Vuosikokouksen satoa Uudet johtokuntalaiset esittelyssä Suvi Vuorisesta kunniajäsen

Transkriptio

1 Parlööri Belgique-België P.P Bruxelles 20 1/ Huhtikuu vuosikerta Vuosikokouksen satoa Uudet johtokuntalaiset esittelyssä Suvi Vuorisesta kunniajäsen Tunnelmia Nightwishin keikalta Gentiläiset luontoretkellä Périodique mensuel sauf juillet et août Bureau Postal de dépot 1200 Bruxelles Editeur Responsable Teemu Railimo Suomi-Klubi a.s.b.l. Rue Hydraulique Bruxelles

2 MUUTTOSUUNNITELMIA? Niemen ammattitaidolla ja kokemuksella muuttojärjestelyt hoituvat vaivattomasti kaikkialta Suomesta kaikille mantereille ja päinvastoin. Ota yhteyttä! Myyntipalvelumme Muuttopalvelu Niemi Oy Hankasuontie HELSINKI puh faksi niemi@niemi.fi Yritysmuutot Kotimuutot Ulkomaanmuutot Kalustepalvelulogistiikka Vuokrauspalvelut Varastointipalvelut Pakkaustarvikemyynti Tapahtumalogistiikka

3 Pääkirjoitus PARLÖÖRI Kannen kuva KATRIINA KILPI Suomi-Klubin jäsenlehti vuodesta Ilmestyy kuukausittain, poislukien heinäkuu ja elokuu. TOIMITUS Rue Hydraulique 46, 1210 Bryssel, Belgia PÄÄTOIMITTAJA TEEMU RAILIMO gsm TOIMITUSKUNTA RITVA ÅBERG, TOIMITUSSIHTEERI gsm RIIKA LEMPIÄINEN, TOIMITTAJA gsm PERTTU PARJANEN, TAITTO & ULKOASU gsm MAINOSTILAN MYYNTI Puh ILMOITUSHINNAT (eur) Mainokset Mustavalk. Jäsenhinta Ei-jäs./Yritykset 1/1 s. 130,00 250,00 1/2 s. 70,00 140,00 1/3 s. 60,00 110,00 1/4 s. 40,00 70,00 Neliväri 1/1 s. 600,00 Pysyvä palveluhakemisto Ilmoitusta varten on maksimissaan kuuden rivin mittainen tila, joka maksaa 150,00 euroa/vuosi. Postilaatikko - pienet rivi-ilmoitukset Jäsenille 4 riviä (160 merkkiä) maksuton, ylimääräiset rivit 2 euroa/rivi. Ei-jäsenille 1-4 riviä, 2 euroa/rivi, lisärivit 3,5 euroa/rivi. Ilmoituslaskut maksetaan tilille: ING (IBAN BE , SWIFT BBRUBEBB). Viitteeksi laitetaan laskun numero. AINEISTON LÄHETTÄMINEN Toukokuun lehden aineiston pitää olla perillä toimituksessa viimeistään Lehteen tarkoitettu aineisto pyydetään toimittamaan taittovastaavalle mieluiten sähköpostitse osoitteeseen: taitto.parloori@suomi-klubi.com. Varaamme oikeuden muokata saapunutta materiaalia ja päättää sen julkaisuajankohdasta tai julkaisematta jättämisestä. Toimitukseen lähetettyä materiaalia ei palauteta, ellei asiasta ole erikseen sovittu. JULKAISUAIKATAULU Toukokuun Parlööri postitetaan lukijoille viikolla 19. Kevättä rinnassa Minun on ilo toimia ensimmäistä kertaa Parlöörin päätoimittajana. Palasin helmikuun lopussa kriisinhallintaoperaatiosta Afganistanista vaimoni luokse tänne Brysseliin. Maaliskuun alussa vuosikokouksen vaalitoimikunta ehdotti minulle mielenkiintoista ja haastavaa Suomi- Klubin puheenjohtajan tehtävää, jonka 9.3. vuosikokous hyväksyikin yksimielisesti. Pidän tärkeänä Suomi-Klubin jäsenistölleen tarjoamia palveluja. Klubin eri alojen kerhotoiminta ympäri Belgiaa vahvistaa jäsenistön yhteisöllisyyttä voimakkaasti. Klubin retket ja tapahtumat ovat mielenkiintoisia ja varmasti tarjoavat jokaiselle jotakin. Jäsenistön tiedotuskanavista hyödyllisiä ovat monipuolinen kuukausittainen Parlööri-lehti, jonne toivoisin päätoimittajana vielä lisää jäsenistön lähettämiä juttuja, sekä ajankohtainen viikoittaisin ilmestyvä Klubilainen sähköpostitiedote. Uusille jäsenille jaetaan Belgiaopas, jonka päivitetty versio saadaan toivottavasti painosta vielä ennen kesää. Myös nykytiedonvälityksessä on hyvä muistaa Suomi- Klubin monipuoliset verkkosivut. Ideaalina tilana pitäisin, että Suomi-Klubin jäseninä olisivat kaikki Belgiassa asuvat suomalaiset. Siksi pyydänkin, että kertoisitte klubista kaikille niille ystävillenne ja tuttavillenne, jotka eivät vielä ole jäseninä. Verkkosivuilta jäsenenkandidaatit löytävät tärkeää tietoa jäsenyydestä sekä jäsenhakukaavakkeen. Kaikista jäsenyyttä askarruttavista asioista voitte olla joko yhteydessä minuun tai jäsenvastaavaan. Myös yhteisöjäsenmäärän kasvattaminen on hyödyllistä klubille. Tänä keväänä on tulossa vielä paljon mukavia tapahtumia ja retkiä. Etenkin toivoisin, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan jo perinteeksi muodostuneelle vapun juhlintaan Manneken Pisille sekä toukokuun puolessa välissä Kirjan ja ruusun päivä tilaisuuteen. Näistä ja muista mielenkiintoisista tapahtumista ja retkistä löydätte lisätietoja tästä lehdestä. Lopuksi paljon kiitoksia edeltäjälleni Leena Koivu-Kulmalalle, sekä koko entiselle johtokunnalle rakentavasta ja onnistuneesta työstä Suomi-klubin eduksi. Tästä on minun ja uuden johtokunnan kannustava jatkaa tulevaisuuteen. Jäsenistön toivoisin ottavan rohkeasti yhteyttä minuun ja johtokuntaan kaikissa klubitoimintaan liittyvissä asioissa, sillä rakentavalla palautteella pystymme kehittämään toimintaamme entistä menestyksekkäämmäksi. Hyviä lukuhetkiä Parlöörin parissa, Teemu Railimo Päätoimittaja Suomi-Klubin puheenjohtaja Ps. Erityiskiitokset kaikille, jotka olivat tekemässä tätä Parlöörin numeroa. huhtikuu 2008 Parlööri 1

4 Sisältö 1 Pääkirjoitus 4 Avustuksia jaossa Kesäleiriläisille ja kerhoille s. 26 Moshaus elää ja voi hyvin. Hiomattomat totesivat asian Nightwishin konsertissa. 6 Vuosikokous Väkeä vaihtui ja vuotta summattiin 8 Johtokunnan päivitys Uudet kasvot esittelyssä 10 Suvi Vuorinen kunniajäseneksi Olutretkien ansiokas järjestäjä palkittiin 12 Esittelyssä pappilan kirjasto Monen ulkosuomalaisen henkireikä 16 Klubin mediakilpa Tuloksia näytillä pappilassa 18 Puutarha ruukussa Viherpeukalot neuvovat parvekepuutarhureita 20 Gentiläiset luonnon helmassa 22 Esittelyssä vauvamuskari 24 Liikenne: polkupyöräkausi käynnistyy 26 Hiomattomat Nightwishin konsertissa 30 Finncult: Svenska kulturfonden 100 vuotta s. 20 Gentin suomiklubilaiset kävivät luontoretkellä. Kiinnostavaa nähtävää löytyi kaikille. SUOMI-KLUBI a.s.b.l. Rue Hydraulique BRYSSEL Belgia JOHTOKUNTA Suomi-Klubi a.s.b.l. on Belgiassa vapaaehtoisvoimin toimiva, voittoa tavoittelematon yhdistys. Suomi-Klubi järjestää jäsenilleen toimintaa ja tapahtumia. Klubi myös tiedottaa niistä ja muista ajankohtaisista asioista ja toimii jäsentensä edunvalvojana. MAKSUT Osallistumismaksut Suomi-Klubin tilaisuuksiin, ilmoituslaskut sekä muut Suomi-Klubin lähettämät laskut maksetaan tilille: ING (IBAN BEBE , SWIFT BBRUBEBB). Osallistumismaksujen liitteeksi laitetaan tilaisuuden nimi ja osallistujien nimet. Muihin maksuihin laitetaan liitteeksi laskun numero. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on sitova ja velvoittaa osallistumismaksun maksamiseen. Peruutuksia otetaan vastaan vain, jos tilaisuuteen on jonotuslista. Suomi-Klubin laskutusosoite on: Clos de la Pasture 4, 1340 OTTIGNIES, Belgique. PUHEENJOHTAJA Teemu Railimo gsm teemu.railimo@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Lasse Suhonen gsm lasse.suhonen@web.de SIHTEERI Heidi Era-Malik gsm heidi.era@hotmail.com JÄSENVASTAAVA Kimmo Järvi puh kimmojarvi@gmail.com URHEILUVASTAAVA Mira Sallamo gsm mira.sallamo@telenet.be RAHASTONHOITAJA Kenneth Elmgren puh kenneth.elmgren@scarlet.be KIRJANPITÄJÄ Kimmo Pehkonen puh/fax ak.pehkonen@skynet.be LASKUTUSVASTAAVA Päivi Öhman gsm piivi26@yahoo.com MAINOSVASTAAVA Leena Koivu-Kulmala gsm koivukulmala@skynet.be KULTTUURIVASTAAVAT Raili Manninen gsm raili@manninen.cc Marja Bruun puh bruun_marja@hotmail.com JUHLAVASTAAVAT Nina Tuhkunen gsm Ulla Piha puh gsm ulla@pihanet. net PARLÖÖRIN TOIMITUSKUNTA Ritva Åberg gsm aritva@skynet.be Riika Lempiäinen gsm riika.lempiainen@luukku.com Perttu Parjanen gsm perttu.parjanen@skynet.be WWW-vastaava Harri Susi gsm harri.susi@telenet.be NUORISOEDUSTAJA Ilmari Suortti gsm suortti@gmail.com 2 Parlööri huhtikuu 2008

5 Klubi tiedottaa Suomi-Klubin tulevaa ohjelmaa asti Monimediakilpailun valokuvanäyttely sivu Manneken Pisin lakitus ja jatkot Kunkkusillis Kirjan ja ruusun päivä Linnanpuistoretki Olutretki 11 VAPUN VIETTOON! Manneken Pisin ylioppilasjuhlia vietetään taas kerran VAPUNAATTONA klo 18 ja juhlat jatkuvat jatkoilla La Chaloupe d Orissa. Seuraa Suomen lippua Tervetuloa! Ja kun aamu koittaa, niin Parc Royalen suihkulähteellä syödään KUNKKU-SILLIS 1.5. alkaen klo Ota mukaan piknik-kori ja rento kevätmieli Sateen sattuessa säästynyt aika käytetään univelan nukkumiseen JÄSENMAKSUN AIKA Hyvä Suomi-Klubin jäsen, Jälleen on koittanut Suomi-Klubin vuosittaisen jäsenmaksun aika. Toimintammehan ei ole mahdollista ilman jäsenmaksutuloja, jotka ovat tärkein tulonlähteemme. Vaikka Klubin toiminta perustuukin vapaaehtoistyöhön rahaa tarvitaan Parlöörin julkaisuun, tilavuokriin, tapahtumien järjestelyihin ym. Jäsenmaksu on säilynyt muuttumattomana jo vuosikaudet ja on siis edelleenkin 36 euroa, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta vain 18 euroa. Joten kun kaikki muu kallistuu, niin Klubin jäsenyys ikäänkuin vain tulee vuosi vuodelta edullisemmaksi. Jäsenmaksulomakkeet on jo postitettu jäsenille. Maksu kannattaa suorittaa mahdollisimman pian, vaikka viimeinen, siis vihoviimeinen, maksupäivä on Yhdistyksen säännöt kun sanovat: Eroaminen 10. artikla Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä johtokunnalle. Sellaisen jäsenen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan kesäkuun loppuun mennessä, katsotaan eronneen yhdistyksestä. Kevään mittaan ilmestyvissä lehdissä maksusta tullaan vielä muistuttamaan kaikkia tasapuolisesti. Kevätterveisin Kimmo Järvi Jäsenvastaava huhtikuu 2008 Parlööri 3

6 Klubiasiaa SUOMI-KLUBILLA UUSI JÄSENREKISTERIOHJELMA Suomi-Klubi on maaliskuun alussa ottanut käyttöön uuden helppokäyttöisemmän jäsenrekisteriohjelman. Uudistus helpottaa ennen kaikkea jäsenvastaavan työskentelyä. Uusi ohjelma on vanhaa selkeämpi, ja sen avulla on myös tulevaisuudessa helpompi tehdä yhdistyksen jäsenluettelo. Tässä vaiheessa jäsenet huomaavat muutoksen lähinnä Parlöörin osoitetarrasta. Siihen on nimen perään ilmestynyt luku, joka on kyseisen talouden jäsennumero. Jäsenmaksuja maksettaessa jäsennumeroa voi käyttää tunnisteena jäsentalouden nimen lisäksi, sillä joukossamme on jo melkoisesti samannimisiä perheitä, ja tästä on tullut jonkin verran sekaannuksia jäsenmaksujen suhteen. Siirrettäessä jäsenten tietoja vanhasta jäsenrekisteristä uuteen on sekaan voinut putkahtaa joitakin virheitä. Jos ei lehti ole tullut perille vika saattaa tällä kertaa olla jäsenvastaavan hyppysissä. Pyydän siis kärsivällisyyttä ja yhteydenottoja, jos ongelmia ilmenee. Lähiaikoina kaikille jäsenille lähetetään myös jäsentietokysely, jolla pyritään päivittämään jäsenrekisterin tietoja. Melko monelta jäseneltä on jäänyt nimittäin ilmoittamatta esim. vaihtuneet puhelinnumerot, -osoitteet ja ehkäpä uudet perheenjäsenetkin. Kun tietojen päivitys on suoritettu ja tiedot ovat ajan tasalla, julkaistaan vihdoin uusi jäsenluettelo. Hyvää kevään jatkoa Jäsenvastaava Kimmo Järvi SUOMI-KLUBI A.S.B.L Apurahaa jaossa lasten kesäleireille 1. Apurahalla tuetaan Belgiassa ja muualla Suomen ulkopuolella asuvien Suomi-Klubin jäsenperheiden lasten osallistumista kesäleireille Suomessa. 2. Apurahaan ovat oikeutettuja vuonna 1990 tai sen jälkeen syntyneet lapset. Lapsen vakinaisen asuinpaikan on oltava Belgiassa tai muualla Suomen ulkopuolella. 3. Jaossa on 32 kappaletta 100 euron suuruisia apurahoja. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Mikäli 32 hakemuksen raja ylittyy samana päivänä saapuneiden hakemusten kohdalla, tuensaajan ratkaisee arpa. 4. Leirin aihepiiriä ei ole rajattu, eikä myöskään tuen saajien määrää samassa perheessä. Leirille on osallistuttava 30. syyskuuta 2008 mennessä. 5. Hakemukset tulee toimittaa 31. toukokuuta 2008 mennessä yhdistyksen rahastonhoitajalle osoitettuna (Kenneth Elmgren, osoite: Clos de la Pasture 4, 1340 Ottignies). Hakemukseen on liitettävä kopio sitovasta ilmoittautumisesta leirille sekä maksukuitista. Hakemuksesta on ilmettävä lapsen syntymäaika sekä tilinumero, jolle apuraha maksetaan. 4 Parlööri huhtikuu 2008

7 Klubiasiaa SUOMI-KLUBI A.S.B.L AVUSTUKSIA KERHOILLE JA YLEISHYÖDYLLISIIN TARKOITUKSIIN 1. Suomi-Klubin vuosikokous on varannut määrärahan myönnettäväksi apurahoina Suomi-Klubin piirissä toimiville itsenäisille kerhoille. Niitä ovat kerhot, jotka noudattavat kerhotoiminnan taloudellisia ohjeita, ja jotka johtokunta on hyväksynyt. 2. Kerhot voivat hakea avustusta välinehankintoihin tai vastaaviin kertakustannuksiin, kuten esimerkiksi kilpailupalkintoihin. Juoksevien kustannusten kattamiseen ei määrärahaa myönnetä. 3. Jos kyseessä on avustus kilpailua varten, turnauksen tulee olla virallinen Suomi-Klubin mestaruuskilpailu ja siihen saavat osallistua kaikki yhdistyksen jäsenet. 4. Vastasuorituksena kerhojen edellytetään tekevän johtokunnalle kertomuksen avustetusta tapahtumasta tai yleiskuvauksen kerhon toiminnasta. Nämä voidaan julkaista Parlöörissä. 5. Hakemus tehdään kirjallisesti, osoitetaan johtokunnalle ja lähetetään yhdistyksen rahastonhoitajalle (Kenneth Elmgren, osoite Clos de la Pasture 4, 1340 Ottignies). Vapaamuotoisesta hakemuksessa tulee ilmetä, mikäli mahdollista, seuraavat asiat: kerhon nimi ja yhteystiedot aikaisemmat avustukset Suomi-Klubilta ja/tai kuluvana vuonna haetut muut avustukset haetun avustuksen kohde talousarvio, josta näkyvät muut tulot sekä Suomi-Klubin avustuksella katettava osuus. 6. Hakemuksen vaillinaisuus voi aiheuttaa sen hylkäämisen, joten hakemusta toimitettaessa on syytä tarkistaa, että tarvittavat tiedot on ilmoitettu. 7. Tarkoitukseen varatun määrärahan enimmäismäärä on yhteensä enintään euroa kaudelle Kerhot voivat hakea määrärahaa pitkin vuotta. Johtokunta voi myös myöntää harkintansa mukaan alkaneelle kaudelle lasten toimintamahdollisuuksia tai Suomi-yhteyttä ja Belgiassa viihtymistä edistäviä yleishyödyllisiä avustuksia enintään euroa. Vapaamuotoiset, kirjalliset hakemukset osoitetaan Suomi-Klubin johtokunnalle, ja niistä tulee ilmetä, mikäli mahdollista, seuraavat asiat: hakijatahon/organisaation nimi ja yhteys- sekä tilitiedot yhdistys- ja kerhosäännöt aikaisemmat avustukset Suomi-Klubilta ja/tai kuluvana vuonna haetut muut avustukset toimintakertomus/suunnitelma talousarvio, josta ilmenevät muut tulot ja Suomi-Klubin avustuksella katettava osuus menoista haetun avustuksen kohde Hakemuksen vaillinaisuus voi aiheuttaa sen hylkäämisen, joten hakemusta toimitettaessa on syytä tarkista, että tarvittavat tiedot on ilmoitettu. Avustusta myönnetään myös uusien toimintojen aloittamiseen ja kertaluontoisten tapahtumien järjestämiseen, silloin kun on kysymys voittoa tavoittelemattomien tilaisuuksien järjestämisestä. Avustusta myönnettäessä Suomi-Klubin johtokunta voi edellyttää selvitystä tai tilitystä avustuksen käytöstä, sekä esimerkiksi ohjelma- ja kirjoitusapua Suomi-Klubin tilaisuuksiin tai julkaisuihin. JOHTOKUNTA Suomi-Klubin harrastuskerhot -> kerhot KERHOJEN YHTEYSHENKILÖT ELOKUVAKERHO Lasse Suhonen gsm ETANA-KERHO Yhteydenpitoa ulkobrysseliläisten kesken Rita Kajo puh KLUBI-PUBIN SAUNAILLAT Lasse Suhonen gsm KOIRAKERHO Päivi Reijonen gsm RUOTSINKIELINEN KIRJAPIIRI Viveka Johansson puh (työ) puh (koti) PUUHATUOKIO Raija Kotajärvi gsm SUOMI-MOTORISTIT Jouko Kuosmanen gsm TAAPEROMUSKARI Asko Tuominen puh VAUVAPIIRI Hanna-Liisa Erkheikki gsm VAIHTOEHTOKERHO Hyvän elämän kerho Ihmiset, eläimet, ympäristö, vegetarismi Riitta Salmi gsm puh Raili Manninen VAUVAMUSKARI Hanna Hautala gsm VIHERPEUKALOT Puutarhanhoitoa Belgiassa Johanna Mäkilä VILLEROY & BOCH Matkoja tehtaille & vaihtopäiviä Leena Blomvall gsm puh/fax huhtikuu 2008 Parlööri 5

8 Väistyvä puheenjohtaja Leena Koivu-Kulmala luovutti nuijansa luottavaisin mielin uudelle puheenjohtajalle Teemu Railimolle.. Suomi-Klubin vuosikokous Teemu Railimo on uusi puheenjohtaja. Johtokuntaan valittiin uusia kasvoja. Suvi Vuorinen kutsuttiin kunniajäseneksi. Teksti ja kuva RITVA ÅBERG Teemu Railimo valittiin yksimielisesti Suomi-Klubin uudeksi puheenjohtajaksi 9. maaliskuuta pidetyssä vuosikokouksessa. Väistyvän Leena Koivu-Kulmalan puheenjohtajan nuijan luovutusta oli seuraamassa Belgian suomalaisen merimieskirkon Brysselin pappilassa 29 Suomi-Klubin jäsentä. Teemu Railimo on 32-vuotias, tuore Belgian maahanmuuttaja. Hän on vastikään muuttanut Brysseliin Afganistanista, jossa hän toimi rauhanturvatehtävissä komentoupseerina. Leena Koivu-Kulmala heilutteli Suomi- Klubin puheenjohtajan nuijaa täydet kaksi vuotta ja toimi sitä ennen pitkään varapuheenjohtajana. Johtokunta uudistui Alkavalle kaksivuotiskaudelle valittiin vaalitoimikunnan ehdotuksen pohjalta uusina jäseninä sihteeri Heidi Era- Malik ja juhlavastaava Nina Tuhkunen. Erovuoroisista jatkavat varsinaisina jäseninä uusi varapuheenjohtaja Lasse Suhonen, Parlöörin toimittaja Ritva Åberg ja kulttuurivastaava Raili Manninen. Uusiksi varajäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi tulivat urheiluvastaava Mira Sallamo, mainosvastaava Leena Koivu-Kulmala ja kulttuurivastaava Marja Bruun. Varajäsenenä jatkaa nuorisoedustaja Ilmari Suortti. Tilintarkastajiksi valittiin yksivuotiskaudeksi Timo Kanervo ja Heikki Suortti ja varalle Monique Castrén. Vaalitoimikunnassa ovat seuraavan vuoden Teemu Railimo, Raija Kotajärvi ja Harri Susi. Uusi kunniajäsen Suvi Vuorinen kutsuttiin Suomi-Klubin uudeksi kunniajäseneksi. Häntä oli johtokunnalle esittänyt Juha Piippo, joka perusteli ehdotustaan Suvin ansioilla Suomi-Klubin johtokunnan entisenä juhlavastaavana ja erityisesti suosittujen olutretkien monivuotisena järjestäjänä. Jussi veisteli, että millään muulla Suomi- Klubin retkellä ei ole ollut niin paljon miehiä mukana kuin näillä retkillä. Suomalaisella vaatimattomuudella Suvi otti vastaan kunniajäsenyyden ja samalla Leena Koivu-Kulmalan luovuttaman 6 Parlööri huhtikuu 2008

9 Klubiasiaa Suomi-Klubin rintamerkin. Kirjaamis- ja jäsenmaksut ennallaan Vuosikokous päätti säilyttää jäsenmaksun ennallaan 36 eurossa, josta poikkeuksen tekevät Belgiassa alle vuoden sopimuksella olevat harjoittelijat, au-pairit, opiskelijat ja eläkeläiset, joiden jäsenmaksu on 50 prosenttia täydestä maksusta eli 18 euroa. Uusien jäsenten kirjaamismaksu on edelleen 12 euroa. Belgian ulkopuolella asuvilta jäseniltä peritään 15 euron lisämaksu postituskulujen osittaiseksi kattamiseksi. Perinteistä toimintaa ja tarkkaa rahankäyttöä Leena Koivu-Kulmala luonnehti mennyttä toimintavuotta perinteiseksi kertomusta esitellessään. Tuttuun tapaan järjestettiin juhlia, kulttuuria, retkiä ja kerhotoimintaa. Belgiassa eläville ulkosuomalaisille haluttiin antaa tilaisuus osallistua Suomen itsenäisyyden 90- vuotisjuhlavuoden viettoon erityisissä juhlatapahtumissa. Parlöörin joulukuun numero oli tavallista tuhdimpi Juhla- Parlööri. Ulkosuomalaisten etuja valvottiin osallistumalla ulkosuomalaisparlamentin USP: n toimintaan. Suomi-Klubin jäsenmäärä pysytteli ennallaan ja oli 584 taloutta. Rahastonhoitaja Kenneth Elmgren totesi tilinpäätöstä esitellessään, että Suomi- Klubissa elettiin tilikaudella tarkkaan ja kurinalaisesti budjetin mukaisesti. Tilikauden tulos oli hienosti plussalla 1618,35 euroa. Johtokunnan esityksen mukaisesti tilikauden tulos päätettiin siirtää yhdistyksen voittovaroihin. Tilintarkastajat olivat antaneet puoltavan lausuntonsa ja vuosikokous myönsi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Leena Koivu-Kulmalan esittelemässä toimintasuunnitelmassa perinteiset juhlat ja retket sekä kerhotoiminta olivat edelleen mukana. Parlööriä kehitetään edelleen ja sähköpostitiedote Klubilainen jatkaa ilmestymistä. Internetsivuja uudistetaan ja jäsenosio on tarkoitus saada tänä vuonna Se sisältää aluksi tietoja jäseneduista ja ajantasaisen Belgiaoppaan. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Salla Saastamoinen ja sihteerinä Maarit Holma. Vuosikokouksesta lisää Suomi-Klubin nettisivuilta myöhemmin luettavissa olevasta pöytäkirjasta. KIRJAN JA RUUSUN PÄIVÄ lauantaina klo Itä-Suomen EU-toimistossa Kirjan ja ruusun päivän vieraanamme on tänä vuonna runoilija Heli Laaksonen. Lounaismurteella eli lyhkäsel suamel runonsa kirjoittanut Laaksose Heli on ollut jymymenestys sekä runoilijana että esiintyjänä heti ensimmäisen kokoelmansa Pulu uis (2000) jälkeen. Vuonna 2002 ilmestyi toinen runokokoelma Raparperi-syrän ja vuonna 2006 kokoelma Sulavoi. Tämän vuoden alussa Laaksonen debytoi näytelmäkirjailijana. Hänen näytelmänsä Lukkosulaa ja lumpeenkukkia on sekä Tampereen työväenteatterin että Tampereen Teatterin ohjelmistossa kevään aikana. kuva Jari-Jukka Nippala Oikia äänikirja Oikia äänikirja o simmone misä laiteta korva kii kirjailijaha ja kuulustella hilja: lähre pulputta, veri soitta suanis ja syrän niin ko joku tamppais matto naapurkerrostalon pihas Heli Laaksonen, Ratio Sulavoi, Otava 2007 Heli Laaksonen puhuu Kirjan ja ruusun päivän tilaisuudessa luovuudesta, kirjoittamisesta, murteista ja omista juurista sekä lukee runojaan. Tilaisuudessa on mahdollista ostaa hänen runokokoelmiaan ja äänikirjojaan omistuskirjoituksella varustettuna. Tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa. Lapsille on järjestetty viime vuoden tapaan leikkitila ja toimintaa au pairien ohjauksessa. Tilaisuus on ilmainen Suomi-Klubin jäsenille (muut 5 /henkilö, lapset ilmaiseksi). Ovet avautuvat klo 9.45 ja tilaisuus päättyy puolen päivän maissa. Huom! Tilaisuuteen ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona klo Turvallisuusjärjestelyjen vuoksi kaikkien osallistujien, myös lasten, nimet pitää saada etukäteen listaan. Ilmoittautumiset otsikolla Kirja ja ruusu mieluiten sähköpostitse osoitteella kulttuuri@suomi-klubi.com. Lisätietoja tarvittaessa p. 0475/ Tervetuloa kaikki Kirjan ja ruusun päivään lauantaina 17. toukokuuta klo 10 Itä-Suomen EU-toimistoon, konferenssitilat, 8. kerros, Scotland House, Rond-Point Schuman 6, Bryssel. Heli Laaksosen vierailua ovat tukeneet Itä-Suomen EU-toimiston lisäksi myös MEP Ville Itälä ja Brysselin Scandichotelli. huhtikuu 2008 Parlööri 7

10 Klubiasiaa Uudet kasvot klubin johtokunnassa Vuosikokouksessa valituiksi tulleet johtokunnan uudet jäsenet kirjoittivat Parlööriin esittelyt itsestään. Vaikka taustat ja elämäntarinat ovat erilaisia, kaikkia yhdistää kuitenkin kansainvälisyys. Sihteeri Heidi Era-Malik tanssii egyptiläisittäin Heidi Loimaanlikka tässä moi! Muutin Brysseliin syksyllä 2001 ensin au pairiksi, jonka jälkeen jäin oikeisiin töihin hotellialalle. Tällä hetkellä työskentelen Suomen pysyvässä EU-edustustossa keskuksessa vastaanottovirkailijana ja hallinnollisissa askareissa. Vapaa-aikanani elän itämaisen, tarkemmin sanottuna egyptiläisen tanssin maailmassa tanssien ja musiikkia kuunnellen. Viikkotuntien lisäksi käyn harjoituksissa näytöksiä varten, sekä kansainvälisesti tunnettujen opettajien workshopeissa ympäri Eurooppaa. Ryhmämme on ollut esiintymässä erilaisten tanssitapahtumien lisäksi mm. arabialaisen elokuvan festivaaleilla vuosina 2006 ja 2007 sekä Bozarissa. Kesäksi on suunnitteilla ensimmäinen tanssimatkani Egyptiin Kairoon ja Alexandriaan. Bollywood-elokuvien kautta intialainen musiikki ja tanssi ovat myös alkaneet kiehtoa. Tanssiharrastukseni lisäksi olen innokas ompelija. Suunnittelen ja ompelen - mitäpä muuta kuin tanssipukuja. Ompelisin enemmänkin mikäli aikaa olisi. Usein itse tekeminen on kuitenkin myös olosuhteiden pakko sillä Belgiasta on erittäin vaikea löytää laadukkaita ja kauniita tanssiasuja. Kaiken tämän tanssihullutuksen lisäksi yritän löytää aikaa myös lukemiselle, usein sillä lopputuloksella että kirja tipahtaa ensimmäisen lauseen puolivälissä kädestä sängylle. Suomi-Klubin toimintaa olen seurannut Brysseliin muutostani lähtien. Kutsun käydessä tartuin vihdoin tilaisuuteen ja nyt siis olen mukana johtokunnan uutena sihteerinä. Vaikka olenkin suomalaisten keskuudessa töissä ja tanssiharrastukseni kanssa kiireinen, on mielenkiintoista ja haastavaa tutustua yhdistystoimintaan ja erityisesti Suomi-Klubiin. Juhlavastaava Nina Tuhkunen päätyi Kiinasta Tsekin kautta Belgiaan Perheeseeni kuuluu hollantilaisen mieheni Keesin lisäksi 17-vuotias harmaa, suomalainen kollikissa Aatu. Työskentelen neljättä vuotta EU:n Neuvoston Pääsihteeristössä ja olen sopeutunut hyvin tähän joskus niin tylsänkin maineen omaavaan kotikaupunkiimme. Muutin Brysseliin Prahasta kolme ja puoli vuotta sitten syksyllä. Olen noin kolmen vuoden välein siirtynyt ns. lähemmäksi länttä, sillä aloitin ulkomaan matkaamiseni Kiinasta noin kymmenen vuotta sitten. Jokaisessa maassa on ollut mielenkiintoista ja päivääkään ei jälkikäteen varmaankaan antaisi pois. Vapaa-aikani näin kevään koittaessa kuluu enimmäkseen golfkentällä, mutta toki muutkin liikunta-, ja ulkoilumuodot kiinnostavat. Brysselistä on myös helppo ja halpa matkustella ympäriinsä autolla, junalla tai lentäen. Kaupunki sinällään tarjoaa mahdollisuuksia kaikkeen makuun, eikä maaseudulle tai rannikollekaan ole liian pitkä matka. Suomi-klubin johtokunnan toiminnassa en ole aikaisemmin ollut mukana. Kiinnostuin juhlavastaavan paikasta, koska pidän erilaisten tapahtumien järjestämisestä ja toivon, että voin antaa oman panokseni monien kivojen juhlien tuottamiseen Suomi-klubissa. Arvostan Belgian Suomi-klubin toimintaa kerhoineen, tapahtumineen, harrastuspiireineen ja ennen kaikkea siksi, että joskus on tosi mukava tehdä suomalaisia juttuja yhdessä suomalaisten tai suomalaisuudesta pitävien ihmisten kanssa.traditioitakaan unohtamatta. Kauan ulkomailla asuneena osaan myös kiittää ihmisiä, jotka antavat aikaansa yhteiseen hyvään kaiken kiireen keskellä. Ajattelin, että ehkä nyt on minun vuoroni. 8 Parlööri huhtikuu 2008

11 Klubiasiaa Puheenjohtaja Teemu Railimo on 32-vuotias maahantuontialan yrittäjä. Vaimoni Riikan kanssa asumme Brysselissä lähellä EU-instituutioita. Helmikuun lopussa palasin mielenkiintoiselta vuoden kriisinhallintaoperaatiosta Afganistanista, jossa toimin aluksi puoli vuotta kansainvälisessä esikunnassa ja loppupuolikkaan kansallisessa esikunnassa komentoupseerina. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa, jossa vedin yliopiston sisäisiä sekä alueellisia hankkeita. Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Yhdistyskokemusta on kertynyt puheenjohtajan tehtävistä ja hallitustyöskentelystä eri opiskelijajärjestöistä, Leoista (Lionsien nuorisojärjestö) sekä Suomi-Amerikka yhdistyksestä. Urheiluvastaava Mira Sallamon pitkä komennus Tulin Belgiaan 11 vuotta sitten tarkoituksena olla kaksi vuotta komennuksella komissiossa ja sen jälkeen palata takaisin Suomeen. Matkan varrella suunnitelmat kuitenkin muuttuivat se tuttu tarina. Syynä oli tietenkin puoliso Kurt ja myöhemmin myös nyt jo 7-vuotias poika, Aaron. Asumme Flanderin maaseudulla, monen mutkan takana, Malderenin kylässä. Alussa olin kylän ainoa ulkomaalainen ja ihmetystä naapureilla ja kyläläisillä riitti. Nyt puhun jo auttavasti flaamia ja se onkin edesauttanut huomattavasti sopeutumaan, ja taitaa kylässämme jo muutama muukin ulkomaalainen olla, joten en varmaan ole enää niin outo lintu tässä ympäristössä. Liityin suomi-klubin jäseneksi heti Belgiaan muutettuani ja muutenkin olen ollut mukana monenlaisissa suomi -touhuissa. Olin useamman vuoden Belgian Suomikoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana ja nyt olen vetänyt suomi-klubin naisten jumppia jo kolmatta vuotta. Parasta näissä vapaaehtoishommissa on tietenkin se, että tapaa niin paljon erilaisia, mutta silti samanhenkisiä ihmisiä, voi tehdä aloitteita ja toteuttaa ideoitaan. Joskus tosin tahtovat nuo oikeat työt vähän häiritä harrastuksia. Se oikea työ löytyy nykyään Deloitte Consultingista, johdon konsultointi- ja kehitystehtävistä. Nyt olen siis lupautunut auttamaan suomi-klubin urheilukerhojen koordinoimisessa ja niistä tiedottamisessa. Urheiluvastaavana koetan jatkaa Harrin hyvin hoitamaa tehtävää ja toivottavasti myös yhdessä muiden liikkumisesta innostuneiden kanssa kehittää jotain uutta ja kivaa! Kulttuurivastaava Marja Bruun on asunut Belgiassa vuodesta 1984 Olen uusi Suomi-Klubin johtokunnan kulttuurivastaavan varapyörä. Belgiassa en ole kuitenkaan uusi, sillä olen asunut täällä jo puolet elämästäni. Kohtalo kuljetti minut tänne työharjoitteluun vuonna 1983 ja saatuani insinöörin opintoni päätökseen seuraavana vuonna menin naimisiin belgialaisen työkaverini kanssa ja muutin maahan pysyvästi. Nykyiseen uusperheeseeni kuuluu miesvainaan poika, tosi mukava miniä, omat poika ja tytär sekä nykyinen avomies ja tämän poika. Yli kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu kiertolaisen elämää viidellä paikkakunnalla niin ranskan- kuin flaaminkielisellä alueella. Nykyinen kuudes osoitteeni on Namurin lähettyvillä Erpentin kylässä, jonne rakensin talon viisi vuotta sitten. Ehkäpä pysyn aloillani nyt kauemmin, kun koti on ensi kertaa ihan oma ja pihakin alkaa mukavasti vihertyä. Harrastuksia? Kaikki luontoon liittyvä ja etenkin linnut. Niitä tarkkailen muun muassa säännöllisillä Bretagnen-reissuillani. Teen myös vapaaehtoistyötä Punaisessa Ristissä ja Belgian Ruokapankissa. Olen monenlaisen kulttuuritarjonnan impulsiivinen kuluttaja ja jaan mielelläni musiikki-, taide-ja elokuvaelämyksiä ystävieni kanssa. Toivottavasti tässä uudessa Suomi-Klubin virassa saan myös klubilaiset liikkeelle! huhtikuu 2008 Parlööri 9

12 Pohjantähteet 10 vuotta KUVA RITVA ÅBERG Suomi-Klubin uusin kunniajäsen Suvi Vuorinen on suosittujen olutretkien järjestäjä 10 Parlööri huhtikuu 2008

13 Klubiasiaa Teksti RITVA ÅBERG Kuvat RITVA ÅBERG, JOUNI PIHLAJA KUVA JOUNI PIHLAJA Juha Piipon perustelut Suvi Vuorisen kutsumiseksi Suomi-Klubin uudeksi kunniajäseneksi olivat vakuuttavat. Hän totesi muun muassa, että Suvi toimi aktiivisesti Suomi-Klubin johtokunnan jäsenenä juhlavastaavan tehtävissä vuosina , jonka jälkeenkin hän osallistui sekä vuosijuhlien että muiden juhlatapahtumien järjestämiseen. Hän toimitti pitkään myös Klubilainen-sähköpostitiedotetta. Jäsenistö tuntee Suvin kuitenkin parhaiten kesäisten olutretkien vetäjänä, joita hän on järjestänyt vuodesta Näillä olutretkillä on käynyt yli 500 osanottajaa! Juha Piipon mielestä olutretkien merkitys on belgialaiseen yhteiskuntaan integroitumisen kannalta erityisen merkittävä, sillä ne johdattavat klubin jäsenet belgialaisen kulttuurin latvavesille. Panimovierailut ovat usein kuin aikamatka menneisyyteen, sillä useimmilla panimoilla on monisatavuotinen historia ja mielenkiintoinen selviytymistarina menneisyydestä tähän aikaan. Itsensä näköisiä tapahtumia Parlööri asetti uunituoreen kunniajäsenen heti haastatteluun: Miten arvostat saamaasi kunniajäsenyyttä? - Kunniajäsenyys tuli yllätyksenä. Alkuun olin varsin hämilläni. Olenhan ollut mukana järjestämässä vain itselleni mieluisia ja itseni näköisiä tapahtumia. Ilolla ja nöyryydellä otan kunnian vastaan ja lupaan, että työt jatkuvat. Vielä en aio heittäytyä laakereilleni lepäilemään! Miksi ja milloin muutit Belgiaan? - Brysseliin tulin helmikuussa Piti tulla vain pariksi vuodeksi ja opetella ranskan kieli. Vaan kun kieli ei vieläkään suju ja elämä vie kuin haluaa, niin täällä yhä ollaan. Yksin tulin, mutta yhdeltä olutretkeltä mukaan tarttui mies. Miten liityit Suomi-Klubiin ja lähdit mukaan toimintaan? - Minulla on ystävä, joka asui aikoinaan Brysselissä ja kertoi klubista. Johtokuntaan minut houkutteli vanha kollegani Suomesta, joka oli itse klubin hallituksessa. Varsinkin alussa, kun ystäväpiiri oli hakusessa enkä omistanut autoa, klubi antoi paljon. Oli retkiä ja tapahtumia, joihin osallistuin aktiivisesti. Suvi Vuorisen järjestämät olutretket ovat Suomi-Klubin tapahtumien suosituimmasta päästä. Miten sinusta tuli olutretkien järjestäjä? Oletko oluen ystävä? - Johtokunta-aikanani joku jäsenistä oli kysellyt olutretkien perään ja homma sitten lankesi minulle. Parina ensimmäisenä vuotena meillä oli osaava ja pidetty opas Suomesta, Mikko Salmi. Kun sponsoroidut lentoliput kiristyvän kilpailun myötä katosivat, tuli oppaan lennättäminen Suomesta liian kalliiksi. Nykyään tyydymme panimoiden omiin opastuksiin. Olen oluen ystävä, varsinkin belgialaisen oluen. Mielipiteesi belgialaisesta oluesta verrattuna vaikkapa suomalaisiin oluisiin? - Makutottumukseni ovat Belgia-vuosien aikana muuttuneet niin, että suomalaisen oluen juon mieluusti janoon, auringonpaisteisella terassilla kesällä, pizzan ohella tai saunan jälkeen. Mutta jos oluesta nauttia haluan, niin silloin lasiin kaadetaan jotain tummaa ja vahvaa belgialaista eikä lasia tyhjennetä kahdella kulauksella. Suosikkeja en kuitenkaan nimeä, yritän yhä löytää uusia tuttavuuksia ja uusia makuja, sillä belgi-oluiden valikoima on laaja ja joskus hyvin paikallinenkin. Belgian eri puolille suuntautuvat olutretket ovat mainio tapa tutustua alueellisiin pienpanimoihin. Juha Piipon mielestä olutretkien merkitys on belgialaiseen yhteiskuntaan integroitumisen kannalta erityisen merkittävä, sillä ne johdattavat Klubin jäsenet belgialaisen kulttuurin latvavesille. - Tässä asiassa olen Jussin kanssa samaa mieltä. Kukaan ei voi kiistää oluen vaikutusta Belgian talouteen, kulttuuriin ja sitä kautta jopa meidän expatriaattien integroitumiseen. Aikamoisia latvavesiä olemme olutretkillä löytäneet; olutta on maisteltu niin autotallissa, vanhassa navetassa, linnassa kuin panimoksi rakennetussa kiinteistössä. Ja millä antaumuksella nämä omaa olutta pienpanimossaan tekevät belgialaiset ovatkaan meille tuotteistaan kertoneet! Retkillä on päässyt lähemmäksi belgialaista ja belgialaisuutta kuin ikinä muuten. OLUTRETKI Tänä vuonna olutretken alueena on Itä-Flanderi ja päivä on lauantai Vuoden tutustumiskohteet julkistetaan toukokuun Parlöörissa ja lehdestä löytyy myös ilmoittautumisohjeet. Lähde mukaan tutustumaan uusiin oluttuttavuuksiin! huhtikuu 2008 Parlööri 11

14 Viherpeukalot Leena Salakari käy viikoittain kirjastolla: päivystää, opastaa, lähettää karhukirjeitä, luetteloi ja järjestelee. Iloa ja lukuelämyksiä Brysselin pappilan kirjastosta Brysselin pappilan kirjasto on osoittautunut monen suomalaisen henkireiäksi ulkomailla asuttaessa. Jollekin suomenkielinen kirjasto on pelastus koti-ikävään tai yksinoloon vieraassa maassa. Jollekin se on mahdollisuus pitää suomen kielen taito elävänä. Kaikille se on tarjonnut iloa ja lukuelämyksiä. Teksti ja kuvat RITVA ÅBERG Belgian suomalaisen merimieskirkon Brysselin pappilan kirjaston ovea vastapäätä käy kuhina ja vilske. Eri-ikäisten naperoiden iloinen mekastus kuuluu kirjaston puolelle. Rappukäytävässä vilahtelee vanhempia lapsineen, kun he tuovat ja vievät jälkikasvuaan pappilan lastenkerhoihin. Tuosta vilskeestä saa myös kirjasto mukavasti osansa: tiistaisin kirjaston käyttäjät ovat enimmäkseen kerholaisten äitejä. Kirjastoon pyörähtää myös Tiia Liski, jonka 4-vuotias Helmi-tytär on pappilan kerhossa. Tiia on palauttamassa Miina Supisen rempseän humoristista esikoisromaania Liha tottelee kuria. Tiia sanoo kokeilevansa mielellään kaikkea kirjallisuutta, mutta Supinen oli pettymys. Hän lainailee usein dekkareita ja niistä erityisesti Eppu Nuotio on ollut mieleen. Tiia Liski käy viikoittain kirjastossa perheensä kanssa. Tavaksi ovat tulleet pappilan kahvilassa pullakahvit ja samalla käynti kirjastossa. Liskin perhe on asunut puolitoista vuotta Brysselissä ja Tiia sanoo kaipaavansa suomalaista kirjallisuutta, kun suomenkielisiä lehtiäkään ei paljon ole saatavilla. Lukemalla suomen kieli vetreäksi - Kirjaston on löytänyt jo 519 taloutta eli karkeasti arvioiden käyttäjiä on noin 1500, kertoo kirjaston toiminnasta vastaava Jaana Rantasuo. Kirjastossa käy keskimäärin parikymmentä asiakasta päivittäin, vanhempia lapsineen, virkamiehiä ja -naisia, kotirouvia, opiskelijoita, harjoittelijoita, au-paireja, eläkeläisiä. Laidasta laitaan kirjanystäviä. - Suomalaisen nykykirjallisuuden lukeminen on hyvä keino pysyä suomen kielen kehityksessä mukana, Jaana kertoo. Erityisesti pitkään jo ulkomailla asuneilla 12 Parlööri huhtikuu 2008

15 Viherpeukalot BRYSSELIN PAPPILAN KIRJASTO Rue du Luxembourg 20, 2. krs, Bryssel 1000 Avoinna ti-su klo 12-20, maanantaisin suljettu Sähköposti: kirjasto_fi.html on huoli suomen kielen taidon säilymisestä. Sanat unohtuvat, ja suomen kielikin muuttuu jatkuvasti. Jaana on huomannut, että vieraassa maassa asuttaessa äidinkielen merkitys kasvaa. Erityisesti, jos lapsi käy vieraskielistä päiväkotia tai koulua, on lukeminen omalla äidinkielellä tärkeää. Kiireettömät hetket satujen, runojen ja lorujen ääressä auttavat kieltä kehittymään ja ovat lisäksi mukavaa yhdessäoloa. Jaana siteeraa kirjastotoimikunnan jäsenen Sari Oikarisen viisasta lausetta: Runo päivässä pitää lapsen kielen vetreänä. Kirjahyllystä kirjastoksi - Brysselin pappilan kirjasto sai alkunsa vuosituhannen vaihteessa Antwerpenissä järjestämäni ensimmäisen kirjatorin tuotoista, kertoo Brysselin pappilan kirjaston äiti, Leena Salakari. Kirjatorin tuotoilla ostettiin kirjahylly, joka nökötti pappilan salin seinustalla. - Kun mietin tulevan kirjaston kokoelmaa, pohdin pitäisikö ostaa vanhoja 1930-luvun tai 1950-luvun klassikoita kuten Alastalon salissa ja Täällä Pohjantähden alla. Sitten päätin, että ei vanhaa, vaan uutta suomalaista kirjallisuutta sen piti olla, Leena muistelee. Kun Leena osti Suomen matkallaan ensimmäiset kirjat Helsingistä, siinä oli 14 videotakin mukana. Kirjat tulivat hänen matkalaukussaan Brysseliin. - Olivat ne aika orvon näköisiä autiossa kirjahyllyssä, Leena naureskelee. - Sitten eräs suomalainen perhe lahjoitti autotallissaan pitämänsä antikvariaatin, joka sisälsi varmaan satoja kirjoja. Yhtäkkiä meillä olikin kirjasto. Kun Brysselin pappila muutti 2006 kesäkuussa nykyisiin tiloihinsa Rue du Luxembourgille, kirjasto sai oman huoneen pappilan 2. kerroksessa kerhohuonetta vastapäätä. Ainutlaatuinen kokoelma Nykyinen pappilan kirjasto on ainutlaatuinen. Kirjasto tarjoaa monen käyttäjän yllätykseksi kirjallisuutta laidasta laitaan ja paljon myös aivan uusia kirjoja. Nimikkeitä on yhteensä noin 3 500, joista kirjoja on Video- ja dvd-tallenteita on reilut 650. Leena kertoo, että kirjasto satsaa hankinnoissaan ensisijaisesti aikuisten kirjallisuuteen, koska lapsille ja nuorille on Eurooppakoululla hyvä valikoima suomalaista kirjallisuutta. Lasten- ja nuortenkirjoja on silti kertynyt pari hyllyköllistä. Viime aikoina on hankittu myös uusia pienten lasten kirjoja. Kirjaston kokoelmia ovat tuntuvasti kartuttaneet muun muassa merimieskirkon kirjalahjoitukset laivojen kirjastoista. Samoin monet maasta muuttavat suomalaiset ovat tyhjänneet kirjahyllynsä aarteet kirjastoon. Kaikki hyväkuntoiset teokset ovatkin keneltä tahansa aina tervetulleita. Osa lahjoitetuista kirjoista päätyy kirjaston hyllyyn ja osa myydään kirjatorilla varainhankintana. Tallenteitakin saadaan lahjoituksena, esimerkiksi Suomi-Klubilta, kun elokuvailta on pidetty. - Uusia kirjoja hankitaan seuraamalla suomalaisia uutuuskirjalistoja ja -luetteloita sekä kirja-arvosteluita. Samoin Finlandia-palkintoehdokkaat kuuluvat tilattavien joukkoon. Asiakkaat voisivat Kirjaston ainut vakituinen työntekijä on jo kevättunnelmissa. myös rohkeammin tehdä omia ehdotuksiaan, Jaana toivoo. Viimeksi ennen joulua lähti 52 uuden kirjan tilaus. Kirjaston sähköpostiosoitteeseen voi laittaa toivomuksia. Kirjaston uutuuksista kertovan tiedotteen postituslistalle pääsee ruksaamalla sitä koskevan suostumuksen rekisteröitymislomakkeessa. Vapaaehtoistyönä Pappilan kirjasto toimii täysin vapaaehtoistyöllä. Kirjastoa hoitaa ja kirjahankinnat tekee kirjastotoimikunta, jossa Jaanan ja Leenan lisäksi on kuusi muuta jäsentä. Kukin toimikuntalaisista on mahdollisuuksiensa mukaan paikalla kirjastossa pari tuntia viikossa. Lisäksi on joukko muita vapaaehtoisia, jotka tulevat tarvittaessa auttamaan esimerkiksi kirjatorille. Kirjaston käyttö on omatoimista: rekisteröidytään ja perustetaan oma tai perhekohtainen riippukansio, johon kukin merkitsee lainansa ja palautuksensa. >>> Tiia Liski ja 4-vuotias Helmi käyvät kerhopäivänä myös kirjastossa. Jaana Rantasuo kirjastotoimikunnan puheenjohtajana vastaa kirjaston hoidosta ja kirjatilauksista. Hän on ollut mukana kirjaston vapaaehtoistyössä kohta kolme vuotta. huhtikuu 2008 Parlööri 13

16 Iloa ja lukuelämyksiä... >>> - Toiminta perustuu suomalaiseen rehellisyyteen. Tämä on yhteistä hyvää. Toivomme, että lainatut kirjat kirjataan lainauslomakkeelle ja että ne eivät unohtuisi kotiin, Leena sanoo. Myöhästymisistä muistutetaan sähköpostilla ja myöhästymismaksut kartuttavat myös kirjaston hankintatiliä. Tällä hetkellä kirjastoväkeä harmittaa dvd-filmien tilanne: yli kolmasosa dvd: eistä on hukkateillä eli viety hyllystä ilman asianmukaista lainausmerkintää. - Vetoammekin nyt kaikkiin kirjaston vakituisiin ja satunnaisiin käyttäjiin, joilla on kirjaston omaisuutta kotonaan ja pyydämme, että yhteiseksi hyväksi tarkoitettu aineisto palautetaan kirjastoon, Jaana toteaa. Mitähän lukisi? Entä mitä kirjaston hyllyistä kannattaisi nyt etsiskellä? Mitkä kirjat ovat tarttuneet Leenan ja Jaanan käteen? Suomalaiset kirjailijat ovat Leenan sydäntä lähinnä. Hän ahmiikin kirjaston uutuushankinnat miltei laidasta laitaan. Lähiaikojen lukuelämyksiä ovat olleet Helena Anhavan Toimita talosi ja Juha Itkosen Kohti. Kevyen lukemisen tarpeeseen käyvät esimerkiksi Leena Lehtolaisen, Sujata Masseyn tai Donna Leonin dekkarit. Jaana hyödyntää Brysselin metromatkat kirjan ääressä ja hän vetää laukustaan kirjaston uutuuden, Sirpa Kähkösen Lakanasiivet, joka kertoo sota-ajan Kuopiosta. Samoin laukussa näkyy olevan Markku Envallin Perheen aika, tietokirja perheestä ja vanhemmuudesta. - Dekkareiden ystäville voisin suositella skottilaisen Alexander McCall Smithin mainiota Naisten etsivätoimisto-sarjaa, joka sijoittuu Botswanaan, Jaana listaa. Myös ranskalaisen uuden polven kirjailijan, Anna Gavaldan romaani Kimpassa on ohittamaton lukuelämys. Vilskettä kirjaja karkkitorilla Brysselin pappilan kerhohuoneessa kävi 8. maaliskuuta jälleen vilske, kun innokkaat kirjanystävät tekivät löytöjä perinteisellä kirjatorilla. Tällä kertaa tapahtuma oli laajennettu myös karkkitoriksi, kun pappilan joulumyynnistä oli runsain mitoin jäänyt yli makeata suuhunpantavaa. - Kävijöitä oli noin 170. Tuottoa kirjamyynnistä tuli mukavasti. Kirjatorin konsepti on toimiva: asiakkaat voivat lahjoittaa tarpeettomat kirjansa kirjatorille ja ostaa mukaan uutta luettavaa. Kirjoista saa maksaa haluamansa summan, joka koituu kirjaston ja kaikkien sen käyttäjien hyväksi. Kertyneillä rahoilla hankitaan taas pian uutuuskirjoja, kertoi toripöydän takana päivystänyt Jaana Rantasuo. - Monet, jotka ovat aiemmin käyneet kirjatorilla, tulevat sinne yhä uudestaan, Jaana on huomannut. - Mutta varmasti uusiakin asiakkaita oli. Leena Salakari kertoi, että kirjatoreista ei ole lukua pidetty, mutta ehkä niitä on järjestetty jo reilut 20 kertaa. Mirco ja Arja Partanen ostivat Arjalle englannin- ja suomenkielisiä dekkareita. Lisäksi myyjät tuputtivat Arjalle norjalaisen Torgrim Eggen satiirin Sisustaja. Mirco sai kartaston ohella videoita, tietokonepelin ja DVD-elokuvan. Jälkimmäisten Mirco epäili vaativan puhdistamista ennen käyttöönottoa. kuvat Riitta Oittinen Kaiju Kangas löysi Tex Willer sarjakuvan miehelle, 5-vuotiaalle Rasmukselle kirjan dinosauruksesta ja 3-vuotiaalle Irikselle Eppu oravan. Kjell Westö lienee Kaiju Kankaan oma valinta. Kirjatorin antikvaarisen osion värikkäät kirjankannet herättivät ihastusta. Varsinkin - tai lähinnä - vanhat elämäntapaoppaat tekivät kauppansa. Logaritmitaulukko 1950-luvulta ei ollut samanlainen hitti. 14 Parlööri huhtikuu 2008

17 Suomalaisia säveliä Antwerpenissa Sibelius Happening Teksti ja kuvat HENNA NYSTRÖM Antwerpenin desingel -konserttisalissa vietettiin 16. maaliskuuta Sibelius Happening -teemapäivää. Nimensä mukaisesti tapahtuma esitteli Sibeliuksen musiikkia sekä suomalaisia esiintyjiä belgialaisille. Päivän aikana kuultiin muiden muassa viulisti Pekka Kuusistoa, pianisti Heini Kärkkäistä sekä sellisti Tomas Djupsjöbackaa. Illan pääkonsertissa, johon Suomi-klubi järjesti retken Brysselistä, esiintyi defilharmonie orkesteri Jorma Panulan johdolla. Vastaanotolla. Suomalaista musiikkia flaamivoimin Konsertin ohjelma koostui kolmesta sävellyksestä. Aluksi kuulimme Sibeliuksen Luonnottaren belgialaisen sopraanon Hendrickje Van Kerckhoven esittämänä. Van Kerckhove selvisi ansiokkaasti esiintymisestä suomen kielellä, vaikka oli joutunut valmistautumaan konserttiin hyvin lyhyellä varoitusajalla toisen sopraanon peruttua osallistumisensa. Hän kertoi laulaneensa jo kerran aikaisemmin konsertissa suomeksi, mutta Sibeliusta Van Kerckhove esitti nyt ensimmäistä kertaa. Tehtävä oli kuitenkin mieluinen, sillä sopraano tunnustautui Sibeliuksen musiikin ihailijaksi. Luonnottaren lisäksi konsertissa kuultiin Sibeliuksen seitsemäs sinfonia ja lopuksi sinfoninen runo Tapiola. DeSingel -konserttisalin akustiikka sai kehuja talossa myös aiemmin vierailleilta. Hendrickje Van Kerckhove. Taiteilijoita tapaamassa Konsertin jälkeen Suomi-klubi oli varannut vastaanottoa varten Royal Box -tilan konserttisalista. Nautimme paikalla virvokkeita ja pientä naposteltavaa, mutta siirryimme pian alakertaan, jossa taiteilijat rentoutuivat konsertin jälkeen. Kapellimestari Jorma Panula vietti iltaa joidenkin defilharmonie orkesterin jäsenten sekä entisten mestarikurssioppilaittensa kanssa. Hän oli iloinen, että paikalla olleet suomalaiset tulivat tervehtimään häntä, ja kertoi kulttuurivastaavalle tunnelmistaan. Panula mainitsi vetävänsä tänä vuonna mestarikursseja neljällä eri paikkakunnalla Suomessa sekä vierailevansa lisäksi työn merkeissä mm. Italiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Japanissa. Jorma Panula (2. vas.) tapasi tuttuja Antwerpenissa. huhtikuu 2008 Parlööri 15

18 Klubilaisten valokuvanäyttely Merimieskirkolla Merimieskirkon Brysselin pappilassa on huhtikuun loppuun asti tilaisuus ihailla Suomi-Klubin pari vuotta sitten järjestämän multimediakilpailun voittajien töitä. RIIKA LEMPIÄINEN Kun ulkomailla asuvilta suomalaisilta kysyy, mitä he Suomesta kaipaavat, saa vastaukseksi yleensä perinteisten saunan, salmiakin ja ruisleivän ohella luonnon. Luonto on meille sekä lepo- ja rentoutumispaikka että suomalaisen identiteettimme määrittäjä ja ulkomailla oleskellessa luontokokemusten vähäisyys korostaa niiden merkitystä. Luonto on ollut innoittajana myös Suomi-Klubin multimediakilpailun voittajakolmikolle. Kisan parhaana palkittu Juhani Lönnroth on kuvannut värikylläisissä töissään yksityiskohtia lähes tieteellisen tarkasti. Toiseksi tullut Antti Miettinen taas on yhdistänyt luonnon ja luontomuistot. Kalliolla paistattelevat heinän varteen pujotetut vadelmat herättivät ainakin minussa voimakkaita muistikuvia lapsuudesta. Molempien kuvista huokuu suomalaisen metsän rauhallinen tunnelma, vaikkei kuvissa edes metsää näy, eikä niissä missään sanota, että ne olisi otettu juuri Suomessa. Onneksi luontoa voi löytää myös kaupungista. Näin käy kisan kolmosen, Immi Tallgrenin, kuvassa Brysselin tonttu, jossa punalakkinen ja -poskinen lapsi on kuvattu lumen peittämässä Cinquantanairen puistossa. Lapsi tutkii keskittyneenä jotakin, joka saattaisi olla lumiukko, mutta onkin ehkä vain lumen peittämän >>> 16 Parlööri huhtikuu 2008

19 >>> pensaan oksa. Hieman ristiriitaisemmin luontoa kaupungin paineessa kuvaa kisassa kunniamaininnan saanut Riitta Oittinen, parkkipaikan peittävät hennon vaaleanpunaiset kukanterälehdet ovat jääneet auton yliajamaksi. Oittinen on muutoin keskittynyt kuvaamaan arkipäivän Belgiaa. Hänellä on loistava kyky nähdä eriskummallisia yksityiskohtia arkisessa ympäristössä ja herättää miettimään nähdyn välittämiä viestejä. Oittisen kuvassa Varokaa lautaselta näyttävä esine kadulla on saanut ympärilleen peräti kaksi huutomerkillistä varoituskolmiota. Katsoja ihmettelee, onko kyseessä vitsi, sattuma vai ylivarovainen työmies. Arkielämää kuvaa myös Ilari Susi, jonka mainiossa sarjakuvassa seurataan Kallen ensimmäistä päivää Eurooppa-koulussa. Viiden stripin sarjassa yhdessä ruudussa on aina kaksi kuvaa ja teksti kulkee kuvien keskellä. Hieno rakenteellinen oivallus, joka kuljettaa tarinaa vauhdikkaasti eteenpäin. Tapahtumarikas päivä alkaa leppoisasti jalkapallon pelaamisella, ja koulussa suurimman huomion saavat hauskat pihaleikit, vaikka luokassakin poiketaan. Suomi-Klubin 2006 järjestämän monimediakilpailun kiintoisimmista töistä koottu valokuvanäyttely Esillä Merimieskirkon Brysselin pappilan kahviossa, Rue du Luxembourg 20, Bruxelles 1000 Maaliskuun alusta huhtikuun loppuun Avoinna pappilan aukioloaikoina Kuva Kylmänkukkia, I palkinto. Kuvaaja Juhani Lönnroth Tule tutustumaan! Loppukevät 2008 Belgian martat Toimintakalenteri HUHTIKUU Tutustumisretki Woluwen Coluryit- ja Rob kauppoihin, harjoittelemme kauppakummitoimintaa klo Retki Mikko Paakkolan taidenäyttelyn avajaisiin Aalstiin klo Pullanleivonta, alkeiskurssi klo 12 TOUKOKUU 6.5. Marttailta klo 19 Pappilassa Suomi-Klubin järjestämä Kirjan ja ruusun päivän tapahtuma: Heli Laaksosen kirjailijavierailu Hoidamme tilaisuuden kahvituksen ja ovimiehen tehtävät vko 21 Tutustuminen ryijyjen tekoon, myös paperinaruryijyt vko 21 Retki Tuula Aallon taidenäyttelyyn ja tutustuminen Merimieskirkon toimintaan Brysselissä avoin Päivi Reijonen kertoo koiran hankinnasta ja hoidosta (iltatilaisuus) KESÄKUU avoin Marttailta klo 19 avoin Iittalan ystävänpäiväkutsut Antwerpenissä avoin Harjoittelemme matonkuteiden leikkaamista (ulkotilaisuus, säävaraus) Syksyllä luvassa mm. ryijyalkeiskurssi, kalaruokakurssi, kummikauppatoimintaa, Taijan kompostiblogi internetsivuilla sekä marttaillat joka kuukausi. TAPAHTUMIIN VOI TULLA MUUTOKSIA. Tarkemmat tiedot löytyvät internetsivuiltamme TERVETULOA MUKAAN MARTTATOIMINTAAN! huhtikuu 2008 Parlööri 17

20 Ruukkupuutarhaa hoitamaan Palmunlehden katveessa Perusta ruukkupuutarha, jos sinulla on parveke, terassi tai varsin pieni belgialainen kaupunkipiha. Teksti JOHANNA MÄKILÄ Kuvat J. MÄKILÄ, LEENA BLOMVALL Eksotiikkaa tuovat pitkän kasvukauden vaativat, ulkona kasvatettavat, mutta sisällä valoisassa ja viileässä talvetettavat ruukkukasvit (kuipplanten, Kübelpflanzen). Miltä tuntuisi lämpöisessä, suojaisessa istumanurkkauksessa, isossa, kauniissa ruukussa oleanteri, agave, banaani, palmu, kamelia, verenpisara, viikuna-, laakeri- tai oliivipuu? Yrtit viihtyvät täällä erinomaisesti ruukuissakin. Monet pärjäävät myös talven ulkona, kuten rosmariini, laventeli, salvia ja timjami. Vihannestenkin kasvatus onnistuu ruukussa, jos kastelu on säännöllistä. Jonkinlainen suunnitelma kannattaa aina tehdä. Kasvupaikan aurinkoisuus, puolivarjo (eli ei lainkaan suoraa auringon paahdetta) tai varjoisuus vaikuttavat kovasti kasvien menestymiseen. Samoin erityisesti parvekkeilla ja terasseilla tuulisuus, paahde, sateettomuus tai kaatosateet tuovat mietittävää kasvivalintaan. Samaan ruukkuun voi istuttaa perennoja, yksivuotisia kasveja, pieniä pensaita ja kylvää kesäkukkia. Näin saa monipuolisen ja näyttävä kasvivalikoiman. Samalla luonnon omat torjuntaeliöt voivat säilyttää luonnon tasapainon, eikä tuholaisia tarvitse ryhtyä torjumaan. Jos ne mahdottoman runsaat belgialaiset kirvat ja muut mönkiäiset kuitenkin yrittävät ottaa ylivallan, luonnonmukaisesta torjunnasta saadaan apua. Ruukuissa kasvualustan, ja tietyillä Belgian aluilla erityisesti myös kasteluveden, emäksisyys voi haitata suunnattomasti esimerkiksi alppiruusujen, kanervien, japaninvaahteran, kääpiöbambun ja monien muiden happamuutta kaipaavien kasvien kasvua. Toisaalta täällä voi kasvattaa kalkinsuosijakasveja, kuten laventeleita, puksipuita, erilaisia mielenkiintoisia sipuli- ja kivikkokasveja ja vaikkapa syrikkää. Sadevesi on kuitenkin varsin hapanta, jolloin sammaleet alkavat helposti kasvaa kasvualustan pinnalla. Se osoittaa usein, että kalkitus olisi paikallaan. Ruukun valinta Jos on valinnut ulkona koko vuoden ruukuissa kasvavia kasveja, on valittava suurempia ruukkuja; joko muovisia tai pakkasenkestäviä saviruukkuja lasitettuina tai terracottana. Vaikkakin ihan minkälaiset ruukut ovat säilyneet jo seitsemisen vuotta meidän avoimella parvekkeellamme, jopa kaksi isoa muovista altakasteluruukkua. Pohjalle kannattaa laittaa salaojitukseksi lekasoraa (huokoistettua, poltettua savea, kleikorrels) parikymmentä senttiä / neljännes ruukun korkeudesta tai saviruukun palasia ja karkeaa hiekkaa ruukun koon mukaan. Lekasora suojaa ruukkua myös pakkassärkymiseltä. Brysselin alueella maaperä on ensisijaisesti hienojakoista, ravinteita hyvin pidättävää hiesusavea. Sitä voi hyvin käyttää ruukuissakin lisäämällä kompostia, orgaanista luomulannoitetta ja turvetta tai kookoskuitua. Tarpeeseen sopivaa 18 Parlööri huhtikuu 2008