Kielpalvelut-yksikkö YLEISTÄ KIELIOPINNOISTA JA KIELIPALVELUT-YKSIKÖSTÄ

Transkriptio

1 2 YLEISTÄ KIELIOPINNOISTA JA KIELIPALVELUT-YKSIKÖSTÄ Korkeakoulututkintoihin sisältyy viestintä- ja kieliopintoja, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolinen kielitaito opiskelua ja työelämää varten. Tutkintojen opetussuunnitelmissa on määritelty kieliopintojen vähimmäismäärä. Moni tutkimus- ja työelämän ala edellyttää kuitenkin vähimmäismäärää laajempaa ja monipuolisempaa kielitietoa ja viestintätaitoa. Vaasan yliopisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kielten opiskeluun. Kielipalvelut-yksikön opetus on suunniteltu vastaamaan eri koulutusalojen tarpeita. Se sisältää viestintä- ja kieliopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä. Kielipalvelut-yksikön opetustarjontaan kuuluu kursseja suomen, ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielissä. Avoimen yliopiston kautta tarjotaan lisäksi kursseja italian kielessä. Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä vahvistaakseen opiskelija voi suorittaa Kielipalvelut-yksikön Kielten sivuaine -opintokokonaisuuden. Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä yhden tai useamman kielen opintoja. Kielten sivuaine -opintokokonaisuus esitellään sivulla 9. Kielipalvelut-yksikkö on filosofisen tiedekunnan alainen yksikkö. Kielipalvelut-yksikön päätösvaltaa käyttävät yksikön johtoryhmä ja johtaja. Kielipalvelut-yksikön johtoryhmässä on edustettuina kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat, yksikön opetushenkilöstö sekä opiskelijat.. Johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani Tommi Lehtonen ja asiat valmistelee yksikön johtaja Nina Pilke. Johtoryhmän tehtävänä on edustaa Kielipalvelut-yksikön palvelujen käyttäjiä, kehittää yksikön toimintaa ja osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen. Opetussuunnitelmat vahvistetaan filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Ammattikielten ja monikielisyyden tutkimus opetuksen tukena Vaasan yliopiston humanistisen koulutusalan perinteisiä ja keskeisiä tutkimusaloja ovat olleet ammattikielet ja monikielisyys. Tutkimustuloksia sovelletaan kielten opetukseen, esimerkiksi monikielisyystutkimukseen liittyvää kielikylpymenetelmää käytetään Kielipalvelut-yksikön ruotsin kielen opetuksessa. Opintoneuvonta Kielipalvelut-yksikkö neuvoo kielten opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Kielipalvelut-yksikön opintoneuvontaa antavat amanuenssi ja kursseista vastaavat opettajat opetuksen yhteydessä tai vastaanottoaikoina. Myös assistentti voi auttaa. Eri koulutusalojen opintoasioista vastaavat opintopäälliköt, koulutusvastaavat ja amanuenssit vastaavat tutkintokohtaisiin erityiskysymyksiin. Yleistä kieliopinnoista Kielipalvelut-yksikkö järjestää mahdollisuuksien mukaan alkeis- ja täydennyskursseja eri kielissä. Myös Avoin yliopisto järjestää yksikön suunnittelemia alkeiskursseja. Lisätietoja Avoimen yliopiston opinnoista löytyy osoitteesta

2 Ruotsin, ranskan ja saksan kielissä järjestetään syyslukukauden alussa ja lopussa tasotestit. Ruotsin kielen tasotestiin osallistuvat kaikki ne opiskelijat, joiden ylioppilastodistuksen ruotsin arvosana pitkässä oppimäärässä on lubenter approbatur tai sitä alempi tai keskipitkässä oppimäärässä cum laude approbatur tai sitä alempi. Jos ylioppilastodistuksesi arvosana ruotsin pitkässä oppimäärässä on cum laude approbatur tai ylempi tai keskipitkässä oppimäärässä magna cum laude approbatur tai ylempi, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen peruskurssille. Jos et ole kirjoittanut ruotsia ylioppilaskirjoituksissa ja olet suorittanut lukion B-ruotsin oppimäärän arvosanoilla 5 tai 6, voit ilmoittautua suoraan ruotsin kielen kertauskurssille. Saksan kielen tasotestiä ei tarvitse tehdä, jos olet suorittanut täydennyskurssin hyvin tiedoin (arvosana 3, 4 tai 5) tai lukion A-saksan oppimäärän arvosanasi on L, E, M tai C tai lukion B/C-saksan oppimäärän arvosanasi on L, E tai M. Ranskan kielen tasotestiin ei tarvitse osallistua, jos olet kirjoittanut ranskan hyväksytysti ylioppilaskirjoituksissa. Tasotestin hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä peruskurssille osallistumiselle. Jos opiskelijalla ei ole vaadittavaa kielitaidon lähtötasoa, on hänen syytä hankkia se tai kerrata koulutietojaan ennen peruskurssille osallistumista. Alkeiskurssille osallistuvien opiskelijoiden ei tarvitse tehdä tasotestiä. Lisätietoa tasotesteistä löytyy osoitteesta: Kielten peruskurssien tavoitteena on kartuttaa kielitaitoa ja perehdyttää opiskelija oman alansa ammattikieleen. Peruskurssien kielitaidon lähtötasona on ylioppilastutkinnossa vaadittava kielitaito. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan tasoisia ja sisältöisiä kursseja, tai on hankkinut vastaavan kielitaidon ulkomailla opiskellessaan, hän voi anoa pakollisen kurssin korvaamista aikaisemmilla suorituksilla. Opiskelijat, jotka katsovat, että heillä on aikaisempien opintojensa tai käytännön kielitaitonsa perusteella lukiokursseja huomattavasti laajemmat tiedot ja taidot voivat 1. anoa suoraan pakollisen kielen peruskurssin korvaamista aiemmilla asianomaisen kielen korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuusanomus tehdään lomakkeella, jonka saa yliopiston opiskelijakansliasta tai yliopiston verkkosivuilta osoitteesta TAI 2. ilmoittautua opintojakson tavoitteiden saavuttamista mittaavaan korvaavaan kielikokeeseen. Tämä menettely koskee vain kielten pakollisia peruskursseja ja edellyttää, että kielitaidon taso on laajempi kuin ylioppilastutkinnossa vaadittava taso. Korvaavia kielikokeita järjestetään ruotsin, englannin, ranskan ja saksan kielissä sekä suomen kielen suullisen viestinnän ja Finska som det andra inhemska språket -opintojaksosta. Korvaavat kokeet pidetään syyslukukaudella. Venäjän ja espanjan kielissä korvaavista kielikokeista sovitaan erikseen asianomaisen oppiaineen lehtorin kanssa. Opiskelija voi osallistua korvaavaan kielikokeeseen ainoastaan yhden kerran. Korvaaviin kielikokeisiin liittyviin kysymyksiin vastaa amanuenssi numerossa Peruskurssien jälkeen opiskelijoille on tarjolla useita jatkokursseja eri kielissä. Jatkokurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa ko. kielen hallintaa. Työelämässä laajan ja monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu yhä enemmän, joten kaikille opiskelijoille suositellaan kielitaitoon panostamista jo opintojen aikana.

3 Kielten sivuaine -opintokokonaisuus ja kansainvälistymisopinnot Kielpalvelut-yksikkö Vaasan yliopiston opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia valmiudet kommunikoida kahdella tai useammalla vieraalla kielellä. He voivat syventää jo olemassa olevaa kielitaitoaan tai laajentaa osaamiensa kielten valikoimaa. Määrätietoisilla valinnoilla opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja, jotka vahvistavat heidän kielitaitoaan, kulttuuriosaamistaan ja ammattikielistä viestintäänsä sekä näiden tarkempaa tuntemusta. Samalla heidän kansainvälistymisvalmiutensa vahvistuvat. Kielipalvelut-yksikön kursseilla keskitytään nimenomaan käytännön kielitaidon viestintävalmiuksien hankkimiseen, parantamiseen ja syventämiseen. Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi koota kieliopinnoista 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen. Kielten sivuaine koostuu yhden tai useamman kielen opinnoista. Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä yhden tai useamman kielen opintoja Sivuaineeseen voi sisällyttää englannin, ruotsin, suomen (suomi vieraana kielenä, vain kansainvälisille opiskelijoille), ranskan, saksan ja venäjän kielen opintoja. Siihen voidaan sisällyttää myös toisessa yliopistossa tai ulkomailla suoritettuja kielten opintoja. Yhdestä kielestä vähintään 10 op täytyy olla tasoilla B1-C1. Tutkintoon kuuluvia, pakollisina suoritettuja opintojaksoja ei lasketa sivuainekokonaisuuteen. Osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa viestiä ensimmäisellä kielellä monipuolisesti ja pystyy osallistumaan aktiivisesti työ- ja arkielämän haastaviinkin viestintätilanteisiin. Opiskelijalla on perusvalmiudet myös tällä kielellä käytävään tieteelliseen keskusteluun osallistumiseen. Opiskelija pystyy osallistumaan toisella kielellä työ- ja arkielämän tavallisimpiin viestintätilanteisiin ja hänellä on valmiudet kehittää kielitaitoansa edelleen. Opiskelija tuntee kulttuurienvälisen viestinnän keskeiset haasteet ja osaa huomioida kulttuurin merkityksen viestinnässään. Language minor In addition to the obligatory language courses you can make a language minor of 25 credits. The language minor consists of courses of one or more languages. To the language minor you can include courses in English, Swedish, Finnish, French, German and Russian. You can also include language courses completed in other universities or abroad. The language minor can include one or more languages. At least one of them has to consist of 10 credits on level B1-C1. Obligatory courses, which are part of the degree cannot be included in the language minor. Learning outcomes After having completed the minor the student can communicate versatilely in the first language and is able to actively attend to even challenging communication situations in working and everyday life. The student can also participate in an academic discussion in this language. In the second language the student is able to participate in normal communication situations in working and everyday life and they are able to further develop their language proficiency. The student knows the most important challenges in intercultural communication and can take the culture into account in their communication.

4 Seuraavat opintojaksot voi sisällyttää Kielten sivuaineeseen/the following studies can be included in Language minor: Suomi KSUO.9212 Viesti vakuuttavasti asiantuntijana 3 op Suomen peruskurssi kurssipaletista (pakollisten lisäksi) 2 op Finnish KSUO.5112 Finnish for Foreigners II A A2 5 op KSUO.5113 Finnish for Foreigners III A2 A2.1 3 op KSUO.5211 Communication Skills in Working Life A2.1 B1 3 op KKIE.5211 Multilingualism in Working Life B1 3 op Ruotsi KRUO9219 Myyntikieli/Affärsspråk B2-C1 3 op KRUO9221 Kehity keskustelijana B2-C1 3 op KRUO9214 Lue, opi ja kehitä kielitaitoasi B2-C1 3 op KRUO9227 Keskiössä energia B2-C1 3 op KRUO9229 Työelämätandem B1-C1 3 op Englanti KENG.9219 Liikeviestintä B2-C1 3 op KENG.9216 Kansainväliset liikeneuvottelut B2-C1 3 op KENG.9224 Studying and Working Abroad: B2-C1 3 op International Employability Skills KENG.9215 Johdanto kulttuurienväliseen viestintään B2-C1 3 op KENG.9217 Yhteiskunta ja valtio B2-C1 3 op KENG.9223 Improve as a writer B2-C1 3 op KENG9212 Writing Academic English B2-C1 5 op Espanja KESP5001 Espanjan alkeet I A1 3 op KESP5002 Espanjan alkeet II A2 3 op KESP5011 Espanjan täydennyskurssi B1 5 op KSEP5111 Suullinen ja kirjallinen viestintä, kuullunymmärtäminen 5 op B1/B2 Ranska KRAN5001 Ranskan alkeet I A1.1 3 op KRAN5002 Ranskan alkeet II A1.2 3 op KRAN5003 Ranskan alkeet III, suulliset harjoitukset A1.2 2 op KRAN5004 Ranskan alkeet IV, arkipäivän viestintää ranskaksi A1.2 2 op KRAN5011 Ranskan täydennyskurssi A2 5 op KRAN5110 Suullinen ja kirjallinen viestintä A2.1-A2.2 5 op

5 KRAN5210 Ranskan maan- ja kulttuurintuntemus A2-B1 3 op KRAN5211 Näkökulmia ranskalaiseen politiikkaan ja hallintokulttuuriin A2-B1 3 op KRAN5212 Työelämän kirjoittaminen ja tekstinymmärtäminen B1 4 op KRAN5213 Kieliopin kertauskurssi A2-B1 3 op KRAN5214 Liike-elämän ranskaa A2-B1 3 op KRAN5215 Puheviestintää ranskaksi B1 4 op Saksa KSAK5001 Saksan alkeet I A1 3 op KSAK5002 Saksan alkeet II A2 3 op KSAK5003 Saksan alkeet III suulliset harjoitukset A2 2 op KSAK5004 Saksan alkeet IV saksankieliset maat ja niiden kulttuuri A1.2 2 op KSAK5011 Saksan täydennyskurssi A2 5 op KSAK5012 Energiaa saksaksi A2 3 op KSAK9111 Yleis- ja talouskieli B1 5 op KSAK9217 Työelämän viestintä 1 B1.2 3 op KSAK9312 Työelämän viestintä 2 B1.2 3 op KSAK9311 Taloustekstien kääntäminen saksa suomi B2 3 op KSAK9218 Saksaa yrityksissä B2 3 op KSAK9315 Erikoisalojen tekstejä B2 3 op Venäjä KVEN5001 Venäjän alkeet I A1 3 op KVEN5002 Venäjän alkeet II A2 3 op KVEN5013 Survival Russian A1 3 op KVEN5011 Venäjän täydennyskurssi A2.2 5 op KVEN5110 Tekstinymmärtäminen ja kirjallinen viestintä A2 5 op KVEN5111 Ääntäminen ja suullinen viestintä 1 A op KVEN5211 Liike-elämän viestintä A2-B1 5 op KVEN5212 Venäjän maan- ja kulttuurintuntemus suomeksi 5 op KVEN5213 Nyky-Venäjän talous, hallinto ja yhteiskunta B1-B2 3 op KVEN5214 Kieliopin perusteet B1-B2 5 op KVEN5215 Työelämän sanastoharjoitukset B1-B2 3 op Muut KKII5010 Introduction to Chinese 2 op KKIE5000 Language Buddy 2 op KKIExxxx Kieliharjoittelu 2 5 op Vaihdossa suoritetut kielikurssit, avoimen yliopiston puolella suoritetut kielikurssit ja muut soveltuvat kurssit 2 5 op Language Buddy Kielikaveri Kielipalvelut-yksikkö tarjoaa yhteistyössä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa mahdollisuuden oppia kieltä kielikaverin avulla. Samalla tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tutustua erikielisiin

6 opiskelijoihin ja saada tietoa heidän kulttuuristaan ja kotimaastaan. Language Buddy Kielikaveri on 2 opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi, jossa kaksi opiskelijaa tapaa toisiaan säännöllisesti ja opettaa toisilleen omaa äidinkieltään. On tärkeää, että opiskelija hallitsee opettamansa kielen äidinkielenomaisesti, mutta muuten hänellä ei tarvitse olla kokemusta kieltenopetuksesta. Parin yhteisiä tapaamisia on yhteensä 30 tuntia (15 tuntia/kieli). Tämän lisäksi Kielipalvelut-yksikön opettajat järjestävät kolme yhteistä tapaamista kaikille Kielikaveri-toimintaan osallistuville pareille, yksi tapaaminen toiminnan aloitusvaiheessa, yksi sen keskivaiheilla ja yksi kurssin päätteeksi. Viimeisen yhteisen tapaamisen aikana parit kertovat tapaamisistaan, oppimisen ja opettamisen haasteista sekä analysoivat oppimaansa ja Kielikaveri-toimintaa kielen oppimis- ja opetusmenetelmänä. Kurssin päätteeksi parit laativat yhteisen kirjallisen raportin. Opiskelija ilmoittautuu mukaan toimintaan ylioppilaskunnan kautta (seuraa ylioppilaskunnan verkkosivuja) ja toimintaa koordinoivat Kielipalvelut-yksikön opettajat. Ilmoittautumisvaiheessa on tärkeää ilmoittaa, mitä kieltä itse on valmis opettamaan ja mitä kieltä/mitä kieliä itse haluaisi oppia. Parit muodostetaan näiden tietojen perusteella. Mahdollisuus Kielikaveri-toimintaan osallistumiseen on sekä syys- että kevätlukukaudella. Katso tarkempi kurssikuvaus kappaleesta 8. Kieliopintojen suorittaminen ja ajoitus Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon pakollisina opintoina. Opiskelijan tulisi hyvissä ajoin suunnitella kieliopintonsa siten, että ne sopivat luontevasti muuhun opinto-ohjelmaan. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka lukuvuosi. Lisäksi kursseilla on kunkin oppiaineen suosittelema suoritusjärjestys. Osallistuminen usean eri kielen kursseille samanaikaisesti ei ole suositeltavaa eikä aikataulujen vuoksi aina edes mahdollista. Kurssit ovat intensiivisiä ja niiden suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Kurssin suoritustapa ilmenee kurssikuvauksesta. Kursseista voidaan järjestää kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kieliopinnoissa edellytetään aktiivista osallistumista kurssin luentoihin ja harjoituksiin sekä harjoitustöiden suorittamista kurssin aikana. Opiskelijan suorituksia arvioidaan tällöin jatkuvasti kurssin kuluessa ja suoritukset vaikuttavat mahdollisesta kirjallisesta tentistä saadun arvosanan lisäksi kurssin kokonaisarvosanaan. Opiskelijoille suositellaan myös toisen vieraan kielen peruskurssitasoisia opintoja, koska ne ovat sisällöltään ja vaativuustasoltaan sellaisia, joita tutkintoasetuksessa tarkoitetaan vieraan kielen opinnoilla. Mikäli opiskelijan toisen vieraan kielen opinnot alkavat alkeistasolta, olisi hänen hyvä suunnitella opintonsa niin, että hän aloittaa alkeisopintonsa hyvissä ajoin ja ehtii suorittamaan myös peruskurssitasoiset opinnot ko. kielessä opiskeluaikanaan. Kielten opetusryhmiin ilmoittautuminen Opetusryhmiin on ilmoittauduttava ennen opetuksen alkua WebOodissa. Opetuksessa ryhmäkoko vaihtelee kurssin työskentelytavasta riippuen. Syyslukukauden ryhmiin ilmoittaudutaan heti syyslukukauden alussa ja kevään ryhmiin syyslukukauden loppupuolella. Myöhäiskevään ryhmiin ilmoittaudutaan erikseen kevätlukukauden puolivälissä. Kurssi-ilmoittautumisesta tiedotetaan opetusaikatauluissa sekä opiskelijoiden verkkosivuilla. Kielten ryhmiin ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija varmistaa kurssille pääsynsä olemalla läsnä ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla heti luennon alussa. Muussa tapauksessa ilmoittautuneen

7 opiskelijan paikka annetaan varasijalla olevalle opiskelijalle. Ryhmien osallistujamäärä on rajoitettu, määrä käy ilmi kurssilistoista. Opetusaikatauluun voidaan ilmoittautumisen jälkeen tehdä muutoksia, esimerkiksi jos jollekin kurssille ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Jos opiskelija haluaa perua osallistumisensa kurssille, hänen on ehdottomasti ilmoitettava siitä Kielipalvelut-yksikön amanuenssille tai kurssin opettajalle. Kieliharjoittelun yhteiset ohjeet Opiskelusta, työharjoittelusta tai oleskelusta ulkomailla voi saada 2 6 opintopistettä opintojen ja oleskelun pituudesta ja laajuudesta riippuen. Nämä ohjeet koskevat Kielipalvelut-yksikön opettamia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kieliä. Humanistisen koulutusalan oppiaineissa pää- ja sivuaineita opiskelevat toimivat oppiaineiden ohjeiden mukaisesti. Kieliharjoitteluksi soveltuu yleensä opiskeluaikana suoritettu ulkomaanjakso, jonka aikana oleskellaan ko. kieltä puhuvassa maassa ja käytetään ko. kieltä päivittäisessä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kieliharjoitteluksi hyväksytään vähintään 1 kk:n oleskelu kohdemaassa kohdekieltä opiskellen tai vähintään 2 kk:n työskentely tai muu opiskelu kohdemaassa. Ruotsin kielen osalta kieliharjoittelun voi suorittaa myös Suomessa tandem-kurssina ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Tarkemmat ohjeet saat ruotsin lehtorilta. Kieliharjoittelusta saa opintopisteitä pääsääntöisesti kk:n oleskelu maassa = 2 op - n. 6 kk:n oleskelu tai 1 lukukauden opiskelu = 3 op - n. 1 vuoden oleskelu tai lukuvuoden opiskelu = 4 op Kieliharjoittelua voi kuulua tutkintoon enintään 6 op. Kieliharjoittelulla ei voi korvata kielten pakollisia kursseja. Kieliharjoittelu on aina ylimääräinen, vapaaehtoinen suoritus. Kotimaahan palattua kieliharjoittelusta laaditaan raportti. Raportin pituus on 2 3 sivua ja se kirjoitetaan ko. kielellä. Se laaditaan humanistisen koulutusalan kirjoitusohjeiden mukaan. Raportin tulee sisältää nimen ja opiskelijanumeron lisäksi ainakin seuraavat asiat: - missä olit - kuinka kauan viivyit - mitä teit oleskelusi aikana? Jos opiskelit, missä ja mitä? Jos olit töissä, missä ja mitä töitä teit? - mitä opit - millä tavalla jakso mielestäsi oli kieliharjoittelua? - liitteeksi kopio työ- tai opiskelutodistuksesta Raportti voi sisältää seuraavaa: - koitko jakson hyödylliseksi? miksi / miksi et? - millaista maassa oli? kokemuksesi kulttuurista? - mistä erityisesti pidit /et pitänyt? miksi? - miten aiot tästä eteenpäin ylläpitää kielitaitoasi? Kieliharjoitteluraportti palautetaan kyseisen kielen kielenopettajalle mahdollisimman pian, mutta viimeistään harjoittelua seuraavana lukuvuonna. Raportin palautuspäivät ovat syyslukukaudella ja kevätlukukaudella. Kieliharjoitteluraportti palautetaan Kielipalvelut-yksikön ko. kielen lehtorille

8 henkilökohtaisesti. Se arvostellaan sekä kielellisesti että sisällöllisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa raporttia täydennetään lehtorin ohjeiden mukaan. Ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittajalle Osana sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelijan on kirjoitettava esseetyyppinen valvonnan alainen, tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte, johon opiskelija itse ilmoittautuu jätettyään tutkintoonsa vaadittavan tutkielman tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan joko suomen tai ruotsin kielellä, sen mukaan kummalla kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteessä opiskelijan on osoitettava oman tieteenalansa ja koulusivistyskielensä hallinta. Kielen hallintaa eli kielitaitoa osoittava kypsyysnäyte suoritetaan pääsääntöisesti alempaan korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelija ei ole osoittanut kielitaitoaan kypsyysnäytteessä osana alempaa korkeakoulututkintoa, hän osoittaa sen laatimalla valvonnan alaisen esseetyyppisen kypsyysnäytteen ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kypsyysnäytteen vaatimukset Kypsyysnäyte on esseetyyppinen kirjoitelma tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta, ja sen tulee olla analyyttinen ja ehyt kokonaisuus. Kypsyysnäytettä varten tutkielman ohjaaja/valvoja antaa tavallisesti kaksi tai kolme tutkielman aihepiiriin liittyvää aihetta tai otsikkoa, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin 4 tenttivastauspaperisivua jokaiselle riville kirjoitettuna ( sanaa). Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset Kandidaatin tutkintoon ja maisterin tutkintoon kuuluvien kielitaitoa osoittavien kypsyysnäytteiden on täytettävä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset: 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Otsikko kirjoitetaan samalla kielellä kuin kypsyysnäyte. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden ja kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. Siinä on oltava otsikon lisäksi aloitus, lopetus ja kappalejako. Aloituksessa lukija johdatellaan aiheeseen, mikä eritoten erottaa esseetyyppisen kypsyysnäytteen tenttivastauksesta.

9 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kypsyysnäyte on voitava lukea itsenäisenä tekstinä. Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä. Ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen ja kypsyysnäytteen arviointi Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvosteltavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa minä tahansa kuulustelupäivänä. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan kansliassa tenttikuorella viimeistään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta. Vaihtoehtoisesti kypsyysnäyte voidaan suorittaa myös sähköisenä tenttinä Exam-järjestelmässä. Voit kysyä tutkielman ohjaajaltasi tästä mahdollisuudesta. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielman ohjaaja että äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen tulokset ilmoitetaan opintorekisteriin 30 päivän kuluessa kirjoituspäivästä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelijan olisi hyvä tulla saamaan palautetta kirjoituksestaan sen tarkastajilta ennen uuteen kokeeseen ilmoittautumista. Kypsyysnäytteeseen osallistuvien opiskelijoiden on hyvä tutustua Vaasan yliopiston Moodlesta löytyvään esseetyyppisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen ohjeistavaan sivustoon. Ohjesivusto löytyy kurssikategoriasta Kielipalvelut nimellä Kypsyysnäyte. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijalle voidaan hyväksilukea opintoja joko muualla suoritettujen opintojen perusteella ja/tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Aloite ja vastuu aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta ovat aina opiskelijalla, samoin kuin osaamisen todentaminen. Hyväksiluvun hakeminen on aina vapaaehtoista. Hyväksiluku muualla suoritettujen opintojen perusteella Hyväksiluvun lähtökohtana on, että opiskelijalta ei vaadita uudelleen suorituksia, joita sisällöllisesti vastaavat opinnot hän on jo suorittanut. Opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Opintoja voidaan hyväksilukea joko korvaamalla tai sisällyttämällä. Opintojakson/opintokokonaisuuden korvaaminen Tutkintoon kuuluvia opetussuunnitelman mukaisia opintoja korvataan toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat ensisijaisesti opintosuoritusten osaamistavoitteet, mutta myös opintojen laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintojakson/opintokokonaisuuuden sisällyttäminen Tutkintoon sisällytetään toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Sisällytettävien opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta Vaasan yliopiston opintojaksoihin tai -kokonaisuuksiin.

10 Hyväksiluku muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella Kielpalvelut-yksikkö Opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella. Tällaista osaamista on voinut syntyä epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen yhteydessä. Hyväksilukemisen lähtökohtana ovat osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai -kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Hyväksilukemista haetaan erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan tiedekunnan/koulutusalan AHOT-vastaavalle. Kielten itseopiskelu Kielipalvelut-yksikön tarjoamilla kursseilla on tarkoitus antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvä kielitaito työelämää ja opiskelua varten. Jotta kielitaito pysyisi yllä, on sitä hyvä harjoittaa myös itsenäisesti. Myös kielen kertaaminen ennen peruskurssille osallistumista on suositeltavaa, mikäli opiskelijan edellisistä kieliopinnoista on kulunut aikaa. Vaasan korkeakoulukonsortion kieltenyhteistyöryhmän yhteistyöhankkeen tuloksena on julkaistu Kielikahvila-sivusto, jonka tavoitteena on tukea kielten itsenäistä opiskelua. Sivustolle on koottu eri kieliä käsitteleviä linkkejä, joista löytyy mm. sanakirjoja ja eritasoisia harjoituksia ja testejä. Sivuston osoite on Eurooppalainen viitekehys ja taitotasot Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys. Kielipalvelut-yksikkö käyttää viitekehystä esimerkiksi kielikurssien suunnittelussa ja opiskelijasuoritusten arvioinnissa. Myös opiskelijat voivat arvioida omaa osaamistaan viitekehyksen avulla. Viitekehyksessä kuvataan kuusi taitotasoa A1 C2. Kurssien kuvauksissa voidaan taitotasojen avulla ilmaista vaadittava lähtötaso, eli mitä opiskelijalta edellytetään ennen kurssille osallistumista. Kurssin tavoitetasolla ilmaistaan minkä kielellisen tason opiskelijan tulisi saavuttaa kurssin aikana. Viitekehys on kansainvälinen ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.

11 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot Kielpalvelut-yksikkö Perus kielitaito A1 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. A2 Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä aiheista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito B1 Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. B2 Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito C1 Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilomerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sekä sosiaalisiin että myös opintoihin ja ammattiin liittyviin tarkoituksiin. Pystyy tuottamaan monimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskohtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidosteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidesanoja. C2 Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietoja erilaisista puhutuista ja kirjoitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selostuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erottamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa.