O P I N TO - O PA S Kielipalvelut

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO O P I N TO - O PA S Kielipalvelut

2 Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Kielipalvelut-yksikkö Postiosoite: PL 700, VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, 2. krs, Yliopistonranta 10, VAASA Puhelinvaihde: (06) Amanuenssi: (06) Oppaan toimittaja: Toimitussihteeri: Hanna Snellman Tarja Salo Painatus: Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012 ISSN

3 Sisältö Henkilökunta Opinto-oppaan rakenne lyhyesti Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä... 7 Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena... 7 Opintoneuvonta... 8 Yleistä kieliopinnoista... 8 Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot... 9 Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus...10 Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen...11 Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet...11 Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle...12 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Kielten itseopiskelu...13 Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset Yleistä...16 Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Humanistisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli Hallintotieteellinen, humanistinen ja kauppatieteellinen ala Äidinkieli (suomi) / modersmål (svenska)...20 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) / det andra inhemska språket (finska) Ruotsin kertauskurssi...23 Ruotsin peruskurssit...24 Finska som det andra inhemska språket Teknillistieteellinen ala...28 Äidinkieli (suomi) / modersmål (svenska)...28 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) / det andra inhemska språket (finska) Ruotsin peruskurssi...30 Finska som det andra inhemska språket för teknologie studerande Peruskursseja täydentävät kurssit...31 Suomen kielen täydennysjakso...31 Ruotsin kielen täydennysjakso

4 5 Opintojaksokuvaukset: tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi...34 Tieteellinen kirjoittaminen englanniksi Opintojaksokuvaukset: vieraat kielet Yleistä...36 Alkeiskurssit (2. vieras kieli)...38 Espanja...39 Italia...40 Ranska...41 Saksa...42 Venäjä...44 Vapaasti valittaviksi opinnoiksi soveltuvat alkeiskurssit Johdanto japanin kieleen ja kulttuuriin...46 Introduction to Chinese Language and Culture Latinan kielen alkeiskurssi...46 Survival Russian...47 Täydennyskurssit (2. vieras kieli)...47 Espanja...48 Italia...48 Ranska...49 Saksa...49 Venäjä...50 Peruskurssit (1. tai 2. vieras kieli)...50 Englanti...50 Espanja...54 Ranska...55 Saksa...55 Venäjä Opintojaksokuvaukset: jatkokurssit...58 Englanti...58 Ruotsi...62 Saksa...69 Suomi...72 Venäjä...73 Monikielisyys Language Studies for Foreign Students Helsingin yliopiston oikeustieteellisen koulutusalan kieliopinnot

5 Henkilökunta Henkilökunta johtaja FT Martina Buss amanuenssi FM Hanna Snellman opintoasiansihteeri yo-merk. Kaija Salonen-Malkakorpi suomen kielen lehtori FT Ulla-Helena Kapiala suomen kielen lehtori FL Heli Katajamäki suomen kielen yliopisto-opettaja FM Marjut Männistö suomen kielen ma. yliopisto-opettaja FM Mia Mäki-Ista ( ) ruotsin kielen yliopistonlehtori FT Raija Berglund ruotsin kielen lehtori FD Sirpa Koiranen ruotsin kielen yliopistonlehtori FT Sirpa Sipola ruotsin kielen ma. yliopisto-opettaja FM Timo Väätänen ( ) englannin kielen yliopistonlehtori PhD Daniel F. Floyd englannin kielen yliopistonlehtori PhD Cintia S. Widmann Etchemaite englannin kielen yliopisto-opettaja FM Tuija Luokkakallio englannin yliopisto-opettaja FM Simone Sundqvist saksan kielen lehtori DÜ Silke Rose saksan kielen yliopistonlehtori FT Tiina Sorvali venäjän kielen lehtori FL Vasilij Namsaraev Lisäksi Kielipalvelut-yksikössä toimii useita sivutoimisia tuntiopettajia. 5

6 Opinto-oppaan rakenne lyhyesti 1 Opinto-oppaan rakenne lyhyesti Kappaleessa 2 on esitelty Kielipalvelutyksikkö yleisesti. Kappaleesta löytyy myös tietoa opintoneuvonnasta, kieliopintojen korvaamisesta kokeilla ja hyväksilukemisesta yleensä, kielten opetuksen suunnittelusta ja ryhmiin ilmoittautumisesta, kielten itseopiskelusta sekä ohjeita kieliharjoittelun ja kypsyysnäytteen suorittamisesta. Kappaleessa 3 on tärkeää tietoa korkeakouluopiskelijoiden pakollisista asetuksen mukaisista kieliopinnoista sekä lyhyt kuvaus koulutusalakohtaisista pakollisista kieliopinnoista. Kappaleessa 4 on esitelty tutkintoihin kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojaksot. Kappaleessa neljä on myös ruotsin kielen kertauskurssin ja ruotsin ja suomen kielien täydennysjaksojen kuvaukset. Kappaleessa 5 on kuvattu tieteellisen kirjoittamisen opintojaksot. Vieraiden kielten (englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, ranska, saksa ja venäjä) alkeiskurssien, täydennyskurssien ja peruskurssien kuvaukset löytyvät kappaleesta 6. Kappaleessa 7 on Kielipalvelut-yksikön opintotarjontaan kuuluvien jatkokurssien kuvaukset. Kappaleessa 8 on kuvattu ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetut englannin, suomen ja venäjän kielen opinnot. Kappaleesta 9 löytyy Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle koulutusalalle suunnitellut kieliopinnot. 6

7 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä 2 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstö Korkeakoulututkintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolinen kielitaito opiskelua ja työelämää varten. Tutkintojen opetussuunnitelmissa on määritelty kieliopintojen vähimmäismäärä. Moni tutkimus- ja työelämän ala edellyttää kuitenkin vähimmäismäärää laajempaa ja monipuolisempaa kielitietoa ja viestintätaitoa. Vaasan yliopisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielten opiskeluun. Kielipalvelut-yksikkö suunnittelee yhdessä humanistisen koulutusalan oppiaineiden kanssa kielten opetusta yliopiston kaikkien alojen opiskelijoille. Yhteistyötä tehdään myös kaikkien muidenkin koulutusalojen kanssa. Kielipalvelut-yksikön opetus on suunniteltu vastaamaan eri koulutusalojen tarpeita. Se sisältää kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Kielipalvelut-yksikön opetustarjontaan kuuluu siten kursseja suomen, ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan, kiinan ja japanin kielissä. Avoimen yliopiston kautta tarjotaan lisäksi kursseja italian ja latinan kielissä. Kieliä voi opiskella myös sivuaineena, joko poimimalla riittävä määrä kieliopintoja Kielipalvelut-yksikön tarjonnasta tai suorittamalla filosofisen tiedekunnan tarjoamia kokonaisuuksia esim. ranskan ja venäjän kielissä. Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä vahvistaakseen opiskelija voi suorittaa Kielipalvelut-yksikön Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden. Ko- konaisuus käsittää pakollisten kieliopintojen lisäksi opintopisteen edestä kielikursseja tai kymmenen opintopistettä kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavia kieliopintoja. Käytännön monikielisyys -opintokonaisuus esitellään sivulla 9. Kielipalvelut-yksikkö on filosofisen tiedekunnan alainen yksikkö. Kielipalvelutyksikön päätösvaltaa käyttävät yksikön johtoryhmä ja johtaja. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmässä on edustettuina kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat, yksikön opetushenkilöstö sekä opiskelijat. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmään kuuluvat professori Peter Gabrielsson, yliopistonlehtori Kirsi Lähdesmäki, professori Merja Wanne, yliopistonlehtori Tiina Sorvali sekä VYY:n nimeämä opiskelijaedustaja. Johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani Hannu Katajamäki ja asiat valmistelee yksikön johtaja Martina Buss. Johtoryhmän tehtävänä on edustaa Kielipalvelut-yksikön palvelujen käyttäjiä, kehittää yksikön toimintaa ja osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen. Opetussuunnitelmat vahvistetaan filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena Vaasan yliopiston humanistisen koulutusalan perinteisiä ja keskeisiä tutkimusaloja ovat ammattikielet ja monikielisyys. Tutkimustuloksia sovelletaan kielten 7

8 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä opetukseen, esimerkiksi monikielisyystutkimukseen liittyvää kielikylpymenetelmää käytetään Kielipalvelut-yksikön ruotsin kielen opetuksessa. Opintoneuvonta Kielipalvelut-yksikkö (Fabriikki, Yliopistonranta 10) neuvoo kielten opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Kielipalvelut-yksikön opintoneuvontaa antavat amanuenssi ja kursseista vastaavat opettajat opetuksen yhteydessä tai vastaanottoaikoina. Myös opintoasiainsihteeri voi auttaa. Eri koulutusalojen opintoasioista vastaavat opintopäälliköt ja amanuenssit vastaavat tutkintokohtaisiin erityiskysymyksiin. Yleistä kieliopinnoista Kielipalvelut-yksikkö järjestää mahdollisuuksien mukaan alkeis- ja täydennyskursseja eri kielissä. Myös Avoin yliopisto järjestää yksikön suunnittelemia alkeiskursseja. Lisätietoja Avoimen yliopiston opinnoista löytyy osoitteesta uwasa.fi/avoin/opiskelu/opiskelukaytannot. Ruotsin, ranskan ja saksan kielissä järjestetään syyslukukauden alussa tasotesti. Ranskasta ja saksasta järjestetään tasotestit myös syyslukukauden lopussa. Ruotsin kielen tasotestiin osallistuvat kaikki ne opiskelijat, joiden ylioppilastodistuksen ruotsin arvosana A-kielessä on lubenter approbatur tai sitä alempi, B-kielessä cum laude approbatur tai sitä alempi ja ne, joilla ei ole ruotsin kielen arvosanaa ylioppilastodistuksessa. Ranskan ja saksan kielien tasotestiin osallistuvat kaikki peruskursseille aikovat opiskelijat. Tasotestin hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä peruskurssille osallistumiselle. Jos opiskelijalla ei ole vaadittavaa kielitaidon lähtötasoa, on hänen syytä hankkia se tai kerrata koulutietojaan ennen peruskurssille osallistumista. Kielten peruskurssien tavoitteena on kartuttaa kielitaitoa ja perehdyttää opiskelija oman alansa ammattikieleen. Peruskurssien kielitaidon lähtötasona on ylioppilastutkinnossa vaadittava kielitaito. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan tasoisia ja sisältöisiä kursseja, tai on hankkinut vastaavan kielitaidon ulkomailla opiskellessaan, hän voi anoa pakollisen kurssin korvaamista aikaisemmilla suorituksilla. Opiskelijat, jotka katsovat, että heillä on aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot voivat 1. anoa suoraan pakollisen kielen peruskurssin korvaamista aiemmilla asianomaisen kielen korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuusanomus tehdään lomakkeella, jonka saa yliopiston opiskelijakansliasta tai yliopiston verkkosivuilta osoitteesta TAI 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Tämä menettely koskee vain kielten pakollisia peruskursseja ja edellyttää, että kielitaidon taso on laajempi kuin ylioppilastutkinnossa vaadittava taso. Korvaavia kielikokeita järjestetään ruotsin, englannin, ranskan ja saksan kielissä sekä suomen kielen suullisen viestinnän ja 8

9 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä Finska som det andra inhemska språket -opintojaksosta. Korvaavat kokeet pidetään syyslukukaudella. Venäjän ja espanjan kielissä korvaavista kielikokeista sovitaan erikseen asianomaisen oppiaineen lehtorin kanssa. Opiskelija voi osallistua korvaavaan kielikokeeseen ainoastaan yhden kerran. Korvaaviin kielikokeisiin liittyviin kysymyksiin vastaa amanuenssi numerossa (06) Peruskurssien jälkeen opiskelijoille on tarjolla useita jatkokursseja eri kielissä. Jatkokurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa ko. kielen hallintaa. Peruskurssien jälkeisistä kursseista opiskelija voi koota itselleen jopa opintokokonaisuuden tai hän voi suorittaa esim. ranskan ja venäjän sivuaineopinnot humanistisen koulutusalan opintotarjonnan mukaan. Työelämässä laajan ja monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu yhä enemmän, joten kaikille opiskelijoille suositellaan kielitaitoon panostamista jo opintojen aikana. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot Vaasan yliopiston opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia valmiudet kommunikoida kahdella tai useammalla vieraalla kielellä. He voivat syventää jo olemassa olevaa kielitaitoaan tai laajentaa osaamiensa kielten valikoimaa. Määrätietoisilla valinnoilla opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja, jotka vahvistavat heidän kielitaitoaan, kulttuuriosaamistaan ja ammattikielistä viestintäänsä sekä näiden tarkempaa tuntemusta. Samalla heidän kansainvälistymisvalmiutensa vahvistuvat. Kielipalveluiden kursseilla keskitytään nimenomaan käytännön kielitaidon viestintävalmiuksien hankkimiseen, parantamiseen ja syventämiseen. Saadakseen tutkintoonsa sellaisen kielitaitokomponentin, jolla on painoarvoa työelämässä, opiskelija voi valita Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden, jolloin hän suorittaa tutkintoon pakollisena kuuluvien kieliopintojen lisäksi opintopistettä kieliopintoja. Kokonaisuuteen hän valitsee vähintään kaksi kieltä. Kielet voivat olla tuttuja, jolloin opiskelija keskittyy syventämään kielitaitoaan ja parantamaan sekä suullisia että kirjallisia kommunikointivalmiuksiaan. Hän voi halutessaan myös laajentaa kielitaitoaan edelleen ja valita jonkin uuden kielen alkeiskurssit. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuudessa on mahdollista valita suuntautumisvaihtoehto sen mukaan, haluaako keskittyä erityisesti työelämässä tarvittaviin taitoihin vai yleisiin kieli- ja kulttuuriopintoihin. Vaikka opiskelija sitoutuukin suorittamaan toisen linjan, on hänen silti mahdollista suorittaa toisen linjan kursseja 5 10 opintopisteen verran. Yksilön monikielisyys 3 op -opintojakso on pakollinen Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden suorittaville. Kansainvälisille opiskelijoille ja yliopiston kansainvälisille työntekijöille on tarjolla Practical Finnish -linja. Työelämän viestintä-linja opiskelija suorittaa vähintään kahden eri kielen opintojaksoja, mutta hän voi halutessaan suorittaa opintojaksoja useammallakin kielellä. Tämän linjan opintojaksot ovat kaikki vähintään B1- tason kursseja, joten opiskelija pystyy 9

10 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä syventämään kielitaitoaan erinomaisesti. Kieli ja kulttuuri -linja opiskelija suorittaa vähintään kahden eri kielen opintojaksoja, joko niin, että hän suorittaa kahden jo osaamansa kielen opintojaksoja ja parantaa kielitaitoaan ja syventää kulttuurintuntemustaan kyseisillä kielialueilla, tai hän valitsee jo osaamansa kielen opintojaksojen lisäksi toiseksi kieleksi aivan uuden kielen. Practical Finnish-linja antaa opiskelijoille toimivan suomen kielen taidon, työmarkkinoilla tarvittavia kielellisiä valmiuksia ja Suomen kulttuurin tuntemusta. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuteen voi myös sisällyttää kieliharjoittelua, ulkomaanvaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja sekä muita soveltuvia opintoja. Opiskelija voi myös suorittaa suppeamman kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavan opintokokonaisuuden (10 op), johon hän valitsee omaa osaamistaan vahvistavia jaksoja molemmilta linjoilta. Kaikki edellä kuvatut kokonaisuudet voidaan hyväksyä tutkintoon kuuluviksi kansainvälistymisopinnoiksi. Käytännön monikielisyys -opintokokonaisuuden suorittavalle opiskelijalle tehdään Kielipalvelut-yksikössä opintokokonaisuuden HOPS, joka lähetetään myös ko. koulutusalan opintopäällikölle tiedoksi. Kielipalvelut-yksikön verkkosivuilla on lisätietoja kokonaisuuden suorittamisesta. Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon pakollisina opintoina. Opiskelijan tulisi hyvissä ajoin suunnitella kieliopintonsa siten, että ne sopivat luontevasti muuhun opinto-ohjelmaan. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi. Lisäksi kursseilla on kunkin oppiaineen suosittelema suoritusjärjestys. Osallistuminen usean eri kielen kursseille samanaikaisesti ei ole suositeltavaa eikä aikataulujen vuoksi aina edes mahdollista. Kurssit ovat intensiivisiä ja niiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen (opetusta 4-8 tuntia viikossa). Kurssin suoritustapa ilmenee kurssikuvauksesta. Kursseista voidaan järjestää kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kieliopinnoissa edellytetään aktiivista osallistumista kurssin luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden suorittamista kurssin aikana. Opiskelijan suorituksia arvioidaan tällöin jatkuvasti kurssin kuluessa ja suoritukset vaikuttavat mahdollisesta kirjallisesta tentistä saadun arvosanan lisäksi kurssin kokonaisarvosanaan. Opiskelijoille suositellaan myös toisen vieraan kielen peruskurssitasoisia opintoja, koska ne ovat sisällöltään ja vaativuustasoltaan sellaisia, joita tutkintoasetuksessa tarkoitetaan vieraan kielen opinnoilla. Mikäli opiskelijan toisen vieraan kielen opinnot alkavat alkeistasolta, olisi hänen hyvä suunnitella opintonsa niin, että hän aloittaa alkeisopintonsa hyvissä ajoin ja ehtii suorittamaan myös peruskurssitasoiset opinnot ko. kielessä opiskeluaikanaan. 10

11 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen Opetusryhmiin on ilmoittauduttava ennen opetuksen alkua WebOodissa. Opetuksessa ryhmäkoko vaihtelee kurssin työskentelytavasta riippuen. Syyslukukauden ryhmiin ilmoittaudutaan heti syyslukukauden alussa ja kevään ryhmiin syyslukukauden loppupuolella. Kurssi-ilmoittautumisesta tiedotetaan ilmoitustaululla, opetusaikatauluissa sekä Kielipalvelut-yksikön kotisivuilla. Kielten ryhmiin ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija varmistaa kurssille pääsynsä olemalla läsnä ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla heti luennon alussa. Muussa tapauksessa ilmoittautuneen opiskelijan paikka annetaan varasijalla olevalle opiskelijalle. Ryhmien osallistujamäärä on rajoitettu, määrä käy ilmi kurssilistoista. Opetusaikatauluun voidaan ilmoittautumisen jälkeen tehdä muutoksia, esimerkiksi jos jollekin kurssille ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Jos opiskelija haluaa perua osallistumisensa kurssille, hänen on ehdottomasti ilmoitettava siitä Kielipalvelut-yksikön amanuenssille tai kurssin opettajalle. Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet Opiskelusta, työharjoittelusta tai oleskelusta ulkomailla voi saada 2 6 opintopistettä opintojen ja oleskelun pituudesta ja laajuudesta riippuen. Nämä ohjeet koskevat Kielipalvelut-yksikön opettamia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kieliä. Humanistisen koulutusalan oppiaineissa pää- ja sivuaineita opiskelevat toimivat oppiaineiden ohjeiden mukaisesti. Kieliharjoitteluksi soveltuu yleensä opiskeluaikana suoritettu ulkomaanjakso, jonka aikana oleskellaan ko. kieltä puhuvassa maassa ja käytetään ko. kieltä päivittäisessä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kieliharjoitteluksi hyväksytään vähintään 1 kk:n oleskelu kohdemaassa kohdekieltä opiskellen tai vähintään 2 kk:n työskentely tai muu opiskelu kohdemaassa. Ruotsin kielen osalta kieliharjoittelun voi suorittaa myös Suomessa tandem-kurssina ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tarkemmat ohjeet saa ruotsin lehtorilta. Kieliharjoittelusta saa opintopisteitä pääsääntöisesti 1 2 kk:n oleskelu maassa = 2 op n. 6 kk:n oleskelu tai 1 lukukauden opiskelu = 3 op n. 1 vuoden oleskelu tai lukuvuoden opiskelu = 4 op Kieliharjoittelua voi kuulua tutkintoon enintään 6 op. Kieliharjoittelulla ei voi korvata kielten pakollisia kursseja. Kieliharjoittelu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen suoritus. Kotimaahan palattua kieliharjoittelusta laaditaan raportti. Raportin pituus on 2 3 sivua ja se kirjoitetaan ko. kielellä. Se laaditaan humanistisen koulutusalan kirjoitusohjeiden mukaan. Raportin tulee sisältää nimen ja opiskelijanumeron lisäksi ainakin seuraavat asiat: missä olit kuinka kauan viivyit mitä teit oleskelusi aikana? Jos opiskelit, missä ja mitä? Jos olit töissä, missä ja mitä töitä teit? mitä opit millä tavalla jakso mielestäsi oli kieliharjoittelua? liitteeksi kopio työ- tai opiskelutodistuksesta 11

12 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä Raportti voi sisältää seuraavaa: koitko jakson hyödylliseksi? miksi / miksi et? millaista maassa oli? kokemuksesi kulttuurista? mistä erityisesti pidit / et pitänyt? miksi? miten aiot tästä eteenpäin ylläpitää kielitaitoasi? Kieliharjoitteluraportti palautetaan kyseisen kielen kielenopettajalle mahdollisimman pian, mutta viimeistään harjoittelua seuraavana lukuvuonna. Raportin palautuspäivät ovat syyslukukaudella ja kevätlukukaudella. Kieliharjoitteluraportti palautetaan Kielipalvelut-yksikön ko. kielen lehtorille henkilökohtaisesti. Se arvostellaan sekä kielellisesti että sisällöllisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa raporttia täydennetään lehtorin ohjeiden mukaan. Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle Osana sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelijan on kirjoitettava valvonnan alainen, tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte, johon opiskelija itse ilmoittautuu jätettyään tutkintoonsa vaadittavan tutkielman tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä, sen mukaan kummalla kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava oman tieteenalansa ja koulusivistyskielensä hallinta. Kypsyysnäytteen kielitaitoa osoittava osa suoritetaan pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kielitaitoa osoittavaa kypsyysnäytettä ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kypsyysnäytteen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Siinä on oltava aloitus, lopetus ja kappalejako ja lisäksi otsikko, joka on merkitty näkyviin. Otsikko kirjoitetaan samalla kielellä kuin kypsyysnäyte. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja antaa tavallisesti kaksi tutkielman aihepiiriin liittyvää otsikkoa, joista opiskelija valitsee toisen. Kirjoittaja ei saa edellyttää, että lukija olisi perehtynyt hänen tutkielmaansa, vaan kypsyysnäyte on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin 4 tenttivastauspaperisivua jokaiselle riville kirjoitettuna. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa minä tahansa kuulustelupäivänä ja siihen ilmoittaudutaan opiskelijakansliassa viimeistään viikkoa ennen kuulustelupäivää. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielman ohjaaja että äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen tulokset ilmoitetaan opintorekisteriin 30 päivän kuluessa kirjoituspäivästä. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelijan on hyvä tulla saamaan palautetta kirjoituksestaan sen tarkastajilta ennen uuteen kokeeseen ilmoittautumista. Kypsyysnäytteeseen osallistuvien opiskelijoiden on hyvä tutustua Moodlesta löytyvään kypsyysnäytteen laatimista koskevaan ohjesivustoon. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijalle voidaan hyväksilukea opintoja joko muual- 12

13 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä la suoritettujen opintojen perusteella ja/tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Aloite ja vastuu aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta ovat aina opiskelijalla, samoin kuin osaamisen todentaminen. Hyväksiluvun hakeminen on aina vapaaehtoista. Hyväksiluku muualla suoritettujen opintojen perusteella Hyväksiluvun lähtökohtana on, että opiskelijalta ei vaadita uudelleen suorituksia, joita sisällöllisesti vastaavat opinnot hän on jo suorittanut. Opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tai sisällyttämällä. Opintojakson/opintokokonaisuuden korvaaminen Tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat ensisijaisesti opintosuoritusten osaamistavoitteet, mutta myös opintojen laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintojakson/opintokokonaisuuuden sisällyttäminen Tutkintoon sisällytetään toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta Vaasan yliopiston opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin. Hyväksiluku muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Tällaista osaamista on voinut syntyä epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen yhteydessä. Hyväksilukemisen lähtökohtana ovat osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Hyväksilukemista haetaan erilliselle lomakkeella, joka toimitetaan tiedekunnan/koulutusalan AHOT-vastaavalle. Kielten itseopiskelu Kielipalvelut-yksikön tarjoamilla kursseilla on tarkoitus antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvä kielitaito työelämää ja opiskelua varten. Jotta kielitaito pysyisi yllä on sitä hyvä harjoittaa myös itsenäisesti. Myös kielen kertaaminen ennen peruskurssille osallistumista on suositeltavaa, mikäli opiskelijan edellisistä kieliopinnoista on kulunut aikaa. Tiedekirjasto Tritonian sali K127 Lingua on kielten itseopiskeluun tarkoitettu tila. Salissa on viisi PC-konetta, joihin on asennettu kielten opiskeluun tarkoitettuja ohjelmia (esim. English Pro, Dialang, Sanako Media Assistant) Salissa on myös videot ja televisio sekä CD/kasettinauhuri ja kielten opiskeluun liittyvää materiaalia, kuten kirjoja ja kasetteja. Työasemat voi varata erikseen tiedekirjasto Tritonian www-sivuilta. Vaasan korkeakoulukonsortion kieltenyhteistyöryhmän yhteistyöhankkeen tuloksena on julkaistu Kielikahvila-sivusto, jonka tavoitteena on tukea kielten itsenäistä opiskelua. Sivustolle on koottu eri kieliä käsitteleviä linkkejä, joista löytyy 13

14 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä mm. sanakirjoja ja eritasoisia harjoituksia ja testejä. Sivuston osoite on uwasa.fi/sprakcafe/suomi_index.htm. Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot tavoitetasolla ilmaistaan minkä kielellisen tason opiskelijan tulisi saavuttaa kurssin aikana. Viitekehys on kansainvälinen ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista. Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys. Kielipalvelut-yksikkö käyttää viitekehystä esimerkiksi kielikurssien suunnittelussa ja opiskelijasuoritusten arvioinnissa. Myös opiskelijat voivat arvioida omaa osaamistaan viitekehyksen avulla. Viitekehyksessä kuvataan kuusi taitotasoa A1 C2. Kurssien kuvauksissa voidaan taitotasojen avulla ilmaista vaadittava lähtötaso, eli mitä opiskelijalta edellytetään ennen kurssille osallistumista. Kurssin 14

15 Yleistä kieliopinnoista ja Kielipalvelut-yksiköstä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot Perus kielitaito A1 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. A2 Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä aiheista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito B1 Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. B2 Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito C1 Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilomerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sekä sosiaalisiin että myös opintoihin ja ammattiin liittyviin tarkoituksiin. Pystyy tuottamaan monimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskohtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidosteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidesanoja. C2 Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietoja erilaisista puhutuista ja kirjoitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selostuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erottamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa. 15

16 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset 3 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset Yleistä Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa, ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kunkin opiskelijan tulee siten saavuttaa erinomaiset taidot yhdessä kotimaisessa kielessä (sivistyskielessä) sekä hyvät tai tyydyttävät taidot toisessa kotimaisessa kielessä (L 424/2003 6). Erinomaiset taidot saavuttaa kun kirjoittaa hyväksytyn kypsyysnäytteen samassa kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen vaadittavan taidon saavuttaa suorittamalla omaan koulutusalaan kuuluvan toisen kotimaisen kielen peruskurssin hyväksytysti. Kurssilla arvioidaan erikseen opiskelijan suullinen ja kirjallinen taito. Asetuksenmukaista kielitaitoa arvioitaessa käytetään arvosanoja tyydyttävä taito (TT) ja hyvä taito (HT). 16 De studenter vars skolutbildningsspråk är svenska, uppnår utmärkta färdigheter i svenska genom att skriva ett godkänt mogenhetsprov på svenska. För att uppnå de i lagen (424/2003 6) nämnda färdigheter i det andra inhemska språket bör de svenskspråkiga studenterna avlägga den kurs i finska som det andra inhemska språket som är avsedd för det egna utbildningsprogrammet. Under kursen evalueras både den skriftliga och den muntliga färdigheten. I evalueringen av den förordningsenliga språkfärdigheten används vitsorden nöjaktig förmåga eller god förmåga. Asetuksen mukaisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi. Koulutusohjelmien omat kielitaitovaatimukset Vaasan yliopiston kauppatieteellinen ja humanistinen ala vaativat lisäksi toisen vieraan kielen sisällyttämistä tutkintoon. Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan sellaisia kieliopintoja, jotka täyttävät asetuksen mukaiset vieraan kielen vaatimukset. Toiseksi vieraaksi kieleksi voidaan hyväksyä myös kielten alkeisopinnot ja täydennyskurssit, joita järjestetään saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielessä. Alkeiskurssit ja täydennyskurssit eivät kuitenkaan vastaa asetuksenmukaista vieraan kielen vaatimusta.

17 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset Kauppatieteellisen alan tutkintoihin vaaditaan lisäksi täydentäviä kieliopintoja toisessa kotimaisessa kielessä tai asetuksenmukaisessa vieraassa kielessä sekä tieteellisen kirjoittamisen opintoja. Myös hallintotieteellisen alan tutkintoon kuuluu tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Kieliopintojen vähimmäismäärän lisäksi opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa esim. kielten sivuaineopintoja tai suorittaa yksittäisiä valinnaisia kursseja, mikäli hän on ensin suorittanut vaadittavat peruskurssit. Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Hallintotieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa myös pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Hallintotieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa kieli- ja viestintäopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli...5 op toinen kotimainen kieli...5 op 1. vieras kieli...5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja (taitotaso B1). Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Hallintotieteiden maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi pakollisina kieli- ja viestintäopintoina tieteellisen kirjoittamisen opintojakso, jonka voi suorittaa joko suomen tai englannin kielellä (englannin tieteellinen kirjoittaminen koostuu opintojaksoista Tieteellinen kirjoittaminen englanniksi I II): tieteellinen kirjoittaminen... 5 op (pakollinen kaikille) Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko pro gradu -tutkielma suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät kappaleesta 5. Opiskelija voi myös suorittaa tutkintoonsa vapaasti valittavia syventäviä kieliopintoja, jatkokurssien kuvaukset löytyvät kappaleesta 7. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Humanistisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Humanististen tieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Humanistisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa kieli- ja viestintäopintoina 17

18 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa sekä Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelmassa kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli... 5 op toinen kotimainen kieli... 5 op 1. vieras kieli... 5 op Viestinnän, englannin ja nykysuomen kandidaattiohjelmassa kandidaatin tutkinnon pakollisiin kieliopintoihin kuuluu lisäksi toinen vieras kieli (5 op). Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Filosofian maisterin tutkintoon kuuluu Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa ja Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelmassa pakollisina kieli- ja viestintäopintoina: 2. vieras kieli... 5 op Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan alkeiskursseja vaativampia opintoja, mutta myös kielten alkeet hyväksytään tutkintoon toiseksi vieraaksi kieleksi. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Kauppatieteiden kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot Lue myös oppaan yleinen osa, jossa on tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Kauppatieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa kieli- ja viestintäopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuus on 15 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: äidinkieli... 5 op toinen kotimainen kieli... 5 op 1. vieras kieli... 5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi pakollisina kieli- ja viestintäopintoina yhteensä 13 opintopistettä, jotka koostuvat seuraavista: 18

19 Vaasan yliopiston tutkintojen kielitaitovaatimukset 2. vieras kieli...5 op tieteellinen kirjoittaminen...5 op vapaavalintaisia syventäviä kieliopintoja...3 op Toiseksi vieraaksi kieleksi suositellaan alkeiskursseja vaativampia opintoja, mutta myös kielten alkeet hyväksytään tutkintoon toiseksi vieraaksi kieleksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko pro gradu -tutkielma suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät kappaleesta 5 sekä kurssikuvaukset niistä ruotsin, englannin, saksan ja venäjän kursseista, joista voi valita itselleen sopivat jatkokurssit, löytyvät tämän oppaan kappaleesta 7. Jatkokurssit on suunniteltu siten, että ne soveltuvat kaikkien koulutusalojen opiskelijoille. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintojen kieliopinnot Tekniikan kandidaatti -tutkinnon kieliopinnot äidinkieli... 3 op toinen kotimainen kieli... 3 op 1. vieras kieli... 5 op Asetuksen mukaisen ensimmäisen vieraan kielen taidon saavuttaa suorittamalla englannin, saksan, venäjän, ranskan tai espanjan kielessä sellaiset opinnot, jotka on määritelty asetuksen tavoitteita vastaaviksi (taitotaso B1). Käytännössä tämä tarkoittaa kielten viiden opintopisteen peruskursseja. Huomaathan, että useimpiin koulutusohjelmiin ei edellytetä englannin kielen valitsemista ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu lisäksi joissakin ohjelmissa pakollisina opintoina: tieteellinen kirjoittaminen... 5 op Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opetuskieli valitaan sen mukaan kirjoitetaanko diplomityö suomeksi vai englanniksi. Tieteellisen kirjoittamisen kurssikuvaukset löytyvät tämän oppaan kappaleesta 5. De svenskspråkiga studenterna följer samma program som de finskspråkiga studenterna förutom när det gäller modersmålet och det andra inhemska språket. Lue myös oppaan yleinen osa, jossa tietoa mm. pakollisesta kypsyysnäytteestä ja sen kirjoittamisesta. Teknillistieteellisen koulutusalan tutkintoihin tulee suorittaa kieli- ja viestintäopintoina vähintään opetussuunnitelmien mukaiset opinnot. Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten kieli- ja viestintäopintojen kokonaislaajuus on 11 opintopistettä ja ne muodostuvat seuraavasti: 19

20 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli 4 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli Hallintotieteellinen, humanistinen ja kauppatieteellinen ala Äidinkieli (suomi) / modersmål (svenska) Äidinkielen suullisilta ja kirjallisilta taidoiltaan ihminen ei ole koskaan valmis. Varma esiintyminen, kokous- ja neuvottelutaitojen hallinta sekä selkeä ja vakuuttava kyky esittää asiansa kirjallisesti ovat taitoja, joiden merkitys korostuu työpaikoista kilpailtaessa ja myöhemmin työelämässä. Äidinkielen (suomi) pakollisiin opintoihin kuuluvat suomen opintojaksot Kirjallinen viestintä (3 op) ja Suullinen viestintä (2 op). Du kan alltid utveckla dina muntliga och skriftliga färdigheter i modersmålet. I arbetslivet uppskattas det att du kan uppträda professionellt, att du behärskar mötes- och sammanträdesförfarandet och att du kan föra fram ditt budskap på ett säkert och övertygande sätt både i tal och i skrift. De obligatoriska studierna i modersmålet svenska består av kursen Grunderna i kommunikation (5 sp). Suomen kielen korvaava kielikoe Syyslukukauden aikana järjestetään suullinen viestintätiedon ja -taidon koe. Koe toimii Suullinen viestintä -opintojakson (2 op) korvaavana kielikokeena niille opiskelijoille, joilla on muissa oppilaitoksissa suoritettuja äidinkielen viestinnän opintoja tai työelämässä saavutetut riittävät tiedot ja taidot. (Vaadittava kirjallisuus löytyy opintojaksokuvauksesta.) Korvaavaan kokeeseen ilmoittaudutaan jättämällä hakemus todistuksineen Kielipalvelut-yksikön toimistoon. Hakemuksessa tulee esittää, millä perustein hakija katsoo saavuttaneensa ERINOMAISET suullisen viestinnän tiedot ja taidot. Kokeen ajankohdasta ja siihen ilmoittautumisesta kerrotaan Kielipalvelut-yksikön kotisivuilla. Korvaavaan kielikokeeseen voi osallistu ainoastaan yhden kerran. Korvaava kielikoe koostuu: kirjallisesta tenttikirjallisuuden hallitsemista mittaavasta kokeesta kokeesta, jossa opiskelija pitää valmistellun suullisen esityksen (15 20 min.) hänelle annetusta aiheesta. Muut kokeeseen osallistujat kuuntelevat esityksen ja antavat siitä palautteen suullisesti. g Kirjallinen viestintä Written Skills in Finnish Koodi: KSUO.6112 / 9112 Edeltävät opinnot: osaa yhdistää kirjoitustaidon osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija perehtyy ajattelu- ja kirjoitusprosessin kulkuun. Hän opettelee tarkastelemaan itseään kirjoittajana ja arvioimaan omia tekstejään realistisesti. Lisäksi hän osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. 20

21 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli Opintojakson sisältö: Opiskelija kirjoittaa moniäänisen opiskeluesseen, jota prosessoidaan ryhmissä koko kurssin ajan. Lisäksi hän laatii liikekirjeitä ja tekee kielenhuollon harjoituksia. Opetus: 20 tuntia Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja portfolio. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. Kirjallisuus: 1. Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen& Ollikainen (2002 tai uudempi): Yrityksen viestintä. 2. Iisa, Piehl & Kankaanpää (1997 tai uudempi): Tekstintekijän käsikirja. 3. Iisa, Oittinen & Piehl (1997 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä lehtorit Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: g Suullinen viestintä Oral Skills in Finnish Laajuus: 2 op Koodi: KSUO.6111 / 9111 Edeltävät opinnot: osaa yhdistää suullisen viestinnän osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa valmistella ja esittää sujuvan puhe-esityksen. Hän osaa viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa ryhmäviestintätilanteissa. Lisäksi opiskelija osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Opintojakson sisältö: Opiskelija vastaa yhdestä suulliseen viestintään liittyvästä tilanteesta. Tilanne voi olla esitelmä, puhe, kokous, neuvottelu, keskustelu tai väittely. Hän valmistelee ja toteuttaa vuorovaikutustilanteen ja osallistuu palautekeskusteluun. Opetus: 20 tuntia Suoritustapa: Suullinen tentti ja aktiivinen osallistuminen. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. Kirjallisuus: 1. Jattu-Wahlström & Kallio (1992): Neuvottelutaito. 2. Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen (1990): Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Oheiskirjallisuus: Koskimies (2002): Asiantntijan esiintymistaito. Onnistuneen esityksen kulmakivet. Arviointi: hyväksytty / hylätty lehtorit Pakollisuus: Pakollinen Lisätiedot: g Suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintä Written and Oral Skills in Finnish Opintopisteet: 5 op Koodi: KSUO.7114 Edeltävät opinnot: osaa yhdistää kirjoitustaidon ja suullisen viestinnän osaksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa eritellä ajattelu- ja kirjoitusprosessin kulkuun liittyviä tekijöitä. Hän osaa viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa. Lisäksi opiskelija osaa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Sisältö: Opiskelija kirjoittaa moniäänisen opiskeluesseen, jota prosessoidaan ryhmissä koko kurssin ajan. Lisäksi hän laatii liikekirjeitä ja tekee kielenhuollon harjoituksia. Opiskelija vastaa yhdestä suulliseen viestintään liittyvästä tilanteesta, joka voi olla esitelmä, puhe, kokous, neuvottelu, keskustelu tai väittely. Hän valmistelee ja toteuttaa vuorovaikutustilanteen ja osal- 21

22 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli listuu palautekeskusteluun. Opetus: Luennot ja harjoitukset 40 h Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ja harjoitustöiden tekeminen. Suullinen kuulustelu. Kurssi on suoritettava yhden lukuvuoden aikana. Kirjallisuus: 1. Iisa, Oittinen & Piehl (1997 tai uudempi): Kielenhuollon käsikirja. 2. Iisa, Piehl & Kankaanpää (1997 tai uudempi): Tekstintekijän käsikirja. 3. Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen (2002 tai uudempi): Yrityksen viestintä. 4. Jattu-Wahlström & Kallio (1992): Neuvottelutaito. 5. Heiska, Kontio, Majapuro & Valtonen (1990 tai uudempi): Korkeakouluopiskelijan kokoustaito. Oheiskirjallisuus: Koskimies (2002): Asiantuntijan esiintymistaito. Onnistuneen esityksen kulmakivet. Arviointi: hyväksytty/täydennettävä lehtorit g Grunderna i kommunikation Basics in Communication Omfattning: 5 p Kod: KRUO.7112 Tidpunkt: Tidigare studier: Mål: Studenten behärskar informella och formella talsituationer samt klarar av att identifiera, analysera och producera informella och formella texter som representerar olika genrer behärskar centrala begrepp inom fonetiken och kan identifiera skillnader mellan finlandssvenskt och sverigesvenskt uttal. Innehåll: Muntliga övningar som innefattar diskussion, föredrag, tal, demonstration, argumentation, anställningsintervju och sammanträde. Skriftiga övningar som innefattar referat, rapport, recension, protokoll, insändare och arbetsansökan. Grunderna i svensk fonetik. Undervisning: Föreläsningar och övningar 40 timmar, föreläsningar i svensk fonetik 10 timmar Prestationskrav: Aktivt deltagande i övningarna. Skriftlig rapport. Hemtentamen i fonetik. Litteratur: 1. Backlund (2006): Inte bara ord. 2. Gårding & Kjellin (1998): Vårt tal. 3. Reuter (1977): Finlandssvenskt uttal. I: Språkbruk och språkvård. s Lindstedt (2002): Textens hantverk. 5. Svenska skrivregler. Svenska språknämnden.2 uppl Bedömning: Vitsord 1 5 / underkänd Ansvarig lärare: Lektor i svenska Valbarhet: Obligatorisk Toinen kotimainen kieli (ruotsi) / det andra inhemska språket (finska) Kaksikielisessä Vaasassa ruotsin kieltä voi oppia myös luokkahuoneen ulkopuolella. Työtä Vaasan alueelta hakevalle käytännön ruotsin kielen taito on tärkeä. Pohjoismaisissa yhteyksissä ruotsin osaamisesta on hyötyä, sillä se auttaa ymmärtämään norjaa ja tanskaa. Vaasan yliopiston ruotsin kielen opetuksessa hyödynnetään ruotsinkielistä ympäristöä ja kulttuuria monin tavoin. Opetuksessa käytetään paljon kielikylpyyn perustuvia työtapoja. Opiskelija saa kokeilla kielitaitonsa toimivuutta autenttisissa viestintätilanteissa. Kursseilla tehdään opintokäyntejä eri kohteisiin, kuten yrityksiin ja kaupungin hallintoon, vieraillaan 22

23 Opintojaksokuvaukset: äidinkieli ja toinen kotimainen kieli Wasa Teaterissa, museoissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä sekä seurataan ruotsinkielisiä yleisöluentoja ja joukkoviestimiä. Vasa är en tvåspråkig stad och ger studenterna ypperliga möjligheter att även i praktiken öva sina färdigheter i finska. I arbetslivet krävs att man har goda färdigheter i både finska och svenska. Kursen i finska för de svenskspråkiga studenterna fördjupar studenternas färdigheter i den typ av finska som krävs på arbetsmarknaden. Dessutom ger kursen säkerhet i att använda finska både muntligt och skriftligt. Ruotsin kielen korvaava kielikoe Ruotsin kielen peruskurssin (5 op) menestyksekäs suorittaminen edellyttää lukion ruotsin kielen oppimäärän hyvää hallintaa. Kurssilla painotetaan erilaisten viestintätilanteiden suullista ja kirjallista hallintaa. Ne opiskelijat, jotka katsovat, että heillä aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella on jo nämä lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot, voivat 1. anoa suoraan ruotsin peruskurssin (5 op) korvaamista aiemmilla oman alan korkeakoulutasoisilla opinnoilla tai 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Ruotsin kielen korvaava kielikoe koostuu kirjallisesta osiosta, johon on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa suullisesta osiosta, johon kutsutaan kirjallisen osion hyväksytysti suorittaneet Suullinen osio koostuu: spontaania kielenkäyttöä mittaavasta kokeesta ja kokeesta, jossa opiskelija pitää valmistellun suullisen esityksen hänelle annetusta aiheesta. Muut kokeeseen osallistuvat kuuntelevat esityksen (n. 10 min) ja esittävät aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Aiheet annetaan kirjallisen osion hyväksytysti suorittaneille etukäteen. Kokeen kummankin osion tulee olla hyväksytysti suoritettu, ennen kuin opiskelija saa kurssista merkinnän opintorekisteriin. Korvaavaan kielikokeeseen voi osallistua ainoastaan yhden kerran. Tulokset ilmoitetaan Kielipalvelut-yksikön ilmoitustaululla. Kertauskurssi Ruotsin kielen kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät läpäise lähtötasoa mittaavaa koetta. Kurssille ohjataan opiskelijat tasotestin perusteella eli kurssille ei voi ilmoittautua suoraan. g Ruotsin kielen kertauskurssi Repetitionskurs i svenska Refresher Course in Swedish Laajuus: 2 op Koodi: KRUO.0010 Ajoitus: Syyslukukauden alku. Edeltävät opinnot: Lukion ruotsin kielen oppimäärä tai muut vastaavat taidot. Opintojakson tavoite: Kurssin käytyään opiskelijalla on edellytykset osallistua pakolliselle ruotsin kielen peruskurssille. Opintojakson sisältö: Perusrakenteiden ja perussanaston kertausta opetusmonisteen ja verkkomateriaalin avulla, kirjallisia harjoituksia. Opetus: 20 tuntia lähiopetusta. 23