KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

2 2 3 SISÄLTÖ VUOSI 2012 VUOSI VX MUSEON HALLINTO JA TALOUS 7 KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA SEKÄ KULTTUURIJAOSTO MUSEON HENKILÖKUNTA TOIMITILAT 16 KOKOELMAT 18 KUVA-ARKISTO JA ARKISTO 22 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA 31 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 36 MAAKUNNALLINEN RAKENNUSTUTKIMUS YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 46 NÄYTTELYT 50 MUSEO JA YLEISÖ 54 MUSEOKASVATUS 64 TIEDOTUS 68 9 Vuosi 2012 oli monella tapaa tärkeä vuosi Keski-Suomen museolle. Jyväskylän kaupunki täytti 175 vuotta ja museo vietti samalla aukiolonsa 80. vuotta. Juhlavuosi näkyi monissa museon näyttelyissä, vuoden alussa julkistetussa kaupungin esittelyvideossa Markkinapaikasta mainio kaupunki sekä siinä, että Keski-Suomen museon käsityöläiskodit avattiin usean vuoden kiinniolon ja talojen siirron jälkeen uudelleen yleisölle. Kokoelmatyössä keskeistä oli osallistuminen valtakunnallisiin hankkeisiin. Museon arkistoista vastaava amanuenssi oli valtakunnallista kokoelmahallintajärjestelmää työstävän Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä. TAKO-hankkeessa taas jatkettiin valtakunnallista dokumentointityötä ja nykytallennukseen liittyvän tehtäväjakojen suunnittelua. Arki-poolissa Suomalaisen talvipäivän dokumentoinnin jälkeen hahmoteltiin seuraavaa poolin yhteistä tallennusteemaa. Valtakunnallisesti suunniteltiin myös tallennusvastuunjakoa. Keski- Suomen museo valmistautui vastaamaan omalta osaltaan opiskelijoiden elämään ja kulttuuriympäristöön liittyvästä tallennustyöstä. Museon kuva- ja nauhoitekokoelmien digitointia pystyttiin edistämään, mutta työtä riittää ja priorisointia joudutaan tekemään. Tourula-kuvakeräys jatkui ja tuotti erinomaista aineistoa kokoelmiin. Keski-Suomen museon kokoelmissa oli vuoden loppuun mennessä noin esinettä, kuvaa ja arkistokokoelmaa. Vuonna 2013 toteutuva arkiston muutto, uusien tilojen suunnittelu ja pakkaamisen käynnistyminen työllistivät kokoelmatiimiä loppuvuotta kohden yhä enemmän, mikä vaikutti myös asiakaspalveluun. Tieto arkiston mahdollisesta sulkemisesta muuton vuoksi aiheutti loppuvuodeksi kuvatilausruuhkan. Kokoelmakeskuksessa jatkui esinekokoelmien järjestäminen, kuntokartoitus ja uusien paikkatietojen tallennus kokoelmatietokantaan. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyö tiivistyi kolmen yhteistyötahon kanssa. Sairaalamuseo sai lisäresursseja uuden sairaalan suunnittelun vuoksi keskussairaalan nykyisten rakennusten ja toiminnan dokumentointiin. Toimitus Olli Lampinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Kopijyvä Oy 2013 Yksi vuoden merkkitapauksista Jyväskylässä oli Cygnaeuksenkatu 2:ssa sijaitsevan Toivolan Vanhan Pihan avaaminen yleisölle syyskuun viimeisenä sunnuntaina Jyväskylän Kulttuurisuunnistuksen yhteydessä. Pihapiirin ja sen rakennusten kunnostaminen oli mittava ponnistus niin yrittäjä Margo Saxbergilta, Jyväskylän Tilapalvelulta kuin Keski-Suomen museoltakin. Tämän päivän käsityöläiset toimivat seppä Herman Toivolan aikoinaan rakennuttamissa taloissa ja museorakennukset alapihalla kertovat käsityöläisten, kuparisepän perheen ja puusepän

3 4 5 elämästä 1800-luvun loppupuolella. Pihapiirin kunnostuksen yhteydessä Keski- Suomen museo sai arvokkaita esine- ja kuvalahjoituksia sekä paljon tietoja niin Herman Toivolan jälkeläisiltä kuin kupariseppä Sjöblomin suvultakin. Kertomusvuonna Keski-Suomen museon kävijämäärä kasvoi merkittävästi. Toivolan Vanhalla Pihalla museon käsityöläiskodeissa ennätti kolmessa kuukaudessa vierailla yli kävijää ja museon muissakin yksiköissä kävijämäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Vaihtuviin näyttelyihin ja perusnäyttelyihin tutustui yli kävijää enemmän kuin vuonna Museon kokonaiskävijämäärä olikin hienosti Tekemisen meiniki, innostus, melkoinen kuormittuminen ja onnistumisen ilo näkyivät koko henkilökunnassa. Kävijämäärän kasvua selittävät käsityöläiskotien lisäksi niin yleisöä kiinnostaneet näyttelyt kuin runsas tapahtumatarjonta. Erityisesti houkuttelivat Jyväskylän vaiheita valottavat näyttelyt, jotka koottiin omista kokoelmista ja joihin kytkettiin ulkopuolisten näkemyksiä ja kokemuksia kaupungin 175 vuoden varrelta. Kiinnostusta herätti museon, Jyväskylä Seuran ja Jyväskylän kansalaisopiston yhteinen luentosarja, ja muun muassa kaikki kaupungin 5-luokkalaiset vierailivat museon näyttelyissä ja työpajoissa koulujen kulttuuriopetussuunnitelman mukaisesti. Uudenlaisen oppimisympäristön suunnittelu käynnistyi toisen asteen oppilaitoksille tarkoitetussa Juuret ja siivet -verkkohankkeessa, johon museo sai Keski-Suomen ELY-keskuksen avustuksen. Maakunnallisessa toiminnassa toteutettiin Museoviraston kanssa neuvoteltua nelivuotissuunnitelmaa. Sen mukaisesti Keski-Suomen maakunnan paikallismuseoiden arviointi ja kehittämissuunnitelmien laatiminen jatkui. Apuna käytettiin Paikallismuseo-työkirjaa. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä järjestettiin Toivakassa. Päivän keskeisenä aiheena oli keväällä 2012 valmistunut OKM:n teettämä valtakunnallinen paikallismuseoselvitys. Maakunnan kattava museokartoitus saadaan valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Keski-Suomen museo antoi kertomusvuonna 262 kulttuuriympäristöön liittyvää viranomaislausuntoa. Vuonna 2012 käynnistyi myös nelivuotissuunnitelmaan kirjattu maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke. Kolme vuotta kestävän hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Keski-Suomen museo. Mittavassa yhteishankkeessa ovat mukana museon lisäksi Keski-Suomen liitto ja kaikki Keski-Suomen kunnat. Museo jatkoi myös toisen yhteishankkeen hankesuunnitelman tekoa. Päijänteen saarten monitieteellinen, arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennusperinnön ja perinnebiotooppien inventointi pyritään toteuttamaan ylimaakunnallisena yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen, Lahden historiallisen museon ja Päijät-Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Hankehakemus jätetään vuoden 2013 alussa. Museo toimi aktiivisesti maakunnallisessa kulttuuriympäristöryhmässä ja museonjohtaja nimettiin työryhmään, joka laatii hallitusohjelman mukaisesti esityksen Suomen ensimmäiseksi kulttuuriympäristöstrategiaksi. Jyväskylän kaupungin organisaatiouudistusta valmisteltiin vastuualueilla koko vuosi. Museopalveluissa, joihin Keski-Suomen museo kuuluu yhdessä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon kanssa, käytiin läpi prosesseja sekä museon perustehtävien että asiakaspalvelun näkökulmasta. Organisaatiomuutos tulee vaikuttamaan myös toimintojen sijaintiin. Kertomusvuonna käynnistettiin Keski-Suomen museon ja Jyväskylän taidemuseon Tietotalossa sijaitsevien toimipisteiden uusien tilojen suunnittelu. Keväällä 2013 toimipisteet siirtyvät kaupungintalon naapuriin, Vapaudenkatu 28:een Gummeruksen kirjapainon entisiin tiloihin. Syksyllä 2012 toteutettiin kaupungin yksiköissä työhyvinvointiin liittyvä kysely. Keski-Suomen museon henkilökunta on sen tulosten mukaan erityisen motivoitunutta ja innostunutta kehittämään omaa työtään ja työyhteisöä. Haasteellisiin tilanteisiin tartutaan. Moniin muutoksiin jouduttiin vuoden kuluessa sopeutumaan, muun muassa siihen, että museon pitkäaikainen vahtimestari-siivooja Terttu Hotti jäi eläkkeelle. Lämmin kiitos Tertulle työvuosista Keski-Suomen museossa ja koko henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja

4 6 7 MUSEON HALLINTO JA TALOUS KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Kulttuurijaosto MUSEOPALVELUT Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Arkistot Kokoelmat Kulttuuriympäristö Maakunnallinen museotyö Näyttelyt Opetus Toimisto Pienmäen talomuseo Hankasalmi Niitynpään työläiskotimuseo Keski-Suomen museon käsityökäiskodit Jyväskylän lyseon museo Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Heiskan taiteiljakoti Rosenbröijerin hautakappeli Nojosniemen veneverstas Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalvelujen kolmesta museosta. Vuodesta 2009 se on kuulunut sivistyspalvelujen palvelualueeseen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisovastuualueeseen. Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina TALOUSARVIO Menot Tulot TOTEUTUNUT Menot Tulot Valtionosuus

5 8 9 KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTA- KUNTA SEKÄ KULTTUURIJAOSTO 2012 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta ja sen alainen kulttuurijaosto vastaavat kulttuuri-, kirjasto- ja museopalvelujen sekä orkesteri- ja teatteritoiminnan ja osaltaan taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta pj Pauliina Holm, KOK Kulttuurijaosto hkvj Juha Venäläinen, KOK varapj Hjelt Juha, SDP pj Aki Miettinen, KESK hkvj Pirjo Hatzitoliou, SDP hkvj Timo Taskinen, KESK j Anneli Puskala, SDP varapj Jukka Ammondt, VIHR hkvj Anna-Riikka Laosmaa, SDP hkvj Ritva-Leena Laukkanenj Jukka Hämäläinen, SDP Abbey, VIHR hkvj Joel Lehtonen, SDP j Pauliina Holm, KOK j Satu Pakkalén, SDP hkvj Risto Krogerus, KOK hkvj Tarja Salokoski, SDP j Heikki Rusko, KOK j Marja Mustikkamaa, KOK hkvj Marjut Säilä, KOK hkvj Johanna Manninen,KOK j Anna-Leena Sahindal, SDP j Pipsa Wilhelms, KOK hkvj Lea Vuorilampi-Kalmari, SDP hkvj Leevi Napari, KD j Marju Rönkkö, VAS j Aki Miettinen, KESK hkvj Aarne Vesterinen, VAS hkvj Aira Ahonen, KESK j Joel Lehtonen, SDP j Erkki Savolainen, KESK hkvj Noora Luukka, SDP hkvj Timo Taskinen, KESK j Satu Pakkalèn, SDP j Hennamari Toiviainen, KESK hkvj Irmeli Huuskonen, SDP hkvj Sonja Kärkkäinen, KESK, jäsen j Päivi Salonen, KESK lähtien; hkvj Eila Juvonen,KESK, lähtien hkvj Sonja Kärkkäinen, KESK j Jukka Ammondt, VIHR j Suvi Perttula, VIHR hkvj Ritva-Leena Laukkanen- hkvj Anna Autere, VIHR Abbey, VIHR j Tarja Salokoski, SDP j Petri Vähäkangas, VIHR hkvj Kalle Sumelles, SDP hkvj Janne Saarela, VIHR j Heikki Tynkkynen, KESK j Paula Rastas, VAS hkvj Yrjö Damskägg, KESK hkvj Aarne Vesterinen, VAS j Juha Venäläinen, KOK Sihteeri hkvj Maija Fredrikson, KOK hallintosihteeri Elvi Saarola Sihteeri hallintosihteeri Aila Anttonen Jyväskylän kaupunginhallituksen edustajana kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnassa on ympäristöjohtaja Pirkko Selin ja Keski-Suomen Museoyhdistyksen edustajana professori Janne Vilkuna. MUSEON HENKILÖKUNTA VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museonjohtaja intendentti amanuenssi (rakennustutkimus) amanuenssi (luettelointi) amanuenssi (arkeologia) amanuenssi (arkistot) FM Heli-Maija Voutilainen FM Olli Lampinen FK Päivi Andersson FM Suvi Hänninen FM Miikka Kumpulainen FM Virpi Mäkinen amanuenssi FM Saija Silen (rakennustutkimus) (perhevapaalla ) ts. FM Anna-Leena Lehto ts. FT Ulla Pohjamo amanuenssi (maakunta) amanuenssi (kokoelmat) amanuenssi (yritys- ja laitosmuseot) intendentti (näyttelyt) konservaattori museoassistentti FK Pirjo Sojakka FM Sirpa Suhonen FM Susanna Terho FL Erkki Fredrikson rakennusmestari Esko Ahola FM Anna Möttönen (työloma ) ts. HUK Johanna Kotilainen

6 10 11 museoassistentti museolehtori (opetus, tiedotus) museomestari siistijä toimistosihteeri HuK Johanna Puhakka FM Tuula Vuolio-Vallenius puuseppä Tuukka Eskola (vuorotteluvapaalla ) ts. rakennuskonservaattori Janne Syrjänen Tuula Etelämäki (työlomalla ) ts. Iina Salmela yo-merkonomi Mirja-Liisa Norontaus Nina Moilanen (os. Äijälä) Virpi Myllykoski Marja-Liisa Rajaniemi Sini Saarilahti ja Sanna Tarnanen ja Hanna Tyvelä rakennuskonservaattori Janne Syrjänen siistijä Pilvi Erkkilä Mari Kotanen Leena Reho Kati Saastamoinen Emma Suoniemi vahtimestari-siivooja Terttu Hotti valokuvaaja HuK Pekka Helin MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA Tp. työsuhteet vuonna 2012 amanuenssi Anna Möttönen Ulla Pohjamo maalari Karoliina Koskela Veera Vuorimies museoapulainen Johanna Kotilainen Veera Marttinen Jarno Seppänen , Noora Virokannas museoassistentti Johanna Kotilainen museomestari Janne Syrjänen museonvalvoja Heli Kalliola Jenni Pöllönen projektitutkija Laura Itkonen ja Esfir Linna Määräaikaisesta henkilökunnasta palkattiin kolme henkilöä työllistämisvaroin, viisi kesätyöllistämisvaroin, kymmenen ulkopuolisella rahoituksella ja kahdeksan kokonaan omalla rahoituksella. Kaikki virka- tai työsopi- määräaikaisessa mussuhteessa työsopimussuhteessa HARJOITTELIJAT Jyväskylän yliopisto/museologia Marja Wallenius Hannu Heikkilä Jani Tanskanen Henna Keski-Mäenpää Jenni Jokela Jyväskylän yliopisto/okl Pikka Kilpeläinen Oulun yliopisto/museologia Priska Lehmuskoski

7 12 13 Seinäjoen ammattikorkeakoulu/konservoinnin koulutusohjelma Hedda Ohls Jyväskylän ammattiopisto/luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Anne Herranen Jyväskylän ammattiopisto/matkailualan perustutkinto Veera Tuukkanen Jyväskylän ammattiopisto/pintakäsittelyn perustutkinto Veera Vuorimies Jyväskylän ammattiopisto/puualan perustutkinto Ville-Valtteri Tuovinen Jyväskylän kaupunki/opetustoimi/kouluavustajat Sinikka Lehtovuori Jyväskylän kaupunki/koululaisharjoittelija (TET) Nita Hotti Jyväskylän Työ- ja elinkeinotoimisto/työharjoittelu/työelämänvalmennus Veera Marttinen Heine Muurman KK-Kunto Oy Katja Tuukkanen TOIMIKUNNAT JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Henkilökunta osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja opintomatkoihin. Yhteistä tyhy-päivää vietettiin tutustumalla Lahden ja Heinolan eri museoihin oli liikunnallisen tyhy-retki Petäjävedelle, jossa vaellettiin luontopolku ja tutustuttiin Petäjäveden vanhaan kirkkoon ja järjestettiin lajiesittely Shindosta. Henkilökunta ruokaili yhdessä ja tutustui nepalilaiseen ruokakulttuuriin. Museon henkilökunnan edustajat olivat kertomusvuonna erilaisten lautakuntien ja toimikuntien asiantuntijoina sekä pysyvästi seuraavien toimikuntien jäseninä: museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen Jyväskylän Toivolan Vanhan Pihan kehittämistyöryhmä; Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisovastuualueen johtoryhmä; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmä; Kauppakadun laudatur -työryhmän vetäjä; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kaavojen sisäinen kehittämisryhmä; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmä; Jyväskylän kaupungintalon korjaus- ja entisöimistyöryhmä; Kankaan maankäytön suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän Vaajavirran yleissuunnitteluryhmä; Jyväskylän Ruusupuiston lähiympäristön suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän Kortepohjan asuma-alueen kehittämistyöryhmä; Jyväskylän Puistokoulun peruskorjauksen hankesuunnittelutyöryhmä; Jyväskylän Puistokoulun peruskorjauksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän Kirjastokansalaisopistorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitteluryhmä; Jyväskylän Vapaudenkatu 28:n ja museoarkistotilojen hankesuunnitteluryhmä; Jyväskylän kaupungin Älykästä työmatkaa II -hankkeen ohjausryhmä; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmä; Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän varapuheenjohtaja; Yritys- ja laitosmuseotoimikunta; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunta; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunta; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunta; Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ohjausryhmä; Suomen kulttuuriympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän jäsen; Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahaston hoitokunnan jäsen; Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen osallistui eri tapahtumiin ja matkoihin: - Jyväskylän historian esittely Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhliin osallistuneille kansainvälisille vieraille valtakunnalliset museopäivät Joensuussa toukokuussa, yhdessä Sirpa Suhosen ja Päivi Anderssonin kanssa - Keski-Suomen liiton yhteistyöneuvottelumatkaan Puolan Kielceen delegaation mukana osallistuminen Kielcen Kansallismuseon järjestämään monikulttuurisuutta käsittelevään seminaariin Puolan Kielcessä, jossa alustus museopedagogiikasta ja neuvotteluja mahdollisesta museoiden välisestä yhteistyötä Sitran järjestämä seminaaripäivä museoiden johtamisesta Helsingissä Museoviraston, maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen Tampereen Vapriikissa Maakunnallinen museo ja kotiseutupäivä Toivakassa Suomen Kotiseutuliiton valtuuston kokous Helsingissä intendentti Olli Lampinen Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen ympäristötyöryhmän jäsen; Lapuan hiippakunnan hautausmaakulttuuritoimikunnan jäsen; Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan nettityöryhmän jäsen; Keski-Suomen Struve -maailmanperin-

8 14 15 töpisteiden tutkimuskomission jäsen; Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen yhdyshenkilö; Salmirannan lepoarkistohankkeen yhdyshenkilö; museon muuttotyötyöryhmän (AHMA-tiimi) jäsen; museon käyttöarkiston suunnittelutyöryhmän jäsen konservaattori Esko Ahola Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä amanuenssi Päivi Andersson Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä; Keski-Suomen ELY-keskuksen Laatua perinnerakentamiseen -hankkeen ohjausryhmä (LAPE), Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunta ja Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmä sekä Jyväskylän kaupungin rakennussuojelun yhteistyöryhmä (RAKSU) intendentti Erkki Fredrikson Kaupungintalon sisustussuunnittelun työryhmän jäsen; Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksen hallituksen jäsen; Suomen Pietari Säätiön valtuuskunnan jäsen; Keski-Suomen Sotainvalidien sairaskotisäätiön hallituksen jäsen; Sotainvalidien Palvelukoti Telkänpesän ja hoitokoti Telkänhoivan hallituksen jäsen; Jyväskylän Seudun Sotainvalidit ry johtokunnan jäsen amanuenssi Suvi Hänninen Museoviraston koordinoiman museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmän jäsen amanuenssi Miikka Kumpulainen Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; METSO-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmä; Salmirannan lepoarkistohankkeen työryhmän jäsen; museon muuttotyötyöryhmän (AHMA -tiimi) vetäjä; museon käyttöarkiston suunnittelutyöryhmän jäsen amanuenssi Pirjo Sojakka Tiehallinnon Keski-Suomen piirin Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristökeskuksen Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (Lape) -hankkeen työryhmien asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) varajäsen; Keski-Suomen ympäristökasvatus/vaeltavaa oppimista (KESYTYS) -hankkeen ohjausryhmän varajäsen ja työryhmän jäsen; Huopanankosken Hautomo -hankkeen seurantaryhmän jäsen; Huopanankosken näyttelyt ja kulttuuripolku -hankkeen seurantaryhmän jäsen; Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen; Museoviraston Museot ja kuntauudistus -työryhmän jäsen; yritys- ja laitosmuseotoimikunnan asiantuntijajäsen; Toivolan Vanha Piha -suunnittelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen; museopalveluiden lomakkeiden uudistustyöryhmän jäsen; kirkollisten esineiden inventointi -hankkeen vetäjä amanuenssi Sirpa Suhonen Museoviraston koordinoiman museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmän jäsen amanuenssi Susanna Terho Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; yritys- ja laitosmuseotoimikunnan jäsen museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin sivistystoimen viestintävastaavien ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden viestintävastaavien ryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluiden johtoryhmä (SITKO) henkilöstön edustaja; Keski- Suomen maakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen; KE- SYTYS-hankkeen ohjausryhmän jäsen; Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n hallituksen jäsen; Jyväskylän seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsen; Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan nettityöryhmän jäsen; Jyväskylän asuntopalvelusäätiön varajäsen; Jyväskylä-Seura ry. johtoryhmän jäsen amanuenssi Virpi Mäkinen Museoviraston koordinoiman Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän jäsen; Salmirannan lepoarkistohankkeen työryhmän jäsen; museon muuttotyötyöryhmän (AHMA-tiimin) jäsen; museon käyttöarkiston suunnittelutyöryhmän vetäjä; museopalveluiden lomakkeiden uudistustyöryhmän vetäjä

9 16 17 TOIMITILAT Keski-Suomen museon hallinnassa olivat seuraavat kiinteistöt: Museorakennus Ruusupuistossa Alvar Aallon katu 7. Rakennuksen pinta-ala on m 2, josta näyttelytilaa on m 2. Lisäksi rakennuksessa on 84-paikkainen auditorio, luentosali, kolme työhuonetta sekä noin 300 m 2 muuta käyttötilaa. Museon toimisto, arkisto, valokuva-arkisto ja kuvapalvelut, käsikirjasto, maakunnalliseen museotyöhön, kulttuuriympäristön hoitoon ja arkeologiaan liittyvät palvelut, projektitutkijoiden työtilat sekä museon hallinto sijaitsevat Tietotalossa Kilpisenkatu 1:ssä. Tilaa on 514 m 2. Kokoelmakeskus. Kokoelmakeskuksessa on esinevarastojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja luettelointitilat. Rakennuksessa on yksinomaan museotarkoituksiin varattua tilaa kaikkiaan kerrosneliömetriä. Keski-Suomen museon käytössä siitä on kerrosneliömetriä. Esineiden muutto kesti vajaa kolme vuotta ja saatiin tehtyä loppuun kesäkuussa Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Cygnaeuksenkatu 2. Rakennukset purettiin ruutukaava-alueelta kerrostalojen alta 1950-luvulla ja rakennettiin uudelleen Ruusupuistoon. Vuonna 1988 rakennukset nostettiin kokonaisina museon laajennuksen tieltä kadun toiselle puolelle. Maaliskuussa 2010 rakennukset siirrettiin Cygnaeuksenkatu 2:n tontille. Siirron jälkeen rakennuksia ja pihapiiriä alettiin kunnostaa ja tilat avattiin yleisölle Toivolan Vanhaksi Pihaksi nimetyllä tontilla on museorakennusten lisäksi kolme puutaloa ja pitkä pihamakasiini, joissa on toimitiloja käsityöläisille ja yrittäjille. Isompaan museorakennukseen, kuparisepän taloon, sisustettiin kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarilesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Pienemmässä rakennuksessa on puusepän verstas ja kisällin kamari. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella. Museossa on pieni kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennukseen kunnostetaan veneentekoon liittyvä näyttely. Verstaan lisäksi alueella on paja, sauna ja liiteri. Majuri C.C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli Jääskelän tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin hirsirakenteinen kappeli on aidattu hirsiaidalla. Kiinteistöihin tehdyt korjaukset Kokoelmakeskuksessa on vastaanottotarkastuksen ( ) jälkeen pidetty lukuisia jälki- ja takuutarkastuksia ja tehty niihin liittyviä korjauksia. Erityisesti lämpötila- ja kosteusolosuhteiden hallinta on vaatinut säätämistä. Kokoelmakeskuksessa säilytystilaa kunnostettiin arkistokelpoiseksi tilaksi joulukuussa. Lisäksi museolle hankittiin samasta rakennuksesta uusi tila kiertonäyttelyiden varastointia varten. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien kunnostustyöt valmistuivat kesällä Kaikki sisustustyöt ja maalaukset tehtiin mahdollisimman tarkasti perinteisiä rakennustapoja noudattaen. Heiskan taiteilijakoti, Kramsunkatu 8. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin yleisölle vuonna Jyväskylän lyseon museo, Yliopistonkatu 13. Vuonna 1902 valmistuneen koulurakennuksen kellarissa sijaitsevassa museossa on lyseosta kertova perusnäyttely sekä vaihtuvien näyttelyiden tila. Tilaa on 300 m 2. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alueella on kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m 2. Pihaalue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille.

10 18 19 KOKOELMAT Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Kokoelmien hallinta Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 51 päänumerolla, joista lahjoituksia oli 41 ja ostoja kahdeksan. Lisäksi Suomen Kulttuurirahasto/Keski-Suomen rahasto/ Ilamon rahaston kautta museoon tuli kaksi teoshankintaa. Esinekokoelmissa on vuoden päättyessä yli esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa päivitettyä esinekorttia. Vuosien aikana karttuneista 406 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 127 kokoelmaa. Kertomusvuonna 51 tulleesta kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana kahdeksan lahjoitusta. Vuosien aikana on kuvattu digitaalisesti esinettä. Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointi oli huomattavasti vähäisempää edellisvuoteen verrattuna. Kertomusvuonna luetteloitiin muutamia uusia lahjoituksia ja pari keskeneräistä kokoelmaa loppuun. Kokoelmakeskuksen uusissa tiloissa esineiden sijaintipaikkojen kirjaamista jatkettiin. D-tilan tekstiilien osalta roikkuvat ja rullilla säilytettävät tekstiilit, hatut ja kengät on käyty läpi ja niiden sijaintipaikkatiedot odottavat tietokantaan siirtoa. Myös G-tilan lasi- ja posliiniesineet sekä C- ja H-tilojen taide on osin järjestetty. Edellä mainittujen esineryhmien sijaintipaikkojen kirjaamiseen osallistui museoapulainen Jarno Seppänen. Vuoden 2012 kevään ja kesän aikana valokuvattiin ja täydennysluetteloitiin Toivolan Vanhassa Pihassa olevien museorakennusten esineistö. Kuparisepän ja puusepän talojen sisustus valmistui syksyllä Kertomusvuonna museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa seuraavia esineitä: Jyväskylän kaupungintalon remontin yhteydessä museolle tuotiin erilasia fragmentteja ja rakennusten osia. Nykyaikaan liittyvä ilmiö on sähkösavuke, jonka museo sai kokoelmiinsa. Voitto Toivaisen lahjoittamat näyttelyluettelot, esitteet, kirjat ja lehtileikkeet kertovat taiteenharrastajan keruutyöstä. Kampaaja Impi Taipaleen kampaamon esineistö ja kuusi Terhi-perämoottoria kertovat keskisuomalaisesta yritystoiminnasta ja teollisuudesta. Keljon ja Vaajakosken koulujen kuvataululahjoitukset ovat arvokas lisä museon kuvataulukokoelmaan. Vaajakosken päiväkodin lahjoituksessa saatiin kokoelmiin lasten retroasusteita luvuilta. TAKO- ja Suomalainen talvipäivä -hankkeeseen osallistunut jyväskyläläinen kohdeperhe lahjoitti museon kokoelmiin pyykkitelineen, kestovaipan ja pinssin. Toivolan Vanhaan Pihaan liittyen Herman Toivolan jälkeläiset lahjoittivat museon kokoelmiin suvun historiasta kertovia esineitä. Lisäksi Vehniän koulun puutyöluokassa käytössä ollut Herman Toivolan valmistama puusorvi lahjoitettiin museolle. Liikuntaneuvos Eino Kaakkolahti lahjoitti Pro urheilu -mitalin. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat amanuenssi Suvi Hänninen ja harjoittelija Heine Muurman sekä museologian harjoittelijat Hannu Heikkilä, Jenni Jokela, Henna Keski-Mäenpää, Priska Lehmuskoski ja Jani Tanskanen. Kesällä kouluavustaja Sinikka Lehtovuori jatkoi edellisvuonna aloitettujen suojapussien ompelua topattujen huonekalujen suojiksi. Erilliskokoelmat Liikuntaneuvos Eino Kaakkolahdelle myönnetty Pro Urheilu -mitali vuonna Mitalin on suunnitellut Nora Tapper. Mitali on nimeltään Pallo hallussa. Kaakkolahti sai mitalin omista urheilusaavutuksistaan ja nuorisourheilun tunnetuksi tekemisestä, niin sanotun tenavatoiminnan avulla. Kaakkolahti oli aikoinaan Tolppa-Eikkana tunnettu huippupesäpalloilija. Jyväskylän Kirissä hän saavutti neljä Suomen mestaruutta. Kaakkolahti on pelannut myös Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoissa vuosina Hänet tunnetaan kenties kaikkien aikojen parhaana lukkarina. Mitali on yksi vuoden 2012 lahjoituksista ja kuvaa osaltaan hyvin Jyväskylää urheilukaupunkina. Kuva Sirpa Suhonen. Keski-Suomen museon erilliskokoelmista Luomaan radiomuseokokoelmaan kuuluu yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelman siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken. Jyväskylän lyseon museon kokoelmassa oli esinettä, 705 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta niitä ei ole vielä päivitetty. Lyseon museon perusnäyttelyn uusimisen jälkeen kokoelma täydennysluetteloidaan, valokuvataan sekä päivitetään Polydoctietokantaan. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmissa oli kertomusvuonna 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien kartunta on luetteloimatta. Heiskan taiteilijakodista on luetteloitu 2092 esinettä. Luettelointi on kesken. Valokuva- ja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia.

11 20 21 Kokoelmien kartunta Keski-Suomen museon kokoelmia ovat kartuttaneet vuonna 2012: Antti Bengts, Eeva-Liisa Edelman/Lievestuoreen apteekki, Tuukka Eskola, Heikki Harjama, Maritta Honkanen/ Vaajakosken koulu, Ritva Huttunen, Riitta Häkkinen, Risto Höylä, Arja Isotalus/ Jyväskylän kaupunki, Heli Jokipii, Maija Jussila-Savo/Juho Jussila Oy, Jyväskylän maakunta-arkisto, Eino Kaakkolahti, Saara ja Sami Kallioinen, Anne Kemppi, Miikka Kumpulainen, Anja Laukkanen, Harri Laveri, Eliisa Lehmuskoski, Anneli Lehtinen, Kristiina Lehtinen, Juhani Lyhty, Jyväskylän tilapalvelu/jyväskylän kaupunki, Sirpa Orell/Keljon koulu, Sanna Puukari-Pirinen/Vaajakosken päiväkoti, Kaija Raja-Huhta, Aune Rintala, Merja Rintala, Timo Rusanen/Jyväskylän kaupunki, Nastja Rönkkö, Heikki Saares, Sinikka Salomaa, Sinikka Siekkinen, Marjo-Riitta Simpanen/Serlachiuksen museo, Jarno Seppänen, Sirkka-Liisa Särkkä, Kaija Taipale, Susanna Terho/Sairaalamuseo, Voitto Toivainen, Pirjo Toivola- Kauppinen, Tero Tuomala, Matti Vaarula/Education Facilities. Esineiden lainaus Kokoelmia oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa näyttelyissä ja tapahtumissa: Lasiin prässättyä protestia suurmieslaseja ja vaakuna- asetteja, Jyväskylän tunnusmerkit, Urho Lehtinen kirkkomaalari, Pienmäen perinnepäivät, Keski-Suomen museon joulunäyttely ja Toivolan Vanhan Pihan joulu. Kokoelmista lainattiin esineitä seuraaviin ulkopuolisiin näyttelyihin; Vesilinnan kello sijoitettiin takaisin Vesilinnaan. Puistokoulun ja Päivärinteen päiväkodin 100-vuotisnäyttely, The Essence of Finnish Design and Culture -näyttely Japanissa, Suomen käsityön museon perusnäyttely, Sairaalamuseo Geriatrian poliklinikan perusnäyttely, Lahden historiallinen museo Kuusenoksa ja lukinlanka -näyttely, Savonlinnan maakuntamuseo Ei pelkkiä leluja -pienoismallien historiaa -näyttely, jyväskyläläisen suunnistusseura Suunta 101:n 100-vuotisjuhla. Kertomusvuonna esinekokoelmissa kunnostettiin taideteoksia ja nahkaesineitä. Teoskunnostaja Kirsi Nousiainen kävi läpi Urho Lehtisen kirkkomaalausluonnoksia näyttelyä varten. Konservaattori Elzbieta Djupsjöbacka konservoi nahkaisen panosvyön. Leikekokoelmaa on edelleen kartutettu keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja , Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2012 lopussa haun piirissä on lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä 299 artikkelia. Kokoelmien konservointi ja huolto Kokoelmakeskukseen siirrettyjen esinekokoelmien huolto ja paikalleen sijoittaminen jatkui edelleen vuoden alusta. Keväällä Jyväskylän tunnusmerkit -näyttelyn esineistön kunnostus ja näyttelyn rakentaminen oli merkittävä tapaus. Konservaattori Esko Ahola ja museoapulainen Jarno Seppäsen osallistuivat näyttelyn rakentamiseen kunnostaen huomattavan määrän esineistöä. Toivolan Vanhan Pihan museorakennukset, kuparisepän talo ja puusepän talo valmistuivat kesäkuun lopulla. Kaikki korjaustyöt tehtiin perinteisiä korjaustapoja noudattaen. Keski-Suomen museolta kunnostustyötä tekivät rakennuskonservaattori Janne Syrjänen sekä koristemaalari Karoliina Koskinen ja maalari Veera Vuorimies. Kuparisepän talossa maalipinnalle jäävissä huoneissa hirsien varaukset täytettiin täytemassalla sekä seinät ja laipio maalattiin liimamaaleilla. Puusepän talossa verstashuoneen seinät ja laipio maalattiin kalkkimaalilla. Kuparisepän talon salien seiniin laitettiin pinkopahvit ja sablonamaalaukset tehtiin alkuperäisten mallien mukaisesti liimamaaleilla. Syyskuussa rakennukset sisustettiin sinne kuuluneilla esineillä. Tilat avattiin yleisölle saman kuun lopussa. Joulukuussa taloihin vietiin joulukuuset ja joulukoristeet. Pienmäessä viimeisteltiin navetan sisustus opetus- ja työtilaksi. Puuseppäopiskelija Ville-Valtteri Tuovinen valmisti keväällä navetan kalustukseksi kaksi tarvikekaappia ja pöydän. Kesällä navettaa käytettiin koululaisten opetustilana ja siellä voidaan näyttää entisajan elämään liittyviä askareita ja työmenetelmiä. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen museon käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 268 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2012 lopussa teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Hiidenkivi, Kameralehti, Muinaistutkija, Numismaatikko ja Samdok. Muutamia maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena.

12 22 23 KUVA-ARKISTO JA ARKISTO Keski-Suomen museon kuva-arkistosta ja arkistosta sekä niihin liittyvästä asiakaspalvelusta vastasi amanuenssi Virpi Mäkinen. Valokuvaaja Pekka Helin vastasi asiakaspalvelukuvien ja näyttelykuvien valmistamisen ohella esinekuvauksista ja dokumentointikuvauksista sekä museon näyttelykutsujen ja julisteiden suunnittelusta. Amanuenssi Suvi Hänninen työskenteli arkistossa (kokoaikaisesti) ja (osa-aikaisesti) tehtävänään muun muassa Tourula-valokuvakeräyksen toteutus. Määräaikaisissa tehtävissä kuva- ja tutkimusarkistossa työskenteli projektitutkija Sanna Tarnanen Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriperinnön digitointiin tarkoitetulla avustuksella ja Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä tietoyhteiskuntahankkeisiin kohdistetulla Myytti-avustuksella Johanna Kotilainen työskenteli kuva-arkistossa museoapulaisena Työelämänvalmennettava Veera Marttinen osallistui kuva-arkiston järjestelytehtäviin työjaksollaan ja työskenteli kuva-arkistossa myös museoapulaisena Työelämänvalmennuksen harjoittelija Heine Muurman työskenteli osan harjoittelujaksostaan arkistossa erilaisissa järjestelytehtävissä loka-joulukuussa. Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museossa työskennelleet museologian opiskelijat tutustuivat harjoittelujaksollaan arkiston ja kuva-arkiston toimintaan ja osallistuivat erilaisiin luetteloimattomien aineistojen järjestelytehtäviin. Arkistotilojen muutokset Toimintavuonna Keski-Suomen museon kuva- tutkimusarkiston arkistotilat Tietotalossa supistuivat, kun arkistotilasta remontoitiin Jyväskylän kaupungin tietohallinnon käyttöön noin 30 neliömetrin erillinen osuus. Tilamuutosten takia arkiston kalustusta jouduttiin järjestämään uudelleen ja osa aineistosta sijoittamaan työhuonetiloihin. Kehystettyjen valokuvien kokoelmat siirrettiin muutoksen yhteydessä väliaikaisesti Salmirannan kokoelmakeskukseen. Arkistotilan muutostöiden ajan kuva- ja tutkimusarkiston palvelut oli suljettu. Kertomusvuonna käynnistyi myös Keski-Suomen museon Tietotalossa sijaitsevien toimisto- ja arkistotilojen muuttoon liittyvien uusien arkistotilojen suunnittelu. Arkistotilojen suunnittelutyöryhmään kuuluivat Keski-Suomen museosta intendentti Olli Lampinen ja amanuenssi Virpi Mäkinen. Seppä ja tehtailija Herman Toivola perheineen Cygnaeuksenkatu 2:n pihassa 1910-luvulla. Herman Toivolan lisäksi kuvassa ovat hänen vaimonsa Matilda Toivola, pariskunnan poika Muisto Toivola sekä Helmi Vanamo sekä tunnistamaton nuori nainen. Kuva: Keski-Suomen museo. Kuvakokoelmien kartunta Vuoden 2012 aikana Keski-Suomen museon valokuva-arkiston kokoelmat kasvoivat 45 uudella sekä neljällä aiemmin vastaanotettua kokoelmaa täydentävällä lahjoituksella. Vuoden kartunta oli noin kuvaa. Keski-Suomen muse-

13 24 25 on kuva-arkistossa on kaikkiaan yhteensä kokoelmaa, joihin sisältyy noin kuvaa pääosin Jyväskylän ja Keski-Suomen alueelta. Suurin yksittäinen lahjoituserä toimintavuonna oli professori ja kalliomaalaustutkija Pekka Kivikkään kalliomaalaustutkimusaineisto, joka lahjoitettiin Keski- Suomen museolle Vuodesta 1975 lähtien Suomen kalliomaalauksia tutkineen ja kalliomaalausten kopiointimenetelmiä kehittäneen Pekka Kivikkään lahjoitukseen sisältyy muun muassa valokuvia, negatiiveja ja dioja Suomen ja lähialueiden kalliomaalauksista. Valokuvia lahjoittivat tai alkuperäiskuvia jäljennöskuvausta varten lainasivat Keijo Aaltonen, Pirkko Arkko, Erkki Fredrikson, Markku Hakaniemi, Päivi Hanhikoski, Riitta Hellqvist, Päivi Hernesaho, Riitta Juusela, Tuomas Juva, Jyväskylä Convention Bureau/Tuula Poutanen, Jyväskylän kaupunki/tilapalvelu/ilmo Viitanen, Heikki Kantala, Pekka Kantala, Osmo Kaplas, Mirjam Kilpi, Pekka Kivikäs, Kalevi Korhonen, Laura Korhonen, Vappu Laamanen, Kari Lamberg, Martti Lappalainen, Kirsti Lehtinen, Jorma Leppänen, Eeva-Liisa Leskelä, Eeva Liimatainen, Riitta Liimatainen, Eero Lindstedt, Ritva Sofia ja Unto Lintu, Seppo Niemi, Metso Paper Oy/viestintä/Elisa Lomperi, Virpi Myllykoski, Risto Olli, Pekka Partio, Tuulikki Raippalinna, Erkki Rekola, Jarmo Ryyti, Sini Saarilahti, Maija Simonaho, Reijo Sintonen, Irmeli Suvijärvi, Sirkka-Liisa Särkkä, Ulla Tennberg, Eila Tiirinen, Pirjo Toivola-Kauppinen, Reijo Virolainen, YAD ry, Jaana Tähtinen ja Emma Martiskainen. Keski-Suomen museon jo syksyllä 2011 käynnistämä Kadonnutta Tourulaa -valokuvakeräys jatkui kertomusvuoden aikana. Keräyksessä kokoelmiin saatiin useita satoja Tourulan rakennuksiin ja alueella asuneisiin perheisiin liittyviä valokuvia 1800-luvun lopulta 1980-luvulle. Puretun ja kadonneen Tourulan kuvien vastapainoksi Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat Asta Eerikäinen ja Tuomas Juva dokumentoivat nyky-tourulan siltoja, rakennuksia ja katunäkymiä tallennusharjoituksessaan. Kuvakokoelmat karttuivat toimintavuonna myös muun muassa Schildtin tilaan ja sen palvelusväkeen, Fredriksonin lakkitehtaaseen, Metsolahden kylään, Jyväskylän Valtiontaloon ja Jyväskylän kongressitoimintaan liittyvillä kuvilla. Aktiivisesti kerättiin myös Toivolan Vanhan Pihan yhteyteen avattujen Keski-Suomen museon käsityöläiskoteihin liittyvien Sjöblomin ja Toivolan sukujen kuvia. Keski-Suomen museon oman dokumentointityön kautta kokoelmiin saatiin tohtori Eira Paunun kotimiljöön ja Paunun suvun huonekalujen kuvia. Museologian opiskelijat Emma Martiskainen, Jaana Tähtinen ja Milja Leskinen tallensivat valokuvaamo Villen Kuva Oy:n muotokuvavalokuvausta dokumentoimalla henkilövalokuvauksen studiotyötä. Keski-Suomen museon rakennustutkimukseen liittyviä kuvakokoelmia saatiin kokoelmiin sekä lahjoituksina, ostoina että oman rakennustutkimuksen kautta. Kokoelmat karttuivat muun muassa Lutakon entiseen tehdasalueen kuuluvan Schaumannin konttorirakennuksen, Halosen harmonitehtaan, Jyväkylän kaupunginkirjasto-kansalaisopiston rakennuksen, Jämsän rautatiealueen rakennusten ja Muuramen kulttuurikeskuksen kuvilla. Tutkimusarkiston kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon arkistokokoelmat karttuivat 15 uudella aineistokokonaisuudella. Vuoden lopussa arkistossa oli yhteensä kokoelmaa. Kertomusvuonna arkistoaineistoa luovuttivat Keijo Aaltonen, Asta Eerikäinen, Tuomas Juva, Jyväskylä Convention Bureau/Tuula Poutanen, Jussi Jäppinen, Pekka Kivikäs, Milja Leskinen, Emma Martiskainen, Jaana Tähtinen, Veera Marttinen, Risto Olli, Tuulikki Raippalinna, Timo Savio, Irmeli Suvijärvi ja Sanna Tarnanen. Kadonnutta Tourulaa -keräys kartutti tutkimusarkiston aineistoa lahjoituksina ja keruuna. Keski-Suomen museon järjestämä muistitietokeräys Lapsuus ja nuoruus Tourulassa oli käynnissä Muistitietokeräykseen osallistuivat Marita Aalto, Heikki Hakalin, Päivi Hanhikoski, Ellen Heinonen, Ritva Huttunen, Kaija Hämäläinen, Matti Kallio, Kari Karhusaari, Raija Keskinen, Irene Keuro, Hannu Lehtinen, Riitta Liimatainen, Hilkka Nuutinen-Nätkilä, Pekka Partio, Rauni Peltola, Jorma Pollari, Leena Puustinen, Raimo Rajanen, Jyrki Savonen, Risto Sjöblom, Sirkka-Liisa Särkkä, Pirkko Toivari, Pertti Tuomi, Erkki Utter ja Maire Vacklin-Rannisto. Kalliomaalaustutkija Pekka Kivikkään lahjoitukseen sisältyvät dokumentointi- ja tallennuspiirrokset sekä kalliomaalaustutkimukseen liittyvät artikkelit ja kirjojen tausta-aineistot muodostivat kertomusvuonna suurimman yksittäisen lahjoituksen tutkimusarkistoon. Lisäksi kokoelmiin saatiin muun muassa Terhi-perämoottoreihin liittyvää arkistoaineistoa, Jyväskylä Convention Bureaun toimintaan liittyviä asiakirjoja sekä seppä Herman Toivolan suvun kirjeitä digitoituina. Arkistoon tallennettiin myös keskisuomalaiseen valokuvaushistoriaan liittyvät haastattelut, joiden informantteina olivat Vesa Kippo, Juhani Eriksson ja valokuvaamo Villen Kuvan yrittäjä Harri Jussila. Kokoelmien digitointi ja luettelointi Vuoden 2012 aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmista digitointiin ja luetteloitiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään (Profium Sähköinen Arkisto) kuvatilausten ja uuden kartunnan kautta yhteensä 1 162

14 26 27 kuvaa. Vuoden kartunnasta digitoitiin ja luetteloitiin yhteensä 20 kokoelmaa. Lisäksi joidenkin kokoelmien kuvia digitoitiin valmiiksi odottamaan luettelointia. Kuvakokoelmia digitointiin ja luetteloitiin vuoden kuluessa myös erillisten avustusten turvin. Projektitutkija Sanna Tarnanen digitoi työjaksoillaan valokuvaaja Kauko Kipon negatiivikokoelmaa sekä järjesti saapuneita arkistokokoelmia. Vuoden aikana Kauko Kipon negatiivikokoelmasta digitoitiin yhteensä valokuvaa, joista 330 kuvaa luetteloitiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään. Kipon kokoelman luetteloinnin yhteydessä kehitettiin laajojen aineistojen priorisoivaa luettelointia. Vuoden 2012 loppuun mennessä uuteen kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty valokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyvät kuvakokoelman tiedot sekä yksittäisten valokuvien digitaalisia tiedostoja. Kokoelmien hallinnan kehittämistä jatkettiin vuoden 2012 aikana, jolloin inventoitiin ja järjestettiin valokuvaaja Juhani Erikssonin laaja negatiivikokoelma. Samoin toteutettiin valokuvaamo Villen Kuva Oy:n negatiivikokoelmien laatikointi ja Päivärinteen päiväkodin lahjoituksen seulonta ja osittainen luettelointi. Tutkimusarkistoon kuuluvien äänitteiden digitointi jatkui kertomusvuonna. Laboratorioteknikko, äänisuunnittelija Seppo Niemi digitoi kelanauhoja ja c-kasetteja. Digitoidusta aineistosta tehtiin audio-cd-levyinä käyttökopiot ja varmuuskopiot. Vuoden loppuun mennessä oli digitoituna noin 150 tuntia kansatieteellisiä haastatteluja ja muita äänitallenteita. Tutkimusarkiston kokoelmien asiakirjoja digitoitiin myös aineistotilausten yhteydessä. Tutkimusarkiston kokoelmista Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyy muun arkistokokonaisuuden kokoelmatason tietojen lisäksi muun muassa perinnekyselyjen ja nauhoitearkiston digitoituja sisältötietoja. Kuvapalvelut Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvapalvelu toimitti kertomusvuonna asiakkaille 120 kuvatilausta, joihin sisältyi yhteensä 815 kuvaa. Kuvapalvelut olivat suljettuna arkiston muutostöiden ja lomien ajan Kuva-arkiston kokoelmien kuvia oli esillä muun muassa seuraavissa näyttelyissä: Päivärinteen päiväkodin 100-vuotisnäyttely, Turun museokeskuksen Tuli on irti -näyttely, Keski-Suomen Luontomuseon Tourujoki -näyttely ja sanomalehti Keskisuomalaisen museon perusnäyttely ja verkkonäyttely sekä Viitasaaren Huopa- Lapsia leikkimässä Kirkkopuiston hiekkalaatikolla vuonna Taustalla näkyy vuonna 1899 valmistunut, lääninarkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema Kunnallistalo. Sittemmin Jyväskylän kaupungintalona toiminut rakennus oli vuonna 2012 peruskorjauksen kohteena. Kuva: Kauko Kippo, Keski-Suomen museo. nankosken kulttuuripolkujen näyttely ja opastetaulut. Kuva-arkiston kuvia käytettiin myös arkkitehti Wiwi Lönnin kotitalon aitanäyttelyssä ja Toivolan Vanhan Pihan opastetauluissa. Somistuskäyttöön kuvia tilasivat myös muun muassa ravintola Harry s, Attido Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylän kaupungin viestintä, Parturi-Kampaamo Nostalgia ja Asunto Oy Tourupuisto Oy. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia julkaistiin muun muassa seuraavissa teoksissa: Gallén-Kallelan museo: Tuohta! Koivun nykytaivutuksia -näyttelyjulkaisu; Mikko Korpela: Hevosia hyviä rahoja kuin jyviä. Hevoshistoriaa Keski- Suomesta; Pekka Kivelä: Sitkeä kulkija. Koivuranta Oy ; Panu Pulma (toim.): Suomen romanien historia; Ari T. Manninen: Sijaintinsa vanki, perinteensä renki. Korpilahden historiaa 1920-luvulta 2000-luvulle; Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja Antti Malinen: Lapsen asialla aikuisten maailmassa. Jyväskylän perheneuvolan maakunnallinen historia Kuvia tilattiin myös Metsolahden kyläkirjaan, Konginkankaan kotiseutukirjaan, JPS:n historiikkiin, Saarijärven kansanmusiikkia käsittelevään julkaisuun, sukututkimusjulkaisuihin, Savonlinnan maakuntamuseon rakennushistoriaselvitykseen ja ryh-

15 28 29 mävalokuvia sekä ryhmäidentiteettiä käsittelevään valokuvahistorialliseen artikkeliin. Lehtiartikkeleiden kuvituksessa Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia käyttivät esimerkiksi sanomalehti Keskisuomalainen, Jyväskylän Energia, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti, Suur-Jyväskylän lehti, Apollo - Suomen postimerkkiharrastajien lehti, Henki & Elämä, Jyväskylän seurakunnan lehti ja Aaltoja-lehti. Radio-, tv- ja multimediaesityksiä varten kuva-arkiston kuvia tilattiin muun muassa Antiikkia, antiikkia -ohjelmaan, Yle Radio Keski-Suomen Tämän kylän tarinoiden verkkosivuille, Kuokkalan kartanon esittelyvideoon, Toivolan Vanhan Pihan esittelyvideoon sekä Jyväskylän rakennuskonttori 100 vuotta -videoon. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia käytettiin myös muun muassa Jyväskylän Kulttuurisuunnistus -tapahtuman, Toivolan Vanhan Pihan, Jyväskylän taidemuseon Kaiken kansan maisema -projektin sekä Laajis Oy:n verkkosivuilla. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvien tutkimus- ja opetuskäyttöä olivat kertomusvuonna muun muassa Sparvinin taloa ja Keski-Suomen Emäntäkoulun puutarhaa käsittelevät opinnäytetyöt, Jyväskylän kaupungintalon entisöinti, Säynätsalon Viertolan arkkitehtisuunnittelu, Parviaisen talon ja Jyväskylän yliopiston rehtoraatti-rakennuksen rakennushistoriaselvitys, Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen rakennushistoriaselvitys, Muuramen kirkon rakennushistoriaselvitys, Toivolan Vanhan Pihan markkinakojujen suunnittelu, Tourujoen jokiuoman ennallistamisen suunnittelu, kauppaneuvos Hanna Parviaisen muotokuvatutkimus sekä Itä-Karjalan aviottomia lapsia sota-aikana käsittelevä tutkimus. Kuvia tilattiin myös Maassa Taivaassa -tapahtuman yleisöluentojen kuvitukseen. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia käytettiin kertomusvuonna kolmessa museon omassa näyttelyssä. Kesänäyttely Jyväskylän tunnusmerkit esitteli kuvien ja esineiden kautta kaupungin muuttunutta tunnuskuvastoa. Loppuvuonna 2012 kuva-arkiston kuvista tuotettiin Mäki-Matin, Syrjälän ja Nisulan kaupunginosien vaiheista kertova valokuvanäyttely Harjun takana, joka avautui Keski-Suomen museon valokuvaaja Pekka Helin osallistui museon suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja esittelevän näyttelyn Lasiin prässättyä protestia toteuttamiseen kuvaamalla näyttelyn esineistöä ja työstämällä näyttelyn julkaisuaineiston. Keski-Suomen museon omassa toiminnassa kuva-arkiston kuvia tilattiin muun muassa Toivolan Vanhan Pihan ja Keski-Suomen museon käsityöläiskotien toimintojen ja markkinoinnin suunnitteluun, Jyväskylän 175-vuotisjuhlavuoden ja muihin museon tapahtumiin liittyvään tiedotukseen, museon rakennustutkimukseen ja modernin rakennusperinnön inventointiraporttien kuvituksiin, museon yleisöluentoihin, museokaupan tuotteiden suunnitteluun sekä Juuret ja siivet -hankkeen verkkosivuston kuvitukseen. Arkistokokoelmien käyttö Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmia käytettiin kertomusvuonna muun muassa Päivärinteen päiväkodin 100-vuotisnäyttelyn suunnittelussa, Yrjö Blomstedin Kanavuoren näkötornin suunnitteluun liittyvässä lehtiartikkelissa, Äijälänrannan asuntomessualueen historiaan liittyvässä tutkimuksessa, sukututkimuksessa sekä museon omassa toiminnassa muun muassa Toivolan Vanhan Pihan palveluiden ja opetusaineistojen suunnittelussa. Muu toiminta Kadonnutta Tourulaa -valokuvakeräyksen tuloksia esiteltiin museon auditoriossa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Amanuenssi Suvi Hänninen suunnitteli tilaisuuteen puheenvuoronsa tueksi Tourulan valokuvista PowerPoint-esityksen. Yleisötilaisuudessa Jussi Jäppinen julkaisi suunnittelemansa Tourulan aksonometrisen kartan ja FT, professori Pirjo Korkiakangas Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta piti puheenvuoron lapsuudenmuistelun moniäänisyydestä. Samassa tilaisuudessa käynnistettiin Lapsuus ja nuoruus Tourulassa -muistitietokeräys ajaksi. Muistitietokeräyksen teemarungon suunnittelivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Virpi Mäkinen. Kadonnutta Tourulaa -yleisötilaisuuden saaman odottamattoman suuren suosion vuoksi valokuvakeräyksen tuloksista kertova PowerPoint-esitys oli mahdollisuus nähdä museon auditoriossa myös Lisäksi esitys uusittiin Tourujoen yö -tapahtumassa Matarassa Museo 2015 kokonaisarkkitehtuurityö Kertomusvuonna amanuenssi Virpi Mäkinen osallistui valtakunnallisen Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän toimintaan. Työryhmän tavoitteena oli laatia kuvaus suomalaisten ammatillisesti hoidettujen museoiden kokoelmahallinnasta: järjestelmistä, niihin liittyvistä toimijoista ja vastuista, standardeista, prosesseista ja toimintaohjeista sekä laitteista, tietoverkoista, palveluista, rajapinnoista ja teknisistä vaatimuksista. Työryhmätyö toteutettiin etätehtävinä, eduuni -työnä sekä osallistumisena kuukausittain työryhmäkokouksiin Museovirastossa. Valmis kokonaisarkkitehtuuridokumentti julkaistaan tammikuussa 2013.

16 30 31 Koulutus, seminaarit Amanuenssit Suvi Hänninen ja Virpi Mäkinen osallistuivat museo- ja näyttelytutkimuksen Esille-seminaariin Museokeskus Vapriikissa Tampereella 4.5. He esittelivät Kadonneen Tourulan muistot -tallennushanketta. Amanuenssi Virpi Mäkinen esitteli Museo hankkeen kokonaisarkkitehtuurityötä Jyväskylän museopalveluiden yhteisessä museofoorumissa 28.3., Jyväskylän kaupungin kokonaisarkkitehtuurityöryhmän (JYKKA) kokouksessa ja Museoliiton tietopäivässä Kansallismuseossa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museossa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta Museoviraston koordinoimaa museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä. Työryhmätoiminta jakaantuu seitsemään pooliin. Keski-Suomen museon TAKO-toiminta keskittyi pooli 3:n (Arki) yhteistyöhankkeisiin. Toiminnan kehittämistä ja toteuttamista varten perustettiin museon sisäinen TAKO-työryhmä, johon kuuluvat Suvi Hänninen, Virpi Mäkinen, Pirjo Sojakka ja Sirpa Suhonen. Kertomusvuoden aikana TAKO- ja poolikokouksiin osallistuivat Keski-Suomen museosta Suvi Hänninen, Pirjo Sojakka ja Sirpa Suhonen. Vuonna 2011 toteutetun Suomalainen talvipäivä -dokumentaation verkkonäyttely julkaistiin Sivuston sisällön suunnittelusta vastasi projektitutkija Anna-Reetta Rikala (Lahden kaupunginmuseo) ja teknisestä toteutuksesta Joonas Ylitalo (Tampereen museokeskus). Verkkonäyttelyn toteutuksen mahdollisti Museoviraston innovatiivisille hankkeille suunnattu avustus. Kertomusvuonna jatkettiin TAKO- dokumentointiaineistojen, kuten valokuvien, luettelointia kuvienhallintajärjestelmään. Kertomusvuoden aikana Arki-poolissa suunniteltiin uutta yhteistyöhanketta. Työmuotoina olivat poolikokoukset, sähköposti- ja eduuni- työskentely sekä ideointityö pienryhmissä. Seuraavan dokumentoinnin teemaksi valikoitui suomalainen ruokakulttuuri otsikolla Suomi syö ja juo. Poolimuseot suunnittelevat yhteisen tallennusosuuden, joka toteutetaan vuoden 2013 aikana hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Tämän lisäksi kukin museo suunnittelee oman osatallennuksen. Museoviraston innovatiivisen avustuksen avulla Arki-poolin museoille järjestettiin sosiaalisen median käyttöä ja mahdollisuuksia valottavaa koulutusta poolikokouksen yhteydessä Helsingissä Kouluttajina olivat Jukka Koivisto ja Aino Korhonen Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Poolimuseoiden yhteisen tallennusosuuden suunnittelutyöhön palkattiin projektitutkija Outi Kivimäki (Satakunnan museo). MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä sekä kiertonäyttelytoimintaa hoiti amanuenssi Pir jo So jak ka. Lisäksi museorakennusten kunnostuskohteissa asiantuntijana toimi konservaattori Esko Ahola. Kertomusvuosi oli Alueellisen nelivuotissuunnitelman toinen toimintavuosi. Maakunnallisessa museotyössä noudatettiin kolmivuotista toimintasuunnitelmaa. Paikallismuseon työkirjan käyttöä paikallismuseoiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkaluna jatkettiin aktiivisesti. Amanuenssi Sojakka teki Paikallismuseo työkirja -haastatteluja viidessä kotiseutumuseossa Luhangassa (8.3.), Toivakassa (22.3.), Leivonmäellä (11.4.), Pihlajavedellä (24.5.) ja Konginkankaalla (15.8.). Museoille laadittiin kehittämisohjelmat ja analysoitiin museoiden kokoelmat keskuskortistotietojen perusteella. Konginkankaan työkirjan loppuun saattaminen siirtyi vuodelle Vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä toteutti ensimmäisen vaiheen valtakunnallisesta Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hankkeesta (PAMU), jonka tavoitteena oli selvittää paikallismuseoiden toiminnan edellytyksiä, erityispiirteitä ja kehittämistarpeita. Hankkeesta julkaistiin loppuraportti vuonna Raporttia käsiteltiin keväällä Keski-Suomessa Jyväskylän yliopiston museologian järjestämässä seminaarissa ja syksyllä Keski-Suomen maakunnallisilla museo- ja kotiseutupäivillä. Neuvontaa ja yhteistyötä Paikallismuseotyön perustehtäviin kuuluu tarjota museoamma tillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Neuvontaa annettiin paikallismuseoiden museoraken nusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksis sä muun muassa ohjattiin museoesineiden luettelointia, huoltoa, kunnostusta sekä näytteillepanoa ja dokumentointityötä sekä neuvottiin avustuskysymyksissä. Lisäksi maakuntamuseossa pidettiin keskuskortistoa paikallismuseoista ja niiden kokoelmista ja edistettiin toimialueen kulttuurihistori an tallentamista ja tutkimista sekä annettiin tietopalvelua. Keski-Suomen alueen seitsemän paikallismuseota sai Museoviraston harkinnanvaraista avustusta. Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi niiden käyttöä. Hankasalmen museokylän esinemuseon esineistöstä FM Heli Kalliola laati yleisölle suunnatun kuvallisen esineluettelon. Samalla esineistöä inventoitiin ja valokuvattiin. Joutsan talomuseon päärakennuksen pärekatto uusittiin. Suomen tietokonemuseo teetätti säilytys- ja kuljetuslaatikkoja tietokoneille. Keski-Suomen keskussairaalan sairaalamuseo uusi perusnäyttelyjään. Jämsänkosken Aarresaaren kotiseutumuseolle hankittiin päreet kattojen kunnostusta varten. Kuhmois-

17 32 33 ten kotiseutumuseo osti Keski-Suomen museolta perusnäyttelyn suunnittelu- ja toteutustyön. Tehtävään palkattiin kahdeksi kuukaudeksi FL Marja-Liisa Rajaniemi. Työtä jatketaan vielä vuonna Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo jatkoi arkistokokoelmien luettelointia tietokantaan. Museovirastolle laadittiin edellisen vuoden avustusten kommentit tehdystä työstä. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hanke jatkui. Ohjaus- ja työryhmissä toimi Keski-Suomen museon edustajia asiantuntijoina. Useassa paikallismuseossa toteutettiin kunnostustöitä. Korpilahdella Korpijoen vesimylly maalattiin punamullalla ja myllykoneistoa kunnostettiin. Kuoreveden kotiseutumuseolla tehtiin savupirttiin huopakatto. Joutsan talomuseolla kunnostettiin rakennuksia. Jämsänkosken Aarresaaren kotiseutumuseolla uusittiin viiden rakennuksen ja yhden katoksen pärekatot. Jämsän Pälämäen kotiseutumuseon savutuvan pärekatto uusittiin. Pihlajaveden kotiseutumuseon viljamakasiini maalattiin punamullalla. Karstulan kotiseutumuseon seiniin toteutettiin homepesu ja uudelleenmaalaus sekä Fieandtin tallin pärekatto uusittiin. Keski-Suomen museon maakunnallisen museotyön neuvontapalvelua kuvaa parhaiten listaus sidosryhmien kanssa tehdyistä kehittämis- ja yhteistyötoimista. Aiheet on kirjattu käsittelyjärjestyksessä. Vuonna 2008 Korhosen kauppamuseon rakennusten myynnin jälkeen kertomusvuonna nousi esille Kuhmoisten kunnan omistamien, kauppamuseon varastoitujen museoesineiden esillepano uudelleen. Aiheesta annettiin ohjeistusta esineluetteloinnin jatkamisesta ja pienoisnäyttelyn toteuttamisesta kunnan toimitiloihin. Multia-seuralle laadittiin puoltolausunto Kulttuurirahaston apuraha-anomusta varten. Kohteena oli valokuvateoksen julkaisu. Keski-Suomen ympäristökasvatus/vaeltavaa oppimista (KESYTYS) -hankkeen käyttöön suunniteltiin ja toteutettiin posteri Keski-Suomen kulttuuriympäristökasvatuksesta ja muunnettiin Jussi Jäppisen suunnittelema Viestejä maisemassa -näyttely verkkonäyttelyksi. Yksityisille annettiin esinekeräilyyn ja museo-sanan käyttöön liittyvää neuvontaa. Jämsän Lelumuseossa tehtiin katselmus ja annettiin lausunto viitoituksesta. Neuvontaa annettiin Kuorevesi-seuralle haastattelujen litteroinnista. Luutsaaren kalapirtin hoitokunta osti kalapirtin esineistön luetteloinnin Keski-Suomen museolta. Työhön palkattiin FM Laura Itkonen. Pihtiputaan kotiseutumuseo laati kokoelmapoliittisen ohjelman, josta annettiin arvio. Samalla tarkastettiin poistettavien esineiden luettelo. Konneveden kotiseutuyhdistykselle annettiin arkistojen järjestämisen neuvontaa. Uuraisten kotiseutumuseon katon korjaussuunnitelmaa kommentoitiin. Huopanankosken näyttelyt ja kulttuuripolku -hankkeen kulttuuripolun ja infotaulujen suunnittelu- ja toteutustyöt etenivät kertomusvuonna Viitasaarella. Infotaulujen sisällön suunnitteli FT Ari Lappalainen. Kuhmoisten kotiseutumuseon tuhohyönteisongelma nousi esiin uutta perusnäyttelyä tehtäessä. Museolta löydetyt tuhohyönteiset analysoi Jari Haimi Jyväskylän yliopistolla. Neuvottiin Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistystä nauhoitteiden litteroinnin avustushakemuksessa. Kinnulaseuralle, Uuraisten kunnalle, Kuoreveden ja Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksille annettiin neuvontaa avustusten hakemisessa. Kantelemuseon kanssa neuvoteltiin kirjahankkeesta. Uuraisten kotiseutumuseossa olevien kirkon puuenkeleiden mahdollista konservointia arvioitiin. Keski-Suomen Museoyhdistyksen luetteloimattomat arkistoaineistot inventointiin ja laadittiin tallennussuunnitelma. Tiehallinnon Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmä käsitteli Saarijärven, Äänekosken ja Konneveden palvelukohteiden opastussuunnitelmat. Vanhoja suunnitelmia päivitettiin ja kommentoitiin Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän osalta. Amanuenssi Sojakka toimi asiantuntijajäsenenä vastaten kulttuurihistoriallisten kohteiden viitoitusten arvioinnista. Keski-Suomen museo järjesti yhdessä Keski-Suomen Museoyhdistyksen ja Toivakan Pitäjäseuran kanssa Keski-Suomen maakunnallisen museo- ja kotiseutupäivän Toivakan Vanhassa pappilassa Tilaisuutta tuki taloudellisesti Keski-Suomen liitto. Päivän aiheena oli Ilo irti kulttuuriperinnöstä. Tilaisuudessa esitelmöi etnologi, FT Arja Turunen aiheesta Naisten housujen käytön historiaa etnologin näkökulmasta. Toivakan pitäjäseura esitteli monipuolista toimintaansa ja museokohteita. Museoviraston erikoistutkija Marianne Koski selvitti Rakkaudesta kulttuuriperintöön Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportin tuloksia. Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo, professori Janne Vilkuna ja museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen valaisivat kotiseutu- ja museotyön ajankohtaisia asioita. Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys täytti kertomusvuonna 40 vuotta. Yhdistystä muistettiin sähkeellä. Amanuenssi Sojakan vastuulla oli Pienmäen talomuseon ja Niitynpään työläiskotimuseon aukipidon organisointi ja oppaiden työhön opastaminen. Pienmäen valvojana toimi Jenni Pöllönen. Pienmäen navetta kunnostettiin museokasvatusja yleisötilaksi. Tilaan suunniteltiin kalusteita ja ne toteutettiin puuseppäharjoittelijatyönä. Tila oli ensi kerran käytössä Avoimet ovet -tilaisuudessa 8.8. Samana päivänä museo sai lahjoituksena hankasalmelaiset kangaspuut työpajakäyttöön. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapidosta tehtiin entiseen tapaan palvelusopimus Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa. Keskuskortisto- ja museotietokanta Museologian opiskelijat Jani Tanskanen ja Henna Keski-Mäenpää tallensivat Jämsänkosken Aarresaaren kotiseutumuseon tietoja keskuskortistotietokantaan. Joutsan ja Kinnulan esinelomakkeisiin lisättiin museotunnus.

18 34 35 Kuvapankki Maakunnallisen museotoiminnan digitaalisia kuvia ryhdyttiin tallentamaan Kuvapankkiin. Kertomusvuonna amanuenssi Sojakka aloitti kuvaviennin paikallismuseoista otetuista kuvista. Kuvia tallentui Jämsänkosken Aarresaaren ja Keuruun kotiseutumuseoista, Hankasalmen museokylästä, Viitasaaren metsätyömuseosta, Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen museosta ja Kantelemuseosta. Opetustehtäviä, tapahtumia ja työnohjausta - Keski-Suomen ympäristökasvatus/vaeltavaa oppimista (KESYTYS) -hankkeen Kuntaralli-tilaisuus Päivä Eilisessä -työpajojen ohjaus ja Viestejä maisemassa -verkkonäyttelyn esittely Muuramessa 2.2. ja Multialla Museonjohtaja Heli-Maija Voutilaisen luennot Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille (6 t) kulttuurihistoriallisen museon näyttelyistä maaliskuussa - Rakkaudesta kulttuuriperintöön, Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän työskentelyn esittely Keski-Suomen museoiden 3. tulevaisuusfoorumissa Jyväskylässä Hyrrä-työpajan ohjaus Pienmäen talomuseon Avoimet ovat -päivässä Museonjohtaja Heli-Maija Voutilaisen juhlapuhe Oleff Kinnuisen muistomerkin paljastustilaisuudessa Kinnulassa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoita ohjattiin nykyajan tallentamiseen. Aiheesta järjestettiin opiskelijoille tiedotustilaisuus Keski-Suomen museolla Amanuenssi Sojakka luennoi hautausmaiden ja kirkollisen esineistön inventointihankkeista Keski-Suomessa sekä maakunnallisesta museotyöstä paikallismuseoissa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Amanuenssi Sojakka hoiti pääasiassa Keski-Suomen museon tilapäisen työvoiman, harjoittelijoiden työhönoton ja perehdyttämisen kuluvana vuonna. Kertomusvuonna toteutettiin ensimmäiset videoneuvottelut Viitasaaren Huopanankosken näyttelyt ja kulttuuripolku -hankkeiden seurantaryhmän kanssa 29.8., ja Kiertonäyttelyt Kertomusvuonna lainattiin mallinukkeja Jyväskylän kaupunginteatterin teatteripukunäyttelyyn. Verkkonäyttelyksi muunnettu Viestejä maisemassa -näyttely kiersi Kesytys-hankkeen mukana Kuntarallissa ympäri maakuntaa. Keski-Suomen museon Salmirannassa sijaitsevassa näyttelyvarastossa tehtiin uudelleenjärjestelyjä. Kaikki vanhat näyttelyt inventointiin ja dokumentoitiin sekä laadittiin poistojärjestys, jonka mukaan poistoja toteutettiin. Näyttelyvarasto siirtyi joulukuussa väistötiloihin. Uudet tilat saadaan käyttöön helmikuussa Amanuenssi Pirjo Sojakan oma kouluttautuminen ja matkat - TAKO -hankeen seminaari Museovirastossa Helsingissä Museo hankkeen koulutustilaisuus Suomen käsityön museolla Kokoelmatyöpaja Suomen käsityön museolla Kuvapankki-koulutus 6.1., ja Kansatieteen päivät Jyväskylässä Sähköinen arkistointi koulutus Maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen Museovirastossa Helsingissä Museot ja kuntauudistus -työryhmän kokous Turussa Maakuntamuseotukijoiden neuvottelupäivät Hämeenlinnassa Elinvoimaa kyliin Kyläkaavoituskoulutus Jyväskylässä Maakuntaan suuntautui lisäksi 35 neuvonta- ja asiantuntijamatkaa

19 36 37 ARKEOLOGINEN TOIMINTA Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastasi amanuenssi Miikka Kumpulainen. Kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja arkeologisiin dokumentointeihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olleiden muinaisjäännösten rajaamiseen. Vuoden tärkeimpiä arkeologisen alan tapauksia oli sopimus Pekka Kivikkään kalliomaalaustutkimusaineiston lahjoittamisesta Keski-Suomen museolle. Nelivuotissuunnitelmat ja viranomaistoiminta Museoviraston ja Keski-Suomen museon välistä nelivuotissuunnitelmaa toteutettiin kuluneena vuonna edistämällä Saaristoinventointihanketta ja tekemällä museon omana työnä pienoisinventointi Kinnulassa suksilöytöpaikoilla. Viranomaistoiminta keskittyi pääasiassa maankäytön neuvotteluihin osallistumiseen ja viranomaislausuntojen tekemiseen. Arkeologiaan liittyviä kaavoitus- ja muita viranomaislausuntoja annettiin kuluneena vuonna 151 kappaletta. Lisäksi viranomaistoimintana tehtiin tarkastuksia muinaisjäännöspaikoille. Arkeologiset kenttätyöt Kertomusvuonna ei tehty kaivauksia. Ainoastaan Kinnulan rautakautisen suksilöytöpaikan ympäristössä etsittiin merkkejä rautakautisista asuinpaikoista pienoisinventoinnin yhteydessä. Asuinpaikoiksi soveltuvat ympäristöt oli myöhempi asutus- ja viljelystoiminta kuitenkin tuhonnut, ettei arkeologisia merkkejä asutuksesta ollut enää löydettävissä. Laajempia tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille puolestaan tehtiin tasaisesti ympäri Keski-Suomea yhteensä 32 kenttäpäivänä. Tiedollisesti mielenkiintoisimpiin kohteisiin kuuluivat Viitasaaren todennäköinen kalliomaalaus Koljatissa sekä Jämsän Verkkoniemen kuppikallio. Vuoden merkittävimpinä arkeologisina esineinä voidaan pitää Konginkankaalta jo 1960-luvulla löytynyttä 1600-luvun kultadublonia ja Jämsästä löytynyttä viikinkiaikaista kupurasolkea. Muinaisjäännöskoulutusta ja luentoja - Luento arkeologiasta, Hankasalmen lukio, Hankasalmi Luento arkeologiasta, Tikkakosken lukio, Jyväskylä Luento hautaustapojen muutoksista, Maassa Taivaassa -luentosarjassa, Keski-Suomen museo, Jyväskylä Professori Pekka Kivikkään tutkimusaineisto on yksi Pohjoismaiden suurimmista kalliomaalauksiin ja kalliotaiteeseen liittyvistä kokoelmista. Tutkimusaineisto kattaa maantieteellisesti koko Skandinavian ja suuren osan Siperiaa. Kuvassa Pekka Kivikkään piirros Laukaan Saraakallion kalliomaalauksesta vuodelta Seminaarit ja koulutukset - Arkeologia viranomaistoiminnassa -koulutus, Museovirasto, Helsinki Metallinilmaisin ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet seminaari, Museovirasto, Helsinki Kivikäs-seminaari, Keski-Suomen museo, Jyväskylä Maakuntamuseoiden ja Museoviraston teemapäivät, Museovirasto, Helsinki Kyläkaavoitusseminaari, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

20 38 39 MAAKUNNALLINEN RAKENNUSTUTKIMUS 2012 Keski-Suomen museon maakunnallinen modernin rakennusperinnön hanke Keski-Suomen museon maakunnallisesta rakennustutkimuksesta vastasi vuonna 2012 amanuenssi Päivi Andersson, joka myös koordinoi alkanutta kolmivuotista maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihanketta. Hankkeen osapuolia ovat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kaikki kunnat sekä Keski-Suomen museo. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisrahoitus on lähes euroa. Maakunnassa projektitutkijoina olivat vuonna 2012 Nina Moilanen ja Virpi Myllykoski. Jyväskylän kaupungin alueelle palkattiin lisäksi projektitutkija Hanna Tyvelä ja myös ts. amanuenssi Ulla Pohjamo ja amanuenssi Saija Silen osallistuivat hankkeeseen Jyväskylän yleiskaava- ja detaljikaavojen sekä korjausrakentamishankkeiden osalta. Vuoden 2012 tutkimusalueita olivat Jyväskylän yleiskaavan aluekeskukset ja lähiöalueet, Hankasalmen Asemankylä ja Niemisjärvi, Joutsan Leivonmäen Rutalahden alue, Keuruun Pohjoisjärvi ja Haapamäen taajama, Kuhmoisten kirkonkylä, Multian kirkonkylä, Muuramen keskusta ja Kinkomaa, Petäjäveden Koskensaari ja kirkonkylän alueita sekä Uuraisten kirkonkylä. Hankkeessa selvitettiin kunkin kunnan inventointiin valitseman alueen rakentamisen luonnetta ja 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa syntyneitä rakentamisen ominaispiirteitä. Tutkimus kohdistui alue- ja yhdyskuntarakenteen historiaan, ensimmäisten kerrostalojen ja rivitalojen rakentamiseen, liikerakentamisen ja teollisuusrakentamisen esimerkkeihin ja erityisesti julkisiin rakennuksiin ja erilaisiin julkisyhteisöjen alueidenkäytön ilmiöihin. Julkinen rakentaminen on vaikuttanut paljon taajamiin ja keskustarakentamiseen kaikkialla Suomessa myös siksi, että rakentamista on ohjattu viranomaisomaismääräyksin niin vanhan vuoden 1958 rakennuslain kuin vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslainkin aikana. Hankkeessa rakennuksia tarkasteltiin osana kunnan, yritystoiminnan tai kansalaisten asumista, elinkeinoelämää, matkailua, vapaaajanviettoa tai julkisia palveluja kuvastavia ilmiöitä ja alueiden kehitysvaiheita. Kartoitettiin modernia rakennustekniikkaa, paikkakunnalla vaikuttaneita suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja rakennustekniikasta vastanneita yrityksiä ja urakoitsijoita. Maisemaan ja muuhun rakennettuun ympäristöön sijoittumista selvitettiin karttojen, ilmakuvien ja dokumentointikuvauksen avulla. Projektitutkijat kävivät kunnissa läpi kaava-arkiston, rakennuslupa-asiakirjat, valokuva-aineistoja, vanhoja inventointeja, kirjallisuutta ja kenttätyömenetelmin dokumentoivat nykytilanteen kohteittain. Omistajien haastatteluilla oli oma sijansa tutkimuksessa, sillä heillä oli mahdollisuus antaa palautetta omistamistaan kohteista työn eri vaiheissa. Kaikissa kunnissa pidettiin aloituspalaverit kuntien Osana maakunnallista modernin rakennusperinnön inventointihanketta tutkittiin kesällä 2012 jyväskyläläisiä lähiöitä. Pupuhuhdan koulun pihassa kuvattiin ylväänä seisova vuonna 1982 valmistunut taiteilija Helmer Selinin betoniveistos Pupumuori. Kuva Päivi Andersson. yhdyshenkilöiden kanssa ja yhteinen infotilaisuus kaikille kuntayhdyshenkilöille hankkeesta ja sen tavoitteista. Hankkeen kuntiin tuotetaan myös inventointiaineistoista raporttijulkaisut, ensimmäisenä valmistuivat Kuhmoisten ja Muuramen keskustan aineistot. Projektitutkijat ja graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen vastaavat yhdessä julkaisu-