Osaaminen ja välittäminen siivittävät kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaaminen ja välittäminen siivittävät kasvua"

Transkriptio

1 Terveystalo tänään

2 Osaaminen ja välittäminen siivittävät kasvua Jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö tuo suurimmat haasteet terveyspalveluiden tuottamiselle. Terveystalossa tehdyt valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi ja todistaneet, että investoinnit osaamiseen, kehittämiseen ja asiakaspalveluun ovat keinoja, jotka vauhdittavat Terveystaloa vahvaan kasvuun. Olemme onnistuneet liiketoiminnassamme palaamaan vahvan kasvun tielle. Vaikka olemme investoineet erittäin paljon yritysostoihin ja panostaneet paljon kehittämistyöhön sekä markkinointiin, olemme onnistuneet kasvamaan kannattavasti, tiivistää Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Erityisen positiivisena Närhinen näkee sen, että kasvu on saavutettu kääntämällä asiakasrajapinnassa tehtävä työ aidoksi asiakasarvoksi ja laadukkaaksi asiakaskokemukseksi. Terveydenhuollon toimialalla palveluiden laatu korreloi suoraan asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen. Olemme keskittyneet omaan ydintekemiseemme kirkastaneet yhteisiä toimintatapoja ja nostaneet esiin asiakaspalvelun merkityksen. Panostukset asiakastyöhön ja asiakkuudenhallintaan ovat tuottaneet paljon positiivista palautetta. Jatkuvana kirittäjänä on ollut Terveystalobrändin kehittäminen sekä aktiivinen markkinointi ja muu viestintä, hän listaa. Yrityksen sisällä tämä näkyy siten, että ylpeys omasta osaamisesta ja terveystalolaisuudesta on vahvistunut. Tulokset näkyvät muun muassa siinä, että olemme viime vuonna saaneet noin uutta huollettavaa työterveyspalveluihin ja yksityisasiakaspuolellakin olemme kasvaneet markkinoita nopeammin. TerveydenhuOllOn laatu ja saatavuus keskiöön Keskustelu suomalaisen terveydenhoidon ympärillä on ollut vilkasta muun muassa viimekeväisten eduskuntavaalien ansiosta. Terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa, ja hyviä ongelmanratkaisumalleja etsitään monella taholla. Toimialan keskustelu pyörii turhan paljon järjestelmän ympärillä, ja vaarana on, että keskustelun kohde eli terveydenhuollon yksittäinen asiakas, potilas, unohtuu. Järjestelmäkeskeisyydestä tulisi siirtyä yksilötasolle ja painottaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sekä riittävän nopean ja laadukkaan hoidon takaamista. Nykyinen terveyspalveluiden kantokyky on koetuksella mm. väestön ikääntymisen johdosta. On pakko etsiä uusia tapoja järjestää palvelut. Koska palveluiden tasapuolisuus ja laadukkuus ovat hyvinvointivaltion perusperiaatteita, olisi tärkeää pystyä luomaan joustavampi palveluiden tuotantojärjestelmä, joka uskaltaa antaa yksilön valita. Kysymys kuuluukin, onko meillä yhteiskuntana uskallusta ja halua kokeilla uusia tapoja? Närhinen pohtii. Toimintaympäristön haasteiden keskellä toimiminen on kaikille yksityisille terveyspalveluyrityksille vaikeaa, sillä markkinat, lainsäädäntö, tekniikka, talous ja kuluttajien käyttäytyminen muuttuvat ennätysvauhtia. Terveystalon tärkeimmäksi rooliksi nykytilanteessa toimitusjohtaja näkee keskittymisen niihin asioihin, joihin se itse voi vaikuttaa. Uskon, että olemme tehneet hyviä, aikaa kestäviä strategisia valintoja. Keskitymme edelleen asiakasrelevantteihin ratkaisuihin eli kehittämään hoidon laatua, työskentelytapoja ja prosesseja sekä asiakkuuksien hallintaa. Olemme myös valinneet linjaksemme osallistua aktiivisesti toimialalla käytävään debattiin ja ottaa kantaa asioihin. Toivon, että tämä kannustaa jatkossa muitakin toimijoita avoimeen keskusteluun. Suomalainen terveydenhuolto tarvitsee itsekriittisyyttä ja haastajia. ala etsii innovaatioita Etenkin yksityisasiakkaiden palveluiden parantamisessa tärkeä haaste on kyetä kehittämään teknologian käyttöä asiakasystävällisellä tavalla. Palveluiden saavutettavuus mobiililaitteiden avulla, dokumenttien sähköinen jakaminen tai yksilön mahdollisuus oman terveystiedon hallintaan ovat tulevaisuudessa tärkeässä roolissa. Terveystalossa käytössä oleva nettiajanvarausjärjestelmä on parin viime vuoden aikana kasvanut yhtä tärkeäksi ajanvarauskanavaksi kuin puhelinajanvaraus. Kasvumahdollisuuksia Närhinen näkee Terveystalon kaikilla palvelualueilla. Terveydenhuollon painopisteen hän ennakoi siirtyvän kuntavaalien ja -keskustelun johdosta tänä vuonna enemmän lähivaikuttamiseen ja arjen tasolle. Kuntakenttä elää jo selkeästi tulevaisuutta ja etsii innovatiivisia vaihtoehtoja terveyspalveluiden tuottamiseen. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös meille, sillä voimme yhdessä kehittää aivan uudenlaisia ratkaisuja. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota yhä useammalle yritykselle työterveyspalveluita ja uusia työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä konsepteja. Näemme potentiaalia kasvuun myös palveluiden segmentoinnin kautta. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstömme, terveydenhuollon ammattilaista, on viime kädessä vahvin kilpailutekijämme. 2 Terveystalo vuosikatsaus 2011

3 2011 Terveystalo vuosikatsaus 3

4 Terveystalo vuonna 2011 Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt ja julkinen sektori. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja yli 60 paikkakunnalla lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Lisäksi esimerkiksi osa kuvantamispalveluista, kuten magneettirekka, ulottuu paikkakunnille, joilla Terveystalolla ei ole kiinteää toimipaikkaa. Missiomme: Terveys- ja hyvinvointipalveluja ihmisen ja yhteiskunnan parhaaksi visiomme: Valintasi terveyden edelläkävijä arvomme: Osaaminen ja välittäminen 16 lääkärikeskussairaalaa lähes 150 toimipaikkaa 1,6 miljoonaa lääkärissäkäyntiä työterveyshuollon huollettavaa 4 Terveystalo vuosikatsaus 2011

5 Palvelun laatu Vuonna 2011 Terveystalo sai asiakaspalautetta. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä palautteiden lisäksi vuosittaisilla kyselyillä. Tulosten perusteella toimintaa ohjataan sekä konsernitasolla että alueellisesti ja paikallisesti. Henkilöasiakkaille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin kaikissa toimipaikoissamme vastaajaa antoi kouluarvosanan 9 (8.85 asteikolla 4 10). Henkilöasiakkaamme kokivat Terveystalon suurimpina vahvuuksina hoitavan henkilön ystävällisyyden ja asiantuntemuksen sekä asiakaspalveluhenkilön ja ajanvaraushenkilön ystävällisyyden. Vastanneista 98 prosenttia ilmoitti haluavansa jatkossakin käyttää Terveystalon palveluja. Palvelujamme suosittelisi peräti 99 prosenttia vastaajista. Organisaatioasiakkaidemme (työterveysasiakkaat, vakuutusyhtiöt, julkinen sektori) johdon antamat arvosanat vaihtelivat asiakasryhmittäin välillä. Heistä palvelujamme suosittelisi 89 prosenttia. Verkkoajanvarausten osuus kaikista ajanvarauksista vuonna 2011 oli 42 prosenttia. Puhelinajanvarauksen keskimääräinen jonotusaika vuonna 2011 oli 36 sekuntia. Lääketieteellinen laatu Vuoden 2011 vastaanottokäyntien määrään (1,6 miljoonaa) suhteutetut Asiakaspalautteet 0,27 % (4 462 kpl) Muistutukset 0,044 (70 kpl) Leikkausinfektiot 0,40 % Potilasvahinkoilmoitukset 0,012 % (201 kpl) Potilasvahingoiksi todetut 0,002 % (41 kpl, ratkaisematta 61 kpl) Ympäristö Terveystalo on liiketoiminnassaan sitoutunut luomaan kestävän suhteen ympäristöönsä. Parhaillaan rakennamme ISO 14001:2004 standardin mukaista ympäristöjärjestelmää. Talous Kokonaismyynti 366 miljoonaa euroa Kokonaismyynti kasvoi 19 % edelliseen vuoteen verrattuna Liikevaihto 248 miljoonaa euroa Käyttökate 29 miljoonaa euroa Investoinnit Terveystalo investoi vuonna 2011 yhteensä 118 miljoonaa euroa suomalaisiin terveydenhuollon palveluihin ja verkostoon. Yritysostoja tehtiin yhteensä kahdeksan kappaletta, joista merkittävimmät olivat ODL Terveys Pohjois Suomesta ja Lääkäriasema Pulssi Turusta. Yrityskauppojen mukanaan tuoma liikevaihto nostaa Terveystalon vuotuisen kokonaismyynnin 433 miljoonaan euroon. Terveystalo maksaa merkittävissä määrin veroja Suomeen. Vuoden 2011 kokonaissumma oli reilut 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Terveystalo maksoi 13,9 miljoonaa euroa arvonlisäveroja, joista sillä ei ole arvonlisävähennysoikeutta. Omistus Terveystalo on pääomasijoitusyhtiö Bridgepointin hallinnoiman rahaston omistuksessa. Rahaston sijoitus on tehty sen 100% omistaman tytäryhtiön kautta. Bridgepointin rahastosijoittajia ovat institutionaaliset sijoittajat, joiden joukossa on myös merkittäviä suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä. Terveystalo ei ole jakanut konserniavustusta tai voittoja ulkomaille, eikä Terveystalolla ole kytkentöjä ulkomaisiin yhtiöihin. Omistajalle ei ole myöskään maksettu investoinneista tai pääomalainoista korkoja. Henkilöstö Terveystalo on toimialan suurimpia työllistäjiä ja 15 suurimman työnantajan joukossa Suomessa. Terveys talossa työskentelee yli terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin on ammatinharjoittajia ja työsuhteisia. Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden ( ) aikana 11 prosenttia. Työsuhteisten sukupuolijakauma: 12,2 prosenttia miehiä ja 87,8 prosenttia naisia. Eläkevakuutusmaksuluokka 2, sairaspoissaolot 2,8 prosenttia, lähtövaihtuvuus 7 prosenttia. Terveyspalvelujen merkitys kasvaa Terveyspalveluihin kohdistuu kasvavia uudistuspaineita. Suomalaisten ikääntyessä palvelujen kysyntä kasvaa. Terveyspalveluiden tarjonta myös keskittyy entistä voimakkaammin ennaltaehkäiseviin ja terveyttä tukeviin palveluihin. Myös hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys vaikuttaa terveyspalveluihin kohdistuviin odotuksiin. Toimiva ja kattava terveydenhuoltojärjestelmä on koko hyvinvointiyhteiskunnan ydin Terveystalo vuosikatsaus 5

6 Valintasi terveyden edelläkävijä Terveystalon strategia kertoo tavastamme hoitaa suomalaisten terveyttä laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Vahvimmat asiakassuhteet 1. Ylivertainen palvelukokemus 2. Tarjoamme asiakkaillemme Suomen monipuolisimpia terveyspalveluja. Otamme huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja vastaamme niihin laadusta tinkimättä. Huolehdimme jo suomalaisen työterveydestä. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä. Tavoitteenamme on ylittää asiakkaiden odotukset. Meille pääsee hoitoon nopeasti, ja takaamme aina korkeatasoisen palvelun. Jopa 99 prosenttia henkilöasiakkaistamme suosittelee palvelujamme muille. 6 Terveystalo vuosikatsaus 2011

7 Taitavin konseptoija ja toteuttaja 4. Terveystalon palveluiden laatu on sama kaikissa toimipisteissä. Kehitämme palveluitamme asiakaslähtöisesti. Tuotamme palvelut yhtenäisillä ja tehokkailla valtakunnallisilla prosesseilla. Otamme aktiivisesti käyttöön alan uusimmat hoito- ja tutkimusmenetelmät. Terveystalon ja samalla koko Suomen suurimmat yksityissairaalat toimivat Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Alan edelläkävijä ja vastuullinen yhteiskunnallinen uudistaja 5. Halutuin työntekopaikka osaajille Työntekijämme saavat mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja kouluttautumiseen sekä valtakunnallisen asiantuntijaverkoston tuen. Meillä on kannustava yrityskulttuuri, ja palkitsemme hyvistä suorituksista. Lähes joka viides. työikäinen lääkäri toimii Terveystalossa. Kaikkiaan Terveystalo työllistää alan ammattilaista eri puolella Suomea. Heistä 90,2 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työtehtäviinsä. 3. Terveystalo haluaa olla laaja-alaisesti mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa ja tukemassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä. Uskomme palveluiden digitalisointiin ja sähköisten palveluiden kehittämiseen osana nykyaikaista terveydenhuoltoa. Olemme rakentaneet potilaslähtöisiä ja sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta vaikuttavia yhteistyömalleja yhdessä julkisen sektorin kanssa. Käymme aktiivista keskustelua alan päättäjien ja vaikuttajien kanssa sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun Terveystalo vuosikatsaus 7

8 Asiakastyytyväisyys rakentuu henkilöstötyytyväisyydestä Kaiken toimintamme lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset ja korkealaatuiset palvelut sekä asiakastyytyväisyys. Terveystalon asiakastyytyväisyys on noussut joka vuosi vuodesta 2008 alkaen. Erinomaiset tulokset ovat vahva luottamuksen osoitus asiakkailtamme ja merkki palveluidemme laadusta. 8 Terveystalo vuosikatsaus 2011

9 Tyytyväinen henkilöstö takaa laadun Terveystalossa työskentelee ammattilaista eri puolilla Suomea. Tarjoamme kannustavan ja joustavan työympäristön, jossa tuetaan työntekijöiden ammattitaidon kehittymistä. Terveystalolaiset viihtyvät työssään: yli 90 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Uskomme, että henkilöstön tyytyväisyys on osaamisen ja ammattitaidon ohella tärkeää ja näkyy myös asiakkaille parempana hoitona sekä palvelukokemuksena. asiakas on aina etusijalla Terveystalo Lahden Kaija Ahvonen palkittiin ansiokkaan asiakaspalvelunsa johdosta. Kuvantamisen tiimissä röntgenhoitajana työskentelevän Kaijan palkitsemista perusteltiin hänen rautaisella ammattitaidollaan: kuvaustilanne voi olla asiakkaalle joskus pelottava kokemus, mutta Kaija osaa lukea asiakasta ja tehdä kokemuksesta miellyttävän. Kaija sanoo pitkän kokemuksen auttavan asiakkaiden huomioimisessa. Olen tehnyt röntgenhoitajan työtä 34 vuotta, joista 16 vuotta magneettikuvantamista. Kun työn tekniseen suorittamiseen ei joudu kuluttamaan paljon energiaa, pystyy keskittymään asiakkaaseen ja tämän huomioimiseen. Palkitseminen tuntuu todella hyvältä, ja palkinto kuuluu koko tiimillemme. Meidän porukka viihtyy työssään, ja se välittyy myös asiakkaille. Saamme paljon palautetta siitä, että työyhteisöstämme hehkuu hyvä tekemisen ja toisesta välittämisen meininki, iloitsee Kaija tunnustuksesta. Terveystalossa palkitaan hyvästä palvelusta ja työkaveruudesta Terveystalo mittaa vuosittain systemaattisesti sekä eri asiakasryhmien että oman henkilöstön ja ammatinharjoittajien tyytyväisyyttä laajalla tutkimuksella. Vuonna 2011 käytössä oli lisäksi kuukausittainen Syke-mittaus. Terveystalon työntekijöitä palkitaan monenlaisista onnistumisista. Vuoden 2011 aikana koko henkilöstön kattavassa palkitsemisjärjestelmässä palkittiin muun muassa asiakaspalveluteoista ja työkaveruudesta. Parhaissa käsissä -asiakaspalveluvalmennuksista puhtia palveluun Parhaissa Käsissä -palvelukonseptin valmennuksiin osallistui keväällä 2011 noin 350 Terveystalon asiakaspalvelun ammattilaista 12 koulutustilaisuudessa ympäri Suomea. Valmennuksen tavoite oli saada asiakaspalvelun ammattilaiset kehittämään oman yksikkönsä asiakaskohtaamisia ja huomioida entistä paremmin myös sisäiset asiakasryhmät. Valmennuksiin osallistuneiden palaute oli erittäin positiivista, ja vaikutukset näkyivät mm. kuukausittain mitatussa henkilöstön tyytyväisyyskyselyssä. Parhaissa Käsissä -valmennusten teemoja laajennettiin kevään ja syksyn kuluessa, ja niitä on tarkoitus laajentaa jatkossa myös muihin henkilöstöryhmiin. laatutyötä asiakkaan parhaaksi Terveystalo on sitoutunut toiminnassaan korkeaan laatuun ja kehittämistyöhön. Terveystalolla on Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008 -laatujärjestelmäsertifikaatti (nro ). Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen, laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot. Toimipaikka toisensa jälkeen on saavuttanut hienoja tuloksia toimiessaan aktiivisesti laadukkaan terveydenhuollon eteen. Laatuauditointi on objektiivinen arviointi siitä, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Terveystalossa olennaisina tarkastelun kohteina ovat prosessikuvaukset, dokumentointi sekä potilasturvallisuuteen, tietosuojaan ja lainsäädännön noudattamiseen liittyvät asiakohdat. Kyse on toimintatapojen arvioinnista, ei arvostelusta. Laatuvaatimukset pohjautuvat ISO 9001:2008 -standardiin (kansainvälinen laadunhallintajärjestelmä) ja Terveystalon laatujärjestelmään. Toukokuussa auditoinnin kohteena oli Kampin lääkärikeskus-sairaala. Kampin auditoinnin loppuraportti antoi toimipaikalle hyvät tulokset. Hyviin tuloksiin vaikuttivat olennaisesti henkilöstön aktiivinen ote ja innokkuus kehitystyöhön Terveystalo vuosikatsaus 9

10 Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkisia Väestön ikääntyminen sekä tarve parantaa suomalaisten työkykyä ja pidentää työuria lisäävät terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvia odotuksia. Tulevaisuudessa yksityiset toimijat varmistavat yhä suuremman osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kaikille suomalaisille. Terveydenhuoltoa tulisi aina tarjota potilaan omista lähtökohdista. EU:n vuonna 2013 voimaantulevan potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisesti jokaisella tulisi myös olla vapaus valita oma hoitopaikkansa. 10 Terveystalo vuosikatsaus 2011

11 julkinen sektori 80% yksityinen sektori 20% julkisen sektorin kumppani Suomalaisten terveyttä hoitavat julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset terveyspalveluyritykset. Pääosa eli 80 prosenttia terveydenhuollon palveluista tuotetaan julkisen sektorin eli kuntien tai sairaanhoitopiirien toimesta. Kunnat hankkivat terveydenhuollon palveluista vain neljä prosenttia alihankintana yksityisiltä yrityksiltä. Tällä alihankintaosuudella Suomeen on saatu mm. OECD-vertailun parhaimmistoon kuuluvat seulontapalvelut, jotka ovat hinnaltaan Skandinavian edulli simmat. Parhaimmistoa niistä on tullut yksityisten palveluntuottajien kehitystyöllä. Yksityiset terveyspalveluyritykset täydentävät siis julkisia terveyspalveluita siellä, missä yksityiset toimijat tuottavat palvelut tehokkaammin ja edullisemmin tai tuottavat sellaisia terveydenhuollon palveluita, joita julkinen sektori ei tarjoa. Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä ja uudistamassa suomalaista terveydenhuoltoa. Tekemättömät työt tulevat kalliiksi Sairastumiset ja työkyvyttömyys aiheuttavat Suomessa vuosittain miljardien eurojen menetykset. Työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi eläkkeelle jäädään keskimäärin alle 60-vuotiaana, ja työkyvyttömyyseläkkeellä on jo noin suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja. Ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaman työpanoksen kustannukseksi on arvioitu 24 miljardia euroa vuodessa. 1 EK:n, PwC:n ja Hoffmanco Internationalin vuoden 2011 selvityksen mukaan tekemättömän työn osuus koko palkkapotista on yrityksestä riippuen jopa 14 prosenttia. Poissaoloista koituvat kustannukset työntekijää kohti vaihtelivat eri yhtiöissä 950 eurosta euroon. Suomalaista terveydenhuoltoa tulisi kokonaisuudessaan tarkastella kriittisesti niin palveluiden saatavuuden kuin lääketieteellisen ja taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tästä hyvä esimerkki on työterveyshuolto, jonka tavoitteena on varmistaa yksilön työkyky ja vähentää terveysmenojen kokonaiskustannuksia, joista suurimman osan muodostavat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset. 1 Excenta Oy ja Työterveyslaitos: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Terveystalo vuosikatsaus 11

12 Lisää valinnanmahdollisuuksia potilaalle Suomalaisten oikeus hyvään ja riittävän nopeaan hoitoon pääsyyn tulisi turvata kaikissa olosuhteissa, ja palvelut tulisi tarjota potilaan omista lähtökohdista. Julkisen terveydenhuollon rahoitushaasteet ja hoitojonot ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa järjestelmää. Käytännössä tämä on tarkoittanut uudenlaisia palvelumalleja, joista osa on jo edennyt käytännön tasolle. 12 Terveystalo vuosikatsaus 2011

13 Potilaan etu on kaikkien etu Terveydessä kustannustehokkuus ei voi tapahtua laadun kustannuksella. Terveystalolla on paljon kokemusta korkeatasoisista terveyspalveluista, joilla on saatu aikaan merkittäviä säästöjä kunnille ja samaan aikaan säilytetty sekä lääketieteellinen laatu että potilaskokemus korkealla tasolla. Hoidamme Suomessa noin 90 prosenttia lakisääteisistä mammografiaseulonnoista. Ne ovat hintatasoltaan Skandinavian edullisimmat ja kansainvälisesti vertailtuna niin laadullisesti, potilaskokemuksena kuin lääketieteellisesti erittäin korkealle arvostettuja. 1 Olemme myös tuottaneet vuosina HUS:ille ostopalveluina kaihileikkausta, joilla on purettu potilasjonoja. Kaihijonojen purkaminen on ollut tehokkaan prosessin ansiosta jopa kolmanneksen halvempaa kuin vastaavat toimenpiteet julkisessa sairaalassa. Terveystalon hinnoittelulla veronmaksajille on koitunut arviolta miljoonan euron säästöt. On kaikkien suomalaisten etu, että terveydenhuollon palveluita tuotetaan monimuotoisesti ja että terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitetään asiakaslähtöisempään suuntaan ja olemassa olevia resursseja käytetään järkevästi. Ohjaavina tekijöinä tulee aina olla palvelun laatu ja potilaan tarpeet. Palveluseteli nopeuttaa hoitoon pääsyä Palveluseteli on yksi tapa edistää potilaan hoitoon pääsyä ja valinnanvapautta. Kyseessä on kunnan myöntämä maksuseteli, jolla asiakas voi hankkia kunnan valitsemilta yksityisiltä palveluntuottajilta terveyspalveluja. Kunta määrää palvelusetelin tiettyyn hoitoon, esimerkiksi leikkaukseen tai lääkärikäyntiin. Seteli on kunnalle keino järjestää sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita oman toimintansa ja ostotoiminnan rinnalla esimerkiksi silloin, kun kunta ei itse pysty tarjoamaan hoitoa riittävän nopeasti. Potilaat ovat voineet valita Terveystalon mm. Helsingin kaupungin suolistoskopian setelillä. Näiden lisäksi palveluseteliyhteistyötä on tehty mm. Ylöjärven, Nokian ja Pirkkalan kuntien kanssa koskien erikoislääkäreiden poliklinikkakäyntejä ja toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa, suonikohjujen vaahtoruiskutusta tai luomenpoistoja. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa hoitopaikan valinnan Toukokuun alusta voimaan tullut terveydenhuoltolaki lisää potilaan valinnanvapautta kotipaikkakunnan terveyskeskuksen ja hoitohenkilökunnan suhteen. Terveyskeskuksen ja sairaalan voi nyt valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Myös erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta. Terveydenhuoltolaki tulee asteittain voimaan, ja uudistus etenee siten, että vuonna 2014 hoitavan terveys keskuksen ja erikoissairaanhoidon yksikön voi valita mistä päin Suomea tahansa. Vuonna 2013 voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi laajentaa potilaan valinnanvapauden hoitopaikasta koko EU:n alueelle, ja samana vuonna voimaan tulevan potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisesti jokaisella tulisi olla vapaus valita hoitopaikkansa EU:n alueelta. 1 OECD: Health at a Glance Terveystalo vuosikatsaus 13

14 Toimiva työterveyshuolto tuo tyytyväiset työntekijät Työterveyspalvelut muodostavat noin puolet Terveystalon liiketoiminnasta. Terveystalolla on noin työikäistä työterveyshuollon huollettavaa. Terveystalo haluaa olla paras työterveyden ja -hyvinvoinnin sekä henkilöstötuottavuuden kumppani.tarjoamme valituille strategisille asiakkaillemme laajimman palvelukonseptin, joka sisältää asiakkaan työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden tilanneanalyysin, analyysiin ja yrityksen strategiaan perustuvan ratkaisusuunnitelman sekä siihen soveltuvat palvelut. Mitä on osallistava työterveyshuolto? Terveystalon työterveyshuollon palveluita toteutetaan Osallistavan työterveyshuollon konseptin mukaisesti, sanoo työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela. Työterveystoiminnan ydin on asiakkaan tarpeissa. Tarpeet muodostavat konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan. Jotta yrityksen tavoitteet toteutuvat, työterveyshuollon, asiakasyrityksen työntekijöiden ja johdon täytyy osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Työterveyshuolto ei ole ainoastaan saavutettu etu tai rekrytointivaltti. eläkeriskien arviointi voi pidentää työuria Työterveyshuolto voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen toimintaan ja ihmisten työuriin ennakoimalla eläkeriskejä. Ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot aiheuttavat suomalaisissa yrityksissä miljardien eurojen menetykset joka vuosi. 14 Terveystalo vuosikatsaus 2011

15 suomen tunnetuin työterveyspalveluyritys Terveystalo nousi vuonna 2011 Suomen tunnetuimmaksi työterveyspalveluyritykseksi. (Lähde: Taloustutkimus) 2011 Terveystalo vuosikatsaus 15

16 Ennakoi parempaa työtulevaisuutta ja tuottavuutta Työterveyspalveluissa painopiste on siirtymässä yhä enemmän asiakkaan työterveyspalveluista saamiin kokonaishyötyihin, joissa otetaan huomioon sekä henkilöstön työhyvinvointi, työ- ja toimintakyky että sairaspoissaolo- ja eläkekustannukset. Useat asiakasyritykset tarjoavat henkilöstölleen myös kattavat erikoislääkärikonsultaatiot ja jotkut yritykset erikoislääkärin antaman hoidon. Terveystalon palveluihin kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä palveluja, työkykyriskin varhaista tunnistamista, työterveyspainotteista sairaanhoitoa, tutkimus- ja toimenpidepalveluja sekä muuta terveydenhuoltoa, esimerkiksi erikoislääkäripalveluita ja rokotuksia. 16 Terveystalo vuosikatsaus 2011

17 hylkiikö työelämä yli 52-vuotiaita? Terveystalo teetti työurien pidentämiseen ja töissä jaksamiseen liittyvän tutkimuksen tammi-helmikuussa Tutkimukseen vastasi tuhat työssä käyvää ja kaksisataa työpaikalla päättävässä asemassa olevaa suomalaista. Tutkimuksen mukaan puolessa suomalaisista työpaikoista esiintyy vähäistä nihkeää suhtautumista iäkkäämpiin työntekijöihin. Joka kymmenennellä työpaikalla ikäasenneongelmat ovat puolestaan vähintään kohtalaisen suuria. Lisäksi viisikymppisistä työntekijöistä noin joka viides kokee, että työnantaja pyrkii laittamaan iäkkäämpiä työntekijöitä pois töistä ennen eläkeikää. Sekä työnantajat että työnhakijat arvioivat iän vaikeuttavan uuden työpaikan saamista olennaisesti 50 ja 55 ikävuoden välissä. Tutkimus osoitti, että Suomessa työelämän haamuraja on todellisuudessa kaukana toiveista. Käytännössä työpaikan vaihtamismahdollisuudet vaikeutuvat olennaisesti jo 52 ikävuoden jälkeen. Työterveystreeni tukee yksilöllistä työhyvinvointia Turun Terveystalossa pilotoitiin moniammatilliselle yhteistyölle perustuva työhyvinvoinnin toimintamalli. Työterveystreeni-nimistä toimintatapaa lähdettiin luomaan ajatuksella siitä, miten työntekijää voitaisiin tukea jaksamaan työssä. Mallia aiotaan laajentaa myös muihin työterveyshuollon toimipisteisiin Terveystalossa. sante Terveyskysely tunnistaa piileviä terveysongelmia Terveystalo ja Evalua International Ltd. Oy solmivat syksyllä 2011 yhteistyösopimuksen Sante Terveyskyselyn toteuttamisesta Terveystalon asiakasyrityksissä. Kyselyn avulla tunnistetaan työntekijöiden piileviä terveysongelmia ja hallitaan sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä. Sante tuottaa tietoa yksittäisen henkilön terveysriskeistä sekä kyvystä jaksaa ja selviytyä työssään. Tuloksien avulla työterveyden ja työhyvinvoinnin toimenpiteet voidaan kohdentaa entistä paremmin. Sante Terveyskysely perustuu tutkittuun tietoon työkykyä parantavista ja ylläpitävistä keinoista. Se on ollut Suomessa käytössä jo kymmenen vuotta, mutta sen sisältöä ja tulkintoja on päivitetty useaan otteeseen tuoreen tutkimustiedon pohjalta Terveystalo vuosikatsaus 17

18 Terveydenhuolto tarvitsee investointeja ja innovaatioita Terveystalo parantaa jatkuvasti palveluidensa saatavuutta. Vuoden 2011 aikana olemme avanneet uusia toimipaikkoja ja kasvaneet yritysostoin. Kasvu lisää myös uusia hoitomuotoja ja täydentää julkisen sektorin palveluita. Vuonna 2011 Terveystalo investoi noin 100 miljoonaa euroa suomalaisiin terveydenhuollon palveluihin ja verkostoon. Jere Elo, HiQ Finland sähköisen asioinnin edelläkävijä Uusi sähköinen ajanvaraus ja uudet verkkosivut parantavat palveluidemme saatavuutta asiakkaillemme. Mobiiliajanvarauksen ja yritysasiakkaiden sähköisten palveluiden ansiosta palvelumme, kuten ajanvaraus, ovat asiakkaiden käytettävissä 24/7 eri kanavissa. Terveystalolla on Suomen kattavin potilastietojärjestelmä, jossa lähes kolme miljoonan suomalaisen terveystiedot ovat koko valtakunnallisen verkoston käytössä. Asiakaspalvelun kehittämisen rinnalla helpotamme ja tehostamme henkilöstömme työtä uusin sähköisin ratkaisuin. Palveluverkko kasvoi ja vahvistui Terveystalo pyrkii rakentamaan suomalaisille entistä parempia terveydenhuollon palveluita valtakunnallisesti. Vuonna 2011 vastasimme kasvavaan kysyntään avaamalla uudet täyden palvelun lääkärikeskukset Hervantaan ja Järvenpäähän. Tampereen keskustaan avattiin myös monipuolinen silmäsairaala. Uusien toimipaikkojen lisäksi Terveystalo vahvisti palveluverkostoaan yritysostoin. Merkittävimmät yrityskaupat olivat Oulussa ja Pohjois-Suomen kaupungeissa toimivan ODL Terveyden ja Turun Lääkäriasema Pulssin siirtyminen osaksi Terveystaloa. Yrityskaupat vahvistavat erikoislääkäri- ja sairaalatarjontaamme sekä työterveyshuollon palveluita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. 18 Terveystalo vuosikatsaus 2011

19 2011 Terveystalo vuosikatsaus 19

20 Tehokasta vai tehotonta terveydenhuoltoa? ess.fi Talouselämä kaleva.fi Terveys on yhteiskunnallisestikin arvossaan. Sellaista sivistysmaata ei ole, jossa ei lainsäädännöllisesti olisi otettu terveydenhuoltoa erityiskohteluun. Suomessa perustuslain 19 säätää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Valtiovalta on järjestänyt sen meillä siten, että terveyspalvelut tarjotaan joko julkisen järjestelmän, työterveyshuollon tai yksityislääkärijärjestelmän kautta. Julkinen valta subventoi potilaan kuluja hänen valitsemansa palvelujärjestelmän mukaan. Julkisen rahan osuus potilaan kuluista on kunnallisessa terveydenhuollossa yli 90 prosenttia, yksityislääkärijärjestelmässä noin 25 prosenttia ja työterveyshuollossa kaksi prosenttia. Kun Suomen ja Euroopan talous on velkaantumisen kurimuksessa ja vanhenevan ikärakenteen haasteissa, se johtaa julkisen keskustelun lisääntymiseen myös terveydenhuollon osalta. Me Terveystalossa olemme avoimesti todenneet, että haluamme olla mukana keskustelussa tuomassa oman kokemuksemme ja näkemyksemme käytettäväksi tulevien päätösten valmistelussa. Terveydenhuollon tehokkuus tai tehottomuus on syystäkin yksi julkisen keskustelun vakiaiheista. 20 Terveystalo vuosikatsaus 2011 Hoitotakuulaista huolimatta hoidon saatavuus on monesti varsin heikko ja hoitoihin jonotetaan. Oma kokemuksemme julkisten palveluiden tuottamisesta tulee esiin erityisesti leikkaustoiminnassa, mammografiaseulonnoissa ja kokonaisvaltaisissa erikoissairaanhoidon hoitoketjuissa. Meidän havaintomme on, että julkisia palveluita pystytään tuottamaan oleellisesti halvemmalla verrattuna tämänhetkiseen julkisomisteiseen palvelutuotantoon, ja samalla pystytään käytännössä poistamaan jonotus. Kun julkinen terveydenhuolto alihankkii vain neljällä prosentilla julkisen terveydenhuollon palveluita, voi avoimesti kysyä, heitetäänkö kunnissa hukkaan mittava säästöpotentiaali ja oman toiminnan kirittämismalli. Toinen vakiaiheista on työterveyshuollon rooli terveydentuottajana. Julkisen perusterveydenhuollon kriisiytymisen yhdeksi syyksi jotkut haluavat nostaa työterveyshuollon. Työterveyshuolto kuluttaa alle neljä prosenttia Suomen terveysmenoista, mutta tulokset ovat varsin vaikuttavia. Oman kokemuksemme mukaan hyvin suunnitellulla työterveyshuollolla voidaan todistetusti saada aikaan useiden vuosien nousu eläkkeellejäänti-ikään, useiden prosenttiyksikköjen lasku sairauspoissaoloihin ja merkittävä lasku

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon murros on käynnissä Terveystalo muutoksen moottorina ja haastajana. Juha Tuominen, johtava ylilääkäri

Terveydenhuollon murros on käynnissä Terveystalo muutoksen moottorina ja haastajana. Juha Tuominen, johtava ylilääkäri Terveydenhuollon murros on käynnissä Terveystalo muutoksen moottorina ja haastajana Juha Tuominen, johtava ylilääkäri Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys Lähes 150 toimipaikkaa, 60 paikkakunnalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset. Vuosikatsaus 2009

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset. Vuosikatsaus 2009 Kaikki mitä terveyteesi tarvitset Vuosikatsaus 2009 Terveystalo terveyspalveluja ihmisen parhaaksi Tornio Kemi Rovaniemi Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen

Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen Mitattua vaikuttavuutta Juha Tuominen Suomi ja Työtulevaisuus II 10.4.2014 Terveystalon tavoitteena pohjoismainen laatujohtajuus Strateginen painopiste: Asiakaskeskeinen terveydenhoito Saavutetaan sitoutumalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkäripäivät 2011 Antti Aho Tero Silvola Sivu 1 Mistä tulemme ja mitä eväitä meillä on matkarepussa? Sivu 2 Mistä tulemme? TAVOITTEET Yksityinen Lääkärin vastaanotto

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj

Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Sijoittaja- ja lehdistötilaisuus 17.2.2014 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva suun ja hampaiden terveydenhoitopalveluja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen 23.5.2014, Naantali Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Mikko Wirén Toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja, SASKY Toivon että nyt kehitettäisiin vaihtoehtoja, tutkittaisiin ja vertailtaisiin

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Terveystalo Sport. Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013

Terveystalo Sport. Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013 Terveystalo Sport Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013 Terveystalo urheilijoiden asialla Terveystalo Sport -palvelu on huippu-urheilijoille tavoitteellisille aktiiviurheilijoille sekä kuntourheilijoille

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot