Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1146/2001 vp Kuorma-autoliikenteen kannattavuuden ja toimivuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Kohonneen polttoaineen hinnan myötä on herännyt ajatus tehostaa maantiekuljetuksia tekemättä suuria teknisiä uudistuksia tai muutoksia. Tämä olisi kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa ja lisäisi Suomen kilpailukykyä esim. paperiteollisuudessa. Suomen moduulimääräykset tulivat voimaan heinäkuussa Toistaiseksi moduuliyhdistelmät ovat käytössä vain Suomessa ja Ruotsissa ja koekäytössä Alankomaissa. Ennen pitkää Euroopan ruuhkaiseen liikenteeseen tehdään muutoksia. Yhtenä ratkaisuna nähdään moduulien käyttöönottaminen. Tämä lisäisi kuljetuskapasiteettia n. 35 %. Suomen kohdalla olisi järkevää ja kansantaloudellisesti viisasta korottaa ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassoja 60 tonnista aina 67 tonniin. Kokonaismassaa voitaisiin korottaa näin ilman, että EU:n sallimat akselimassat ylitettäisiin. Tämä korotus lisäisi ajoneuvoyhdistelmän kantavuutta noin kg eli 10 prosenttia ja vähentäisi samalla polttoainekulutusta kuljetettua tonnia kohti 10 %. Näin ollen päästöjen vähennys olisi huomattava, noin 15 %. Neliakselisen auton kokonaismassa voitaisiin nostaa 32 tonnista 37 tonniin ilman, että EU:n akselimassoja ylitetään. Tällöin voitaisiin siirtää täysin kuormattu 20":n merikontti laillisesti yhdellä kuorma-autolla. Täyskuormattu 20":n kontti painaa noin kg, joten auton kokonaismassan on oltava kg. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä kuorma-autoliikenteen kannattavuuden ja toimivuuden parantamiseksi ja aikooko hallitus korottaa ajoneuvoyhdistelmien ja neliakselisten kuormaautojen kokonaismassoja etenkin kun se voidaan tehdä ilman, että EU:n sallimat kokonaismassat ylitetään? Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2001 Timo Ihamäki /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1146/2001 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä kuorma-autoliikenteen kannattavuuden ja toimivuuden parantamiseksi ja aikooko hallitus korottaa ajoneuvoyhdistelmien ja neliakselisten kuormaautojen kokonaismassoja etenkin kun se voidaan tehdä ilman, että EU:n sallimat kokonaismassat ylitetään? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: EU:n alueelle avattiin vuonna 1997 ns. yhteiset kuljetusmarkkinat. Tähän liittyen on eri jäsenmaissa vallitsevia kuljetusalaan vaikuttavia tieliikenteen kilpailuedellytyksiä pyritty harmonisoimaan. On annettu säännöksiä asetuksia ja direktiivejä tieliikenteen mitoista ja massoista, alalle pääsemisen edellytyksistä, ajo- ja lepoajoista, katsastuksesta jne. Erityisesti tieliikenteen mitoista ja massoista jäsenmaissa ja niiden välisessä liikenteessä on säädetty ns. kuljetusdirektiivissä (96/53/EY). Siinä on annettu 2-, 3- ja 4-akselisille kuormaautoille sekä erilaisille perävaunuille samoin kuin auton ja perävaunun yhdistelmille suurimat sallitut massa-arvot, jotka kaikissa jäsenmaissa on sallittava. Nämä raja-arvot eivät perustu yksinomaan kyseisessä direktiivissä annettujen suurimpien akseli- ja telimassojen yhteenlaskettuun arvoon vaan ovat rajoitetut alemmalle tasolle. Tämä on ajoneuvotekniikassa vallitseva yleinen periaate kuormaamisen helpottamiseksi, jottei konstruktiivisia tai tielle sallittuja akseli- ja telimassojen arvoja tahattomastikaan ylitettäisi. Akseli- ja telimassan ylittäminen on erityisen tuhoisaa tierakenteelle. Kuljetusdirektiiviin perustuvat Suomessa ja Ruotsissa sekä kokeilumielessä nykyisin myös Hollannissa ja Belgiassa sallittavat ns. moduuliyhdistelmät. Kysymyksessä ehdotetaan neliakseliselle kuorma-autolle direktiivin mukaisesti sallitun 32 tonnin kokonaismassa-arvon korottamista 37 tonniin. Ehdotusta perustellaan täysin kuormatun 20 merikontin kuljettamisen mahdollistamisella. Tällainen muutos on kuitenkin tarpeeton, koska juuri tuollaisen kontin kuljettamisen mahdollistamiseksi pelkällä kuorma-autolla Suomen lainsäädännössä on jo vuodesta 1989 alkaen ollut kansallisesti sallittu 38 tonnin kokonaismassa viisiakseliselle kuorma-autolle. Täten hallitus ei näe tarpeelliseksi suostua kyseiseen direktiivin vastaiseen ehdotukseen. Toinen kysymyksessä ollut ehdotus koski auton ja perävaunun yhdistelmälle sallitun 60 tonnin kokonaismassan korottamista 67 tonniin. Tähän liittyen hallitus korostaa ns. moduulimallin perusajatusta. EU:n alueelta tulevia kuljetusdirektiivin mukaisia, Suomess sallittua lyhyempiä ja keveämpiä ajoneuvoja, "moduuleista", voidaan uudelleen kytkeä täällä sallitun kuljetuskapasiteetin saavuttamiseksi. Näin nykyinen 60 tonnin kokonaismassa on sidoksissa EU:ssa sallittuun 40 tonnin yhdistelmämassaan siten, ettei moduuliperiaatteen puitteissa ole kansallisesti oikeutettua sallia yhdistelmämassaa, johon "moduuleista" yhteenkytkemällä ei ole mahdollista päästä. 2

3 Ministerin vastaus KK 1146/2001 vp Timo Ihamäki /kok Hallitus toteaa lopuksi, että tieliikenteen kuljetusten taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä voidaan teoriassa parantaa tieliikenteen mitta- ja massa-arvoja kasvattamalla. Ylärajaa tällaiselle kasvattamiselle ei ole mikä tahansa suurempi tonnimäärä on epäilemättä taloudellisempi kuin nykyinen 60 tonnia, jos kuljetettavaa tavaraa löytyy tarpeeksi. Yhdistelmämassan kasvaessa lisääntyvät kuitenkin myös haitat: mainittu akseli- tai telimassan ylikuormitusmahdollisuus, tien ja erityisesti siltojen rasitus, ajoneuvoyhdistelmien tilantarve, kuorma-autoalan ja esimerkiksi terminaalien ja muiden lastauspaikkojen "pakottaminen" raskaisiin investointeihin, vajaiden kuormien osuuden kasvu jne. Ottaen lisäksi huomioon edellä mainitut EU:n yhteiset kuljetusmarkkinat, vasta julkaistun EU:n liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitteen kuljetusten siirtämiseksi rautateille ja vesiliikenteeseen sekä sen, etteivät kuljetusdirektiivissä (96/53/EY) annetut massa-arvot perustu yksinomaan sallittujen akseli- ja telimassojen summaan, hallitus ei näe mahdollisuuksia korottaa nykyisin Suomessa sallittavia tieliikenteen massa-arvoja. Hallitus toivoo näin IT-aikakautena, että kuljetusala pyrkisi kysymyksessä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen ajoneuvojen koon kasvattamisen sijasta modernein telemaattisin keinoin eli esimerkiksi hyödyntämään kuljetusten ohjausjärjestelmiä tyhjänä ajamisen minimoimiseksi. Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 1146/2001 rd: Vad ämnar regeringen göra för att förbättra lastbilstrafikens lönsamhet och ändamålsenlighet, och ämnar regeringen höja totalmassorna för fordonskombinationer och fyraxlade lastbilar, i synnerhet när detta kan göras utan att de totalmassor som EU tilllåter överskrids? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Inom EU-området öppnades 1997 en s.k. gemensam transportmarknad. I anslutning härtill har strävan varit att harmonisera de olika medlemsländernas konkurrensförutsättningar gällande vägtrafiken vilka påverkar transportbranschen. Bestämmelser förordningar och direktiv har utfärdats om dimensioner och massa för vägtrafiken, förutsättningar för att komma in i branschen, kör- och vilotider, besiktningar osv. I det s.k. transportdirektivet (96/53/EG) ingår bestämmelser särskilt om dimensioner och massa i vägtrafiken i medlemsländerna och om trafiken mellan dessa länder. I direktivet anges för två-, tre- och fyraxlade lastbilar samt olika släpvagnar och kombinationer av bil och släpvagn den största tillåtna massa som skall tillåtas i alla medlemsstater. Dessa gränsvärden baserar sig inte enbart på det sammanräknade värdet av de största axel- och boggimassorna enligt direktivet, utan de har begränsats till en lägre nivå. Inom fordonstekniken är detta en allmänt rådande princip som syftar till att underlätta lastningen och således förhindra att konstruktionsvärden eller axel- och boggimassor som tillåts på vägarna inte skall överskridas ens oavsiktligt. En överskridning av axel- och boggimassan är särskilt förödande för vägkonstruktionen. De s.k. modulkombinationerna, som tillåts i Finland och Sverige samt i försökssyfte numera även i Holland och Belgien, baserar sig på transportdirektivet. I spörsmålet föreslås att den totalmassa på 32 ton för fyraxlade lastbilar som tillåts i direktivet skall höjas till 37 ton. Förslaget motiveras med att detta skulle möjliggöra transporten av en fullastad 20 havscontainer. En ändring av det här slaget är dock onödig eftersom den finska lagstiftningen, i syfte att möjliggöra transporten av sådana containrar med lastbil, redan från och med 1989 nationellt tillåtit en totalmassa på 38 ton för femaxlade lastbilar. Regeringen anser därför att det inte är nödvändigt att gå med på förslaget i fråga, som strider mot direktivet. Det andra förslaget i spörsmålet gällde att den totalmassa på 60 ton som är tillåten för kombinationen av bil och släpvagn skall höjas till 67 ton. I detta sammanhang betonar regeringen den grundläggande tanken på ett s.k. modulsystem. Sådana fordon i enlighet med transportdirektivet som kommer från EU-området och som är kortare och lättare än det som är tillåtet i Finland, "moduler", kan omkopplas i syfte att uppnå den transportkapacitet som är tillåten här. Således är den nuvarande totalmassan på 60 ton bunden till den kombinationsmassa på 40 ton som är tillåten inom EU så, att det inom ramen för modulprincipen inte är nationellt berättigat att tillåta en kombinationsmassa som det inte är öjligt att uppnå genom att koppla ihop "moduler". 4

5 Ministerns svar KK 1146/2001 vp Timo Ihamäki /kok Regeringen anför slutligen att vägtransporternas lönsamhet och miljövänlighet kan förbättras i teorin genom att dimensionerna och massorna i vägtrafiken ökas. Någon övre gräns för en sådan förbättring finns inte vilken större tonmängd som helst är onekligen mer lönsam än nuvarande 60 ton om det finns tillräckligt med varor att transportera. När kombinationsmassan blir större ökar dock även de negativa verkningarna: möjligheten till axel- eller boggimassans överbelastning, belastningen på vägar och i synnerhet broar, fordonskombinationernas utrymmesbehov, "tvingandet" av lastbilsbranschen och t.ex. terminaler och andra lastplatser till tunga investeringar, ökningen av andelen halvfulla last osv. Därtill med beaktande av EU:s gemensamma transportmarknad, målet som anges i den nyss publicerade vitboken om EU:s transportpolitik att överföra transporterna till järnvägen och trafiken på vattenvägarna samt det faktum att värdena gällande massa enligt transportdirektivet (96/53/EG) inte grundar sig enbart på summan av de tillåtna axel- och boggimassorna, ser regeringen inte några möjligheter att höja de värden gällande massa som för närvarande är tillåtna i vägtrafiken i Finland. I denna IT-tidsålder hoppas regeringen att transportbranschen, i stället för att öka fordonens storlek, skall sträva efter att nå de mål som framförs i spörsmålet genom moderna telematiska metoder, t.ex. genom att utnyttja transporternas styrsystem i syfte att minimera antalet fordon som körs tomma. Helsingfors den 7 november 2001 Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen 5