YLEISEN ALUEEN LOHKOMINEN Esimerkkinä Suonenjoen kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISEN ALUEEN LOHKOMINEN Esimerkkinä Suonenjoen kaupunki"

Transkriptio

1 Kai Takkunen YLEISEN ALUEEN LOHKOMINEN Esimerkkinä Suonenjoen kaupunki Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kai Takkunen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Yleisen alueen lohkominen esimerkkinä Suonenjoen kaupunki Tiivistelmä Opinnäytetyöni käsitteli yleisen alueen lohkomista, joka on asemakaavoitetuilla alueilla tehtävä kiinteistötoimitus. Tavallisimpia yleisiä alueita ovat katu- ja virkistysalueet, jotka on muodostettu itsenäisiksi rekisteriyksiköiksi yleisen alueen lohkomistoimituksessa. Työssäni paneuduin yleisen alueen lohkomisen toimitusmenettelyyn yleisellä tasolla sekä eri kuntien käytäntöihin, joista tarkemmassa tarkastelussa oli Suonenjoen kaupungin toimintamalli. Työn toimeksiantajana oli Suonenjoen kaupunki, jonka palveluksessa suoritin keväällä 2008 opinnäytetyöhöni liittyvän harjoittelujakson. Työtehtäviäni Suonenjoella olivat yleisen alueen lohkomistoimitusten valmistelu sekä toimitusasiakirjojen laatiminen. Opinnäytetyön sisältö perustuu käytännön harjoittelusta saamaani kokemukseen, kiinteistönmuodostamislakien tarkasteluun sekä kuntaliiton ja maanmittauslaitoksen ohjeistoihin lohkomisten suorittamisesta. Tein myös sähköpostikyselyn muutamaan kuntaan sekä maanmittauslaitokselle yleisen alueen lohkomisen käytännöistä. Työni oli luonteeltaan lähinnä selvitys, jossa kävin läpi kuntien mahdollisuuksia yleisen alueen lohkomisten suorittamisessa. Vertailin eri kuntien käytäntöjä keskenään sekä käsittelin maanmittauslaitoksen osuutta yleisten alueiden lohkomisissa. Työn loppuosassa pohdin ongelmia yleisten alueiden lohkomisten toteuttamisessa sekä lohkomisesta saatavia hyötyjä. Eräänlaisena ongelmana voidaan pitää kuntien puutteellisia resursseja lohkomisten toteuttamisessa. Lainsäädäntöön kaivattaisiin muutoksia, jotta kuntien into ja mahdollisuudet suorittaa rästiin jääneet yleisten alueiden lohkomiset paranisi. Asiasanat (avainsanat) Kunnat, Suonenjoki, kiinteistötoimitus, kadut Sivumäärä Kieli URN 22 s. + liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Reijo Aalto Opinnäytetyön toimeksiantaja Suonenjoen kaupunki

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 15, 2008 Author(s) Kai Takkunen Degree programme and option Degree programme in surveying Name of the bachelor's thesis Public area parcelling the Suonenjoki municipality as an example Abstract The aim of this Bachelor s thesis was to study cadastral procedure called public area parcelling. Changing the property division of public areas is possible only if the landowner is the municipality. Common examples of public areas are streets and parks. The survey routines of public area parcelling in different municipalities and district survey offices is one of the main themes in this thesis. The analysis of Suonenjoki municipality s procedure is the most important, because I was there in practise as a part of this thesis. The research of legislation and other instructions was the basis of my work. I also discuss problems underlying this kind of cadastral survey procedure. Subject headings, (keywords) Municipalities, Suonenjoki, cadastral procedure, streets Pages Language URN 22 p. + app. 23 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Reijo Aalto Bachelor s thesis assigned by Suonenjoki municipality

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YLEISEN ALUEEN MÄÄRITELMÄT TOIMITUSMENETTELY Vireilletulo Edellytykset Toimituskokous ja laadittavat asiakirjat Ulottuvuus ja rajat Rasitteet ja erityiset oikeudet Osuudet yhteisiin alueisiin Lopettaminen ja rekisteröinti KATUALUEET Katualueen lohkominen Katualueen haltuunotto Katualueen korvaaminen HARJOITTELU SUONENJOELLA Yleisten alueiden lohkomiskäytäntö Suonenjoella Suonenjoen menettely katualueiden osalta Käytännön harjoittelu Suonenjoella KUNTIEN KÄYTÄNNÖT YLEISEN ALUEEN LOHKOMISISSA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyöni aihe on yleisen alueen lohkominen, joka tarkoittaa asemakaavassa yleiseksi alueeksi osoitetun alueen muodostamista itsenäiseksi kiinteistöksi. Yleisen alueen lohkomisen säännökset koskevat vain kunnan omistukseen tarkoitettuja alueita. Tavallisimpia esimerkkejä tällaisista ovat asemakaavassa katu- tai virkistysalueeksi osoitetut alueet. Aiheen valinta tapahtui sattumalta ollessani maanmittausharjoittelijana Suonenjoen kaupungin palveluksessa kesällä Siellä ilmeni tarvetta lohkomisten suorittamiseen ja ehdotin opinnäytetyöni yhdistämistä kyseiseen operaatioon. Tähän suhtauduttiin myönteisesti sekä koulun että työnantajan taholta ja näin ollen sovimme lohkomisten toteuttamisesta kevään 2008 aikana. Työni koostuu käytännön harjoittelusta Suonenjoen kaupungin palveluksessa, aiheeseen liittyvän lainsäädännön tarkastelusta sekä Suonenjoen toimintatapojen analysoinnista ja vertailusta saatavilla oleviin ohjeistoihin sekä muiden kuntien käytäntöihin. Vertailuosuus perustuu Suonenjoelta saamaani aineistoon, muutamalle kunnalle tekemääni sähköpostikyselyyn, kuntaliiton tekemiin kiinteistö- ja mittaustoimen kyselyihin vuosilta 2005 ja 2006 sekä maanmittauslaitokselta saamiini tietoihin. Opinnäytetyöni lopuksi pohdin yleisten alueiden lohkomisten toteuttamiseen liittyviä ongelmia. Opinnäytetyön tavoitteet olivat osaltani työkokemuksen saaminen, toimitusmenettelyn sisäistäminen sekä muu oppiminen kunnan kiinteistötoimitusten teossa. Suonenjoen kaupunki puolestaan hyötyi saamalla rästiin jääneitä yleisen alueen lohkomistoimitukset toteutettua. Työelämä voi myös hyödyntää työssä saatuja tuloksia omiin työkäytäntöihinsä. 2 YLEISEN ALUEEN MÄÄRITELMÄT Yleinen alue on määritelty lainsäädännössämme kahdella eri tavalla, joka seikka on otettava huomioon tarkasteltaessa yleisen alueen lohkomista. Yleisen alueen lohko-

6 2 mistoimituksia voidaan tehdä vain kiinteistönmuodostamislain (KML) mukaisille yleisille alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määritelmä on hieman laajempi ja näin ollen yleisen alueen lohkomisen säännökset eivät koske kaikkia MRL:n mukaisia yleisiä alueita. Yleinen alue on määritelty kiinteistönmuodostamislaissa (2, 4-kohta) ja sillä tarkoitetaan kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin. Huomioitavaa on, että katualueeseen katsotaan kuuluvaksi myös alueelle sijoitetut maanalaiset ja maanpäälliset sekä yläpuoliset johdot, rakenteet ja laitteet, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu (MRL 83.2 ). Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. Yleisen alueen lohkomisesta säädetään kuitenkin kiinteistönmuodostamislaissa, joten muulle julkisyhteisölle kuin kunnalle tarkoitettuja asemakaavan mukaisia yleisiä alueita ei saa lohkoa yleisiksi alueiksi, vaan ne on muodostettava muulla tavoin tiloiksi tai lunastusyksiköiksi (Vitikainen 2007, 126). 3 TOIMITUSMENETTELY Asemakaavan mukaiset yleiset alueet muodostetaan lähes aina lohkomistoimituksella. Lohkottava yleinen alue voi muodostua kokonaisista määräaloista, kiinteistöistä, yhteisistä alueista tai niiden osista (KML 20.2 ). Lohkominen voidaan tehdä myös lunastustoimituksen yhteydessä, jos lunastaja tätä pyytää (LunL 49 ). Kunnan omistama kiinteistö, joka asemakaavassa on osoitettu kokonaisuudessaan yleiseksi alueeksi, voidaan muodostaa yleiseksi alueeksi ilman lohkomistoimitusta. Edellytyksenä on kuitenkin, että kiinteistöllä ei ole osuuksia yhteisiin alueisiin eikä siihen kohdistu kiinnityksiä. Tällaisessa tapauksessa yleinen alue voidaan muodostaa kiinteistörekisterin pitäjän tekemällä laadun muutospäätöksellä (Vitikainen 2007, 127).

7 3.1 Vireilletulo 3 Yleisen alueen lohkominen tulee vireille kunnan, alueen omistajan tai osaomistajan hakemuksesta (KML 22a.1 ). Toimitusta haetaan kirjallisesti kaupungin kiinteistörekisterin pitäjältä, joka antaa toimitusmääräyksen asianomaiselle toimitusinsinöörille. Kunnan ollessa hakijana hakemukseen on liitettävä lainhuudot ja rasitustodistukset lohkottavan alueen kiinteistöihin ja määräaloihin. Yksityisen maanomistajan ollessa hakijana, vaaditaan lisäksi näyttö omistus- ja hallintaoikeudesta. Kiinteistörekisterin pitäjällä on oikeus määrätä yleistä aluetta koskeva lohkominen suoritettavaksi myös ilman hakemusta (KML 22a.2 ). Lohkomistoimitus tulee vireille myös, jos yleinen alue tai sen osa luovutetaan kunnalle. Tällöin saannolle on haettava lainhuuto ja toimitus tulee vireille automaattisesti käräjäoikeuden myönnettyä määräalalle lainhuudon (KML 22 ). Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan asianosaisille normaalin lohkomisen tapaan. Tiedottamisesta on säädetty kiinteistönmuodostamislain pykälissä Ensisijaisesti tiedottaminen hoidetaan kaikille asianosaisille lähetettävillä kutsukirjeillä. Kutsukirjeet on lähetettävä viimeistään 10 päivää ennen alkukokousta. Yleisen alueen lohkomisissa ei useinkaan ole kovin runsaasti asianosaisia, jolloin tiedottaminen on kätevintä hoitaa KML 170 :n mukaisesti sopimalla. Toisaalta, jos asianosaisten joukko on suuri, eikä kaikkia kyetä luotettavasti selvittämään tulee kyseeseen sanomalehtikuulutus. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun lohkottavalla alueella sijaitsee vanhoja rasiteoikeuksia (SKTY 2002, 55). Yleisen alueen lohkomisen, kuten muutkin kiinteistötoimitukset, suorittavat toimitusmiehet. Toimitusmiehiä ovat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. Toimitusinsinöörinä voivat toimia maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri, insinööri tai teknikko sekä kunnan kiinteistöinsinööri tai kuntaan virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko (KML 5 ). Uskottujen miesten käyttäminen ei ole pakollista kaikissa toimituksissa, eikä myöskään yleisen alueen lohkomisissa. Yleistä aluetta lohkottaessa uskottuja miehiä käytetään yleensä vain, jos joku asianosaista sitä vaatii.

8 3.2 Edellytykset 4 Yleisen alueen lohkomisen perusedellytyksenä on, että lohkottava alue on osoitettu voimassaolevassa asemakaavassa yleiseksi alueeksi. Toisena edellytyksenä on, että kunnalla on lainhuuto lohkottavaan alueeseen taikka että alue tulee tai on tullut kunnan omistukseen. Omistusoikeuden automaattinen siirtyminen kunnalle tapahtuu MRL 93, 94 tai 218 :n perusteella ja koskee asemakaava-alueeseen sisältyvää yleisen tien tiealuetta, ensimmäisen asemakaavan mukaista katualuetta ja rakennuskaavatien aluetta. Yleiseksi alueeksi muodostettavan alueen on lisäksi oltava vapaa kiinnityksistä tai vapauduttava niistä KML 28 tai 29 :n 3 momentin tai MRL 107 :n nojalla (KML 23 a ). Kiinnityksistä vapauttamisen perusteena on yleensä joko panttioikeuden haltijan suostumus vapauttamiseen tai vahingottomuusharkinta, jolloin toimitusinsinööri vapauttaa lohkokiinteistön kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta. Vahingottomuusharkintaa voidaan käyttää, mikäli jäljelle jäävä kantakiinteistö selvästi riittää vastaamaan kaikista emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista (KML 28.1 ). Myös silloin, kun yleiseen alueeseen sisältyy yhteistä aluetta, yleinen alue vapautuu suoraan lain nojalla osakaskiinteistöjä rasittavista kiinnityksistä (KML 29.3 ). Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 107 :n perusteella ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen kohdistuva kiinnitys raukeaa yleisen alueen lohkomistoimituksen yhteydessä ilman eri päätöstä. Kunnan ennestään omistamilla alueilla kiinnityksistä vapauttaminen käsitellään normaalisti ennen toimitusta. Tällöin kunta hakee vapauttamista käräjäoikeudelta (TMK ). Vapauttaminen voidaan käsitellä myös toimituksessa, mikäli pantinhaltija antaa siihen suostumuksensa. Toimituksessa tehty vapautus on viipymättä ilmoitettava käräjäoikeuteen, joka kirjaamisviranomaisena poistaa kiinnityksen lohkokiinteistön osalta ja vapauttamispäätös saa lainvoiman (KML 28.3 ). Yleisen alueen lohkomiseen ei ole edellytyksiä, mikäli lohkokiinteistöihin kohdistuu kiinnityksiä, joita ei voida poistaa.

9 3.3 Toimituskokous ja laadittavat asiakirjat 5 Yleisen alueen lohkomistoimituksessa on pidettävä vähintään yksi toimituskokous, jossa toimituksessa esille tulleet asiat käsitellään ja ratkaistaan (KML 172 ). Toimitus katsotaan aloitetuksi toimitusinsinöörin avattua ensimmäisen kokouksen, sitä ennen voidaan kuitenkin suorittaa toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä (KML 173 ). Toimitusmiesten vastuulla on, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyiksi (KML 174 ). Toimituksen alussa toimitusinsinöörin on selostettava asianosaisille toimituksen tarkoitus ja kokouksesta tiedottaminen sekä tiedusteltava uskottujen miesten kutsumista ja esteellisyyttä koskevat vaatimukset (KMA 41 ). Toimituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan pääsääntöisesti toimitusmiesten päätöksellä, tekniset tehtävät ratkaisee kuitenkin toimitusinsinööri yksin. Tämän lisäksi asianosaisilla on oikeus sopimuksien tekemiseen (KML 175 ). Yleisen alueen lohkomistoimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa sekä laadittava toimituskartta. Pöytäkirjaan merkitään asianosaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö, sopimukset, toimitusmiesten ratkaisut ja niiden perustelut sekä muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat (KML 187 ). Toimituskartta laaditaan yleensä mittakaavaan 1:500 tai 1:1000 alueen koosta riippuen. Kartan sisältövaatimuksiin kuuluvat yleisen alueen rajat rajamerkkeineen sekä alueen tunnistamiseksi tarvittavat tiedot ja muodostajakiinteistöjä koskevat tiedot (KMA 47 ). Toimituspöytäkirjaan merkittäviä, toimituksen kannalta merkittäviä asioita ovat mm. muodostetut ja uudelleen muotoillut ennestään olevat kiinteistöt, rasitteet sekä osuuksia ja rasitteita koskevat muutokset (Vitikainen 2007, 117). Toimituspöytäkirjassa on myös selkeästi ilmaistava, että lohkomisen edellytykset ovat kunnossa. Sen vuoksi pöytäkirjassa on mainittava, ettei muodostajakiinteistöihin kohdistu kiinnityksiä. Lisäksi pöytäkirjassa on eriteltävä muodostajakiinteistöihin kohdistuvat kiinnitykset ja todettava mitä niistä toimituksessa päätettiin ja millä perusteella.

10 3.4 Ulottuvuus ja rajat 6 Yleisen alueen lohkomistoimituksen ensisijaisena tarkoituksena on yleisen alueen sijainnin ja ulottuvuuden määrittely. Yleisen alueen sijainti määrätään lohkomisessa täsmällisesti (KML 185 ). Toimituksessa selvitetään yleisen alueen muodostuminen olemassa olevista kiinteistöistä ja määräaloista. Lohkomisessa myös määrätään muodostuvat uudet rajat sekä tarvittaessa epäselvät muodostajakiinteistöjen ja - määräalojen rajat. Rajat määrätään voimassa olevan asemakaavan, aiemmin lohkottujen alueiden sekä sitovan tonttijaon rajoja noudattaen. Yleiset alueet muodostetaan voimassa olevassa asemakaavassa yleisiksi alueiksi osoitetuista alueista. Muodostaminen voidaan tehdä joko kokonaisina kaavan mukaisina käyttöyksikköinä tai niiden osina. Yleiset alueet pyritään kokoamaan alueellisesti yhtenäisiksi rekisteriyksiköiksi. Tätä edesauttaa se, että yleinen alue tai sen osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen (KML 22 b ). Yleisen alueen muodostamisen edellytyksenä on kuitenkin, että lohkottava alue kuuluu kokonaisuudessaan samaan kaupungin- tai kunnanosaan (KMA 23 ). Rajamerkkien rakentaminen maastoon ei asemakaava-alueilla ole välttämätöntä (KML 185 ). Pääsääntöisesti rajamerkit rakennetaan vain, mikäli yleinen alue rajoittuu rakennuskortteliin. Sen sijaan yleisten alueiden välisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista merkitä pysyvin rajamerkein. Myös rakentamattomiin tontteihin rajoittuvat rajat jätetään yleensä pyykittämättä, koska tonttien tulevassa rakentamisvaiheessa rajamerkit ovat vaarassa hävitä. 3.5 Rasitteet ja erityiset oikeudet Yleistä aluetta lohkottaessa toimitusinsinöörin on selvitettävä muodostajakiinteistöihin kohdistuvat vanhat rasitteet ja erityiset oikeudet sekä käsiteltävä niiden kohdistuminen ja jakaantuminen. Rasitteella tarkoitetaan toisella kiinteistöllä olevaa pysyvää tai määräaikaista kiinteistörekisteriin merkittyä käyttöoikeutta kiinteistön alueeseen. Toimituksessa päätetään vanhojen rasitteiden lakkauttamisesta tai voimaanjättämisestä. Poikkeuksena sääntöön on kuitenkin ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen lohkominen. Siinä katualueeseen kohdistuvat pantti-, yksityistie-, vuokra-, eläke-,

11 7 metsänhakkuu-, ja maa-ainesten ottamisoikeus raukeavat suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 107 :n nojalla. Vuokraoikeus voidaan kuitenkin jättää toimituksessa voimaan, ellei se haittaa alueen käyttämistä katuna. Pääsääntöisesti rasitteet ja muut erityiset oikeudet poistetaan toimituksessa ja ellei poisteta, ne jäävät voimaan. Muodostettavalle yleiselle alueelle voidaan perustaa myös uusia rasitteita, mikäli ne eivät haittaa asemakaavan toteuttamista. Tarpeettomaksi käyneet rasitteet poistetaan toimituksessa kiinteistönmuodostamislain 159 :n nojalla. Rasitteet, joiden perustamiselle ei enää esimerkiksi voimassaolevan asemakaavan vuoksi olisi edellytyksiä, voidaan poistaa toimituksessa, mikäli ne eivät ole oikeutetuille kiinteistölle välttämättömiä (KML 161 ). Turhien rasitteiden poistamisen tarkoituksena on selkeyttää kiinteistöjärjestelmää. Myös välttämätön rasite voidaan poistaa toimitusmiesten päätöksellä, jos vastaavanlainen rasite voidaan perustaa jonkin toisen kiinteistön alueelle. Poistamisen ehtona on kuitenkin, että rasitteesta aiheutuvaa yleiseen alueeseen kohdistuvaa haittaa ei voida poistaa siirtämällä rasite toiseen paikkaan rasitetun kiinteistön alueella tai muuttamalla rasitteen käyttämisestä annettuja määräyksiä. (KML 161.) Jos muodostettavalla yleisellä alueella on rasitteita tai muita erityisiä oikeuksia, joita ei voida poistaa lohkomistoimituksessa ja jotka haittaavat alueen käyttämistä yleisenä alueena, on poistaminen tehtävä lunastustoimituksessa (TMK ). Kunnalla on oikeus asemakaavassa yleiseksi alueeksi osoitetun alueen lunastamiseen ilman erityistä lupaa (MRL 96 ). 3.6 Osuudet yhteisiin alueisiin Yleisellä alueella ei voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin (KML 150 a ). Jos yleisen alueen muodostajakiinteistöllä on osuus yhteisiin ja jos kiinteistö sisältyy kokonaisuudessaan muodostettavaan yleiseen alueeseen, yhteisalueosuus on syytä siirtää toimituksessa KML 151 :n nojalla johonkin toiseen kunnan omistamaan kiinteistöön. Ellei näin tehdä, muodostajakiinteistöstä syntyy tarpeeton haamukiinteistö eli kiinteistö, jolla ei ole tiluksia vaan ainoastaan yhteisalueosuus.

12 8 Ensimmäisen asemakaavan mukaisilla katualueilla, jotka kunta saa omistukseensa MRL 94 :n nojalla, jää yhteisalueosuus luovuttajana olevan maanomistajan omistukseen. Mikäli kyseisessä tapauksessa kunnan omistukseen siirtyy kokonainen kiinteistö, yhteisalueosuudesta muodostuvan haamukiinteistön syntymistä ei voida estää. Myös lakanneet yhteiset alueet on käsiteltävä toimituksessa, mikäli sellaisia on lohkottavan kiinteistön alueella eikä niitä ole aiemmissa toimituksessa tutkittu. Lakannut yhteinen alue on merkittävä toimituskarttaan ja selvitettävä, mihin kiinteistöihin se on siirtynyt. Myös kullekin kiinteistölle siirtyneet pinta-alat on kirjattava toimituspöytäkirjaan. Mikäli kiinteistöön liitettyyn lakanneeseen yhteiseen alueeseen on syntynyt rasiteoikeus, se on myös mainittava ja selvitettävä toimituksessa. (TMK ) 3.7 Lopettaminen ja rekisteröinti Toimitusinsinööri lopettaa toimituksen, kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty. Lopettamisen yhteydessä toimitusinsinöörin on kerrottava asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja -menettelystä sekä annettava suullinen valitusosoitus (KML 190 ). Valitusosoitus on kuitenkin annettava kirjallisena, mikäli joku asianosaisista sitä toimituksessa vaatii. Toimitusasiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa siitä, kun toimitus on lopetettu (KML 191 ). Toimitus saa lainvoiman, kun valitusaika on päättynyt tai kun mahdolliset valitukset on käsitelty loppuun tuomioistuimessa (KML 284 ). Mikäli kaikki asianosaiset ilmoittavat hyväksyvänsä toimituksen, toimitus saa lainvoiman heti. Toimituskustannukset yleisen alueen muodostamista koskevan kiinteistötoimituksen osalta maksaa aina kunta (KML 209 ). Lainvoimaisesta toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin. Ennen merkintöjen tekemistä on kuitenkin tarkastettava, että rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistörekisterin vaatimukset (KML 192 ). Yleisten alueiden yksilöinnissä käytetään kiinteistötunnusta, josta selviää kiinteistön sijaintikunta, kunnanosa sekä asemakaavan mukainen käyttötarkoitus. Sijaintitieto on merkittävä rekisteriin myös numeerisessa muodossa, jotta kiinteistöjaotus voidaan tulostaa tarvittaessa kartaksi (KRL 14 ). Muita kiinteistörekisteriin merkittäviä tietoja ovat mm. yksikön pinta-ala, laatu, rasitteet ja osuudet yhteisiin alueisiin (KRL 7 ). Näiden perustietojen lisäksi rekisteriin

13 merkitään muodostajayksiköissä tapahtuneet muutokset edellä mainittujen asioiden osalta, rajankäynnit sekä lakkautettavat rekisteriyksiköt (KRO 6.2.2). 9 Prosessikaavio yleisen alueen lohkomisen toimitusmenettelystä on esitetty liitteessä 1. 4 KATUALUEET 4.1 Katualueen lohkominen Tavallisin yleisen alueen lohkomistoimitus on katualueen lohkominen. Se poikkeaa hieman muista yleisen alueen lohkomistoimituksista ja sen vuoksi siitä on syytä kertoa tarkemmin. Kunta saa omistusoikeuden ensimmäisessä asemakaavassa katualueeksi osoitettuun alueeseen lohkomistoimituksessa suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 94 :n nojalla. Jos asemakaavaa myöhemmin muutetaan, kunta voi menettää oikeutensa katualueeseen, jolloin kunta joutuu hankkimaan omistusoikeuden alueeseen normaalein kiinteistön ja määräalan hankkimistavoin tai lunastamalla. MRL 94 :n mukainen oikeus katualueeseen koskee kuitenkin myöhempiäkin asemakaavoja, mikäli alue on osoitettu katualueeksi ensimmäisessä asemakaavassa ja kaikissa sen jälkeen voimassa olleissa asemakaavoissa.(skty 2002, 54 ja 130) MRL 94 :ssä tarkoitetun ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen erottaminen kunnan omistamaksi itsenäiseksi kiinteistöksi on hyvin suoraviivainen toimitus. Omistusoikeus siirtyy kunnalle lohkomistoimituksessa ilman saantoselvityksiä tai selvityksiä muodostajakiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä. Myös panttioikeus, yksityisiä teitä koskeva oikeus, vuokraoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus ja oikeus ottaa maa-aineksia sekä muu näihin verrattava oikeus raukeavat lohkomistoimituksessa suoraan lain nojalla (MRL 107 ). Toimituskäsittelyn kannalta tällaista toimitusta voidaankin luonnehtia tekniseksi toimitukseksi, jossa ensisijaisesti määrätään muodostettavan yleisen alueen ulottuvuus. Kaavaan sisältyvän katualueen omistusoikeus siirtyy kunnalle kokonaisuudessaan ilman mitään rajoittavia tekijöitä. Katualueen mukana voi näin ollen siirtyä kunnalle jopa kokonainen kiinteistö. Omistusoikeuden siirtymistä eivät estä myöskään alueella

14 10 olevat rakennukset tai muu omaisuus eikä alueen käyttö esimerkiksi tonttimaana, peltona, metsänä tai yksityistienä. Omistusoikeuden siirtymiseen ei vaikuta millään tavoin sekään, että alue on vuokrattuna vuokramiehen käytössä. Kuitenkin kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutuksia katualueen haltuunottoon sekä katualueesta maksettaviin korvauksiin, joista enemmän jäljempänä. (SKTY 2002, ) 4.2 Katualueen haltuunotto Katualueen omistusoikeus siirtyy kunnalle siis lohkomisen yhteydessä, mutta katualueen hallintaoikeuden siirtymiseksi on säädetty oma menettelynsä. Tätä menettelyä kutsutaan katualueen haltuunotoksi ja siinä kunnalle siirtyy käyttöoikeus katua varten tarvittavaan alueeseen. Edellytykset haltuunottoon saavutetaan, kun kunta ryhtyy rakentamaan katualuetta tai tarvitsee aluetta muutoin käytettäväksi ja on pannut vireille yleisen alueen lohkomistoimituksen. Tarve käyttää aluetta muutoin on hieman epämääräinen määritelmä, mutta vakiintuneen käytännön mukaan se tarkoittaa esimerkiksi vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamistarvetta. Sen sijaan esimerkiksi sähkö- tai teleliikennejohdon rakentamista ei ole pidetty riittävänä perusteena haltuunottoon. Käytännössä edellytyksien täyttämiseksi tarvitaan lainvoimainen katusuunnitelma, sillä kadun, vesijohtojen ja viemärien rakentaminen perustuvat aina kunnan hyväksymään katusuunnitelmaan. (SKTY 2002, 132) Katualueen haltuunotto saadaan tehdä myös kunnan suoritettua alueesta korvauksen (MRL 95, 104 ). Korvaus voi perustua joko lunastuslain mukaiseen toimitukseen tai maanomistajan ja kunnan väliseen sopimukseen. Korvauskysymyksiä käsittelen tarkemmin jäljempänä. Mainittujen vaihtoehtojen lisäksi kunnalla on mahdollisuus sopia haltuunotosta alueen omistajien kanssa. Tällöin kunnan on haettava erikseen lohkomistoimitusta, jotta se saa alueen myös omistukseensa. Haltuunottosopimukseen on syytä kirjata tarkasti mm. haltuunoton edellytykset, ajankohta ja korvauskysymykset. Sopimusmenettelyä käytetään yleensä vain poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa. Kunta voi toki hankkia katualueen käyttöönsä ja omistukseensa myös kaupalla tai muulla vastaavalla

15 11 saannolla. Mikäli yleisen alueen lohkominen perustuu tällaiseen saantoon, menetetään kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 107 :n mukainen mahdollisuus vapauttaa katualue siihen kohdistuvista kiinnityksistä ja rasitteista. (SKTY 2002, 132) Katualueen haltuunotosta ja sen vuoksi tarvittaessa pidettävästä katselmuksesta on tiedotettava hallintolain (434/2003) mukaisesti. Tiedotusmenettely koskee kaikkia alueen omistajia ja haltijoita. Mikäli kaikkia omistajia ja haltijoita tai heidän osoitteitaan ei tiedetä, voidaan tiedottaminen heidän osaltaan toimittaa kuulutuksella. Katualueen haltuunottoa rajoittavat tekijät on mainittu maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 95. Sen toisessa momentissa todetaan, että jos haltuun otettavalla alueella on vähäistä arvokkaampi rakennus, arvokas rakennelma tai laite taikka alue on välttämätön niiden käyttämistä varten, kunta ei saa ottaa maata haltuunsa ennen kuin korvauksesta on sovittu tai lunastusmenettely on pantu vireille. Pykälän kolmas momentti puolestaan koskee kaavamuutostilannetta ja siinä todetaan, että kunta saa ottaa katualueen haltuunsa, kun sitä koskeva lunastusmenettely on pantu vireille. Rakennusten, rakennelmien ja laitteiden arvon määrittämisessä on syytä noudattaa hallinnon kohtuullisuusperiaatetta, vaikka laissa ei olekaan määritelty arvon määrityskriteerejä. Kohtuullisuusperiaatteen mukaan omaisuuden arvoa tarkastellaan luovuttajan kannalta ottaen huomioon sekä omaisuuden käyttöarvo että luovuttajan varallisuusasema. (SKTY 2002, ) 4.3 Katualueen korvaaminen Yleisen alueen lohkomisessa ei käsitellä katualueen korvaamista, mutta lohkomisen yhteydessä esiin tulevana asiana siitä on hyvä olla perillä. Korvausmenettely voi myös olla tarpeen selostaa toimituksessa asianosaisille, sillä kunta suorittaa korvauksen maanomistajan hakemuksesta. Ensimmäisen asemakaavan mukaiset katualueet kunta saa omistukseensa pääosin korvauksetta. Kunnan on kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 104 :n mukaan maksettava katualueesta korvaus, mikäli maanomistajan luovuttaman katualueen pinta-ala ylittää 20 % maanomistajan kyseisellä asemakaava-alueella omistamasta maasta tai on

16 12 suurempi sitä rakennusoikeuden määrää, jonka saa rakentaa hänelle jäävälle maalle tällä asemakaava-alueella. Korvaus maksetaan vain ilmaisluovutusvelvollisuuden ylittävältä osalta. Maanomistajalla ei ole kuitenkaan oikeutta korvaukseen, kun katualueeksi luovutettava alue on yksityistielain 1 :n tarkoittamaa yksityistietä. Korvausvelvollisuutta laskettaessa ei oteta huomioon asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi tai vesialueeksi osoitettua aluetta. Mikäli molemmat ilmaisluovutusvelvollisuuden ylittävät ehdot täyttyvät, maksetaan korvaus maanomistajan kannalta edullisempaa vaihtoehtoa käyttäen. Yksityinen tiealue lasketaan mukaan ilmaiseksi luovutettavaan 20 %:n määrään maanomistajan luovuttamasta maasta, ja myös maanomistajan ko. kaava-alueella omistaman maan pinta-alaan. Katualueeseen sisältyvästä yksityistiealueesta maanomistaja ei kuitenkaan saa missään tapauksessa korvausta. Vanhan rakennuslain (370/1958) nojalla voimaan tulleiden rakennuskaavojen mukaisten katualueiden osalta korvaus maksetaan rakennuslain säädöksiä noudattaen (MRL 213 ). Muussa kuin ensimmäisen asemakaavan mukaisessa tapauksessa kunta on velvollinen suorittamaan katualueesta maanomistajalle korvauksen, joka määrätään soveltaen lunastuslain säännöksiä korvauksen perusteista. Myös ensimmäisen asemakaavan mukaisilla katualueilla kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvauksen, jos luovuttaminen korvauksetta on luovutuksesta hänelle aiheutuvat ja kaavasta häneen kohdistuvat kokonaisvaikutukset huomioon ottaen poikkeuksellisesti ilmeisen kohtuutonta. (MRL ) Kunnalle siirtyvällä alueella olevat rakennukset, puut, istutukset ja laitteet sekä alueen siirtymisestä maanomistajalle aiheutuva erityinen vahinko on kunnan korvattava maanomistajalle. Korvausvelvollisuus koskee myös katualueeseen kohdistuvan oikeuden raukeamisesta oikeuden haltijalle aiheutuvaa vahinkoa. (MRL 108 ) Maankäyttö- ja rakennuslakiin on sisällytetty myös säännös (105 ), jolla voidaan tasata asemakaavan toteuttamisen epätasainen kohdistuminen kaavoitetun alueen maanomistajille. Tämä pykälä antaa kunnalle mahdollisuuden määrätä maanomistajan maksettavaksi katualueen korvauksen. Korvaus määrätään maanomistajille, jotka eivät joudu luovuttamaan katualuetta ilmaiseksi lainkaan tai joiden luovuttama osa jää sel-

17 västi alle ilmaisluovutusvelvollisuuden. Tämä ns. kateuspykälä ei kuitenkaan ole ilmeisesti tällä hetkellä käytössä yhdessäkään Suomen kunnassa HARJOITTELU SUONENJOELLA 5.1 Yleisten alueiden lohkomiskäytäntö Suonenjoella Kiinteistörekisterin pitämisestä Suonenjoen asemakaava-alueilla huolehtii kunta. Kunnan kiinteistöinsinöörinä toimii tekninen johtaja Veijo Turkki ja toimitusinsinöörinä maanmittausteknikko Timo Kortelainen. Toimitusten tekemisen ollessa yhden ihmisen harteilla ja hänellä olevista muista tärkeämmistä ja kiireellisemmistä tehtävistä johtuen yleisten alueiden lohkomisia on vuosien varrella jäänyt jonkin verran rästiin. Suonenjoen kaupungin alueella yleisen alueen lohkominen tulee vireille yleensä kiinteistörekisterinpitäjän määräyksellä tai käräjäoikeuden ilmoituksella määräalan saannon lainhuudosta. Toimituksesta tiedottaminen pyritään hoitamaan aina sopimalla. Useinhan kunnan lisäksi asianosaisia ei ole lainkaan tai heitä on vain muutama, joten tiedottamiskäytäntö sopimalla on osoittautunut toimivaksi. Toimituskokous pidetään yleensä kaupungintalolla. Jos kunta on ainut asianosainen, ei varsinaista kokousta tietenkään voida pitää, vaikka pöytäkirjan merkinnöissä niin annetaankin ymmärtää. Toimituksen edellytykset tarkistetaan tulostamalla kiinteistötietojärjestelmästä muodostajakiinteistöjen kiinteistörekisteriotteet sekä lainhuuto- ja rasitustodistukset. Mikäli muodostajayksiköihin kohdistuu rasitustodistukseen merkittyjä kiinnityksiä, tutkitaan onko kiinnityksistä vapauttamiseen mahdollisuuksia. Lohkomiseen ei ole edellytyksiä ennen kuin muodostajayksiköiden kiinnitykset on saatu poistettua. Kiinteistörekisteriotteesta selviävät rasitteet ja yhteisalueosuudet käydään myös läpi ja tutkitaan niiden mahdollinen kohdistuminen muodostettavaan yleiseen alueeseen. Lainhuutotodistuksesta puolestaan käy ilmi kunnan omistusoikeus lohkottavaan alueeseen. Suonenjoella toimituspöytäkirjaan merkitään kaikki lakien vaatimat asiat ja siinä pyritään selkeyteen, jotta myös tavallinen kansalainen ymmärtää käsitellyt asiat ja niiden

18 14 merkityksen. Myös esimerkiksi rasitteiden kohdistuminen ja oikeutetut kiinteistöt kirjataan kiinteistötunnuksineen pöytäkirjaan, jotta ne ovat myöhemminkin niitä selvitettäessä sieltä helposti todennettavissa. Toimituskartat piirretään Autocad -pohjaisella YT -cad kartankäsittelyohjelmistolla. Piirtämisen yhteydessä lasketaan myös muodostettavan yleisen alueen pinta-ala sekä muodostuminen muodostajayksiköittäin. Nämä tiedot merkitään sitten pöytäkirjaan. Kartasta selviävät muodostetun yleisen alueen rajat sekä rajapisteiden koordinaatit ja maastossa olevat rajamerkit. Piirtämisessä käytetään erivärisiä viivoja, joille on tulostusasetuksissa määritelty erilainen paksuus. Tämä selkeyttää karttatulostetta mm. olemassa olevien ja uusien rajojen osalta. Toimituspöytäkirjat ja -kartat ovat pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja ja ne tallennetaan sekä sähköisesti että paperilla. Suonenjoen omista paperiarkistoista löytyvät myös vuodesta 1980 alkaen kaikki maanmittauslaitoksen kunnan alueella tekemät toimitukset, joita tarvitaan mm. yleisen alueen muodostajakiinteistöihin kohdistuvia rasitteita selvitettäessä. Toimitusasiakirjojen lisäksi kunnan arkistoista voidaan joutua etsimään mm. vanhoja asemakaavoja, tonttijakokarttoja sekä luovutuskirjoja. Toimituksen lopettamisen yhteydessä Suonenjoella pyritään ottamaan asianosaisten hyväksyntä toimitukselle, jotta rekisteröinti voidaan tehdä ilman valitusaikojen odottamista. Suonenjoen kaupunki on luopunut omasta kiinteistörekisteriohjelmasta vuonna 2005, kun uusi valtakunnallinen kiinteistötietojärjestelmä otettiin käyttöön. Nykyään toimitus rekisteröidään suoraan kiinteistötietojärjestelmään KTJ - rekisterinpitosovelluksen avulla. Rajat ja rajamerkit siirretään YT -cadistä KTJ - rekisterinpitosovellukseen XML -siirtotiedostona. Muu pöytäkirjasta tarvittava tietosisältö kirjataan rekisterinpitosovellukseen manuaalisesti. Tämän jälkeen tiedot lähetetään varsinaiseen kiinteistötietojärjestelmään, josta voidaan seuraavana päivänä tarkistaa, onko toimitus rekisteröity. Kun toimitus on saatu kiinteistötietojärjestelmään, rekisteröinnistä tehdään merkinnät toimituspöytäkirjaan sekä -karttaan. Tämän jälkeen kiinteistöjaotuksessa tapahtuneet muutokset päivitetään kunnan kartta-aineistoon. Toimitusasiakirjat myös arkistoidaan sekä lähetetään tarvittavat otteet asianosaisille. Prosessikaavio Suonenjoen kaupungin toimintamallista tavallisessa yleisen alueen lohkomisessa on esitetty liitteessä 2. Kaavio on luonnollisesti melko yhdenmukainen toimitusmenettelyn yleisen prosessikaavion (liite 1) kanssa, koska lohkomisessa on toimittava vallitsevan lainsäädännön puitteissa.

19 Suonenjoen menettely katualueiden osalta Myös katualueiden lohkomiset noudattavat edellä kerrottua, sillä asemakaavoitus tehdään tavallisesti Suonenjoen kaupungin omille maille, jolloin katualueen haltuunottoja korvauskysymyksiä ei tarvitse käsitellä. Kaupungin keskustassa on kuitenkin vanhoja asemakaava-alueita, joissa katualueen alle on jäänyt alueita yksityisten omistamista tiloista. Katualueen haltuunottomenettely aloitetaan Suonenjoella maastokatselmuksella, jonka suorittaa kuntatekniikan päällikkö. Katselmuksessa käydään läpi haltuunotettavat kohteet yhdessä maanomistajan kanssa ja ne kirjataan ylös. Kaupungin maanmittausteknikko puolestaan tekee laskelman tilojen ilmaisluovutusvelvollisuudesta. Katselmuksen tiedot sekä laskelma ilmaisluovutusvelvollisuudesta viedään teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen kunta suorittaa maanomistajalle korvauksen, mikäli sellainen on määrätty. 5.3 Käytännön harjoittelu Suonenjoella Opinnäytetyöhöni kuului olennaisesti neljän viikon mittainen harjoittelujakso Suonenjoen kaupungin palveluksessa, jonka suoritin kevättalvella Harjoittelupaikasta sovittiin alustavasti edellisenä kesänä ollessani kesätöissä Suonenjoen kaupungilla. Tällöin siellä kerrottiin tarpeesta lohkoa yleisiä alueita ja sovimme opinnäytetyön yhdistämisestä aiheeseen. Kiinteistötoimitusten tekemiseen Suonenjoen asemakaavaalueilla on tulossa lähivuosina muutoksia ja sen vuoksi rästiin jääneet yleiset alueet on tarkoitus toteuttaa parin seuraavan vuoden aikana. Mikäli kaupunki luopuu kiinteistötoimitusten tekemisestä kokonaan, yleisten alueiden lohkomisista kaupungille koituvat kustannukset tulevat lisääntymään. Omalta osaltani harjoittelujakson tavoitteena oli käytännön kokemuksen ja tuntuman saaminen yleisten alueiden muodostamisesta. Tehtäviini kuului toimitusten valmistelu sekä asiakirjojen valmistaminen. Toimituksia oli kaikkiaan kuusi, joissa lohkottiin kolme katualuetta, kaksi puistoaluetta ja yksi venevalkama. Katu- ja puistoalueet siirrettiin olemassa oleviin kiinteistöihin ja venevalkamasta muodostettiin uusi rekiste-

20 riyksikkö. Tämän lisäksi käytin aikaani opinnäytetyön kirjoittamiseen. Liitteeseen 3 olen koonnut Suonenjoella lohkomani puistoalueen toimitusasiakirjat. 16 Harjoituslohkomisissani ei tullut eteen mitään maata mullistavaa, mutta sain kuitenkin paljon hyödyllistä oppia toimitusmenettelystä ja kunnan kiinteistötoimituksista. Harjoitusjakson alkuvaiheessa jouduin turvautumaan melko paljon toimitusinsinöörin apuun, mutta toimintatavat tulivat nopeasti tutuiksi ja kykenin pian itsenäiseen työskentelyyn. Suonenjoen kaupunki sai näin ollen työpanoksestani merkittävää hyötyä. Seuraavassa käsittelen käytännön lohkomisissa kohtaamiani ongelmia ja kerron esimerkkejä muista kohtaamistani erityistapauksista. Ensimmäisessä valmisteltavaksi saamassani toimituksessa löytyi heti puute kaupungin omistaman kiinteistön lainhuutotodistuksesta. Lainhuutotodistuksessa ei ollut merkintöjä myönnetystä lainhuudosta. Kyseessä oli kuitenkin käräjäoikeuden virhe, sillä tila oli siirtynyt kaupungin omistukseen jo 30 vuotta sitten tehdyssä vaihtokaupassa. Käräjäoikeudelta oli kuitenkin jäänyt merkintä lainhuudosta tekemättä siinä vaiheessa, kun lainhuutotiedot on siirretty korteilta ATK-muotoon. Asiasta selvittiin soitolla käräjäoikeuteen ja seuraavana päivänä kiinteistötietojärjestelmästä tulostettu lainhuutotodistus osoitti kaupungin omistusoikeuden kiinteistöön aivan oikein. Harjoitustyössäni en kohdannut ongelmia kiinnitysten osalta. Kahden muodostajakiinteistön rasitustodistuksesta löytyi vuokraoikeuden kiinnitys, joka ei kuitenkaan kohdistunut lohkottavaan alueeseen. Venevalkama puolestaan muodostui osittain yhteisestä vesialueesta luovutetusta vesijättömaasta ja tämän määräalan rasitustodistuksessa mainittiin, että osakastilojen kiinnitykset voivat rasittaa muodostajamääräalaa. Määräala vapautui kuitenkin näistä kiinnityksistä suoraan kiinteistönmuodostamislain 29.3 :n nojalla. Kiinteistörekisteriin merkittyjä rasitteita, pääosin tieoikeuksia, oli muodostajakiinteistöillä jonkin verran. Rasitteiden kohdistuminen jouduttiin muutamassa tapauksessa selvittämään vanhoista toimitusasiakirjoista. Tutkimuksista selvisi, etteivät rasitteet kohdistuneet muodostettaviin yleisiin alueisiin. Mielenkiintoinen tapaus löytyi kuitenkin, kun kiinteistöltä, joka sisältyi kokonaan muodostettavaan puistoon, löytyi kiinteistörekisteriin merkitty tieoikeus. Vanhoista yleisen alueen mittaustoimitusten pöytäkirjoista löytyi kuitenkin tieto, että kyseinen rasite kohdistui kahteen mitattuun katu-

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Katualueen omistusoikeuden hankkiminen Asemakaava-alueella sijaitsevan yleistä ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikennettä palvelevan kulkuväylän nimitys on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan katu. Sellaisen

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

pp.kk.20vv kello hh.mm Lohkottava tontti 91- /Lohkottavat tontit 91- ja 91- / Kaupunkimittausosasto,

pp.kk.20vv kello hh.mm Lohkottava tontti 91- /Lohkottavat tontit 91- ja 91- / Kaupunkimittausosasto, Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 Tontin lohkominen Tunnus Osoite Käyttötarkoitus 91-91- Asemakaava: Tonttijako: Aika: Paikka: Toimitusinsinööri: Toimitusmääräys: XXXXX / pp.kk.vvvv XXXXX / pp.kk.vvvv pp.kk.20vv

Lisätiedot

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

LOHKOMINEN. Mikä lohkominen on?

LOHKOMINEN. Mikä lohkominen on? LOHKOMINEN Mikä lohkominen on? Esim. asemakaavan mukainen tontti (rakennuspaikka) myydään määräalana ja muodostetaan uudeksi kiinteistöksi lohkomalla. Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa määräala tai

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti:

Kiinteistönmuodostamislain (KmL) 4 luvun mukaisesta tontin lohkomisesta suoritetaan perushinta /tontti: KAUPUNKIMITTAUKSEN HINNASTO 2014 KIINTEISTÖTOIMITUSTEN HINNASTO jonka mukaan Porin kaupungille suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista, toimenpiteistä

Lisätiedot

Kiinteistötoimitusmaksutaksa

Kiinteistötoimitusmaksutaksa Imatran kaupunki TAKSA 1 (6) Kiinteistötoimitusmaksutaksa Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 19.10.2015 72, lainvoimainen 27.11.2015, kuulutettu voimaan 2.12.2015. Tämä taksa tulee voimaan 1.1.2016. (Maksuluokka

Lisätiedot

rjjarve n ti e f asiakasueto.fi Lähestymiskartta Perustiedot Kiinteistö kartalla KIINTEISTÖN KARTTATULOSTE 04.06.2015 t;j

rjjarve n ti e f asiakasueto.fi Lähestymiskartta Perustiedot Kiinteistö kartalla KIINTEISTÖN KARTTATULOSTE 04.06.2015 t;j . KIINTEISTÖN KARTTATULOSTE 04.06.2015 f asiakasueto.fi 1(1) Lähestymiskartta Ma 1 1! (uhturil. ara Kiinteistötunnus: Nimi: Rekisteriyksikkölaji: Paistojen määrä: Kunta: Kaavan mukainen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1188. Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 1188. Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1188 1191 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 3433 1189 Kiinteistönmuodostamisasetus...

Lisätiedot

LAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO

LAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO LAINHUUTOTODISTUS 18.3.2014 Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö 630-405-15-11 KONNUNSUO Perustiedot Kiinteistötunnus: 630-405-15-11 Nimi: KONNUNSUO Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Pyhäntä (630) Arkistoviite:

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1999 N:o 322 328. Laki. N:o 322. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1999 N:o 322 328. Laki. N:o 322. kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1999 N:o 322 328 SISÄLLYS N:o Sivu 322 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 869 323 Laki kiinteistörekisterilain 5 ja

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki, Matti Ylijääskö. 698-409-33-74 Lepola Savo Anja (omistaja 1/1) Hannu ja Isto Savo

Rovaniemen kaupunki, Matti Ylijääskö. 698-409-33-74 Lepola Savo Anja (omistaja 1/1) Hannu ja Isto Savo Toimitusnumero 2015-505614 1(5) Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastus, Alkukokous Kohde: Kaarnatie, VisatieKaarnatie, Visatie Aika: 4.6.2015 kello 14.00 Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet:

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Päivitys 7.8.2012 Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Rakennuskaava, asemakaava, asemakuva, asemapiirros?

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta

ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta Voimaantulo 1.1.2014 ASEMAKAAVOISTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSISTA PERITTÄVÄT MAKSUT (MRL 59 ) hinta I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka Kielteinen Vähäinen muutos (yhtä tonttia koskeva tai muu

Lisätiedot

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Tonttiin rajoittuva katu Norokuja. Toimitus aloitettiin 27.2.2004 kaupunkimittausyksikön kokoushuoneessa.

Tonttiin rajoittuva katu Norokuja. Toimitus aloitettiin 27.2.2004 kaupunkimittausyksikön kokoushuoneessa. 1 ESPOON KAUPUNKI TOIMITUSINSINÖÖRI PÖYTÄKIRJA tontin lohkominen ja tontinosan lunastus Kaupunginosa 41 (Kaupunginkallio) Kortteli 41043 Tontti 4 Käyttötarkoitus AP (asuinpientalotontti) Tonttiin rajoittuva

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS

LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS LUNASTUSTOIMITUS 1. LUNASTUSTOIMITUKSEN KÄYTTÖALA 2. LUNASTUSTOIMITUSMENETTELY 3. LUNASTUSTOIMITUKSESSA RATKAISTAVAT ASIAT 4. HALTUUNOTTOKATSELMUS 5. KOHTEEN VAHVISTAMINEN 6. KORVAUKSET JA KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D kiinteistönmuodostus Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D projektiryhmä - Pekka Halme, puheenjohtaja MML - Markku Markkula MML - Jani Hokkanen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ Taksa, jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista,

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori KAUPPAKIRJA Myyjät: 1/3 osuudella: Alapassi, Antti Veikko osoite: Iidesranta 46 A 006, 33100 Tampere 1/3 osuudella: Alapassi, Erkki Tapani, kuolinpesä, jonka edunsaajana Koivisto, Kirsti Aino Marjatta

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

KUNNAN TIELAUTAKUNTA

KUNNAN TIELAUTAKUNTA Kunnan tielautakunnan ja Maanmittauslaitoksen toimitukset yksityisteillä KUNNAN TIELAUTAKUNTA Yks.TL 6a : Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten kunnassa tulee olla tielautakunta tai kunnan määräämä

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja.

Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja. Savoset Osoite Poitinkuja 2, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Määräala kiinteistöstä Mäkelä 507-426-1-576 Pinta-ala noin 4 260 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun

Lisätiedot

Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio

Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Kiinteistö Oy Kuloisten Kauppakeskus y-tunnus 0800379-1 c/o Kauppakeskus Mylly Myllynkatu 1 21280 Raisio Kaupan kohde Osoitteessa

Lisätiedot

Yksityistietoimitus. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos

Yksityistietoimitus. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos Yksityistietoimitus Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 19.-20.5.2011 Mikko Kuoppala Johtava asiantuntija Maanmittauslaitos 1 Yksityinen tie Yksityinen tie: Ei ole julkisin varoin ylläpidetty Sitä voivat

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1057/2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja

Lisätiedot

JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus

JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus JHS 187 Tunnussuositusten koontisuositus Versio: 1.0 Julkaistu: 10.4.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Viittaukset... 1 4 Termit ja lyhenteet... 2 5 Tunnussuositukset...

Lisätiedot

MITTAUSTOIMISTON TAKSAT 1.1.2013 alkaen

MITTAUSTOIMISTON TAKSAT 1.1.2013 alkaen N:\Tekstit\Toimisto 2013.doc MITTAUSTOIMISTON TAKSAT 1.1.2013 alkaen 1. RAKENNUKSEN PAIKAN MERKITSEMINEN - Enintään 2 asuinhuoneistoa käsittävä asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus tai edellisten

Lisätiedot

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Ilkka Laakso, Maanmittauslaitos Kankaankatu 17, Jyväskylä Ilkka.laakso@maanmittauslaitos.fi maanmittauslaitos.fi

Lisätiedot

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille.

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille. 1 Luovutuskirja Luovuttaja Raision Naantalin Vesilaitos -kuntayhtymä (Y- 0204419-7) Luovutuksensaajat Raision kaupunki (Y- 0204428-5) Naantalin kaupunki (Y- 0135457-2) Luovutuksen tausta Raision Naantalin

Lisätiedot

KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö POTTUTÖRMÄ

KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö POTTUTÖRMÄ K24103 Voimajohtoalue / 57 m KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 14.9.2015 Rekisteriyksikkö 564-421-2-54 POTTUTÖRMÄ Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 564-421-2-54 POTTUTÖRMÄ Rekisteriyksikkölaji: Tila Rekisteriyksikön

Lisätiedot

1. Tiedottaminen Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta.

1. Tiedottaminen Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Toimitusnumero 2011-382498 1(5) Kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde: 291-878-1-0 Myllypaikka / Kunta: 291 Kuhmoinen - Sijaintialue: 878 Yhteiset maa-alueet Aika: 15.5.2012 kello 13:00 Paikka: Kuhmoisten

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A

K A U P P A K I R J A K A U P P A K I R J A 1/7 MYYJÄ OSTAJA Kauhavan kaupunki y-tunnus: 0208852-8 osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kuusikkoaho Oy y-t unnus: 0965807-9 osoite: Kuopiontie 97 B, 83630 Kuusjärvi KAUPAN KOHTEET

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski.

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJAT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA, jäljempänä ostaja(t). Valkeakosken kaupungin tila-nnn kiinteistötunnus

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Kauhavan kaupungin Alahärmän kaupunginosassa sijaitseva MÄNTYRINNEniminen kiinteistö (233-411-23-4).

KAUPPAKIRJA. Kauhavan kaupungin Alahärmän kaupunginosassa sijaitseva MÄNTYRINNEniminen kiinteistö (233-411-23-4). KAUPPAKIRJA Myyjä: Eira, Aarre Esko Kalevi kp. c/o Eira, Esko Tapio Kulnevintie 21, 62300 Härmä Ostaja: Kauhavan kaupunki Y-tunnus: 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kaupan kohde: Kauhavan kaupungin

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta

Lisätiedot

Yleisten alueiden lohkominen Helsingissä

Yleisten alueiden lohkominen Helsingissä Arto Korkeila Yleisten alueiden lohkominen Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 24.3.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA MAANTIET 1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA 2. MAANTIEN LAKKAAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 3. TIEALUE KAAVATONTIN OSANA 4. MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1 MAANTIET KIINTEISTÖOIKEUDESSA

Lisätiedot

Kemin kaupunki luovuttaa Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle seuraavan kiinteistön:

Kemin kaupunki luovuttaa Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle seuraavan kiinteistön: 1/ 4 KIINTEISTÖNLUOVUTUSSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET a) Kemin kaupunki Y-tunnus 0210427-6 Osoite Valtakatu 26, 94100 Kemi (jäljempänä "luovuttaja") b) Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Y-tunnus

Lisätiedot

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki.

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. 1 SOPIJAPUOLET Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. Ostaja 1.2 Olli Mäkinen perustettavan yhtiön lukuun. 2 SOPIMUSALUE JA ESISOPIMUKSEN

Lisätiedot

1070 m²:n suuruinen määräala tilasta 778-403-3-58 Kenttämaa sekä 2762 m²:n suuruinen määräala tilasta 778-403-3-4 Ampumarata.

1070 m²:n suuruinen määräala tilasta 778-403-3-58 Kenttämaa sekä 2762 m²:n suuruinen määräala tilasta 778-403-3-4 Ampumarata. KAUPPAKIRJA Myyjä: Suonenjoen kaupunki (0208061-4) PL 13, 77601 SUONENJOKI Ostaja: Rakennusliike Pihatto Oy (2043919-2) Rautalammintie 13 B 13, 77600 Suonenjoki Kaupan kohde: 1070 m²:n suuruinen määräala

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( )

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa

Lisätiedot

1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl)

1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl) Kiinteistö- ja mittaustoimen kysely 2008 10/83/2009 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten

Lisätiedot

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

Lisätiedot

27.2.2014. Ohje tulee voimaan 1.3.2014 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185

27.2.2014. Ohje tulee voimaan 1.3.2014 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185 OHJE MML 629/00 00 00/2014 1 Kiinteistörekisterin pitäjät OHJEET KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄMISESTÄ Maanmittauslaitos on tänään päättänyt kiinteistörekisterilain 15 :n (22.11.1996/876) nojalla antaa liitteenä

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2013 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,40

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA (LUONNOS)

KAUPPAKIRJA (LUONNOS) 1 (5) KAUPPAKIRJA (LUONNOS) Myyjä Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 Kyöstintie 4, PL 70 84100 Ylivieska Ostaja Rave Rakennus Oy, 1769201-5 tai määräämänsä Osoite: Lintutie 1 84100 Ylivieska Kaupan kohde Ylivieskan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6 PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) ESISOPIMUS JA SOPIMUS Osapuolet A Paulig Oy Y-tunnus 0112563-0 PL 15, 00991 HELSINKI (jäljempänä tontinomistaja) (jäljempänä B Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Y-tunnus 0201256-6

Lisätiedot

3Dkiinteistönmuodostaminen

3Dkiinteistönmuodostaminen 3Dkiinteistönmuodostaminen Maankäyttötieteiden päivä Paavo Häikiö 29.10.2015 3Dkiinteistönmuodostaminen lainsäädäntö tekninen toteutus tietopalvelu asemakaava 3D-kiinteistönmuodostamisen edellytyksenä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA Sijaintikartta M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Valskarinkuja\Sijaintikartta.pdf

Lisätiedot

17.12.2015. Ohje tulee voimaan 1.1.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185

17.12.2015. Ohje tulee voimaan 1.1.2016 ja se on voimassa toistaiseksi. Ohje on saatavissa Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. Puhelin: 040 484 2185 OHJE MML 5139/00 00 00/2015 Kiinteistörekisterin pitäjät OHJEET KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄMISESTÄ Maanmittauslaitos on tänään päättänyt kiinteistörekisterilain 15 :n (22.11.1996/876) nojalla antaa liitteenä

Lisätiedot

Kiinteistö sijaitsee Virransalmentien varressa noin 5 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on maaseutua.

Kiinteistö sijaitsee Virransalmentien varressa noin 5 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on maaseutua. Laanin halli Osoite Virransalmentie 89, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Määräala kiinteistöstä Laani 507-423-1-208 Pinta-ala määräala 7 800 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Virransalmentien varressa noin

Lisätiedot

Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I

Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I YKSITYISTIETOIMITUS (viittaukset esityksessä yksityistielakiin) ª Arvo Vitikainen / 2015 YKSITYISTIETOIMITUKSEN RUNKO 1. Kokousaika- ja paikka 2. Vireilletulo ja tiedottaminen

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

a/2 a/2 a/2 a/2 a/2 s s-2 13 s-2 16 s-2 17 a/3 4 T A A A A/s 14 T T/s-1 A 2 A A/1 T/s-1 T/s-1 A/1/s 15 A/1 RA/5 A T A/4 RA/2 RA/2 T/s-1 T R 1 T A/1 A/s 48 T/s-1 T T T W RA T/s-1 A/s 55 LV A/1 RA/2 A/1/s

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa.

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. KAUPPAKIRJA 1(5) MYYJÄ OSTAJA Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 PL 70, 84101 YLIVIESKA nimi, tunnus Osoite: KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Ylivieskan kaupungin xx kaupunginosan (x.) korttelin

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A

K A U P P A K I R J A K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9. KAUPAN KOHDE Porin kaupungissa sijaitseva tontti KAUPPAHINTA kaupunginosa kortteli tontti Karjaranta 21. Tontin pinta-ala:.. m 2 Tontin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEIDEN LUOVUTTAMISESTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEIDEN LUOVUTTAMISESTA Maankäyttösopimus 1/8 MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEIDEN LUOVUTTAMISESTA 1. SOPIJAPUOLET Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4 04600 Mäntsälä puhelin: (019) 264 5000 päätös: kunnanhallitus

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Kiint eds td ti e t op o,lu e lu

Kiint eds td ti e t op o,lu e lu Maanmittauslaitos Page I of 1 Kiint eds td ti e t op o,lu e lu Karttatuloste Tulostettu 03.01.2014 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM3SF N): N: 68', 2025 E: 396821 Tulost ei ole mittatarkka,

Lisätiedot

Pikaohje KTJ -selaintietopalveluun

Pikaohje KTJ -selaintietopalveluun Pikaohje KTJ -selaintietopalveluun Käyttöliittymä Orientointikartta näyttää valitun kohteen sijainnin. Mittakaavan vaihto. Ulos kirjautuminen palvelusta. Ilmoittaa käytössä olevan mittakaavan. Valitun

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 203 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 203 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

KIINTEISTÖREKISTERIOTE 19.11.2015 Sivu 1 (7) Rekisteriyksikkö 140-407-18-285 PAPPILA

KIINTEISTÖREKISTERIOTE 19.11.2015 Sivu 1 (7) Rekisteriyksikkö 140-407-18-285 PAPPILA KIINTEISTÖREKISTERIOTE 19.11.2015 Sivu 1 (7) Perustiedot Kiinteistötunnus: 140-407-18-285 Nimi: PAPPILA Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Iisalmi (140) Arkistoviite: 3:504 Rekisteröintipvm: 27.3.1968 Kokonaispinta-ala:

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5)

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 10.8.2015 Rekisteriyksikkö 992-454-1-98 Hirvaskankaan Liikekeskus Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 992-454-1-98 Nimi: Hirvaskankaan

Lisätiedot

Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja.

Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä on liike-, tuotanto- ja varastotiloja. Rajalan halli Osoite Nokiantie 9, 52700 MÄNTYHARJU Kiinteistö Rajala 507-426-1-539 Pinta-ala 4 000 m 2 Sijainti Kiinteistö sijaitsee Poitin alueella noin 3 km:n päässä Mäntyharjun keskustasta. Ympärillä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot