14.Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14.Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksassa 2. 4.9.2011"

Transkriptio

1 N:o 26/ Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti Raappana-puiston opaste Lieksassa. Kuva: Raine Turunen 14.Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksassa Teemat: TERVEET ELÄMÄNTAVAT, VASTUU KAVERISTA Perinteiden vaalimista varten maakuntien alaosastot järjestävät 14. D:n perinneyhdistyksen tukemana vuorovuosina alueellisia veteraani- ja perinnepäiviä. Tärkeänä kohderyhmänä niissä on nuoriso. Heille kerrotaan mitä tarkoittaa kaveria ei jätetä -henki sekä yhteisvastuullisuus. Oman maakunnan lähihistoriaa ja aikaisempien sukupolvien työtä unohtamatta. Tänä vuonna perinnepäiviä vietetään Lieksassa. 14. Divisioonan perinneyhdistyksen järjestämään ylempien kouluasteiden kirjoituskilpailuun osallistui Lieksan Ammattiopiston, Lieksan Lukion ja Lieksan yläkoulun opiskelijoita. Kilpailun parhaan, 150 euron palkinnon voitti Lieksan Lukion 2A:n opiskelija Miia Kokkonen. Miia Kokkonen Kirjoituskilpailun parhaita kirjoituksia lehtemme sisäsivuilla. Perjantaina 2.9. perinneyhdistyksen nuorisopäivä alkaa Lieksan kulttuurikeskuksessa lipun nostolla klo Nuorisotapahtuma kulttuurikeskuksen salissa klo Lauantaina Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin ja maanpuolustusjärjestöjen esittelyosastojen avaus ja esittely Lieksan torilla. Musiikkiesityksiä, seppelepartioiden lähettäminen, Hornetin ylilento Opastettu retki Partisaanien uhrien tapahtumapaikoille Kontiovaarassa sekä käynti Suomussa. Rukapirtin historiikki/tauno Oksanen. Lähtö kirkon parkkialueelta Iltatapahtuma kulttuurikeskuksessa. Nuorisotyö 2011, eversti Jukka Valkeajärvi, kuvasatoa nuorisotapahtumista, Tauno Oksanen: Muistoja Rukajärven suunnalta, Sodan viimeinen ilta Rukajärven suunnalta, elokuva Rukajärven suunnan taistelumaastot tänään. Kahvitarjoilu ja tutustuminen valokuvanäyttelyyn. Sunnuntaina 4.9. Juhlakanslia ja info kirkon aulassa alkaen klo 8.00 Kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarimuistomerkille klo 9.30 Jumalanpalvelus ev.lut sekä ortodoksisessa kirkossa Pääjuhla kirkkosalissa. Juhlapuhujana maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Tarkempi ohjelma sivulla 16. Jatkosodassa Lieksa toimi Rukajärven suuntaan hyökänneen 14. Divisioonan tukialueena ja pääasiallisena huoltokeskuksena. Rukajärventie Lieksasta Pankajärven, Nurmijärven ja Kivivaaran kautta Repolaan ja sieltä edelleen Rukajärvelle oli koko jatkosodan ajan 14. Divisioonan joukkojen tärkein huoltotie. Lieksan rautatieasemalla oli siten tärkeä rooli joukkojen ja materiaalin purkamispaikkana. Rukajärven tie on saanut opastaulut ja kilvet ja ne vihki veteraanikenraali Ermei Kanninen Viimeisenä sotakesänä 1944 neuvostopartisaanien toiminta aiheutti Lieksan alueella paljon tuhoa ja pelkoa siviiliväestön keskuudessa. Aiheesta laajemmin sivuilla 8 ja 9. Perinnepäivillä järjestetään opastettu retki partisaanien uhrien tapahtumapaikoille lauantaina 3.9. klo Kalleimman uhrin kotiseutumme vapauden puolesta antoivat yli 560 sankarivainajaa, jotka lepäävät Lieksan kirkkopuiston ja Viekijärven sankarihaudoissa.

2 2 PÄÄKIRJOITUS Terveet elämäntavat ja vastuu kaverista 14. Divisioonan perinneyhdistyksen veteraaniperinteiden vaaliminen yhdessä koulujen kanssa on osoittautunut hyväksi toimintamuodoksi. Tästä osoituksena Tammenlehvän perinneliitto myönsi yhdistykselle vuoden 2010 tunnustuspalkinnon. Toimintaa on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta se saavuttaa kohderyhmänsä ja herättää aitoa kiinnostusta nuorisossa. Tässä on toistaiseksi onnistuttu hyvin, mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan, kuten sanonta kuuluu. Yhdistyksen toimintaan voivat osallistua eri henkilöt ja järjestöt halunsa ja kykynsä mukaisesti alaosastojen koordinoimina. Tavoitteena on saada vuotiaille nuorille positiivisia kokemuksia maanpuolustuksesta, me-hengestä sekä terveistä elämäntavoista. Veteraaneja unohtamatta. Toimintamuotoina voivat olla erilaiset urheiluhenkiset kilpailut ja kisailut, luonto- ja perinneaiheiset tietovisailut sekä kirjoituskilpailut. Tärkeintä on herättää avointa keskustelua kodeissa, kouluissa sekä yhteisissä tapahtumissa edellä mainituista aiheista. Nuoria tulee kannustaa erilaisiin mielipiteisiin ja tekemään esityksiä toiminnan kehittämisestä. Suvaitsevaisuutta tulee korostaa. Näin nuorison ja aikuisten kiinnostus toimintaamme kohtaan kasvaa ja tammenlehväsukupolven parhaat perinteet siirtyvät uusien sukupolvien vaalittavaksi. Tämän vuoden teemana on Terveet elämäntavat ja vastuu kaverista. Teeman viesti on selvä: huolehtimalla itsestäsi voit huolehtia myös muista. Lieksan paikallisosasto on hoitanut teemavuoden valmistelut ja järjestelyt esimerkillisesti. Vuoden aikana kouluissa järjestettiin teemaan liittyviä kirjoituskilpailuja ja fyysisen kunnon merkitystä tullaan korostamaan perinneviikolla leikkimielisissä urheilukilpailuissa. Aiheeseen liittyvää avointa keskustelua kannustetaan järjestämällä tietovisailuja ja julkaisemalla kirjoituskilpailujen parhaita kirjoituksia eri lehdissä. Kirjoituskilpailuissa menestyneet nuoret palkittiin näyttävästi yhteisissä tilaisuuksissa ja perinnepäivien nuorten tapahtumassa palkitaan perinneviikon visailujen parhaat. Pielisen-Karjalasta kotoisin olevat varusmiehet kertovat kouluissa fyysisen kunnon merkityksestä ja varusmiespalveluksesta. Perinnetyötä on tehty sydämellä. Tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista ilman Lieksan kaupungin, seurakuntien, eri järjestöjen sekä yhteisvastuullisten yritysten tukea. Karjalaiset ovat hoitaneet perinnevuoden järjestelyvastuun tunnollisesti ja esimerkillisesti. Siitä suuri kiitos perinnevuoden eri toimijoille ja hankeen vetäjille. On ollut hieno nähdä ja kokea valmistelijoiden aito sitoutuminen tehtäviinsä ja syvä kunnioitus tammenlehväsukupolvea kohtaan. Uskon, että sen ovat aistineet myös tapahtumiin osallistuvat nuoret. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoonnumme yhdessä Lieksaan juhlistamaan teemavuottamme tammenlehväsukupolven ollessa juhlien kunniakansalaisina ja vieraina. Toivottavasti mahdollisimman moni veteraani ja lotta läheisineen pääsee viikonlopun juhlatapahtumiin. Järjestelyt ja ohjelma ovat ainakin huippuluokkaa siitä pitävät karjalaiset huolen. Lieksassa tavataan! Päätoimittaja, 14. D perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Eversti Jukka Valkeajärvi Puheenjohtajan tervehdys Elämäntavat ja kaveripiiri nuorten tulevaisuuden ohjureina Perinneyhdistyksemme asema on vakiintunut sekä valtakunnallisesti että toimintana maakunnissa. Tästä ovat osoituksena maakunnallisten paikallisosastojen aktiivinen toiminta ja Tammenlehvän Perinneliiton yhdistyksellemme myöntämä tunnustuspalkinto. Palkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa seuraavaa: 14.Divisioonan perinneyhdistys perustettiin vuonna 2006 vaalimaan jatkosodan Rukajärven suunnan taistelijoiden perinteitä ja siirtämään niitä eri tavoin nuorten keskuuteen. ja edelleen: Perinneyhdistyksen toiminta nuorison tavoittamiseksi ja veteraaniperinteen siirtämiseksi on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkillistä. Nämä sanat ja palkinto lämmittävät varmasti meitä kaikkia ja haluankin vielä kiittää Tammenlehvän Perinneliittoa yhdistyksemme puolesta tästä kannustavasta muistamisesta. Vaikka perinneyhdistyksen toiminnan painopiste on alueellisesti nuorisotoiminnassa ja yhteistyössä koulujen kanssa, ei veteraaneja ja lottia ole unohdettu. Kunniakansalaistemme toivotaankin osallistuvan kuntonsa mukaan ja yhdessä läheistensä kanssa yhdistyksen eri tapahtumiin. Käytännön yhteydenpidosta veteraaneihin ja toki muihinkin jäseniimme vastaavat pääyhdistyksen lisäksi paikallisyhdistykset apunaan mainio tiedotuslehtemme Korven Kaiku, vuositiedotteet sekä internetissä olevat kotisivumme, joissa kerrotan tulevista tapahtumista kuten sotahistorian retkistä sekä vuosittaisista nuoriso- ja perinnepäivistä. Tiedämme, että veteraanien ja lottien määrä vähenee vääjäämättä vuosittain ja siksi pidän entistä tärkeämpänä, että paikallisosastot pitävät teihin konkreettisesti yhteyttä, jotta voimme tavataan eri tilaisuuksissa mahdollisimman usein. Tämän vuoden nuoriso- ja perinnevuoden tapahtumat ovat onnistuneet hyvin yhteistoiminnassa Lieksan koulujen kanssa. Siitä suuri kiitos jo tässä vaiheessa kaikille järjestelyihin osallistuneille. Odotukset myös syyskuun alun tapahtumiin ovat korkealla. Perinnevuoden teemassa on viesti, joka on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa; toisista välittäminen ja yhteisöllisyys. Ne ovat myös hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä. On tärkeätä, että koulut ovat ottaneet perinnetoiminnan avoimesti vastaan kuntien kanssa. Tämä on paras tae perinnetietämyksen siirtymisestä tuleville sukupolville. Toivotan kaikille Korven Kaiku-lehden lukijoille hyvää syksyä. Tavataan Lieksassa! Yhdistyksen puheenjohtaja Prikaatikenraali Sakari Honkamaa Seitsemänkymmentä vuotta sitten sotien jälkeen ryhtyi itsenäinen kansa maatamme jälleenrakentamaan. Kovien sotakokemusten jälkeen koko kansan tahto niin veteraanien kuin nuortenkin keskuudessa vain voimistui isänmaan kehittämiseksi. Kaikin tavoin yhteiskunta pyrki pitämään huolta kansalaisistaan antaen toimintamahdollisuuksia ja elämän ohjeita varsinkin nuoremmille. Tuolloin olivat kovasti arvostettuja työnteko ja terveet elämäntavat. Kaikille työnhaluisille oli tekemistä ja toimeentulo turvattu. Työnteko oli lähes kaikkien ulottuvilla ja nälän puute torjuttiin useimmiten kotitarveviljelyllä ja karjanhoidolla. Henkisen hyvinvoinnin, vireyden ja jaksamisen ylläpitämiseksi järjestettiin monipuolista kansalais- ja nuorisotoimintaa taajamissa ja kylissä. Viisikymmentäluvun nuorena urheilijana omaksuin terveelliset elämäntavat, joihin kuuluivat tupakoimattomuus, päihteettömyys ja liikunnalliset harrastukset Tuohon aikaan yhteiskunta ja useimmat vanhemmat ohjasivat nuoria kristilliseltä pohjalta koettuun hyvään elämäntapaan. Tuolloin oivallettiin, että terve ja elinvoimainen yhteiskunta tarvitsee lait, säännöt ja ohjeet turvallisen ja ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi. Automaation ja koneiden kehittyessä 1960-luvulla sekä maan vaurastuessa alkoivat vähitellen asenteet muuttua ja vapaamielisemmät pyrkimykset voimistua. Koneitten yleistyessä ja ihmistyövoiman tarpeen vähetessä, markkinavoimien vähitellen voimistuessa ja kansainvälisyyden vilkastuessa, työttömyys alkoi kasvaa ja vastuu tulevaisuudesta siirtyi yhä enemmän kansalaisten itsensä kannettavaksi. Nykypäivän sukupolvien hartioille on laskeutunut rahasta riippuvainen vapaa elämäntapa, mistä on selvittävä kilpaillen niillä kyvyillä, mitkä kullekin on annettu. Viime aikoina on alettu huomata ihmisten vaikeuksien kasvaessa, että sittenkin tarvitaan menneitten aikojen kokemukseen perustuvaa ohjausta, huolenpitoa ja yhteiskunnan vastuuta, että selviytyisimme elämänkaarestamme ihmisarvoisesti ja pystyisimme luomaan tuleville sukupolville turvallisen isänmaan. Siihen tarvitsemme raittiit ja terveet elämäntavat sekä ystävällisen ja turvallisen toimeentulon antavan elinympäristön. Omien voimien vähetessä hyvä kaveripiiri, suvaitsevaisuus ja yhteiskunnan tuki voivat ratkaisevasti nostaa itsetuntoa ja voimistaa selviytymiskykyä. Kun vielä reippaana, terveenä ja hyväkuntoisena ukkina nuoruuden aikaisten lempiharrastusteni ja lastenlasteni parissa touhuten vietän onnellista vanhuuttani, kunnioitan yhä enemmän esi-isämme arvomaailmaa; hyvää ja turvallista kotia, itsenäistä isänmaata ja kristillisiä elämäntapoja ja arvoja. Toivotan teidät vanhemmat ja nuoremmat sukupolvet tervetulleiksi Lieksaan elo-syyskuun vaihteessa vietettäville 14. D Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäiville! Lieksan alaosaston puheenjohtaja Juhani Ryynänen

3 3 Arvoisat veteraanit ja muu 14.Divisioonan perinneviikonlopun juhlaväki, hyvät rajaseutulaiset Sotilaallisesti aluevastuussa olevana Itä-Suomen Sotilasläänin komentajana minulla on ilo tuoda tähän perinne- ja nuorisojuhlaanne kauniiseen Lieksaan puolustusvoimiemme tervehdys. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen puheenjohtajana minulla on vastaavasti mainio tilaisuus kiittää teitä tekemästänne arvokkaasta ja elävästä perinnetyöstä divisioonan ja sen komentajan jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritarin Erkki Raappanan muistoksi. Joukko ja sen komentaja ovat tämän ansainneet. Itäisen rajamme maakunnissa ja paikkakunnilla on maanpuolustus ollut aina arvossaan. Viime sotien aikana 14.Divisioona sekä rajavartiostojen ja rajasotilaspiirien perustamat joukot olivat osaavia ja hyvähenkisiä yksiköitä. Näiden joukkojen sotilaat olivat komentajista sotamiehiin metsätaistelijoita vailla vertaa. Johtamisessa korostui jo tuolloin ihmisten johtaminen, turhamainen pokkurointi oli unohdettu. Tämän hyvän hengen jatkumosta yli vuosikymmenien kertoo se poikkeuksellinen aktiivisuus, jolla Raappanan divisioonan veteraanit ja tukijat ovat tämänkin maanpuolustusjuhlan järjestäneet. Puolustusvoimien on Suomessa helppo toimia, koska kansa tukee meitä monin tavoin. Tämä Lieksan juhla on siitä erinomainen esimerkki. Kohta lähes satavuotias yleinen asevelvollisuus sitoo kattavasti suomalaiset sukupolvet ja perheet isänmaan puolustamiseen. Maanpuolustus on meillä koko kansan asia, ei vain ammattisotilaiden tehtävä. Puolustusvoimia on Rajavartiolaitoksen tapaan voimakkaasti uudistettava tulevina vuosina. Uudistuksen lähtökohtana tulee olemaan jatkossakin koko valtakunnan puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus. Tämä takaa myös tulevaisuudessa puolustuksemme uskottavuuden ulospäin ja säilyttää samalla elävän kosketuksen kansalaisiin. Puolustusvoimien joukkojen hyvä maanpuolustushenki muodostuu monesta osatekijästä. Perinteillä on tässä suuri merkitys, ne antavat voimia niin veteraaneille kuin nuorille asevelvollisille. Tulevassa uudistuksessa onkin pidettävä huoli siitä, että upeat, eri joukkojemme perinteet säilyvät. Kiitän yhdistystänne ja muita aktiiveja tekemästänne työstä maanpuolustuksen eteen ja samalla toivotan teille kaikille mieleen jäävää viikonloppua Pohjois-Karjalan Lieksassa. Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri Jukka Pennanen Arvoisat Korven Kaiku -lehden lukijat Arvoisat veteraanit, arvoisat nuoret, hyvät juhlavieraat! 70 vuotta sitten 14. Divisioona saavutti komentajansa rajakenraali Erkki Raappanan johdolla voittoja hyökkäysoperaatioissa, jotka ovat kirjoitettu isoin kirjaimin esimerkkeinä ja opinkappaleina sotahistorian kirjoihin. Divisioona eteni voitosta voittoon hyökätessään erämaaolosuhteissa Lieksan ja Kuhmon suunnista lyhyessä ajassa n. 250 kilometrin matkan syvälle Neuvostoliittoon aina Rukajärvelle asti. Mikä mahdollisti voittoisat hyökkäysoperaatiot? Vastaus löytyy divisioonan henkilöstöstä. Henkilöstö hallitsi taistelumaaston erämaiset olosuhteet. Divisioonan miehet olivat hyväkuntoisia metsät hyvin tuntevia maalaispoikia Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Myös upseerit olivat tehtäviensä tasalla merkittävimpänä rajakenraali Raappana. Hän oli pitkäaikaisena Joensuun rajavartioston komentajana oppinut hyvin tuntemaan alueensa ja sen olosuhteet. Hän oli rajakomentajana aktiivisesti kehittänyt taktisia ja operatiivisia ratkaisuja sekä sotavarusteita, jotka sopivat juuri näihin taistelumaastoihin. Hyökkäysoperaatioissa Raappana miehineen pääsi osoittamaan, että sotataidon kehittämistyö pohjoisten erämaiden oloihin oli tuottanut tulosta. Rajajääkäripataljoona 6 (RJP 6) edusti 14.D:n osaamista erinomaisella tavalla. Pataljoonan runko koostui Kainuun sekä Pohjois-Karjalan rajamiehistä, ja pataljoonaa oli täydennetty asevelvollisilla. Pataljoona sai vaativia tehtäviä ja taisteli juuri sellaisissa paikoissa, joissa karaistuneet ja itsenäisiin taistelutehtäviin sopivat rajajääkärit olivat parhaimmillaan. Raappana luotti rajapataljoonaansa, jonka miehistä monet olivat olleet hänen alaisiaan jo ennen sotia. Rajajääkärit osoittivat olevansa kenraalin luottamuksen arvoisia. 14.D:n operaatioille oli tyypillistä aloitteellisuus, rohkeat ratkaisut ja saavutetun menestyksen välitön hyödyntäminen. Raappana kertoi aikanaan eräässä haastattelussa, että hänen merkittävimmät operaatioratkaisut ovat syntyneet vaistoon perustuen. Tämän hän tunnusti myös esimiehelleen sotamarsalkka Mannerheimille. Mannerheim arvosti suuresti alaistaan ja hänen aikaansaannoksiaan. Rajakenraalin, RJP 6:n ja koko 14.D:n saavutusten innoittamana ylipäällikkö Mannerheim lähetti 75-vuotissyntymäpäivänään omakätisesti kirjoittamansa sanoman kuriiripostitse Raappanalle. Sanoman sisältö kuuluu näin: Kenraalimajuri E. J. Raappana, Korpisotureineen, Honkaisten pirttien henki ja rajamiesten vaisto olkoon Teille pyhä! 14.D:n aikaansaannokset puhuvat puolestaan ja divisioonan perintö elää. Perintöä ovat erämaasodankäynnin opetukset, jotka elävät suomalaisessa sotataidossa tämän päivän taistelukentälle sovellettuina. Me rajavartiolaitoksessa pyrimme edelleen parhaan kykymme mukaan hyödyntämään näitä oppeja. Hyvät lukijat, Pohjois-Karjalan rajavartioston puolesta toivotan Teidät lämpimästi tervetulleeksi Lieksan rajakaupunkiin muistelemaan veteraaniemme saavutuksia ja osallistumaan 14. Divisioonan perinneyhdistyksen järjestämiin nuorisoja perinnepäivien tapahtumiin! Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Eversti Tero Kaakinen Tänä vuonna 14. Divisioonan perinneyhdistyksen kohderyhmänä ovat veteraanien ja heidän tekojensa, taitojensa ja muistojensa kunnioittamisen lisäksi nuoret. Oman nuorisopäivän järjestäminen kertoo yhdistyksen ja näiden perinnepäivän järjestäjien tahdosta siirtää tietoa historian tapahtumista, mutta kertoo erityisesti viisaudesta kertoa maanpuolustustahdon ja -kunnon ylläpitämisen tärkeydestä. 14.D:n perinneyhdistyksen tänä vuonna lieksalaisille opiskelijoille järjestämän kirjoituskilpailun voittanut lukiolainen Miia Kokkonen tuo hienolla tavalla esille sen, mitä nuorten tulisi oppia veteraaneilta: Oppia tulemaan veteraanien lailla oman elämänsä sankareiksi. Heidän tulisi oppia oikea asenne (elämään). Tämä pätee myös meihin vähän vanhempiin. Muistamme veteraanien ja historiankirjojen kuvaamana silloisten taistelijoiden metsä- ja erämiestaidot, jotka osaltaan auttoivat Suomea pärjäämään ylivoimaista vihollista vastaan. Vähemmälle on jäänyt tieto suomalaisten taidoista käyttää sen ajan tietotekniikkaa. Tätä sanaa ei toki edes tunnettu. Meidän miehemme taisivat radio-, kuuntelu- ja muun teknisen sodankäynnin taidot. Maanpuolustuksen käsite on laajentunut koskemaan koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi kuntien valmiusharjoituksissa ei enää valmistauduta kohtaamaan hyökkäävää vihollista. Nyt maan ja yhteiskunnan turvaaminen ovat saman asian katsomista eri puolilta. Tarvitsemme samoja taitoja ja tietoja kuin 70 vuotta sitten. Lisäksi tarvitsemme erityisesti nuorten ja nuorempien ikäpolvien uusia taitoja. Kunnostaan huolehtiminen on edelleen tärkeää ja yhteiskunnalle hyödyllistä. Lisäksi meillä tulee olla lukiolainen Kokkosen edellä sanoman mukaisesti asenne, oikea asenne. Tervetuloa Lieksaan Kaupunginjohtaja Esko Lehto 14.Divisioonan Perinneyhdistys ry:n seuraavat perinnepäivät 2012 järjestetään Kuhmossa. Tervetuloa!

4 4 Lukiolainen Miia Kokkonen voitti 150 euron pääpalkinnon 14. Divisioonan perinneyhdistyksen kirjoituskilpailussa Lieksassa. Me ollaan sankareita kaikki Nuoret, sankarilliset suomalaismiehet taistelemassa urhoollisesti suurta vihollista vastaan. Sinnikkäät, uhrautuvaiset ja jalot sotilaat talvisodan hengessä. Säilytimme itsenäisyytemme, ja miehemme joutuivat maksamaan siitä kovan hinnan. Mutta olivatko kaikki suomalaiset sotakomennukseen joutuessaan tosiaan täynnä urheaa taistelutahtoa ja halua puolustaa isänmaataan vaikka viimeiseen veripisaraan saakka? En usko. Elämä 1940-luvulla oli varmasti erilaista kuin nykyään, ainakin jollain tavoin, mutta myös paljon samankaltaista. Silloin ei ollut kehittynyttä tietoliikenneverkostoa, median joka paikkaan ulottuvia lonkeroita tai globalisoitunutta nuorisokulttuuria; oli päivittäinen sanomalehti, maataloustyöt ja oman kylän nuorisoseura. Mielestäni ihmisluonto on kuitenkin pysynyt tähän päivään asti melko muuttumattomana. Nuoret haaveilevat yhä vapaudesta ja ikimuistoisista elämyksistä rakkautta unohtamatta. Vasta toisella kymmenellä oleville elämäniloa uhkuville nuorukaisille minun ikäisilleni kutsu rintamalle on varmasti ollut pahoista aavistuksista huolimatta kuin lumimyrsky kesken kukoistavinta kevättä. Heidän täytyi jättää kaikki turvallinen ja lähteä ase kädessä jonnekin, mistä varmaa paluuta ei voinut taata. Heidän, nuorien ja vanhempien, kaupunkilaisten ja maalaisten, täytyi jättää sisarukset ja vanhemmat, rakkaat ystävät ja se tyttö, joka aina hymyili niin suloisesti. Toki he kokivat kunniatehtäväkseen puolustaa maataan, mutta tällainen totaalinen elämänmuutos aiheutti varmasti myös kapinaa ja katkeruutta, kysymyksiä ja turhautumista. Luulen, että noista tavallisista ikäisistäni miehenaluista useampi kuin vain muutama on kyseenalaistanut tuon käskyn ja miettinyt, miksi näin piti käydä, miksi heidän lupaavasti alkanut nuoruutensa kaikkine pienine iloineen ja suruineen näin karusti keskeytettiin. Varsinaista sankaruutta kapinoivat, epävarmat ja pelkäävätkin nuoret osoittivat kuitenkin juuri siinä, että heistä joka ikinen lähti sinne, minne kutsu kävi. Kaikesta huolimatta he menivät täyttämään valtavan tehtävänsä, joka heille oli uskottu: tekemään osansa Suomen itsenäisyyden puolustamisessa. Nykyään tilanne on onneksi se, että nuoret saavat elää ilman jatkuvaa epävakaata ilmapiiriä ja uhkaa rintamalle joutumisesta, sekä toisaalta ilman kipeitä muistoja, joita sotavuodet aiheuttivat varsinkin nuorille ihmisille. Mutta silti me olemme yhtä kansaa, jolla on samat haaveet, pelot ja unelmat. Ja luulen, että kaikilla nuorilla on aikakaudesta riippumatta myös pohjimmiltaan samanlaiset arvot, joista haaveillaan: vapaus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus, sekä kaikkein tärkeimpänä, rauha. Se, mitä voimme oppia itsenäisyyttämme puolustaneilta miehiltä ja naisilta, on asenne. Vaikka he pelkäsivät, olivat epävarmoja ja huoleton nuoruus riistettiin heiltä pois, he tekivät sen, mitä tuli tehdä ja minkä he tiesivät oikeaksi. Eivät ehkä valittamatta, mutta tekivät kuitenkin. Seitsemänkymmenen vuoden takaisten nuorten vuoksi meidänkin tulisi pelkomme, kapinamme ja epävarmat tunteemme voittaen pyrkiä siihen asenteeseen, joka teki nykyisistä veteraaneista unohtumattomia sankareita. Miia Kokkonen Lieksan lukio 2a Mikko Vallius voitti ammattiopiston miesten sarjan kirjoituskilpailun 1. palkinnon aineenaan Heikon puolustaminen kouluyhteisössä! Heikon puolustaminen kouluyhteisössä Miksi koulumaailmassa on niin vaikeaa asettua heikomman puolelle? Kuinka usein joudumme tilanteeseen, jossa on helpompi asettua heikompaa vastaan, kuin hänen puolelleen? Näitä asioita olen usein miettinyt ja pohdin niitä koulukiusaamisen näkökulmasta myös tässä tekstissä. Olen monesti miettinyt, kuinka pienistä asioista kouluyhteisössä syrjäytyminen voi olla kiinni. Ala-asteella pelkkä väärä kenkien väri tai eritavalla leikatut hiukset voivat olla riittävä syy syrjityksi tulemiseen. Olen myös huomannut, että useimmiten kiusaaminen ja syrjityksi tuleminen seuraavat yläasteelle siirryttäessä. Itse olen jo peruskouluni suorittanut ja tällä hetkellä opiskelen ammattiopisto Lieksassa lähihoitajaksi. Omat kokemukseni kiusatuksi tulemisesta sijoittuvat lähinnä yläasteelle ja olen siitä onnellisessa tilanteessa, ettei sama jatkunut enää ammattiopistoon tultaessa. Omien kokemuksieni perusteella voin sanoa, ettei kiusatuksi tulemiseen tarvita välttämättä mitään erityistä syytä. Luulen, että yleisesti lisääntynyt pinnallisuus voi olla eräs syy syrjityksi tulemiseen. Ajattelen myös, että jättäytyminen kiusaajan puolelle on oman maineen menettämisen pelko tai pelko joutua itse kiusatun asemaan. Jaan kiusaajat karkeasti kahteen ryhmään: on aktiivisia ja hiljaisia kiusaajia. Hiljaisiksi kiusaajiksi lasken ne, jotka eivät uskalla asettua heikomman puolelle, vaan katsovat vierestä. Monet heistä eivät tiedosta olevansa syrjinnässä mukana. Kynnys lähteä heikomman puolelle kun on liian suuri. Uskon, että juuri näiden hiljaisten kiusaajien väliintulolla olisi suurin merkitys kiusaamisen katkeamisessa. Yksi mieltäni askarruttava kysymys on myös se että, onko kiusattu todella se heikompi osapuoli. Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että näin ei välttämättä ole. Kiusaaja on se heikompi osapuoli. Uskon, että itsetunnon puute ja epävarmuus omasta asemasta ovat näitä kiusaamisen syitä. Uskon myös, että itsevarma, itseensä luottava ja vastuullinen oppilas uskaltaa mennä väliin puolustamaan kiusattua. Mikko Vallius Ammattiopisto Lieksa Venla Hiltunen on ammattiopiston naisten sarjan kirjoituskilpailun 1. palkinnon ja 100 euron voittaja. Oikea kaveri oikealla hetkellä Nasu tuli takaa Puhin vierelle. Puh!, kuiskasi hän. No mitä? Ei mitään, sanoi Nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni. Tarkistin vain, että olet siinä Hyvän ja oikean kaverin määritelmä on jokaisella ihmisellä erilainen. Joidenkin mielestä hän voi olla räväkkä persoona, keksii jokaisesta asiasta jotain positiivista. Toisten mielestä hän on taas rauhallinen ja hiljainen ihminen. Erittäin hyvä kuuntelija. Minun mielestäni oikea kaveri sellainen, joka pystyy muuntautumaan tilanteen mukaan. Jos kaverilla on huolia, hän osaa kuunnella puhumatta sanaakaan tai jos kaveri on piristyksen tarpeessa, hän keksii keinon saada kaveri iloiseksi. Näin on olipa kyse pelkästä tyttöjen illasta tai kolmen tunnin vaellusreissusta metsässä. On olemassa yksi piirre, joka on tärkeä lähes jokaisella ihmisellä luotettavuus. Kukapa haluaisi kaverikseen henkilön, joka kertoo kaikki salaisuudet ja yksityisasiat eteenpäin? Luotettavuus on tärkeää jo senkin takia, että voi kertoa kaverille tärkeitäkin asioita. Harva kertoo yksityisasioistaan henkilölle, joka kertoo ne eteenpäin. Palkitsemistilaisuus Kuva 14. Divisioonan perinneyhdistyksen ylempien kouluasteiden kirjoituskilpailun palkitsemistilaisuudesta, joka suoritettiin 1.6. Kuvassa Lieksan lukion naisten sarjan voittajat vasemmalta lukien: Miia Kokkonen, Katja Havu ja Kati Kononen. Palkinnot ja kunniakirjat luovuttivat Juhani Ryynänen (vas.) ja Juho Pehkonen. Hyvä kaveri osaa tehdä kompromisseja. Hänellä täytyy olla omia mielipiteitä ja taitoa seisoa niiden takana. Toisaalta hänen täytyy osata tehdä uhrauksiakin kaverisuhteen eteen. Esimerkiksi jos kaveri tarvitsee tukea, pitää voida perua ratsastustuntinsa ja mennä kaverin luokse. Kaverisuhteessa on tärkeää myös osata tulla toista puolitiehen vastaan. Hyvä tilannetaju on tärkeä piirre hyvässä kaverissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaveri osaa tilanteen mukaan sanoa omat mielipiteensä, olla kuuntelijan roolissa tai lähteä keskellä yötä ystävän luokse tukemaan häntä. Kaverin täytyy siis osata lukea tilannetta millä tavalla toimia. Toisaalta jokainen tapa, jolla kaveri tulee ystäväänsä, on varmasti yhtä hyvä ja tärkeä. Pääasiahan on, että on paikalla ja tukena silloin kun kaveri tukea tarvitsee. Mielestäni nämä esittämäni piirteet kuuluvat Oikea kaveri oikealla hetkellä määritelmään. Venla Hiltunen Ammattiopisto Lieksa

5 5 Käsityöntie 29, PELTOSALMI Puh. (017) , Fax (017) Rakennuspeltityöt - Ilmastoinnit - Kattoturvallisuustuotteet - Sadevesijärjestelmät - Myös muut alan työt sopimuksen mukaan OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA Tarjoamme sotainvalideille ja veteraaneille laitos- ja avokuntoutusta. Tervetuloa! Käskynhaltijantie 5, Helsinki Puh. (09) Ystäviä ei jätetä, eikä syrjitä Tyttöjoukko seisoskelee koulunpihalla seinään nojaten ja kikattelee. Vähän kauempana pisamakasvoinen tyttö leveälahkeisissa farkuissaan ja hevosen kuva paidassaan potkii pikkukiviä. Vielä viime viikolla hän sai olla osa tyttöporukkaa, mutta nyt häntä ei huolita, koska eräs tytöistä päätti, että hän pukeutuu lapsellisesti. Muodissa kun ovat nyt pillifarkut ja eläinten kuvat ovat noloja. Ystävien, kavereiden ja tuttujen huomioonottaminen on tärkeää niin kouluyhteisössä, kaveripiirissä kuin harrastuksissakin. Kiusaamisen ja syrjimisen ennaltaehkäisy on tärkeää. Kouluissa nähdään nimittelyä, lievää fyysistä väkivaltaa ja välinpitämättömyyttä: tukevaa saatetaan kutsua lylleröksi ja finninaamaista pitsanaamaksi. Vahvat saattavat kampata heiveröisen ja ujompaa kohdellaan kuin ilmaa - kuin häntä ei olisikaan. Pallotreeneissä kohdellaan huonosta niitä joiden pelitaidot eivät ole muiden tasolla. On monia hyviä ja toimivia keinoja ehkäistä tällaisia tilanteista. Opettajien ja ohjaajien tulee valvoa, ettei ikävyyksiä tapahdu, ja jo kiusaamisja syrjimistapausten alkuvaiheessa tulee niihin puuttua. Anteeksipyyntöä ei myöskään sovi unohtaa, jos on kohdellut toista huonosta. Kouluissa voisi oppilailla olla enemmän yhteisiä tapahtumia. Erilaiset retket ja pelipäivät voisivat myös olla mukavia. Jokainen haluaa tulla huomioiduksi, tuntea kuuluvansa joukkoon. Ystävät ja kanssaihmiset voi huomioida pienilläkin teoilla: kun ystävällä on paha mieli tai huolia, häntä kuunnellaan ja lohdutetaan. On tärkeää osoittaa, että välittää toisesta. Jos ystävä on kokenut kiusaamista, häntä puolustetaan ja lohdutetaan. Ystävien kanssa vietetään paljon aikaa yhdessä niin vapaa-ajalla kuin koulussa. Yhteinen piknikretki kesällä, elokuvien katselu sadesäällä ja pojilla playstationin pelaaminen piristävät, unohtamatta tyttöjen salaisia keskusteluja. Yhdessä pidetään hauskaa ja positiivinen asenne ja iloisuus saavat hyvälle mielelle. Ystävän puolesta iloitseminen on yksi tapa ilmaista välittämisestään. Syrjiminen ulkonäön, pukeutumistyylin, kansalaisuuden tai elämäntavan vuoksi on naurettavaa. Olemme samanarvoisia siitä huolimatta vaikka oli somali ja joutuisi käyttämään huivia. Jokainen meistä on ainutkertainen ja sitä pitää oppia arvostamaan kaikissa tilanteissa. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos kukaan ei jäisi huomiotta. Katja Havu Lieksan lukio 2a Huom. Kirjoitusta lyhennetty huomattavasti. Aliupseeriliitto ry tervehtii 14. Divisioonan Veteraaneja P IISALMI Rukajärven tielle viitat ja opastaulut Sampo Pankki Pielisentie 23-25, Lieksa p Kauppatori 3, Nurmes p Rukajärven Suunta oli toisessa maailmansodassa ainut rintamalohko Jäämereltä Mustalle merelle, joka ei perääntynyt vuonna 1941 saavuttamistaan asemista. Vasta aselevon solmimisen jälkeen syyskuussa 1944 joukot vetäytyivät marssien suomen puolelle. Sotatoimet käytiin yhden huoltotien, Rukajärven tien varassa. 200 kilometrin päässä taisteli vahvistettu divisioona, yli miestä. Rintama oli yli 200 km:n levyinen. Taistelujoukot oli muodostettu Ylä-Savon, Pielisen Karjalan ja Kainuun pitäjissä. Osa upseereista ja aselajijoukoista tuli muualta Suomesta. Rukajärven tie merkitty Rukajärven suunnan historiayhdistys ry on valmistanut Lieksan ja Kuhmon alueelle yhteensä 14 jatkosodasta kertovaa opastaulua. Tauluissa kerrotaan 14 Divisioonan sotatiestä jatkosodan aikana. Taulut on asennettu niille paikoille, joista Raappanan joukot ylittivät rajan Tauluissa kerrotaan tapahtumat suomeksi ja englanniksi. Rukajärven tien opastekyltit ohjaavat Kivipuron rajanylityspaikalle, mistä 14 divisioonan pääjoukko ylitti rajan vuonna Opasteet kävi vihkimässä veteraanikenraali Ermei Kanninen. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö Kuvan viitta Partalanmäellä, jonka läheisyydessä Raappana -puistokin sijaitsee.

6 6 Sotiemme muistoja nähtävissä myös yhteisillä maillamme Lisätietoja: Ruunaan luontotalo p Kirjoituskilpailun satoa Elämäntavat tulevaisuutemme ohjaajina! Elämäntavat ovat meidän jokaisen omilla harteilla. Haluanko olla aikuisena terve ja hyväkuntoinen? Elänkö raittiisti ja opiskelen itselleni kiinnostavan ammatin? Otanko maahanmuuttajat vastaan myönteisellä mielellä ja autan heitä sopeutumaan uuteen asuinympäristöönsä? Elänkö hyvän elämän? Aina elämä ei kuitenkaan suju halutulla tavalla. Meillä ihmisillä on taipumus syyttää epäonnistumisistamme lähimmäisiämme, ystäviämme, mediaa tai mitä tahansa muuta paitsi itseämme. Emme halua huomata omaa virheellisyyttämme ja vääriä valintojamme. Jos hyppäisimme aikakoneen kyytiin ja näkisimme tulevaisuutemme olevan pilalla, löytäisimme varmasti jonkun, jota syyttää siitä kaikesta. Vaikka meillä olisi ollut vara valita! Jos siis voisimme matkustaa tulevaisuuteen ja näkisimme, että aikuisina olisimme kodittomia alkoholisteja, syyttäisimme ehkä kavereitamme: He saivat minut sortumaan. He laittoivat pullon suulleni ja kallistivat. Eihän siinä itse voinut tehdä yhtään mitään! Oikeasti meidän olisi kuitenkin muisteltava omia päätöksiämme. Meillä oli vara valita. Aivan hyvin olisimme voineet sanoa EI, kun saimme kutsun kuukauden parhaisiin bileisiin. Olisimme voineet oikeiden ystävien kanssa viettää illan lautapelejä pelaten tai elokuvia katsellen ilman alkoholia. Jos löytäisimme tulevaisuudesta itsemme syytettynä maahanmuuttajan pahoinpitelemisestä, voisimme taas vierittää syyn jonkun muun niskoille. Me olisimme voineet luoda omat mielikuvamme maahanmuuttajista ja suhtautumisestamme heihin. Me ihmiset olemme hyviä luomaan omia johtopäätöksiä. Meitä katsellut maahan muuttaja kun saattoi kaikista luuloistamme huolimatta kuitenkin vain olla ystävällinen ja halukas juttelemaan ja ottamaan kontaktia. Seuraavassa tulevaisuuden kuvassa voisimme nähdä itsemme makaamassa sängyssä jaksamatta tehdä mitään. Näkisimme korkean verenpaineemme ja lihavuudesta rasittuneen sydämemme. Voisimme jälleen syyttää kotipaikkakuntaamme, joka ei voinut tarjota tarpeeksi liikuntaharrastuksia tai äitejämme, jotka tekivät liian hyviä ruokia voita ja kermaa säästelemättä. Mutta jälleen kerran meillä oli vara valita. Olisimme voineet lähteä lenkille ilman sen kummempaa valmentajaa tai liikuntaporukkaa. Ja kuka käski syömään ihan liikaa! Viimeinen tulevaisuuden kuva voisi olla television BigBrother -ohjelma, jossa näkisimme itsemme talon asukkaana tekemässä mitä tyhmimpiä asioita. Punastuisimme. Sisimmästämme nousisi ehkä ärtymys ja taas samat syytökset. En minä tätä ohjelmaa keksinyt! Mitäs houkuttelivat mukaan. Mutta kuka käski suostumaan? Aika kamalaa katsottaa tulevaisuudesta. Tekisi mieli mennä peiton alle ja pysäyttää ajankulku. Tuon aikamatkan ei kuitenkaan tarvitse kertoa meidän tulevaisuudestamme. Ihmisen eteen tulee tapahtumia, joilla voi olla negatiivista vaikutusta elämäämme, mutta monesti voimme vaikuttaa tapahtumien kulkuun omilla päätöksillämme. Tämän ei siis tarvitse olla kertomus sinusta tai minusta, sillä meillä on vara valita. Matleena Keränen Yläkoulu 9 A Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

7 7 Tunnustuspalkinnon otti vastaan 14.Divisioonan perinneyhdistyksen hallituksen pj Sakari Honkamaa (keskellä) ja varapj Jukka Valkeajärvi Helsingissä järjestetyssä arvokkaassa tilaisuudessa. Tammenlehvän Perinneliiton valtakunnallinen tunnustuspalkinto 14. Divisioonan perinneyhdistykselle Tammenlehvän perinneliiton hallitus on vuosikokouksessaan myöntänyt vuoden 2010 perinnetyön tunnustuspalkinnon 14.Divisioonan perinneyhdistys ry:lle. Tammenlehvä perinneliitto on korostanut palkitun yhdistyksen ansioita sotiemme veteraaniperinteen hyväksi tehdystä arvokkaasta ja esimerkillisestä työstä. Perusteluissaan Tammenlehvän Perinneliitto ry toteaa seuraavaa: 14.Divisioonan perinneyhdistys perustettiin vuonna 2006 vaalimaan jatkosodan Rukajärven suunnan taistelijoiden perinteitä ja siirtämään niitä eri tavoin nuorten keskuuteen. Yhdistyksen näkyvimpinä toimintamuotoina ovat olleet uudesta 2006 lähtien yhdessä päivien kulloistenkin pitopaikkojen koulujen kanssa vuosittain järjestetyt veteraani-, nuoriso- ja perinnepäivät. Päiviä on järjestetty vuorovuosina jatkosodan 14.Divisioonan rekrytointialueilla Kainuussa, Ylä- Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2010 Iisalmessa pidettyjen päivien teemana oli Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet. Kulloinkin päivien järjestelyvastuussa olleiden paikkakuntien kouluissa on kyseisen vuoden kuluessa järjestetty veteraaniaiheisia teematapahtumia veteraanien vierailuista ja haastatteluista erilaisiin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin, joiden kautta veteraanien perinteitä on siirretty nuorille. Päivien yhteydessä on julkaistu myös Divisioonan rintamalehden nimeä kantavaa yhdistyksen tiedotuslehteä Korven Kaiku, jota on jaettu jopa yli kappaleen painoksia kouluihin, päivien osanottajille ja järjestelyjä tukeneille yhteisöille. Historiatietojen ohella lehdessä Tauno Oksanen: Armoton erämaa Jo kirjan nimi Armoton erämaa antaa vihjeen Rukajärven suunnan taistelijoiden vaativasta tehtävästä. Tauno Oksasen kirja on oikeastaan taistelijaopas, jolla voisi olla käyttöä myös tämän päivän varusmieskoulutuksessa. Oksasen kirja kannattaa lukea Antti Tuurin Rukajärven veteraanien kokemusten ohella, sillä sen avulla ymmärtää kenttävartioiden merkityksen ja niiden taistelijoille asettamat haasteet. Jatkuva vihollisvaara, hyytävät Vienan pakkaset, rotat ja syöpäläiset ja erämaan asettamat muut erityisvaatimukset kerrotaan koruttomasti. Yhtenäistä rintamalinjaa ei tuolloin ollut. Euroopan Hallitus: Puheenjohtaja: Sakari Honkamaa, Helsinki Varapuheenjohtaja: Jukka Valkeajärvi, Helsinki ( ) Sihteeri: Timo Karppinen, Kajaani ( ) Rahastonhoitaja: Juhani Ryynänen, Lieksa ( ) Jäsenet: Inkeri Hellström, Helsinki Martti Kukkonen, Lehmo Juha Huttunen, Iisalmi Matti Komulainen, Lieksa Heikki Visti, Kainuun Prikaatin kilta on ollut sekä veteraanien että nuorten kirjoituksia. Perinneyhdistyksen toiminta nuorison tavoittamiseksi ja veteraaniperinteen siirtämiseksi on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan esimerkillistä. 14. Divisioonan perinneyhdistys ry:n hallitus ja toimikunnat Tero Kinnarinen, Kainuun Prikaati Heikki Pitäjämäki, Kuhmo Arto Juntunen, Tohmajärvi Perinnetoimikunta: Puheenjohtaja: Tero Kinnarinen - perinnematkat ja palkitsemiset Taloustoimikunta: Puheenjohtaja: Martti Kukkonen - maksuliikenne ja tilit Viestintätoimikunta: Puheenjohtaja: Timo Karppinen - jäsenrekisteri, jäsenkirjeet LAATUA JA VALIKOIMAA TERVEYSPALVELUT SAMAN KATON ALTA! LÄÄKÄRIKESKUS VILLUS p LIEKSAN FYSIOKESKUS p KAIKKI SAMAN KATON ALTA RAKENNA REMONTOI SISUSTA TAI MAALAA suurimman yhtenäisen erämaa-alueen, Pieningän salon sydämessä taistelivat 14. Divisioonan joukot kenraalimajuri Erkki Raappanan johtamina. Kirja keskittyy kuvaamaan divisioonan kuuluneen Rajajääkäripataljoonan 6:n toimintaa ja taisteluja. Kapteeni Pentti Perttulin ottamat kuvat, taistelukertomukset ja kokemukset ovat ainutlaatuinen osa sotahistoriaamme. Perttuli on tullut tutuksi Rukajärven tie -elokuvasta, jossa kerrotaan hänen johtamastaan tiedusteluretkestä sodan alkuvaiheessa. Tässä kirjassa esitellään myös Perttulin aseveljen, vänrikki Esko Raassinan sotatie. Erittäin vahvan ja tulivoimaisen venäläisen Puutoisten Sissiprikaatin tunkeutuminen suomalaisten selustaan on yksi kirjan huippukohtia. Tämän sissiprikaatin kohtalosta on kirjoitettu sodan jälkeen sekä Suomen että Venäjän sotahistoriassa. Oksasen kirja antaa autenttisen kuvan sissiprikaatin tuhosta ja siitä kuolemaa pelkäämättömästä asenteesta, jolla prikaatin rippeet selviytyivät pahoja tappioita kärsineen omiensa puolelle. (Lukijan arvostelu)

8 8 Sotilaallisen tilanteen kehittyminen 14. Divisioonan puolustusalueella kesäkuusta 1944 alkaen Kuva: Panu Kärkkäinen Sotahistorioitsija Tauno Oksanen: Upporikas tai rutiköyhä Sodan viimeisen illan tilanne Rukajärven suunnan rintamalla Rukajärven suunnan jatkosodan taisteluiden ja taistelijoiden perinnepäivät Lieksassa 2011 sattuvat syyskuun merkittäville päiville. Päiville, jolloin syksyllä 1944 jatkosota päättyi aselepoon Sodan vakava ja vaikea loppuvaihe Rukajärven suunnalla on jäänyt sotahistoriassa varsin tuntemattomaksi. Suuntaa on pidetty yleisesti syrjäisenä ja merkityksettömänä, josta syystä siellä ainoana rintamana Mustanmeren ja Jäämeren välillä pystyttiin pitämään etenemisvaiheessa saavutettu etulinja sodan loppuun saakka. Suuret sotanäyttämöt Karjalan Kannaksella, Aunuksen Karjalassa ja viimeiseksi Ilomantsin suunnalla ovat hyvin tunnettuja ja ne on tuotu voimakkaasti esiin. Kuitenkin tilanne Rukajärven rintamalla oli vaikea heinäkuun loppupuolelta 1944 lähtien ja äärimmäisen vakava elokuun alusta sodan viimeiselle tunnille saakka. Puolustuksen pitämiseksi jouduttiin ottamaan suuria riskejä ja kehittämään sodan lopussa aivan uusia ennen kokemattomia järjestelyjä pakkotilanteissa. Artikkelin nimi kuvaa juuri tätä riskinottoa ja sen tuloksia. Rukajärven rintaman selviytyminen ilman vetäytymistä onnistui äärimmäisillä riskeillä ja siksi, että neuvostojoukot eivät onnistuneet keskittämään käytettävissä olleita voimiaan. Sodan lopussa tilanne Kontokin suunnalla oli sellainen, että jos sota olisi jatkunut viikonkin, siellä olisi väistämättä tapahtunut läpimurto, joka olisi aiheuttanut vakavan tilanteen koko Suomen puolustukselle ja joka olisi pakottanut 14. Divisioonan vetäytymään jopa Suomen alueelle. Tilanne aseleponeuvotteluissa elokuun lopulla ei ole kirjoittajan tiedossa, joten käsittelen sodan loppuvaiheen tapahtumia pelkästään sotilaallisen tilanteen kannalta. Kirjoittaessani sodan viimeisestä illasta tarkoitan suomalaisten sopimaa aselepoa, jonka tuli alkaa kello aikaan aamulla. Neuvostojoukot jatkoivat ehkä mielestään opetustarkoituksessa kiinteiden puolustusasemien tulitusta vielä vuorokauden ajan ja aiheuttivat suomalaisjoukoille tarpeettomia tappioita. Tauno J. Oksanen Rajakapteeni evp Tauno J. Oksanen on sotahistorian harrastaja ja tutkija. Hän on erikoistunut Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueiden sotahistoriaan. Erityisesti hän on perehtynyt Rukajärven suunnan ja Marskin metsästysmajan vaiheisiin. Oksanen on julkaissut mm. teokset Painajainen Pielisjärvellä (1998) ja Armoton erämaa: Rukajärven etulinjan kenttävartiot jatkosodassa (2008) sekä Mannerheim Rukajärvellä (2009). Tauno Oksanen: Rukajärven suunnan puolustajien kriisit alkoivat , jolloin neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen seurauksena Maaselän kannaksen suunnan II Armeijakunnan joukot aloittivat vetäytymisen. Siihen liittyen irtautuivat asemistaan Seesjärven pohjoispuolella olevat joukot, jotka vetäytyivät aluksi Paateneen alueelle ja myöhemmin kohti Porajärveä. 14. Divisioonan oli vedettävä eteläinen varmistuslinjansa Korpilahden kylän tasalle. Samalla jäi Pieningän erämaan suunta avoimeksi. Vain kaksi joukkuetta käsittävä Osasto Lukkari suunnattiin Laasariin, josta sen tehtävinä oli varmistaa Kuusiniemen ja Pieningän suunnat. Samaan aikaan divisioonan lohkon vasenta eli pohjoista rajaa oli siirrettävä linjalle Niskajärvi-Suojärvi-Kevättämäjärvi, koska alueen puolustuksesta vastannut Raja JP 8 oli siirretty suurhyökkäyksen torjuntaan Laatokan-Karjalaan. Pataljoonan kaistan puolustukseen voitiin irrottaa vain RajaJP 6:n yksi komppania. Kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa neuvostojoukot hyökkäsivät jatkuvasti Tunkuan ja päätien suunnissa. Tarkoitus oli ilmeisesti selvittää, ovatko suomalaiset joukot edelleen asemissaan ja sitoa nämä pois heidän painopistesuunnastaan. Heinäkuun puolivälissä havaittiin vilkastunutta toimintaa kenttävartiolinjalta ns. kiinteän linjan Yhteenveto Neuvostojoukkojen hyökkäyksien tarkoitus kesän ja syksyn 1944 kuluessa oli pakottaa 14. Divisioona vetäytymään asemistaan Rukajärven suunnalla. Loppuvaiheessa pyrittiin puhkaisemaan suomalaisten puolustus erämaassa sauma-alueella ja etenemään Uhtuan suunnalla toimivien saksalaisjoukkojen selustaan. pohjoiselta sivustalta. Tällöin todettiin vihollisen rakentaneen tien kenttävartiolinjan pohjoispuolelle ja toiminta sekä saadut vankitiedot osoittivat selviä hyökkäysvalmisteluja. Heinäkuun alkupäivinä paheni tilanne eteläisellä sivustalla, jossa 21. Prikaati vetäytyi jatkuvasti kohti Porajärveä. Vetäytymisen seurauksena joutuisi Porajärveltä pohjoiseen 14. Divisioonan selustaan johtava tie uhatuksi. Aluksi siirrettiin Klyyssinvaaran suuntaan kenttätykkipatterilla ja kranaatinheittimillä vahvennettu Er.P 7. Taistelut olivat siirtyneet jo 9.7. Porajärven alueelle, jolloin suuntaa oli vahvennettava. Er.P 24 ja II/KTR 18 siirrettiin alueelle, jolloin Klyyssinvaaran suunnan joukoista muodostettiin Osasto Partinen. Se oli ryhmittyneenä Tseborajoella Himolanjärven ja Märätjärven kannaksella lähtien ja sai kosketuksen hyökkääviin neuvostojoukkoihin Kenraalimajuri Raappana sai käskyn siirtyä operatiivisen johtoportaan kanssa Ilomantsiin, jossa hänelle alistettiin siellä olevat ja sinne suunnatut joukot. Tilanne Ilomantsin suunnalla oli vakautettava. Tähän liittyen Rukajärven rintaman painopistesuunnan joukkoja oli vieläkin heikennettävä. I/JR 52 siirrettiin Klyyssinvaaraan ja alistettiin Osasto Partiselle. Näiden siirtojen jälkeen Rukajärven pääsuunnan yli 200 kilometriä leveä Tämä olisi samalla pakottanut 14. Divisioonan irtautumaan ja vetäytymään todennäköisesti Suomen alueelle saakka. Valtavia riskejä ottamalla ja taitavalla toiminnalla divisioona selviytyi kaikista tilanteista ja aselepo pelasti lopulta pahimmalta. Kenraalimajuri Raappana urheiden korpisoturiensa kanssa oli saavuttanut oikeastaan tilanteisiin puolustuslinja jäi vain kuuden jalkaväkipataljoonan varaan. Lähes kolmas osa joukoista eli kolme pataljoonaa ja yksi patteristo oli siirretty Porajärven suunnalle. Pahalta näytti. Vihollisen hyökkäys oli selvästi tulossa ja reserveinä oli vain tilapäisesti sieltä ja täältä repäistyjä joukkoja. Lisäksi pelkällä partioinnilla jouduttiin valvomaan leveitä osia etulinjasta. Neuvostojoukot ylittivät Tsirkka-Kemijoen Tahkokosken eteläpuolella välisenä yönä. Rykmentin vahvuiset joukot valtasivat sillanpään joen länsipuolelta ja aloittivat etenemisen. Suomalaiset eivät tienneet vihollisen vahvuutta eivätkä sen tavoitetta, mutta todennäköisimmin se oli Ontrosenvaara. Alkoivat kaksi viikkoa kestäneet Ontrosenvaaran-Tahkokosken taistelut. Näihin taisteluihin irrotettiin ja keskitettiin kaikki mahdolliset suomalaisjoukot. Suurin ponnistuksin hyökkäys Ontrosenvaaraan torjuttiin ja hyökkääjä työnnettiin takaisin tulouralleen. Neuvostojoukoille jäi kuitenkin sodan loppuun saakka sillanpää joen länsirannan kukkulalla, jolle korpisoturit antoivat nimen Algatsar tai kansanomaisesti Alkatsaari. katsoen odottamattoman puolustusvoiton ja 14. Divisioona seisoi sodan päättyessä saavuttamallaan tasalla Rukajärven suunnalla. Kaksi tekijää oli vaikuttanut eniten lopputulokseen. Neuvostojoukot eivät osanneet vieläkään käyttää keskitetysti voimiaan Ontrosenvaaran ratkaisutaisteluissa. Raappana ja Raappanan Tässä taisteluvaiheessa riskeerattiin valtavasti. Ontajärven suunta tyhjennettiin lähes kokonaan. Sieltä siirrettiin taisteluihin mm. III/JR 10, divisioonan tiedusteluosasto, tykkikomppania ja vajaa kranaatinheitinkomppania. RajaJP 6:n toinen komppania tyhjensi Nuokkijärven ja Kiimasjärven lohkon ja Tsirkka-Kemijoen varrella kenttävartioissa ollut kolmas komppania koottiin ja siirrettiin Tahkokosken alueelle. Kaikki nämä tyhjennetyt puolustuslohkot varmistettiin vain partioimalla. Jos neuvostojoukot olisivat hyökänneet ja edenneet näillä alueilla taisteluiden aikana, seuraukset olisivat olleet tuhoisia. Ontrosenvaaran-Tahkokosken taisteluiden hiljennyttyä jouduttiin elokuun lopulla siirtämään nopeasti joukkoja Kontokin suunnalle, jota neuvostojoukot lähestyivät tehden tietä erämaahan. Uusi tie alkoi Jyskyjärveltä ja suuntautui Nuokkijärven pohjoispuolitse Pismalahden kautta kohti Kontokkia. RajaJP 6:n kaksi komppaniaa siirrettiin autokuljetuksin Kuhmon Kuivajärvelle, josta rajamiehet marssivat Kontokin alueelle. Tiedustelutietojen mukaan erämaan halki lähestyi lähes divisioonan vahvuinen vihollinen kaikkine vahvennuksineen. Mitä tulisi perässä, sitä ei tiedetty. Pataljoonan saapuessa Kontokin alueelle vihollisen kärki oli Vonkajoella, noin kymmenen kilometrin päässä rintamavastuussa olevan RajaJP 6:n ensimmäisen komppanian etulinjasta. Kevyesti varustettu pataljoona valmistautui epätasaiseen taisteluun ja sen takana ei ollut minkäänlaisia reservejä. miehet uskalsivat riskeerata ja iskeä tärkeimmässä suunnassa sekä luottaa itseensä. Kenraalimajuri Raappana olisi voinut vetäytyä varmuuden vuoksi sodan viimeisten kahden kuukauden aikana, mutta asiaan suhtauduttiin komentajan sanoin: Vedetään hännät kippuralle ja koitetaan telkuta niiden kanssa.

9 9 Pielisen Karjala sodassa Tauno Oksanen: Sijainnin vaikutus tapahtumiin Pielisjärvi ja Lieksan kauppala kuuluivat Pielisen Karjalassa varsinaisesti 14. Divisioonan selustaalueeseen ja joutuivat sijaintinsa takia pitämään alueillaan runsaasti sotilaslaitoksia joukkoineen. Märäjälahden alueella oli talvisodan jälkeen muodostettu varuskunta ja erikoisuutena olivat saksalaiset joukot, jotka kuuluivat katukuvaan vuosina Rautatie oli merkittävä sotilaallinen tekijä ja sen takia divisioonan huoltoreitit kulkivat Pielisjärven pitäjän halki. Rautatie oli myös vihollisen pommituksien kohde. Pielisjärven alueelle oli rakennettu sotien välillä useita Salpa-Linjan etuasemia rajalta johtavien urien suunnille. Nämä olivat tärkeitä sotilaallisia kohteita jotka miehitettiin lopulta kaiken varalta sodan päättymisen jälkeen syksyllä Näissä asemissa ei tarvinnut taistella rintaman pysyttyä Rukajärven suunnalla sodan loppuun saakka. Pielisjärven pitäjän asukkaat joutuivat kaiken muun rasituksen lisäksi kestämään kesällä ja syksyllä 1944 voimakkaan neuvostopartisaanien toiminnan. Sodan vaikutus väestöön 14. Divisioonan keskitysvaiheessa evakuoitiin väestö linjan Hatunkylä-Naarajoki- Puuruunjärvi-Savijärvi itäpuolelta. Pielisjärven alueella siirrettiin lännemmäksi lähes 600 henkilöä, Väestö sai palata takaisin hyökkäyksen jälkeen jo kaksi viikkoa myöhemmin. Neuvostoilmavoimien pommitukset kohdistuivat jatkosodan aikana suhteellisen harvoin Lieksan kauppalaan tai Pielisjärven alueelle. Asiaan oli varauduttu ja koko alueen kattava ilmavalvontaverkosto toimi koko sodan ajan tähystäen ja varoittaen. Esimerkiksi kauppalassa oli kaksi sähkösireeniä ja kymmenkunta hälytysrautaa väestön hälyttämiseksi. Vihollisen pommitukset keskittyivät lähinnä sodan alkuun ja saksalaisten tultua Lieksan alueelle. Kohteina olivat rautatie, sillat, kauppala, varastot ja Pankakosken tehdas. Saksalaisten ilmatorjunta vaikutti ainakin osumatarkkuuteen ja vaikeutti pommituksia. Muutamia kuolonuhreja ja haavoittumisia kuitenkin valitettavasti tapahtui. Vauriot kohdistuivat pääasiassa kauppalan ja lähiympäristön rakennuksiin. Onneksi vihollisen enimmäkseen käyttämät palopommit olivat 1,5 kilon painoisia termiittipommeja, jotka olivat toiminnaltaan hyvin epävarmoja ja säästivät siksi useita rakennuksia osumista huolimatta. Kesällä 1944 varauduttiin monin tavoin sodan muutoksiin, eli odotettiin suurhyökkäyksen seurauksia myös Rukajärven suunnalta. Valmistauduttiin, siirrettiin väestöä ja materiaalia sekä yritettiin pärjätä neuvostopartisaanien kanssa. Lieksan-Pielisjärven Ilmansuojelukeskus laati kesällä 1944 suunnitelmat väestön ja karjan evakuoimiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Oli myös suunnitelmia rajaseudun vaarallisimmilla alueilla asuvien lapsien lähettämisestä tilapäisesti jopa Ruotsiin. Lieksan asemalla oli jatkosodan aikana tärkeä osuus huollon kannalta. Asema vuoden 2010 asussa. Kuva: Raine Turunen Partisaanit väijyivät Pielisjärven alue ja siihen liittyvät Ilomantsin alueen pohjoisosat sekä 14. Divisioonan rintamalle johtavat huoltotiet joutuivat kesällä ja syksyllä 1944 neuvostopartisaanijoukkojen tehostetun toiminnan kohteiksi. Suunta oli koko Suomen rintamalla ainoa, jossa neuvostopartisaanijoukkoja käytettiin keskitetysti tukemaan Puna-Armeijan suurhyökkäystä armeijalle alistettuina. Pääosa partisaaniosastoista tuli heinäkuun loppupuolella erämaita pitkin Ilomantsin pohjoisosien kautta Pielisjärven alueelle, jossa ne levittäytyivät aina rautatielle saakka. Partisaaneja tuli myös koillisesta Luvajärven-Kiimasjärven suunnalta Pielisjärven pohjoisiin kyliin, jolloin lähes koko pitäjän alue oli tavallaan partisaanien miehittämä. On arvioitu, että pahimmillaan Pielisjärven alueella oli kesällä ja syksyllä 1944 vähintään 300 neuvostopartisaania. Partisaaniosastojen päätehtävät liittyivät Ilomantsin suuntaan tapahtuvan hyökkäyksen tukemiseen. Suunnitelmien mukaan osastot olisivat tukitehtävänsä tehtyään liittyneet varsinaisiin hyökkäysjoukkoihin niiden vallattua mahdollisesti Uimaharju- Eno-Kiihtelysvaara-tasan. Suunnitelma kariutui Ilomantsin mottitaisteluissa, mutta partisaanit jätettiin kuitenkin toimimaan käsketyille alueilleen. Huolto toimi huonosti ja siksi partisaanit joutuivat varastamaan tai jopa ryöstämään ruokansa alueen väestöltä. Partisaanien tehtävät olivat pelkästään sotilaallisia, mutta nämä tilanteet aiheuttivat kuolonuhreja ja haavoittumisia myös asukkaille ja tekivät elämisen vaaralliseksi aina syyskuun puoliväliin 1944 saakka. Neuvostopartisaaniosastojen päätehtävät olivat: Tiedustelu, tappioiden aiheuttaminen sotilaskuljetuksille, rautatiekuljetuksien häirintä, iskut sotilaskohteita vastaan, suomalaisten joukkojen sitominen suojausja takaa-ajotehtäviin sekä vaikuttaminen taistelumoraaliin tunkeutumalla syvälle Suomen alueelle siviiliväestön keskelle. Partisaanitoiminnan estämiseksi ja partisaanien tuhoamiseksi keskitettiin kaikki käytettävissä olleet joukot. Täydennyspataljoona 12 ja Ilmansuojelujoukot joutuivat kovan tehtävän eteen. Partisaanit olivat erämaatoiminnan ammattilaisia ja vain harvoin takaa-ajo tuotti tulosta. Pielisjärven pitäjän keskelle, Koitereen järven ja Ruunaan järven välille jouduttiin perustamaan aivan poikkeuksellisesti kenttävartiolinja etulinjan tapaan ja koko Pielisen itäpuoli määritettiin sotatoimialueeksi. Raja-alueen kyliä evakuoitiin ja väestöä kehotettiin siirtymään suurempiin suojeltuihin kyliin. Neuvostopartisaanien toiminta päättyi alueella ja huoltoteillä vasta ja poistuneet osastot jäivät jostakin syystä Ilomantsin koillisosiin Suomen alueelle aina lokakuulle saakka. Neuvostopartisaanit surmasivat Pielisjärven alueella 21 siviilihenkilöä ja noin 20 haavoittui tai loukkaantui. Takaa-ajoissa ja suojaustehtävissä kaatui noin 30 sotilasta ja nelisenkymmentä haavoittui. Lisäksi sotilaat kärsivät tappioita huoltokuljetuksia vastaan tehdyissä väijytyksissä ns. Rukajärven tiellä ja Inari- Klyyssinvaara-huoltotiellä. Tappioihin on laskettava myös aineelliset menetykset ja väestön ankarat henkiset kärsimykset. 19 neuvostopartisaanien surmaamaa pielisjärveläistä lepää yhteisen muistolaatan alla sankarihautausmaalla Lieksan kirkkopuistossa. Partisaaneja vastaan käydyissä taisteluissa kaatuneet sotilaat on haudattu kotiseurakuntiensa sankarihautoihin. Aika oli muiden sotarasituksien lisänä erittäin raskasta ja kuluttavaa alueen asukkaille ja heitä suojelemaan pyrkineille sotilaille. Muistomerkit 1. Kontiovaaran tien varrella Pienen Ritojärven luona paljastettiin 1962 muistokivi. Teksti: Partisaanien uhreille Kivessä on neljä ristiä. 2. Kuorajärven Karhivaaran talon pihalle paljastettiin 1965 muistokivi. Kivessä on 13 ristiä kertomassa, että kolmessa talossa surmattiin yhteensä neljä naista ja yhdeksän lasta. 3. Kontiovaaran kylän Riihivaaran talon pihalla. Paljastettu Kivilahti Kitsi tieltä (yt 5202) Patvinsuon kansallispuistoon johtavan Suomun tien varressa noin 500 m päätieltä tien varressa vasemmalla puolen tietä, Sarvivaarassa. Paljastettu Vuonislahden Läpsyn Pitkäkankaalla surmattiin sotilas. Aselepo oli jo tullut voimaan! Muistokivi Lieksan hautausmaalla on neuvostopartioiden surmaamien 19 henkilön yhteinen muistokivi. Vihollispartio iski Lieksassa Helmi Hartell, o.s. Hämäläinen Kesällä 1944 tuli Pohjois- ja Itä-Suomen soille runsaasti lakkoja. Kun ruokatilanne maassa oli varsin kireä, lähdettiin tuota herkkua tavoittelemaan pitkienkin matkojen takaa. Lakkareissu on tavallisesti mukava, mutta meidän retkemme heinäkuun 30. päivänä Lieksassa päättyi kauhistuttavalla tavalla jo menomatkalla: mukana olleista 16:sta neljä menetti henkensä ja kaksi haavoittui vaikeasti vihollispartion yllättäessä automme. Lähdimme tuona kohtalokkaana aamuna heti neljän jälkeen linnoitustoimiston kuorma-autolla Kontiovaaran tietä päämääränä joku etäinen korpi. Mukana oli sekä sotilaita, lottia että siviilejä. Retken oli järjestänyt keskusvarikon päällikkö, sotilasvirkailija Karl Karila. Paikallisina oppaina olivat metsäteknikko Albert Kuokkanen ja hänen vaimonsa Sanni. Pienen Ritojärven mutkassa maasto nousee tien oikealla puolella jyrkästi, sen toisella puolella on suo ja pieni lampi. Tiellä on vähäinen silta, jota olimme ylittämässä, kun kuului ensimmäinen konepistoolin räsähdys. Ääni oli niin odottamaton, että vaikka vieressäni istunut Suoma-rouva alkoi valittaa ja pilkesäkin päällä istunut Tuulikki putosi päälleni, emme aluksi ymmärtäneet mitä oli tapahtunut. Auto jatkoi vielä noin 300 metriä ja pysähtyi. Vasta tällöin tajusimme, että sotilasvirkailija Karila ja lotta Tuulikki Kauko olivat kuolleet, sotamies Ville Tuovinen ja rakennusmestari Johannes Lihavainen haavoittuneet vaikeasti ja Suoma Lihavainen ja Elli Keronen lievemmin. Hätäisen neuvottelun jälkeen päätettiin, että lähdetään metsiä myöten noin 7 km päässä olevalle Räpsyn metsänvartijan asunnolle, jossa tiedettiin olevan lähimmän puhelimen. Kaksi kuollutta ja kaksi vaikeasti haavoittunutta jätettiin autoon siinä toivossa, että tiellä sattuisi olemaan muuta liikennettä ja he saisivat apua ennen kuin ehtisimme sitä hälyttää. Kulkue lähti Kuokkasen pariskunnan opastuksella kohti Räpsyä mukanaan päähän haavoittunut Suoma Lihavainen ja jalkaan haavoittunut Elli Keronen. Vaelluksemme keskivaiheilla oli pieni mökki, jossa oli vain vanha nainen, joka antoi meille puhtaita pyyhkeitä haavojen sitomista varten. Ehdotimme, että hän partisaanivaaran vuoksi lähtisi mukaamme, mutta hän ei halun Jatkuu sivulla 14

10 10 Asiakasomistajuus kannattaa! TM Kajaani on yhden Suomen suurimman varuskunnan Kainuun Prikaatin kotikaupunki. Lisätietoja 360 v (08) Kajaani Info, puh. (08) Laulu- ja soitinryhmä Rajan Miehet ryhmäkuvaan kokoontuneina harjoituskämpässään. Ryhmä järjestää perinteiset Sota-ajan iltamat 14.D:n perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivien yhteydessä lauantaina 3.9. Illanvietto ja iltamat ovat Puustellissa alkaen klo Ryhmän jäsenet takaa vasemmalta lukien: Samuel Juutinen, Reino Pippola, Ahti Karjalainen, Mauri Kärkkäinen ja Aulis Kupiainen. Hanuristit vasemmalta Martti Eskelinen ja Juhani Eskelinen. Rajan Miehet viihdyttävät 14.D:n perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Veteraanipäivien illanvietossa Puustellissa Sota-ajan iltamat teemalla Laulu- ja soitinryhmä Rajan Miehet on koottu pääsääntöisesti rajamiehistä ja ovat Rukajärven veteraanien poikia. Ryhmä on perustettu kaksi vuotta sitten. Siihen kuuluu viisi laulajaa ja kaksi haitarin soittajaa. Laulajista 3 on eläkkeellä olevia lieksalaisia rajamiehiä. Toinen haitarinsoittajista on myös entinen rajamies. Liekö nimi Rajan Miehet tullut laulajien aktiiviajan ammatista vai siitä, että kaikki ryhmän jäsenet asuvat Lieksassa. Laulu- ja soitinryhmän johtajan Aulis Kupiaisen mukaan Rajan Miehet esiintyvät pyydettäessä, yleensä järjestöjen tilaamina tai yksityistilaisuuksissa. Esiintymispalkkio ei pyytäjiä rasita, sillä yleensä riittää kun kahvit tarjotaan. Ryhmä on otettu hyvin vastaan. Ohjelmistomme on vaihteleva, joukossa lukuisa määrä itse tehtyjä lauluja. Onhan joukossamme taitavia sanoittajia. Tekstit sovitetaan tuttuihin sävelmiin tai tilaamme kappaleelle oikein säveltäjän. Olemme ehtineet julkaista oman levynkin: Viimeinen Vartija tunteita ja tunnelmia Valamajärveltä Mauri Kärkkäisen mukaan rajamiesten työnkuva ja -olosuhteet ovat muuttuneet hänen aktiivikautensa jälkeen radikaalisti ja rajavartioasemia lakkautettu. Siksi levyn nimeksikin annettiin Viimeinen Vartija. Rajan Miehet esiintyy 14. D:n perinneyhdistyksen illanvietossa Viime aikoina televisiossa esitetyt jatkosodan (lähinnä Rukajärven suunnan) muisteluohjelmat ovat tuoneet sota-ajan laulut entistä suositummiksi. Rajan Miehetkin ovat harjoitelleet niitä tiivisti viimeisen kahden kuukauden aikana, esiintyväthän he 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Veteraanipäivien illanvietossa Puustellissa lauantai-iltana 3.9. alkaen klo Puustellissa pidettävässä illanvietossa teemana on Sota-ajan iltamat. Ryhmä soittaa ja laulaa sota-ajan hittejä Kirje sieltä jostain, Äänisen aallot, jne. Ja tietysti viimeaikoina usein kuultu Veteraanivalssi kuuluu ohjelmistoon. Tunnin kestävän ohjelmaosuuden jälkeen ilta jatkuu tanssimusiikin merkeissä. Aulis Kupiaisen mukaan heille esitetty kutsu esiintymään otettiin mieluusti vastaan ja sitä varten on harjoiteltu tiiviisti. Kuva ja teksti Raine Turunen Lieksalla on aina ollut tärkeä tehtävä ja osuus maamme itäisen rajan valvojana, onhan yhteistä rajaa naapurimaamme kanssa 100 kilometriä. Täälläkin rajamiehiltä on vaadittu hyvää paikallistuntemusta sekä kovaa kuntoa, liikuttiinhan valvontatehtävissä talvella hiihtäen ja kesällä jalkaisin. Myöhemmin rajavartioasemien lakkautusten ja miesten vähetessä kalustoa ja elektronista valvontaa on tullut tilalle. Rajan Miehet ovat ohjelmiston puolesta valmiit esiintymään 14.D:n perinneyhdistyksen Sotaajan iltamissa Puustellissa. Ryhmän levyä Viimeinen Vartija voi ostaa illan aikana 5 euron kappalehintaan.

11 11 Erityisesti asemasotavaiheessa sotilaiden mielialojen hoidolla oli merkitystä minkä myös Raappana 14. divisioonan komentajana tiesi. Korven Kaiku -niminen 14. divisioonan rintamalehti virkisti osaltaan mielialoja ja välitti tietoja sinne, minne muut sanomalehdet eivät aina yltäneet. Vaikka komentajan tervehdykset, puheet ja päiväkäskyt saivat lehdessä helposti palstatilaa, aivan näin Raappana -painotteinen ei lehti kuitenkaan ollut kuin voisi tästä kenraalin 50-vuotissyntymäpäivän jälkeen julkaistun numeron etusivusta päätellä. Korven Kaiku on Rukajärven suunnan 14 d:n tiedotuslehti. Viimeinen sodanajan lehti ilmestyi Sitä ennen ehti ilmestyä 1005 numeroa. Viimeisessä sota-ajan numerossa todettiin mm. Rukajärven miesten motto oli: Tien suunnassa eteenpäin! ja Vaikeat ajat vaativat rohkeita miehiä joilla on moraalista voimaa ja kunniantuntoa. Sota-ajan Korven Kaiku-lehdet 14. Divisioonan perinneyhdistyksen hallussa Kauan haetut sota-ajan Korven Kaiku lehdet löytyivät viimein Karjalaisen arkistosta Joensuusta. 14.D:n hallintaan Karjalaisen puolelta lehtiä olivat luovuttamassa vuonna 2008 Kari Kontkanen (keskellä) ja Mervi Puustinen. 14. Divisioonan Perinneyhdistyksen puolelta vastaanottajina olivat 14.D:n Perinneyhdistys ry:n Lieksan alaosaston puheenjohtaja Juhani Ryynänen ja yhdistyksen jäsen Raine Turunen. Kuvassa esillä vanha kansio, joka sisältää osan sotaajan Korven Kaiku-lehdistä sekä vierellä vuoden 2007 Korven Kaiku-lehti, joka sekin painettiin Pohjois- Karjalan Kirjapainossa 16-sivuisena ja jaettiin Karjalaisen välissä liitelehtenä. R Tukipuhelin rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen sotiemme veteraaneille Kaveria ei jätetä ei kotona eikä kaukana auhanturvaaja on kokenut palveluksen aikaiset huolet, pelot, murheet ja ilon hetket omakohtaisesti sekä läheisensä kertomana. Tarvitsetko vertaistukea? Haluatko jakaa huoltasi? Huolestuttaako toimialueen tilanne? Vaivaako ikävä? Muu? Sotiemme veteraani, tarvitsetko tukea? Tukipuhelin nro: Normaali puhelumaksu Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Voit soittaa myös nimettömänä. Omaan palveluskokemukseen ja vertaistukeen perustuva palvelu käsittää kuuntelun, keskustelun, ohjauksen, neuvonnan ja tarvittaessa ohjauksen viranomaispalveluihin. Valtakunnallista Suomen Rauhanturvaajaliiton tukipuhelinta ylläpidetään vapaaehtoisvoimin ja yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. VETU_a5.pmd , 18:45 Perustietoa perinneyhdistyksestä 14. Divisioona Perinneyhdistys ry. perustettiin reskapt Osmo Rasilon luona Kajaanissa. Ensimmäinen yhdistyksen vastuulla ollut suuri tapahtuma oli Rukajärven suunnan perinteinen asevelitapaaminen (22.) Kainuun Prikaatissa aselevon solmimispäivänä Jo vuotta aikaisemmin oli päätetty Kainuun Jääkäripataljoonan kahvihuoneessa kenraaliluutnantti Erkki Setälän esityksestä, että veteraanien toiminnan jatkamiseksi perustetaan oma yhdistys. Yhdistyksen sääntöjen ja osallistumisen kautta haluttiin siirtää veteraanien perinteitä ja me-henkeä nuoremmille. Yhdistyksen perustamisen myötä siirrettiin rintamavastuu eri tapahtumien järjestelyistä ja toiminnasta nuorempien sukupolvien vastuulle. Toimintaa laajennettiin entisen Maaselän Sotilasläänin alueeseen Kuhmoon, Nurmekseen, Lieksaan, Iisalmeen ja Outokumpuun talvella. Hallitus piti toistakymmentä tiedotustilaisuutta eri paikkakunnilla, jossa yhdistyksen sanoma otettiin innolla vastaan ja sinne perustettiin alaosastoja. Alaosastojen tehtäviksi määritettiin alueensa veteraaneista huolehtiminen pitämällä heihin yhteyttä ja järjestämällä heille yhteistä toimintaa. Perinteiden vaalimista varten maakuntien alaosastot järjestävät perinneyhdistyksen tukemana vuorovuosina alueellisia nuoriso- ja perinnepäiviä, jossa tärkeimpänä kohderyhmänä on nuoriso veteraanien ollessa mukana kunniakansalaisina kykynsä ja halunsa mukaisesti. Nuorisolle kerrotaan mitä tarkoittaa kaveria ei jätetä -henki, yhteisvastuullisuus sekä terveet elämäntavat. Yhdistyksen maakunnallisia alaosastoja on tällä hetkellä Iisalmessa. Lieksassa, Kajaanissa, Ilomantsissa ja Kuhmossa. Sen lisäksi yhdistys tekee yhteistoimintaa eri maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjen kanssa valtakunnallisesti. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaiseen tahtiin. Veteraaneja ilmoittautui heti toimintaan mukaan. Heitä on tällä hetkellä kunniajäseninä 153 henkilöä. Kokonaisjäsenmäärä on 568 henkilöä. Jäseneksi haluavan tulee tehdä vapaamuotoinen anomus yhdistyksen sihteerille. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet 2-3 kertaa vuodessa. Tavoitteena on saada lähihistoriasta kiinnostuneita nuoria ja naisia mukaan toimintaan jatkossa entistä enemmän. Perinneyhdistyksen puheenjohtajana toimii Sakari Honkamaa Helsingistä ja varapuheenjohtajana Jukka Valkeajärvi Helsingistä. Hallituksen alaista taloustoimikuntaa vetää Martti Kukkonen Kontiolahdelta, perinnetoimikuntaa Tero Kinnarinen ja viestintätoimikuntaa Timo Karppinen Kajaanista. Ensimmäinen perinneyhdistyksen järjestämä yhteinen retki 14. Divisioonan sotatielle Rukajärvelle järjestettiin kesäkuussa 2005 Timo Karppisen johdolla. Matkojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Vuoden 2011 toimintasuunnitelma on tiivis. Perinneyhdistyksen päätapahtuma on nuoriso- ja perinnepäivät syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Lieksassa. Vuoden aikana Lieksan alaosasto järjestää alueen ala- ja yläkouluissa, lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa vuoden teeman liittyviä urheilukilpailuja, tietokilpailuja ja visailuja sekä kirjoituskilpailuja yhdessä opettajien kanssa. Vuoden teema on Nuorison terveet elämäntavat ja vastuu kaverista. Uusia ajatuksia metsästä. www. storaensometsa.fi

12 12 Lieksan alaosaston johtokunta suunnittelemassa vuoden 2011 Nuoriso- ja perinnepäivien toimenpiteitä ja ohjelmaa. 14. Divisioonan perinneyhdistys ry:n toiminnan kantavana voimana ovat sen alaosastot. Osastoja on tällä hetkellä toiminnassa viisi. Osastot on perustettu niille paikkakunnille, joissa on järjestetty tai on tarkoitus järjestää perinneyhdistyksen vuotuinen huipputapahtuma: Nuoriso-ja perinnepäivät. Perinneviikonlopun ja koko perinnevuoden järjestelyt ovat paljolti vuorossa olevan paikkakunnan alaosaston vastuulla. Alaosaston tehtävänä on pitää yhteyttä alueensa veteraani- ja maanpuolustusjärjestöihin sekä ennen kaikkea alueensa kouluihin ja sitä kautta varsinaiseen kohderyhmään, nuoriin. Yhteys alueella toimiviin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimipaikkoihin on tärkeää. Tästä esimerkkinä mainittakoon kotiutuvien varusmiesten palkitseminen joukkoosastojen kotiuttamisjuhlien yhteydessä. Joukkoosaston tai laitoksen vuosipäivänä palkitaan myös ansioitunut henkilökunnan edustaja. Nuoriso- ja perinnepäivien järjestäminen tulee ala-osaston tehtäväksi 4-5 vuoden välein. Välivuosille on hyvä saada jotakin paikallista toimintaa, vaikka pienimuotoisempaa. Tällä toiminnalla on tärkeä merkitys alaosaston toimijoiden yhteenkuuluvuuden lujittajana. On paljon helpompi käynnistää perinnevuoden ja perinneviikonlopun valmistelu, kun ydinryhmä on jo valmiiksi kasassa. Kenties välivuosien aikana on työstetty ohjelmaa tapahtumaan ja löydetty tapa tuoda oman paikkakunnan erityispiirteet perinneviikonloppuun. Lieksan alaosasto Alaosaston johtokunnan tehtäväkenttä on varsin monipuolinen. Lieksan alaosaston johtokuntaan on ollut onni saada monen alan osaajia ja henkilöitä, joilla on valmiit yhteydet yhteistyötahoihin. Meiltä löytyy lehdenteon ammattilainen, web-osaaja, sotahistorian tuntija / kirjoittaja, opettaja evp. On myös koulun rehtori sekä veteraanijärjestöjen puheenjohtajia. Suora yhteys kaupunkiin ja seurakuntaan on näiden hallinnossa toimivien henkilöiden kautta. Perinneyhdistyksen alaosaston toimintaa Unohtaa ei sovi perinnepäivien pääorganisoijaa, useita vaativia tilaisuuksia läpivienyttä konkaria. Lähes kaikki johtokunnan jäsenet toimivat paikkakunnalla muussakin maanpuolustus- tai veteraanijärjestössä. Näin toimijoiden joukko on saatu hyvin laajaksi. Lieksan alaosastolle on vakiintunut vuosien varrella muutamia tapahtumia, joita pyritään ylläpitämään. Vuoden 2007 perinneviikonlopulla juhlallisesti avattu Raappanapuisto on ollut tapahtumapaikkana mm. Lieksan Vaskiviikolle ajoittuville musiikkitapahtumille. Viime kesänä järjestettiin puistossa PV:n Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön yleisöluento Miten Pohjois-Karjalaa puolustetaan. Musiikki- ja runoesityksineen tapahtuma muodosti pienimuotoisen maanpuolustusjuhlan. Tapana on ollut sytyttää puistossa itsenäisyyspäivä- tai jouluaattoiltana muistotulet. Vuoden 2009 marraskuun viimeisen päivän iltana Talvisodan syttymisen 70. vuosipäivänä oli vaikuttava iltatilaisuus. Koulunuorisolle on järjestetty piirustuskilpailuja sekä tietovisailu, kylläkin kevennettynä versioina. Retkiä ja vierailuja Kesällä on järjestetty jokin yhteinen johtokunnan retki. Vierailimme seuraamassa naapurialaosasto Ilomantsin perinneviikonlopun järjestelyjä keväällä Ilomantsin alaosaston edustajat kävivät vierainamme edellisenä kesänä. Alaosastojen keskinäinen yhteydenpito antaa tukea perinneviikonlopun järjestelyihin. Kaikkea ei tarvitse jokaisen alaosaston tehdä erikseen, paljon löytyy yhteistä jota voidaan hyödyntää järjestelyissä. Kesällä 2010 olimme seuraamassa Pohjois-Karjalan Rajavartioston Rajajääkärikomppanian ampumaleiriä Hiienvaaran ampuma-alueella. Vastaanotto oli erittäin miellyttävä ja ammunnat kiinnostavia. Päivän kruunasi sauna, päivällinen ja yhteinen kenttähartaus rajajääkäreiden kanssa. Jokainen alaosasto luo tietenkin omat tapansa toimia. Jotakin toimintaa kannattaa järjestää myös välivuosina. Perinneyhdistys pysyy näin näkyvänä ja samalla näkee ympärilleen Tämän huomaa siitä että uusia jäseniä tulee alaosaston kautta. Nukkuvan osaston kautta niitä on vaikea saada. Matti Komulainen 14. Divisioonan perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Lieksan alaosaston sihteeri

13 13 Sotiemme veteraaneja kunnioittavasti tervehtien: Raimatto Oy Kuopio Kuljetusliike Experant Oy Kuopio Ilveskoti Hämeenlinna Kuopion ev.lut. srkyhtymä/hallintovirasto Iisalmen ev.lut. seurakunta Lieksan ev.lut. seurakunta Hempan Kaluste Toivala Felix Abba Oy Ab Turku Lieksan ortodoksinen seurakunta Säästöpankki Optia Joensuu Tekniset Konepörssi Lieksa Reserviläisliitto Helsinki Pohjolan Matka Iisalmi Musta Pörssi Siilinjärvi Ämmän Betoni Oy Suomussalmi Kunnonpaikka Siilinjärvi Timosen Auto Oy Joensuu Iisalmen kaupunki Yrityskeskus INNOCUM Siilinjärvi Lehtosen Liikenne Oy Joensuu KTK Iisalmen Autotilaus Oy Huoltoasema H. Hämäläinen Ky Joensuu Nurmeksen ev.lut. seurakunta Valtimon ev.lut. seurakunta Ilomantsin ev.lut. seurakunta Kainulaisen Hautaustoimisto Joensuu Kuhmon ev.lut. seurakunta Ruunaan Retkeilykeskus Pankakoski Karjalan Metsätilat Oy LKV Joensuu Nurmeksen ev.lut. seurakunta Juuan Sotaveteraanit Autotarvike Mikkonen Oy Lieksa Karjalainen Joensuu Luonnonkivi on aito asia Kivi kaunistaa kotisi, pihasi ja muistosi Kivitasot Sisustuskivet Pihakivet Hautakivet Tutustu valikoimaan ja katso lähin edustajamme Partisaanit, vihovenäläiset Partisaani-isku Kontiovaaran Lakiahoon Elettiin aikaa kesällä Kontiovaaran kylällä liikkui tieto partisaaneista ja asukkaat olivat varuillaan, niin myös minun vanhempani. Oli kesäyö. Kävimme illalla nukkumaan. Vanhemmat sisareni nukkuivat aitassa. Meillä oli pystykorva, joka oli ulkona juoksulangassa kiinni. Koira alkoi iltayöstä haukkua ärhäkästi kuullessaan epämääräistä liikehdintää lähistöllä. Äitini meni katsomaan riihen luona olevalle mäen nyppylälle ja huomasi, että viljapellot olivat mustanaan partisaaneja. Hän juoksi kiireesti takaisin, herätti meidät kaikki ja ryntäsimme pakoon. Ennen kuin ehdimme piha-aukiolta, olivat partisaanit asuinkartanon kahta puolen rivissä pyssyt olalla. He olisivat ehtineet ampua meidät kaikki. Kuitenkin he antoivat meidän mennä pakoon. He olivat päästäneet jopa koirankin juoksulangasta irti. Juoksimme metsän halki mäen alla olevaan naapuriin ja herätimme heidät samaan matkaan. Heillä ei ollut koiraa varoittamassa vaarasta. Toinen partisaanijoukko oli jakautunut tämän naapurin viljapeltoihin. Kokoonnuimme kylän keskelle jossa sotilaat vartioivat. He käyttivät vanhempiamme ruokkimassa kotieläimet ja lypsämässä lehmät. Kodistamme oli viety kaikki, vaatteet ja ruoka. Edellisenä päivänä kerätyt kolme sangollista lakkojakin oli hävinnyt. Asuimme parin kilometrin päässä Patvinsuosta ja silloin oli hyvä lakkavuosi. Viikon päästä palasimme takaisin. Nukuimme jopa navetan vintillä peloissamme. Meitä sisaruksia oli yksitoista, joista minä olin nuorin. Olin tuolloin alle kymmenenvuotias, joten kaikkia yksityiskohtia en voi muistaa. Vanhimmat veljeni olivat silloin rintamalla. Mikko joutui Venäjälle vangiksi. Hän oli vankina kolmea kuukautta vaille kaksi vuotta. Hänet ehdittiin jo julistaa kuolleeksi. Vapauduttuaan hän meni sankarihaudalle katsomaan, oliko vainajissa tuttavia. Hän huomasi siellä oman hautakivensä, joka sitten aikanaan pyynnöstä poistettiin. Mikko-veli on vielä tänä päivänäkin elossa. Lapsuusajan kauhu ja pelko järkytti niin, että nuoruusvuosiin saakka näin pahoja painajaisunia. Heräsin siihen, että huusin, itkin ja juoksin pakoon. Olen lukenut kirjan Painajainen Pielisjärvellä, mutta siinä ei ollut mainittu mitään tästä Lakiahoon kohdistuneesta partisaaniiskusta. Sen vuoksi kirjoitin tämän. Lieksassa , Eila Honkanen Partisaani-iskuista kärsineille korvauksia Laki valtion korvauksista Neuvostoliiton partisaaniiskujen kohteeksi joutuneille henkilöille tuli voimaan Lain perusteella voidaan myöntää kertaluoteinen 1500 euron korvaus partisaanihyökkäyksen kohteeksi vuosina joutuneille, tiettyjen itärajan kylien asukkaille. Korvauksen maksaminen edellyttää, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneilla on sairaus, jonka syntymisen todennäköiset syyt liittyvät tuolloin tapahtuneen hyökkäyksen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Hakemukseen oikeutettuja ovat Jatkosodan siviiliveteraanien yhdistyksen mukaan myös sellaiset, jotka menettivät toisen tai molemmat vanhempansa tai muun huoltajansa. Yhdistyksen arvion mukaan kertakorvaukseen oikeutettujen määrä on henkilöä. (MTV3-STT) Veteraanikuntoutusta lämmöllä ja kunnioituksella! Vetrea Terveys Oy Iisalmi Joensuu Kuopio Puh Jalkineet Pohjalliset Proteesit Ortoosit ja tuet Terapiavälineet Ergonomia Liikkuminen Hygienia Kodinhoito Autoilu Kuulo Vuokraus Huolto Kaveria ei jätetä Siltakatu Joensuu Puh Reilu Suomi Reilua välittämistä. Reilussa Suomessa ketään ei jätetä hyvinvointi kuuluu kaikille. Aurinkoisia kesäpäiviä 14. Divisioonan veteraaneille! Pohjois-Karjalan Sos. dem. Piiri ry Kauppakatu 32, Joensuu Puh , sähköposti

14 14 LAATUA SUOMALAISIIN KOTEIHIN JO VUODESTA 1974 Suomalainen. Keittiökalusteet Kylpyhuonekalusteet Säilytysjärjestelmät Altaat ja hanat Kodinkoneet Paikallinen. Suunnittelupalvelu Asennuspalvelu Remontointipalvelu Rahoitus ja takuu Onnistumisia yhdessä Osuuspankin omistajia ovat sen jäseniksi liittyneet asiakkaat, kaikkiaan yli miljoona suomalaista. Valitsemalla Osuuspankin valitset vakavaraisen, paikallisen ja itsenäisen pankin. Osuuspankin omistajajäsenenä voit saada tavallisesta pankki- ja vakuutusasioinnista rahanarvoisia OP-bonuksia, jotka käyvät mm. pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään euroa kuukaudessa. Ylärajaa ei ole. Tervetuloa iloisille kaupoille! Kiinteistövälitys Kortelainen Oy Savonkatu 15, IISALMI puh , fax Lue lisää tai poikkea konttoriimme Ilomantsi, puh , fax Aapo p Urheilu Rauta Kodinkone Jatkoa sivulta 9 Luonnon rauhaa. Hiekkarantaisen erämaajärven niemessä sijaitseva Metsäkartano on mainio lomakohde tai erilaisten tapahtumien pitopaikka. Ympäröivä luonto houkuttelee liikkumaan, ympäri vuoden. Ruskaretki tai pikkujoulut Hinnat alk. 69,-/hlö Soita ja kysy lisää p Oikea luontokohde nut lähteä kotoaan. Haavoittuneille taival oli todellinen tuskien tien, sillä haavat vuotivat eikä kukaan meistä osannut antaa muuta apua kuin asettaa haavojen kohdalle käärettä. Ymmärsimme toki ylläpitää tunnelmaa, sillä jos haavoittuneet olisivat menettäneet tajunsa, olisi tilanne entisestäänkin vaikeutunut. Lopulta pääsimme Räpsyyn, josta soitettiin Lieksaan pyytäen pikaista apua sekä Ritojärvelle että Räpsyyn. Sen jälkeen miehet palasivat haavoittuneiden luo. Hätäsanomamme oli kuitenkin jotenkin sekaantunut ja apu viipyi ja viipyi. Ehkäpä Ritojärvelle jääneet haavoittuneet Tuovinen ja Lihavainen saivat apua pikemmin, hekin kuitenkin liian myöhään, sillä molemmat kuolivat sairaalassa pari päivää myöhemmin. Usean tunnin odottamisen jälkeen meitä tultiin noutamaan linja-autolla, jota saattoi kaksi kuorma-autoa. Suoma Lihavainen joutui tapahtuman jälkeen kokemaan useita leikkauksia ja olemaan vuosia sairaalahoidossa. Hän ei toipunut entiselleen, vaan niska jäi pysyvästi jäykäksi. Elli Kerosen jalkaansa saamat kaksi luotia koteloituivat, mutta hänestäkään ei enää tullut työkykyistä. Välittömästi kuollut Karl Karilo oli saanut luodin suoraan sydämeensä ja Tuulikki Kauko ohimoonsa. Siinä lyhyesti kerrottuna lakkamatkamme, joka silloin tällöin vieläkin palaa mukana olleiden painajaisuniin. Julkaistu v. 2002: Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

15 15 Syystarjous ryhmille: Lomaile 3 vrk - maksa vain 2:sta! 90 / hlö / 3 vrk 14. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksassa sis. majoitus 2hh:ssa, aamiaiset, kylpyläkäynnit, vapaa-ajan ohjelma ma-pe ja orkesteritanssit ke & la. Tarjous voimassa min. 20 hlön ryhmille saakka. Lounaat pakettiin liitettynä 13,45 /ateria. Pikkujouluaika lähestyy, aloita suunnittelu kysymällä edullisia tarjouksiamme! p /myynti Pääjuhla Lieksan ev. lut. kirkossa sunnuntaina 4.9. klo Karttakohteet 1. Ev. lut kirkko 2. Ort kirkko 3. Kulttuurikeskus 4. Jotos-patsas 5. Tori 6. Terveyskeskus Majoitustiedustelut: Hotelli Puustelli (013) , fax (013) , Karelia Expert , Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti Julkaisija: 14. Divisioonan perinneyhdistys ry Päätoimittaja: Jukka Valkeajärvi Toimitussihteeri: Raine Turunen Lehden ulkoasu: Raine Turunen Toimituskunta: Jukka Valkeajärvi, Raine Turunen, Aimo Saarelainen, Tauno Oksanen Ilmoitusmyynti: Media-ammattilainen Adspace Oy, Matti Räsänen, Siilinjärvi, Taitto: Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy Painopaikka: Punamusta 14 D:n Perinneyhdistys ja Lieksan alaosasto kiittävät ilmoittajia ja tukijoitaan suuriarvoisesta työstä isänmaan ja nuorison hyväksi.

16 16 Nuorisotapahtumat Teema: terveet elämäntavat ja kaveria ei jätetä Kirjoitelmat kouluissa: aiheet liittyvät vuoden teemaan tai maamme itsenäisyyteen Perinneviikko Varusmiesten vierailu kouluissa päivänavauksissa Alakoulujen sukkulaviestit keskuskentällä Sählyottelut: Yläkoulu Lukio Ammattiopisto Alakoulujen välinen tietovisailu Info-piste - lauantaina 3.9. torilla klo sunnuntaina 4.9. kirkon aulassa klo 8-15 Turvallisuuspäällikkö Matti Komulainen p Terveyskeskus Korpi-Jaakonkatu 21 p Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Ambulanssi 112 Juhla-alueella partioi Rajavartioston ensiapupartioita. Ensiapupaikka sijaitsee lauantaina torin INFO -pisteessä ja kirkon aulassa, sunnuntaina kirkon aulan INFO -pisteessä Divisioonan perinneyhdistys ry kiittää ilmoittajia Nuoriso- ja Perinnepäivien hyväksi antamastanne tuesta! 14.D:n perinneyhdistyksen Nuorisopäivä perjantaina Lipunnosto Kulttuurikeskuksen edessä - varusmiehet ja partiolaiset Lippufanfaari ja Lippulaulu - Nuorisopuhallinorkesteri, nuorten lauluryhmä, yleisö 9.30 Nuorisotapahtuma, Kulttuurikeskus juontaja Kari Pippola - Alkusoitto: Suomalainen marssi, Yö väistyy, Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri - Avaussanat, Arto Turpeinen - Laulua: Juuret Suomessa ja Kotiseutuni, Lieksan lukion lauluryhmä - Kirjoituskilpailun satoa - Varusmiesyhtye esiintyy - Palkintojen jako, Eversti Martti Kukkonen ja Perinneyhdistys - Karjalaisten laulu, nuorisopuhallinorkesteri ja yleisö - Kulttuurikeskus aula: Tutustuminen valokuvanäyttelyyn - Elokuva Lupaus K Elokuva Lupaus K 11 Lauantai Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivien ohjelma Lieksassa Infopiste ja juhlakanslia, Lieksan tori Hornetin ylilento, juhlanäyttelyn avaus, Lieksan tori - Puolustusvoimien (Kainuun Prikaati, Pohjois-Karjalan Prikaati, Karjalan Lennosto), Rajavartiolaitoksen ja maanpuolustusjärjestöjen sekä poliisin esittelyosastot - Kainuun Sotilassoittokunnan musiikkimarssiesitykset aamu- ja iltapäivällä, juontaa Arto Turpeinen - Rajasotilaskotisisarten kanttiini auki - Seppelpartioiden lähettäminen Jotosmuistomerkille ja Raappana -puistoon, narvan marssi - Musiikkiesityksen jälkeen lyhyt toimintanäytös klo 9.15, klo Seppeleen laskeminen Raappana -puistossa Ruokailu kirkon peräsalissa Opastettu retki Partisaanien uhrien tapahtumapaikoille Kontiovaarassa sekä käynti Suomussa. Lähtö evl.-kirkon parkkipaikalta SUOMU Rajasotilaskoti, kanttiini auki Rukapirtin historiikki, kapteeni Tauno Oksanen Lähtö paluumatkalle Ruokailu kirkon peräsalissa Iltatapahtuma, kulttuurikeskus, juontaa Tauno Oksanen - Lieksan Mieslaulajat: Ylioppilaslaulu, Lähde, Hän kulkevi kuin yli kukkien - Puheenvuoro, kaupunginjohtaja Esko Lehto - Nuorisotyö 2011, eversti Jukka Valkeajärvi - Kuvasatoa nuorison tapahtumista, Juhani Ryynänen - Muistoja Rukajärven suunnalta, kapt Tauno Oksanen, Sodan viimeinen ilta Rukajärven suunnalla ja Rukajärven suunnan taistelumaastot tänään - Kahvitarjoilu ja tutustuminen Raappanan valokuvanäyttelyyn Brahe-salin aulassa Illanvietto Puustellissa, juontaa Kari Pippola - Musiikkia ja kuorolaulua, Rajan Miehet - Vapaata seurustelua Sunnuntai Juhlakanslia ja infopiste auki kirkon aulassa Kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarimuistomerkille - Hymni, Karjalan Sotilassoittokunta - Seppeleenlasku Prkenr S Honkamaa ja paikallisyhdistys - Puhe, kirkkoherra Hannu Juntunen - Oi kallis Suomenmaa, Karjalan Sotilassoittokunta Juhlajumalanpalvelus ev.lut. sekä ortodoksisessa kirkossa - Karjalan Sotilassoittokunta ja kirkkokuoro ev.lut. Kirkossa - Kirkkoherra Hannu Juntunen, sotilaspastorit Penna Parviainen ja Petri Rask Ruokailu kirkon peräsalissa. Pääjuhlan ohjelma Sunnuntaina Liput saapuvat kirkkoon lippufanfaarin soidessa - Tervetuloa, pj prikaatinkenraali Sakari Honkamaa - Seppelpartioitten lähettäminen, sotilaspastori Petri Rask - Narvan marssi, Karjalan Sotilassoittokunta - Kuorolaulua, Nuorten lauluryhmä Juuret Suomessa ja Kotiseutuni - Juhlapuhe, maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi - Rukajärventie Karjalan Sotilassoittokunta - Palkitsemiset ja seuraavat perinnepäivät, hallitus - Jääkärimarssi, Karjalan Sotilassoittokunta - Tervehdykset Lieksan kaupunki Puolustusvoimat Rajavartiolaitos - Musiikkiesitys Lieksan Mieslaulajat: Suomen laulu, Maa kaunehin maa Lieksan Mieslaulajat, Lieksan Sotaveteraanikuoro, nuorten lauluryhmä ja Karjalan Sotilassoittokunta: veteraanin iltahuuto - Päätössanat, Kainuun Prikaatin komentaja - Maammelaulu, Karjalan Sotilassoittokunta ja yleisö - Liput poistuvat ja päätöskahvit Rajan Perinnetalo avoinna lauantaina 3.9. klo Viikonlopun tilaisuudet ovat avoinna yleisölle

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi 1 RUKAJÄRVEN TIE Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi 1 2 Sisällys: sivut Rukajärven tie... 3. Aloite Rukajärven tien nimeämisestä... 3. Rukajärven tie ja Inarin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä 1 Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksan kaupunki Asia: Avustushakemus Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä kuluihin Tänä vuonna

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien. N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani 5.-7.9.2008

Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien. N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani 5.-7.9.2008 Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien KORVEN KAIKU N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani 5.-7.9.2008 Kajaanin Linna Vuonna 1604 Ruotsi aloitti linnan rakentamisen ja sen ensimmäinen rakentamisvaihe

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Näin me sen teimme RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Ylivieskan Rotary klubi Ylivieskan Jokivarsi Rotary klubi Haapaveden Rotary klubi Oulaisten Rotary klubi 22.3.2014 MARTTI MATIKAINEN 1 OHJELMA RYLA-JOHTAMISSEMINAARI

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen. Huoltajakyselyn tulokset 1.6.2015

Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen. Huoltajakyselyn tulokset 1.6.2015 Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen Huoltajakyselyn tulokset 1.6.215 Kohderyhmä ja vastaajien lukumäärä Perkkaanpuiston koulu 1.-6.-luokkalaisten huoltajat lukuvuonna 214-215 Tulevien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot