2/2015. Lehden taitto: Jouko Halonen. Kansi: Erämaata Arizonassa. Liisa Sammalpenger

Transkriptio

1

2 Krt-tiedote Krt-tiedote on Kuuloliiton kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti. Tiedote lähetetään myös jäsenyhdistyksille, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille sekä yhteistyötahoille. Seuraavan lehden aineisto toimitukseen viimeistään Toimitus Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki kuuloliitto.fi, p (tekstiviestit) Lehden taitto: Jouko Halonen. Kansi: Erämaata Arizonassa. Liisa Sammalpenger Krt-toimikunta (Kuto) Puheenjohtaja Sirpa Korkeamäki gmail.com p (tekstiviestit) Varapuheenjohtaja Kalle Tervaskari tervaskari.fi p (tekstiviestit) Jäsenet Ilmari Halme gmail.com p (tekstiviestit) Jouko Halonen iki.fi p Marie Ristimäki saunalahti.fi p (tekstiviestit) Liisa Sammalpenger gmail.com p (tekstiviestit) Antti Sillanpää pp4.inet.fi p (tekstiviestit) Kuton yhteyshenkilö Tarja Kaikkonen (yhteystiedot yllä) 2 CI-toimikunta (CiTo) Puheenjohtaja Maire Paltare gmail.com p Varapuheenjohtaja Ulla Konkarikoski gmail.com p Jäsenet Marja Antola dnainternet.net p (tekstiviestit) Sari Hirvonen-Skarbö gmail.com Maria Kananen dnainternet.net p Kirsi Mikkanen pp.inet.fi Marja Ylikangas nic.fi p CiTon yhteyshenkilö Kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuuloliitto ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B, Jyväskylä kuuloliitto.fi p

3 Kulttuurinäkökulma kuuroutumiseen - Kirjailija Fredrika Runebergin elämää Turun keskustassa tois puol jokke Aboa Vetus et Novan taide- ja historiakeskuksen muurissa on kuvateos. Siinä on varjokuva sivuprofiilissa naisesta, jolla on kädessään kynä kohotettuna valmiina kirjoittamaan. Taideteoksen tekijä taiteilija Jan-Erik Andersson on hauskalla tavalla tuonut kirjailija Fredrika Runebergin ( ) historian pölystä nykypäivään. Tämän kuvateoksen kohdalla Aurajoen rannalla oli 1820-luvulla Fredrikan lapsuuden ja nuoruuden aikainen koti. Fredrika harrasti kirjoittamista, mutta kuka tietää, että hän oli aikuisiällä kuuroutunut? Kun kysyin tätä Turun kuuloyhdistyksen krt-kerhossa viime syksynä, vain joku kerholainen osasi vastata, että oli tiennyt. Mitä tekemistä kuuroutumisella on kirjojen kirjoittamisen kanssa? Niinpä niin. Joku sanoo nyt, että ei ole sopivaa kirjoittaa Fredrikan kuuroutumisesta, sehän on sellainen vähän vaiettu vamma, eikä sivistyneen ihmisen pidä sellaisesta kirjoittaa. Tuntuuko siltä, että ikään kuin astuu liian intiimille alueelle. Olen täysin eri mieltä edellä esitetyn tuumailun kanssa. Kuva: Jan-Erik Andersson Kun itse tietää miten kuulovamman tuoma viitekehys toimii, se tuo uuden näkökulman asioihin. Se voi lisätä myös tietoa vammasta. Kuuroutuminen on vielä nykyäänkin vaiettu vamma. Se tarkoittaa, että kyseessä on vaikea asia. Fredrikan lapsuuden koti paloi vuonna 1827 suuressa Turun palossa. Perhe muutti sitten Paraisille pieneen taloon. Tässä vaiheessa Johan Ludvig Runeberg oli astunut kuvaan. Fredrika ja Johan menivät kihloihin ja muuttivat avioliiton solmimisen jälkeen Helsinkiin aviomiehen työn perässä. Myöhemmin he muuttivat Porvooseen. Lapsia syntyi kahdeksan. Yksi kuoli nuorena ja toinen vanhempana. Kuuden poikalapsen katras kasvoi ja kukoisti, mikä oli melkoinen urakka Fredrikalle, samoin kuin runoilija Johan Ludvigin huushollin ylläpito. Taloudenhoidon ohessa Fredrika toimitti kulttuurilehtiä, käänsi tekstejä ja kirjoitti kertomuksia. Hän säilytti harmaassa paperipussissa omia kirjoituksiaan. Hän oli hyvin lukenut ja kielitaitoinen nainen. Se tulee esille hänen omissa kirjoituksissaan. Hän kirjoitti Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin jo vuonna 1844, mutta se julkaistiin vasta vuonna Näyttää siltä, että hän oli ylikriittinen omia kirjoituksiaan kohtaan. Kuuroutunut henkilö suuntaa toimintansa käden ja silmän taitoihin. Ison perheen emäntä joutuukin päivittäin hoitamaan monta käytännön asiaa. Fredrika oli hyvin käytännöllinen ja järjestelmällinen. Arkiaskareet ja muut tarvittavat työt kirjattiin muistilapuille ja vihkoille. 3

4 Keittokirjaan kirjoitetut reseptit ja muut tiedot olivat tärkeitä. Kaikkia asioita ei siis tarvinnut kysellä uudestaan. Zacharias Topelius kirjoittaa siitä, miten hän kouluvuosina asui Runebergien kotona. Topelius toteaa, että Fredrika oli yleensä hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, koska hänen kuulonsa oli alkanut heikentyä jo siihen aikaan. On myös luultavaa, että Fredrika luki läheisten puhetta huulilta ja ymmärsi heidän käyttäytymisestään paljon asioita, ihan niin kuin kuuroutuneet nykyäänkin tekevät. Hänellä oli kirjallisten harrastusten myötä kehittynyt hyvä kielitaito ja sanavarasto. Eihän puhe eikä luku- ja kirjoitustaito mihinkään katoa, kun ne on kerran oppinut. Fredrika kirjoittaa itse kuuroutumisestaan hyvin vähän. Joissakin kirjeissä ja muistelmissa tulee esiin, miten hän suree tätä hiljaisuutta, joka häntä ympäröi. Sen paremmin hän ei sitä erittele. Niin, mitä se olisi auttanutkaan. Siihen aikaan hänellä oli muitakin huolenaiheita, kuten naisten vähäarvoinen asema yhteiskunnassa. Hän painotti, että tyttöjen pitää saada kunnon koulutus samoin kuin poikienkin. Rouvasväen yhdistys Porvoossa keräsi avustuksia köyhille tytöille. Fredrika oli avustustyössä mukana. Tuohon aikaan ihmisten kanssakäyminen oli monella tapaa erilaista kuin nykyisin. Ajatellaan vaikka huonokuuloisia ihmisiä. Nykyisten arvioiden mukaan väestössä on noin eriasteisesti vaikeasti kuulevaa henkilöä. Heistä on kuuroutuneita noin Voi ajatella, että väestön huonokuuloisuus ei ole nykymaailmassa lisääntynyt verrattuna Fredrikan aikaiseen väestöpohjaan. Silloin väestössä oli huonokuuloisuutta suurin piirtein samassa suhteessa eli n. 14 %. Kun tuohon aikaan ei ollut muita kuulon apuvälineitä kuin kuulotorvi, niin tavallisessa kanssakäymisessä huonokuuloisuus oli melko yleistä. Sitä ei ehkä niin paljon hämmästelty eikä hävetty. Voi olla, että huonon kuulon salaaminen on tullut muoti-ilmiöksi vasta nykyisin. Fredrikan naapurustossa ja lähikaduilla eli ehkä myös muita huonokuuloisia ihmisiä. Joka tapauksessa Fredrika antaa hienon suuntaviivan siitä, miten elämä kannattaa järjestää vammansa kanssa ja siitä huolimatta. Elämästä voi löytää arvokkaita asioita. Hän tekee työtä ennen kaikkea läheistensä hyväksi. Meillä nykykuuroutuneilla on ehkä paljon opittavaa Fredrikan elämästä. Voi ajatella, että hän antaa meille kuuroutuneille henkiset juuremme. Meillä on nykyisin hyviä kuulotekniikoita eli lääketieteellinen näkökulma huonokuuloisuuteen on mennyt Fredrikan päivistä aimo harppauksen eteenpäin. Se ei kuitenkaan riitä elämiseen ja vuorovaikutukseen vaikeasti huonokuuloisena tai kuuroutuneena henkilönä. Meillä pitäisi olla oma henkinen metataso, oma kulttuurinäkemys, jolta voisimme ponnistaa eteenpäin. Se tuo parempaa itsetuntoa ja kokemusta siitä, että selviämme elämässä. Olisi hienoa, jos voisimme saada Fredrika Runebergin kunniakirjailijaksemme ja ehkä viettää yhteisesti hänen muistopäiväänsä. Liisa Vainio Kirjallisuutta: Majamaa, R. ja Paulaharju M J.L. Runeberg Suomen runoilija. SKS, Helsinki. 4

5 Tulkkauspalvelukyselyn tuloksia Kiitos kaikille 19 vastaajalle, että käytitte kesällä aikaanne kyselyyn vastaamiseen. Koska niin monelta jäi kysely huomaamatta tai aika ei riittänyt vastaamiseen, on kysely avattu uudelleen. Voit käydä vastaamassa mennessä linkin kautta tai voit pyytää Tarja Kaikkoselta (yhteystiedot s. 2) linkin, jonka kautta vastaaminen onnistuu. Vastaukset annetaan nimettöminä. Mielipiteesi on tärkeä: älä siis jätä vastaamatta siksi, että olet samaa tai eri mieltä kuin tähän mennessä vastanneet! Alla on vastanneiden 19 henkilön vastausten yhteenveto. Sirpa Laurén Etelä-Suomesta oli 10 vastaajaa ja muualta Suomesta 9. Kirjoitustulkkaus oli eniten käytetty tulkkausmenetelmä, sitä käytti vastaajista 18. Viitotun puheen tulkkausta ilmoitti käyttävänsä 5 henkilöä, kaikki Etelä-Suomesta (tulkkausmenetelmiä sai valita useampia). Lisäksi yksi henkilö oli valinnut kohdan muu tulkkausmenetelmä. Hyvä tulos oli se, että koko Suomessa lähes kaikkiin suomenkielisiin tilauksiin oli järjestynyt kirjoitustulkki/tulkit, ainakin näille 19 vastaajalle. Myös tulkkitoivomukset otetaan yleensä huomioon. Ruotsinkieliseen kirjoitustulkkaukseen neljä vastaajaa sanoi vain harvoin saavansa kirjoitustulkkausta. Muut 14 tähän kysymykseen vastaajaa ilmoittivat, ettei ole tarvetta ruotsinkieliseen kirjoitustulkkaukseen. Useimmilla vastaajista oli mielestään riittävästi tietoa Kelan välityksen toiminnasta (12), mutta kuitenkin 7 henkilöä vastasi, ettei tietoa ole riittävästi (Huom. Alla vastaus yhteen kysymykseen). Välityksen aukioloaikoja pidettiin yleisesti riittävinä. Välityskeskuksen toiminnan laadusta esitettiin useita väittämiä, joita arvioitiin numeroilla 1-5. Enemmistö vastaajista oli tyytyväinen välityksen toimintaan ja tulosten keskiarvoksi tuli 3,71. Etelä-Suomen vastaajat arvioivat välityksen toiminnan huonommaksi (3,12) kuin muun Suomen vastaajat (4,39). Välityksen toimintaan esitettiin myös parannusehdotuksia. Niitä esiteltiin välityskeskukselle tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän ja välityksen tapaamisessa lokakuussa. Alle puolet vastaajista tiesi, miten voi saada tulkin hätätilanteessa välityksen ollessa suljettuna. Siitä on tietoa seuraavalla sivulla. Vain kolmella vastaajalla oli etätulkkauspäätös. Kaikki käyttävät etätulkkauksessa kirjoitustulkkausta. Etätulkkauksen käyttö on ollut vähäistä ja syyksi mainittiin mm. mikrofonin huono laatu ja siitä johtuva heikko kuuluvuus. Puolet vastaajista tiesi mahdollisuudesta Kelan tulkin käytön ohjaukseen ja puolet ei. Lähes puolet piti ohjausta tarpeettomana, neljä henkilöä tarpeellisena ja loput eivät osanneet sanoa. Tulkin käytön ohjauksesta on kerrottu Kuuloviestissä 4/2015. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen kirjoitustulkkaukseen on 10 vastaajalla tarvetta 5

6 tilanteissa, joissa käytetään vieraskielistä terminologiaa ja 7 henkilöllä myös muutaman kerran vuodessa sellaisissa tilanteissa, joissa viestintä tapahtuu kokonaan vieraalla kielellä. Vieraana kielenä näissä tilanteissa on englanti. Useimmat vastaajat ovat antaneet palautetta tulkkauspalvelusta välitykseen, Vatukeskukseen tai tulkille. Noin puolet vastaajista on saanut vastauksen palautteeseensa. Enemmistön mielestä (12 vastaajaa) palautejärjestelmä ei ole selkeä. 19 vastaajasta 15 oli ainakin useimmiten tyytyväinen kirjoitustulkkauksen laatuun. 4 henkilöä vastasi, ettei ole aina tyytyväinen. Etelä-suomalaiset olivat vähän vähemmän tyytyväisiä. Kirjoitustulkkauksen laaduksi vastausten perusteella tuli 3,72 (Etelä-Suomi 3,49 ja muu Suomi 3,97). Vastaajista 17 oli sitä mieltä, että tulkit hallitsevat riittävästi käytettävät laitteet ja ohjelmat. Kahden vastaajan mielestä vain osa tulkeista hallitsee ohjelmat ja laiteet riittävästi. Viitotun puheen tulkkausta ilmoitti käyttävänsä 5 henkilöä, kuitenkin viitotun puheen tulkkausta arvioi 7 henkilöä. Viisi vastaajaa kertoi olevansa ainakin useimmiten tyytyväinen viitotun puheen tulkkaukseen ja 2 vastaajaa ilmoitti, ettei ole aina tyytyväinen. Tulkkauksen laadun keskiarvoksi tuli vastausten perusteella 3,39. Terveydenhuollon maksamaa tulkkausta oli 19 vastaajasta saanut vain viisi, ja yksi vastaaja ei osannut sanoa. 10 henkilöä vastasi jatkokysymykseen tarvittavasta tulkista. 5 henkilöä oli saanut tarvitsemansa tulkin, 2 henkilöä ei ollut aina saanut tarvitsemaansa tulkkia ja 2 henkilöä vastasi, ettei ollut saanut tarvitsemaansa tulkkia (tulkkausmenetelmä väärä). Mitä tarkoittaa, että tulkin kalenteri on auki? Tätä kysyi yksi vastaajista. Kelalla on sähköinen järjestelmä nimeltään Prime, jonka kautta tilaukset välitetään tulkeille. Jokaisella tulkilla on Primessä oma kalenteri, johon tulkki merkitsee ne ajat, jolloin ottaa tulkkaustöitä vastaan (kalenteri on auki). Kun välitykseen tulee tilaus, Kela etsii tilaukseen sopivan tulkin (asiakkaan profiiliin kirjaamat asiat + tulkin profiiliin kirjaamat asiat) kilpailutusjärjestyksessä ja lisää tilauksen sellaisen tulkin kalenteriin, jolla kalenteri on auki ko. ajankohtana. Tulkin kalenteri voi olla auki esimerkiksi ma-pe klo Tällöin hänelle ei voi välittää tulkkausta, joka jatkuu yli klo 17 tai alkaa klo 17 tai sen jälkeen. Tulkkien kalenterien aukiolo vaihtelee. Tulkit voivat osittain päättää kalenterin avaamisesta itse, mutta myös tulkin työnantaja vaikuttaa asiaan, sillä työnantajaa velvoittaa mm. työaikalaki sekä muut työnantajaa koskevat velvoitteet. Tulkkaus hätätilanteissa Kela ei ole järjestänyt päivystävää tulkkauspalvelua. Jos välityskeskuksen palveluaikojen ulkopuolella tapahtuu hätätilanne (asiakkaan tai lähiomaisen henki, terveys, turvallisuus tai omaisuus on uhattuna), voi tulkin tilata suoraan tulkkauspalveluiden tuottajalta/ottamalla yhteyttä tulkkiin. Kuurojen Liitto ylläpitää listaa tulkkauspalveluiden tuottajista, joiden tulkkeja voi tilata hätätilanteisiin: Voit myös kysyä alueesi tulkeilta/tulkkauspalveluiden tuottajilta puhelinnumeroita, joista voi tilata tulkin mahdolliseen hätätilanteeseen. 6

7 Tupu-kouluttajat kertovat tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat eli Tupu-kouluttajat ovat yhdistysten, piirien ja kerhojen käytettävissä. Tupu-kouluttajat ovat saaneet perehdytyksen tulkkauspalveluun ja ovat itse tulkkauspalvelun käyttäjiä. Heidät voi pyytää kertomaan tulkkauspalveluun liittyvistä asioista: kenellä on oikeus tulkkauspalveluun, tulkkauspalvelun hakeminen, tulkkausmenetelmät, missä tulkkia voi käyttää, tulkin tilaaminen, tulkkien ammattisäännöt, miten tulkin kanssa toimitaan ym. Tupu-kouluttajat osaavat kertoa myös hyvästä kommunikaatiosta huonokuuloisen kanssa. Tilaisuuden tarkemman sisällön ja pituuden voi sopia Tupu-kouluttajan kanssa. Kouluttajien vierailusta ei tule kustannuksia, sillä liitto korvaa heidän kulunsa. Tupu-kouluttajat Marja Antola, Rauma dnainternet.net p (tekstiviestit) Maria Kananen, Kuopio dnainternet.net p Sirpa Korkeamäki, Helsinki gmail.com p (tekstiviestit) Pauli Leskinen, Kemi pp.inet.fi p Riitta Sorsa, Imatra luukku.com p (tekstiviestit) Tupu-toimintaa koordinoi kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, yhteystiedot sivulla 2 Haluatko keskustella tulkkauspalvelusta? Tarvitsetko rohkaisua tulkinkäyttöön tulkkauspalvelua jo käyttäviltä? Vertaistukea ja -neuvontaa on saatavilla ylläpitämältäni sähköpostiryhmältä (suljettu ryhmä). Voit ilmoittautua ryhmän jäseneksi lähettämällä viestin osoitteeseen: gmail.com Kirjoita viestin otsikoksi isoilla kirjaimilla: ILMOITTAUTUMINEN T-RYHMÄÄN 7

8 Tulkin ammattisäännöstö Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Suomen kirjoitustulkit ry Tämä ammattisäännöstö sitoo kaikkia niitä tulkkeja, jotka on merkitty yllä mainittujen järjestöjen pitämään tulkkirekisteriin. Ammattietiikka 1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus. 2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta. 3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen. 4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä. 5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa. 6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta. 7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa tai mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä, vaan kunnioittaa asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. 8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaukseen kuuluvia tehtäviä. Kuurosokeille tulkkaukseen kuuluu myös opastus ja kuvailu. 9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla. 10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilanteessa. 11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla. 12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan. Ammattisäännöstön rikkominen Mikäli tulkin todetaan toimineen tämän ammattisäännöstön vastaisesti, ryhtyy tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkirekisterin säännöissä määrättyihin toimenpiteisiin. Tämä ammattisäännöstö on hyväksytty tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuun 3. päivänä 1996 ja se on päivitetty sekä

9 Tulkin ammattisäännöstön soveltaminen 1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus. Tulkin salassapitovelvollisuus koskee kaikkea toimeksiantoon ja sen osapuoliin liittyvää suullista ja kirjallista tai muulla tavoin välitettyä informaatiota, jonka tulkki saa tietoonsa valmistautuessaan toimeksiantoon, toimeksiannon aikana tai ja sen jälkeen, eikä hän saa paljastaa mitään näistä tiedoista kolmansille osapuolille eikä itsenäisesti tuoda toisesta osapuolesta saamaansa tietoa dialogin toisen osapuolen tietoon. Salassapito koskee myös asiakirjoja ja muuta aineistoa, joihin tulkilla on pääsy tai joita hän vastaanottaa toimeksiannon yhteydessä sekä tulkin muistiinpanoja ja tulkin tuottamaa tulkkausta sen muodosta tai tallentumisesta riippumatta. Tulkki on kuitenkin velvollinen tekemään ilmoituksen työnantajalleen jos työtilanteessa on ollut työturvallisuuteen vaikuttavia asioita. Työturvallisuuslain 19 :n mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työolosuhteissa havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Tällöin tulkki kertoo vain sen verran, mikä on tarpeellista tulkkien turvallisuuden takaamiseksi tulevissa tilauksissa, esimerkiksi kertoo asiakkaan käyttäytyneen uhkaavasti tulkkia kohtaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (TSL 8 ). Tulkki on myös velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen havaitessaan lastensuojelulain 25 :n tarkoittamaa laiminlyöntiä tai väkivaltaa. Lisäksi rikoslain 15 luvun 10 :ssä on poikkeama salassapitovelvoitteesta. Sen mukaan rangaistavaksi on säädetty törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen niissä tilanteissa, joissa rikos olisi vielä estettävissä. Tulkkauksen laadun taatakseen tulkit voivat jakaa tulkkauksessa saamaansa tietoa asiakkaan luvalla. Tällöin esim. opiskelutulkkauksessa, terapiassa tai muussa toistuvassa tilanteessa ollut tulkki sopii asiakkaan kanssa, että tulkki kertoo asiaan liittyvät pohjatiedot seuraavalle tulkille, jotta asiakkaan ei tarvitse selittää moneen kertaan samoja asioita eri tulkeille. Tulkki osaa myös kertoa sellaisia tulkkausteknisiä asioita, joita asiakkaat eivät osaa huomioida. Tulkkaustilanteessa, jossa on selvää, että jatkuvuus on hyvä taata, tulee tulkin kysyä lupa seuraavien tulkkien ohjeistamiseen. Näin toimien asia on läpinäkyvä ja helpottaa sekä asiakkaan asiaa että tulkkausta. Tulkki pitäytyy ohjeistuksessaan vain käsiteltävän asian kannalta tärkeissä asioissa. Salassapitovelvollisuus sitoo henkilöitä myös sen jälkeen, kun henkilö on lopettanut tulkintyöt. 2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta. Tulkki ei aja tulkkaustilanteessa omaa taloudellista tai muuta etuaan eikä käytä mitään toimeksiannon yhteydessä tietoonsa tullutta omaksi tai muiden hyödyksi tai vahingoksi. 3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen. Tulkin tulee ennen toimeksiannon vastaanottamista selvittää mahdollisimman tarkasti, onko hänellä sukulaisuus-, tunne- tai riippuvaisuussuhdetta jompaankumpaan osapuoleen, onko hän jollakin tavoin osallinen käsiteltävään asiaan tai aiemmin osallistunut sen käsittelyyn taikka onko asian lopputuloksella hänelle välitöntä käytännöllistä tai taloudellista merkitystä 9

10 10 2/2015 tai vaarantuuko hänen puolueettomuutensa tai objektiivisuutensa muista syistä, esimerkiksi lainsäädännöllisin perustein. Jos tulkki on epävarma siitä, onko hän asiassa esteellinen, hänen on tuotava epäilyksensä osapuolten tietoon ja jätettävä esteellisyys näiden ratkaistavaksi 4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä. Ennen toimeksiannon vastaanottamista tulkin tulee selvittää tulkkaustoimeksiannon vaativuus sekä sen edellyttämät tulkkausmenetelmät ja tulkkaustekniset valmiudet ja mahdolliset toimeksiantoon sisältyvät eettiset tai henkiset haasteet, jotta hän voi muodostaa mahdollisimman tarkan käsityksen toimeksiannon laadusta ja omien taitojensa riittävyydestä kyseisen tehtävän hoitamiseen tämän ammattisäännöstön edellyttämällä tavalla. 5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa. Tulkin työn tavoitteen eli viestin välittämisen ja kielellisen tasa-arvon toteutumiseksi tulkin on perehdyttävä toimeksiannon edellyttämään sanastoon, terminologiaan ja fraseologiaan sekä esille tulevaan aiheeseen tulkkauksen kannalta tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Tulkki valmistautuu tehtävään myös tilanteen edellyttämien muiden viestinnällisten seikkojen kannalta, hänen on esimerkiksi ymmärrettävä tilanteessa vallitsevat roolit ja hierarkiat ja pystyttävä valitsemaan tulkkaustilanteeseen parhaiten soveltuva työskentelytapa. 6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta. Tulkin tehtävä on välittää kielelliset ja kulttuurisidonnaiset ei-kielelliset viestit mahdollisimman kattavasti ja sisällöllisesti muuttumattomina kohdekulttuurin mukaisesti. Mikäli tulkki ei voi tuottaa vastinetta esim. sanonnoille, sananlaskuille, puheenparsille, harvinaisille termeille ja lyhennyksille, tulkki pyytää puhujaa selvittämään sanomaansa ja informoi siitä kuulijaa. Kuulonäkövammaiselle asiakkaalle kuvaillaan lisäksi mm. ihmisten käyttäytymistä, ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tulkki ei kuitenkaan selitä asiasisältöjä oma-aloitteisesti kummankaan tulkattavan kielen edustajan puolesta. 7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa ja mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä, vaan kunnioittaa asiakkaidensa itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Tulkki on toimeksiantoa vastaanottaessaan, sen aikana ja sen jälkeen puolueeton ja riippumaton säilyttääkseen luotettavuutensa. Tulkin puolueettomuudella tarkoitetaan sitä, että hänen henkilökohtaiset mielipiteensä tai asenteensa eivät vaikuta hänen työnsä laatuun. Jos tulkkaustilanteessa esiin tulleet asiat ovat tulkin oman etiikan tai moraalin vastaisia, tulkki ei näytä sitä eleillään, äänensävyllään tai sanavalinnoillaan. Jos tulkki etukäteen tietää, ettei hän pysty tulkkaustilanteessa olemaan aiheen tai tulkattavien suhteen puolueeton ja ulkopuolinen, hänen tulee kieltäytyä vastaanottamasta tulkkausta. Tulkkaustilanteessa tulkki toimii viestin välittäjänä eikä ota kantaa käsiteltävään asiaan tai aiheeseen. Osapuolten tarvitessa tarkennusta johonkin tulkkaustilanteessa ilmi tulleeseen, he pyytävät tarkennusta toiselta osapuolelta eivätkä tulkilta. Tulkki ottaa huomioon asiakkaansa yksilölliset tarpeet (esim. käytettävä kommunikaatiomuoto tai tarve opastukseen) sekä toimii kaikessa asiakkaan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. 8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä. Kuurosokeille tulkkaukseen kuuluu myös opastus ja kuvailu. Tulkki ei tulkkaustoimeksiannon aikana ota hoitaakseen muita tehtäviä kuin toimeksiannon edellyttämät tulkkaustehtävät, eikä hän ennen tulkkausta, sen aikana tai sen jälkeen anna tulkattaville neuvoja tai ohjausta asian hoitamisessa, eikä hän keskustele tulkkauksen aikana esille tulleista asioista. Tulkin tehtäviin kuuluvat ainoastaan kulloinkin käytetyn tulkkausme-

11 netelmän mukaiset tulkkaustehtävät. Kun kyseessä on kuurosokeille tulkkaus, tulkkaukseen kuuluvat myös opastus ja kuvailu. Muita tulkkaustilanteeseen liittyviä tehtäviä voivat olla esimerkiksi asiakkaan äänen voimakkuudesta ilmoittaminen. Jos asiakas on täysin kuuroutunut eikä saa palautetta kuulon avulla ympäristöön sopivasta äänen voimakkuudesta, voivat tulkki ja asiakas sopia tavasta, jolla tulkki voi tulkkauksen aikana ilmaista äänen voimakkuuden tasosta. Kirjoitustulkkauksessa toimeksianto pitää sisällään myös tulkkauslaitteiston huolehtimisen toimintakuntoon ennen tulkkausta ja laitteiston pois pakkaamisen tulkkauksen jälkeen. Mahdollisista tulkkaukseen liittyvistä kirjallisista käännöstöistä on sovittava erikseen. Tulkilla on asiantuntijarooli monikielisessä ja -kulttuurisessa tilanteissa. Tulkilla on paljon tilanteiden sujumisen kannalta arvokasta tietoa ja erityisosaamista, mitä ei voida muilta osapuolilta edellyttää. Asiakkaiden informoiminen (tulkin roolista ja tulkkauksesta) kuuluu tulkin työnkuvaan itse tulkkauksen lisäksi. 9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla. Tulkin tulee kaikessa käyttäytymisessään ja esiintymisessään toimia kunkin tulkkausviestintätilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon tilanteeseen liittyvät käyttäytymis- ja pukeutumisnormit. Tulkki ei kuitenkaan vastaa osapuolten norminmukaisesta käyttäytymisestä eikä esimerkiksi muokkaa tulkattavaa viestiä odotusten mukaiseksi. Tulkki ottaa huomioon myös asiakkaan yksilölliset tarpeet (esim. näön vaatiman taustavärin käsille) pukeutumisessaan ja koruissaan. 10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilanteessa. Tulkilla on velvollisuus ja oikeus huolehtia työoloistaan, jotta tulkkausviestintä onnistuisi tarkoitetulla tavalla. Hänen tulee viipymättä ilmoittaa tulkkausta vaikeuttavista seikoista. Tulkkausta vaikeuttavia tai oleellisesti häiritsevä seikkoja voivat olla esimerkiksi huono ergonomia, huono tekninen äänentoisto, heikko valaistus, muu kuulemista, ymmärtämistä tai viestintää haittaava häiriö tai tulkin hallitsemasta kielimuodosta voimakkaasti poikkeava murre. Lisäksi tulkki on velvollinen ilmoittamaan välittömästi, jos tilanne muuttuu siten, että hän on ennalta selvitetystä poiketen jonkun osapuolen suhteen esteellinen tai jos tulkkaustehtävän luonne muuttuu oleellisesti siten tai osoittautuu sellaiseksi, että tulkin osaaminen tai valmistautuminen ei ennalta arvioidusta poiketen riitä tehtävän laadukkaaseen suorittamiseen. 11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla. Tulkki toimii aina ammattikuntansa eettisten sääntöjen mukaisesti, ja käyttäytyy sekä toimeksiannon yhteydessä että vapaa-ajallaan (esim. sosiaalisessa mediassa) tavalla, joka on omiaan edistämään ammattikunnan arvostusta. Mikäli tulkilla on toimeksiantoa vastaanottaessaan syytä epäillä, että tulkkaukseen liittyy rikollista tai ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa, hänen ei tule hyväksyä toimeksiantoa. Tulkki ei heikennä ammattikunnan työoloja hyväksymällä toistuvasti käytäntöjä, joissa tasokas, tarkoituksensa täyttävä tulkkaus ei ole mahdollista, vaan hänen tulee kieltäytyä toimeksiannosta, joiden yhteydessä sovelletaan tai voidaan olettaa sovellettavan tällaisia käytäntöjä. Tulkki käsittelee tulkkaukseen liittyviä asioita niin ammattikunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin tavalla, joka edistää laadukkaan tulkkauksen edellytyksiä. 12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan. Tulkki ylläpitää ja kehittää kaikkia ammatissaan tarvitsemiaan taitoja ja valmiuksia jatkuvasti. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä

12 Opinnäytetöitä Koivu ja tähti Viittomien oppiminen viitotulle puheelle käännetyn tarinan avulla Tein toiminnallisen opinnäytetyön, jonka produktiksi käänsin tarinan Koivu ja tähti viitotulle puheelle. Käännöksestä syntyi DVD-levy opetusmateriaaliksi Kuuloliitto ry:n käyttöön. Käännöksen avulla huonokuuloiset lapset voivat oppia viittomia ja omaksua viitottua puhetta. Oppimista auttaa myös DVD-levyllä oleva viittomalista. Tarina on saatavilla myös kirjallisessa muodossa DVD-levyjen kansikotelosta sekä opinnäytetyöni raportin liitteenä (liite 2), josta sen voi tulostaa. Tarinan glossit ovat nekin tulostettavissa (liite 3). Opinnäytetyöni raportti on luettavissa Theseuksesta: Opinnäytetyöni raportissa pohdin seuraavia asioita: 1. Mitä täytyy tarinaa viitottaessa huomioida, jotta selkeä huulio näkyisi? 2. Minkälaisiin käännösratkaisuihin päädyin kääntäessäni tarinan Koivu ja tähti viitotulle puheelle? 3. Miten Koivu ja tähti DVD-levyä voi hyödyntää viittomien oppimisessa? Huomasin, että tarinaa viitottaessa kädet eivät saa peittää huuliota. Käännösratkaisuja tein sen mukaan, mikä oli kunkin sanan/viittoman merkitys. Oppimisnäkökulmasta nostin esille muun muassa ilon kautta oppimisen. Tutkimuskysymyksiini löytyvät laajemmat vastaukset opinnäytetyöni raportista. Erityisasiantuntija Sirpa Laurén Kuuloliitto ry:stä antaa puolestaan lisätietoa liittyen opinnäytetyöni produktiin (DVD-levy). DVD-levyä voi lainata Sirpa Laurénilta, kuuloliitto.fi, p Annukka Pasanen viittomakielentulkki (AMK) Kirjoitustulkkikoulutus Suomessa ja Alankomaissa Honkala, Sonja. Kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla kirjoitustulkkikoulutuksia Suomessa ja Alankmaissa koulutusten sisällön ja käytössä olevien välineiden näkökulmasta. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta. 12

13 Sormiaakkosviestintä Sormiaakkosviestintä (SAV) on huulioluvun tukimenetelmä, jossa käytetään viittomakielen sormiaakkosia. Huuliolukua tukemaan sormitetaan (näytetään) jokaisen sanan alkukirjain. Jos sanan alussa on monta konsonanttia, sormitetaan ne kaikki (kriisi, strutsi). Jos sanalla on vaikeasti ymmärrettävä huulio, voidaan koko sana sormittaa. Myös yhdyssanoissa sormitetaan jokaisen sanan ensimmäinen kirjain (talonmies, pakettiauto). Sormiaakkosviestintä on yleensä suhteellisen nopea oppia. Riittää kunhan osaa viittomakielen sormiaakkoset ja tietää SAV-menetelmän perustan. Sormiaakkosviestintä sopii hyvin esimerkiksi ystävä- ja perhepiirin käyttöön. Kun menetelmän on oppinut ja sisäistänyt, on siitä helppoa jatkaa tukiviittomien ja viitotun puheen opiskeluun. 13

14 Muutoksia vammaistukiin Laki vammaisetuuksista muuttui alkaen. Muutokset koskevat lähinnä eläkettä saavan hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. Alle 16-vuotiaan vammaistuessa muutos koskee vain sitä, mitä huomioidaan sairaudesta aiheutuvina erityiskustannuksina. Eläkettä saavan hoitotuki: Asiakkaalla on jatkossakin oikeus perushoitotukeen avun tai ohjauksen ja valvonnan perusteella. Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen (62,48 e/kk) korotetuksi tueksi (155,53 e/kk). Erityiskustannuksia tulee tällöin olla kuukausitasolla vähintään korotetun tuen verran. Perushoitotukea ja ylintä hoitotukea (328,87 e/kk) ei voi saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki: Oikeus perusvammaistukeen ei enää edellytä erityiskustannuksia. Perusvammaistukeen on jatkossa oikeus henkilöllä, joka ei saa eläkettä saavaan hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä ja jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa. Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen (93,28 e/kk) korotetuksi tueksi (217,66 e/kk). Ylintä vammaistukea (422,06 e/kk) ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Jos asiakas on saanut hylkäävän päätöksen 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta sillä perusteella, että sairaudesta ei aiheudu erityiskustannuksia, hänen kannattaa hakea etuutta uudestaan. Alle 16-vuotiaan vammaistuki: Myöntämisedellytykset säilyvät ennallaan Lakimuutos vaikuttaa siihen, mitä kustannuksia huomioidaan erityiskustannuksina. Lisätietoja: Nofftz, Birgit Written Interpreting in Individual Countries (Raportti kirjoitustulkkauksen tilanteesta eri maissa). Raportti löytyy osoitteesta: 14

15 Tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun (tulkkauspalvelupäätös) asiakas haluaa käyttää etätulkkausta ja hän pystyy käyttämään etätulkkauslaitteita etätulkkauspalvelu soveltuu asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen asiakas sitoutuu käyttämään etätulkkauspalvelua. Etätulkkaus toteutetaan tietokoneen avulla. Asiakkaalla tulee olla perus tietokoneenkäyttötaidot hallussa, jotta hän voi käyttää etätulkkausta. Kelan järjestämisvelvollisuuteen ei kuulu tietokoneen käytön peruskurssin järjestäminen etätulkkausasiakkaalle. Etätulkkauksessa asiakas on tietokoneen ääressä esimerkiksi kotona, työpaikalla tai pankissa ja tulkki on vastaavan laitteen luona studiossa. Studiosta otetaan yhteys puhelimitse kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika kampaajalle tai soitetaan päiväkotiin. Kolmas osapuoli voi olla myös asiakkaan luona esimerkiksi silloin kun putkimies tulee asiakkaan kotiin tekemään putkitöitä. Etätulkkausta ei voida järjestää monipisteneuvotteluna. Kela hankkii etätulkkaukseen oikeutetuille asiakkaille palvelun käyttöön tarvittavat laitteet ja käyttöyhteydet. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi tietokone laajakaistayhteydellä, asianmukainen tietokoneohjelma ja web-kamera. Kela vastaa näiden laitteiden etätulkkauskäytöstä ja etäyhteyden käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Kela vastaa etätulkkausjärjestelmien asentamisesta käyttökuntoon, niiden huollosta ja päivittämisestä sekä etätulkkausohjelmiston ja -laitteiden käytön opetuksesta asiakkaalle. Lisätietoja: Uudet asiakkaat ovat voineet alkaen valita laitteekseen tablettitietokoneen. Tablettitietokonetta ei ole ollut laitevalikoimassa, koska saatavilla ei ole ollut etätulkkaukseen soveltuvaa konetta. Vanhat asiakkaat voivat vaihtaa käytössään olevan etätulkkauslaitteen vain perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla toimintakyvyn muutos tai muutos elämäntilanteessa. Lähde: 15

16 Tekstipuhelu helpottaa ja nopeuttaa asiointia Tekstipuhelut ja tekstipuheluiden välityspalvelu tarjoavat kuuroille, kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille mahdollisuuden hoitaa asiointia muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisella tavalla. Palvelua voi hyödyntää internetin kautta täysin maksutta. Tekstipuhelut onnistuvat nykyisin myös Android-matkapuhelimella ja lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus tilata palveluun liitettävä henkilökohtainen puhelinnumero, mikä mahdollistaa myös käyttäjälle tulevien puheluiden vastaanottamisen tekstipuhelupalvelun välityksellä. Tekstipuhelupalvelun tarjoaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kiinteistö Oy Valkea Talo ja palvelua tuottaa ICT-palveluyhtiö Vakka-Suomen Puhelin Oy. Palvelun käytön edellyttämät laitteet myöntää yleensä käyttäjän kotikaupunki tai -kunta. Tekstipuhelupalveluja voi käyttää myös kuuleva henkilö soittamalla palvelun numeroihin. Tällöin välittäjä välittää puheen tekstimuodossa puhelun vastaanottajalle. Tutustu internetpalveluun osoitteessa Internetpalvelun käyttöön riittää tavallinen tietokone, jossa on internetyhteys. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä, joka tehdään samassa internetosoitteessa. Rekisteröitymisen jälkeen saat käyttöösi henkilökohtaiset tunnukset, joilla maksutonta palvelua voi käyttää. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palvelun avulla voit hoitaa asiointia itsenäisesti ja haluttuna ajankohtana. Välittäjät ovat koulutettuja ammattilaisia ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Tekstipuhelut onnistuvat myös matkapuhelimella Tekstipuhelut onnistuvat nykyisin myös Android-matkapuhelimella, jossa on tietoliikenneyhteys. Tekstipuhelupalvelun internetsivuilta löydät kattavat ohjeet tämän sovelluksen asentamiseen ja käyttöön. Tekstipuhelu matkapuhelimella helpottaa ja lisää asioinnin mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Oma puhelinnumero mahdollistaa myös puheluiden vastaanottamisen palvelun kautta Käyttäjät saavat halutessaan käyttöönsä tekstipuhelupalveluun liitettävän henkilökohtaisen puhelinnumeron, mikä mahdollistaa myös käyttäjälle tulevien puheluiden vastaanottamisen palvelun kautta. Palveluun liitetty oma puhelinnumero helpottaa huomattavasti kaikenlaista asiointia. Voit jättää oman numerosi ja soittopyynnön esimerkiksi lääkärikeskusten ajanvaraukseen ja virastoihin ja käyttää sitä vaikkapa käyntikorteissasi. Oman puhelinnumeron käyttö on toistaiseksi sidottu tietokoneeseen, mutta palvelua kehitetään jatkuvasti. Tekstipuhelut perinteisillä puhelimilla Tekstipuheluja voidaan soittaa myös lankapuhelinverkossa erityisellä tekstipuhelinlaitteella. Puheluissa käytetään tällöin perinteistä tekstipuheluiden välityspalvelua, jossa soittava henkilö kommunikoi välittäjän kanssa tekstin avulla ja välittäjä välittää viestin puhuttuna vastaanottajalle. Palvelussa on tekninen mahdollisuus myös puhekytkentään eli kuulovammainen henkilö voi halutessaan puhua omat osuutensa ja hänelle kirjoitetaan kuulevan henkilön vastaus. Tekstipuhelupalvelua voi käyttää myös tietokoneeseen asennetulla tekstipuheluohjelmalla. Numerot tekstipuheluiden välityspalveluun löytyvät osoitteesta: 16

17 Euro-CIU:n symposium ja vuosikokous Vuoden 2015 teemana oli State of the Art on Cochlear Implants in Europe ja järjestäjänä toimi Belgian sisäkorvaistutteen käyttäjien järjestö ONICI, jonka puheenjohtajana toimii Euro-CIU:n tieteellinen neuvonantaja Leo De Raeve. Edustin Antwerpenissä Kuuloliitto ry:tä. Muita Suomen edustajia olivat va. toiminnanjohtaja Ulla Konkarikoski, Sören Berg Rasmussen ja Birgitta Vuorinen LapCI ry:stä sekä Sari Hirvonen-Skarbö, joka oli Euro-CIU:n edellisen hallituksen sihteeri, nykyisen hallituksen varapuheenjohtaja. Ullalla, Sarilla ja minulla oli lisäksi Suomesta omat kirjoitustulkit, jotka mukaan lukien meitä suomalaisia oli paikalla 9 henkilöä. Tapahtuma oli jakaantunut kahteen osaan siten, että perjantaina kuultiin eri alojen asiantuntijoiden pitämiä luentoja (symposium). Lauantaina oli Euro-CIU:n vuosikokous, johon saivat osallistua ja äänestysoikeuttaan käyttää kaikkien jäsenmaiden ja jäsenjärjestöjen edustajat. Kokouksessa kuultiin myös muutamia esittelyjä eri jäsenmaista. järjestäjä, Belgian ONICIn puheenjohtaja Leo de Raeve toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi Antwerpeniin, sitten Euro-CIUn puheenjohtaja Gilles Cognat piti oman puheensa ja lopuksi piti puheen Antwerpenin kaupungin varapormestari Marc van Peel. Kaikki puheet oli kirjoitustulkattu englanniksi, mutta näkyvyys valkokankaalle ei ollut ahtaassa tilassa paras mahdollinen. Oma kirjoitustulkkini teki parhaansa, mutta moni asia meni silti ohi, koska aina kirjoitustulkkikaan ei kuule kaikkea. Perjantai Symposium ja vuosikokous järjestettiin hotelli- ja kongressikeskus Elzenveldin auditoriossa. Tilassa oli hyvin toimiva induktiosilmukka sekä runsaasti monitoreita, joista kirjoitustulkkaus näkyi. Kirjoitustulkkaus näkyi myös auditorion etuosaan tuodulla valkokankaalla. Power Point-esityksiä varten oli oma näyttö. Tarjolla oli myös simultaanitulkkaus kuulokkeiden kautta. Esteettömyys oli erittäin hyvin toteutettu sekä kuulovammaisten että eri kielisten osallistujien kannalta. Torstai 9.4. Euro-CIU:n 20. juhlavuosi käynnistyi näyttävällä avajaisseremonialla Antwerpenin upeassa kaupungintalossa. Tarjolla oli virvokkeita, videoesityksiä ja puheita. Ensin 17 Tila oli pitkänomainen ja istuimet rivissä käytävän molemmin kuten kirkossa. Muistiinpanojen tekeminen oli aavistuksen hankalaa, kun edessä ei ollut pöytää, missä pitää kirjoitusvälineitä. Symposiumin ja kokouksen aikana oli hankala nähdä, kuka pitkänomaisessa salissa kulloinkin kommentoi tai teki lisäkysymyksiä. Näkyvyys esiintymislavalle - ainakin siitä kohtaa, missä itse istuin - oli hyvä. Leo de Raeve avasi päivän kertomalla Benelux-maiden tilanteesta ja tulevista haasteista sisäkorvaistutteiden suhteen. Yksi haasteista on, miten tavoitetaan ne aikuiset, jotka hyötyisivät sisäkorvaistutteesta. Esimerkiksi Belgiassa on henkilöä,

18 jotka voisivat saada hyötyä, mutta vain 3750 aikuista käyttää sisäkorvaistutetta. Puheenjohtaja Gilles Cognat loi katsauksen Euro-CIU:n menneisiin 20 vuoteen. Hän kertoi itse käyttäneensä sisäkorvaistutetta 22 vuotta. Euro-CIU on hänen mukaansa perustettu sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja heidän vanhempiensa edunvalvontajärjestöksi. Lisäksi hän kertoi lyhyesti, miten Euro-CIU toimii ja mitä tavoitteita on toteutettu. Hallitus istuu kerrallaan neljä vuotta. Uutiskirje ilmestyy kolmasti vuodessa. Kyselyjä jäsenmaille lähetetään joka viides vuosi. Yhteistyötä on tehty neljän eri sisäkorvaistutetta valmistavan yrityksen kanssa. Euro-CIU on ollut EDF:n eli European Disability Forumin jäsenenä vuodesta Euro-CIU:lla on oma kotisivu osoitteessa: Tämän jälkeen alkoivat luennot, joita kuultiin päivän aikana lyhyinä 10 minuutin esityksinä yhteensä 13. Käsittelen muutamia niistä lyhyesti. *Jo Vandeurzen, Belgian terveydenhoito-, hyvinvointi- ja perheministeri: kertoi, miten Belgiassa testataan ja kuntoutetaan kuulovammaisia ja sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia. Lasten kuulovammoja pyritään myös ennaltaehkäisemään kouluissa järjestettävän tiedottamisen avulla. Vandeurzen ei maininnut aikuisia lainkaan. *Monika Lehnhardt, Saksa: kertoi kuurouden historiasta antiikin ajoilta tähän päivään. Luennon lopussa oli myös lyhyt tietoisku sisäkorvaistutteiden historiasta. Lehnhardt painotti myös sisäkorvaistutteen käyttöä vanhuksilla dementiaa ehkäisevänä tekijänä. Tulevaisuudennäkymissä on leikkausmenetelmien ja prosessorien jatkuva kehittyminen. Tulevaisuudessa ehkä robotit suorittavat leikkaukset. Istutteiden etäsäädöt netin kautta tulevat yleistymään ja ovat jo osittain käytössäkin. *Frans Coninx, Saksa: pohti, millaisissa tilanteissa valitaan kuulolaite ja milloin sisäkorvaistute. 30 vuotta sitten sisäkorvaistute asennettiin vain kuuroille, nyt CI:n voi saada jo 80 db:n kuulonalenemalla. *Sue Archbold, Iso-Britannia: esitteli tekemäänsä eurooppalaisten sisäkorvaistutteen käyttäjien elämänlaatua käsittelevän tutkimuksensa tuloksia. Tutkimuksen perusteella hän on tehnyt muutamia johtopäätöksiä: Ennakkoluulot kuulovammaisuutta kohtaan ovat edelleen yleisiä, vaikka kuulovammaisten määrä ja tieto kuulovammoista lisääntyy. Liian harva on tietoinen kuulovammoista, kuulokojeita ei käytetä ja sisäkorvaistute on liian harvalla. Yhteiskunnalle olisi halvempaa hoitaa kuulovammat pois, koska hoitamaton kuulovamma tulee kalliiksi. *Euro-CIU:n varapuheenjohtaja, professori Hendrik Fehr, Saksa: kertoi omasta näkökulmastaan Euro-CIU:n 20-vuotisesta taipaleesta ja ongelmista, joita järjestö on vuosien varrella kohdannut. Euro-CIU perustettiin sateenvarjojärjestöksi eurooppalaisille CI-järjestöille. Yksi ongelma on se, että järjestö on monikielinen; virallisia kieliä on kolme: saksa, englanti ja ranska. Tiedonkulun järjestäminen kaikille esteettömästi ja ymmärrettävästi on ollut ja on edelleen haasteellista. Toinen ongelma on ollut kuurojen järjestöjen kielteinen suhtautuminen sisäkorvaistutetta käyttäviä ja heidän etujaan valvovia järjestöjä kohtaan. Myös nuoret puuttuvat Euro-CIU:n toiminnasta. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten asiat ovat toki tärkeitä, mutta aikuisiakaan ei pidä unohtaa. Eri ryhmien välillä pitäisi oppia puhumaan yhdellä äänellä, ja tässä riittää haastetta tulevaisuudessakin. *Peter Baumhoff, Saksa: Sisäkorvaistutteet ja lapsen aivojen kehitys. Tärkein sanoma oli se, että pienet lapset on implantoitava aikaisin, jotta aivot ehtivät kehittyä kuulemaan. 18

19 *Vincent Van Rompaey, Belgia: on tutkinut tinnitusta toispuolisesti kuuroilla henkilöillä, joiden kuuroon korvaan on asennettu sisäkorvaistute. Tutkimus on kestänyt 12 vuotta, aloitettu vuonna Tulokset ovat olleet hyviä: tinnitus vähenee ja kuuleminen on saatu lähes normaalin tasolle. Maksimaalisen hyödyn saavuttaminen tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä on kestänyt keskimäärin 36 kuukautta. Kaikki tutkitut henkilöt olivat aikuisia, lapsia ei ollut mukana. *Harry Knoors, Hollanti: Sisäkorvaistutetta käyttävien kuurojen lasten ja nuorten haasteet ja mahdollisuudet opinnoissa. Aikaisin istutteen saaneet lapset hyötyvät istutteesta, mutta eivät kaikki eivätkä kaikki yhtä hyvin. Opiskelussa auttavat viittomat ja kirjoitustulkkaus, erityisopetus, oma kognitiivinen suorituskyky ym. Opetuksen ei tulisi olla liikaa puheen ymmärtämiseen perustuvaa. Kaksikielisyys (viittomakieli + puhekieli) auttaa paljon opinnoissa menestymisessä. Sisäkorvaistutetta käyttävä kuuro opiskelija tarvitsee apua menestyäkseen niin opinnoissa kuin elämässä. *Connie Mayer, Kanada: Sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan. Lukeminen ja kirjoittaminen on kuuroille lapsille vaikeaa, heillä on todettu paljon lukihäiriöitä. Auttaako sisäkorvaistute tähän ongelmaan? Aihetta on tutkittu hyvin vähän ja vaikuttavia tekijöitä on paljon. Mayerin tutkimuksen mukaan sisäkorvaistutteella on suuri positiivinen 19 2/2015 vaikutus. Menestyviä kuuroja oppilaita oli ennen sisäkorvaistutteiden aikaa 10 %, nyt heitä on 70 %. Syiden selvittämiseen tarvittaisiin lisää tutkimusta. *Inge Doorn, Hollanti: Aikuisten sisäkorvaistutteen käyttäjien tukeminen työelämässä. Hollannissa 15 % aikuisista kuuroutuneista on työttömiä, 50 %:lla on vakituinen työpaikka ja 27 % tekee osapäivätyötä. Grow2work-projekti on kuulovammaisten (kuurot, huonokuuloiset ja sisäkorvaistutteen käyttäjät) työllistämisprojekti. Projektin aikana työllistettäville on kerrottu työntekoa helpottavista apuvälineistä esim. puhelimen käytössä sekä on etsitty ratkaisuja kuulemista ja kommunikointia vaikeuttaviin ongelmiin. Projektilla on myös oma Facebook-keskusteluryhmä. Projekti jatkuu tämän vuoden joulukuuhun, marraskuussa pidetään aiheesta symposiumi. Projektille toivotaan jatkoa. *Anouk Netten, Hollanti: Toisten tunteiden ymmärtäminen, kuurojen ja huonokuuloisten lasten empaattisuus. Kommunikointiongelmat ovat yleisiä lasten ja vanhempien välillä, koska 92 % kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille. Ovatko kuulovammaiset lapset vähemmän empaattisia kuin kuulevat? Tutkimuksen mukaan ovat. Lauantai Euro-CIU on perustettu vuonna 1995 ja tämän vuoden kokous oli järjestyksessään kahdeskymmenes. Kokouksen mielenkiintoisimpia hetkiä oli vallanvaihdos hallituksen pitkäaikaisten toimijoiden - Gilles Cognat n ja Hendrik Fehrin - luovuttua puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävistään Euro-CIU:n hallituksessa. Puheenjohtaja Gilles Cognat avasi kokouksen pitämällä lyhyen puheen ranskaksi. Hänen puheenvuoronsa aloitti pitkän jäähyväispuheiden sarjan, joita kuultiin pitkin päivää. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Luxemburgin Jean Welter, joka ilmoitti,

20 että Euro-CIU:n 23 jäsenmaasta ja -järjestöstä oli paikalla 18 edustajaa. Jean Welter kertoi olleensa Euro-CIU:n perustajäseniä vaimonsa kanssa ja toimineensa Euro- CIU:ssa koko sen olemassaolon ajan, 20 vuotta. Kohderyhmänä olivat sisäkorvaistutetta käyttävät lapset ja muut CI-henkilöt (epäselväksi jäi keitä he ovat). Alkuajoista hän kertoi, että aluksi ei ollut mm. kirjoitustulkkausta. Toiminta alkoi melko tyhjästä, kokouksia pidettiin ihmisten kotona. Nettiäkään ei tuolloin vielä käytetty ja hallituksen jäsenet kommunikoivat keskenään kirjepostilla. Järjestö on saanut lahjoituksia, joiden seurauksena rahavarat ovat vuosien varrella kasvaneet. Jäseniä on tullut lisää, mutta osa vanhoista jäsenistä on myös poistunut järjestöstä. Seuraavaksi esittäytyivät puheenjohtajaehdokkaat, joita oli kolme: Maria-Teresa Amat Espanjasta, Sören Berg-Rasmussen LapCi ry:stä (Sören haki myös varapuheenjohtajan paikkaa) sekä Peter Varga Unkarista (myös Peter haki lisäksi varapuheenjohtajan paikkaa). Tämän jälkeen esittäytyivät muut varapuheenjohtajaehdokkaat: Sari Hirvonen- Skarbö Suomesta sekä Reinhard Zille Saksasta. Rahastonhoitajaksi oli ehdokkaana vain yksi henkilö, vanhassa hallituksessa jo toiminut rahastonhoitaja Henri-Francois Baiverlin Luxemburgista. Sihteeriksi haki Epp Muil Virosta. Tämän jälkeen alkoivat äänestykset. Aluksi valittiin puheenjohtaja. Ensimmäisen äänestyskierroksen tuloksena Maria-Teresa Amat sai reilusti yli 50 % äänistä, joten hän tuli valituksi puheenjohtajaksi jo yhden äänestyksen perusteella. Seuraavaksi äänestettiin varapuheenjohtajia, joita Euro-CIU:n hallituksessa on aina kaksi. Ensimmäisen äänestyskierroksen tuloksena Sari Hirvonen-Skarbö sai täpärästi yli 50 % äänistä, joten hänet julistettiin 1. varapuheenjohtajaksi. Vähiten ääniä saanut Peter Varga tiputettiin pois toiselta kierrokselta. Toisella kierroksella olivat siis ehdolla Sören Berg-Rasmussen ja Reinhard Zille. Tilanne oli tässä vaiheessa hyvin jännittävä, koska hallitukseen oli jo valittu yksi Suomen edustaja. Itse näin tilaisuuden saada Suomelle etukäteen mahdottomalta tuntuneen tuplaedustuksen, joten äänestin Söreniä. Äänestyksen tuloksena Sören Berg-Rasmussen LapCI ry:stä tulikin yllättäen valituksi Euro-CIUn hallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Voitonriemu Suomen edustajien keskuudessa oli käsin kosketeltava! Lopuksi äänestettiin hyväksyntä rahastonhoitajaehdokas Baiverlinille ja sihteeriehdokas Muilille. Uusi hallitus oli täten saatu nimitettyä tehtäviinsä. Myös hallituksen avustajat; tieteellinen neuvonantaja Belgian Leo De Raeve ja webmaster Espanjan Fernando Gimenez uusivat luottamuksensa. Uutiskirjeen toimittajaksi nimitettiin Iso- Britannian Brian Archbold. Äänestysten jälkeen kokousta jatkettiin. Rahastonhoitaja Henri-Francois Baiverlin esitteli Euro-CIU:n tilintarkastuskertomuksen ja rahoitussuunnitelman. Tilit ovat hiukan miinuksella, mutta järjestön taloudellinen tilanne ei ole mitenkään huono. LapCI ry:n edustaja Birgitta Vuorinen kyseli, onko Baiverlinilla esittää minkäänlaista suunnitelmaa varojen käytöstä sisäkorvaistutteen käyttäjien hyväksi. Onko suunnitelmissa rahoittaa esim. tutkimusta tai muuta toimintaa? Baiver- 20