Sisällysluettelo. 1 Liikuntaneuvontahanke 3. 2 Naantalin sotessa käynnissä olevien terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden tilannekatsaus 5

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Sisällysluettelo Sivu 1 Liikuntaneuvontahanke 3 2 Naantalin sotessa käynnissä olevien terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden tilannekatsaus 5 3 "Varsinais-Suomen Aikuiskaste " -hankkeeseen osallistuminen 9

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Aika kello 17:30-18:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Saarni Anu puheenjohtaja Heino Jyrki jäsen Hyvönen Jarmo jäsen Lamminen Saku jäsen Paasikivi Sini jäsen Saari Nina jäsen Nieminen Marja Marika Polson varajäsen Savolainen Arja KH:n edustaja Virtanen Anja henkilökunnan edustaja Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja Laurila Airi perusturvajohtajan sihteeri Kallio Kristian ylilääkäri 1-2 Hannula-Lehtinen johtava hoitaja 1-2 Tellervo Ristilehto Katja avohuollonohjaaja Rantanen Sami fysioterapeutti 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jyrki Heino ja Jarmo Hyvönen. Käsitellyt asiat 1-3 Allekirjoitukset Anu Saarni puheenjohtaja Airi Laurila pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa. kuuta 20 Jyrki Heino Jarmo Hyvönen

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Liikuntaneuvontahanke Sosiaali- ja terveyslautakunnan Ylilääkäri Kristian Kallio: Liikunnan palveluketju ( LiPaKe) -liikuntaneuvontahanke on alkanut maaliskuussa Naantalissa ja Perusturvakuntayhtymä Akselissa kehitetty liikunnan palveluketju malli toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU), kaupungin liikuntatoimen ja terveyspalveluiden kanssa. Hanke on saanut tukea valtakunnalliselta KKI ohjelmalta. Naantalin osuus hankerahoituksesta on euroa / vuosi Liikunnan palveluketju on Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksien mukaista poikkihallinollista toimintaa, jolla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvoinnin lisäksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Liikkumattomuus on WHO:n mukaan maailman 4. yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan. Suomessa liikkumattomuus aiheuttaa noin kahden miljardin euron menot vuosittain. Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti työikäisiä, suuren pitkäaikaissairausriskin omaavia joista noin kolmannes ei liiku viikon aikana 10 minuuttia yhtäjaksoisesti. Terveyskeskuksessa on alkaen ollut liikuntaneuvojan vastaanotto keskiviikkoisin ja torstaiaamuisin. Liikuntaneuvojana toimii fysioterapeutti Sami Rantanen. Ennen liikuntaneuvojan vastaanottoa potilaat ovat käyneet terveydenhoitajan vastaanotolla. Siellä on tehty alkutestaus, jossa on selvitetty potilaan verenpaine, paino, painoindeksi, verensokeri- ja kolesteroliarvot sekä alkoholin käyttö. He ovat saaneet alkuohjauksen sekä liikunnan, että ravitsemuksen suhteen, aloittaneet liikunnan ja käyneet kontrollikäynneillä sekä osallistuneet ryhmämuotoiseen toimintaan. Kohderyhmä on tavoitettu hyvin. Naantalissa on toiminnan kautta ohjautunut terveyskeskuksen lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta liikuntaneuvojalle noin 120 kuntalaista, joka vastaa tavoiteltua määrää. Naantalissa oli vuonna 2012 diabeteksen erityiskorvaavuuden piiriin kuuluvia kuntalaisia 875 (THL). Diabeetikoiden määrä on kasvanut valtakunnallisesti Suomessa joka vuosi 4,7% (Dehko). Tyypin 2 diabeteksen sairaanhoidon kustannukset Naantalille ovat 4417 euroa /hlö/vuosi ja lisäsairauksilla euroa (Dehko).

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Liikunnan palveluketjulla on Naantalissa saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Subjektiivinen toimintakykyarvio on noussut 5,98:sta 7,0:aan (asteikko 0-10), liikunnan määrä on keskimäärin lähes kaksinkertaistunut ja usko työkyvyn säilymiseen kahden vuoden kuluttua parantunut. Veren paasto- ja pitkäaikaissokeriarvo -seurannassa on 11 asiakkaan kohdalla toteutunut tavoiteltu sokeriarvon luokkamuutos. Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen on näiden henkilöiden kohdalla onnistuttu estämään toistaiseksi, eikä näin ole aiheuttanut sairaanhoidon kustannuksia ko. sairauden osalta kunnalle. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden keskiarvoseurannassa on lisäksi nähtävissä asiakkaiden kokonaiskolesterolin määrän lasku ja veren rasva-arvojen paraneminen. Ylilääkäri Kristian Kallio, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen ja fysioterapeutti Sami Rantanen selostivat kokouksessa hankkeen tilannetta. PERUSTURVAJOHTAJA: HYVINVOINTIJAOSTO: Hyvinvointijaosto merkitsee hankekatsauksen tiedoksi. Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointijaosto suosittelee sosiaali- ja terveyslautakunnalle hankkeen jatkoa.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Naantalin sotessa käynnissä olevien terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden tilannekatsaus Sosiaali- ja terveyslautakunnan Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen Naantalin terveyskeskuksessa on käynnissä ja edelleen suunnitteilla hankkeita, joilla edis te tään väestön terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeet ovat lähinnä en nal ta eh käi se vän terveydenhuollon palveluja. Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen on laatinut alla olevan koosteen eri hank kei den tilanteesta: 1. Ryhdy elämäntapojesi kapteeniksi -toimintamalli Naantalissa päättyneen painonhallintaryhmään osallistuneiden palautteissa toi vot tiin miehille kohdistettua omaa elämäntapaan liittyvää ryhmää. Saa dut aiheet esitettiin edelleen Turun ammattikorkeakouluun opiskelijoiden päättö työ ai heik si. Turun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat valit si vat päättötyökseen heitä kiinnostavia aiheita. Johanna Hvit felt-kos kelai nen on Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylemmän ammat ti kor kea kou lu tut kin non opiskelija ja valitsi kehittämisprojektikseen mies ten elintavat ja terveyskäyttäytymisen. Idean perusteluna ovat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen vuotiai den suomalaisten terveyskäyttäytymistutkimukset. Asiantuntijat ovat erityi sen huolissaan suomalaisten liikkumattomuudesta. Lisäämällä päi vit täistä liikuntaa voidaan lisätä fyysistä toimintakykyä ja vähentää sai ra us pois saolo ja, sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen riskiä sekä työ ky vyt tö myyseläk keel le siirtymisen riskiä. Aiemmin tehtyjen ravitsemus- ja liikuntainterventioiden perusteella voidaan to de ta, että pitkäaikaisten elämäntapamuutosten aikaansaaminen on haasteel lis ta. Naantalissa olleen painonhallintaprojektiin osallistuneiden pa lautteis sa toivottiin miehille suunnattua ryhmää. Perinteinen elintapaohjaus, jos sa asiantuntija ohjaa ja neuvoo asiakasta, on osoittautunut usein melko te hot to mak si. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa toimintamalli, jonka avulla työikäis ten miesten elämäntavat muuttuvat terveellisemmiksi. Työikäiset miehet osallistetaan mallin suunnitteluun, toteutukseen ja loppuarviointiin. Moti voi va haastattelu ja räätälöity elämäntapaneuvonta sekä ryhmäohjaus ovat

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehok kai ta menetelmiä elämäntapaohjauksessa. Elämäntapaohjauksen suunnit te lus sa uudeksi mielenkiinnon kohteeksi on noussut ter vey den lu ku tai to. Sitä voidaan selvittää kartoittamalla liikunnallisia taitoja, fyysistä kun toa ja motivaatiota liikuntaa kohtaan. Pilottivaiheessa toiminnan tarkoituksena on lisätä työikäisten miesten fyysis tä aktiivisuutta. Kehittämisprojektin alustava aikataulu on nyt suun nit telu vai hees sa. Toteutusvaihe on toukokuusta 2015 kevääseen 2016 ja ra portoin ti ja päättäminen elokuuhun 2016 mennessä. Projektin valmistuttua voidaan uutta toimintamallia hyödyntää Naantalin ter veys kes kuk ses sa terveydenhoitajien vastaanottotyössä ja en nal ta eh käi seväs sä terveydenhoidossa. 2. Navigointia parisuhteessa -luentosarja Naantalissa järjestettiin syksyn 2014 aikana yleisölle maksuton kolmen luen non sarja parisuhteesta. Luennot järjestettiin sosiaali- ja terveystoimen, si vis tys toi men ja seurakunnan yhteistyönä. Koordinoivana tahona toimi neu vo lan perhetyön terveydenhoitaja Elina Ketola. Luentosarjaa mainostettiin paikallisesti Rannikkoseudussa, Kau pun ki uutisis sa, Naantalin kaupungin nettisivuilla, Nasta ja Vesper-lehdissä. Lisäksi mai nos leh ti siä jaettiin vanhemmille päivähoidossa, neuvoloissa ja seurakun nan kerhoissa. Mainoksen teki silloinen kaupungin graafikko Taina Pon ka mo. Luentosarja toteutui suunnitellusti. Luennoitsijoina toimivat helsinkiläinen pa ris kun ta Helka ja Markku Silventoinen, jotka ovat jo parinkymmenen vuo den ajan kiertäneet ympäri Suomea puhumassa parisuhteesta, perheestä ja vanhemmuudesta. Helka Silventoinen on parisuhde- ja seksu aa li te ra peutti ja työnohjaaja ja Markku Silventoinen liikkeenjohdon konsultti ja valmen ta ja. Luentojen aikana oli toteutetusta lastenhoidosta vastasi seu ra kun ta. Jokainen luentokerta keräsi paikalle keskimäärin 80 kuulijaa, joista val taosa saapui paikalle pariskuntina. Lastenhoidossa lapsia oli keskimäärin 16, joiden ikähaitari vaihteli 1 vuotiaasta yli 10 vuotiaisiin. Luentopalkkiot olivat 800 /kerta, jotka jakautuivat järjestävien tahojen kes ken. Tilat ja lastenhoito, sekä osittain kahvitus tulivat seurakunnalta, samoin Rannikkoseudun mainoskustannukset. Kaupungin työntekijöitä (so siaa li- ja terveystoimi) oli paikalla 2-3/ kerta kohtaamassa osallistujia, avaamas sa tilaisuuden ja osittain vastaamassa kahvituksesta. Sponsoreina toi mivat Raision auto- ja venekeskus 800, MLL:n paikallisyhdisty 300 ja Pe-

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan las ta kaa lapset Naantali ry 100. Palaute luentosarjasta on ollut poikkeuksetta positiivinen. Osallistujat ovat ko ke neet saaneensa lisää tietoa ja käytännön työkaluja puolisonsa koh taami seen. Neuvolassa on kohdattu luennoille osallistuneita pariskuntia, joi den mielestä luentosarjalle osallistuminen on selkeästi parantanut pa ri suh teen hyvinvointia. Tämän kaltaisille luennoille on toivottu jatkoa. 3. Painonhallintaprojekti Terveyskeskuksen kahden terveydenhoitajan ideoima ja toteuttama pai nonhal lin ta pro jek ti käynnistyi toukokuussa 2013 ideointivaiheella. Projekti toteu tet tiin välisenä ajanjaksona. Painonhallintaprojekti alkoi viikon välein toteutetuin luennoin: Ravitsemus; terveellinen painonhallinta, terveydenhoitajat Liikunta; turvallinen liikunnan aloittaminen, fysioterapeutti Motivaatio; oman tavoitteen saavuttaminen, psykoterapeutti Jouluun 2013 asti oli mahdollisuus punnituksiin viikoittain ter veys kes kukses sa terveydenhoitajien toteuttamina. Vuoden 2014 alusta punnitukset toteu tet tiin kerran kuukaudessa tammi-huhtikuussa. Ryhmä kokoontui lisäksi kah den luennon merkeissä. Helmikuussa aiheella ravitsemus ja pysyvät elämän ta pa muu tok set, yhteistyönä LiiKu hankkeen kanssa. Maaliskuussa aihee na oli motivaatio omien muuttuneiden elämätapojen ylläpitämiseksi, luen noit si ja na psykoterapeutti. Ryhmään osallistuneilla oli mahdollisuus myös kehonkoostumusmittaukseen kolme kertaa: alussa, noin puolivälissä se kä lopussa. Ainoa kriteeri ryhmään osallistumiseen oli yli 18 vuoden ikä. Pai non hal linta ryh mäs tä tiedotettiin naantalilaisiin koteihin jaettavassa Nasta lehdessä, se kä Rannikkoseutu -lehdessä. Etukäteisilmoittautumisia ei ollut, en simmäi nen kokoontuminen oli lukion Jöns Budde -salissa. Paikalle saapui noin 150 naantalilaista, joista noin 100 naista. Kaiken kaikkiaan ryhmään il moittau tui 170 osallistujaa. Kustannukset laskennallisesti olivat noin 15 euroa osal lis tu jaa kohden. Varsinaisia kustannuksia painonhallintaryhmästä tuli ai noas taan viestintään liittyvinä monistus- ja paperikuluina. Ikää osallistujilla oli vuotta, suurin osa iältään vuotiaita. Painoa ryhmä pudotti kokonaisuudessaan noin 800 kiloa. Pääosa pudotti painoa noin viisi kiloa, suurin pudotettu kilomäärä oli 29,7kg. Pun ni tus käyntien yhteydessä kartoitettiin elämänlaadun muutoksia. Osallistujat kertoivat muun muassa yöunen syventyneen, vireystason lisääntyneen ja työs sä jak sami sen parantuneen. Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea, sekä löy täneen sä lenkkeilyseuraa ryhmän jäsenistä.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunnan Noin viiden kilon painon pudotus johti diabeteslääkityksen vähentämiseen. Noin 10 kilon painonpudotus mahdollisti myös verenpainelääkkeen vä hentä mi seen. Eniten painoa pudottanut pääsi kokonaan eroon insuliinihoidosta, ja hänellä neljästä verenpainelääkkeestä käyttöön jäi yksi valmiste. Huhtikuussa 2014 ryhmässä oli mukana 140 osallistujaa, joista edelleen nai sia noin 100. Painonhallintaryhmä päättyi järjestettyyn pää tösta pah tu maan, jonka järjestelyissä ja toteutuksessa oli mukana Am mat ti korkea kou lun opiskelijoita sekä joitakin paikallisia toimijoita. Projektin myötä yh teis työ laajeni AMK:n terveydenhuollon opettajien ja opiskelijoiden kanssa: opiskelijat suorittivat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osa-alueita projektiin liittyen. Vastaavaa painohallintaryhmää ei ole suunniteltu aloitettavaksi tänä vuonna, vaan mahdollisesti syksyllä Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen ja ylilääkäri Kristian Kallio olivat kokouksessa esittelemässä hankkeita. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunnan merkitsee hankkeiden tilanteen tiedokseen. HYVINVOINTIJAOSTO: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Hyvinvointijaosto esittää sosiaali- ja terveyslautakunnalle painonhallintaryhmän vakiinnuttamista osaksi perustoimintaa.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan "Varsinais-Suomen Aikuiskaste " -hankkeeseen osallistuminen 245/ /2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä ja parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. "VARSINAIS-SUOMEN AI KUIS- KASTE " -hanke on Turun ulkopuolisten Varsinais-Suo men kuntien yhteinen hanke ja osa Turun hallinnoimaa "Palvelumuotoi lulla parempia palveluja riskiryhmille-länsi-suomen Kastehanke " -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöi sesti koko naisvaltaista palvelukokonaisuutta sosiaali- ja terveyspalvelui hin. Hanke suunnitelman tiivistelmä on liitteenä. LIITE B2, SOTE-LTK Hankkeen tausta Hankkeen lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tu kea eri palveluista. Usein palveluista saatava hyöty ei ole riittävää ja tarkoi tuksenmukaista ja asiakkaat "kiertävät palveluista toiseen". Hankkeen kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat asiakkaat. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien: romanit, erilaiset maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt, elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin. Hankkeessa 1. kehitetään sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissai raanhoi don eheää palvelukokonaisuutta (sote-eheyttä) ja suunnitel mallista, moniamma tillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalve luissa ja aikuis sosiaalityös sä. Tavoitteena ovat erilaisia asiakkaita pa remmin hyödyttävät palvelut. Eri tyisesti kiinnitetään huomiota palve luja pal jon käyttäviin, mo nia ongelmia omaaviin asiakkaisiin

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan selkeytetään ja tehdään näkyväksi aikuissosiaalityön ja sosi aalioh jauksen tehtäviä. Sosiaalityön rooli "riskiryhmien" palveluissa on kes keinen. Hank keessa mm. jäsennetään ja otetaan käyttöön ai kuisso siaalityön ja sosiaalioh jauksen suunnitelmallinen työprosessi, toimiva yhteistyö, pari työn käytän nöt ja organisoidaan työtä asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 1. parannetaan sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittä mällä moniam matillisia yhteistyökäytäntöjä ja palveluohjausta asia kasläh töisesti. Sosiaa lista kuntoutusta kehitetään kuntien välisellä ja moni toimijai sella yhteistyöl lä (kunnat, TE-toimistot, järjestöt, asiak kaat). 1. kehitetään monialaista johtamista Hankkeen toteutustavat ja sisällölliset painopisteet voivat muotoutua eri alueilla hieman erilaisiksi paikallisista olosuhteista ja palvelurakenteista johtuen. Hankkeen toteutus Hankkeeseen palkataan kaksi tai kolme hankekoordinaattoria/suunnittelijaa. Hanke alkaa syyskuussa 2013 ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Hanketta hallinnoi Turku ja järjestää Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä korkeintaan euroa. Tämä sisältää hankkeen yhteisen osion (hallinnointi, koulutus jne.). Hankkeen omavastuurahoitus kunnille (25% kustannuksista) on koko kahden vuoden ajalta korkeintaan euroa, 0,08 /as vuodelle 2013, 0,25 /as vuodelle 2014 ja 0,17 /as vuodelle Kuntakohtaiset omarahoitusosuudet näkyvät hanketiivistelmän liitteenä olevasta taulukosta. Naantalin kaupungin kustannukset olisivat yhteensä 9346,40 euroa. vuonna 2013 vuonna 2014 vuonna ,70 euroa 4 673,20 euroa 3 115,50 euroa Hankkeessa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen kunnat paitsi Kaarina, Loimaa ja Aura. Hankkeen hyödyllisyys Naantalin kannalta hanke olisi tarpeellinen ja erinomainen osa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluprosessien kehittämisessä. Hanke pyrittäisiin to-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan teuttamaan meillä niin, että siitä on konkreettista hyötyä asiakkaille ja saadaan pysyviä hyviä toimintamalleja. Hankkeen tulee myös osaltaa pa rantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Naantalin hanke osuutta työstetään keväällä, mikäli hanke saa rahoituksen ja toteutuu. PERUSTURVAJOHTAJA Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Naantali osallistuu "Varsi nais-suomen Aikuiskaste "- hankkeeseen eh dolla, että han ke saa valtion osuu den ja kus tannukset Naantalin osal ta ovat arvion ( 9346,40 ) mukaiset toteaa, että hankkeen tulee konkreettisesti pa rantaa palvelujen järjes tä mistä että Naantalin osalta hankkeen yhdyshenkilök si ni me tään aikuissosiaalityön avopalveluohjaaja SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Hanke käynnistyi loppusyksyllä 2013 kun ns. Vassokuntien ke hit tä mis tiimin projektipäällikkö aloitti tehtävässään. Hankekuntien kehittämistyö on tapahtunut pääosin kehittämistiimeissä, joi ta on yhteensä kahdeksan. Ryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran jou lu kuus sa 2013 ja hanke jatkuu lokakuulle Naantalin kehittämistiimi on ko koon tu nut pääsääntöisesti kuukausittain. Naantalin kehittämistiimiin ovat kuu lu neet seuraavat työntekijät: Suominen Sanna terveydenhoitaja, Haa pa nen Outi terveydenhoitaja, Peltonen Petra sosiaalityöntekijä, Ristilehto Kat ja avohuollonohjaaja, Lammela Maija sosiaalityöntekijä, Kokkonen Si nik ka psykiatrinen sairaanhoitaja, Nylund Jaana asumispalveluohjaaja, Kal lio Kristian ylilääkäri, Merilahti Jutta sosiaalityön päällikkö, Virtanen Ka ri aikuissosiaalityön päällikkö ja Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja. Taustaa Aikuiskaste-hankkeen lähtökohtana on ollut havainto- ja tutkimustieto, jonka mukaan murto-osa terveyskeskuksien asiakkaista käyttää valtaosan palve luis ta. Turun potilasvirta-analyysissä tunnistettiin muuallakin havaittu tilan ne: neljäsosa asiakkaista käyttää kaksi kolmasosaa palvelutarjonnasta. Sel vi tyk sen nojalla on yhdeksi keskeiseksi suurkäyttäjien joukoksi pystytty

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan erot te le maan ne asiakkaat, joilla on päihdeongelmia, mie len ter veys on gelmia ja myös muita terveysongelmia. Näiden potilaiden/asiakkaiden hoito on haas teel lis ta erityisesti siksi, että palvelujärjestelmän toiminta on or ga ni saatio läh töis tä, eikä prosesseja tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Palvelut toi mi vat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin on gelma ti lan tee seen tukea eri palveluista. Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mie len ter veys palve lu ja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat hen kilöt. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaistyöttömiin ja pit kä ai kai siin asiakkuuksiin sekä nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja pal ve lui hin. Tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta pa remmin, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten so vel tuvik si. Tavoitteena on myös saavuttaa kustannustehokas palvelutuotanto. Aikuiskaste -hankkeen tavoitteita: Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisesti aikuissosiaalityön, pe rus ter veyden huol lon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta ja suun nitel mal lis ta, moniammatillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Parantaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittämällä mo niam matil li sia yhteistyökäytäntöjä, sosiaaliohjausta ja palveluohjausta asia kas lähtöi ses ti. Tavoitteena on yksinkertaistaa asiakkaiden palveluun pääsy sekä pois taa päällekkäisyyksiä sekä asiakkaan että organisaation kannalta. Asiakkaan pitää päästä palvelun piiriin hyvin matalan kynnyksen kautta. Tavoitteena voidaan pitää myös sitä, että asiakkaiksi saadaan sellaiset henki löt/per heet, jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet palveluiden piiriin, mut ta joilla kuitenkin on selkeä palvelutarve. Tavoitteena on että ennal ta eh käi se väs ti voidaan tukea asiakasta ja hänen perhettään niin että ns. raskaita hoi to muo to ja ei tarvitse käyttää. Asiakkaiden osallisuus Aikuiskaste-hankeosiossa asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä on to teutu nut toistaiseksi asiakashaastatteluiden ja -kyselyn avulla. Lisäksi Naan talin tiimissä on ollut kaksi asiakasta kertomassa omissa kokemuksistaan sekä kak si asiakasta mukana Verstas-työskentelypäivässä. Naantalissa on myös kar toi tet tu vajaan sadan asiakkaan palveluidenkäyttöä. Aikuissosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden haas tat te lui den yhtenä tavoitteena oli selvittää sitä, miten asiakkaat ovat koke neet oman palveluprosessinsa, mikä on ollut onnistunutta ja mikä ei.

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan Asiak kaat antoivat myös omia kehittämisehdotuksia ja kuvailivat esi merkik si hyvän työntekijän piirteitä. Keskeisimmät huomiot haastatteluista liittyvät asiakkaan kohtaamiseen, asiak kaan kuuntelemiseen ja hänen tilanteensa aitoon ymmärtämiseen. Aineis ton perusteella päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat eivät tunnis ta asiakasprosessia tai palvelupolkua kokonaisuutena. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista kertoi saaneensa apua läheiseltään hoitoon tai palvelun piiriin hakeutuessaan. Pääpiirteissään haastatellut asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palve luun ja siihen, miten he ovat siirtyneet palvelusta toiseen. Lähes kaikilla oli kuitenkin mielessään yksittäisiä tapahtumia, jolloin he eivät kokeneet tul leen sa kuulluksi ja ymmärretyksi tai he kohtasivat ennakkoluuloja ja asen tei ta. Erityisesti päihteidenkäyttäjät olivat kohdanneet moralisointia ja jo pa vähättelyä päihdetaustastaan johtuen. Jotkin haastateltavat kokivat myös tulleensa väärin kohdelluiksi palvelujärjestelmässä. Huomionarvoista on toki se, että kaikki haastateltavat olivat jo saaneet palve lua, sillä kunnissa asuu paljon palveluita tarvitsevia, jotka eivät koskaan tu le palveluiden piiriin. Palveluprosessi Palveluprosessien sisältöä määrittelemällä ollaan hankkeen ke hit tä mis tiimeis sä saatu aikaan konkreettinen palveluprosessin uusi malli, ja näkyville myös niitä puutteita, mitä tämä päivänä prosesseissa esiintyy. Yhteinen palve lu tar peen arviointi, omatyöntekijä jota on myös vierelläkulkijaksi kut suttu, moniammatillisen tiimin toimivuus sekä yhteinen asia kas-/pal ve lu suunni tel ma, ovat palveluprosessin keskeiset elementit, kuten uudessa So si aa lihuol to lais sa. Palveluprosessin määrittely on vielä tammikuussa 2015 ja helmi kuus sa 2015 vaatinut yksityiskohtien täsmentämistä. Uusi So si aa li huol tola ki on huomioitu palveluprosessin määrittelyissä niin että uusi pal ve lu proses si vastaa lain tuomia haasteita. Hankkeessa kehitetyt lomakkeet ja sitä kautta koko palveluprosessi tes tataan talven 2014 ja kevään 2015 aikana kaikissa kehittämistiimien kunnissa. Ko kei lu suoritetaan joissakin kunnissa laajemmin esim. kaikkien uusien aikuis so si aa li työn asiakkaiden kohdalla ja joissakin rajoitetummin. Kun menetelmällä tarkoitetaan järjestelmällistä ja suunnitelmallista me nette ly ta paa, niin toimimalla hankkeessa kehitetyn palveluprosessin mukaisesti ja käyttämällä palvelutarpeen arviointilomaketta työvälineenä, syntyy ko konais val tai nen ja yhdenvertainen aikuissosiaalityön työmenetelmä. Me ne tel-

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan mää voisi kutsua esimerkiksi "Ota elämä puheeksi" -menetelmäksi (vrt. Ota lap si puheeksi menetelmä). Parhaimmillaan lomake toimii dialogin tukena ja siitä syntyy sekä asiakkaalle että palvelunantajalle asiakkaan elämän ja sii hen liittyvän palvelutarpeen kokonaiskuva ja näin ollen palveluiden päällek käi syy det poistuvat ja asiakkaan osallisuus saamaansa palveluun li sääntyy. Kehittämistiimit Kuntien/ryhmien (8 kehittämistiimiä, n. 60 työntekijä) kanssa on määritelty ai kuis so si aa li työn, päihde- ja mielenterveyspalveluiden pal ve lu-/asiakas proses si en sisältöä sekä tarkasteltu päihde- ja mielenterveystiimin ja päi vä toimin nan palvelupolkuja ja sisältöä osana aikuissosiaalityötä. Pyrkimyksenä on ollut saada mallinnettua ja pilotoinnin avulla kokeiltua uusia asia kas lähtöi siä palveluprosesseja. Varsinais-Suomen hankekuntien (20 kuntaa) jokainen kehittämistiimi on erik seen pitänyt yhdessä projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan ( lähtien) kanssa yhteensä 9-12 palaveria. Syyskuussa 2014 tiimit osal lis tui vat Palvelumuotoiluverstaisiin. Yhteen verstastyöskentelypäivään, joi ta oli yhteensä kolme, osallistui samanaikaisesti 2-3 kehittämistiimiä. Vuoden 2014 palavereissa on keskitytty palveluprosessien (pro ses si kaavion) sisällön määrittelemiseen ja asiakkaan näkökannan esiintuomiseen. Al ku vuo des ta 2015 tiimien työskentelyssä ollaan hiottu palveluprosessin mää ri tel miä niin että ne myös vastaisivat uuden sosiaalihuoltolain mää ri telmiä, sekä suunniteltu tiedotusta että testausta. Tiedottamista sekä testausta on myös aloitettu joillakin alueilla. Naantalin kehittämistiimi Kehittämistiimissä otettiin asiakkaan palveluprosessin kokonaisuuden si jasta kehittämiskohteeksi päihde- ja mielenterveysasiakkaiden päi vä-/työ toimin ta osana aikuissosiaalityön palvelupalettia. Naantalissa tavoitteena oli tuo da uusia muiden toimijoiden kuin päivätoiminnan tuottamia pal ve lumuo to ja päivätoimintaan. Näistä on sovittu ja päätetty. Naantalissa ollaan myös otettu palvelun kokonaisprosessi kehittämiskohteeksi, kuten muis sakin tiimeissä. Naantalissa on koko prosessin määritelmät tässä vaiheessa määritelty valmiiksi testausta ajatellen. Palvelutarpeen arviointilomake on otettu koekäyttöön aikuissosiaalityön yksikössä ja tavoitteena on uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti saattaa myös kokonaisprosessi käyttöön. Avopalvelunohjaaja Katja Ristilehto oli kokouksessa kertomassa hankkeesta. Pöytäkirjan liitteenä on Ristilehdon yhteenveto hankkeesta.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan LIITE B1, HYVINVOINTIJAOSTO PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunnan merkitsee hankkeen tilanteen ja tulokset tiedokseen. HYVINVOINTIJAOSTO: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 1/ MUUTOKSENHAKUOHJE Toimielin Sosiaali- ja terveyslautakunnan Kokouspäivämäärä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmis telua tai täytäntöönpanoa: 1,2,3