Lämpö omissa käsissä

Transkriptio

1 Lämpö omissa käsissä BIOPOLTINJÄRJESTELMÄT

2 sisällysluettelo Biolämmittäminen...3 Lämpöyrittäjyys...4 Biolämmityksen toteuttaminen...4 Polttoaineet...5 Kattilat...6 Syöttimet...8 Biokontit...10 Polttimet...11 Automatiikka Lisävarusteet...13 Projektituotteet...14 Ilmalämmityslaitteet...14

3 Biolämmitys Biolämmittämisellä on selkeitä hyötyjä yksilöille, yhteisöille ja ympäristölle. Yksilöille ja yhteisöille biolämmittäminen antaa enemmän vaihtoehtoja lämpöenergian tuottamiseen ja mahdollisuuden kontrolloida esim. lämmittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona biolämmitys edistää luonnon ja ympäristön kestävää kehitystä. Biolämmityksellä on lukemattomia etuja suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. I taloudellisuus I ekologisuus, I monipolttoaineisuus (riippumattomuus yhden. polttoaineen hinnanvaihtelusta) I kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden hyödyntäminen I turvallisuus ja vakaus I tasainen, varma lämpö I mahdollisuus vaikuttaa kustannuksiin omalla vaivannäöllä Biolämmittämisen yksi eduista on, että lämmön lähteenä voidaan käyttää useita eri polttoaineita. Tyypillisimpiä polttoaineita ovat hake, palaturve ja pelletti. Myös muita polttoaineita voidaan käyttää, mutta niiden soveltuvuudesta kannattaa aina etukäteen keskustella Säätötulen asiantuntijan kanssa. Polttoaineen hyvä laatu takaa tehokkaan palamisen ja helpottaa laitteiden kunnossapitoa. Biolämmitys sopii lämmittäjille, jotka haluavat itse vaikuttaa lämmityskustannuksiinsa ja ovat valmiita näkemään hiukan vaivaa sen eteen. Biolämmittäminen vaatii polttoainehuollon järjestämistä, eli polttoaineen hankintaa, varastointia ja käsittelyä, sekä järjestelmän säännöllistä huoltamista. Biolämmitys on käytössä mm. monilla maatiloilla, omakotitaloissa, kasvihuoneissa, ja teollisuuskiinteistöissä. Biolämmitystä käyttävät yksityiset henkilöt, kunnat ja muut yhteisöt sekä myös monet lämpöyrittäjät.

4 Lämpöyrittäjyys Biolämmityksen toteuttaminen Lämpöyrittäminen on melko uusi maaseutuyrittämisen muoto Suomessa. Tyypillinen lämpöyrittäjä voi olla esim. maanviljelijä, joka perusmaatalouden lisäksi harjoittaa turvetuotantoa tai metsätaloutta. Jalostamalla turvetta tai energiapuuta lämmöksi maanviljelijä saa nostettua tuotteensa jalostusastetta ja siitä saatavaa hintaa. Lämpöyrittäjä vastaa itsenäisesti lämpölaitoksen toiminnasta eli polttoaineen toimituksista, laitoksen hoidosta, puhtaanapidosta ja päivystämisestä. Näin lämmönostajan huoleksi jää pelkästään energian kulutuksen seuraaminen ja energialaskun maksaminen. Hyviä lämpöyrittäjäkohteita ovat kuntien, yritysten ja yhteisöjen omistuksessa olevat suuret kiinteistöt, joissa on mahdollisimman suuri energiankulutus. Lämpöyrittäjyyden suosimisesta on lämmönostajalle monia lähiympäristöä hyödyttäviä etuja. Lämpöyrittäjyys edistää paikallisen työvoiman käyttöä, paikallisen raaka-aineen käyttöä, lämmöntuotannon luotettavuutta ja sillä voi saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Biolämmitysjärjestelmään siirtyminen tarjoaa lämmittäjälle monenlaisia etuja. Huolellinen suunnittelu on kuitenkin onnistuneen järjestelmän rakentamisessa erittäin tärkeää. Suunnitteluun ja toteutukseen saat apua Säätötulen asiantuntijoilta. 1.Tehontarpeen määrittäminen Eri tilojen lämmittäminen vaatii erilaisia tehoja. Yleensä tehontarpeen määrittämisen perusteena käytetään rakennuksen lämmitettäviä kuutioita sekä tilan käyttötarkoitusta. Lämpimän käyttöveden määrä, ilmanvaihto ja rakennuksen lämmöneristävyys ovat huomioon otettavia tekijöitä. Esimerkiksi lypsykarjatilat ja pesuhallit vaativat suuremman lämpötehon kuin vastaavan kokoiset konehallit. Myös lämpökanaalien hävikki vaikuttaa tehontarpeeseen. Nykyaikaisen kanaalin lämpöhävikki on noin 2 kw/100 m. Tehontarpeen määrittämisellä saadaan selville tarvittavien laitteiden koko. 2.Tilan tarpeen määrittäminen Biolämmitysjärjestelmän tilan tarpeeseen vaikuttaa käytettävä polttoaine, haluttu täyttöväli sekä täyttötapa. Myös turvallisuus- ja käyttömukavuustekijät, kuten paloturvallisuus, piippukoko sekä huoltotoimenpiteiden toteutus ovat huomioonotettavia tekijöitä. Oman paikkakunnan paloviranomaisilta ja rakennustarkastajilta saa rakennusten soveltuvuuteen liittyviä lisätietoja. Myös vakuutusyhtiöiden suositukset rakennusten sijoittelusta kannattaa tarkistaa. Tällä hetkellä suositus lämpökeskuksen sijoittamisesta on 8 m etäisyydelle olemassa olevista rakennuksista. Lämmityskeskuksen sijoittelussa kannattaa huomioida myös tontin maasto, sillä esimerkiksi lämpökeskuksen sijoittaminen rinteeseen on oivallinen ratkaisu. Säätötulelta on saatavissa monenlaista apua tilojen suunnitteluun, kuten esimerkiksi uusien rakennusten mitoitusohjeita. Säätötulelta on saatavissa myöskin valmisratkaisuna käyttövalmiita Biocontteja, jotka soveltuvat erinomaisesti monenlaisiin eri käyttötarkoituksiin. 3. Biopolttimen ja kattilan valinta Biolämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta ja biopolttimesta ja näiden tulee olla keskenään hyvin yhteensopivat. Lähtökohtana kattilan valinnassa on määritelty lämmitettävien tilojen huipputehontarve. Lisäksi siihen vaikuttaa käytettävä polttoaine. Poltinteho määräytyy valitun kattilan mukaan. Biolämmitysjärjestelmän valinta on pitkäaikainen investointi, jonka kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle. Säätötuli lämmitysjärjestelmä täyttää hyvän järjestelmän tunnusmerkit, joita ovat mm. I tehokkuus I turvallisuus I pienet päästöt I huollon helppous I puhdistuksen helppous I pitkä käyttöikä

5 Polttoaineet Hake Hake on metsästä saatavaa puhdasta suomalaista lämpöenergiaa. Hakkuutähteistä sekä rankapuusta haketettu polttoaine on erittäin merkittävästi kasvanut lämmitysmuoto maatalous-, teollisuus- ja kunnallisissa kiinteistöissä. Hakelämmitys soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa polttoaine saadaan omasta takaa ja sen keruuseen on resursseja. Haketta saa myös ostopalveluna lämpöyrittäjiltä ja -osuuskunnilta. Hake on koneellisesti haketettua puuta, joka tehdään joko karsitusta tai karsimattomasta kokopuusta. Säätötuli polttimessa käytettävä palakoko riippuu syöttölaitteen koosta; mitä pienempi syöttölaite, sitä pienempikokoisen hakkeen laite vaatii. Hakkeen käyttöä ajatellen tärkeitä ominaisuuksia ovat kosteus, tehollinen lämpöarvo, palakoko ja irtokuutiometrin tiheys. Yllä mainituista ominaisuuksista kosteuden merkitys on suurin. Kosteus vaikuttaa ratkaisevasti hakkeen lämpöarvoon ja polttoaineesta saatavaan energiahyötyyn, sekä laitteen toimivuuteen. Mitä kosteampaa hake on, sitä enemmän polttoainetta kuluu. Hyvän hakkeen määritelmät: - palakoko 5-50 mm, - tasalaatuisuus, - kosteus: Ihannekosteus 20%-25%, maksimikosteus 40% Palaturve Turvebiomassan synty on perusteiltaan samanlaista kuin muidenkin kasviperäisten biomassojen, kuten puun, mutta kerrostumien syntymiseen tarvittava aika on pitempi. Turve koostuu orgaanisesta, hapettomassa ja kosteassa tilassa epätäydellisesti hajonneesta kasviaineksesta (sammal, sara, liekopuu jne.). Palaturve tuotetaan irrottamalla turvetta suosta senttimetrin syvyydeltä ja muokkaamalla se koneilla paloiksi, jotka kuivataan. Palaturpeeseen muodostuu jo parin tunnin kuivumisen jälkeen vettähylkivä pinta. Palaturve on tasalaatuista polttoainetta, jota käytetään mm. teollisuuskiinteistöjen, maatilojen, kasvihuoneiden ja yksityisten omakotitalojen lämmittämiseen. Palaturpeen palakoko vaihtelee, sopiva palakoko määräytyy käytettävän laitteen mukaan. Palaturve soveltuu hyvin käytettäväksi Säätötulen biopoltinjärjestelmissä. Palaturvetta voi hankkia mm. Vapolta ja yksityisiltä turvetuottajilta. Hyvän palaturpeen määritelmät: - halkaisija laitteeseen sopiva, mm. - kosteus alle 40% - puhdasta ja seulottua (ei sisällä kiviä ym. epäpuhtauksia) - lämpöarvo vähintään 1300 kwh/m3 Pelletti Puupelletit ovat sylinterinmuotoisia polttoainepuristeita, jotka on valmistettu yleensä kutterinlastuista tai purusta. Puupelletit ovat kuivaa ja vähän pölyävää polttoainetta, siksi ne ovat helposti käsiteltäviä. Teollinen valmistaminen takaa tasalaatuisuuden. Puupelletti on kotimainen raaka-aine, jonka valmistamisesta ja poltosta aiheutuu vain vähäisiä päästöjä, joten se on hyvin luontoystävällinen raaka-aine. Suomessa pelleteissä ei käytetä kemiallisia lisäaineita, vaan puun omat aineet toimivat sideaineena. Säätötuli biolämmitysjärjestelmässä käy lähes kaikenlaatuiset puupellettilaadut. Puupelletin ominaisuudet: - kotimainen, - korkean lämpöarvon polttoaine - kosteus 8-10% - energiasisältö 4800 kwh/tonni = 3000 kwh/m3 Turvepelletin valmistus on aloitettu vasta muutama vuosi sitten, joten sen käyttö polttoaineena on melko uutta. Turvepelletti valmistetaan jyrsinturpeesta ja sen valmistustekniikka on sama kuin puupelletillä. Pelletin kiinteä muoto ja kiiltävä pinta syntyy puristamisen yhteydessä. Turvepelletin etuja ovat korkea lämpöarvo ja melko vakaa hinta, sekä lisäaineettomuus.

6 Kattilat Säätötuli- kattilat ovat hyvin varusteltuja, tehokkaita ja monikäyttöisiä lämmityskattiloita, jotka on suunniteltu erityisesti biopolttimia varten. Materiaalina käytetään korkealaatuista kotimaista terästä, täten kattilat ovat todella pitkäikäisiä, lähes ikuisia. Lisäksi Säätötulen kattilat ovat tehokkaita ja helppohoitoisia. Kattilan valinta perustuu huipputehontarpeeseen ja käytettävään polttoaineeseen. Valikoimastamme löytyy kattiloita useisiin eri tehontarpeisiin. Kattilaan voidaan kytkeä tarvittaessa varalle öljypoltin ja sähkövastukset (2 kpl). Lisäksi kattilaan on mahdollista lisätä puunpoltto- varustus, jolloin klapin poltto onnistuu arinapolttona. Säätötuli- kattilassa on iso vesitilavuus ja tehokas lämminvesituotto, joten erillistä varaajaa ei tarvita. Kattilarakenne on pystykonvektiollinen, mikä tekee kattilan nuohoamisesta helppoa. Säätötuli- kattilassa on aina valmiina lähdöt kahdelle erilliselle putkipiirille. vakiovarusteet I Digitaalinen kattilatermostaatti I Digitaalinen lämpömittari I Painemittari I Savukaasun lämpömittari I Lämminvesikierukka 35 ltr/min I 4-tie sekoitusventtiili (30-50 kw) I Tuhkajalusta ( kw) I Puhdistus harjat lisävarusteet I Puunpolttovarustus (30-80 kw) I Lisälämminvesikierukka 35 l/min ( kw) I Tuhkajalusta (50 kw) Säätötuli välitää myös 250 ja 500 kw:n BioHeat- tuubikattilaa, joissa on todella pitkät puhdistusvälit, kattilan rakenteen ja mitoituksen ansiosta. VTT:n mittaukset osoittavat myös BioHeat- kattilan tehokkuuden ja pienet hiukkaspäästöt. Säätötuli 80 kw

7 Kattilamalli Säätötuli 30 Säätötuli 50 Säätötuli 80 Säätötuli 120 Säätötuli 150 Nimellisteho kw Massa Kuivana kg Vesitilavuus m³ 0,22 0,26 0,35 0,45 0,54 Max käyttöpaine bar 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Max käyttölämpötila C Kokonaismitat Leveys, pintapellit / max mm 670 / / / / /1000 Syvyys, pintapellit / max mm 790 / / / / /1500 Korkeus, max mm Tulipesän mitat Leveys mm Syvyys mm Korkeus mm Ainevahvuudet Tulipinnat mm Vesivaippa mm Savusola Alareuna lattiasta mm Leveys mm Ø140 Ø Korkeus mm Säätötuli 50 kw Piippu suositus Halkaisija min. mm Pituus m

8 Biopolttimet Säätötuli-biopolttimet ovat tunnettuja tehostaan ja puhtaasta palamisestaan. Poltin on helppo asentaa Säätötuli-kattilan aukkoon. Säätötuli-polttimet koostuvat palopäästä, automatiikasta, syöttölaitteesta ja polttoainesäiliöstä. Palopään ja kattilan tulee olla saman tehoisia, jolloin järjestelmä toimii parhaiten. Polttoainesäiliön koko vaikuttaa siihen, kuinka usein polttoainehuoltoa on suoritettava. Syöttölaitteen (syöttöruuvin) koko määrää käytettävän polttoaineen palakoon. Palopäässä tapahtuu kaikki palaminen ja palopää antaa lämmitystehon. Valittu kattilan teho ohjaa biopolttimen valintaa. Poltinmallistomme koostuu pienempien tilojen lämmittämiseen soveltuvista Handy-polttimista, joita ovat Standard ja Strong mallit, sekä maatiloille erityisesti sopivista kuormaintäyttöisistä malleista sekä projektilaitteista. Nämä mallit on suunniteltu käytettäviksi suurempien tilojen lämmittämiseen. Eritasoisilla automatiikoilla voidaan parantaa käyttöturvallisuutta ja käyttömukavuutta. 240/20 kw STD 420/40 kw STD Standard Pienpoltin, joka soveltuu hyvin omakotitaloihin ja muihin pienkiinteistöihin. Polttoaineena käyvät pelletit, palaturve ja pieni palainen hake. Standard-malli on suunniteltu kattilahuoneeseen sijoitettavaksi. Strong Strong-polttimella voidaan käyttää kar-keampaa polttoainetta kuin Standard-mallilla, esimerkiksi teollisuushaketta. Strong-malleissa on järeämpi voiman-siirto ja suurempi syöttökierukka varmistamassa polttoaineen tasaisen syötön. Syötinmalli Standard Strong Tehoalue kw 20 (0-30) 40 (0-50) 40 (0-50) 60 (2-70) Ruuvin halkaisija mm Moottoriteho kw 0,25 o,25 0,55 0,55 420/40 kw STG 920/60 kw STG Vastaterä Lisävaruste Lisävaruste Lisävaruste Lisävaruste Standard Hake, palakoko mm Max. 30 Max. 30 Max. 40 Max. 40 B C Palaturve, halkaisija mm A E I F Briketti, halkaisija mm Max. 40 Max. 40 Max. 40 Max. 40 D G H Standard Säiliö tilavuus A B C (Min) D (min) E F G (min) H I Strong B C 20 kw 240 l B C 20 kw 420 l A E A 40 kw 420 l Strong Säiliö tilavuus A B C (Min) D (min) E F G (min) H I D E D 40 kw 420 l kw 920 l kw 920 l G H I F G H I E F 80 kw 920 l

9 Kuormatäyttöiset Kuormaintäyttöiset mallit ovat suosittuja ja yleisiä maatiloilla, joissa polttoainehuolto voidaan tehdä tilan koneita käyttäen. Isot polttoainesäiliötilavuudet merkitsevät myös pidempiä täyttövälejä. Säätötuli-kuormaintäyttöisten mallien vahvuutena on varmatoiminen holvauksenesto- mekanismi. Säiliön pohjassa olevien kolien edestakainen liike estää tehokkaasti polttoaineen holvaantumisen. Tähän kun yhdistetään vielä erikoisvalmisteinen lapamallin syöttökierukka, on polttoaineen syöttäminen polttimelle tasaista. Pohjakolien liikkeen määrää voidaan portaattomasti säädellä, käytettävän polttoaineen mukaan. Kuormaintäyttöisien pohjaelementtien päälle on saatavissa elementti kasattavia teräksisiä, kannellisia säiliöitä. Kaks 2 Kuormatäyttöiset Mallit Metri 2 Kaks 2 Säiliö Lisävaruste m³ Alk. 3,5 Lisäelem. 1 Alk. 3,5 Lisäelem. 1 Alk. 3,5 Lisäelem. 1 Alk. 7 Alk. 7 Alk. 7 Lisäelem. 2 Lisäelem. 2 Lisäelem. 2 Holvauksenesto Kolapurkain Kolapurkain Kolapurkain Kolapurkain Kolapurkain Kolapurkain Tehoalue kw 40 (0-50) 60 (2-70) 80 (3-90) 120 (4-140) 150 (6-180) 200 (8-230) Ruuvin halkaisija mm /150/ /150/ /150/190 Ruuvin pituus mm Vakio 1500 Max 5000 Vakio 1500 Max 5000 Vakio 1500 Max 5000 Vakio 1500 Max 5000 Vakio 1500 Max 5000 Vakio 1500 Max 5000 Metri 2 pitkittäissyöttö Moottoriteho kw 0,55-0,75 o,55-0,75 0,55-0,75 0,75-1,10 0,75-1,10 0,75-1,10 Vastaterä Vakiovaruste Vakiovaruste Vakiovaruste Vakiovaruste Vakiovaruste Vakiovaruste Hake, palakoko mm Max. 50 Max. 50 Max. 50 Max. 50 Max. 50 Max. 50 Palaturve, halkaisija mm Briketti, halkaisija mm Metri 2 poikittaissyöttö + kulmasyötin 9

10 Biokontit Biokontit toimitetaan käyttövalmiina kokonaisuutena suoraan asiakkaalle. Biokontti on helppo tapa toteuttaa kiinteistön biolämmitys, sillä kaikki tekniikka ja tarvittavat varusteet sisältyvät valmiiseen konttiin Ainoastaan kanaaliputkien yhdistäminen kontissa ja sähkösyötön kytkeminen jää ostajalle. Säätötuli Biokontti soveltuu hyvin myös lämpöyrittäjälle, koska lämmitys sopimuksen jälkeen lämpökontti on siirrettävissä seuraavaan kohteeseen. Biolämpökontit toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaan ja ne toimitetaan palo- ja lämpöeristettyinä. Yli 200 kw:n Maxi- ja Jumbo-malleissa voidaan käyttää joko Tulimax tai Arimax 4 barin kattilaa, jolloin kattilan käyttölämpötila voi olla yli 100 C0. Konttien mitat ja polttoainesäiliön koot ovat suurempia kuin Junior-malleissa. Maxi- ja Jumbo- mallit toimitetaan asiakkaalle käyttövalmiina ja käyttökohteeseen sopivana. Biocont Junior BIOCONT JUNIOR Teho 50 kw 80 kw 120 kw 150 kw Biocont Junior Ulkomitat P x L x K 6.2 x 3.3 x 3.3 m 6.2 x 3.3 x 3.3 m 6.2 x 3.3 x 3.3 m 6.2 x 3.3 x 3.3 m Siilotilavuus 17m³ 17m³ 17m³ 17m³ Syöttölaite/ruuvi 3x3 T 110 mm 3x3 T 110 mm 3x3 T 150 mm 3x3 T 150 mm Runko/seinämateriaali Teräs/Rannila panel Teräs/Rannila panel Teräs/Rannila panel Teräs/Rannila panel Kattila Säätötuli 50 Säätötuli 80 Säätötuli 120 Säätötuli 150 Palopää 40 tai 60 kw 80 kw 120 kw 150 kw Arinakoneikko ei on on on Varolaitteet Turvapaketti + Turvapaketti + Turvapaketti + Turvapaketti + Ohjauslogiikka Unitronics Unitronics Unitronics Unitronics Tuhkanpoisto Lisävaruste Lisävaruste Aut. 2:lla ruuvilla Aut. 2:lla ruuvilla 300 kw Maxi-kontti LV-kierukka on on on on Putkilähdöt ( LV/KV) 1 LV + 1 KV 1 LV + 1 KV 1 LV + 1 KV 1 LV + 1 KV Kuivakiehuntasuoja ei ei on (pakollinen) on (pakollinen) Savukaasuimuri ei on on on Elementtipiippu Ø180 L=6m Ø150 L=5m Ø180 L=6m Ø200 L=6m Syöttökaapelin koko MCMK 4x6+6 MCMK 4x6+6 MCMK 4x6+6 MCMK 4x6+6 10

11 Polttimet Säätötuli-polttimet ovat tunnetusti tehokkaita. Tehokkuuden ja puhtaan palamisen takana on oikein mitoitettu palopinta-ala ja palamisilmojen jako. Kestävät materiaalit, valurauta ja keramiikka, takaavat myös polttimen (palopään) pitkän käyttöiän. Polttimien toimivuuden takuuna on aina käytettävä polttoaine. Polttoaineen täytyy olla riittävän kuivaa. Pienissä palopäissä (20-60 kw) palamisilmaa annetaan yhdellä puhaltimella. Palamisilma jakaantuu ensio- ja toisioilmaksi sisäisen rakenteen ansiosta. Isommissa, yli 80 kw:n palopäissä on erilliset ensio- ja toisioilmapuhaltimet, jolloin palamisilmojen suhdetta voidaan muuttaa polttoaineen kosteuden mukaan. Yli 80 kw:n palopäissä on arinakoneikko (=liikkuva arina), joka helpottaa polttimen puhdistusta tuhkasta. Erityisen tärkeäksi tämä ominaisuus tulee viljan poltossa, jonka tuhkan muodostuminen on runsasta. 150 kw ja suuremmat palopäät ovat keraamisia, jolloin palamislämpötilat saadaan korkeammiksi. Oikein mitoitettu poltin ja säännöllinen huolto takaa pitkän käyttöiän. Palopään ilmareikien auki pysyminen on myös puhtaan palamisen edellytys. Poltin 40 kw Poltin 80 kw Poltin 200 kw 11

12 Automatiikka Automatiikat Automatiikka määräytyy laitekokonaisuuden mukaan. Sen ensisijaisena tehtävänä on puhtaan palamisen ohjaaminen. Lisäksi riittävä automatiikka on tärkeä turvallisuustekijä. Laitekoon kasvaessa myös ominaisuuksien tarve lisääntyy. Perusautomatiikkakeskus on mukana vakiona kaikissa 60 kw tai pienemmissä Säätötuli-biopolttimissa. Keskuksessa on digitaalinäytöllä varustettu ohjauskortti, josta säädetään säädintä kääntämällä jokaiselle polttoaineelle sopivat syöttöarvot. Perusautomatiikasta löytyy kaikille yleisimmille biopolttoaineille kuuluvat syöttöarvot. Digitaalinäyttö kertoo käyttäjälle laitteen tilan sekä mahdolliset häiriöt. Perusautomatiikassa on mukana kapillaarinen liekinvalvonta polttimen pintalämpötilan mittaamiseksi. Mikäli lämpötila laskee alle säädetyn, automatiikka katkaisee polttoaineen syötön polttimeen. Logiikkakeskus on kaikissa yli 80 kw:n laitteissa. Logiikkakeskuksissa polttoaineen syöttö voidaan tehdä tarkemmin laitteen kaikissa käyttöoloissa. Logiikkakeskuksilla säädetään myös polttimen arinakoneikon ja tuhkanpoistoruuvien käyntejä Näiden käyntitiheydet ovat aina synkroonissa polttoaineen syöttömääriin. Logiikkakeskuksilla varustetuissa Säätötuli-biopolttimissa on optinen liekinvartija, joka mittaa polttimessa olevaa liekin valoa. Mikäli valoa ei näy (=poltin sammunut), automatiikka katkaisee polttoaineen syötön ja estää kattilan pesän täyttymisen. Isommissa keskuksissa (yli 500 kw) automatiikka myös vahtii kattilan toimintoja, kuten tulipesän alipainetta ja savukaasujen lämpötiloja. Mittausarvojen ollessa pois säätöarvoista, automatiikka ilmoittaa käyttäjälle GSM-yhteydellä vikatilasta. 12

13 Lisävarusteet Turvavarusteet Lämmitysjärjestelmän tärkein turvavaruste on oikein mitoitettu ja rakennettu piippu. Hyvä piippu pitää kattilassa aina alipaineen, jolloin palavat / palaneet kaasut eivät pääse polttimesta kulkeutumaan väärään suuntaan, eli syöttimeen päin. Kattilavalmistajan piippusuosituksia kannattaa noudattaa huolellisesti ja tarvittaessa ottaa myös ympäröivät maasto-olosuhteet huomioon. Kattilan ja piipun välissä oleva hormiyhde tulee olla lyhyt. Vaakahormi heikentää piipun vetoa huomattavasti. Jos vaakahormi on 1 m, tulee piipun pystymittaa suositusmitasta lisätä vähintään 2 m, jotta saavutetaan sama veto piipussa. Kattilan säännöllinen puhdistaminen on tärkeää, jotta alipaine kattilassa säilyy. Myös kattilahuoneen korvausilman saannista on huolehdittava. Suositus on, että korvausilma-aukon kattilahuoneeseen tulee olla 1,5 x piipun poikkipinta-ala. Säätötuli-polttimet valmistetaan aina pyöreällä syöttöputkella, jolloin palamiskaasujen kulkeutuminen polttoainesäiliön päin pystytään estämään huomattavasti tehokkaammin kuin kanttisissa syöttölaitteissa. Säätötuli biolämmitysjärjestelmään on saatavissa mekaanisia ja sähköisiä sammutuslaitteita. Yleisin on kapillaarianturilla toimiva painevesisprinkleri. Sprinkleri toimii ilman sähköä. Säätötulen kehittämässä Turvapaketti Plus- kokonaisuudessa on kaksi erillistä sprinkleriä sekä RST-kalvoastia, jossa on aina painevesi, myös sähkökatkoksen aikana. Yhdessä tukkeutumattomien vesiyhteiden (RJ) kanssa, laitteiston sammutusvalmius on vaaratilanteessa toimintavalmiina. Sprinklerien ja kaikkien turvalaitteiden toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti. Sähköisistä turvajärjestelmistä nopeimmin yleistyvä on GSMhälytysmodeemi, jolloin vika- ja vaaratilanteessa käyttäjälle tulee viesti matkapuhelimeen. GSM-hälytysmodeemin yhteydessä on myös sähköinen takatuli-vahti, joka antaa käyttäjälle viestin syöttöputken lämmetessä. Logiikkakeskuksilla varustetut laitteet tyhjäävät syöttöputkea 30 sekuntia, jos sähköinen takatuli-vahti mittaa syöttöputken lämpötilan liian korkeaksi. Muista sähköisistä turvalaitteista kuivakiehunnan estin on pakollinen yli. 120 kw:n laitteissa Tuhkanpoisto Jos käytettävä polttoaine omaa korkean tuhkapitoisuuden (palaturve tai viljajäte), on automaattinen tuhkanpoisto järkevä lisävaruste. Tuhkanpoisto on yksi iso osa lämmitysjärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Automaattinen tuhkanpoisto toteutetaan vaihtoehtoisesti yksi (vaaka) tai kaksiruuvisella (vaaka ja nousu) järjestelmällä. Yli 80 kw:n Säätötuli- kattiloissa vakiona olevissa tuhkajalustoissa on automaattisen tuhkanpoiston valmius. Pienemmissä teholuokissa tuhkanpoisto järjestelmän tarpeellisuudesta kannattaa keskustella Säätötulen edustajien kanssa. Säätötuli kattila ja tuhkanpoisto. 13

14 Projektilaitteistot Säätötuli valmistaa myös tankopurkaimilla varustettuja järjestelmiä, kokoluokassa yli 100 kw. Tankopurkaimia voi olla 1-5 kpl ja niiden pituudet vaihtelevat 3-8 m välillä. Tankopurkainjärjestelmä on järkevä ratkaisu, kun laitoskoko on 300 kw tai suurempi, jolloin polttoainehuollon merkitys korostuu. Tällaiset järjestel-. mät suunnitellaan ja mitoitetaan erikseen jokaiseen kohteeseen. Järjestelmää suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteyttä heti suunnitteluvaiheen alussa laitevalmistajaan, koska jo rakennussuunnittelussa tulee huomioida lattioiden korkeuseroja ja tarvittavien tartuntarautojen sijoittamista. Ilmalämmityslaitteet Säätötuli Oy valmistaa viljankuivaukseen sopivia ilmalämmitysjärjestelmiä yhteistyössä Mepu Oy:n kanssa. Ilmalämmitysjärjestelmiä valmistetaan kokoluokassa kw, mikä tarkoittaa, että 400 hl:n kuivurin lämpöenergia voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Yhteistyömme on kestänyt jo kymmenen vuotta ja bioenergialla kuivaavia tyytyväisiä asiakkaita on Suomessa ja Baltiassa jo kymmeniä. Ilmalämmitystä käytetään myös kasvihuoneilla ja klapi- ja puutavarakuivureissa. Valmistamme ilmalämmitysjärjestelmiä myös kontteihin asennettuna. 14

15 Lämpökeskuksen suunnittelualusta 15

16 Säätötuli suunnittelee, valmistaa ja markkinoi biopoltinjärjestelmiä. Säätötuli on toimialansa johtava yritys, jonka tuotteet ja järjestelmät on vuosien kuluessa todettu pitkäikäisiksi ja tehokkaiksi. Säätötuli on perheyritys, jonka päätoimipaikka on Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoella. Sieltä käsin palvelemme asiakkaitamme Suomessa ja ulkomailla. Samaan aikaan kun biopoltinjärjestelmät yleistyvät kotimaassa, lisääntyy myös vientimme Ruotsiin, Balttiaan ja muualle Eurooppaan jatkuvasti. Säätötulen toimintaa ohjaa halu kehittää ja kehittyä. Siitä osoituksena on vahva tuotekehitystyö, sekä koko alaan liittyvä kehitystyö, jossa olemme vahvasti mukana alan johtavan toimijan ominaisuudessa. Säätötulta kehittämässä on jatkuvasti kasvava alan ammattilaisten joukko, jotka suhtautuvat työhönsä kunnianhimoisella ja tinkimättömällä asenteella. Ota meihin yhteyttä, kun haluat keskustella biolämmittämiseen liittyvistä asioista! BIOPOLTINJÄRJESTELMÄT Säätötuli Oy Keskustie 30 FI Kauhajoki as Puh Fax