Tavoitteena osallistava ja saavutettava yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena osallistava ja saavutettava yhteiskunta"

Transkriptio

1 Tavoitteena osallistava ja saavutettava yhteiskunta Kehitysvammaliiton hallitusohjelmatavoitteet 1. Vammaislakien yhteensovittamista jatketaan Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten näkökulmasta erityislakien yhteensovittamisen jatkaminen seuraavalla hallituskaudella on yksi merkittävimmistä asioista. Nykyiset erityislait eivät riittävästi turvaa kaikista vaikeimmin kehitysvammaisten oikeutta saada esimerkiksi henkilökohtaista apua. Ihmisen henkilökohtainen kyky ilmaista tarvitsemansa tuen sisältö ja järjestämistapa ei saa olla edellytys henkilökohtaisen avun saamiselle. Jatketaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamista tulevaksi vammaislaiksi. Henkilökohtainen apu ulotetaan myös kaikista vaikeimmin kehitysvammaisille ja autismin kirjon ihmisille. 2. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten palvelut turvataan sote-uudistuksessa Tulevassa sote-uudistuksessa tulee varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea ja muodostaa jokaiselle sote-alueelle riittävä vammaisalan osaamisen rakenne. Määritellään sote-alueille tasavertaisen palvelun turvaavat toimintatavat ja valtakunnalliset vastuualueet, joissa otetaan huomioon vammaisten ihmisten erityistarpeet. Turvataan peruspalvelut kaikille, myös kehitys- ja puhevammaisille ihmisille. Kehitetään ennaltaehkäiseviä palveluja ja turvataan kotiin saatavat palvelut. Määritellään perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimintatavat, jolla turvataan saumaton konsultaatioyhteys eri tasojen välille. Perustetaan sote-alueille vammaisten ihmisten elämää tukevat osaamisverkostot ja resurssikeskukset vammaisalan osaamisen turvaamiseksi. Sote-alueiden toiminnan suunnitteluun otetaan mukaan vammaisneuvostot ja muut vammaisalan asiantuntijat. Suomessa on arviolta ihmistä, jotka eivät pysty kommunikoimaan puheella tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Myös puheen ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia. Puhevamma voi olla synnynnäinen tai seurausta aivoverenkierron häiriöstä, onnettomuudesta tai sairaudesta. Kommunikointi ja itsensä ilmaiseminen on kuitenkin mahdollista muilla keinoilla, kuten eleillä, ilmeillä, tukiviittomilla ja yhä useammin teknisten kommunikoinnin apuvälineiden avulla. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen on turvattava myös vaikeimmin puhevammaisten kohdalla. Osallisuus ja itsemäärääminen edellyttävät myös saavutettavassa muodossa olevaa tietoa. Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A, Helsinki p. (09) kvl@kvl.fi 1

2 Lähi-ihmiset, kuten omaiset ja ammattilaiset ovat merkittävässä asemassa mahdollistamassa vaikeasti puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin ja itsemääräämisen toteutumista. Kommunikoinnin mahdollistaminen edellyttää yksilöllisiä, tarvelähtöisiä ja kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja ja ajantasaista tietoa. Nyt kommunikoinnin palveluita toteuttavat erikoissairaanhoito, joka vastaa lääkinnällisenä kuntoutuksena kommunikoinnin apuvälineistä, sosiaalihuolto, joka vastaa kommunikaatio-opetuksesta määrärahasidonnaisena sopeutumisvalmennuksena sekä Kela, joka toteuttaa puheterapiaa ja järjestää tulkkauspalveluja. Pääsy palveluihin on turvattava puhevammaiselle ihmiselle asuinpaikasta, iästä ja diagnoosista riippumatta. Tarvitaan palveluja, joissa kuntoutuksen ammattilaisten kanssa arvioidaan ja etsitään toimivat yksilölliset kommunikointikeinot. Myös keskivaikeat ja vaikeat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat osa kommunikointia ja viestintää ja ne rajoittavat merkittävästi henkilön toimintaa. Lukiapuvälineet tulee lukea lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluviksi. Turvataan sote-uudistuksen yhteydessä puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin mahdollisuudet riittävillä peruspalvelutasoisilla kommunikaatiopalveluilla sekä varmistamalla vaativaa erityisosaamista edellyttävät kommunikaatiopalvelut sote-alueilla ja valtakunnallisesti. Kansallinen vammaispoliittinen ohjelmatyö on tärkeä väline vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden yhteisvastuulliseen, poikkihallinnolliseen edistämiseen. Jatketaan kansallista vammaispoliittista ohjelmatyötä (VAMPO) nykyisen ohjelmakauden ( ) jälkeen. Varmistetaan, että tulevan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimielimeen nimetään asiantuntija, joka seuraa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, itsemääräämisoikeuden, yhteiskunnallisen osallisuuden ja itsenäisen suoriutumisen toteutumista. 3. Asumista ja työelämäosallisuutta kehitetään Lähivuosien keskeisiä haasteita on kohtuuhintaisten, esteettömien asuntojen saatavuuden turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Laitosasumisen lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä on varmistettava turvaamalla kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Varataan rahoitusta vuosille laitosasumisen lakkauttamisen loppuun saattamiselle sekä esteettömien asuntojen rakentamiselle ja kotiin saatavien palvelujen kehittämiselle. Varataan seuraavaan Kaste-ohjelmaan (2016 ) rakennemuutosta tukevien erityispalvelujen ja peruspalvelujen kehittämiseen rahoitusta. Liitetään kehittämiseen valtakunnallinen seurantatutkimus. Yhdenvertaisuus, oikeus määrätä omista asioistaan, itsenäisyys ja osallisuus yhteiskunnassa ovat vammaispolitiikan peruspilareita. Nykyinen hankintalain mukainen kilpailutusmenettely ei huomioi palvelujen käyttäjien tai heidän läheistensä mielipiteitä Vammaispalveluja kilpailuttavat kunnat suosivat halpaa hintaa, ja yksityiset palveluntuottajat tinkivät laadusta saadakseen hinnat alas. Ihmisarvoinen ja omaehtoinen elämä 2

3 edellyttää, että vammaista palvelun käyttäjää kuullaan, ja hänen mielipiteillään, toiveillaan ja tarpeillaan on vaikutusta silloin, kun hän valitsee säännöllisesti tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Uuden EU-direktiivin pyrkimys on vahvistaa vammaisen henkilön asemaa. Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsemaa apua ei voi tuotteistaa, mikä kuitenkin on kilpailutuksen perusedellytys. Vammaisten henkilöiden avun ja tuen tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan. Palveluiden tulee pystyä joustamaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, sillä kyse ei ole yhteen elämänvaiheeseen liittyvästä väliaikaisesta palveluratkaisusta. Vammaisuus on usein koko elämän mittainen kumppani. Hankintalain menettelyvaatimukset eivät sovellu yksilöllisiin palveluihin. Pakettiratkaisut, massatuotanto ja raskas palvelurakenne johtavat sekä yli- että alihintaisiin tarjouksiin ja sopimattoman palvelun paikkaamiseen lisäpalveluilla. Tätä ei voida pitää kansantaloudellisestikaan perusteltuna. Vammaisilla ihmisillä on oikeus palvelun jatkuvuuteen ja asumisratkaisujen pysyvyyteen. Kunnan palvelustrategian on mahdollistettava erilaisia palvelujen järjestämistapoja. Suunnitteluun on otettava mukaan itse palveluita tarvitsevat vammaiset ihmiset sekä heidän läheisensä. Joustavia ja toimivia järjestämistapoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi tai palveluseteli tai julkisen palvelun tehtävää toteuttava SGEI-menettely. Irrotetaan vammaisten ihmisten jokapäiväiset, välttämättömät palvelut hankintalain mukaisen avoimen kilpailutuksen piiristä. Vammaislainsäädännössä toteutetaan lainsäädäntömuutokset, joita henkilökohtaisen budjetoinnin vakiinnuttaminen yhdeksi palvelujen järjestämistavoista edellyttää. Sisällytetään henkilökohtainen budjetointi uudistettavaan sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulakiin yhdeksi palvelujen järjestämistavoista, muutetaan tuloverolakia siten, että henkilökohtainen budjetti saa verovapauden sekä luodaan säädösperusta tuetun päätöksenteon toimintamallille. Turvataan vammaisten ihmisten mahdollisuudet osallistumiseen esteettömällä ja saavutettavalla tiedonvälityksellä ja esteettömän joukkoliikenteen kehittämisellä. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen kannalta ratkaiseva tekijä on työhönvalmentajan tarjoaman yksilöllisen tuen saatavuus. Tällä hetkellä sosiaalihuollon palveluna toteutettavaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta on kehitysvammaisille henkilöille saatavissa maantieteellisesti erittäin epätasaisesti: on täysin kuntakohtaista, onko työhönvalmennusta saatavilla vai ei. TE-hallinnon työhönvalmennus on nykymuodossaan ajallisesti varsin rajattu palvelu, mikä ei mahdollista kehitysvammaisille henkilöille välttämätöntä, tarvittaessa käytettävissä olevaa tukea esimerkiksi työpaikan uusiin ja vaihtuviin tilanteisiin sopeutumisessa ja jo hankittujen taitojen siirtämisessä uusiin työtehtäviin ja -ympäristöihin. Myöskään Kelan työhönvalmennus ei nykymuodossaan vastaa kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin. Asiaa on tarkasteltu STM:ssä nk. TEOS-lainsäädännön valmistelun yhteydessä (Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukeva työryhmä, ). Panostukset kehitysvammaisten ihmisten toisen asteen ammatilliseen koulutukseen menevät hukkaan, mikäli heidän työllistymisensä tueksi ei ole saatavissa kehitysvammaisten ihmisten tuen tarpeisiin vastaavaa työhönvalmennuspalvelua. 3

4 Säädetään sosiaalihuollon palveluna toteutettavasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta työllistymisen ja työssä pysymisen edistämiseksi. Varmistetaan sosiaalihuollon palveluna toteutettavan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen saatavuus maanlaajuisesti ja kattavasti. Osa kehitysvammaisille järjestettävästä työtoiminnasta toteutetaan yksityisen ja julkisen sektorin tavallisilla työpaikoilla nk. avotyötoimintana (arviolta henkilöä). Avotyötoiminnassa oleva henkilö ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa, eikä henkilö ole työpaikan muille työntekijöille kuuluvan työterveyshuollon tai vuosilomaoikeuden piirissä. Avotyötoimintasijoitukset ovat pääsääntöisesti pysyviä, eikä niihin lähtökohtaisesti sisälly tavoitetta työsuhteiseen palkkatyöhön etenemisestä. Kuitenkin suuri osa avotyötoiminnassa olevista henkilöistä on tilanteissa, joissa kyse ei tosiasiassa ole kuntoutuksellisesta työtoiminnasta, vaan aitojen työtehtävien tekemisestä aidoissa työympäristöissä avotyötoiminnassa olevat henkilöt lasketaan työpaikoilla työntekijävahvuuteen. Monissa tapauksissa tosiasiassa täyttyvätkin työsuhteen tunnusmerkit, mutta avotyötoiminnassa olevat henkilöt kuitenkin jäävät täysin vaille työsuhteessa olevan työntekijän oikeuksia. Avotyötoimintaa on tarkasteltu STM:ssä nk. TEOS-lainsäädännön valmistelun yhteydessä etsien sääntelyä sosiaalihuollon palveluna tavallisilla työpaikoilla toteutettavaan työskentelyyn. Säädetään sosiaalihuollon palveluna toteutettavasta työnteosta siten, että ei-työsuhteinen, palkaton työ tavallisilla työpaikoilla (vrt. nykyinen avotyötoiminta) on tavoitteellista, palkkatyöhön tähtäävää ja kestoltaan määräaikaista. STM:n nk. TEOS-lainsäädäntö yhdistää lain kuntouttavasta työtoiminnasta, sosiaalihuoltolain vammaisten työllistymistä ja työtoimintaa koskevat pykälät sekä kehitysvammaisten erityishuoltolain työtoiminta- ja työhönvalmennuspykälät. Valmisteilla oleva Laki heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta (työnimi) on kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoimintaa ja työllistymisen tukemista koskeva merkittävin uudistus sitten erityishuoltolain säätämisen (1977). Lain toimeenpano tulee merkittävällä tavalla muuttamaan kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan säädösperustaa, toteutusta ja toimintakäytäntöjä, ja sillä ennakoidaan olevan isoja käytännön vaikutuksia palveluihin, joilla edistetään kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta. Varmistetaan, että nk. TEOS-laki etenee valmistelusta toteutukseen. Käynnistetään valtakunnallinen ohjelma (vrt. kehitysvammaisten asumisohjelma Kehas) tukemaan, seuraamaan ja arvioimaan sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön (nk. TEOS-lainsäädäntö) toimeenpanoa. Ohjelma sisältää mm. tiedotusta, neuvontaa, pilottikokeiluja ja seurantatutkimusta. Suurin osa palkkatyötä tekevistä kehitysvammaisista henkilöistä työskentelee osa-aikaisesti siten, että he säilyttävät Kelan työkyvyttömyyseläkkeensä ja ansaitsevat sen lisäksi palkkatuloa enintään ansaintarajan (vuonna 2014: 743,38 euroa) verran. Henkilöt eivät siis jätä eläkettään lepäämään, vaan tasapainoilevat eläke- ja palkkatulon yhteensovittamisen kanssa. Tästä seuraa, että mikäli henkilö saa palkankorotuksen, hänen työaikaansa täytyy vastaavassa suhteessa vähentää, jotta eläkkeen ansaintaraja ei ylity. Henkilö ei myöskään voi ottaa vastaan enempää työtunteja, jotta ansaintaraja ei ylity. Tämä ei ole työntekijän eikä työnantajan kannalta mielekäs tilanne. Ongelma on seurausta siitä, että vähimmäistyökyvyttömyyseläke jää kokonaisuudessaan lepäämään, kun palkkatulo ylittää ansaintarajan. Laskelmien (Hietala 2013, Vates-säätiö) mukaan vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevan ei 4

5 kannata ottaa vastaan työtä, jonka korvaus ylittäisi ansaintarajan, koska henkilön nettotulot kasvavat vasta palkkatasolla, joka on lähes euroa. Tällöinkin henkilön nettotulot kuitenkin alittavat kuitenkin selvästi tulon, jonka hän saisi ansaitsemalla ansaintarajan verran. Henkilön, joka on jo työsuhteessa ja saa palkkaa juuri ansaintarajan verran, ei itse asiassa kannata taloudellisesti lisätä työpanostaan ennen kuin ansaitsee reilut 1700 euroa. Tämän harppauksen ottaminen on useimmille kehitysvammaisille työntekijöille käytännössä liian vaativa. Kuitenkin jo muutaman sadan euron lisätulo eläkkeen ansaintarajan yli olisi erittäin pienituloisille kehitysvammaisille henkilöille erittäin merkityksellistä. Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi puretaan työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku, joka koskee palkkatulon ja Kelan työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista. Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa, toimeentulon turvaavaa ja kannustavaa. Varmistetaan, että puhe- ja kehitysvammaiset sekä autismin kirjon nuoret pääsevät nuorisotakuun toimenpiteiden piiriin. 4. Opetuksen laatu turvataan Hallituksen kehysriihessä rinnastetaan koulunkäyntiavustajat erityisluokanopettajaan määriteltäessä erityisopetuksen ryhmäkokoa. Esityksen mukaan opetusryhmässä voi olla enemmän oppilaita kuin nykyinen laki sallii, mikäli ryhmässä on opettajan lisäksi avustaja. Oppilaat, jotka tarvitsevat vahvinta mahdollista oppimisen ja koulunkäynnin tukea, tarvitsevat ehdottomasti pientä opetusryhmää ja erityisopettajan opetusta. Ryhmäkokoa ei voi kasvattaa vaarantamatta oppilaan oppimista. Estetään ryhmäkokojen suureneminen erityisopetuksessa. Kehitysvammaliitto haluaa kiinnittää huomiota hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitettyyn oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja sen vaikutuksiin kehitys- ja puhevammaisten lasten ja nuorten elämään. Oppivelvollisuuden pidentäminen yhdellä vuodella vaikuttaa merkittävästi kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien ihmisten oppimiseen ja koulunkäyntiin ja valmistautumiseen jatkokoulutukseen. Voimassa olevan opetussuunnitelman perusteiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös molemmista sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Kehitysvammaliitto on huolissaan miten hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetty oppivelvollisuusiän pidentäminen toteutetaan vaikeasti vammaisten lasten ja nuorten osalta. Oppivelvollisuuden pidentyminen on hyvä asia erityisoppilaiden näkökulmasta, mikäli saatu lisäaika käytetään hyödyllisesti. Opetussuunnitelmissa painotusalueena pitäisi olla oppilaan ohjaus ja vahvuuksien löytyminen. Työelämä, opiskelupaikka ja itse opiskelija pitäisi saada jo varhain yhdessä tekemään urasuunnitelmaa. Tämä vaatii vahvaa ammatillista osaamista oppilaan ohjaajalta, TE-keskukselta ja työhönvalmentajilta. 5

6 Oppivelvollisuuden piteneminen loppupäästä olisi monen oppilaan kannalta hyödyllistä. Moni vammainen lapsi ottaa vasta hieman vanhempana paremmin vastaan opetusta ja lisäopetusvuoden aikana pitäisi keskittyä jatkokoulutuksen suunnitteluun. Pidennetään hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti erityisoppilaiden oppivelvollisuutta vielä yhdellä lisäopetusvuodella. Nykyään vallitsevana suuntauksena on inkluusio: tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva oppilas saisi opiskella omassa lähikoulussaan, tavallisen opetusryhmän mukana. Perusopetuslain periaatteisiin kuuluvat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle turvataan lähikouluperiaate ja yksilöllinen ja riittävä tuki koulun käyntiin. 5. Virkakieltä selkeytetään Selkeä ja ymmärrettävä virkakieli on jokaisen kansalaisen oikeus. Kehitysvammaliitto tukee julkaistun virkakielen toimintaohjelman esityksiä. Ohjelma on laadittu Kotimaisten kielten keskuksen johdolla. Virkakielen toimintaohjelman tavoitteena on vahvistaa hallintolain vaatimusta asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen käytöstä (9 ). Virkakielen toimintaohjelmassa muistutetaan, että viranomaistyö on pääosin tekstien tuottamista, niiden lukemista ja niistä keskustelua. Ohjelmassa on toimenpide-ehdotuksia neljällä tasolla: 1. ehdotukset valtioneuvostolle 2. suositukset julkishallinnon yhteisiksi toimenpiteiksi 3. suositukset virastojen omiksi toimenpiteiksi 4. suositukset yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja ammattioppilaitoksille. Toimintaohje koskee kaikkia julkisia organisaatioita, sekä valtion että kuntien. Julkishallinnon virkakielityö on tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa, jos sille on nimetty vastuuhenkilö, jolla on valtuudet viedä työtä eteenpäin sekä käsitys kokonaistilanteesta ja näkemys siitä, millaisia yhteisiä toimia ja yhteistä koulutusta tarvitaan. Valtuutetun virka pyritään perustamaan pääosin nykyisiä resursseja järjestelemällä. Valtuutettu olisi maailman ensimmäinen. Virkakielivaltuutettu seuraa hallintolain hyvän kielen vaatimuksen toteutumista, edistää viranomaisten välistä yhteistyötä virkakielen kehittämiseksi, kehittää yhteisiä apuvälineitä, kerää ja tuottaa tietoa virkakielen tilanteesta sekä laatii sen yhteisistä kehittämistoimista suunnitelman ja kertomuksen valtioneuvostolle (vrt. edeltävään toimenpiteeseen 1). Virkakielivaltuutetun apuna toimii virkakieliverkosto, jossa ovat edustettuna viranomaiset sekä 6

7 kielen asiantuntijat ja muut tarpeelliset asiantuntijat. Valtuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen ja Selkokeskuksen kanssa. Perustetaan virkakielivaltuutetun virka. Viranomaisten yhteiset puhe-, kirjoittamis-, terminologia- ja nimistökoulutukset sekä säädöskielen ja selkokielen peruskurssit säästävät työtä, kun jokaisen viranomaisen ei tarvitse erikseen suunnitteluttaa ja kilpailuttaa niitä Virastot huolehtivat siitä, että tietoa on saatavana myös selkokielisessä muodossa, kun viranomaistiedotus suuntautuu niille henkilöille, joilla on vaikeuksia yleiskielisen tekstin ymmärtämisessä. Varmistetaan, että selkokielen ohjeet ovat virastossa helposti saatavilla. Virastot antavat intranetissä tai muussa yhteisön käyttämässä kanavassa suuntaviivat siitä, milloin selkokieltä tarvitaan, ja linkin Selkokeskuksen verkkosivulle, jossa ohjeet selkokielen kirjoittamisesta ovat kaikkien saatavilla. Selkokeskus kehittää ohjeita yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen ja yliopistojen kanssa. Selkokielisessä viestinnässä noudatetaan myös ohjeita selkojulkaisujen ulkoasusta, selkopuheesta, verkkosivujen ulkoasusta sekä erilaisiin uuden teknologian sovelluksiin, videoihin ja vastaaviin välineisiin liittyviä ohjeita. Tiedotuksessa tulee käyttää hyväksi myös uutta teknologiaa, esim. liikkuvaa kuvaa ja interaktiivisuutta. Selkokieltä on tarpeen käyttää myös kasvokkain asioitaessa, jos asiakkaalla on selviä vaikeuksia asian ymmärtämisessä. Sopiva viestinnän ja asioinnin kanava on tarpeen harkita tapauskohtaisesti ja asiakasryhmittäin. Silloin voidaan hyödyntää esimerkiksi tietoja selkokielen tarpeesta. Niillä aloilla, joilla asiakkaisiin kuuluu selkokielestä hyötyviä, on tarpeen tarjota myös asiantuntevaa selkokielisen viestinnän opetusta. Velvoitetaan virastot ja eri hallinnonalat huolehtimaan siitä, että tietoa on saatavana myös selkokielisessä muodossa, kun viranomaistiedotus suuntautuu niille henkilöille, joilla on vaikeuksia yleiskielisen tekstin ymmärtämisessä. 7

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM

AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 4.6.2019 Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM HALLITUSOHJELMA OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI 3.6.2019 Toimeentulon turva, toimivat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta?

Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta? Uusi lainsäädäntö ja palvelurakenne tulossa - kuinka toimimme keskisuomalaisissa vammaispalveluissa Keski-Suomen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Opetushallitus 3.12.2009 1 Erityisopetuksen lähtökohtia/ valmentava koulutus 1980 Vammaisten ammatillisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

Vaativan erityisen tuen kehittäminen Vaativan erityisen tuen kehittäminen Oppimisen Tuen Foorumi 20.4.2017 KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala Vaativan erityisen tuen käsitteestä (Elina Kontu, Terhi Ojala, Henri Pesonen, Raija Pirttimaa) Vaativaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista Asumisen kehittämisessä ajankohtaista KVANK alueellinen tilaisuus Kirsi Konola Oulu, 30.10.2018 YK:n vammaissopimus ja asuminen 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä: Vammaisilla henkilöillä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain valmistelun tilanne. Vammaisneuvostopäivä Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain valmistelun tilanne. Vammaisneuvostopäivä Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain valmistelun tilanne Vammaisneuvostopäivä Helsinki, 14.12.2017 Jaana Huhta, STM Vammaislainsäädännön uudistamisen tausta Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki;

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, Scandic Park, Helsinki 18.2.2016 Jaana Huhta, STM Ajankohtaista Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä:

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen

Lisätiedot

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Sari Mehtälä sari.mehtala@valvira.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Sosiaali-

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Rovaniemi 27.8.2015 Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ohjelmaa (Kehas) koskevat valtioneuvoston

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot