LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä

Transkriptio

1 LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä Temaattinen tavoite / Toimintalinja 1: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn 2: tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen Investointiprioriteetti Esimerkkejä tuettavasta toiminnasta Pohjois-Suomessa Tuen osuus rahaston kokonaistuest a (arvio) Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Uusien liiketoimintamallien luominen pk-yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten Tutkimus-, koulutus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Yritysten tutkimus- ja innovointiinvestointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla - uusien, alueiden elinkeinorakennetta vahvistavien yritysten perustamisen ja työpaikkojen luominen - aloitusvaiheessa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan edistäminen - kasvuhakuisten pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja kasvun vahvistaminen (ml. pääomasijoitusrahastot) - yritysten sijoittumisedellytysten (invest in) - alueen elinkeinoelämää edistävän yleishyödyllisen kehittämistoiminnan - alueen elinkeinorakennetta tukevan toimintaympäristön (esim. matkailuyritysten toimintaympäristöjen kehittäminen, yritysten kasvua edistävät kehittämisinvestoinnit, mm. teollisuus- ja yrityspuistot) - palveluliiketoiminnan kehittäminen - pk-yritysten kansainvälistymisen vientiverkostojen kehittäminen - pk-yritysten tuotekehityksen, kasvun, kilpailukyvyn, uusiutumisen ja verkostoitumisen, ml. suuryritysten silloin kun tukee pk -yrittäjyyttä - kilpailukykyisen toiminta- ja kehittämisympäristön luominen verkostojen ja laajojen kehittämishankkeiden sekä kasvu- ja kehityskäytävien kautta - yritysten jalostusasteen nostaminen - ympäristövastuullisen liiketoiminnan kehittäminen - saamelaisten yritystoiminnan edistäminen - tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin rakentaminen ja käytön edistäminen alueellisiin tarpeisiin pohjautuen, alueen elinkeinoelämää tukien - julkisille tutkimus- ja innovointitahoille sekä yrityksille tarjottava tuki investointeihin, teknologiaan ja soveltavaan tutkimukseen - tutkimus- ja innovaatioympäristöjen ja innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyömuotojen, verkostoitumisen ja klustereiden kehittäminen huomioiden alueiden osaamiskärjet - tutkimuksen kaupallistamisen - tutkimus- ja innovaatiotoiminnan palvelukokonaisuuksien kehittäminen - asiakas- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan - tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen - teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä - pk-yritysten tutkimus- ja innovointityön kehityshankkeiden kautta - kansainvälisen verkostoitumisen - tuotannollisen toiminnan haittojenehkäisyyn liittyvä t&k työ - uusien yrityslähtöisten innovaatiokeskittymien - uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönoton edistäminen myös julkisissa palveluissa - Uuden huippuosaamisen synnyttäminen ja nykyisen osaamisen vahvistaminen elinkeinoelämän kannalta tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille 40 % EAKR 35 % EAKR

2 3: vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaikilla aloilla 4: Tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun Kestävän liikenteen pullonkaulojen poistaminen Teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validioinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen (pk-yritysten ja julkisen sektorin) energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen ja tieto- ja viestintätekniikan kysynnän lisääminen Alueellisen liikkuvuuden kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-Tinfrastruktuuriin - tutkimustoiminnan, jolla kehitetään elinkeinoelämän tarpeisiin osaamista ja ratkaisuja - työn tuottavuuden ja työelämän laadun kehittäminen - demonstraatioympäristöjen kehittäminen, teknologiset pilotit ja demonstraatiohankkeet, ml. pk-yritykset - alueen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen liittyvä soveltava tutkimus ja sitä tukevat pilotointi- ja demonstraatiohankkeet, tutkimustiedon levittäminen - ympäristön seurannan mittaus- ja tarkkailumenetelmien kehittäminen, mineraalien käyttö ja riskit - saamelaiskulttuuriin liittyvä soveltava tutkimus ja tuotekehitys - energia- ja materiaalitehokkaiden sekä ilmastovaikutuksia vähentävien tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen (ml. rakennuskanta ja rakentaminen) - cleantech -toimialan kilpailukyvyn sektorin kehitystä tukeva t&k -toiminta - uusiutuviin energialähteisiin liittyvien järjestelmien kehitystyön ja käyttöönoton edistäminen - energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden ja -muotojen käytön edistäminen - energiantuotannon ympäristövaikutusten vähentämistä tukevat investoinnit - bioenergian kestävän käytön edistäminen (mm. energiapuumarkkinat) - energiatuotannon ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä varmistavat hankkeet - alueiden energiaomavaraisuutta kehittävät hankkeet, ml. pienimittakaavaisen hajautetun energiantuotannon kehitys - vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen - vähähiilisten matkailupalveluiden luominen - ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskienhallinnan edistäminen - energiapainotteisen kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun - yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävät toimenpiteet erityisesti kasvukeskuksissa Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden : - elinkeinoelämää edistävä näkökulma toimenpiteissä - monimuotoiset luonto- ja kulttuurikohteet ja verkostot kilpailukykyisen toimintaympäristön luojina - vesienhoidon ja jätealan tavoitteita tukevat toimenpiteet - luonnonvarojen käytön tehokkuuden ja haittojen ennaltaehkäisy, menetelmien kehitys, jatkojalostuksen kehitys (arvoketju) Tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun : - nopeiden internet-yhteyksien edistäminen, ml. infrastruktuurin rakentaminen - e-hallinnon sovellusten kehittäminen, sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen ja tietoyhteiskuntaan osallistuminen - tulevaisuuden ICT-sovellusten kehittäminen huomioiden mm. terveys, ikääntyminen ja päästöjen vähentäminen, etätyö Kestävän liikenteen pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista: - elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä tukevat toimet, joissa on sovitettu yhteen maankäytön, liikenteen ja ympäristön näkökulmat - ratapihojen ja terminaalien järjestelyt 15 % EAKR 10 % EAKR Edistää vähähiilisyyttä (vain Itä- ja Pohjois- Suomessa)

3 tärkeimmistäliike nneverkkoinfrastr uktuureista 5: työllisyyden työvoiman liikkuvuuden Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin (ml. ikääntyminen) Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kestävä integroituminen työmarkkinoille - satamien liikennejärjestelyt - matkaketjujen kehittäminen - logistiikkakeskusten kehittäminen - Elinkeinojen toimintaedellytyksiin kytkeytyvät infrastruktuurihankkeet Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa: - työvoiman liikkuvuus Itä- ja Pohjois-Suomen alueella; työmarkkina-alueena koko Itä- ja Pohjois-Suomi - työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja uutta yrittäjyyttä parantavien mallien ja palvelujen kehittäminen - erilaisissa elämäntilanteissa olevien työelämään kiinnittymisen ja maahanmuuttajien kotoutumisen sekä työllistymisen esteiden purkamista tukevien mallien ja toimenpiteiden kehittäminen - työperäinen maahanmuutto, perheiden ja kotouttaminen - työperusteisten maahanmuuttajien palveluiden kytkeminen osaksi maahanmuuttajapalveluiden kokonaisuutta - siirtymätyöpaikkojen kehittäminen väyläksi avoimille työmarkkinoille - palvelujen kehittäminen ja paikallisyhteisöjen esim. suurhankepaikkakunnilla Yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukevien toimintamallien ja palvelukonseptien kehittäminen: - naisten yrittäjyyden edistäminen - tuetaan omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia pk-yrityksissä - tuetaan yritysten ja työntekijöiden kansainvälistymistä ja rekrytointia - maahanmuuttajien yrittäjyyden yhteistyössä valtaväestön kanssa - palveluliiketoiminnan ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen vastaamaan kansainvälisiä tarpeita ja kilpailua - yrittäjyyden ratkaisuna muutostilanteessa ja mikro- ja pk-yritysten yrittäjien ja henkilöstön osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen - työllisyyden, kaikille avoimen ja yhteisöllisen yrittäjyyden sekä uusien ja innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen - Työelämän haasteiden ja muutosten ennakointi ja hallinta - työorganisaatioiden kehittäminen mm. ikäjohtamisen, työurien pidentämisen ja työssä jaksamista tukevien toimien avulla 45 % ESR

4 6: investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen Parannetaan pääsyä elinikäiseen oppimiseen, kohennetaan työvoiman ammattitaitoa ja pätevyyttä ja lisätään koulutusjärjestelmien relevanttiutta työmarkkinoiden kannalta Työvoiman osaamisen ja valmiuksien kehittäminen alueellisten tarpeiden pohjalta: - tuetaan työssä olevien, työnhakijoiden ja yritysten kansainvälistymisosaamista - kehitetään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä ennakointimenetelmiä ja tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta - naisten yrittäjyys- ja johtajuuspotentiaalien kehittäminen - työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen sekä sukupuolten välisten koulutusja osaamiserojen vähentäminen - yrittäjävalmiuksien ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen - Elinkeinoelämän murroksiin vastaaminen ja työntuottavuuden Innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen, joustavien opintopolkujen, ohjaus- ja tukipalveluiden ja oppilashyvinvoinnin kehittäminen: - vahvistetaan erityisryhmien ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset, koulutusvaihtoehtoja ja ammatillista liikkuvuutta - koulutuksen laatu ja tehokkuus, oppilaitosten palveluiden kehittäminen opiskelijoille ja yrityksille - elinikäisen ohjauksen kehittäminen - korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä tukevien osaamisvalmiuksien vahvistaminen Parannetaan 3. asteen ja vastaavan koulutuksen laatua, tehokkuutta ja avoimuutta tavoitteena lisätä siihen osallistumista ja kohottaa koulutustasoa 35 % ESR 7: sosiaalisen osallisuuden köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus - palveluiden ja toimenpiteiden kehittäminen osallisuudelle, erityisesti työhön osallistumisen, työllistämiseen tähtäävien palveluiden ja työelämävalmiuksien parantamisen kautta ottaen huomioon erilaiset syrjäytymispolut - nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden ja elämänhallinnan ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen, kohderyhmänä myös lapset - sosiaalisen ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisy, moniammatillisen yhteistyön lisääminen - miesten syrjäytymisen ehkäisy - moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistaminen - terveys- ja hyvinvointierojen ja sairastuvuuden vähentäminen - tuetaan kulttuuri- ja liikuntapalvelujen mahdollisuuksia sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä - sosiaalisten turvaverkostojen ja yhteisöllisyyden kehittäminen suurissa kaupungeissa tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia - maahanmuuttajien integrointi työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan - väestöryhmien välisen vuoropuhelun kehittäminen ja maahanmuuttajien kotouttamisen vahvistaminen - tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien vammaisten osallistumista koulutukseen ja työelämään normaalisuusperiaatteen mukaisesti - aktiivisena ja terveenä ikääntyminen Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kestävä integroituminen työmarkkinoille: - toimenpiteitä koulutuksen keskeytysten vähentämiseen - Kehitetään nuorten työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja kuntien monialaista viranomaisyhteistyötä - toimintamallien ja vaihtoehtoisten koulutusväylien kehittäminen nuorten erilaisia tarpeita vastaaviksi 20 % ESR

5