Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010"

Transkriptio

1 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 1 Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2010 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,1 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 Keski-Suomen museo Museon näyttelytilat ,7 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,9 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä ,7 - Vanhat poistuvat varastot Omatoiminen tuotto Tulot yht Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) ,6 Yhteensä %-osuus 34 % 49 % 17 % 100 % 31 % 54 % 8 % 7 % 100 % Menot yhteensä vuonna laskelmat pohjautuvat vuoden 2010 tilinpäätökseen

2 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 2 A Toiminta jatkuu nykyiseen tapaan Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) , Investoinnin tunnusluku Yhteensä /m2 %-osuus 38 % 46 % 16 % 100 % 29 % 56 % 7 % 7 % 100 % Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

3 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 3 B Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, "City-museo" Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) , City-museo City-museo - Näyttelytoiminnan tilat ,0 m2 investointi, - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat ,0 yksityinen toimija - Toimisto- ja arkistotilat , Yhteensä Investoinnin tunnusluku %-osuus 41 % 44 % 15 % 100 % 28 % 55 % 7 % 10 % 100 % /m2 Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

4 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 4 C Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, City-museo kaupungin omiin tiloihin esim. Pääkirjaston kiinteistöön Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2020 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) ,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille ,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) ,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) ,0 Keski-Suomen museo Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj ,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) ,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) , Erillismuseot ja kohteet yhteensä , Suomen käsityön museo Kauppakatu ,9 - Myymälätila - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) ,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) ,6 City-museo kaupungin omiin tiloihin Näyttelytoiminnan tilat ,0 City-museo - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat ,0 m2 investointi - Toimisto- ja arkistotilat , Yhteensä Investoinnin tunnusluku %-osuus 39 % 45 % 16 % 100 % 29 % 55 % 7 % 9 % 100 % 2000 /m2 Vuosi 2010 yhteensä %-osuus vuonna % Muutos vuoteen 2010 verrattuna Menot yhteensä vuonna Vuotuiset menot kasvavat noin , jonka rahoitus muodostuu omatoimisen tuoton kasvusta kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

5 1 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 5 Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet 1. Heiskan taiteilijakoti Osoite: Kramsunkatu 8, Jyväskylä Avoinna: pe 13 14, muulloin sopimuksesta Testamenttilahjoitus: Vappu Heiskan testamentti Ilmoitan täten viimeisen tahtoni ja testamenttini olevan, että kaikki niin kiinteä kuin irtain omaisuuteni lankeaa kuolemani jälkeen täydellä omistusoikeudella Jyväskylän kaupungille, jolla on velvollisuus omaisuuden kulttuurihistoriallisen merkityksen huomioon ottaen hoitaa sitä lähinnä kaupungin museokokonaisuuteen liittyvänä osana. Perukirja: Kohde: Asuinrakennus, sauna ja liiteri ja kodin irtaimisto Heiskan taiteilijakoti on Antti Halosen ja Jonas Heiskan suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo Kramsunkatu 8:ssa Älyläksi nimetyllä alueella Jyväskylän viidennessä kaupunginosassa (V-72-7). Tontti lohkottiin vuonna Hirsirunkoista ateljee- ja asuinrakennusta laajennettiin vuonna arkkitehti Kerttu Tammisen piirustusten mukaan. Lisäksi tontilla on pieni käymälä- ja varastorakennus vuodelta 1912 sekä rakennettu pesutupa. Kiinteistö on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin museona yleisölle vuonna Voimassa olevan, vahvistetun asemakaavan mukaan Kramsunkatu 8:n tontti kuuluu AO/s - korttelialueeseen. Kaavassa päärakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Sen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mahdolliset muutokset on tehtävä entistäen. Kohde sijaitsee Jyväskylän Älylässä, joka on osa Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Asuinrakennuksen sisääntulokerroksessa on pieni keittiö, eteinen, kaksi kerrosta korkea ateljee sekä uudella puolella saliksi suunniteltu huone. Vanhan osan yläkerta muodostuu korkean ateljeen kahdella sivulla olevista parvista. Uuden puolen yläkerrassa on makuuhuone. Kellarikerrokseen tehtiin kaksi asuinhuonetta, joista toinen on Vappu Heiskan aikana muutettu kylpyhuoneeksi, sekä puuvaja ja ruokakellari. Lisäksi talossa on ullakkotiloja. Heiskan taiteilijakodin kokoelmien perusta on kuvataiteilija Vappu Heiskan testamenttilahjoitus, Kramsunkatu 8:n kiinteistö ja irtaimisto. Irtaimistoon kuuluu kodin tavanomaista esineistöä, kuten huonekaluja, taloustavaroita, tekstiilejä, perheen arkistoaineistoa ja valokuvia sekä taidemaalari Jonas Heiskan, soitonopettaja Maikki Heiskan ja kuvataiteilija Vappu Heiskan uraan liittyvää aineistoa. Ateljeekodissa on mittava, lähes 800 teoksen taidekokoelma Jonas ja Vappu Heiskan maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa sekä perheen saamia ja hankkimia muiden taiteilijoiden teoksia. Valtaosa esineistä on luetteloitu. Valokuva- ja arkistoaineistot on järjestetty, mutta odottavat luettelointia. 2. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Osoite: Cygnaeuksenkatu 2 Avoinna: Avataan yleisölle vuonna 2012 osana Vanhan pihan kokonaisuutta Lahjoitus: Rakennusliike TEORA OY 1953 (Kuparisepän talo) ja 1955 (Hattumaakari Fagerlundin talo) Kohde: Kaksi 1800-luvun puolivälin tienoilla rakennettua jyväskyläläistä asuinrakennusta Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueen vanhimpia asuinrakennuksia. Suurempaan, vuosien aikana rakennettuun kupariseppä Sjöblomin taloon on sisustettu kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarinlesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Vuonna 1844 rakennetussa pienemmässä hattumaakari Fagerlundin talossa on puusepän verstas ja kisällin kamari. Talot purettiin keskikaupungilta kerrostalojen alta, suurempi Vaasankatu 27:n tontilta vuonna 1953 ja pienempi vuonna 1955 Cygnaeuksenkatu 12:n tontilta. Keski-Suomen Museoyhdistys ry sai rakennukset lahjoituksena rakennusliike TEORA Oy:ltä. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti varata suuremmalle kupariseppä Sjöblomin aikoinaan omistamalle rakennukselle paikan Ruusupuistosta. Sisäasiainministeriö hyväksyi asemakaavan muutoksen lokakuussa Samalle tontille sijoitettiin myös pienempi hattumaakari Fagerlundin

6 talo. Rakennukset pystytti jämsäläinen Kalle Nieminen apunaan Viktor ja Arvo Heinonen. Uunit, lattiat, maalaukset ja tapetoinnit tehtiin Jyväskylän kaupungin rakennustoimiston työvoimalla rakennusmestari J. Aaltosen johdolla. Korjaus- ja sisustussuunnitelmat laadittiin Keski-Suomen museossa. Pienempään rakennukseen sijoitettiin kellosepän verstas ja kisällin huone ja suurempaan kuparisepän koti, läkkisepän verstas, suutarinverstas sekä lukkarin lesken huone, jota varten opettaja Martti Korpilahti oli testamentannut äidiltään perimänsä kaluston. Käsityöläiskodit avattiin yleisölle 7. lokakuuta Rakennukset siirrettiin kokonaisina Keski-Suomen museon laajennuksen tieltä lokakuussa 1988 kadun toiselle puolelle. Siirrettyjen, mutta edelleen tyhjillään olleiden rakennusten ulko- ja sisämaalaukset uusittiin kesällä Samalla korjattiin suuremman rakennuksen kattovauriot, jotka aiheutuivat tuhopoltosta. Seuraavana vuonna kunnostettiin rakennusten ikkunat. Kuparisepän talo avattiin sisustettuna yleisölle ja pienempi puusepäntalo kesällä Käsityöläiskodeissa oleva esineistö kuuluu Keski-Suomen museon kokoelmiin ja suuri osa esillä olleista esineistä on hankittu tai valmistettu sijoitettavaksi käsityöläiskotien sisustukseen 1950-luvun puolivälissä tehdyn sisustussuunnitelman mukaisesti. Rakennusten vuonna 1988 tapahtuneen siirron jälkeen sisustussuunnitelma uusittiin ja esineistöä täydennettiin museon kokoelmista. Rakennukset siirrettiin Keski-Suomen museon edestä keväällä 2010 kaupungin keskustaan Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille. Käsityöläiskodit on tarkoitus pitää avoinna ympäri vuoden. Jyväskylän ruutuasemakaavan viimeisestä ehjästä puutalotontista muodostetaan vuoteen 2012 mennessä toiminnallinen Vanha Piha, jossa on mahdollisuus tutustua 1800-luvun puutalomiljööseen ja elämään Jyväskylän lyseon museo Osoite: Yliopistonkatu 13 Avoinna: sopimuksesta ryhmille Vaiheet: - Jyväskylän kaupungin vuonna 1978 perustama ja samasta vuodesta lähtien Keski-Suomen museon hoidossa ollut museo - Keski-Suomen museoon kuuluva erillismuseo vuodesta 1981, jolloin Keski-Suomen museo siirtyi luovutussopimuksella Jyväskylän kaupungin omistukseen - Jyväskylän Lyseon lukio siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle vuonna Jyväskylän lyseon museo toimii alkuperäisissä tiloissaan koulutalossa, tilojen hallinnasta merkintä koulurakennuksen luovutussopimuksessa (kauppakirjassa) Kohde: kaksi vierekkäistä näyttelysalia koulutalon kellarissa Jyväskylän lyseon vuonna 1902 valmistuneen koulutalon kellarissa sijaitseva Jyväskylän lyseon museo kertoo monipuolisesti Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta ja suomenkielisen kouluopetuksen syntyvaiheista ja historiasta. Keski-Suomen museo teki vuonna 1978 perusnäyttelyn tuolloin perustetulle koulumuseolle. Täysin uusittu perusnäyttely avattiin yleisölle Lyseon 150-vuotisjuhalavuoden kunniaksi vuonna Perusnäyttelytilan lisäksi museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen sali, jossa on esillä näyttely piirilääkäri Wolmar Schildtin vuonna 1848 Eurooppaan tekemästä opintomatkasta. Ajatus Jyväskylän lyseon museon perustamisesta sai alkunsa lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen piirissä luvun alussa sen jälkeen, kun oli havaittu, että lyseossa oli säilynyt harvinaisen suuri kokoelma käytöstä poistettuja havaintovälineitä. Etenkin kemian ja fysiikan opetuksen havaintoesineistöä oli säästynyt, kun rehtori Martti Saraste uhmasi ja 1960-luvuilla kouluhallituksen määräystä hävittää vanhat havaintovälineet. Käskyllä oli haluttu painostaa koulut ajanmukaistamaan opiskeluvälineensä. Museossa on esillä esineistöä koko sen 150-vuotisen historian ajalta. Esine-, kuva- ja arkistokokoelmat karttuvat edelleen koulusta tallennettavilla esineillä sekä lyseon entisten oppilaiden lahjoituksilla. Koulurakennuksen uudemman osan kellariin varastoidut museokokoelmiin kuuluvat esineet on siirretty Kokoelmakeskukseen. 4. Niitynpään työläiskotimuseo Osoite: Museopolku, Vaajakoski Avoinna: kesäaikaan torstaisin, aukipito ja opastus ostopalveluna Vaiheet: Museo siirtyi vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnalta kuntaliitoksen yhteydessä Keski-Suomen museon hallintaan erillismuseoksi. Kohdetta on kunnostettu vuonna 2010 Lape-hankkeessa.

7 3 Kohde: kaksihuoneinen asuinrakennus ja piharakennus Niitynpään työläiskotimuseo pihapiireineen sijaitsee Jyväskylässä Vaajakoskella. Niitynpään mökki on rakennettu todennäköisesti vuonna Mökki oli alun perin Haapaniemen ja myöhemmin Haapalahden talon torppa. SOK osti rakennuksen vuonna 1916 ja asutti sen omilla työntekijöillään. Jyväskylän maalaiskunta hankki mökin museotarkoitukseen vuonna Vaajakoskelle kaavailtiin Niitynpään museo- ja vapaa-ajan aluetta. Jussi Jäppinen laati luonnoksen, jossa työläiskoti museoitaisiin ja alueelle siirrettäisiin työväentalo ja vesimylly. Lähialueella sijaitseva omakotitalo ulkorakennuksineen ja rakennettava leikkikenttä muodostaisivat vapaa-ajan alueen. Suunnitelma toteutui supistetussa muodossaan eli Niitynpään työläiskotimuseona, joka käsittää ainoastaan alkuperäisellä paikallaan olevan asuinrakennuksen, ulkorakennuksen ja pienen piha-alueen. Päärakennus on pieni punamullattu hirsirakennus, jossa on keittiö, kamari, eteinen ja pieni varastotila. Hirsisessä ulkorakennuksessa on puusee, puuvaja ja varastotila. Keski-Suomen museo laati museorakennusten kunnostus- ja sisutussuunnitelmat; asuinrakennus ja ulkorakennus kunnostettiin 1920-luvun malliin. Asuinrakennus sisustettiin 1930-luvun asuun noudattaen viimeisten asukkaiden, Rautiaisten sisustustapaa. Museon kokoelmat liittyvät kiinteästi museon asuinrakennuksen sisustukseen ja oletettujen asukkaiden tarvekaluihin, vaatteisiin ja tekstiileihin. Alkuperäistä esineistöä ei juuri ole, vaan esineet kerättiin lahjoitusten ja esineostojen kautta museota perustettaessa. Museorakennuksessa esillä olevat esineet on luetteloitu käsinkirjoitettuun pääkirjaan. Niitynpään työläiskotimuseo avautui yleisölle vuonna Pienmäen talomuseo Osoite: Hankasalmen Niemisjärvi, Museotie Avoinna: kesäaikaan ke su Vaiheet: - Keski-Suomen Museoyhdistys osti Hankasalmen Niemisjärven Pienmäen tilan rakennukset ja yhden hehtaarin tonttialueen rouva Vuokko Laitiselta ja päätti tehdä kohteesta Pienmäen talomuseon - Pienmäen talomuseo avattiin yleisölle kesäkuussa 1969 Kohde: alkuperäisellä paikallaan oleva talonpoikainen pihapiiri, jossa noin 20 rakennusta Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) luokitellun Pienmäen talomuseon pihapiirissä on noin 20 alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa hirsirakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pihapiiri rakennuksineen kunnostettiin talomuseoksi 1960-luvun lopulla sen jälkeen, kun Keski-Suomen Museoyhdistys osti rakennukset ja puolentoista hehtaarin piha-alueen. Pienmäki avattiin yleisölle kesällä Pihapiirin rakennukset on sisustettu osittain Pienmäen talon vanhalla esineistöllä ja osittain Keski-Suomen museon esinekokoelmiin kuuluvilla esineillä. Rakennuksia kunnostetaan laaditun konservointi- ja hoitosuunnitelman mukaan vuosittain. Pienmäki on keskisuomalaisessa mäkimaisemassa sijaitseva, pihamuodoltaan kolmipihainen yksinäistalo. Pienmäessä yhtyvät itäinen ja läntinen pihamuoto. Vuoteen 1866 asti Pienmäen talossa asui Pöyhösten suku. Suuri osa pihapiirin rakennuksista tehtiin vuosina Vuonna 1867 tila torppineen siirtyi Matti Laitiselle ( ), joka oli Makkolan talon poika Hankasalmen Kovalanmäeltä. Matti Laitinen muutti Pienmäkeen yhdessä itseään neljätoista vuotta nuoremman vaimonsa, Makkolan naapurissa sijainneen Halmeniemen talon tyttären, Henriikka Makkosen ( ) kanssa. Tila oli elinvoimainen, ja perheeseen syntyi muutaman vuoden välein kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Perheen äiti kuoli Pienmäen saunassa nuorimman tyttären synnytykseen vuonna 1880 ja tytär menehtyi kuukauden vanhana. Viisi lasta jäivät täysin orvoiksi, kun perheen isä, Matti Laitinen kuoli vuonna Perheen esikoisesta, Albertista tuli Pienmäen isäntä 30-vuotiaana vuonna Hän lunasti loputkin sisarosuudet perikunnalta vuonna Nuoremmat sisarukset jäivät kuitenkin naimattomina asumaan taloon. Pienmäen päärakennuksen vanhempi tupa rakennettiin vuonna Jo vuonna 1852 taloa jatkettiin: keskelle rakennusta tehtiin läpikuljettava porstua ja karjapihan puoleiseen päätyyn toistupa, peräkamari sekä miespihan puolelle, myöhemmin isännän kamariksi kutsuttu huone. Sisälle mentiin himmelin eli kuistin kautta. Ulko-ovena oli erikoinen, kaksiosainen veräysovi. Pihapiiriin saavuttaessa rakennukset sijoittuvat seuraavasti: savusauna rakennettiin alakujan varteen vuoden 1919 tienoilla kaura-aitta, 1800-luku eloaitta Matin aitta, 1784

8 4 kokkitalli, 1838 kärryliiteri, leipäaitta/suola-aitaksi vaateaitta, pihatupa, pystytetty vanhoista hirsistä 1978 päärakennus 1849 ja 1852 sikala, 1923 navetta keittokota kaivo käytetyn kodan paikalle karjapihaan rakennettiin vuonna 1969 uusi hirsikota liiteri, 1800-luku makuaitta haudeheiniä varten, 1600-luku vilja-aitta, 1700-luku jauhoaitta riihi pyykkikota paja 6. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Osoite: Vesangantie, Könkkölä Avoinna: sopimuksesta Vaiheet: Jyväskylän kaupungin keskusvaraston hoitaja, sittemmin kotiseutuneuvos Taito Mörk ( ) tallensi työssään vanhaa kunnallistekniikkaan liittyvää esineistöä. Könkkölä-toimikunta, johon Taito Mörk kuului, päätti vuonna 1975, että Könkkölän alueelle siirretyt Sillanpään aitta ja jyrätalli varataan museotarkoituksiin. Museoajatuksen myötä alueelle rakennettiin telatraktorikatos, tuotiin kolme työmaakoppia, rakennettiin vanhan mallinen kivioja, kitakaivoja, kokoojankaivon malli sekä kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema iso kalustovaja. Vuonna 1994 alueelle siirrettiin Halssilasta maakellari ja vuonna 2002 tehtiin museorakennusten edessä olevalle kentälle tasanteet tulevaa leikkivälinepuistoa varten. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon esineiden keruu ja näyttelyt saatiin valmiiksi vuonna 1984, jolloin varastopäällikkö Taito Mörk luovutti kokoelman luetteloituna Keski-Suomen museon hoitoon. Museo avattiin yleisölle vuonna Kokoelma koostuu kunnallistekniikkaan liittyvistä koneista ja kalustosta, noin esineestä, jotka on sijoitettu esille alueen kahdeksaan eri rakennukseen, yhteensä noin 400 m². Kohde: aitta, kalustovaja, jyrätalli, työmaakoppi ja työmiesten ruokasuoja Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alue suunniteltiin Jyväskylän kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden vapaa-ajanviettopaikaksi ja sen rakennutti Könkkölä-toimikunta. Toimikunnan jäseninä ovat Jyväskylän kunnantyöläisten ammattiosasto ry, Jyväskylän kaupungin viran- ja toimenhaltijat ry sekä Jyväskylän kunnallisvirkailijat ry. Vuonna 1947 rakennettiin miesten sauna ja Lutakosta siirretty jyrätalli, joka toimi aluksi kokous- ja yöpymistilana. Seuraavana valmistui kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema päärakennus, jonka perustus- ja sokkelikivet tuotiin puretusta Rantapuiston paviljongista. Majoituskäyttöön rakennettiin vuonna 1964 vuonna 1964 kaupunginarkkitehti Erkki Kantoisen piirtämä luhtiaitta. Vuonna 1968 Könkkölään siirrettiin Sillanpään talon iso vilja-aitta sanomalehti Keskisuomalaisen tontilta. Kolmas aitta tuotiin Palokan Mannilasta vuonna Molemmat vanhat aitat olivat viimeisiä aittarakennuksia silloisen Jyväskylän kaupungin alueella. Lisäksi Könkkölään on siirretty 1860-luvulla Kirkkopuistoon tehdyn kaivon puinen koppi. Museo esittelee kunnallistekniikkaan liittyvän rakentamisen eri vaiheita. Sillanpään vilja-aitan alakerrassa esitellään kivi-, sähkö-, ja pajatyötä sekä rakennusalaa. Yläkerrassa kerrotaan maaperätutkimuksesta, maanrakennusalasta, kaupungin metsien hoidosta sekä maalaus-, putki- ja metalliverstastöistä. Kalustovajaan sijoittuvat palotoimen, puutarhaosaston, viemäröinnin, betoni- ja kivilouhintatyön sekä hevosliikenteen esittelyt. Ulkona on esillä kivijyriä, viemärinmalleja ja telatraktori. Jyrätallissa kerrotaan viemäri- ja vesijohtorakentamisesta sekä sementtivalimotoiminnasta. Lisäksi alueella on työmaan konttorikoppi 1930-luvun lopulta ja työmiesten ruokailusuoja 1940-luvulta. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelma on kokonaan esillä Könkkölän näyttelytiloissa ja karttuu edelleen.

9 5 7. Nojosniemen veneverstas Osoite: Nojosniemi, Laukaa Avoinna: suljettu, veneenrakentamisesta kertova perusnäyttely rakenteilla Lahjoitus: - Venemestari Otto Nieminen lahjoitti Keski-Suomen museolle Nojosniemen Lepolahden vanhan veneverstaansa, pihapiirin muut rakennukset sekä kahden ja puolen hehtaarin suuruisen maa-alan vuonna Osa veneverstaan ranta-alueesta rauhoitettiin Otto Niemisen esityksestä luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994 Kohde: veneverstas, paja, sauna ja liiteri sekä luonnonsuojelualue Lahjoittaessaan verstaansa ja ympäröivän maa-alan Keski-Suomen museolle oli Otto Niemisen toivomuksena, että paikkaa käytetään pääasiallisesti veneenrakennuksen historiaa ja tekniikkaa esitteleviin tarkoituksiin. Alueelle voidaan rakentaa mainittuihin tarkoituksiin liittyviä rakennuksia. Lahjoituksena saatuun kokoelmaan kuuluu noin esinettä, jotka ovat luetteloimatta. Keski-Suomen museo kartuttaa veneenrakentamiseen liittyviä esineitä veneverstaan kokoelman yhteyteen. Veneenrakentamisen historia on yksi Keski-Suomen museon tallennustoiminnan erityisaloista. Otto Nieminen teki verstaallaan soutu- ja moottoriveneitä vuodesta 1950 vuoteen 1966, jonka jälkeen toiminta siirtyi lähemmäksi Laukaan tietä. Suosituimmaksi venemalliksi tuli tasaperäinen perämoottorivene, niin sanottu kalamopo, joka kilpaili vahvasti 1960-luvun alussa yleistyneiden lasikuituveneiden kanssa. Veneenrakentamisen lisäksi Otto Nieminen ( ) teki kirvesmiehen töitä rakennuksilla ja toimi myös sisustuspuuseppänä muun muassa Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen sisustamisessa. Työuransa loppuvaiheessa Nieminen keskittyi puusepänverstaassaan puukonperien valmistukseen. Otto Nieminen oli innokas perinteentallentaja. Hän teki Keski-Suomen museolle pienoismallit Päijänteen, Keurusselän ja Keiteleen soutuvenetyypeistä. Nieminen osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteentallennuskilpailuihin ja tallensi kotiseudun historiaa ja kansankulttuuria erityisesti Laukaan ja Vaajakosken alueelta. 8. Rosenbröijerin hautakappeli Osoite: Jääskelä, Oravasaari Avoinna: opastus sopimuksesta Lahjoitus: - Jääskelän tilan omistajien lahjoitus Jyväskylän kaupungille vuonna 1987, Jyväskylän kaupungin 150- vuotisjuhlavuonna Kohde: pieni satulakattoinen hirsirakennus, jonka lattian alla hautaholvi; rakennusta ympäröi hirsiaita. Majuri Carl Christian Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jyväskylän Oravasaaressa Jääskelän, entisen Uddegårdin tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin perheen hautakappeli on aidattu hirsiaidalla. Jääskelän tilan omistajat luovuttivat kappelin Jyväskylän kaupungille vuonna Keski-Suomen museo vastaa kappelin hoidosta. Hirsirakenteisessa rakennuksessa on lattian alla hautaholvi. Kappeliin on sijoitettu Rosenbröijerin suvun vaakuna, siunaushiekkalaatikko, kaksi laakeriseppelettä ja joitakin rakenneosia kappelia ympäröineestä vanhasta hirsiaidasta. Kappeli on muinaismuistolailla suojeltu. Majuri Carl Christian Rosenbröijer ( ) oli nuorena vänrikkinä osallistunut Kustaa III:n sotaan. Sittemmin hän palveli Adelcreutzin rykmentissä ja osallistui Suomen sodan aikana Viaporin puolustamiseen. Sodan jälkeen hän erosi armeijasta ja asettui Laukaan Uddegårdin tilalle maanviljelijäksi. Aikansa talouskysymyksistä kiinnostunut Rosenbröijer omisti myös Haapakosken sahan. Rosenbröijer esitti vuonna 1823 Laukaan pitäjän kokouksessa, että Jyväskylä olisi sopiva paikka sisämaan kaupungille. Lähimpään merenrantakaupunkiin oli matkaa yli 30 peninkulmaa ja koska Jyväskylään oli jo ennestään asettunut runsaasti käsityöläisiä ja maakauppiaita. Pitäjäläiset hyväksyivät ehdotuksen eteenpäin viemisen. Rosenbröijer auttoi vielä pitäjänkokouksen jälkeenkin asian etenemistä ottamalla suoraan yhteyttä kenraalikuvernööriin ja käytti hyväksi myös entisiä tuttavuuksia armeijan ajoilta. Kaupunkiajatus sai kuitenkin kehittyä vielä toistakymmentä vuotta kunnes Venäjän keisari Nikolain I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamisasiakirjan Rosenbröijer oli kuollut jo viitisen vuotta aiemmin, vuonna 1832.

10 6 9. Vihtalahden aitta Osoite: Survo-Korpelan pihapiiri, Kuokkala, Jyväskylä Avoinna: - Lahjoitus: - Vihtalahden nuorisoseuran kokouksessa seuran jäsenet päättivät yksimielisesti luovuttaa Vihtalahden museon Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n hallintaan. Kohde: kokkitalli (aitta), jossa ollut esinekokoelma on siirretty Keski-Suomen museoon Vihtalahden museolla tarkoitettiin Muuramen Kuusanmäen talon mailla, Vihtalahden kansakoulun vieressä sijainnutta kokkirakennusta ja rakennukseen kerättyjä esineitä. Esineistö oli Muuramen Vihtalahden nuorisoseuran jäsenten kotiseutuharrastuksena Muuramesta keräämä kokoelma. Keruun ja nuorisoseuran toiminnan aktiivina toimi Lauri Kuusanmäki. Lahjoituksen jälkeen vuonna 1938 Keski-Suomen museon museonhoitaja Toivo Ojala luetteloi kokoelman 156 esinettä. Vuonna 1982 kokkiaitta siirrettiin Muuramesta Jyväskylän Survo-Korpelan pihapiiriin Jyväskylään ja esinekokoelma luetteloitiin uudelleen ja siirrettiin Keski-Suomen museoon. Vihtalahden nuorisoseuralta saatuun kokoelmaan kuuluu pääasiassa maatalouteen liittyviä esineitä sekä jonkin verran tekstiilejä. Kokoelma ei kartu.

11 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 6 Museoiden tilat 2011 Museo m 2 vuokra e/v rak.vuosi Jyväskylän taidemuseo Holvi, Kauppakatu Tietotalo Grafiikkakeskus, Hannikaisenkatu Kokoelma- ja konservointikeskus Keski-Suomen museo Näyttelyt, Alvar Aallon katu Tietotalo Kokoelma- ja konservointikeskus Kuormaajantie Heiskan talo Jyväskylän lyseon museo K-S museo, kuparisepän talo K-S museo, puusepän verstas Könkkölä, ent. vilja-aitta Könkkölä, luhtiaitta Könkkölä, museorakennus Könkkölä, työkaluvaja Pienmäki, talomuseo Pienmäki, talomuseon muut rakennukset Työläiskotimuseo Nojosniemen veneverstas Viitalahden aitta Rosenbröijerin hautakappeli Suomen käsityön museo As Oy Säästökeskus, Kauppakatu Kokoelma- ja konservointikeskus Konservointikeskus Museopalvelut yhteensä MUUT KAUPUNGIN TILOISSA TOIMIVAT MUSEOT Alvar Aalto -säätiö Alvar Aalto -museo Keski-Suomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) Vesilinna Yhteensä MUUT MUSEOTILAT Yliopiston museo, kulttuurihistoriallinen osasto Keski-Suomen ilmailumuseo 4 800

12 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 7 Museoiden nettomenot/asukas 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Taidemuseot Kulttuurihistorialliset museot Valtakunnalliset erikoismuseot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro museotyyppi euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä Saamelaismuseo Siida, Inari 1 e 134, Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 e 41, Turun museokeskus 3 k 38, Kymenlaakson museo, Kotka 4 k 35, Lahden kaupunginmuseo 5 k 25, Satakunnan Museo, Pori 6 k 24, Tampereen kaupungin historialliset museot 7 k 21, Mikkelin kaupungin museot 8 t 19, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 9 k 18, Porin taidemuseo 10 t 17, Oulun taidemuseo 11 t 16, Espoon kaupunginmuseo 12 k 14, Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 13 t 14, Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 14 e 14, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 15 k 13, Espoon modernin taiteen museo 16 t 13, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 17 k 13, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 18 k 13, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 19 k 12, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 20 k 12, Helsingin kaupunginmuseo 21 k 12, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 22 k 12, Lahden taidemuseo 23 t 11, Keski-Suomen museo 24 k 11, Helsingin kaupungin taidemuseo 25 t 11, Tampereen taidemuseo 26 t 10, Kouvolan kaupungin museot 27 t 10, Kouvolan kaupungin museot 28 k 10, Rovaniemen taidemuseo 29 t 9, Kuopion taidemuseo 30 t 8, Suomen käsityön museo 31 e 8, Jyväskylän taidemuseo 32 t 8, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 33 t 7, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 34 e 7, Joensuun taidemuseo 35 t 6, Forum Marinum, Turku 36 e 5, Tekniikan museo, Tampere 37 e 5, Turun taidemuseo 38 t 4, Designmuseo, Helsinki 39 e 4, Työväenmuseo Werstas, Tampere 40 e 3, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 41 e 2, Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 42 e 2, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 43 e 1, Teatterimuseo, Helsinki 44 e 1, Suomen Urheilumuseo, Helsinki 45 e 1, Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 46 e 0, Valtakunnallinen keskiarvo (n = 46) 15,15 Jyväskylän kaupungin museoiden ka 9,62

13 omatoiminen tuotto yht

14 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 8 Museoiden nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä omatoiminen tuotto yht Taidemuseot Mikkelin kaupungin museot 1 19, Porin taidemuseo 2 17, Oulun taidemuseo 3 16, Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 4 14, Espoon modernin taiteen museo 5 13, Lahden taidemuseo 6 11, Helsingin kaupungin taidemuseo 7 11, Tampereen taidemuseo 8 10, Kouvolan kaupungin museot 9 10, Rovaniemen taidemuseo 10 9, Kuopion taidemuseo 11 8, Jyväskylän taidemuseo 12 8, Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 13 7, Joensuun taidemuseo 14 6, Turun taidemuseo 15 4, Kulttuurihistorialliset museot Turun museokeskus 1 38, Kymenlaakson museo, Kotka 2 35, Lahden kaupunginmuseo 3 25, Satakunnan Museo, Pori 4 24, Tampereen kaupungin historialliset museot 5 21, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 6 18, Espoon kaupunginmuseo 7 14, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 8 13, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 9 13, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 10 13, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 11 12, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 12 12, Helsingin kaupunginmuseo 13 12, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 14 12, Keski-Suomen museo 15 11, Kouvolan kaupungin museot 16 10, Erikoismuseot Saamelaismuseo Siida, Inari 1 134, Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 41, Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 3 14, Suomen käsityön museo 4 8, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 5 7, Forum Marinum, Turku 6 5, Tekniikan museo, Tampere 7 5, Designmuseo, Helsinki 8 4, Työväenmuseo Werstas, Tampere 9 3, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 10 2, Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 11 2, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 12 1, Teatterimuseo, Helsinki 13 1, Suomen Urheilumuseo, Helsinki 14 1, Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 15 0,

15 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 9 Varsinaisen toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähde: Museotilasto 2009 menot yhteensä palkkausmenot kiinteistömenot kokoelmahankintamenot muut menot (varsinainen toiminta) muut menot/ kokon. menot % Taidemuseot ka 22,9 Espoon modernin taiteen museo EMMA ,3 1 Turun taidemuseo ,9 2 Tampereen taidemuseo ,9 3 Helsingin kaupungin taidemuseo ,8 4 Mikkelin kaupungin museot ,7 5 Porin taidemuseo ,0 6 Joensuun taidemuseo ,9 7 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo ,9 8 Rovaniemen taidemuseo ,8 9 Lahden taidemuseo ,3 10 Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo ,3 11 Jyväskylän taidemuseo ,8 12 Oulun taidemuseo ,3 13 Kouvolan kaupungin museot ,4 14 Kuopion taidemuseo ,9 15 Kulttuurihistorialliset museot ka 15,1 Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo ,4 1 Helsingin kaupunginmuseo ,4 2 Tampereen kaupungin historialliset museot ,9 3 Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo ,8 4 Joensuu, Pohjois-Karjalan museo ,4 5 Lahden kaupunginmuseo ,9 6 Espoon kaupunginmuseo ,7 7 Pori, Satakunnan museo ,2 8 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo ,9 9 Kouvolan kaupungin museot ,4 10 Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo ,5 11 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ,1 12 Turun museokeskus ,7 13 Jyväskylä, Keski-Suomen museo ,6 14 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ,3 15 Kotka, Kymenlaakson museo ,0 16 Erikoismuseot ka 22,2 Tampere, Työväenmuseo Werstas ,0 1 Helsinki, Teatterimuseo ,1 2 Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo ,4 3 Helsinki, Suomen Rautatiemuseo ,9 4 Helsinki, Suomen Urheilumuseo ,7 5 Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo ,2 6 Tampere, Tekniikan museo ,8 7 Helsinki, Designmuseo ,2 8 Turku, Forum Marinum ,8 9 Jyväskylä, Suomen käsityön museo ,6 10 Inari, Saamelaismuseo Siida ,6 11 Jyväskylä, Alvar Aalto -museo ,8 12 Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo ,3 13 Helsinki, Suomen rakennustaiteen museo ,7 14 Riihimäki, Suomen lasimuseo ,2 15 YHTEENSÄ (46) Menot Keskiarvo N järj. nro

16 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 1 Vakinainen henkilökunta 2011 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT Museopalvelut eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtävänkuvat Jyväskylän taidemuseo amanuenssi , ) näyttelyt,taidehankinnat, viestintä, 2) kokoelmat, arkisto, teossijoitukset hallintosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto intendentti Grafiikkakeskus, grafiikan kokoelmat, kansainväliset näyttelyt museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, tiedotus museolehtori museo- ja taidekasvatus museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonvalvoja 2 viikonloppuvalvonta museotoimenjohtaja hallinto, talous, kehittäminen suunnittelija tutkimus, laajat kotimaiset näyttelyhankkeet työmestari 1 tekninen vastaava grafiikan pajalla Keski-Suomen museo amanuenssi , ) kuva-arkisto ja arkisto, kuvatilaukset, 2) kokoelmat, 3) arkeologia ja suojelu, 4) maakunnallinen museotyö, 5) rakennustutkimus ja suojelu (maakunta), 6) rakennustutkimus (Jyväskylä), 7) yritys- ja laitosmuseot intendentti , ) kokoelmat, kiinteistöt, museonjohtajan sijainen, 2) perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, tutkimus konservaattori esinekokoelmat (kovat materiaalit), erillismuseoiden rakennukset, korjausneuvonta luetteloija 1 arkisto-, kuva- ja esinekokoelmien luettelointi museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, opastukset, tiedotus museolehtori 1 museo- ja kulttuuriperintökasvatus, viestintä museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt hallinto, henkilöstö, talous, kehittäminen, kulttuuriympäristöön liittyvä museonjohtaja viranomaistoiminta siivooja museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto, kirjaamo vahtimestari-siivooja tilavaraukset, vahtimestaripalvelut, museosiivous valokuvaaja kuvaukset, kuvatilaukset, graafinen suunnittelu

17 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 2 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtäväkuvat Suomen käsityön museo amanuenssi , )gallerianäyttelyt, tiedotus, 2) arkisto, kirjasto ja kuva-arkisto, 3) näyttelyt, 4) tutkimus- ja dokumentointi, 5) esinekokoelmat, 6) kansallispukuneuvonta, 7) kansallispukukeskuksen toiminta, opastukset ja kokoelmat intendentti 1 näyttelyt, kiertonäyttelyt suunnittelu ja toteutus sekä näyttelyiden kierrätys johtava konservaattori konservointitarjousten valmistelu ja neuvottelut, töiden suunnittelu, konservointikartoitukset, olosuhdeseuranta konservaattori tekstiilien konservointi museoassistentti 1 asiakaspalvelu, museokauppa (toiminnan ja myynnin suunnittelu, tilitykset), kassatoiminnot museolehtori museokasvatus, kultturiperintökasvatus, verkkonäyttelyt, opetuspaketit museomestari näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonjohtaja hallinto, talous, kehittäminen, projektien johto, avustukset ja tilitykset, verkkonäyttelyt, tietojärjestelmät viikonloppuvalvonta, museokauppa (aineiston valinta ja hankinta), museonvalvoja 1 museoassistentin sijaistaminen, sähköinen osoiterekisteri siivooja 1 museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri henkilöstö- ja taloushallinto, tilitykset, asiakaspalvelu, museokauppa, osoiterekisteri, postitukset

18 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 11 Konservointiselvitys Sivistystoimenjohtaja Laila Landén asetti työryhmän selvittämään konservoinnin organisointia Jyväskylän kaupungin museotoimeen kuuluvissa museoissa, Jyväskylän taidemuseossa, Keski- Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa. Työryhmään ovat kuuluneet kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto (puheenjohtaja), museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Simo Kotilainen, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen (sihteeri) sekä museotoimen henkilöstön valitsemana amanuenssi Sirpa Suhonen Keski-Suomen museosta. Lisäksi työryhmä on työskentelyn aikana kuullut Konservointikeskuksen johtavaa konservaattoria Anne Vesantoa ja konservaattori Maria Peniä sekä Keski-Suomen museon konservaattori Esko Aholaa EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Tekstiilikonservointi ja kovien materiaalien konservointi Suomen käsityön museon alaisuudessa toimii konservointikeskus, jolla kaksi päätoimista työntekijää, johtava konservaattori ja konservaattori (tekstiilikonservointia). Heidän palkkamenonsa sisältyvät museon saamaan valtionosuuteen (henkilötyövuosiin). Konservointikeskuksen menot vuonna 2008 ovat euroa. Menoista katetaan osa valtionosuudella ja museon saamalla harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Ulkopuolisilta asiakkailta saatava tulotavoite on euroa ja sen saavuttamiseksi konservaattorien työpanoksesta ohjautuu pääosa ulkopuolisten tilaajien (muut museot, seurakunnat, kunnat) töihin. Samaan aikaan Keski-Suomen museon ja käsityön museon omat tekstiilikokoelmat jäävät konservoimatta. Molempien museoiden arvokkaiden tekstiilikokoelmien konservointisuunnitelman teko tulee käynnistää kiireellisesti. Tämä edellyttää konservaattorin tekemää kokoelmien kuntokartoitusta, jonka perusteella voidaan luoda vuosittainen konservointiohjelma ja aikataulu. Konservointiaikataulu voidaan vuosittain rytmittää niin, että Konservointikeskus pystyy myymään palvelujaan ulkopuolisille. Keski-Suomen museossa on kovien materiaalien konservaattorin vakanssi. Museon esinekokoelmista on metalliesineitä 20 %, puuesineitä 18 %, rahoja ja mitaleja 7 %, lasi- ja posliiniesineitä 6,5 % ja aseita 0,3 %, joten konservaattori huolehtii yli 50 % museon noin esineestä. Lisäksi konservaattorin tehtävät on jaettu niin, että puolet hänen työajastaan on rakennuskonservaattorin tehtäviä. Esineiden huollon ja konservoinnin lisäksi konservaattori huolehtii Keski-Suomen museon erillismuseoiden ja -kohteiden kunnostuksista sekä osallistuu maakunnan alueella tehtäviin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Suomen käsityön museolla ei ole omaa kovien materiaalien konservaattoria. Työryhmä esittää: Jatkossa konservointikeskuksen ulkopuolisten tulojen osuutta pienennetään, jolloin työpanosta käytetään nykyistä enemmän museoiden omien tekstiilikokoelmien konservointiin. Esitetään myös, että Keski-Suomen museo tarjoaa tietyn määrän kovien materiaalien konservointipalveluja vuosittain Suomen käsityön museolle. Suomen käsityön museo ostaa nämä palvelut konservointiohjelmansa mukaisesti konservointiin varatuilla määrärahoilla. Ehdotus edellyttää, että Keski-Suomen museon konservaattorin työpanosta suunnataan nykyistä enemmän esinekokoelmiin ja Keski-Suomen museoon saadaan lisäresursseja rakennuskonservointitehtäviin. Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon tekstiilikokoelmien ja kovien materiaalien kokoelmien konservoinnin lisäämiseksi molempien museoiden nettomenoja lisätään eurolla vuonna Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Taidekonservointi Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon taidekokoelmia on kunnostettu ja konservoitu ostopalveluina. Jyväskylän taidemuseolla on hoito- ja konservointiohjelma, mutta ei riittäviä resursseja kokoelmien inventointeihin, huoltoon ja kunnostukseen. Vuosien varrella kokoelmia on muutettu useaan otteeseen ja niitä on jouduttu osin säilyttämään varustukseltaan puutteellisissa varastotiloissa. Kumpikin on rasittanut kokoelmia sekä yksittäisiä teoksia. Huomattava osa kokoelmista on sijoitettu pääosin Jyväskylän kaupungin julkisiin tiloihin, mikä myös altistaa teoksia vahingoittumiselle, kulumiselle ja likaantumiselle. 1

19 Keski-Suomen museon taidekokoelmat ovat osittain huonossa kunnossa ja kaipaavat pikaista kuntokartoitusta ja konservoitavien teosten kiireellisyysjärjestyksen mukaan konservointia. Konservointitarpeet ovat erityisen ajankohtaiset museoiden kokoelma- ja konservointikeskuksen rakentamisen vuoksi. Muutto uusiin tiloihin Salmirantaan tapahtuu vuonna Osa teoksista on niin huonokuntoisia, että ne tulee konservoida jo ennen muuttoa. Lisäksi etenkin kaupungin taidekokoelmaan kuuluvien sijoitettujen töiden kunto tulisi pikaisesti arvioida. Työryhmä esittää: Museoiden kokoelmiin kuuluvien taideteosten konservointi hankitaan edelleenkin ostopalveluina siten, että museotoimen talousarvioon varataan ensivaiheessa euroa taideteosten konservointia varten. Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Myös riittävät henkilöstöresurssit tulee turvata. Julkisiin tiloihin sijoitettujen teosten kunnostus- ja konservointitarpeiden rahoitukseen haetaan uudenlaisia ratkaisuja valtakunnallisena yhteistyönä, johon osallistuvat Valtion taidemuseo, sen kehittämisyksikkö KEHYS ja aluetaidemuseot muun muassa sijoitustoimintaa kehittämällä ja tuotteistamalla. Kuva-arkistojen aineistot Jokaisen kolmen museon kuva-arkiston aineistot kuten muutkin museokokoelmiin kuuluvat aineistot vaativat säilyäkseen lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä erityisolosuhteita. Keski-Suomen museon kuva-arkiston olosuhteet on kuva-arkiston muuton myötä saatu vakiintumaan kesän 2008 aikana. Kosteus- ja lämpöoloja seurataan päivittäin. Myös pakkausmateriaalit, negatiivien ja kuvien säilytyspussit tulee olla sellaiset, ettei niistä haihdu alkuperäismateriaalille vahingollisia aineita. Osa Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon lasinegatiivien säilytyspusseista joudutaan todennäköisesti tämän vuoksi vaihtamaan. Vaihdosta tulee sekä materiaali- että palkkakustannuksia. Museoiden kuva-arkistoaineistojen säilymistä edistää parhaiten negatiivien, valokuvien ja filmimateriaalin digitointi, jolloin alkuperäisten aineistojen käsittely ja käyttö vähenee olennaisesti. Digitointia on pystytty tekemään opetusministeriön vuosittain haettavan myyttirahoituksen turvin. Myyttirahoituksen osuus on /kk eli hieman alle puolet digitointia tekevän tutkijan palkasta. Varmistetaan, että museoiden talousarviossa on vuosittain Myytti-avustuksen edellyttämä omarahoitusosuus digitointia kokoelmien digitointia varten. Suurimmat kuvakokoelmat, yli kuvaa, on Keski-Suomen museossa. Tähän mennessä on digitoitu vain pieni murto-osa aineistosta. Lisäksi osa museoiden kuvaarkistojen aineistosta kaipaa konservointia. Työryhmä esittää: Kuvien konservointipalveluja ostetaan tarpeen mukaan. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Arkistoaineistot Museoiden arkistokokoelmat koostuvat paperiaineistosta, käsin kirjoitetuista asiakirjoista painettuihin julisteisiin sekä nauhoitteista. Digitointi edistää kokoelmien säilymistä. Työryhmä esittää: Vanhinta ja arinta arkistoaineistoa konservoidaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Rakennuskonservointi ja restauroinnin ohjaus Keski-Suomen museon konservaattorin työpanoksesta puolet kohdistuu kovien materiaalien konservointiin ja puolet rakennuskonservaattorin tehtäviin. Rakennuskonservoinnissa pääpaino on Keski- Suomen museon erillismuseoiden ja kohteiden kunnostamisessa ja konservoinnissa. Laajin museon kohteista on Pienmäen talomuseon valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, jossa on yli 20 hirsirakennusta. Lisäksi konservaattori huolehtii Otto Niemisen veneverstaan rakennusten kunnostamisesta, Rosenbröijerin hautakappelista, Vihtalahden aitasta, Keski-Suomen museon käsityöläiskodista sekä Heiskan taiteilijakodista. Vuonna 2009 Keski-Suomen museon hoitoon siirtyy myös Vaajakoskella sijaitseva Jyväskylän maalaiskunnan omistuksessa oleva Niitynpään työläiskotimuseo. 2

20 Museokohteiden hoidon lisäksi konservaattori osallistuu koko maakunnan alueella paikallismuseoiden rakennusten kunnon arviointiin ja kunnostamisen suunnitteluun sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Konservaattorin työ liittyy olennaisena osana Keski- Suomen museon kulttuuriympäristön hoidon viranomaistehtäviin. Työryhmä esittää: Keski-Suomen museoon palkataan päätoiminen rakennuskonservaattori (2010). Arkeologinen aineisto Keski-Suomen museo vastaa Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan omalta osaltaan Keski-Suomen alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Arkeologi tekee koekaivauksia ja vastaanottaa löytöjä. Löytöjen käsittelyä ja väliaikaista säilyttämistä varten museon arkeologille tulee asianmukainen työtila Salmirannan kokoelma- ja konservointikeskukseen vuonna Työryhmä esittää: Toiminta jatkuu vakiintuneen käytännön mukaisena. 3

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016 Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-15.3.2016 SISÄLTÖ diat Johdanto 3-4 Työryhmä 5 Museoverkkoselvitys 2011 6-7 Museoverkossa 2010-2015 tapahtuneet muutokset 8 Nykyinen museoverkko

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA

OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA OPETUSMINISTERIÖN TIETOYHTEISKUNTA-OHJELMA Valtionavustukset museoiden tietoyhteiskuntahankkeisiin Opetusministeriö on myöntänyt museoille tietoyhteiskuntarahaa vuonna 2001 yhteensä 4 590 000 mk, josta

Lisätiedot

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14

MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10. Aineen taidemuseo On 37 6. Alvar Aalto-museo* On 37 14 HENKILÖTYÖVUOSIPÄÄTÖKSET 2008: MUSEOT MUSEO ALV- VOS VOS velv. % 2008 (HTV) Aboa Vetus & Ars Nova - museot* On 37 10 Aineen taidemuseo On 37 6 Alvar Aalto-museo* On 37 14 Amos Andersons konstmuseum* Ei

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS Wihurin taidesäätiön kokoelman näyttelyssä. Taustalla Risto Suomen maalaus Unessa, jonka näen, kannan yön kruunua, 1992 Jyväskylän kaupunki Museopalvelut

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Toimeksianto Jyväskylän kaupungin talousarvio 2014: Selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityön

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 1 SUUNNITTELUKILPAILUN TAVOITE Jyväskylän Ruusupuiston museot, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo, ovat akateemikko

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan lausuntopyyntö 19.11.2013:

Kaupunginjohtajan lausuntopyyntö 19.11.2013: LAPPEENRANNAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kulttuuritoimen investointiohjelma 2015-2028 1283/02.02.00.00/2013 KULA 71 valmistelija/lisätiedot: kulttuuritoimenjohtaja-kirjastotoimenjohtaja Pötry Päivi-Linnea

Lisätiedot

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER-

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER- IAKAS NDENTTI/ IMUS- JA OELMA- SASTO OTOIMEN- HTAJA TKIJAT NSER- TTORIT ETO- JA ERIAALI- RASTOT AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO PÄÄTIEDOSTOT (TIETOVARANNOT) LUETTELOINTITIEDOT VAATIIKO KONSERVOINTIA? MATERIAALIN

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14) Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon

Lisätiedot

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017 I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010

MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 MUSEOIDEN TOIMINTA VUONNA 2010 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke Palautetaan 15.4.2011 mennessä: Museovirasto Museoalan kehittäminen PL 913, 00101 HELSINKI 1. MUSEON PERUSTIEDOT MUSEON NIMI JA

Lisätiedot

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen!

Museovuosi 2006. Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 Tervetuloa Museovuosi 2006 -tiedotustilaisuuteen! Museovuosi 2006 -luettelo sisältää: Taidemuseoiden näyttelyt Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Dnro 8/02.06.01.03/2015. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU. Toimintakertomus 2014. Toiminnan periaatteet

Dnro 8/02.06.01.03/2015. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU. Toimintakertomus 2014. Toiminnan periaatteet Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU Toimintakertomus 2014 Toiminnan periaatteet Kunnallinen ja valtiollinen asema ja organisaatio. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo 26.3.2014 Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 liittyvä selvitys 1 Jyväskylän

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2012 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset 6,00 e Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) 3,00 e Jyväskylän kaupungin työntekijät 3,00 e Ryhmät, yli

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2009 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2009 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Kempeleen kunnan toimitilojen jakaantuminen vuonna 2014 Kempeleen kunnalla on käytössä yhteensä 86 855 m2 toimitilaa. Tiloista kunnan omistuksessa on 85

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 2 3 SISÄLTÖ VUOSI 2014 VUOSI 2014 TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 7 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 7 PALVELUT

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS 24.10.2011

HELSINGIN KAUPUNKI 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS 24.10.2011 HELSINGIN KAUPUNKI 1 Kulttuuritoimen organisointi 1. Lähtökohta 10.11.2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpanopäätöksessä kaupunginhallituksessa 15.11.2010 kehotetaan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin

Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin Avustus nuoria työllistäviin kulttuuriaineistojen digitointia sekä verkkosaatavuutta ja säilyttämistä edistäviin hankkeisiin Hakijan nimi Asia MYÖNNETTY EUR AV-arkki ry AV-arkin levitysarkiston digitointiin

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Elävän kuvan museo, Vanha talvitie 9. Lastentarhamuseo, Helsinginkatu 3-5. Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4

Elävän kuvan museo, Vanha talvitie 9. Lastentarhamuseo, Helsinginkatu 3-5. Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4 Sturenkatu 1 3 Sturenkatu 1, 3 Brahen kenttä 9 Fleminginkatu Fleminginkatu 9 8 Aleksis Kiven katu Vaasankatu 2 Helsinginkatu 6, 7, 8 Hämeentie Helsinginkatu 8 1, 3, 9 4 6, 7 Fleminginkatu 1, 3, 9 6, 7

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI

SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Vapaa-ajan lautakunta 94 22.10.2015 Vapaa-ajan lautakunta 114 18.12.2015 Salon museopalvelujen pääsymaksut 2016 1948/02.05.00.01/2015 Vapaa-ajan lautakunta 22.10.2015 94 Valmistelijat: museopalvelujen

Lisätiedot