Esimerkiksi 1,5 litran vesipullosta saa pohjan pois leikkaamalla suojan, ja samalla pienoiskasvihuoneen, taimen ympärille. Ikävä kyllä nämä konstit eivät kyllä auta kovin hyvin, sillä maassa on aina munia ja nuoria etanoita molemmin puolin aitaa. * Kuivassa maassa etanoiden on vaikea liikkua, joten voit harata kevyesti ja toistuvasti maan pinnan, joka kuivuu siten nopeasti. Samalla saat tuhottua jonkin verran munia ja vastakuoriutuneita etanoita. Voit myös levittää kasvien ympärille muutaman senttimetrin kapeita kaistoja kosteutta imeviä aineita (tuhkaa, kalkkijauhetta, laavarakeita, sahanpurua) etanan liman kuivaamiseksi. * Liikkumisen estämiseen voit kokeilla karkeaa hiekkaa (toimii myös sateella), huopamattoa, murskattua munankuorta, kaakaopapua, simpukankuorta, pellavarouhetta, kahvinporoja, erityistä etanaliimaa (slakkenlijm, colie à limaces) tai vaseliinia. Erityisen hyvä este ovat kuusenneulaset. * Tavallinen suola on varsin tehokasta, mutta sitä ei tulisi käyttää, sillä se on myrkkyä maan pieneliöille ja rakenteelle. * Kotiloimattomien etanoiden torjuntaan voidaan käyttää etanoilla loisivaa ankeroista eli nematodilla phasmarhabditis hermaphrodita, tuotenimi Nemaslug. Se toimii parhaiten, kun maan lämpötila on 15 C eli Belgiassa suunnilleen maalis-huhtikuussa ja lokakuussa. Paras keino päästä etanoista eroon on muuttaa parvekkeelliseen kerrostaloon ja poimia mahdollisimman nopeasti tihulaiset pois ruukullisten kasvien seasta. Englantilaiset tutkijat kehittävät myös robottia, joka poimisi etanat ja kotilot automaattisesti, mutta eipä sellainen taida ensimmäiseksi tepastella kotipuutarhassa. 14 Parlööri huhtikuu 2007

17 Fantasiafilmifestivaalit 25 vuotta RIITTA OITTINEN Kun karnevaaleista on päästy, alkavat toisenlaiset naamiohuvit. Pari viikkoa kestävien Brysselin fantasiafilmifestivaalien aikana osa yleisöstä pukeutuu viimeisen päälle teemaan liittyen - ja Manneken Piskin saa aihepiiriin sopivan asun. Eniten fantasiahahmoja näkyy illansuussa Silloin järjestetään vampyyrijuhlat, jonne on turha edes yrittää sisään arkivetimissä. Perinteiseen tapaan esityksiä on elokuva-arkistossa ja Cinema Novassa. Pääosa aktiviteeteista on nyt ensimmäistä kertaa valtavassa Tour & taxis -kompleksissa (metro: Yser). Sen sekava festivaalikartta esittelee Belgian suurimman elokuvateatterin (1200 katsojaa), musiikkihuoneen ja ravintolan. Näyttelytiloissa on muun muassa Brux-Hell -nimellä kulkeva näyttely. He, joille koko rakennus on sanatarkasti Brux-Hell, ovat liikun- tarajoitteiset. Pohjapiirroksen yhden huoneen keskelle on nimittäin tragikoomisesti lätkäisty kartan ainoa pyörätuolimerkki. Jää täysin hämäräksi, miten pyörätuolilla pääsee mainittuun kohtaan, saati miten liikkuminen ympäriinsä onnistuu. Festivaalikartasta ei selviä edes elokuvateatteriin esteettömyys. Festivaalin avaa 5.3. kello 20 Trainspotting -elokuvasta tunnetun Danny Boylen Sunshine, joka on sen Euroopan ensi-ilta. Esillä on paljon töitä Aasiasta, varsinkin Japanista ja Etelä-Koreasta. Yksi päivä (9.4.) on jopa omistettu japanimaatiolle. Pohjoismaisia tuulahduksia tuovat 7.4. kello 16 esitettävä Peter Lindmarkin trilleri Exit (2006) ja Anders Ronnow-Klarlundin poliittinen satiiri Hvodran vi slipper af med de andre (2007), joka näytetään 12.4 kello ja kello Tapahtuman yhteydessä järjestetään scifi-, fantasia- ja mangamarkkinat Samaan aikaan on ohjelmaa lapsille. Tähtien sota -elokuvan 30- vuotisjuhlia vietetään Samaan aikaan fantasiafestivaalien kanssa Tour & Taxis -tiloissa on erillinen kiertonäyttely mammuteista. Elämä on vaarallista, todetaan sen esitteessä. Sama sanoma toistuu festivaalin monissa filmeissä. Monimutkaisempia viestejä niissä ei aina olekaan, joskin hyvällä tuurilla ohjelmistosta löytyy myös pieniä helmiä. Festival du Film Fantastique de Bruxelles Brussels festival v/d fantastische film: (myös englanniksi) Tour & taxis: Neandertal-näyttely: (20.5. asti) Le Soir: Kuopio mallina Vallonian palomiehille Valloniaan suunnitellaan Kuopiossa toimivan Pelastusopiston mallin mukaista palomiesten koulutuskeskusta. Belgialaiset olivat äskettäin Suomessa tutustumassa Pelastusopistoon ja hakevat nyt rahoitusta Lensin kuntaan perustettavaan opistoon. Opisto tulisi lähelle Hainautissa Jurbisessa jo toimivaa Maailman suurimman luomutomaattitarhan kasvihuoneissa pörräävät Belgian Westerlosta tuodut kimalaiset. Satakunnassa Honkajoella sijaitsevan KKK-Vihanneksen tarhoissa on tälläkin hetkellä noin tomaatinlatvaa kukkaterttuineen. Tomaatin kukassa on sekä emi että hede, mutta hedelmän syntyminen vaatii pölytyksen. Siitepölyä on runsaasti, mutta sen irtoaminen ja siirtyminen heteistä emiin edellyttää tärinää. Jos pölytys on heikkoa, tomaateista tulee onttoja tai muuten vajavaisia. Mitä parempi hedelmöitys, sitä parempi hedelmä. Kimalaiset ovat osoittautuneet pölyttäjinä korvaamattomiksi. Niiden käyttö yleistyi tomaattitarhoilla poliisiopistoa, jonka tiloja voitaisiin käyttää teoriaopinnoissa. Pohjoismaat ovat meitä kymmenen vuotta edellä pelastustoiminnassa. Uudesta keskuksesta tulisi Kuopion mallin mukainen toiminnoiltaan, arvioi opetuksesta alueellisesti vastaava valtuutettu Annie Taulet. (Parlöörille toim. Raili Manninen) Satakunnan Kansa: Belgiasta kiidätetyt kimalaiset nostavat tomaattitarhan satoja luvun alkupuolella, kun pesiä alkoi tulla markkinoille. - Tätä ennen ihmiset pölyttivät tomaatin kukkia täristelemällä kasveja, esimerkiksi mäiskimällä pitkillä kepeillä tukilankoja. Ihmistyö on kuitenkin kallista ja ajoittaista, eikä teho vastaa kimalaisten jatkuvaa hyörinää. Kimalaisten tulo mullisti koko systeemin, puutarhuri Pentti Rasi kehuu. Kimalaispesät asukkaineen tuodaan Honkajoelle Belgiasta närpiöläisen jälleenmyyjän kautta. Kimalaiset matkustavat niin kuorma-autossa, lentokoneessa kuin privaattikyydissä. Pörriäiset selviävät pitkästä reissusta hyvin. (Parlöörille toim. Tuija Jansson) Helsingin Sanomat: Belgiassa mietitään ydinvoiman vastaisen lain murtamista Belgian nykyinen hallitus on teettänyt alustavan energiaraportin, jossa väläytellään ydinvoimakielteisen lain kumoamista. Ohjelma tulee lausuntokierroksen jälkeen mahdollisesti parlamentin hyväksyttäväksi ennen seuraavia vaaleja, jotka ovat kesäkuussa. Nykyisen lain mukaan kaikki maan ydinreaktorit on suljettava 40 vuoden toimintakauden jälkeen eikä uusia rakenneta. Toistaiseksi viimeinen reaktori käynnistyi 1985 ja maan pitäisi olla ydinvoimaton vuonna Belgian sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on 54 prosenttia. Koko energian tarpeesta ydinvoima kattaa 22 prosenttia. Jos kaikki Belgian ydinvoimalat ajetaan alas, se vaatii suuria toimia uusiutuvan energian käyttöön ottamiseksi. Joidenkin laskelmien mukaan neljännes maan pinta-alasta olisi käytettävä tavalla tai toisella energian tuottamiseen. (Parlöörille toim. Tuija Jansson) huhtikuu 2007 Parlööri 15

18 Vauvis on pop 16 Parlööri huhtikuu 2007

19 Artikkeli PIIRILÄISET. Irene Pursiheimo on vauviksen veteraaneja. Hän tuli mukaan esikoisensa kanssa 4 vuotta sitten, ja nyt mukana touhussa on 2-vuotias kuopus Mikael. Pursiheimo kehuu erityisesti vauvapiirin vapaamuotoista konseptia ja miellyttävää ilmapiiriä. Suomi-Klubin vauvapiiri on äideille ja lapsille viihtyisä tapaamishetki. Myös isiä toivotaan mukaan toimintaan. Teksti & Kuvat PERTTU PARJANEN Vauvis eli Suomi-Klubin vauvapiiri on suosittu asia. Viikottaisiin, jäsenten kodeissa järjestettäviin kokoontumisiin saapuu säännöllisesti hyvän matkaa toistakymmentä äitiä vauvoineen. Vanhemmat kahvittelevat ja herkuttelevat, ja lapset viettävät aikaa yhdessä leikkien. Kerhon uusi yhteyshenkilö Paola Rydman kertoo, että piirille on selkeä sosiaalinen tilaus suomalaisten keskuudessa. - Kyllä voi sanoa, että tämä on henkireikä, sosiaalinen kanava, Rydman summaa. - Lapsen myötä syntyy usein tarve vertaisryhmään, varsinkin ensikertalaisena, mutta muutenkin. Vauvapiiri on tarkoitettu 0 4 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen, isovanhemmilleen ja au paireilleen. Piiri kokoontuu yleensä keskiviikkoisin kello 10 tai 14 jonkun jäsenen kotona. Ilmoittautumiset kulloisellekin järjestäjälle maanantaina ja tiistaina kello 13 mennessä. Vauvapiiri kokoontuu Brysselin alueella. Lisätietoja: Paola Rydman, prydman@hotmail.com gsm Hanna-Liisa Erkheikki, hanna.liisa@skynet.fi gsm Käytännön tietämystä Rydman ja hänen tyttärensä Anaïs ovat käyneet ryhmässä siitä lähtien, kun vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Anaïs vain kynnelle kykeni. - Kivojen ihmiskontaktien lisäksi täältä saa myös paljon käytännön neuvoja, Rydman kuvaa piirin hyötyjä. Rydman kertoo, että piirissä vertaillaan esimerkiksi kokemuksia päiväkodeista ja pidetään jopa listoja hyvistä leikkipuistoista ja lastentarvikeliikkeistä. Ylipäätään kaikesta lasten kanssa selviämiseen liittyvästä saa Rydmanin mukaan vauvapiirissä arvokasta tietoa. - Ja puistokavereitakin täältä löytyy tarvittaessa. Rydman huomauttaa myös, että vauvapiiriin kannattaa osallistua jo odotusaikana. Piirissä on paljon kokemusta eri lääkäreistä ja sairaaloista, ja vertaistuki tekee synnyttämisen vieraassa maassa vähemmän pelottavaksi. Kaikille avointa Myöskään miehiä ei hyljeksitä, vaikka heitä ei tungokseen asti olekaan vauvapiirissä näkynyt. Joitakin urheita kuitenkin on aika ajoin tullut paikalle, ja he ovat tuntuneet viihtyvän hyvin. - Ja vauvoja päivisin hoitavat au pairit ovat myös tervetulleita, Rydman muistuttaa. - Heidänkin päivänsä saattavat tuntua lyhyemmiltä, jos he tulevat tänne silloin tällöin tapaamaan muita. Rydman korostaa, että vauvapiiri ei ole sisäpiiri, eikä mukaan tuloa kannata arastella siksi, ettei tunne ketään kävijöistä. - Mukaan vaan ihan ilman muuta. Porukka vaihtuu kumminkin koko ajan jonkin verran, ja äkkiä täällä tutustuu ihmisiin. huhtikuu 2007 Parlööri 17

20 Hiomattomat timantit - nuortensivut Englanti ja ranska väistyvät suomen tieltä Ironista kyllä, suomen kielen tärkein kehittäjä tuli kokonaan ruotsinkieliseltä alueelta, Pernajan Torsbystä. Tutkijat eivät ole koskaan saaneet varmuutta siitä, oppiko Mikael Agricola suomea kotonaan vai vasta vanhemmalla iällä, mutta hän hallitsi sen joka tapauksessa täydellisesti. Tämän lisäksi Agricola osasi ruotsia, latinaa, saksaa, kreikkaa ja hepreaa. Mikael Agricolalla oli kolme työtä. Ensimmäinen, joka tunnustettiin suureksi ansioksi, oli rooli uskonpuhdistajana ja kirkollisena uudistajana. Toinen, vasta myöhemmin tunnustettu, oli urakka suomen kielen kehittäjänä. Kolmas, hatarasti tunnettu, oli työ rauhanneuvottelijana. Agricolan tavoite oli kääntää koko Raamattu suomeksi. Tätä varten hänen oli keksittävä uusia sanoja, sillä kirkkosanasto oli tuolloin hyvin vähäinen. Agricola oli myös avainhenkilö suomen kirjakielen kehittämisessä. Hän kantoi pääasiallisen vastuun kirjallisesta käännöstyöstä, vaikka opiskelutoverit ja työryhmät olivat toisinaan hänen apunaan. Agricolan teoksia ovat Se Wsi Testamenti, Abckiria ja Rucouskiria Bibliasta. Mahtaisiko ranskan oppiminen olla helpompaa, jos suomen kieli olisi edelleen samanlaista kuin Mikael Agricolan aikoina? Kaksoiskonsonanteille ja vokaaleille ei ollut vakiintunutta kirjoitustapaa, tiettyä kirjainta ei sanottu aina samalla lailla ja samaa äännettä voitiin merkitä monella eri kirjaimella. Lisäksi Agricolan suomessa oli artikkeli (Se Uusi Testamentti), Agricolan perua olevia sanoja: hallitus, käsikirjoitus, esikuva, isänmaa, elämänvesi, rukoushuone, inhimillinen, omatunto, vihollinen. KÄYTÖSTÄ HÄVINNEITÄ: jalopeura (leijona) kirjakammio (kirjahylly) luutarha (hautausmaa). vierasperäisiä kirjaimia (w, c, x) ja muita saksan, ruotsin ja latinan vaikutteita. Hattivatti Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä on 9. huhtikuuta. Samainen 9.4. on myös Elias Lönnrotin, luvulla eläneen suomen kielen uudistajan, syntymäpäivä. ILMOITUS KULJETETTAVA SUOMALAINEN TELTTASAUNA NYT BELGIASSA - ALOITUSTARJOUS! KULKEE MUKANA HELPPO KANTAA NOPEA KOOTA 2 kokoa, korkealaatuinen ja turvallinen materiaali, tehty Suomessa, nopea toimitus suoraan kotiisi. Rentoudu oman saunan löylyssä. Lisätietoja: tentsauna@scarlet.be +32(0) TELTTASAUNA NEXI TUO LAATUA ELÄMÄÄN! ILMOITUS 18 Parlööri huhtikuu 2007