KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

2 2 3 SISÄLTÖ KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTA VUONNA 2011 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTA VUONNA VX MUSEON HALLINTO JA TALOUS 6 KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA MUSEON HENKILÖKUNTA TOIMITILAT 15 KOKOELMAT 17 KUVA-ARKISTO JA ARKISTO 21 TUTKIMUSPROJEKTIT 30 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 33 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 37 RAKENNUSTUTKIMUS 40 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 47 NÄYTTELYT 50 MUSEO JA YLEISÖ 55 MUSEOKASVATUS 63 TIEDOTUS 67 8 Keski-Suomen museon noin esinettä käsittävien kokoelmien vuonna 2009 käynnistynyt muutto Jyväskylän museopalvelujen yhteiseen Kokoelmakeskukseen saatiin kertomusvuonna lähestulkoon tehtyä ja sen myötä voitiin luopua vanhoista esinekokoelmille epäasianmukaisista varastoista. Kokoelmien järjestäminen ja sijoituspaikkojen merkitseminen, kuntoarviointi ja konservointi työllistivät kokoelmayksikön henkilökuntaa ja kokoelmahallintajärjestelmään liittyvä työ jatkuu vielä useamman vuoden. Arkistossa painottui erityisesti asiakaspalvelu ja aineistojen digitointi Kuvapankkiin. Arkiston vilkkaasta käytöstä kertoo muun muassa se, että kuva-arkistosta tilattiin yli kuvaa. Suuret kuvalahjoitukset lähes kaksinkertaistivat kuvamäärän. Vuoden 2011 päättyessä Keski-Suomen museon kokoelmissa oli noin kuvaa. Vuoden loppupuolella käynnistyi keskustelu uuden arkistotilan löytämisestä, sillä osa museon arkistotilasta joudutaan varaamaan vuonna 2012 tietohallinnon käyttöön. Toivolan Vanhaan Pihaan siirrettyjen Keski-Suomen museon käsityöläiskotien kunnostus ja tulevan toiminnan suunnittelu jatkuivat. Yhteistyötä pihapiirissä tullaan tekemään yrittäjä Margo Saxbergin kanssa. Piha avataan yleisölle vuonna 2012 Jyväskylän kaupungin viettäessä 175-vuotisjuhlavuottaan. Museon kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta henkilöllä. Vuoden kävijämäärä museorakennuksessa ja erillismuseoissa oli yhteensä Näyttelyissä oli esillä niin kulttuurihistoriaa, arkkitehtuuria kuin kuvataidettakin. Jälleen kerran huomattiin, että paikallishistoriaa käsittelevät näyttelyt kiinnostivat. Erityisesti Kadonnutta Tourulaa käsittelevä näyttely sai kaupunkilaiset liikkeelle katsomaan, muistelemaan ja tuomaan omia kuvamuistojaan museoon. Jyväskylän Kesän vaiheisiin liittyi Outi Heiskasen uniikkijulisteiden näyttely. Yhteistyössä Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön, Keski-Suomen Museoyhdistyksen ja Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston kanssa julistekokoelma saatiin hankittua upeana kokonaisuutena Keski-Suomen museoon. Museokasvatuksen tavoitteena Keski-Suomen museossa on elinikäinen oppiminen. Vuoden aikana opintokäynnillä museorakennuksessa ja erillismuseoissa vieraili yli 300 ryhmää. Myös yleisöluennot ja työpajat kiinnostivat. Museokasvatuksessa paneuduttiin erityisesti prosessidraaman mahdollisuuksiin kulttuuriperintötiedon ja kokemusten välittäjänä ja kiinnostuksen herättäjänä. Toimitus Olli Lampinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Kopijyvä Oy 2012

3 4 5 Kertomusvuonna käynnistyi uusi kausi museon alueellisessa toiminnassa. Vuosien painopistealueina ovat maakunnalliseen ohjelmatyöhön osallistuminen, kulttuuriperintöstrategian teko yhdessä Keski-Suomen alueen muiden museoiden kanssa sekä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävän modernin rakennusperinnön tunnistaminen, tutkiminen ja arvottaminen. Maakunnallinen museotyö keskittyi paikallismuseoiden tilannekartoitusten ja kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Apuvälineenä käytettiin kertomusvuonna valmistunutta Paikallismuseon työkirjaa, jonka tekoon yhtenä kolmesta maakuntamuseosta Keski-Suomen museo osallistui. Paikallismuseokartoitus antaa jatkossa vankkaa tautatietoa kulttuuriperintöstrategiatyöhön, jossa ensimmäisessä vaiheessa pyritään luomaan museoiden alueellinen kokoelmapolitiikka. Kulttuuriympäristöyksikössä valmisteltiin maakunnallista modernin rakennusperinnön inventointihanketta. Kolmivuotisen hankkeen rahoitus saatiin kokoon, kun Keski-Suomen liitto myönsi kehittämisrahastostaan avustuksen ja kaikki Keski-Suomen alueen kunnat sitoutuivat osallistumaan inventointiin ja sen kustannuksiin. Hanke käynnistyy vuoden 2012 alussa. Yhtenä Jyväskylän kaupungin museopalvelujen toimintayksikkönä Keski-Suomen museo oli tekemässä museoiden palveluverkkoselvitystä, jonka tavoitteena on toimintaedellytysten kehittäminen ja toisaalta kustannusten kasvun hillitseminen. Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön asettama työryhmä sai selvityksen valmiiksi toukokuun lopussa. Pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmassa nousi esiin muun muassa Ruusupuiston museoiden, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhteistyön tiivistäminen. Selvitykseen kirjattiin myös Keski- Suomen museon museorakennuksen peruskorjaus ja perusnäyttelyjen uusiminen. Korjaus ajoittuu näillä näkymin vuosille Jyväskylän kaupungin Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisovastuualueella kertomusvuonna. Rakenteellisia ja toiminnallisia suuntaviivoja sekä uusia prosesseja hahmoteltiin jo vuoden 2011 aikana, vaikka organisaatiomuutos tapahtuu vasta vuoden 2013 alussa. Keski-Suomen museon henkilökunta työskenteli innolla ja vahvasti työhönsä sitoutuen. Tulevat muutokset mietityttivät. Niihin pyritään valmistautumaan huolella, ja ne pyritään viemään läpi hallitusti museon perustehtävä kirkkaana mielessä pitäen. Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Kulttuurijaos MUSEOPALVELUT Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Arkistot Kokoelmat Kulttuuriympäristö Maakunnallinen museotyö Näyttelyt Opetus Toimisto Pienmäen talomuseo Hankasalmi Niitynpään työläiskotimuseo Keski-Suomen museon käsityökäiskodit Jyväskylän lyseon museo Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Heiskan taiteiljakoti Rosenbröijerin hautakappeli Nojosniemen veneverstas

4 6 7 MUSEON HALLINTO JA TALOUS Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalvelujen kolmesta museosta. Vuodesta 2009 se on kuulunut sivistyspalvelujen palvelualueeseen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisovastuualueeseen. Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina TALOUSARVIO Menot Tulot TOTEUTUNUT Menot Tulot Valtion osuus KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTA- KUNTA SEKÄ KULTTUURIJAOS 2011 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta ja sen alainen kulttuurijaos vastaavat kulttuuri-, kirjasto- ja museopalvelujen sekä orkesteri- ja teatteritoiminnan ja osaltaan taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta pj Pauliina Holm, KOK hvkj Juha Venäläinen, KOK varapj Hjelt Juha, SDP hvkj Pirjo Hatzitoliou, SDP j Anneli Puskala, SDP hvkj Anna-Riikka Laosmaa, SDP j Jukka Hämäläinen, SDP hvkj Joel Lehtonen, SDP j Satu Pakkalén, SDP hvkj Tarja Salokoski, SDP j Marja Mustikkamaa, KOK hvkj Johanna Manninen,KOK j Pipsa Wilhelms, KOK hvkj Leevi Napari, KD j Aki Miettinen, KESK hvkj Aira Ahonen, KESK j Erkki Savolainen, KESK hvkj Timo Taskinen, KESK j Hennamari Toiviainen, KESK hvkj Sonja Kärkkäinen, KESK j Jukka Ammondt, VIHR hvkj Ritva-Leena Laukkanen- Abbey, VIHR j Petri Vähäkangas, VIHR hvkj Janne Saarela, VIHR j Paula Rastas, VAS hvkj Aarne Vesterinen, VAS Sihteeri hallintosihteeri Elvi Saarola Kulttuurijaos pj Aki Miettinen, KESK hkvj Timo Taskinen, KESK varapj Jukka Ammondt, VIHR hkvj Ritva-Leena Laukkanen- Abbey, VIHR j Pauliina Holm, KOK hkvj Risto Krogerus, KOK j Heikki Rusko, KOK hkvj Marjut Säilä, KOK j Anna-Leena Sahindal, SDP hkvj Lea Vuorilampi-Kalmari, SDP j Marju Rönkkö, VAS hkvj Aarne Vesterinen, VAS j Joel Lehtonen, SDP hkvj Noora Luukka, SDP j Satu Pakkalèn, SDP hkvj Irmeli Huuskonen, SDP j Päivi Salonen, KESK hkvj Sonja Kärkkäinen, KESK j Suvi Perttula, VIHR hkvj Anna Autere, VIHR j Tarja Salokoski, SDP hkvj Kalle Sumelles, SDP j Heikki Tynkkynen, KESK hkvj Yrjö Damskägg, KESK j Juha Venäläinen, KOK hkvj Maija Fredrikson, KOK Sihteeri hallintosihteeri Aila Anttonen Jyväskylän kaupunginhallituksen edustajana kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnassa on ympäristöjohtaja Pirkko Selin ja Keski-Suomen Museoyhdistyksen edustajana professori Janne Vilkuna.

5 8 9 MUSEON HENKILÖKUNTA VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museonjohtaja intendentti amanuenssi (rakennustutkimus) amanuenssi (arkeologia) FM Heli-Maija Voutilainen FM Olli Lampinen FK Päivi Andersson FM Miikka Kumpulainen amanuenssi FM Virpi Mäkinen (arkistot) (perhevapaalla ) ts. FM Suvi Hänninen museoassistentti museolehtori (opetus, tiedotus) museomestari siivooja toimistosihteeri vahtimestari-siivooja valokuvaaja HuK Johanna Puhakka FM Tuula Vuolio-Vallenius puuseppä Tuukka Eskola (vuorotteluvapaalla ) ts. rakennuskonservaattori Janne Syrjänen Tuula Etelämäki yo-merkonomi Mirja-Liisa Norontaus Terttu Hotti HuK Pekka Helin amanuenssi FM Saija Silén (rakennustutkimus) (perhevapaalla 7.7. ) ts. FM Anna-Leena Lehto amanuenssi (maakunta) amanuenssi (kokoelmat) FK Pirjo Sojakka FM Sirpa Suhonen amanuenssi FM Susanna Terho (yritys- ja laitosmuseot) (perhevapaalla ) ts. FL Kirsi Ojala intendentti (näyttelyt) konservaattori luetteloija FL Erkki Fredrikson rakennusmestari Esko Ahola FM Suvi Hänninen (työlomalla ) ts. Tiina Tammilehto MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA Tp. työsuhteet vuonna 2011 amanuenssi Kirsi Ojala ammattimies Janne Syrjänen luetteloija Elina Flyktman Johanna Kotilainen Liina Luumi Tiina Tammilehto museoapulainen Kari Kulmala Jarno Seppänen Arto Tiainen museoassistentti Tiina Rantamaa 7.4., museonvalvoja Johanna Kotilainen ja museoassistentti FM Anna Möttönen projektitutkija Esfir Linna

6 10 11 Sanna Tarnanen Nina Äijälä siivooja Ritva Kankainen Määräaikaisesta henkilökunnasta palkattiin kaksi henkilöä työllistämisvaroin, yksi kesätyöllistämisvaroin, viisi ulkopuolisella rahoituksella ja seitsemän kokonaan omalla rahoituksella. Kaikki virka- tai työsopi- määräaikaisessa mussuhteessa työsopimussuhteessa HARJOITTELIJAT Jyväskylän yliopisto/museologia Anni Ilves Virpi Myllykoski Jonas Nivala Elisa Majamaa Marja Wallenius ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu/huonekalu- ja interiöörirestauroinnin koulutusohjelma Veera López-Lehto Jyväskylän aikuisopisto/palvelualat Katja Tuukkanen Jyväskylän aikuisopisto/liiketalouden perustutkinto Kaija Nissinen (yhdessä Jyväskylän taidemuseon kanssa) Jyväskylän aikuisopisto/matkailun perustutkinto Juho Hokkanen Jyväskylän ammattiopisto/matkailualan perustutkinto Iiris Heikkilä Elisa Maaninka Jyväskylän ammattiopisto/puuala Ville Tuovinen Jyväskylän ammattiopisto/kuvallisen viestinnän perustutkinto Tatiana Pavlova Jyväskylän kaupunki/opetustoimi/kouluavustajat Sinikka Lehtovuori Jaana Neuvonen Jyväskylän kaupunki/koululaisharjoittelija (TET) Ida Vesterinen Työ- ja elinkeinotoimisto/työharjoittelu/työelämänvalmennus Veera Marttinen Hankasalmen kunta/kuntouttava työtoiminta Antti Pietiläinen (kahtena päivänä viikossa) TOIMIKUNNAT JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Henkilökunta osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja opintomatkoihin. Yhteistä tyhy-päivää vietettiin 7.4. tutustumalla Helsingin eri museoihin. Henkilökunta teki opintomatkan Turkuun tutustumalla kulttuuripääkaupungin museoihin ja Åbo Akademin kuva-arkistoon. Liikunnallinen tyhy-iltapäivä vietettiin Laajavuoressa ja Könkkölässä Ohjelmassa oli muun muassa tutustuminen Struven mittauspisteeseen ja Laajavuoren hyppyritorniin. Henkilökunta ruokaili yhdessä ja tutustui Välimeren ruokakulttuuriin. Museon henkilökunnan edustajat olivat kertomusvuonna erilaisten lautakuntien ja toimikuntien asiantuntijoina sekä pysyvästi seuraavien toimikuntien jäseninä: museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen Jyväskylän Cygnaeuksenkatu 2:n Vanhan Pihan kehittämistyöryhmä; Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisovastuualueen johtoryhmä; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmä; Jyväskylän kaupungin museoiden palveluverkkoselvitystyöryhmä; Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden valmisteluryhmä; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kaavojen sisäinen kehittämisryhmä; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmä; Kaupungin-

7 12 13 talon korjaus- ja entisöintityöryhmä; Kankaan paperitehtaan maankäytön suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmä; Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän (MAKU) varapuheenjohtaja; Yritys- ja laitosmuseotoimikunta; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunta; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunta; ProRuokakulttuuri -hankkeen ruokaperinnetyöryhmä; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunta; Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ohjausryhmä museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen osallistui eri tapahtumiin ja matkoihin: - Rakennettu hyvinvointi -seminaari Lahdessa ja Kangasalla Valtakunnalliset museopäivät Turussa intendentti Olli Lampinen Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän varajäsen; Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen ympäristötyöryhmän jäsen; Lapuan hiippakunnan hautausmaakulttuuritoimikunnan jäsen; Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän seurakunnan hautausmaiden nimimuutostyöryhmän jäsen; Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan nettityöryhmän jäsen; Keski-Suomen Struve -maailmanperintöpisteiden tutkimuskomission jäsen konservaattori Esko Ahola Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä amanuenssi Päivi Andersson Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän jäsen; Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmän jäsen; Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnan jäsen; Keski-Suomen ympäristökeskuksen Laatua perinnerakentamiseen -hankkeen ohjausryhmän jäsen: Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeen inventointityöryhmän jäsen intendentti Erkki Fredrikson Kaupungintalon sisustussuunnittelun työryhmän jäsen; Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksen hallituksen jäsen; Suomen Pietari Säätiön valtuuskunnan jäsen; Keski-Suomen Sotainvalidien sairaskotisäätiön hallituksen jäsen; Sotainvalidien Palvelukoti Telkänpesän ja hoitokoti Telkänhoivan hallituksen jäsen; Jyväskylän Seudun Sotainvalidit ry johtokunnan jäsen amanuenssi Suvi Hänninen Museoviraston koordinoiman museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmän jäsen amanuenssi Miikka Kumpulainen Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän varajäsen; Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristöohjelmatyöryhmän jäsen; METSO-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen amanuenssi Virpi Mäkinen Museoviraston koordinoiman Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän jäsen amanuenssi (ts.) Kirsi Ojala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen amanuenssi Pirjo Sojakka Paikallismuseoiden työkirja -työryhmän jäsen; Kirkollisten esineiden inventointi -hankkeen Keski-Suomen alueen vetäjä (osa valtakunnallista hanketta, yhteistyötahot Kirkkohallitus ja Jyväskylän yliopisto); Tiehallinnon Keski-Suomen piirin Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristökeskuksen Lape-ympäristönhoitohankkeen työryhmien asiantuntijajäsen; Yritys- ja laitosmuseotoimikunnan asiantuntijajäsen; Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen; Vanha Piha -suunnittelutyöryhmän jäsen; ProRuokakulttuuri -työryhmän jäsen, TAKO-hankkeen Pooli 3:n toimintaryhmän jäsen; TAKO-hankkeen Pooli 3:n Suomalainen Talvipäivä dokumentaatioryhmän jäsen; Huopanankosken Hautomo-, näyttely- ja kulttuuripolku -hankkeiden suunnittelutyöryhmän jäsen sekä KESYTYS (Keski-Suomen ympäristökasvatus) -hankkeen työryhmän jäsen ja ohjausryhmän varajäsen amanuenssi Sirpa Suhonen Museoviraston koordinoiman museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmän jäsen amanuenssi Susanna Terho Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin sivistystoimen viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopal-

8 14 15 veluiden johtoryhmä (SITKO) henkilöstön edustaja; Keski-Suomen maakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen; KESYTYS-hankkeen ohjausryhmän jäsen; Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n hallituksen jäsen; Jyväkylän seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsen; Jyväskylän asuntopalvelusäätiön varajäsen; Jyväskylä-Seura ry. johtoryhmän jäsen TOIMITILAT Keski-Suomen museon hallinnassa olivat seuraavat kiinteistöt: Museorakennus Ruusupuistossa Alvar Aallon katu 7. Rakennuksen pinta-ala on m 2, josta näyttelytilaa on m 2. Lisäksi rakennuksessa on 84 hengen auditorio, luentosali, kolme työhuonetta sekä noin 300 m 2 muuta käyttötilaa. Museon toimisto, arkisto, valokuva-arkisto ja kuvapalvelut, käsikirjasto, maakunnalliseen museotyöhön, kulttuuriympäristön hoitoon ja arkeologiaan liittyvät palvelut, projektitutkijoiden työtilat sekä museon hallinto sijaitsevat Tietotalossa Kilpisenkatu 1:ssä. Tilaa on 514 m 2. Kokoelmakeskus. Kolmen museon yhteinen Kokoelmakeskus valmistui syyskuun alussa vuonna Kokoelmakeskuksessa on varastojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja luettelointitilat. Rakennuksessa on yksinomaan museotarkoituksiin varattua tilaa kaikkiaan kerrosneliömetriä. Keski-Suomen museon käytössä siitä on kerrosneliömetriä. Muutto saadaan tehtyä vuoden 2012 kesään mennessä. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Cygnaeuksenkatu 2. Rakennukset purettiin ruutukaava-alueelta kerrostalojen alta 1950-luvulla ja siirrettiin Ruusupuistoon. Vuonna 1988 rakennukset siirrettiin museon laajennuksen tieltä kadun toiselle puolelle. Maaliskuussa 2010 rakennukset siirrettiin Cygnaeuksenkatu 2:n tontille. Siirron jälkeen rakennuksia ja pihapiiriä alettiin kunnostaa ja tilat avataan yleisölle syksyllä Suurempaan, kuparisepän taloon sisustetaan kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarilesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Pienempään rakennukseen tulee puusepän verstas ja kisällin kamari. Heiskan taiteilijakoti, Kramsunkatu 8. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin yleisölle vuonna Jyväskylän lyseon museo, Yliopistonkatu 13. Vuonna 1902 valmistuneen koulurakennuksen kellarissa sijaitsevassa museossa on lyseosta kertova perusnäyttely sekä vaihtuvien näyttelyiden tila. Tilaa on 300 m 2. Uusittu perusnäyttely avattiin 3. lokakuuta vuonna 2008 Jyväskylän lyseon 150-vuotisjuhlien yhteydessä. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alueella on kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m 2. Pihaalue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkupe-

9 16 17 räisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella. Museo siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymisen yhteydessä. Museossa on pieni kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennukseen kunnostetaan veneentekoon liittyvä näyttely. Verstaan lisäksi alueella on paja, sauna ja liiteri. Majuri C.C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli Jääskelän tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin hirsirakenteinen kappeli on aidattu hirsiaidalla. Kiinteistöihin tehdyt korjaukset Museorakennuksen ilmanvaihtokonehuone sekä kahvion ja vanhan luentosalin katot korjattiin. Museo viereisen Lemmenpuron puistoalueen kasvillisuutta harvennettiin. Kokoelmakeskuksessa on vastaanottotarkastuksen ( ) jälkeen pidetty lukuisia jälki- ja takuutarkastuksia ja tehty niihin liittyviä korjauksia. Erityisesti lämpötila- ja kosteusolosuhteiden hallinta on vaatinut säätämistä. Pienmäen talomuseon tehtiin kärryliiteriin ja eloaittaan uusi pärekatto, Matin aittaan uusi tuohikatto sekä navettaan lattia ja uusi laipio. Navetta varustetaan koululaisten työpajatilaksi. Niitynpään työläiskotimuseossa korjattiin rikottu ikkuna, uusittiin lukot ja korjattiin pihakeinu. KOKOELMAT Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Kokoelmien hallinta Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 54 päänumerolla, joista 47 oli lahjoituksia ja seitsemän ostoja. Esinekokoelmissa on vuoden päättyessä yli esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa päivitettyä esinekorttia. Vuosien aikana karttuneista 404 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 128 kokoelmaa. Kertomusvuonna tulleista 54 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana 26 lahjoitusta. Vuosien aikana on digikuvattu esinettä. Keski-Suomen museon esinekokoelmien muuton yhteydessä tehostettiin esineluettelointia. Luetteloitujen kokoelmien joukossa on isoja vanhoja lahjoituksia, esimerkiksi Säästöpankin lahjoitus sekä lukuisia viimevuosina tulleita kokoelmia, jotka ovat nyt luetteloituina haettavissa tietokannasta. Kertomusvuonna museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa seuraavat esineet: Tapio Wirkkalan suunnittelema Kankaan paperikone 2 pienoismalli, Tikkakoski Oy:n toiminnasta kertovia kuvalaattoja, 1970-luvun design-ryijyjä, Keski-Suomen Rintamanaisten järjestölippu, Rautpohjan VPK:n lippu, sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikaisen muotokuva, opetuskäytössä olleita äitiyspakkauksia vuosilta 1948, 1964, ja , Näkövammaisten koulussa käytössä olleita opetusvälineitä, jyväskyläläisen valokuvaajan valokuvausvälineitä ja Terhi-perämoottorin mainosmateriaalia sekä testamenttilahjoituksena maalauksia ja grafiikkaa. Lisäksi Keski-Suomen museon kokoelmiin talletettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymän 35 maalausta. Museon kokoelmiin hankittiin 107 kappaletta taiteilija Outi Heiskasen uniikkia Jyväskylän Kesän tapahtumajulistetta. Hellevi ja Voitto Toivaisen taidekokoelmaa kartutettiin seitsemällä teoksella. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat luetteloijat Elina Flytkman, Liina Luumi ja Tiina Tammilehto sekä museologian harjoittelijat Anni Ilves, Elisa Majamaa, Jonas Nivala ja Marja Wallenius. Kesällä kouluavustajat Sinikka Lehtovuori ja Jaana Neuvonen ompelivat suojapusseja topattujen huonekalujen suojiksi. Erilliskokoelmat Keski-Suomen museon erilliskokoelmista Luomaan radiomuseokokoelmaan kuuluu 520 luetteloitua esinettä. Kokoelman siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken. Jyväskylän lyseon museon kokoelmassa oli esinettä, 705 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon,

10 18 19 Kokoelmien kartunta Keski-Suomen museon kokoelmia ovat kartuttaneet vuonna 2011: Esko Ahola, Päivi Andersson, Juhani Eriksson, Elina Flyktman, Tuula Flyktman, Jyväskylä Convention Bureau/Tuula Poutanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ Sosiaalija terveysala/pirkko Hautala, Jyväskylän Kangas/Ulla-Maija Valtonen, Jyväskylän Näkövammaisten koulu, Jyväskylän Talouskeskus Liikelaitos/Sirkka-Liisa Honkonen, Jykes Kiinteistöt/Ilkka Riissanen, Antti-Heikki Halmesmäki, Anne Kemppi, Keski-Suomen museo/tuukka Eskola, Keski-Suomen museo/mirja-liisa Norontaus, Keski-Suomen Rintamanaiset ry. /Anna-Liisa Kortekallio, Pirkko Kääriäisen testamenttilahjoitus, Erkki Laatikainen, Sirkku Lahtisen kuolinpesä/martti Lahtinen, Katriina Leino, Matti Leiwo, Jaakko Lovén, Liina Luumi, Anneli Markkanen/Pirjo Porkka, Myllyjärven nuorisokoti/timo Mäkelä, Mirja-Liisa Norontaus, Risto Olli, Osuuskunta Tradeka-yhtymä/ Juha Leisaari, Sakari Peltola, Toivo Pirttimäki, Marju Rönkkö, Sirpa Suhonen, Tiina Tammilehto, Pirjo Toivola-Kauppinen, Aino Tuomisto, Kirsti Turpeinen, Marjatta Veitonmäki-Staf, Mirja Viitanen, Heli-Maija Voutilainen. Esineiden lainaus Keski-Suomen museon esinekokoelmien muuton vuoksi kokoelmien lainaustoiminta on ollut vähäistä. Museoiden kokoelmakeskus valmistui syksyllä 2009 ja muutto jatkuu vuoteen 2012 saakka. Esineet sijoitetaan hyllyihin tietyn luokitusjärjestelmän mukaisesti, jotta ne vastaisuudessa löytyvät helposti näyttelyihin ja tutkijoiden käyttöön. Raskaampia esineitä joudutaan siirtämään trukilla. Museoapulainen Jarno Seppänen ja konservaattori Esko Ahola siirtävät taidemaalari Alvar Cavénin flyygeliä hyllykköön. Kuva Sirpa Suhonen. mutta niitä ei ole vielä päivitetty. Lyseon museon perusnäyttelyn uusimisen jälkeen kokoelma täydennysluetteloidaan, valokuvataan sekä päivitetään Polydoctietokantaan lähivuosina. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmissa oli kertomusvuonna 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien kartunta on luetteloimatta. Heiskan taiteilijakodista on luetteloitu esinettä. Luettelointi on kesken. Valokuva- ja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia. Kokoelmia oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa näyttelyissä ja tapahtumissa: Satu kadun ladusta, Pienmäen perinnepäivät, Keski-Suomen museon joulunäyttely. Kokoelmista lainattiin esineitä seuraaviin ulkopuolisiin näyttelyihin: Keuruun museoon Tunne maisema Vuorelta sinen syvyyteen -näyttelyyn, Saarijärven museoon Tunne maisema näyttelyyn. Lisäksi Jyväskylän kaupungin Kivääritehtaan Talouskeskukseen sijoitettiin 17 kappaletta Osuuskunta Tradeka-yhtymän Keski-Suomen museoon tallentamaa teosta. Teoskunnostaja Kirsi Nousiainen teki Keski-Suomen museon taideteosten kuntokartoituksen. Lisäksi suuri osa Urho Lehtisen kirkkomaalausluonnoksia kuntokartoitettiin. Konservaattori Elzbieta Djupsjöbacka teki kuntokartoituksen museon nahkalaukuille. Samassa yhteydessä konservoitiin 10 kappaletta huonokuntoisia metsästys- ja matkalaukkuja. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 109 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2009 lopussa teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Hiidenkivi, Kameralehti, Muinaistutkija, Numismaatikko, Samdok. Lähes kaikki maa-

11 20 21 kunnan alueella julkaistavat paikallislehdet saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutetaan keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I- XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja , Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2011 lopussa haun piirissä on lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä 299 artikkelia. Kokoelmien konservointi ja huolto Esinekokoelmien siirto Kokoelmakeskukseen jatkui keskeytymättömänä kesäkuun loppuun saakka. Cygnaeuksenkadun tilat saatiin tammikuun aikana tyhjennettyä ja esineistö siirrettyä Kokoelmakeskukseen odottamaan desinfiointia, puhdistusta, luettelointia ja paikalleen sijoittamista. Toukokuussa aloitettiin Kuormaajantien varastossa olevien kokoelmien siirto ja se saatiin valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Salmirannasta vuokrattiin väistötila, johon esineet sijoitettiin väliaikaisesti odottamaan asianmukaista käsittelyä. Esinekokoelmien puhdistustyö ja paikalleen sijoittelu jatkui Kokoelmakeskuksen tiloissa yhtäjaksoisena vuoden loppuun saakka. Kokoelmien siirtämiseen osallistuivat rakennuskonservaattori Janne Syrjänen sekä museoapulaiset Jarno Seppänen ja Kari Kulmala. Huonekalu- ja interiöörirestauroinnin opiskelija Veera Lopéz-Lehto teki käsityöläiskotien alkuperäisten tapettien koristemaalaus-sablonit ja värimallit. KUVA-ARKISTO JA ARKISTO Kertomusvuonna Keski-Suomen museon kuva-arkistosta ja arkistosta sekä niihin liittyvästä asiakaspalvelusta vastasi ts. amanuenssi Suvi Hänninen ja amanuenssi Virpi Mäkinen Pekka Helin vastasi asiakaspalvelukuvien ja näyttelykuvien valmistamisen ohella esinekuvauksista ja dokumentointikuvauksista sekä museon näyttelykutsujen ja julisteiden suunnittelusta. Suvi Hänninen työskenteli luetteloijana tehtävänään muun muassa arkistoaineistojen luettelointi Polydoc-tietokantaan sekä Tourula-valokuvakeräyksen toteutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2010 Jyväskylän museopalveluille avustusta nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia, verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin. Osa avustuksesta kohdistettiin Keski- Suomen museolle: projektitutkija Esfir Linna työskenteli rahoituksella kuva-arkistossa Hän luetteloi museon kuvatilauksia varten vuosina digitoituja valokuvia Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään (Profium Sähköinen Arkisto). Työjakson aikana hän luetteloi 501 valokuvaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä uuteen kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty valokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyvät valokuvien digitaaliset tiedot sekä kuvakokoelman tiedot. Digitaalisesti luetteloitujen kokoelmakuvien lisäksi tietoverkkoon tallennettiin kuvatilauksia varten digitoituja kuvia. Valokuvauksen opiskelija Tatiana Pavlova työskenteli valokuvaaja Pekka Helinin ohjauksessa Pavlova skannasi arkistokuvia, dokumentoi museorakennusta sekä kuvasi museon näyttelyitä, tapahtumia ja taideteoksia. Luetteloija Johanna Kotilainen työskenteli kuva-arkistossa Hän digitoi valokuvaaja Kauko Kipon negatiivikokoelmasta yhteensä kuvaa. Museologian opiskelijat Anni Ilves, Virpi Myllykoski, Jonas Nivala ja Elisa Majamaa tutustuivat harjoittelujaksollaan arkiston ja kuva-arkiston toimintaan ja osallistuivat luetteloimattomien aineistojen järjestelytehtäviin. Tutkimusarkiston kokoelmista Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyy arkistokokonaisuuden kokoelmatason tietojen lisäksi muun muassa perinnekyselyjen ja nauhoitearkiston digitoituja sisältötietoja.

12 22 23 Tutkimusarkistoon kuuluvien äänitteiden digitointi jatkui kertomusvuonna. Laboratorioteknikko Seppo Niemi digitoi vanhimpia kelanauhoja. Digitoidusta aineistosta tehtiin audio-cd -levyinä kahdet kopiot, toiset käyttökopioiksi ja toiset varmuuskopioiksi. Vuoden loppuun mennessä oli digitoitu 32 kelanauhaa, joissa on yli 76 tuntia kansatieteellisiä haastatteluja ja muita äänitallenteita. Keski-Suomen museon arkistot olivat suljettuina vuosilomien ajan. Kuvakokoelmien kartunta Vuoden 2011 aikana Keski-Suomen museon valokuva-arkiston kokoelmat kasvoivat 32 uudella sekä yhdellä aiemmin vastaanotettua kokoelmaa täydentävällä lahjoituksella. Vuoden lopussa Keski-Suomen museon kuva-arkistossa oli yhteensä kokoelmaa. Vuoden aikana kuvakokoelmat karttuivat noin kuvalla. Kuva-arkistossa on kaikkiaan noin valokuvaa pääosin Jyväskylän ja Keski-Suomen maakunnan alueelta. Valokuvia luovuttivat Maija Ahonen, Seija Dahlman, Juhani Eriksson, Ritva Huttunen, Jyväskylän kaupunki/jykes-kiinteistöt/ulla-maija Valtonen, Mauri Kallio, Keski-Suomen ilmailumuseo ja Vesa Kippo, Tuomo Kukkonen, Sinikka ja Ossi Kurki, Martti Lahtinen, Jaakko ja Hellevi Lovén, Sirkka Maaniemi, Leila Niemi, Aili Nieminen, Liisa Nurminen, Arja Nyman, Paavo Oittinen, Terttu Pappinen, Kerttu Pekkala, Aune Rintala, Sirpa Rossi, Jarmo Ryyti, Sinikka Salomaa, Antero Siekkinen, Suomen Lähetysseura/Laura Pynnönen, Pirjo Toivola-Kauppinen sekä Villen Kuva Oy/Harri Jussila. Kertomusvuonna Keski-Suomen museo sai laajat lahjoitukset kahdelta jyväskyläläiseltä valokuvaamolta. Villen Kuva Oy:n noin negatiivia käsittävään lahjoitukseen kuuluu muotokuvavalokuvia vuosilta Aineiston ovat kuvanneet Villen Kuva Oy:n yrittäjä Harri Jussila sekä kuvaamon aiemmin omistanut Virpi Lyytinen. Juhani Erikssonin omistama Mainosvalokuvaamo J. M. Eriksson toimi Jyväskylässä Yliopistonkadulla vuosina Erikssonin kuvaamon noin negatiivin lahjoituksessa on muotokuvien lisäksi jyväskyläläisten yritysten mainos- ja tuotekuvia sekä muun muassa Jyväskylän kulttuurielämään liittyviä tapahtumakuvia. Vuoden aikana saatuihin lahjoituksiin sisältyy kolme laajaa perhekuvien kokoelmaa. Muisto Herman Toivolan suvun valokuvat kertovat perheen elämästä Jyväskylässä ja myöhemmin muun muassa Helsingissä ja Hämeenlinnan maalaiskunnassa. Helvi, Irma ja Sirkka Levän jäämistössä on jyväskyläläisen rakennusmestari Nestori Levän työhön ja perheeseen liittyvää kuva-aineistoa, mutta myös Levän sisarusten opiskelusta ja työurasta kertovia kuvia. Opettaja Sirkku Lahtisen Yksi Jyväskylän teollisuuden tunnuskuva Jyväshyvän keksit. Juhani Erikssonin negatiivilahjoitus sisältää runsaasti jyväskyläläisiin yrityksiin liittyviä tuote- ja mainoskuvia. Jyväshyvän tehtaiden tuotteita Eriksson kuvasi vuonna Kuva J.M. Eriksson, Keski-Suomen museo. laaja kuvakokoelma sisältää otoksia muun muassa Felix ja Martta Lahtisen perheestä, Sirkku Lahtisen opinnoista ja työstä sekä lukuisista ulkomaanmatkoista. Kaksi vastaanotettua kokonaisuutta liittyy jyväskyläläiseen liike-elämään ja teollisuusmaailmaan. Kankaan tehtaan aineistossa on ilmavalokuvia tehdasalueesta, kuvia tehdasrakennuksista sekä Kankaan tehtaan työväen työsuojeluun ja ammattiyhdistystoimintaan liittyviä kuvia. Suomen Yhdyspankin Kauppakatu 3:n konttorin pankinjohtajana työskennelleen Pirkko Kääriäisen kuvakokoelma valottaa Jyväskylän pankkitoimintaa luvulla. Toimittaja Ossi Kurjen kuvista koostuva Wessmanni-lehden lahjoitus käsit-

13 24 25 tää noin valokuvaa Vaajakoskelta ja sen lähialueilta. Aineisto on kuvattu 1990-luvulla sekä 2000-luvun alussa. Lahjoitukseen kuuluu myös kuvia Vaajakoskella sijaitsevan Palvelukeskus Väkkärän toiminnasta. Lisäksi kuva-arkiston kokoelmiin vastaanotettiin Laukaan Metsolahden kylään ja Hankasalmen Pienmäen taloon liittyviä valokuvia, lasinegatiivikokoelma Leivonmäeltä Saarenahon kylältä sekä yksittäisiä henkilö-, tapahtuma- ja maisemakuvia Hankasalmelta, Jyväskylästä, Jämsästä, Kuhmoisista ja Luhangasta. Keski-Suomen ulkopuolelle sijoittuu kokoelma, jossa on sota-ajan kuvia Äänislinnasta, Syväriltä ja Enson kansakoulusta. Jyväskylän ystävyyskaupunkitoiminnan kuvakokonaisuus kertoo ystävyyskaupunkien välisistä tapahtumista sekä Jyväskylässä että ulkomailla. Keski-Suomen ilmailumuseon ja Vesa Kipon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Keski-Suomen museo saa oikeuden digitoida omiin kokoelmiinsa valokuvaaja Kauko Kipon negatiivikokoelman vuosilta Kokoelmaan kuuluu noin negatiivia ja sen omistaa Keski-Suomen ilmailumuseo. Kertomusvuonna Keski-Suomen museo käynnisti kokoelman digitoinnin sen alkuvuosilta Kadonnutta Tourulaa -valokuvakeräys Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museossa järjestettiin Kadonnutta Tourulaa -näyttely, joka herätti kiinnostusta ja aktivoi muistoja luvulla puretusta kaupunginosasta. Näyttelyn yhteydessä käynnistettiin valokuvakeräys, jonka tavoitteena on täydentää Keski-Suomen museon kuva-arkiston Tourula-kuvien kokoelmia. Vuoden 2011 aikana Tourula-aiheisia valokuvia lahjoittivat tai lainasivat museolle digitoitavaksi Seija Dahlman, Riitta Hellqvist, Ritva Huttunen, Mauri Kallio, Osmo Kaplas, Mirjam Kilpi, Leila Niemi, Aili Nieminen, Arja Nyman, Jarmo Ryyti, Sinikka Salomaa, Antero Siekkinen, Reijo Sintonen ja Timo Tukiainen. Vuoden loppuun mennessä keräys oli tuottanut yli 200 valokuvaa. Kuvakeräyksen yhteydessä tallennettiin myös Tourulan elämään liittyvää taustatietoa. Nisulan tilan ja Jyvälän muistoja käsittelevä aineistokeräys käynnistettiin marraskuussa Jyvälän tulipalon jälkeen. Keräyksen tavoitteena on tallentaa jyväskyläläisten muistoja ja kokemuksia, jotka liittyvät Schildtien omistamaan tilaan ja Jyväskylän Setlementin toimintaan Jyvälässä. Lahjoitusten lisäksi kuva-arkiston kokoelmat karttuivat museon oman toiminnan kuvilla, jotka liittyivät näyttelyihin sekä arkeologiseen ja maakunnalliseen toimintaan. Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen kautta syntyneet ku luvun alkupuolella rakennettu Tourulan asuinalue oli puistomainen ja vehreä, mutta silti tiiviisti rakennettu. Tonteilla saattoi olla useita asuintaloja, jotka mahdollistivat isonkin perhepiirin asumisen sekä myös asuntojen vuokrauksen. Kuvassa Luhtakaalinkatu 6:n pihapiiri, johon veturinkuljettaja Lehtolainen rakensi kaksi taloa ja 1930-luvuilla. Tämän maiseman rakennuksista on säilynyt nykypäivään vain taustalla näkyvä Taulumäen kirkko. Kuva Keski-Suomen museo. vakokoelmat dokumentoivat Jyväskylän osalta muun muassa Kankaan tehdasaluetta, Harjun portaita, Jyväskylän seurakunnan kiinteistöjä ja Vaajakosken entisiä teollisuuslaitoksia. Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitoksen modernin rakennusperinnön tutkimuskurssin opiskelijat valokuvasivat inventointiharjoituksessaan Jyväskylän ruutukaavakeskustan kortteli 9:n kiinteistöjä (Kauppakatu 18-22) sekä Vapaudenkatu 40-42:n ja Hannikaisenkatu 29:n rakennuksia. Maakunnallisten rakennusinventointien kuvauskohteita olivat muun muassa Keuruu (keskusta ja Haapamäen keskusta), Kyyjärven kirkonkylä, Laukaan kou-

14 26 27 lukeskus ja Pihtipudas (kirkonkylä, Elämäjärvi, Liitonjoki, Rönnynkylä ja Saaninkylä). Valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön (TAKO) liittyvän Suomalainen talvipäivä nykydokumentointiprojektin kautta kokoelmiin saatiin kuvia Kortepohjan ylioppilaskylässä asuvan opiskelijaperheen arjesta. Kuvapalvelut Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvapalvelu toimitti kertomusvuonna asiakkaille 108 kuvatilausta, joihin sisältyi yhteensä kuvaa. Kuva-arkiston palveluja käytettiin muun muassa seuraavissa näyttelyissä: Alvar Aalto -museon Juhlatalo Juurikkaan -näyttely Säynätsalon Juurikkasaaressa; Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin perusnäyttely (multimedia); Äänekosken kaupungin 100-vuotisnäyttely Äänekosken kaupunginmuseossa; Juhani Aho kansalliskirjailija ja Huopanankosken kalamies -näyttely Huopanankoskella; Rajakadun vaiheet -näyttely. Kuva-arkiston kuvia käytettiin myös Toivolan Vanhan Pihan verkkosivujen suunnittelussa. Kuva-arkiston kuvia käytettiin seuraavissa keskisuomalaista historiaa käsittelevissä tutkimuksissa ja julkaisuissa: Kirsi-Maria Hytönen, Vesa-Pekka Jäntti ja Juuso Marttila: Esikaupungista kampukseksi. Elämää Rajakadun seudulla; Mauri Kinnunen: Armon varassa. Vanhoillislestadiolaisuuden vaiheet Jyväskylän seudulla ; Kalevi Korhonen: Kylän kello käy; Teijo Kostiainen, Jarkko Niemistö, Ville Suomalainen, Salla Vanhala ja Miikka Voutilainen: Kestävästi kehityksen puolesta. Jyväskylän teknillisen seuran 110-vuotishistoriikki; Mikko Nislin: Henki, voima ja yhteisö. Urheiluseura Petäjäveden Petäjäisten vaiheet vuodesta 1934; Jorma Wilmi: Jyväskylän maalaiskunnan historia Viimeinen maalaiskunta. Kuvia toimitettiin myös seuraaviin julkaisuihin: Jussi Hanska, Kimmo Jalonen, Juhapekka Rikala ja Anu Waltari: Memo 7 Historia; Seija Heinänen, Pauline von Bonsdorff, Virpi Kaukio (toim.): Tunne maisema. Jyväskylän taidemuseon julkaisuja 1; Sanny Häggman-Hatzopoulos: Meine Erinnerungen -teoksen kreikankielinen käännös; Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Tervaa, lautaa ja paperia; Hjalmar Paunu: Muistelmia pappisvuosilta maaseudulla (muistelmien uusintapainos); Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt: Pitkiä päiviä, arkisia askareita; Markku Sara: Mustakivi Oy:n historiikki; Martti Turtola - Tarja Lappalainen: Kansalliskirjailija Juhani Aho; Anna-Maria Åström ja Jonas Lillqvist (toim.): Stadens hjärta; Suomen höyrypursiseuran vuosikirja Korsteeni 2011; Suomen Ateenan-instituutin julkaisu. Kuvia tilasivat lehtiartikkeleiden kuvitukseen muun muassa Aaltoja! -lehti, Etelä- Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat / Kuukausiliite, Keskisuomalainen, Maailman historia, Metsälehti, Metsästys ja Kalastus sekä Suur-Jyväskylän lehti. Lisäksi kuvia toimitettiin Yle Keski-Suomen paikallistoimituksen televisiouutisiin, jotka käsittelivät Jyvälän tulipaloa. Kuva-arkiston kuvien muita käyttökohteita olivat Jyväskylän lyseon dvd ja Jyväskylän lyseon ylioppilastodistuksen kansi. Kuvia tilattiin virkamieskäyttöön muun muassa hanke- ja kehittämistyöhön sekä maankäyttö- ja maisemasuunnitteluun. Arkistokuvia toimitettiin myös luentotilaisuuksia varten, opinnäytetöihin, sukututkimukseen, sisustus- ja yksityiskäyttöön sekä artikkeleihin, omakustanteisiin ja myöhemmin julkaistaviin teoksiin. Keski-Suomen museon omassa toiminnassa arkistokuvia käytettiin näyttelyissä Satu kadun ladusta, Kadonnutta Tourulaa ja Eletty eilinen tuokiokuvia Jyväskylän kaupungin 175-vuotisen historian eri vuosikymmeniltä. Kuva-arkiston kuvia hyödynnettiin myös museokaupan myyntiartikkeleiden tuotannossa, tiedotuksessa, luennoissa ja artikkeleissa. Toivolan Vanhan Pihan eli Cygnaeuksenkatu 2:n kaupunkilaispihan suunnittelussa kuva-arkisto on ollut tärkeä tietolähde. Tämän lisäksi kuva-arkistoa hyödynnettiin museon tekemässä rakennustutkimuksessa, jonka kohteina olivat muun muassa Kankaan tehdasalue, Harjun urheilukentän katsomo ja Jyväskylän kaupungintalo. Arkistokuvia käytettiin maakunnallisten rakennusinventointien taustatutkimuksessa Leivonmäen keskustan ja Pihtiputaan sekä Vaajakosken tehtaiden alueelta. Kuva-arkiston kuvia hyödynnettiin myös museon laatimissa selvityksissä, joiden aiheina olivat Jyväskylän kaupungin uudet ystävyyskaupunkisuhteet vuosina ja Keskisuomalainen ruokakulttuuri. Arkistokokoelmien kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon arkistokokoelmat karttuivat 12 uudella aineistokokonaisuudella. Vuoden lopussa arkistossa oli yhteensä kokoelmaa. Museon oman toiminnan tuloksena syntyvien aineistojen lisäksi kokoelmiin saatiin muun muassa Jyväskylän ystävyyskaupunkitoimintaan vuosina liittyviä haastatteluja, Katkera surumarssi -vihkonen vuodelta 1881 ja Jyväskylän Seminaarinmäen aksonometrinen kartta. Jyväskyläläisiin perheisiin liittyviä kokonaisuuksia ovat Herman Toivolan perheen arkistoaineisto sekä Tourulantie 9:ssä asuneen kauppias Filip Lesosen perheen vaiheista kertova arkistoaineisto. Opettaja Sirkku Lahtisen arkistokokoelma si-

15 28 29 sältää Felix ja Martta Lahtisen perhe-elämää kuvaavia päivä- ja vieraskirjoja sekä Sirkku Lahtisen opintoihin, uraan, harrastuksiin ja ulkomaanmatkoihin liittyvää aineistoa, jonka joukossa on muun muassa todistuksia, matkapäiväkirjoja ja leikekirjoja. Keski-Suomen museon arkistokokoelmiin tallennettu Ylen Radio Keski-Suomen lähettämän primetime-ohjelmiston äänitiedosto liittyy Suomalainen talvipäivä -tallennukseen ja täydentää TAKO-dokumentoinnin kuva-, havainnointi- ja haastatteluaineistoa. Jyväskyläläiseen liike- ja yrityshistoriaan liittyvät pankinjohtaja Pirkko Kääriäisen kuolinpesän lahjoituksen lehtileikkeet ja esitteet Suomen Yhdyspankki Oy:stä, Kankaan tehtaan tiloista saadut asiakirjat, lehtileikkeet ja piirrokset sekä 1950-luvulla Jyväskylässä toimineen Väinön Saunat -yrityksen esite. Kertomusvuonna arkistoaineistoa luovuttivat Pekka Autio / Radio Keski-Suomi, Ritva Huttunen, Jyväskylän kaupunki / Jykes kiinteistöt / Ulla-Maija Valtonen, Jussi Jäppinen, Martti Lahtinen, Eero Lindstedt, Sirkka Maaniemi, Matti P.J. Saari, Sanna Tarnanen / Keski-Suomen museo ja Pirjo Toivola-Kauppinen. Arkistokokoelmien käyttö Kertomusvuoden aikana arkisto on palvellut muun muassa taidekasvatuksen tutkijoita, rakennustutkijoita, toimittajia, julkaisun tekijöitä, sukututkimusta tekeviä yksityishenkilöitä sekä museon omaa tutkimustoimintaa. Erilaisten tutkimusten ja selvitysten lähdeaineistona tutkijat käyttivät muun muassa seuraavia arkistokokonaisuuksia: Korpilahden Tähtiniemeä koskeva aineisto; Keski-Suomen Museoyhdistyksen arkisto; Sirkka Valjakan lisensiaattityön kaupunki-inventointiaineisto Jyväskylän asukkaista ja rakennuksista ; Kauppias Vilho Mäilän kokoelma; Suutari Otto Kuukkaseen liittyvät kokoelmat; Jyväskylän ystävyyskaupunkitoiminta -selvityksen taustahaastattelut; Multian hevosjalostusyhdistyksen kokoelma; Ruusuhelmi Paanasen reseptivihko; Päiväharjun päiväkodin kokoelma; Fredriksonin lakkitehtaan kokoelmat; Herman Toivolaan ja hänen perheeseensä liittyvät kokoelmat. Edellisvuosien tapaan käytettyjä olivat myös Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimiston perinnekyselyjen muisteluaineistot sekä Keski-Suomen opiston ainevihkot. Leikearkiston lehtiartikkeleita käyttivät sekä ulkopuoliset tutkijat että museon oma henkilökunta. Muu toiminta Kadonnutta Tourulaa -näyttelyn yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin Tourulaan ja Lehtisen nahkatehtaaseen liittyviä kuvia Lehtisen suvun arkistosta. Arkistoamanuenssi Virpi Mäkinen suunnitteli valokuvista tilaisuuteen PowerPoint-esityksen. Arkistoamanuenssi osallistui museon neuvonta- ja opetustyöhön ohjaten asiakkaita kuva-arkiston ja arkiston käyttöön. Myös valokuvien käsittelyyn, digitointiin ja luettelointiin annettiin opastusta. Suomen tietojenkäsittelymuseon edustajat tutustuivat Keski-Suomen museon arkistoihin ja arkistotyön käytäntöihin vierailullaan. Virpi Mäkinen vieraili Pihtiputaalla Pihtipudas-Seuran ja Kotiseudun Sanomat -lehden arkistossa opastamassa kuvien arkistointia. Virpi Mäkinen ja Suvi Hänninen ohjeistivat Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijaryhmiä ja antoivat neuvoja dokumentointiprojektien toteutusta varten. Koulutus, seminaarit Suvi Hänninen osallistui Museoviraston koordinoimaan museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) seminaariin ja pooliraporttipäivään Suomen kansallismuseossa. Varsinaiseen TAKO-toimintaan ja suunnittelukokouksiin Hänninen osallistui poolissa 3, jonka teemana on tallentaa suomalaista arkea. Pekka Helin, Suvi Hänninen ja Virpi Mäkinen osallistuivat Suomen valokuvataiteen museon ja Museoviraston järjestämille valtakunnallisille kuva-arkistopäiville Suomen kansallismuseossa Ohjelma keskittyi kuva-arkistoalan ajankohtaisiin teemoihin, henkilötietosuojan problematiikkaan ja kokoelmatyöhön. Virpi Mäkinen osallistui Museo hankkeen aloitusseminaariin Helsingissä sekä hankkeen workshop-tilaisuuteen Workshopissa amanuenssi esitteli Keski-Suomen museon osuutta Jyväskylän kaupungin kuvienhallintaohjelman toteutuksessa. Virpi Mäkinen osallistui Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän aloituskokoukseen Museovirastossa Radio, lehdet ja TV Suvi Hännisen haastattelu Ylen Radio Keski-Suomessa 2.2. ja 3.2. aiheena Suomalaisen talvipäivän dokumentointi. Jyväskylän kaupunkilehden toimittaja Mikko Lundell haastatteli Virpi Mäkistä henkilökuvista Villen Kuva Oy:n negatiivilahjoitusta käsittelevään lehtiartikkeliin, joka ilmestyi 1.10.

16 30 31 TUTKIMUSPROJEKTIT Keski-Suomen museo on osallistunut kertomusvuonna lukuisiin toimialaansa liittyviin projekteihin. Osa hankkeista on museoiden ja yhteistyökumppanien yhteisiä tarkoitusperiä tavoittelevia ja osa on selkeästi tilattuja projekteja. Kulttuurihistoriallisen rakennuskannan selvityksiin syvennytään lähemmin toimintakertomuksen rakennustutkimuksen osiossa. Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museossa jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta Museoviraston koordinoimaa museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO). Hankkeeseen osallistui kuutisenkymmentä museota. Toiminta tapahtuu niin sanotuissa pooleissa, joita on kaikkiaan seitsemän. Keski-Suomen museon TAKO-toiminta keskittyi pooli 3:n (Arki) yhteistyöhankkeeseen. Yksitoista museota eri puolilta maata toteutti Suomalainen talvipäivä dokumentaation. Kukin hankkeeseen osallistunut museo havainnoi kyseisenä päivänä valitsemansa perheen arkipäivää. Keski-Suomen museo dokumentoi Kortepohjan ylioppilaskylässä asuvan Kallioisen perheen elämää. Kaksilapsisen perheen äiti on opiskelija ja isä on opettaja. Dokumentoinnin toteuttivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Pirjo Sojakka. Valokuvaajina toimivat Pekka Helin ja Liina Luumi. Päivän aikana havainnoitiin ja valokuvattiin perheenjäseniä eri toimintaympäristöissä kuten kotona, päiväkodissa, yliopistolla sekä kaupassa. Lisäksi perheen isä dokumentoi omaa työympäristöään koulussa. Dokumentoinnin aikana kertyi haastattelu- ja havainnointimateriaalia, valokuvia ja videota sekä äänitemateriaalia, jotka tallennetaan museon arkistoon ja kuva-arkistoon. Kerttu Kallioinen yrittää innokkaasti vetää leikkikavereita muovipulkissa Kortesuon päiväkodin pienten lasten ulkoilupihassa. Tilanne tallentui Keski-Suomen museon Suomalainen talvipäivä -dokumentointiprojektissa. Kuva Pekka Helin. Hankkeen muita työmuotoja olivat pooli-kokoukset, sähköposti- ja eduunityöskentely, lomakesuunnittelu, yhteisen teemahaastattelurungon teko ja erilaisten kuva-, äänite- ja videointistandardien yhdenmukaistaminen hankkeen museoiden kesken. Pooli 3 sai Museovirastolta innovatiivisille hankkeille suunnatun avustuksen, jonka avulla suunniteltiin Suomalainen talvipäivä dokumentoinnin tuloksia esittelevä verkkonäyttely. Sisällönsuunnitteluun palkattiin projektitutkija Anna-Reetta Rikala Lahden historiallisesta museosta ja tekniseen toteutukseen web-suunnittelija Joonas Ylitalo Tampereen museosta. Verkkosivut julkaistaan dokumentoinnin vuosipäivänä Ystävyyskaupunkiselvitys Jyväskylän kaupungin Kansainvälisen toiminnan yksikkö tilasi Keski-Suomen museolta kertomusvuonna selvityksen Jyväskylän kaupungin ystävyyskuntasuh- teiden laajenemisesta 1950-luvulta 1980-luvulle. Työn tarkoituksena oli tutkia erityisesti kyseisenä aikana syntyneiden uusien ystävyyskaupunkisuhteiden taustoja sekä tallentaa kaupungin palveluksessa toimineiden, ystävyyskaupunkisuhteita hoitaneiden henkilöiden tietoja ja muistoja ystävyyskuntasuhteista. Selvityksen toteutti projektitutkija Sanna Tarnanen. Keskeisenä työmuotona käytettiin haastatteluja. Haastattelut arkistoitiin Keski-Suomen museon tutkimusarkistoon ja niistä luovutettiin kopiot Kansainvälisen toiminnan yksikön käyttöön. Keskisuomalaisen ruokakulttuurin muutos Kertomusvuonna toteutettiin ruokakulttuuriin keskittynyt erillishanke. Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvityksen tilasi Keski-Suomen museolta Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Pro Ruokakulttuuri -kehittämishanke. Selvitys toteutettiin moniosaisena havainnointi- ja tiedonkeruuprojektina elo-joulukuus-

17 32 33 sa. Selvityksen toteutti projektitutkija Sanna Tarnanen. Kyselyvastausten taulukoinnissa oli apuna museologian harjoittelija Marja Wallenius. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa keskisuomalaisen ruokakulttuurin muutoksista sodan jälkeisestä ajasta nykypäivään ( ) sekä kerätä ja tallentaa tietoa nykypäivän ruokailutottumuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä Keski-Suomessa. Selvityksen aikana kerättiin tietoa keskisuomalaisten ihmisten ruokailusta ja ruokailutottumuksissa tapahtuneista muutoksista neljällä eri tavalla: sähköisellä lomakekyselyllä, havainnointitutkimuksella, haastatteluilla ja kokoamalla aihetta sivuava bibliografia. Selvitystyön aikana syntynyt alkuperäisaineisto tallennettiin Keski-Suomen museon arkistoon ja kopiot aineistosta luovutettiin Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen käyttöön. MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä sekä kiertonäyttelytoimintaa hoiti maakuntamuseotutkija, amanuenssi Pir jo So jak ka. Lisäksi museorakennusten kunnostuskohteissa asiantuntijana toimi konservaattori Esko Ahola. Kertomusvuosi oli Alueellisen toimintasuunnitelman ensimmäinen toimintavuosi. Alueellisen museotyön toiminnan kehittämisen työväline Paikallismuseon työkirja otettiin käyttöön paikallismuseoiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Työkirja julkaistiin Museoviraston nettisivuilla kolmen maakuntamuseotutkijan toimittamana (Eeva Mikola, Pirjo Sojakka ja Ulla Teräs). Maakuntamuseotutkija teki Paikallismuseon työkirjaa varten haastatteluja seitsemässä kotiseutumuseossa; Hankasalmella, Joutsassa, Jämsänkoskella, Kuorevedellä, Korpilahdella, Karstulassa ja Kinnulassa. Museoille suunniteltiin kehittämisohjelmat. Kertomusvuoden aikana opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä toteutti ensimmäisen vaiheen valtakunnallisesta Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hankkeesta (PAMU), jonka tavoitteena oli selvittää paikallismuseoiden toiminnan edellytyksiä ja erityispiirteitä sekä kehittämistarpeita. Selvitystyö tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin museoiden perustietoja ja kerättiin kyselyllä muun muassa tilastotietoa paikallismuseokentän toimijoista, resursseista, toiminnasta ja kävijämääristä, joita maakuntamuseotutkijat täydensivät ja tarkastivat oman toimialueen museoiden osalta. Hankkeesta julkistetaan loppuraportti vuonna Toisessa vaiheessa mallinnetaan hyviä käytänteitä, joita voidaan soveltaa koko maan paikallismuseoissa. Neuvontaa ja yhteistyötä Paikallismuseotyön perustehtäviin kuuluu tarjota museoamma tillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Neuvontaa annettiin paikallismuseoiden museoraken nusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksis sä. Muun muassa ohjattiin museoesineiden luettelointia, huoltoa, kunnostusta, näytteillepanoa ja dokumentointityötä sekä neuvottiin avustuskysymyksissä. Lisäksi maakuntamuseossa pidettiin keskuskortistoa paikallismuseoista ja niiden kokoelmista ja edistettiin toimialueen kulttuurihistori an tallentamista ja tutkimista sekä annettiin tietopalvelua. Keski-Suomen alueen kuusi paikallismuseota sai Museoviraston harkinnanvaraista avustusta, joiden käyttöä Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi. Hankasalmen kotiseutumuseo uusi pärekaton konservaattori Esko Aholan ohjauksessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo luetteloi ja valokuvasi esineis-

18 34 35 töä. Keski-Suomen museon lainasi kannettavaa tietokonetta Konneveden kotiseutumuseolle, jossa luetteloitiin esinetietoja Polydoc-ohjelmalla. Tiedot siirrettiin Keski-Suomen museon tietokantaan säilytettäväksi. Multia seura jatkoi suuren valokuvakokoelman luettelointia. Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo luetteloi arkistokokoelman tietoja tietokantaan. Pihtiputaan kotiseutumuseo inventoi osan esineistöstään ja täydensi esinetietoja. Suomen tietojenkäsittelymuseo hankki avustuksella säilytystilakalustoja. Jämsänkoskella Aarresaaren kotiseutumuseo käytti siirtomäärärahat museon sähköjen kunnostukseen ja Kuhmoisten kotiseutumuseo jatkoi perusnäyttelyn uudistamista. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hanke jatkui. Ohjaus- ja työryhmissä toimi Keski-Suomen museon edustajia asiantuntijoina. Useassa paikallismuseossa toteutettiin kunnostustöitä. Keuruun kotiseutumuseolla nostettiin ja oikaistiin painunut kärryliiteri. Perinnepäivän aikana museolla kunnostettiin tiilikattoa ja valmis katto maalattiin piimämaalilla. Riihen pärekatto kunnostettiin. Pihlajaveden kotiseutumuseolla kunnostettiin viisi rakennusta; päärakennuksen ikkunakunnostusta jatkettiin, maakellarin runkoa kunnostettiin ja rakennus sai huopakatteen, makuuaitta katettiin päreellä, tuulimyllyn siivet kunnostettiin ja katto sekä seinät saivat uuden pärevuorauksen ja ulkorakennukseen tehtiin sisäväliovet. Korpilahden kotiseutumuseon katto maalattiin ja rakennus kengitettiin. Korpijoen vesimyllyn kunnostusta jatkettiin. Huopanankosken Hautomo -rakennuksen pärekatto uusittiin ja talo maalattiin punamullalla. Kunnostus liittyi Hautomon näyttelytilamuutostöihin. Kuhmoisten kotiseutumuseo maalattiin samalla maalilla kuin lähellä oleva kirkko. Laukaan Museokylä Kalluntuvan pihapiirin ympärille rakennettiin uusi aita. Keski-Suomen museolla ja sidosryhmillä oli erilaisia kehittämis- ja yhteistyökohteita. Jyväskylän näkövammaisten koulun museokokoelman siirtojärjestelyt saatiin loppuun. Kokoelmat siirrettiin pääosin Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitämälle Näkövammaismuseolle Helsinkiin. Esineinventoinnista ja pakkaamisesta vastasi FM Tarja Ikonen. Kantelemuseon kanssa selviteltiin Kannonkosken kansanmusiikkiyhdistyksen lahjoitukseen liittyviä oikeuksia. Rautpohjan tehdasmuseon tietokoneohjelmasta annettiin suosituksia. Pihtipudas-seuran arkiston järjestämisestä annettiin neuvoja. Syvärannan lottamuseolle annettiin ohjeistusta johtosääntöasioissa. Kuhmoisten Luutsaaren kalapirtin esineluetteloinnin rahoitusta suunniteltiin. Viitasaaren kaupungin kanssa aloitettu suunnittelutyö Huopanankoskella sijaitsevan Hautomo-rakennuksen muuttamisesta näyttelytilaksi ja lähiympäristöön toteutettavasta kulttuuripolusta jatkui. Pihtiputaan Sotaveteraani- ja Lotta-järjestöjen asiakirja-aineistojen arkistointiin annettiin neuvoja. Kantelemuseota ohjeistettiin museoesineiden inventoinnissa ja vakuuttamisessa. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kanssa tehtiin katselmus Lepolan kotimuseolla. Museon mahdollisesta lakkauttamisesta laadittiin ohjeet. Tutustuttiin Kukkamäen nukkekokoelmaan ja annettiin näyttelyneuvontaa. Annettiin ohjausta AV-laitekokoelman sijoittamisesta Killinkoskelle. Konneveden kotiseutuyhdistyksen Matti Paalasen veneverstaan dokumentaatio -hankkeelle annettiin ohjeita. Tiehallinnon Keski-Suomen tieverkon palvelukohde-opastuksen ja matkailun yhteistyöryhmä käsitteli Hankasalmen, Laukaan, Toivakan ja Uuraisten palvelukohteiden opastussuunnitelmat. Maakuntamuseotutkija toimi asiantuntijajäsenenä vastaten kulttuurihistoriallisten kohteiden viitoitusten arvioinnista. Maakuntamuseotutkijan vastuulla oli Pienmäen talomuseon ja Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapidon järjestäminen ja oppaiden opastaminen työhön. Hankasalmen kunnan palkkaama henkilö huolehti kesäajan kaksi kertaa viikossa Pienmäen talomuseon ympäristönhoitotöistä kuntouttavana työtoimintakokeiluna. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapidosta tehtiin palvelusopimus Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa. Keskuskortisto- ja museotietokanta Museologian opiskelijat Anni Ilves ja Jonas Nivala syöttivät Pihlajaveden kotiseutumuseon tietoja keskuskortistotietokantaan. Jonas Nivala aloitti lisäksi Konginkankaan kotiseutumuseon tietojen siirron. Museologian opiskelija Elisa Majamaa siirsi Jämsänkosken Aarresaaren kotiseutumuseon tietoja. Konnevedellä Matleena Lahti jatkoi Konneveden kotiseutumuseon luettelointitietojen siirtoa Polydocohjelmalla. Tiedot siirrettiin Keski-Suomen museon keskuskortistotietokantaan. Maakuntamuseotutkija tarkasti tiedot ja täydensi keskuskortistotietoja sekä kuvalinkityksiä. Museotietokantaa, jota käytetään paikallismuseoiden museotyön seurantavälineenä, täydennettiin PAMU-museokyselystä ja työkirjahaastatteluista saaduilla tiedoilla. Tietokantaan kootaan muun muassa tiedot museoiden omistajista, rakennuksista, kokoelmista ja yleisötyöstä sekä avustuksista. Opetustehtäviä, tapaamisia ja työnohjausta - Laukaan kirkkomuseon ja Museokylä Kalluntalon esittelyt Laukaassa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Paikallismuseon työkirja -esitys Alueellisen museotyön teemapäivässä Ateneumissa Helsingissä TAKO-hankkeen Suomalainen talvipäivä dokumentoinnin esittely Museoiden tulevaisuusfoorumissa Jyväskylässä Luennot Hautausmaiden ja kirkollisen esineistön inventoinneista Keski-Suomessa ja Maakunnallinen museotyö paikallismuseoissa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille

19 Keski-Suomen museon esittely Petäjävesi-seuran kokouksessa Petäjävedellä Joulutyöpajat Keski-Suomen museolla Maakuntamuseotutkija hoiti pääasiassa Keski-Suomen museon tilapäisen työvoiman ja harjoittelijoiden työhönoton ja perehdyttämisen kuluvana vuonna. Uusille työntekijöille laadittiin työhön perehtymisen käsikirja. Maakuntamuseotutkijan kouluttautuminen ja matkat - TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Tampereella Vapriikissa TAKO-hankkeen seminaari Helsingissä Museovirastossa Haastattelu Keski-Suomen radiossa; Suomalainen talvipäivän dokumentaatiosta TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Helsingissä Kansallismuseossa Paikallismuseoiden työkirja -työryhmäkokous Helsingissä Office koulutustilaisuus Museologian seminaari, Tervetuloa! Museot vuorovaikutuksessa, Jyväskylässä TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Lahdessa Prosessidraamakoulutusta Keski-Suomen museossa Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Lahdessa TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Tampereella Valtakunnallinen maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät Joensuussa TAKO-hankkeen Pooli 3 -ryhmän kokous Lahdessa lisäksi neuvonta- ja asiantuntijamatkoja maakunnan alueella 22 kpl ARKEOLOGINEN TOIMINTA Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastasi amanuenssi Miikka Kumpulainen. Kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja arkeologisiin dokumentointeihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olleiden muinaisjäännösten rajaamiseen. Kesäkuussa vieraili Keski-Suomessa kaksi ruotsalaista maakunta-arkeologia, jotka tekivät tutkimusta suomalaisesta 1600-luvun siirtolaisuudesta. He tekivät kenttädokumentointia siirtolaisten lähtöpaikoilla. Arkeologiset kenttätyöt Kaivauksia tai inventointeja ei tehty kuluneena vuonna yhdessäkään kohteessa. Sen sijaan tehtiin yksi arkeologinen valvonta ja yksi arkeologinen dokumentointi. Uuraisilla valvottiin, kajoamisluvan edellyttämällä tavalla, vuoden 2010 myrskyn katkomien puiden kantojen poistoa Hietasaaren leirintäalueen kivikautisella asuinpaikalla. Paikka todettiin kantojen poiston jälkeen tuhoutuneeksi. Äänekosken Koivistolla dokumentoitiin kevyenliikenteenväylän rakentamisen vuoksi Koskelan kivikautista asuinpaikkaa. Saarijärven Ruokonen lammen rantavesistä otettiin Itä-Suomen yliopiston Ekologian Instituutin tutkijan Pentti Zetterbergin kanssa puunäytteitä dendrokronologisia ajoituksia varten. Rahoittajina näytteiden ajoitukselle ovat Saarijärven kaupunki ja yksityisiä henkilöitä. Näytteiden ajoittamisella halutaan määrittää Ruokonen lammessa olevien kalastusrakenteiden ikää ja muinaisjäännösstatusta. Tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ympäri Keski-Suomea yhteensä 38 kenttäpäivänä. Tiedollisesti parhaimpiin kohteisiin kuuluivat Viitasaaren ja Vaajakosken historiallisen ajan kuppikivet, Konneveden keskisen rautakauden polttohautaus sekä Konneveden Suomen sodan aikainen kätkölöytö, jossa oli ruotsin armeijan panosvyö ja pistin. Vuoden merkittävimpinä löytöinä voidaan pitää pohjoisesta Keski-Suomesta löytyneitä keskiaikaisia kalmistoja. Näitä kalmistoja löytyi neljän eri viimeistään1500-luvulla perustetun kylän alueelta. Kalmistot on tehty rakkakivikoihin. Lisäksi suunniteltiin ja teetettiin Jyväskylän ammattiopistolla rautakautisen Oravasaaren naisen puvun ennallistus perusnäyttelyyn.

20 38 39 Luento Erämaasta yhteiskuntaan Keski-Suomen kadonnut rautakausi ja keskiaika, Valtakunnalliset arkeologian harrastajien päivät, Jyväskylä Seminaarit ja koulutukset Kylätonttiseminaari, Museovirasto, Helsinki Arkeologian eettiset periaatteet neuvottelu, Helsingin yliopisto, Helsinki Maatalouden alku Suomessa seminaari, Helsingin yliopisto, Helsinki Arkeopedagogiikan seminaari, Helsingin yliopisto, Helsinki Maakuntamuseoiden ja Museoviraston teemapäivät, Pohjanmaan museo Vaasa Media ja artikkelit lehtihaastattelu Keskisuomalainen 6.9. lehtihaastattelu Wessmanni Aaltoja lehti, syksy 2011 Arkeologia harrastuksena Konneveden joulu 2011 Konneveden pyypilli Konneveden Siimarinsaaren hautalöytöjä 800-luvulta jkr. Kuvassa on fransiska-tyypin kirves, väkipuukko ja nuolenkärki. Kuva Miikka Kumpulainen. Muinaisjäännöskoulutusta ja luentoja Opastus Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen opiskelijajärjestö Fibula ry. ekskursiolla Keski-Suomeen Ruotsalaisten arkeologien opastus Keski-Suomen ekskursiolla Luento Kalman kourissa kaksi eri hautatyyppiä Keski-Suomesta, Saarijärven museo ja Keski-Suomen museo, Saarijärvi Luento Neitsytpyhimyksistä Oravimetsiin Jämsän keskiaika, Jämsän työväenopisto, Jämsä 15.9.