Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) 101 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutuminen HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Heidi Öjst, valvontaeläinlääkäri, puhelin: heidi.ojst(a)hel.fi Mirjami Mattila, valvontaeläinlääkäri, puhelin: mirjami.mattila(a)hel.fi Liitteet 1 Kuvaajat 1-3.pdf Otteet Ote Ympäristöterveysyksikkö Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Helsingin ympäristökeskuksen epidemiologinen yksikkö Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna Esittelijä Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) säädetään kunnan velvollisuudesta laatia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelma osana ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa. Valvontasuunnitelma on pakollinen vuodesta 2012 alkaen, mutta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on laadittu ja toteutettu eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmaa jo

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Eläinten hyvinvoinnin valvonta vuonna 2011 vuonna Helsingin kaupungin ympäristölautakunta hyväksyi , 400, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman osana Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivitystä vuodelle Eläinten hyvinvoinnin valvonta perustuu eläinsuojelulakiin (247/96). Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvovat Helsingin ympäristökeskuksen eläinsuojelueläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri sekä poliisi. Eläinsuojelutarkastuksia tehdään kaupunkilaisten eläinsuojelusäädösten vastaisen eläintenpidon epäilyyn perustuvien ilmoitusten pohjalta. Lisäksi tehdään suunnitelmallista valvontaa laajaa tai ammattimaista eläintenpitoa harjoittaviin kohteisiin kuten talleihin ja eläinkauppoihin. Tyypillisesti ilmoitukset koskevat koirien liiallista yksinoloa ja sen aiheuttamaa meluhaittaa, koirien ulkoilutuksen puutetta tai eläinten muuten huonoa hoitoa, eläinten eläinlääkärihoidosta huolehtimatta jättämistä sekä eläinten aiheuttamia hajuhaittoja, joiden takana voi olla usein vakaviakin eläinsuojelullisia puutteita. Säännöllisen valvonnan piiriin kuuluu Helsingissä 18 tallia, joissa hevosia on lähes 500. Lemmikkieläimiä myyviä eläinkauppoja on 16, lemmikkieläinhoitoloita kolme ja koirien päivähoitoloita yksi. Varsinaisia tuotantoeläintiloja (sikoja, nautoja, siipikarjaa) Helsingissä on kaksi. Lisäksi Helsingin kaupungilla on kaksi kotieläinpihaa, joissa pidetään tuotantoeläimiä. Vuosittain Helsingissä järjestetään viidestä kymmeneen valvontaa vaativaa eläintapahtumaa tai -kilpailua. Helsingin kokonaiskoiramäärän arvellaan olevan ja kissojen määrän noin Muita pienikokoisia lemmikkejä (kanit, jyrsijät, matelijat, häkkilinnut) lienee muutama tuhat. Eläinsuojelutarkastukset Vuoden 2011 aikana tehtiin Helsingissä 349 eläinsuojelutarkastusta, joista 297 oli ilmoitukseen perustuvia tarkastuksia ja 52 suunnitelmallisia tarkastuksia. Eläinsuojelutarkastusten määrä nousi edellisestä vuodesta 14 %. Eläinsuojelutarkastusten määrän kasvu on todennäköisesti seurausta eläinsuojeluvalvontaan saaduista lisäresursseista. Vuonna 2011 Ympäristökeskukseen perustettiin uusi valvontaeläinlääkärin virka, jonka työpanoksesta 70 % käytetään

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan. Kuvaajassa 1 on esitetty eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina Suurin osa (noin 85 %) tarkastuksista perustui eläinsuojelueläinlääkärille ilmoitettuihin, yksityisten eläintenomistajien eläimenpitoon liittyviin epäkohtahavaintoihin. Löytöeläintalolle päätyneitä eläimiä koskevia eläinsuojelutarkastuksia ja -päätöksiä tehtiin 107 kappaletta (31 % epäilyyn perustuvista tarkastuksista). Ilmoitusten perusteella tehdyissä tarkastuksissa valtaosa tarkastetuista eläimistä oli koiria (44 %) ja kissoja (30 %). Osassa kohteista oli edustettuina useita eläinlajeja. Muihin lajeihin kuin koiriin ja kissoihin liittyvät epäkohdat tulevat eläinten pitotapojen vuoksi ilmi lähinnä koiria ja kissoja koskevien tarkastusten yhteydessä. Eläinkauppoihin tehtiin kertomusvuoden aikana 16 tarkastuskäyntiä. Eläinkaupoissa havaitut puutteet koskivat pääasiassa eläinten liian ahtaita tiloja. Eläintapahtumia tarkastettiin seitsemän, eikä niissä havaittu vakavia epäkohtia. Tallien tarkastuksissa (18 tarkastusta) havaitut puutteet koskivat lähinnä tallirakenteiden ja ulkoilutarhojen kuntoa. Toimenpiteet Yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös eläinsuojelutyöhön. Eläinsuojelullisia toimenpiteitä vaativien tarkastusten osuus oli kertomusvuoden aikana edellisvuosia selvästi korkeampi (noin 61 % kaikista tarkastuksista). Toimenpiteistä 35 %:a oli eläinsuojelulain 42 mukaisia määräyksiä tai kieltoja epäkohtien korjaamiseksi ja 65 %:a oli eläinsuojelulain 44 mukaisia kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi (mm. tilapäinen hoidon hankkiminen muualta tai uudelleensijoitus). Suurin osa (86 %) kiireellisistä toimenpiteistä kohdistui löytöeläintalolle tuotuihin eläimiin. Kuvaajassa 2 on esitetty toimenpiteet eläinsuojelutarkastuksilla vuosina Tavallisimpia määräyksiä tai kieltoja aiheuttaneita epäkohtia olivat eläinten puutteellinen perushoito (ruokinta, liikunnansaanti, eläinlääkärin hoito sairaille, pitopaikan puhtaus, turkinhoito, turvallisuuden laiminlyönti). Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli kyvytön huolehtimaan eläimestä ja sen pitopaikasta eläimen lajinomaisten tarpeiden vaatimalla tavalla. Etenkin eläinten hylkäämisen yleisyys, yleensä joko tyhjäksi jääneeseen asuntoon tai selkeästi ulos jätettynä, vaikutti kiiretoimenpiteiden runsauteen.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Yhteistyö Törkeimmistä, piittaamattomuuteen ja törkeään huolimattomuuteen viittaavista eläinsuojelurikkomusepäilyistä tehdään poliisille erillinen esitutkintapyyntö. Vuonna 2011 Helsingin käräjäoikeus langetti seitsemän eläintenpitokieltoa, joista kuusi oli määräaikaista (neljästä kymmeneen vuotta) ja yksi pysyvä. Kiellot koskivat kaikkien eläinlajien pitoa. Eri alojen viranomaisyhteistyö oli kuluneena vuonna jälleen vilkasta. Sosiaali- ja terveysviranomaiset ottivat aktiivisesti yhteyttä eläinsuojelueläinlääkäriin, ja monia tapauksia ratkottiin eri tahojen yhteistyönä. Yhteistyötä kotihoidon kanssa tiivistettiin myös yhteistyöpalaverin muodossa. Poliisin kanssa virka-apua annettiin puolin ja toisin; poliisi on ollut mukana tarkastuksilla turvaamassa tarkastuksen tekemistä ja eläinsuojelueläinlääkäri puolestaan on osallistunut asiantuntijana tai eläinsuojeluviranomaisena poliisin vireille panemien tapauksien hoitoon. Säännölliset tapaamiset ympäristökeskuksen eläinlääkärien ja poliisin välillä tiivistivät yhteistyötä entisestään. Yhteistyö myös Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) kanssa oli vilkasta. Uusi eläinlääkintähuoltolaki mahdollisti vaikeiden eläinsuojelutapausten siirron aluehallintovirastolle. Muutamia vakavimpia tapauksia onkin vuoden 2011 aikana hoidettu yhteistyössä läänineläinlääkärin kanssa. Eläinsuojelueläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri antoivat eläinsuojeluun liittyviä haastatteluja ja taustatietoja mm. radiokanaville ja useille sanomalehdille. Eläinten laittoman maahantuonnin valvonta vuonna 2011 Eläinten maahantuontia valvotaan eläintautilain 55/1980 nojalla. Maahantuontivaatimuksiin vaikuttavat eläinlaji sekä se, tuodaanko eläin toisesta EU-jäsenvaltiosta vai EU:n ulkopuolisesta valtiosta. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikkö valvoo eläinten laitonta maahantuontia Helsinkiin muista EU:n jäsenvaltioista sekä avustaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa EU:n ulkopuolisten eläinten laittomien maahantuontien valvonnassa. Helsingissä eläinten laittoman tuonnin valvonta koskee käytännössä lähinnä kissojen ja koirien maahantuontia. EU:ssa kissojen ja koirien tuonnille ei vaadita lupaa. Maahantuonti joutuukin viranomaisvalvonnan kohteeksi ainoastaan, kun on syytä epäillä, että kissa tai koira on tuotu maahan tuontisäädösten vastaisesti.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Maahantuontisäädösten mukaan EU-alueelta Suomeen tuotavan koiran tai kissan tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla, sen on oltava raivotautirokotettu vähintään 21 vuorokautta ennen tuontia ja sille on täytynyt antaa lääkitys ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan vaihtoehtoisesti joko 1 5 vuorokautta ennen Suomeen saapumista tai säännöllisesti matkustaessa kahdesti 28 vuorokauden välein ennen tuontia. Lisäksi eläimellä tulee olla lemmikkieläimen todistus (ns. EU-lemmikkipassi), jossa on eläinlääkärin tekemät merkinnät edellytetyistä toimenpiteistä. Eläinten maahantuoja on velvollinen huolehtimaan, että eläin täyttää maahantuontivaatimukset. Koirien ja kissojen tuontisäädöksillä pyritään estämään raivotaudin (rabies) ja heisimatojen aiheuttaman ekinokokkoosin leviämistä Suomeen. Taudit ovat zoonooseja eli eläintauteja, jotka voivat tarttuvat ihmiseen. Jos eläin on tuotu maahan tuontisäädösten vastaisesti, määrätään eläin palautettavaksi lähtömaahan tai se lopetetaan. Omistaja vastaa palautukseen tai lopetukseen liittyvistä kustannuksista. Tarkastukset ja toimenpiteet Ilmoitusten määrä epäillyistä koirien ja kissojen säädösten vastaisista maahantuonneista kasvoi edelleen vuonna Ilmoitusten määrän jatkuvan lisääntymisen syynä on mahdollisesti Eviran lisääntynyt tiedotus tuontivaatimuksista ja laittomaan maahantuontiin liittyvistä riskeistä. Ilmoituksia epäillystä laittomasta eläimen maahantuonnista tuli Helsingin virkaeläinlääkäreille vuonna 2011 yhteensä 39 kappaletta. Ilmoitukset tulivat yliopistollisesta eläinsairaalasta tai yksityisiltä eläinklinikoilta, joissa oli havaittu puutteita ulkomailta tuodun eläimen asiakirjoissa. Eläimen palauttamista tai lopettamista koskeva päätös tehtiin yhteensä 23 tapauksessa. Ensisijaisesti eläinten omistajat päätyivät palauttamaan eläimen lähtömaahan ja eläin lopetettiin vain yksittäisessä tapauksessa. Osassa tapauksissa eläimen tuontiin liittyviä asiakirjoja saatiin täydennettyä tai puutteet olivat niin pieniä, ettei eläimen arvioitu aiheuttavan eläintautien leviämisen riskiä. Kuvaajassa 3 on esitetty eläinten laitonta maahantuontia koskevat päätökset vuosina Eviralle annettiin apua kolmansista maista tuotujen rajatarkastuksen jälkeen havaittujen epäselvyyksien selvittämiseen tarkastamalla laittomasti EU:n ulkopuolelta tuotuja eläimiä ja niiden tuontiin liittyviä asiakirjoja. Hallinnollisen päätöksen ja siihen liittyvän kuulemisen hoitaa Evira.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Raivotautiepäilyt Eläinten tuonti- ja vientitarkastukset Ympäristökeskuksen virkaeläinlääkärit tekivät muutamia esitutkintapyyntöjä Tullille laittomaan eläinten maahantuontiin liittyen. Tutkintapyyntöjen avulla Tullin tietoon saatetaan mahdollisia eläinten salakuljettajia. Rabies eli raivotauti on vakava keskushermostosairaus, joka leviää yleisimmin sairastuneen eläimen puremasta. Raivotautia kantava eläin voi olla oireettomana yli puoli vuotta, eikä sairautta voida testata elävästä eläimestä. Ihmisillä rabies johtaa oireilun alettua aina kuolemaan. Ainoastaan välittömällä pureman jälkeisellä hoidolla rabiekseen sairastuminen voidaan yleensä estää. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee mm. Venäjän ja Baltian maat korkean rabiesriskin maiksi. Tapauksia, joissa eläimen epäillään sairastavan raivotautia, tulee Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tietoon muutamia tapauksia vuodessa. Vuonna 2011 on ollut kolme selvitettävää tapausta, joissa yhdessäkään ei ole todettu raivotautia. Yleisimmin selvitykset aloitettiin ulkomailta tuodun aggressiivisen koiran purtua ihmistä. Raivotautiepäilyjen johdosta ryhdytään aina välittömästi eläintautilain mukaisiin toimenpiteisiin. Raivotautiepäilyjä selvitettiin yhteistyössä läänineläinlääkäreiden ja terveyskeskuksen epidemiologisen yksikön kanssa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikkö tekee vientitarkastuksia EU:n ulkopuolelle lähteville lemmikkieläimille sekä EU:n alueella liikkuville hevosille ja sirkuseläimille. Lisäksi tehdään tarvittaessa esimerkiksi lintujen tai rapujen tuontitarkastuksia. Ensisijaisesti eläinten tuoja tai viejä on vastuussa siitä, että tuonti- ja vientisäädökset täyttyvät. Eläinten tuontiin ja vientiin liittyen annetaan myös paljon ennaltaehkäisevää neuvontaa ja ohjeistusta eläintautilainsäädännön soveltamisessa. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät vuonna 2011 yhteensä 38 eläinten vientitarkastusta, joilla kirjoitettiin vientitodistukset yhteensä 214 eläimelle. Vientitodistuksista suurin osa tehdään suurien tapahtumien yhteydessä, kuten Helsinki International Horse Shown ja Apassionatan. Hevosten vientitodistukset tehdään sähköisesti koko EU:n alueella käytössä olevaan TRACES-järjestelmään (Trade Control and Expert System). Esittelijä ympäristöjohtaja

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Pekka Kansanen Lisätiedot Heidi Öjst, valvontaeläinlääkäri, puhelin: heidi.ojst(a)hel.fi Mirjami Mattila, valvontaeläinlääkäri, puhelin: mirjami.mattila(a)hel.fi Liitteet 1 Kuvaajat 1-3.pdf Otteet Ote Ympäristöterveysyksikkö Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Helsingin ympäristökeskuksen epidemiologinen yksikkö Otteen liitteet