Toimitukselta. ÅSK Pressen toivottaa kaikille lukijoilleen Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä antoisaa uintivuotta 2014.

Transkriptio

1

2 Toimitukselta Kädessäsi on uuniteuore ÅSK Pressen -lehti. Vielä pari kuukautta sitten oli epävarmaa, ilmestyykö lehti lainkaan, koska vaikutti siltä, että lehdelle ei löydy tekijöitä. Pieni joukku vanhoja ÅSKlaisia piti kutenkin ensiarvoisen tärkeänä, että lehti saadaan syntymään nimen omaan nyt lopuillaan olevana vuotena onhan kulunut vuosi seuramme 100-vuotisjuhlavuosi. Seuramme Åbo Simklubb Uintiklubi Turku ry on saavuttanut iän, josta mikä tahansa suomalainen urheiluseura voi olla ylpeä. Ja sitäkin ylpeämpiä saamme olla, että seuramme on kaikin puolin vireässä ja dynaamisessa kunnossa, vanhuudenheikkoudesta ei ole tietoakaan. Kun amatööritomituksemme ryhtyi metsästämään kirjoituksia, emme osanneet parhaimmissa unelmissammekaan aavistaa, miten kirjallisesti tuottoissaa väkeä seuran piiristä löytyy. Käsissäsi onkin nyt ennätysmäisen laaja ÅSK Pressen, mikä sopii hyvin juhlavuoden arvokkaaseen päätökseen. Juhlavuoden päättyminen ei toki merkitse sitä, että voisimme jäädä lepäilemään laakereillamme. Alkava vuosi on täynnä haasteita eikä vähäisimpiin niistä kuulu huhtikuun lopulla järjestettävät viisipäiväiset yhdistetyt Suomen Mestaruuskilpailut, Nuorten Mestaruuskilpailut ja Vammaisten Suomen mestaruuskilpailut. Toimitus kiittää lämpimästi kaikkia lehden ideointiin osallistuneita, kirjoittajia, valokuvien lähettäjiä ja jutunmetsästyksessä avustaneita. Suuri kiitos lankeaa toimitussihteeri Johanna Heinolle, joka on jaksanut väsymättä muistuttaa kirjoittajaksi lupautuneita lupauksensa täyttämisestä. ÅSK Pressen toivottaa kaikille lukijoilleen Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä antoisaa uintivuotta PRESSEN

3 PUHEENJOHTAJAN PÄRSKEET Hyvä ÅSK Pressenin lukija! Sakari Hurskainen Ensimmäinen kaksivuotiskausi puheenjohtajana ja ÅSK:n jäsenenä alkaa olla takana ja nyt on aika taas kerrata tuntoja menneen vuoden varrelta. Turun seudun urheiluakatemiassa tapahtui vuodenalussa muutos, kun Markus Kalmari siirtyi Olympiakomitean palvelukseen ja Salmen Janne alkoi ottaa vastuuta akatemian uintipuolesta. Jannen huolellisen asioihin tutustumisen jälkeen alkoi tuntua siltä, että tästähän voi alkaa tulla kunnollista uimaseuroja palvelevaa toimintaa. Keväällä tilannetta vielä helpotti se, kun raisiolaiset lopettivat Impivaaran käytön huonon ilmanvaihdon takia. Hanskin Vesa teki ansiokasta yhteistyötä Härkösen Erkin kanssa ja vetivät yhdessä yläkoululaisten aamuharjoituksia yhteistyössä Luostarivuoden koulun kanssa. Syksyn 2013 aikana akatemian toiminta tasaantui ja kaikilla tuntuu olevan yhdessä tekemisen meininki. Kesällä Impivaaran halli oli taas kiinni, kun siellä tehtiin takuukorjauksia paneutuen mm. ilmanvaihdon parantamiseen. Tässä osin onnistuttiinkin, sillä vinstaaltaan puolella ilmanvaihto toimii nyt todella hyvin. Piikkialtaan puolella on vielä pientä korjattavaa mutta on sielläkin tilanne parantunut. yhteistyö hallin henkilökunnan kanssa on ajan mittaan parantunut, vaikka vieläkin toivomisen varaa löytyy. Liikuntapalvelukeskuksesta seuramme on saanut positiivista palautetta toiminnasta rata- ym. vuorojen varaamisen suhteen. Tästä suuri kiitos Christinalle, joka itseään säästämättä on ahertanut tämän varausasian kanssa. Kilpailutoimintaakin on harjoitettu ja keväällä olivat Nuorten lyhyen radan mestaruuskilpailut yhdessä AUi:n kanssa järjestettyinä, seuran 100-vuotisjuhliin liittyvät kaksipäiväiset Turku Super Gamesit, Turku Junior Gamesit sekä Hela-uinnit AUi:n kanssa järjestettyinä. Kesällä piti vielä olla IKM pitkän radan finaalit, mutta hallin takuukorjausten takia niistä piti luopua. 2 PRESSEN

4 PUHEENJOHTAJAN PÄRSKEET Harjoitusryhmien ja erilaisten kurssiryhmien toiminta jatkui keväällä ja syksyllä vanhaan malliin. Rata-aikaa ei Impivaarasta ole vieläkään saatu tarpeeksi, mutta uskoakseni ajan kanssa tulemme saamaan lisää rata-aikaa. Kevät mentiin pääosin syksyllä 2012 aloitetuilla kuvioilla niin valmennuksessa kuin muissakin ryhmissä. Edustuksen osalta Pertti Yrityksen poistuminen Turusta aiheutti sen, että valmennusyhteistyötä tehtiin AUi:n kanssa. Loppukeväästä toisin Vesa otti seuramme uimarit mukaan silloisen JT 1 -ryhmän harjoituksiin. Keväällä käynnistimme uuden päävalmentajan haun ja saimme kaksi hakemusta. Vesa ylipuhui vielä yhden valmentajan hakemaan paikkaa ja haastattelimme kaksi kandidaattia, jotka olivat melko tasaväkiset. Lopulta pieni yksityiskohta ratkaisi asian ja Pystysen Tomi on syyskauden alusta tullut tutuksi uimareille kuin myös hallia käyttävälle yleisölle. Minulta nimittäin kysyttiin, että tunnenko hallilla vaikuttavat valmentajat. Vastattuani tuntevani ainakin suurimman osan sain kuulla, että siellä vaikuttaa kuuluvalla äänellä puhuva tumma henkilö. Tunnistin siitä kuvauksesta oitis Tomin ja saatoin kertoa kyseessä olevan uuden päävalmentajamme. Tomi on myös jatkanut Pertin aloittamien valmentajatapaamisten pitämisen ja nämä tapaamiset ovat myös olleet valmentajiemme koulutustapahtumia. Toivottavasti valmentajamme saavat tästä lisää potkua ja intoa tehdä laadukasta valmennustyötä nuorten uimareiden hyväksi. Kesällä oli taas perinteiset kuutamouinnit sisältäen 24 h hyväntekeväisyysuinnin ja myös erityisryhmien tapahtumia. 24 h uinneissa oli tänä vuonna hieman ylimääräistä latausta, kun tiedossa oli, että ensimmäisen osuuden tulee uimaan kesän tuore MM-pronssimitalisti Matti Mattsson, joka on Tomin henkilökohtainen valmennettava. Matin tulo paikalle houkutteli kiitettävästi mediaa seuraamaan tapahtumaa. Toivottavasti tämä ja Vahteran Pekan uurastus sponsoreiden hankinnassa siivittävät tapahtumaa tulevinakin vuosina. Toiminnat hoidetaan sitoutuneesti ja tekijöitä on löytynyt tarpeeksi jokaiseen tapahtumaan, vaikka osa vanhoista konkareista on väistynyt sivuun. Hallituksessa meillä on mielestäni ollut tänäkin vuonna hyvä tekemisen meininki ja jokainen on hoitanut oman tonttinsa mallikkaasti. Kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille ja erityisesti niille, jotka ovat väistyneet syrjään. Kaikki te olette tehneet ansiokasta työtä seuran eteen. Näillä ajatuksilla toivotan koko seuraväelle Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä antoisaa Uutta Uintivuotta PRESSEN

5 Anna-Kaisa Jätinvuori JUHLAVUOSI TÄYNNÄ TAPAHTUMIA ÅSK:n 100-vuotisjuhlavuosi käynnistyi Impivaaran uimahallissa XXVII Turku Super Games -juhlakilpailuilla. Turku Super Games -kisat järjestettiin jo 27. kerran ja ensimmäistä kertaa uusitussa Impivaaran uimahallissa. Aikaisemmin Turku Super Gamesit ovat olleet suositut kisat myös ulkomaisten uimareiden keskuudessa, mutta halliremontti ja tauko kisojen järjestämisessä verotti tällä kertaa valitettavasti jonkin verran ulkomaalaisten uimareiden osallistujamäärää. Lauantain aamujakson jälkeen uimahallin toisen kerroksen liikuntasalissa pidettiin syntymäpäivävastaanotto kakkukahveineen. Samassa yhteydessä julkistettiin uunituore seuran historiikki, jonka seniorimme Kalevi Hiltunen, Birger Starck ja Raikas Ylönen ovat kirjoittaneet. 4 PRESSEN ÅSK seniorit Raikas Ylönen, Kalevi Hiltunen ja Birger Starck sekä uunituore historiikki Syntymäpäivävastaantoton jälkeen seniorit sekä seuran puheenjohtaja Sakari Hurskainen ja kunniapuheenjohtaja Juha Kaljonen tekivät kunniakäynnin seuran perustajan, puheenjohtaja August Blombergin haudalle. nen, Birger Starck ja Raikas Ylönen ovat kirjoittaneet.

6 Birger Starck, Juha Kaljonen, Sakari Hurskainen, Kalevi Hiltunen ja Raikas Ylönen August Blombergin haudalla 100-vuotisjuhla Kupittaan Paviljongissa Kiihkeän kisapäivän jälkeen juhlittiin 100-vuotiasta seuraa kutsuvieraiden kanssa juhlaillallisen merkeissä seuran perinteisellä kotipaikalla Kupittaan maauimalan naapurissa Ravintola Paviljongissa. Juhlaan oli kutsuttu seuran entisiä ja nykyisiä aktiiveja, valmentajia, menestyneitä uimareita ja yhteistyökumppaneita. Juhlassa kuultiin niin Uimaliiton Sami Wahlmanin kuin SFI:n Vidar Tallqvistin tervehdykset 100- vuotiaalle seuralle. Sami Wahlman Vidar Tallqvist Ruoka oli hyvää! PRESSEN 5

7 Lisäksi nykyinen ja entiset puheenjohtajat muistelivat omia puheenjohtajaaikojaan. Mikko Jokinen, Juha Kaljonen, Joon Boucht ja Sakari Hurskainen saivat vastailla illan juontajana toimineen Pia Kankareen kysymyksiin. Lavalle pääsivät myös Martti Hanski, Jussi ja Vesa Hanski sekä Petri Suominen muistelemaan omia uintiaikojaan. Illan aikana Martti Hanski kukitettiin 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Musisoinnista vastasi Sami Joensuu 6 PRESSEN

8 Uimareiden elokuvanäytös Finnkinossa Lokakuun loppupuolella noin 90 valmennusja tekniikkaryhmien uimaria ja muutama lapsenmielinen valmentaja kävi hakemassa mallia vauhdin pidosta Turboetanalta sunnuntaina Finnkinossa. Seuran kunniapuheenjohtaja Juha Kaljonen toivotti uimarit tervetulleeksi seuraamaan Turbon seikkailuja. Elokuvan jälkeen uimarit ja heitä noutamaan tulleet vanhemmat saivat kahvitella yhdessä 100-vuotiaan ÅSK:n kunniaksi. Uimareille oli tarjolla Ben & Jerry - jäätelöt ja vanhemmat herkuttelivat Kahvila Elvinan suussasulavalla mango-juustotortulla. ***** Vielä tämän jälkeen 100-vuotisjuhlavuotemme oli näkyvästi esillä SFI:n mestaruuskisoissa Myös seuran joulujuhlaan juhlavuosi tuo lisämausteensa (toim. huom.). PRESSEN 7

9 ÅSKN 100-VUOTINEN TAIVAL TALLENNETTU HISTORIIKIN MUODOSSA Me kolme ÅSKn senioria ( K. Hiltunen, R. Ylönen ja B. Starck ) saimme vuonna 2005 ÅSKn taholta pyynnön, että kun ÅSK v täyttää 100 vuotta kirjoittaisimme seuran toiminnasta historiikin. Me seniorit olimme 1950-luvulla kilpauimareita ÅSK:ssa ja viihdyimme seurassa ja silloisten uimarikaverien kanssa erinomaisesti. Otimme historiikkitehtävän vastaan, olimmehan eläkeläisiä ja meillä oli hauskat ja valoisat muistot nuoruusvuosilta ÅSKn toiminnasta. Lähtökohdat historiikin tekemiselle eivät olleet suotuisat sillä ÅSK:lla ei ollut tallella arkistoaineistoa mihin nojautua. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että työtä voitiin tehdä ilman paineita seitsemän vuotta. Historiikkia varten onnistuttiin kerämään kohtuullisen laaja kuva-aineisto mikä oli omiaan elävöittämään tekstiä. Me seniorit olemme saaneet historiikkityön aikana ÅSKn taholta kiitettävästi apua työn loppuunsaattamiseksi. Lisäksi meillä on seuran eri tilaisuuksissa ollut mahdollisuus päästä näkemään ÅSKn toimintaa läheltä, tutustua moniin ihmisiin ja iloita siitä kuinka hyvin seuran junioritoiminnasta pidetään huolta. Ollaan edelleen mukana ja käytettävissä sekä kiitämme kaikkia åsk-laisia ja toivotamme hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2014 LÄHIHISTORIAA LEHTILEIKKIESTÄ ÅSK:n seniorit Kalevi Hiltunen, Birger Starck ja Raikas Ylönen ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä etsiessään ja kerätessään aineistoa seuran historiikkia varten aikaansa ja vaivojaan säästelemättä mm. istumalla tuntikausia maakunta-arkistossa, haastattelemalla suurta joukkoa entisiä ja nykyisiä seuraihmisiä ja valikoimalla kuvamateriaalia kirjaansa satojen kuvien joukosta. Nykypäivänä olemme tottuneet siihen, että kaikki tieto on helposti saatavilla internetistä ja että siihen voi palata milloin tahansa. ÅSK:lla on ollut toimivat nettisivut vuosituhannen alusta alkaen, mutta siitä huolimatta vielä viime vuosikymmenelläkään kaikkea ei vielä tallennettu nettiin helposti luettavaksi ja löydettäväksi. Menneen vuosikymmenen ÅSK Pressenit julkaistiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ainoastaan paperiversioina. Onneksemme Johanna Heino on kuitenkin säästänyt kaikki vanhat Pressenit ja seuraavilla sivuilla näemme valikoituja poimintoja saksittuina vanhoista lehdistä. Joukossa vilahtelee useita tuttuja nimiä ja tulevaisuuteen tähyäviä ennustuksia tai toiveita, joista jokunen on ehtinyt jo toteutuakin. 8 PRESSEN

10 PRESSEN 9

11 10 PRESSEN

12 PRESSEN 11

13 12 PRESSEN

14 PRESSEN 13

15 TALKOITA, TOIMINTAA JA TARINAA Lasten harrastuksesta on tullut myös minun harrastukseni. Uimakouluaikana toin lapseni uimaan, jäin katsomaan, ihailemaan ja ihmettelemään kuinka etevä lapseni onkaan. Oli hauskaa seurata kehitystä ja olla siten mukana juonessa kunnes havaitsin, että sitä seuraamista on monta kertaa viikossa enkä juurikaan enää huomannut eroa maanantain tai tiistain harkkojen välillä. Ei ollutkaan tekemistä, alkoi tuntua tylsältä ja työläältä kuljettaa Kunnes hoksasin että toiminnassa todellakin voi olla mukana muutenkin kuin sivustaseuraajana. Seuraavan kerran, kun sähköpostiin tuli kutsu talkoisiin ilmoittauduinkin mukaan. Pelkäsin tuntevani itseni täysin ulkopuoliseksi kun kaikki kuitenkin tunsivat toisensa. En huomioinut sitä, että siellä oli muitakin ensikertalaisia, jotka pelkäsivät samoin. En tiennyt mitä piti tehdä, mutta vanhemmat konkarit auttoivat ja neuvoivat, joten kerran jälkeen olinkin jo konkari ainakin melkein. Kuutamot ja 24H uintitempaus ovat muodostuneet turkulaiseen kesään kuuluviksi koko perheen tapahtumiksi. Yhdessä tekemällä ja vuoroin vastuuta kantaen olemme joukkona saaneet aikaan hyvinä pidetyt uinti-illat. Muutaman vuoden aikana olen huomannut, että kuutamouinneista on joillekin perheille tullut traditio ja he tulevat viettämään mukavan illan perheen kanssa kerta toisensa jälkeen. Tapahtuma on myös meidän ÅSKilaisten yhteinen tapahtuma. Leppoisissa tunnelmissa, samalla kun pidetään huolta uimareista ja järjestyksestä, tutustutaan eri ryhmien uimareiden vanhempiin ja uimareihinkin. Tapahtumien järjestämisellä olemme ansainneet sekä hyväntekeväisyyteen että omalle seuralle merkittävän summan rahaa. Emme siis ole tehneet turhaa työtä. Talkootyö onin tärkeä osa seuratoiminta. Se on mukavaa ja koska hallilla aikaa tulee joka tapauksessa vietettyä, niin se kuluukin paremmin kun on jotain 14 PRESSEN

16 tekemistä. Pääosin toimintaan voi osallistua ilman erityisä koutsta. Varsinkin kesäisin kuutamoihin allasvalvontaan ja paikkojen siistinä pitämiseen tarvitaan tavallisella maalaisjärjellä ajattelevia aikuisia. Samoin uimakisojen järjestämisessä on paljon tehtäviä, joihin kaikki vanhemmat voivat osallistua, vaikka eivät omaisikaan mitään kortteja ja koulutuksia. Seuramme kuitenkin kouluttaa erilaisiin tehtäviin juuri siksi, että joihinkin tehtäviin virallisia lupia tarvitaan. Kuutamoissa esimerkiksi tarvitaan muutama järjestyksenvalvojakortin omaava henkilö lisää, sekä miehiä että naisia. Tammikuussa SGL järjestää 38h kestävän koulutuksen, jonka suoritettuaan on valmis toimimaan järjestyksenvalvojana. Seura voi jopa kustantaa kurssin. Kuutamouinneissa ja 24h tapahtumassa järjestyksen valvonta on vastuullinen tehtävä, mutta tilaisuuden leppoisan hengen myötä varsin mukavaa. Kuuden viimeisen vuoden aikana, jolloin itse olen ollut mukana, on ollut vain muutama tilanne, jolloin olen joutunut puuttumaan asiakkaan käytökseen. Keskustelun aikana asiakas itse on huomannut olleensa väärässä paikassa ja lähtenyt jatkamaan illanviettoansa muualle kaupungin humuun. JV-kortin hankinnan myötä sitoutuu tekemään muutaman keikan kesässä seuralle ja samalla on saanut itselleen hyvän mahdollisuuden tehdä järjestyksenvalvojan töitä vaikka kesätöinä tai viikonloppuisin. JV keikkoja on paljon tarjolla erilaisiin tilaisuuksiin. Työ sopii sekä nuoremmille että vanhemmille, miehille ja naisille erilaiset tilaisuudet kaipaavat erilaisia järjestyksenvalvojia. Halukkaat voivat ottaa yhteyden allekirjoittaneeseen. Ensi kesän kuutamouinnit ja 24h hyväntekeväisyystempaus kaipaavat jälleen hyvää tiimiä järjestämiseen ja organisointiin. Uusi kesä, uudet ihmiset ja uudet ideat ovat tervetulleita vanhoja hyviä käytänteitä unohtamatta. Haastavia ja paljon talkooväkeä kaivataan keväällä oleviin kisoihin, varsinkin SM-kisat ovat valtava ponnistus seuraltamme. On kuitenkin hienoa olla mukana järjestämässä arvokkaita kisoja. Toimitsijakoulutusta näitä kisoja ja tietysti muitakin kisoja ajatellen on tulossa keväällä. Tuomarikorttien I ja II tason voi suorittaa ja olla taas vähän syvemmällä lapsensa harrastuksessa. Koulutuksien myötä oppii tuntemaan lajia tarkemmin ja ymmärtää sen luonnetta, hienovaraisuutta ja herkkyyttä eri tavoin kuin ennen. Siksi ilmeisesti minäkin olen koulutuksessa keväällä, minua on alkanut harmittaa kun en tiedä enkä osaa katsoa oikein mikä käännöksessä meni pieleen ja miksi se hylky tuli juuri minun rakkaalle lapselleni. Tarja Moisio-Rannikko PRESSEN 15

17 Hyväntekeväisyysuinnin avustuskohteessa arvostetaan ÅSK:n lahjoitusta Viimeisimmän 24h:n hyväntekeväisyysuinnin tuotto käytettiin TYKSin sosiaalipediatrian yksikön toivomaan laitehankintaan. Lahjoitusta olivat luovuttamassa ÅSK-konkari Martti Hanski yhdessä nuorten uimarien kanssa ja asiaa käsittelevä juttu julkaistiin VSSHP:n Hospitaali-lehdessä 7 / Juttu on lainattu ÅSK Presseniin Hospitaali-lehden toimituspäällikkö Markku Näverin luvalla, joka on myös jutun kirjoittaja. Jutun voi käydä lukemassa myös verkossa, osoitteessa 16 PRESSEN

18 Jouni Suoranta MINUSTAKO TOIMITSIJA? Uimaseuran yhtenä tehtävänä on kilpailutoiminta. Sen mukana tulee myös kilpailujen järjestäminen. Päätuomari ja lähettäjä. 2 ratatuomaria, kilpailusihteeri (tai kaksi) sekä kuuluttaja. Käännöstarkastaja (II-luokan tuomari) joka radalle molempiin päihin, 16 kpl. Käännöspään päällikkö ja ajanottajien päällikkö (I-luokan tuomari). Ajanottaja (ei tarvita korttia, hyvä paikka saada märkä ensituntuma) jokaiselle radalle, 8 kpl. Pari palkintojenjakajaa, ensiapupiste (ÅSK:lla on aina lääkäri paikalla), erien keräilyyn muutama henkilö (pitää olla vaihtoporukkaa), 2-4 reipasta lähettiä ajanoton ja sihteeristön väliin (ei tarvitse olla uimari). Kilpailukansliaan järjestelykykyis-- tä porukkaa vähintään kolme henkilöä. Ja kahvitus, siitä ÅSK on tunnettu, siellä kaivataan aina muutamaa henkilöä. Arpojakin on hyvä jonkun myydä sekä useimmiten tarvitaan myös porttivahti. Hallin tekniikka pitää asentaa ja testata, siinäkin on muutaman henkilön homma. Kilpailun aikana organisaatiossa toimii yli 50 ihmistä. Aika paljon duunia? No onhan siinä, mutta ei se hassumpaa ole. Meillä on noin 100 lisenssiuimaria, joten porukkaa pitäisi kyllä riittää. Itse asiassa kisaviikonloppu sujuu mukavasti ja nopeasti kun on tekemistä. Varsinkin siinä vaiheessa kun PRESSEN 17

19 Tomi Pystynen, päävalmentaja oma uimari ei enää huoltajaa kaipaa (se tarve loppuu aina liian aikaisin...) mutta kuljetus kyllä kelpaa. Hallilla pitää roikkua odottamassa... Tuomarikortillisia ihmisiä tarvitaan seurassa aina. Mitä enemmän sen parempi. On sitten reserviä mistä ottaa jos ihmisillä on muka muuta merkittävämpää menoa. II-luokan tuomarikurssille ei ole pääsyvaatimuksia ja se kestää vain yhden illan. Ajanottajan tehtävissä toiminut yleensä haluaa oppia lajista lisää, joten tuomarikurssi on luonnollinen kehityspolku. Sitten voi aina välillä oman uimarinsa kanssa keskustella sääntötulkinnoista. Jatkaa voi vaikka FINA-tuomariksi asti jos vain intoa riittää. Seura kyllä tukee kurssimaksuissa. Luonnollisesti myös kortittomia toimitsijoita tarvitaan. Kansliaan, kaffetukseen, palkintojenjakoon, hallin kunnostukseen, ajanottoon jne. Jokaiselle löytyy joku homma! Kisojen järjestäminen säästää meille melkoisen rahan vuosittain starttimaksuissa. Tyypillisesti yksi lähtö maksaa 7-10 euroa, kertaa monta. Pari tonnia menee helposti per kisa. Omissa kisoissa emme tietenkään maksa starttimaksuja, vaan muut maksavat meille. Muiden kisoissa seura maksaa starttimaksut, jotka sisältyvät valmennusmaksuun. Rohkaisen kaikkia huoltajia / vanhempia / managereja, edustuksesta rolloykköseen, erkasta harkkaan ja jopa tekniikkakurssilaisia myöten mukaan toimintaan. Se on kivaa, sosiaalista ja joskus melko märkää. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin ja se on yhteisöllistä. Hyväntekeväisyyttä oman nuorisomme vuoksi. Ja itsemme. Kiitos kaikille kuluvasta vuodesta! Ensi vuonna meillä on tulossa kahdet arvokisat, levätään siis kunnolla ennen sitä. Järjestelytoimikuntaan voi toki ilmoittautua jo mukaan esim. hallituksen jäsenille. PÄÄVALMENTAJAN MIETTEITÄ Tomi Pystynen aloitti ÅSK:n päävalmentajana syyskauden alkaessa. Jo muutamassa kuukaudessa Tomi on saanut paljon aikaan. Seuraavassa saadaan lukea, miten Tomi itse ajattelee kuluneesta ajasta. Taas on yksi vuosi uitua elämää takana. Uimarit ovat kasvaneet ja parantaneet ennätyksiä vuoden aikana hienosti. Åsk uimarit ovat hyvin edustettuna maajoukkuetoiminnassa ja menestyneet arvokilpailuissa. Minä olen ollut nyt reilut viitisen kuukautta seuran päävalmentajana. Yhteinen aikamme on ollut mukavaa ja huomaa, että seurassa on hyvä henki päällä. Tämä on asia, joka näkyy myös ulospäin niin tukijoukkojen toimintana kuin hyvänä henkenä kisakatsomossa. Vanhemmat ovat tukeneet uimareita ja kannustaneet näkyvästi kilpailuissa. Valmennuspuolelta näkee valmentajien hyvän fiiliksen, joka tarttuu myös uimareihin. Valmentajat keskustelevat avoimesti keskenään ja ovat hyvin tiedonnälkäisiä valmentajia. Valmennuksen tärkein asia on viedä uimaria eteenpäin ja samalla ohjata ja opettaa hyviä reilun 18 PRESSEN

20 pelin sääntöjä. Sen takia on tärkeätä, että valmentaja on jokaisessa harjoituksessa isolla sydämellä mukana ja pitää yllä hyvää fiilistä. Totta kai, kaikki olemme ihmisiä ja meillä on omat huonot päivämme ja myös uimareilla on huonot päivät myös mutta mitä avoimempia uimari ja valmentaja on, sitä mukavampaa harjoituksissa on meillä kaikilla. Ensi kauteen Harjoituksissa valmentajan pitää luoda itseluottamusta uimariin. Sillä se on urheilijalle ensisijaisen tärkeä ominaisuus, sillä jos usko itseen ja omaan tekemiseen loppuu, on harjoittelumotivaation löytäminen ja suorituskyvyn parantaminen vaikeaa. Itseluottamusta parantaa mm. positiivinen palaute ja haastavat, mutta taitotason mukaiset harjoitteet. Vuosien harjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Erityisen tärkeänä pidän tätä nimenomaan uinnin kaltaisissa kestävyyslajeissa. Pitkäjänteisyyttä parantaa asteittain etenevät tavoitteet ja kovat, itsensä ylittämistä vaativat harjoitteet. On tärkeätä, että onnistumme pitämään meidän murrosikäiset nuoret uinnin parissa, koska heillä on vielä parhaat vuodet edessä. Parhaita tuloksia pojat tekevät vasta vuotiaina ja tytöt vuotiaina. Rohkeus ei välttämättä ole sanan perinteisessä mielessä (varsinkaan jo kehittyneemmän) uimarin ensisijaisesti vaadittava ominaisuus, mutta myös sitä tarvitaan. Uinnin opetteluvaiheessa ja veteen totuttauduttaessa se on sen sijaan hyvinkin tärkeää, samoin kuin esimerkiksi ensim-mäisiä lähtöhyppyjä harjoiteltaessa. Tietynlaista rohkeutta vaatii kuitenkin myös se, että uskaltaa heittäytyä harjoitteluun täysillä. Monet uimarit eivät uskalla läh-teä rohkeasti uimaan kisaa, vaan säästelevät itseään, koska ovat kuulleet, että lopussa hapottaa tai hyytyy. Pitää uskaltaa tehdä harjoituksissa rohkeita ja raskaita harjoituksia, silloin uskaltaa myös uida rohkeesti kisoissa ja siinä tiukassa paikassa voi ylittää itsensä. Urheilijan ura on täynnä ylä- ja alamäkiä, eikä aina voi onnistua. Siksi pettymysten sietokyky ja niistä yli pääseminen on tärkeää. Epäonnistumiset on opittava käsittelemään ja jättämään taakseen, mutta niistä voi myös oppia. Tärkeintä on käydä omaa harjoittelua ja kisasuoritusta läpi, jotta voi tehdä analyysin kuinka kausi on mennyt. Nämä asiat ovat valmentajan ja uimarin yhteistyössä hyvinkin tärkeätä ja niiden pohjalta on helppo asettaa tavoitteet seuraavaan kauteen. Jotta uimari ei olisi täysin riippuvainen valmentajastaan, hän tarvitsee myös omaa luovuutta. Mitä paremmin uimari ja valmentaja keskustelevat harjoittelusta ja sen kulusta ja olotiloista, sitä paremmin uimari saa harjoituksesta irti. Uimarin kannattaa itsekin opetella tunnustelemaan, miltä uinti ja kroppa tuntuu. Hänet kannattaa myös ottaa mukaan harjoitusohjelmien suunnitteluun ja keskustelu lisääntyy mitä vanhenemaksi uimari tulee. Tämä lisää myös uimarin harjoittelumotivaatiota. Rentoutumis-, rauhoittumis- ja keskittymiskyky ovat tärkeitä kaikissa kilpailuissa, mutta myös harjoittelussa. Ylivireys heikentää suorituskykyä ja keskittyminen olennaiseen on ehdoton harjoittelun vvaikutusten ja suorituskyvyn optimoimiseksi. Rentoutumista voidaan harjoitella erilaisilla rentoutumisharjoituksilla. PRESSEN 19

21 Projekti yläkoulun uintilinja Vesa Hanski Alkutalvesta 2012 pohdiskelin erään lahjakkaan kuudennella luokalla olevan uimarin vanhempien kanssa yläkoulukuvioita. Millä ihmeellä uimarin harjoittelu saataisiin toteutettua palvelemaan Uimaliiton uimarin polkua? Koulu kun oli väärällä paikkakunnalla eikä joustoa aamuharjoitteluun lapselle siedettävään aikaan ollut tarjolla yläkoulusta. Muiltakin vanhemmilta tuli palautetta, opettajat ja rehtorit toki ymmärsivät urheilun päälle, mutta uinti suurine harjoittelumäärineen ei oikein saanut ymmärrystä. Turussa on kolme yläkoulua, joissa on yleisvalmennuslinjoja. Osassa vaatimuksena oli määrätty asuinalue tai sitten päälajejina olivat jääkiekko tai jalkapallo. Mitään uinnin vaatimuksiin vastaavaa yläkoulua ei Turun talousalueella ollut. Aikaisemmat kokemukset uintivalmennuksesta yläkouluissa eivät olleet juurikaan positiivisia. Valmennus ei oikein ollut kenenkään vastulla ja harjoitusaamut oli suunniteltu muiden lajien tarpeiden mukaan. Uinti koettiin koulumaailmassa marginaalilajiksi, jossa yksittäiselle lahjakkaalle uimarille yritettiin järjestää jotain. Mitään näkemystä siitä, miten uimarin polkua tulisi toteuttaa yläkouluissa ei oikein ollut. Itse uskoin, että seurojen ja akatemian näkemysero siitä, miten Turun alueen uintia pitäisi kehittää osittain jarrutti tätä kehitystyötä. Seurojen välistä synergiaa ei tässä asiassa ollut, eikä sen luomiseen tai yhteen hiileen puhaltamiseen ollut oikein aikaakaan. Uintikenttä koettiin koulujen puolelta sekavaksi, josta punaisen langan löytäminen oli hankalaa. Myöskään koulujen ja akatemian yhteistyö uinnin osalta ei ollut saumatonta. Mielestäni uinti lajina on niin suuri ja laajasti harrastettu, että en voinut edes kuvitella uimareiden menevän muiden lajien vaatimusten mukaan. Suuret harjoitusmäärät ja selkeästi aikaisempi valintavaihe, tuotti minulle kimmokkeen ryhtyä toimeen. Olin keväällä muutaman kerran yhteydessä akatemiaan, johtoa myöden, odotellen positiivista palautetta. Vastauk- 20 PRESSEN

22 set olivat valitettavasti mallia, katsotaan tilannetta ja ehkä jossain vaiheessa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja uimareidenn valintakello tikitti tikkittämistään joten ryhdyin tuumasta toimeen, jotta loistava ikäluokka ei menisi hukkaan. Tiesin jo ennestään, että Luostarivuoren koulun rehtori Hannu Isolauri on uintiihmisiä ja ehdotinkin häenlle kokeilua uimarien erityislinjan perustamiselle. Sain lähes vapaat kädet kerätä sopivat uimarit kokeiluun ja he löytyivätkin nopeasti molemmista turkulaisista seuroista. Kaikkiaan kuusi uimaria saatiin kouluun, osan ollessa myös ulkopaikkakuntalaisia. Isolaurin kanssa pääsimme nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, että seurat hoitavat valmennuksen ja koulu oman tehtävänsä. Päädyttiin kokeilemaan yhtä aamua viikossa sekä yhtä räätälöityä kuivaharjoitusta uimareille koulun tiloissa. Ensimmäisenä syksynä toimintaa arvioitiin valmentajien ja rehtorin toimesta. Pohdimme myös, olisiko uintikenttä niin yhteneväinen, että koulu laittaisi pelimerkkinsä lajin puolesta? Aurajoen uinnista löytyi sopiva yhteistyökumppani minulle, Erkki Härkönen. Hänen kanssaan valmennussunnitelmien tekeminen ja vuoropuhelu on hyvinkin mutkatonta ja yhteisymmärrystä tukevaa. Yhteistyö on tukenut molempien seurojen yhteisen päämäärän tavoittelu, tehty työ vain uimarin eteen. Uimari keskiössä oli minun ja Ekin pääajatus, ilman seurarajoja. Luostarivuoren koulu on kaupunkimme suosituimpia kouluja, joten pientä onnea oli mukana, että saimme nämä kuusi uimaria kouluun. Seuraavana vuonna osa uimareista joutuikin menemään Puropellon kouluun, Luostarivuoren tilanpuutteen vuoksi. Prosessi on kuitenkin edennyt vuoden aikana niin pitkälle, että syksyllä 2014 aloittaa vain uimareille tarkoitettu uintilinja. Luokalle päästäkseen on läpäistävä pääsykokeet ja tasovaatimukset. Nämä kuusi urheaa viitoittivat tietä tuleville lahjakkaille uimareille omalla hyvällä esmerkillään saamalla päättäjät uskomaan uintiin lajina. Liikaa ei voi myöskään korostaa seurojen saumatonta yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Kehitystyön aikana saatiin myös akatemia mukaan toimintaan, joka omalta osaltaa varmistaa linjan toteuttamisen. Alkuun valmennus on hyvinkin seuravetoista, mutta tulevaisuus, toiminnan lisääntyesssä voidaan asia nähdä myös toisin. Oma huoleni siitä, että urheilukio on uimareiden karikko, saa nyt ainakin hieman vetoapua. Uskon, että uintilinjan perustaminen yläkouluun vähentää merkittävästi lukiossa tapahtuvaa drop-out ilmiötä, joka on ankarasti kitkenyt parhaimpia uimareitamme. Koko tämän prosessin aikana on myös ruotsinkielinen yläkoulu, St Olofsskolan, ollut mukana toiminnassa. Seuraavan vuoden haaste onkin saada ruotsinkieliseen lukioon, Katedralskolaniin, urheiluluokka. Tämänkin työ olen aloittanut omalta osaltani. Mielestäni oikeus uimareiden etujen hoitamiseen ei ole ainoastaan yksittäisillä tahoilla: akatemialla, vanhemmilla taikka seuroilla. Merta edemmäs kalaan ei tässäkään tarvinnut lähteä ja vastuuta ei vältytty saati pelätty. Sateenkaarta ei kannata lähteä etsimään taikka kätkettyä aarrearkkua, kysmykseeen miksi joutuu toki vastaamaan, myös itselleen. Vastuuta ja yhteistyötä ei saa vältellä, silllä työ uimarin polun totetuttamiseen on meidän kaik-kien, uimarin edun mukaisesti. Siksi olen tässä mukana. PRESSEN 21

23 KAIKKI VALMENTAJISTAMME ÅSK:ssa on syyskauden aikana harjoitellut kaikkiaan kahdeksan valmennusryhmää, joilla kaikilla on vastuuvalmentaja ja muita valmentajia. ÅSK Pressenin toimitus esitti valmentajen vastattavaksi joukon kysymyksiä, joiden vastausten pohjalta lukijoillamme on nyt tilaisuus tutustua valmentajiimme. Kysymykset 1. Nimi, ikä, perhesuhteet ja ammatti/opiskelupaikka 2. Harrastukset/vapaa-ajan toiminta valmennuksen ohella 3. Milloin ja miten tulit mukaan ÅSK:n toimintaan 4. Mieluisin uintilaji itselle 5. Mukavin uinti/kisamuisto omalta uintiuralta/perheen uimarin uralta 6. Terveiset ÅSK:n uintiväelle Vastaukset Edustus 1. Tomi Pystynen. 22v (44 kohta) Seurustelen. Keittiömestari ja ammattivalmentaja 2. Punttisali, lenkkeily koiran kanssa ja tietysti Uinti 3. Elokuun alussa 4. Selkäuinti 5. Ensinmäinen SM-mitalli 1987, uimarilla viime kesän MMpronssi 6. Hyvä seura ja ryhmä henki vie pitkälle uimarin. Tomi Vesa 1. Vesa Hanski, 40 v (ei kai?), onnellisesti naimisissa, sinivuokkona (ylikoukkuna) Varsinais-Suomen poliisilaitoksella. 2. Ehdottomasti kalastus mökillä, mutta myös maailmalla. Politikointi eri kabineteissa. 3. Vuonna -82, äiti pakotti. Muutaman vuoden harharetken jälkeen Tampereella, ymmärsin olevani loppuelämän ÅSK:lainen. 4. Perhosuinti. Nykyään haaveilen perhosuinnista ja sen keveydestä. 5. Joka päivä uinnin parissa aiheuttaa riippuvuutta. Uinti kaikkinensa. 6. Kaikkia tarvitaan seuratoiminnassa. Uimarin pitää olla keskiössä kaikessa toiminnassa. 22 PRESSEN