KANNABIS laillinen lääke, laiton huumausaine ja vetoava vapauden kulttuuri Jukka Oksanen Pekka Salmela

Transkriptio

1 KANNABIS laillinen lääke, laiton huumausaine ja vetoava vapauden kulttuuri 2014 Jukka Oksanen Pekka Salmela

2 Kasvi Kannabista saadaan eri hamppukasvien lajeista, joista tärkeimmät ovat Cannabis sativa, -indica ja -ruderalis Eri lajeissa huumaavien alkaloidien eli kannabioidien määrä vaihtelee runsaasti Lajit voidaan luokitella kuituhampuksi tai päihdehampuksi sen mukaan kuinka paljon ne sisältävät kannabisalkaloideja Marihuana, hasis, kannabisöljy

3 Huume On eniten käytetty laiton huume sekä Suomessa että Euroopassa Suomessa kannabista käyttävät erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Suomalaisista v 13% ja v 25% on kokeillut ainakin kerran Säännöllisistä käyttäjistä noin 10% tulee riippuvaisiksi

4 Odotetut ja toivotut tulokset Rauhallinen hyvänolon tunne. Sosiaalisuutta lisääviä ja sisäänpäin kääntäviä vaikutuksia. Rentouttaminen, euforia, empatia. Assosiaatiot ja aistikokemukset lisääntyvät. Polttamalla 20min 2-3tuntia 6-8 tuntia. Syömällä hitaammin ja kesto pitempi.

5 Akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset Ruokahalun kasvu Takykardia, verenpaineen lasku Verestävät silmät Suun kuivuminen Psykomotorisen koordinaatio heikkeneminen Sedaatio

6 Suuri annos ja akuutti myrkytys Huonontunut keskittymiskyky, muisti ja psykomotoriikka Ahdistuneisuus, paniikki, pelot Vainoharhat, muut psykoosioireet, depersonalisaatio, taustalla olevan psyykkisen ongelman pahentuminen Kokemattomat käyttäjät

7 Psykoosit ja skitsofrenia Kannabiksen käyttöön 15-vuotiaana liittyi suurempi aikuisiän skitsofrenian riski. Psykoosi puhkeaa kannabiksen käyttäjällä noin 2.7 vuotta aikaisemmin. Kannabiksen käyttö nuoruudessa lisää skitsofrenian riskiä, jos siihen geneettinen alttius. Tarjolla vahvempaa kannabista kuin ennen Huomattava osa kannabispsykoosin diagnoosilla hoidossa olleista sairastuu lopulta skitsofreniaan.

8 Kannabiksen käytön pitkäaikaiset vaikutukset ja riskit 1. Riippuvuus 2. Kognitiivinen suorituskyky vaikuttaa mm keskittymiskykyyn, verbaaliseen muistiin, monimutkaistenasioiden jäsentämiseen erityisesti yli 10 vuotta jatkuneen päivittäiskäytön jälkeen 3. Psyykkiset ongelmat, masennuksen, ahdistuksen, psykoosien mahdollinen pahentuminen 4. Sairaudet, krooninen yskä, keuhko-oireet, suun ja nielun ongelmat 5. Raskaus, naisilla mahdollinen hedelmällisyyden aleneminen, menee istukan läpi ja erittyy äidin maitoon

9 RIKOSNÄKÖKULMA

10 Yleistä Kannabis on Euroopan yleisimmin käytetty huume ja käyttö on lisääntynyt kaikissa maissa, myös koululaisten keskuudessa. Kannabiksen kasvatus huumausaineeksi on kielletty kaikkialla Euroopassa. Osa Euroopan maista on liberaaleja suhtautumisessa kannabikseen.

11 Liberaaleja maita Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Espanja, Italia, Tsekki ja Portugali. Pienen määrän hallussapito ja yksityinen käyttö on aikuisilla sallittua. Poliisit eivät kiinnitä aikuisiin käyttäjiin kovin paljon huomiota. Oheisrikollisuus: mistä ja miten kannabis tulee näihin maihin?

12 Tiukkoja maita Bulgaria, Irlanti, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Tanska. Kannabis YK:n huumausaineyleissopimuksen mukainen huumausaine. Käyttö, hallussapito ja myynti rangaistavaa. Käytännössä tutkinta salakuljetuksessa ja myynnissä.

13 Suomi Vuonna 2001 tuli voimaan Suomessa rikoslain muutos, jonka mukaan huumausaineen käyttörikoksesta voidaan tuomita se, joka laittomasti käyttää tai omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Uuden rikosnimikkeen rangaistusasteikko ulottuu sakosta kuuteen kuukautta vankeutta.

14 Sakko tai puhuttelu Ensimmäinen kerta ja alle 18-vuotias, ensisijaisesti puhutellaan syyttäjän, poliisin, vanhempien ja sosiaaliviranomaisen läsnäollessa. Ongelmakäyttäjille ei rangaistusmääräystä ennen kuin hoidon tarve ja hakeutumisen halukkuus selviää. Huumausaineen käyttörikos koskee vähäistä huumausainemäärää.

15 KANNABISKESKUSTELU

16 Keskustelua kannabiksesta Kemiallis-lääketieteellinen aihe. Hoitokulttuurin käsitykset. Kansallinen päihdekulttuuri: alkoholi + kannabis Oikeinkäyttö-väärinkäyttö aineisiin. Riski joutua ongelmiin. Ongelmien lisääntymisen kulku. Ongelmien puheeksiotto. Motivointikeskustelut

17 Keskustelun laineet Keskustelu aaltoilee eri poolien kesken. Osa kannattaa Suomen siirtymistä liberaalien maiden joukkoon, osa haluaa kannabiksen kokonaan vapaaksi ja Alkoon. Osa haluaa kitkeä valistuksella ja kovilla rangaistuksilla kannabiksen kokonaan pois markkinoilta. Keskustelulla on muutama pooli.

18 Keskustelun osapuolia Ehyt- Elämä on parasta huumetta: ehkäisevät keskustelijat. THL/Käypä hoito: asiantuntijapalstat. Päihdelinkki: A-klinikkasäätiön keskustelevat asiantuntijat. Kannabisuutiset: vapauttajat. Irti huumeista: vanhempien kanava, vastustaa liberalisointia. Poliisi: huumesodan osapuoli.

19 Keskustelu on hyvä asia Keskustelu etenee stereotypiasta toiseen: päihdeongelman synty ja siihen vaikuttavat yksilölliset ja yhteisölliset tekijät tulisi ottaa keskustelussa huomioon. Kaikista ei tule päihteiden väärinkäyttäjiä, mutta ratkaisevat tekijät ovat yleensä päihteissä samat: saatavuus, suotavuus, hinta sekä yksilöllisen kasvun ja perimän tekijät.

20 Alkoholikulttuurin kokemuksia LAAJA NORMAALI ALKOHOLINKÄYTTÖ ALKOHOLIONGELMA

21 Nuorisokulttuuri Nuorisokulttuuri voi yhteiskunnan kokeilevana alakulttuurina tuottaa kannabiksen saatavuuden, suotavuuden ja hinnan kohdalleen. Yksilön suojaavat tekijät tuottavat hilpeää illanviettoa ja iloa muiden seurassa: yksi ilo muiden joukossa. Yksilön riskitekijät tuottavat tarvetta saada huumeesta lääke tylsyyteen, ahdistukseen ja yksinäisyyteen.

22 Suojaavia tekijöitä Luottamukselliset sosiaaliset suhteet ja lähiyhteisön välittäminen. Lähiyhteisön vastuullisuus päihteiden käyttöön. Koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen. Hyvä itsetunto ja itsetuntemus. Vastuullisuus, kriittisyys ja tietoisuus päihteiden käytön riskeistä. Päihteiden vaikea saatavuus ja tarkoituksenmukainen kontrolli.

23 Riskitekijöitä Sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto, masennus- ja ahdistustaipumus. Välittävien lähi-ihmisten puuttuminen. Elämäntilanteen suunta ja hallitsemattomat muutokset: keskeytynyt koulu tai työ. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmässä, päihteiden käyttö yksin, humalahakuisuus. Riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius. Päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys.

24 Keskustelua nuorten kanssa Hyvä keskustelija antaa toiselle tilaa. Nuoren tietovarasto voi olla suppea, mutta silti tosi, hänen mielipiteensä vakavasti ottaminen luo maaperää hyvälle keskustelulle. Faktojen kerääminen yhdessä ja niiden tarkastelu, vertailu alkoholiin ja illanviettoon ilman aineita. Kannabiksen riskien ja yksilöllisten tekijöiden arviointi yhdessä.

25 Keskustelua nuorten kanssa Aineeseen ihastuneet eivät ota neuvoja vastaan. Heillä on vaara addiktoitua nopeasti. Aine on vastannut heidän hätäänsä, toiveeseensa ja tilanteeseensa. Mitä aine antaa? Mihin aine on oikotie? Mikä vetää päihtymykseen? Keskusteluun tulisi nousta koko elämä: toiveet, haaveet ja tilanne.

26 Keskustelua nuorten kanssa Suurin osa kokeilee ja jättää siihen. Kannabiksen käyttö vaatii harjoittelua ja osaamista. Osa jatkaa satunnaista käyttämistä, mutta ei osta koskaan ainetta. Aineen ostaminen itse tarkoittaa usein siirtymistä tapakäyttäjäksi. Tapakäyttö voi jatkua ilman ongelmia tai johtaa lisääntyvään käyttöön ja muihin huumeisiin > porttiteoria.

27 Hyviä kysymyksiä Miksi kannabis on kielletty tai rajoitettu kaikissa maailman maissa? Miksi kannabis ja alkoholi aiheuttavat joillekin ihmisille ongelmia? Miten Suomi selviäisi kannabiksen vapauttamisesta? Yleiset säädökset turvaavat kaikkien oikeuden hyvään elämään. Ovatko rajoitukset yleensä tarpeen?

28 TULLA KUULLUKSI, NÄHDYKSI JA HUOMIOONOTETUKSI AMMATILLINEN KESKUSTELU

29 Kartoittava haastattelu Päihdehistoria- ja tilanne - aikaisemmat avo- ja laitoshoidot? - päihteiden käyttöhistoria? - päihteiden käyttö viimeksi? Kotilääkitys - kotilääkeluettelo ja annosmerkinnät? - mistä määrätty? - mitä lääkkeitä on käytetty? Fyysinen tila - sairaudet ja allergiat? - haavat, tulehdukset, pistosjäljet ym.? Psyykkinen tila - tämän hetken tilanne? - psyykkiset sairaudet? Sosiaalinen tilanne - asumisen laatu? - perhesuhteet? - toimeentulo? - oma verkosto? - oma sosiaalityöntekijä? - muut asiakkuudet? Odotukset hoidolta - mitä arvelet tässä hoidossa tapahtuvan? - mitä arvelet tapahtuvan hoidon jälkeen?

30 Minkälaista elämäsi on? Havainnot - asiakkaan kertomus arjestaan: päivä/viikko - elämänkerta - toiveet tulevaisuudelta - tutkimustulokset, ilmoitukset ja ympäristön huoli. Muutoksen mahdollisuus > puheeksiotto Puhutaan asia näkyväksi = asian merkitykset. Esiin noussut vaihtoehtoinen toimintamahdollisuus keskustellaan suunnitelmaksi. Suunnitelma ja seuranta aikatauluineen. Yhteydenpito ja keskustelut kaikenlaisesta.

31 Puheeksiotto 1. Kerro omista havainnoistasi ja viittaa käymäänne keskusteluun. 2. Kerro huolestasi ja tunteestasi. 3. Kysy hänen mielipidettään, anna ensimmäinen tulkintavuoro asiakkaalle: mistä tässä mielestäsi on kyse? 4. Kerro oma mielipiteesi eli tulkintasi puheeksi tulleen toiminnan riskeistä juuri hänen tilanteessaan. 5. Jätä asia mietittäväksi.

32 Työntekijän moodeja ÄITI, ottaa kaiken vastaan, rauhoittaa ja lohduttaa. Syntyy hyvä suhde. OPO, avaa uusia mahdollisuuksia, pohtii merkityksiä, antaa uusia tavoitteita ja rohkaisee yrittämään. VALMENTAJA, antaa keinoja, harjoituttaa, kontrolloi ja varmistaa, että toinen alkaa toimia uudella tavalla. ASIANTUNTIJA, joka vastaa siitä, että toimitaan tieteen, normien ja etiikan mukaisesti.

33 Kohtaamisen taito Kohtaaminen - yhteistyösuhde - puhutaan ihminen esiin - kohtaamisen jälki Eettinen liikahdus - keskustelu arvoista ja unelmista - oikea ja väärä, hyvä ja paha - hyvien tekojen seuraukset - koskettava keskustelu

34 Dialogi on suoraa puhetta Dialogi on suoraa puhetta, mutta ei töykeää töksäyttelyä, teilaamista tai syyttämistä. Dialogi pyrkii rehellisyyteen ja toisen kunnioittamiseen. Dialogi on mielipidettä arvostavaa, aktiivista kuuntelemista, kärsivällistä erilaisten ilmaisutapojen hyväksymistä. Oikeassa olemisen tarve ja ehdottomuus tappavat dialogin, hyvä väittely on tilaa antavaa argumentointia.

35 Nakertava keskustelu - kerroit, että käytät jonkin verran kannabista ja sillä on ollut hyvä vaikutus sinuun, tulet iloiseksi ja puheliaaksi. - joo, se on hyvä aine - minkälaisia haittavaikutuksia sillä voi olla? - ei ole ollut, enkä usko että tuleekaan! - sehän on hyvä asia, että haittoja ei ole ollut. Tiedätkö kenellekään sattuneen mitään ikävää? - en ole huomannut mitään

36 Nakertava keskustelu - mitä arvelet, mistä johtuu, että aine on kielletty tai rajoitettu kaikkialla maailmassa? - se on niin uusi aine täällä - toiset ihmiset eivät voi käyttää ainetta tai käyttö voi johtaa nopeasti riippuvuuteen oletko ajatellut olevasi vaarassa? - vaara on vain propagandaa - riski voi liittyä siihen, että aine antaa jotain tärkeää. Mitä se antaa?

37 Puhumisen ja kuuntelemisen kehä Yhdessä ajattelemisen taito on yhteisen tiedon synnyttämistä. Yhdessä etsiminen, yhteisen juonen löytäminen ja yhteisen kertomuksen rakentaminen luo uutta tietoa. Erilaisten näkemysten sovittaminen johtaa siihen, että molempien tietoa voi käyttää. Hyvä keskustelu laittaa kiven kenkään ja jättää mahdollisuuden nähdä toisin.

38 Dialogiin tähtäävä kuunteleminen ON TAITOA: - keskittyä, kuuntelija pyrkii vaimentamaan sisäistä monologiaan pysymällä sisäisesti hiljaa. - olla tilanteessa psyykkisesti läsnä ja tarjota toiselle omaa läsnäoloa. - kuunnella sanoman sisältöä arvottamatta. - eritellä ja käsitellä kuulemaansa. - tarkastaa oma ymmärrys pohtimalla kuultua, kysymällä tarkennusta tai toistamalla toisen esittämä ajatus (heijastava kuunteleminen). - rohkaista puhumaan ja osoittaa kuuntelemista. - havainnoida sitä, miten ihminen tulee kuulluksi ja miten omiin sanomisiin reagoidaan.

39 Dialogin tukeminen ja rohkaisu Sanaton viestintä - selkeä ja suopea katsekontakti. - toisen osapuolen eleiden, ilmeiden ja katseiden rauhallinen havainnointi, nyökytykset (vahvistaminen). - tilan huomioonottaminen ja istuminen. - ympäristön häiriöiden minimointi

40 KYSYMYKSIÄ - miten kohtaaminen tulisi järjestää? - miten yhteistyösuhde vaikuttaa motivoitumiseen? - minkälainen keskustelun tulisi olla, että sillä olisi vaikutusta asiakkaan elämään? - miten kysymällä työntekijälle hahmottuu asiakkaan elämäntilanne ja syyt tehdä muutosta? - miten kysymällä asiakkaalle itselleen hahmottuu hänen oma elämänsä ja syyt muutokseen? - miten työntekijä käyttää hyväkseen useamman keskustelusession mahdollisuutta?