PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- SUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 (27) JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- SUUNNITELMA VUOSILLE Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

2 2 (27) JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSUUNNITELMA VUOSILLE Sisältö 1. JOHDANTO Tehtäväksi anto Työryhmän työskentely Lainsäädäntö ja laatusuositukset Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Alueelliset suunnitelmat ja linjaukset PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PALVELUJÄRJESTELMÄ Peruspalvelut Päihdepalvelut Lasten mielenterveyspalvelut Nuorten mielenterveyspalvelut Aikuisten mielenterveyspalvelut LAPSET Päihde- ja mielenterveystyön nykytila Visio palvelutarpeesta, päihde- ja mielenterveystyö Esitetyt toimenpide-ehdotukset NUORET Päihdetyön nykytila Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Mielenterveystyön nykytila Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Esitetyt toimenpide-ehdotukset AIKUISET Päihdetyön nykytila Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Mielenterveystyön nykytila Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Esitetyt toimenpide-ehdotukset Asumispalvelujen nykytila ja tarve lähitulevaisuudessa Psykiatrinen sairaalahoito IKÄÄNTYVÄT Päihdetyön nykytila Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Mielenterveystyön nykytila Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Esitetyt toimenpide-ehdotukset KRIISITYÖ TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET TOIMENPIDEOHJELMA SEURANTA JA ARVIOINTI...24 Liite: Toimenpideohjelmataulukot: Lapset ja nuoret, Aikuiset ja Ikääntyvät...24

3 3 (27) 1. JOHDANTO 1.1. Tehtäväksi anto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman Talousarvioon on kirjattu sosiaali- ja terveystoimeen kuuluvan Psykososiaaliset ja perheiden palvelut tulosalueen Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulosyksikön yhdeksi tavoitteeksi Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatiminen v Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti perustaa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia vuoden 2010 aikana päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille Työryhmään nimettiin seuraavat viranhaltijat: ylilääkäri Timo Valtakoski, tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, sosiaalityön johtaja Seija Ågren ja vastaava sosiaalityöntekijä Kaisa Lahtinen. SoTe tilaajalautakunta nimesi SoTe tilaajakeskuksen edustajiksi työryhmään hallintoylilääkäri Arto Vesalan ja luottamishenkilönä Kari Keskisen. Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistui päihde- ja mielenterveyspalvelujen osastonhoitaja Raija Virkkunen Työryhmän työskentely Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ajalla Työryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Oksanen ja sihteerinä Timo Valtakoski. Työryhmän työskentely tapahtui siten, että järjestettiin sektorikohtaisia tapaamisia aiheittain: lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät ja kriisityö. Tapaamisiin kutsuttiin kuultaviksi alueen asiantuntijoita monipuolisesti. Asiantuntijoita pyydettiin kertomaan omasta erikoisalastaan seuraavista näkökulmista: palvelujen nykytila, visio palvelutarpeesta ja konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Lisäksi asiakasnäkökulmaa edustamaan kutsuttiin vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Lasten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian ylilääkäri Kauko Julma (ei osallistunut), perhepalvelukeskuksen johtaja, ylilääkäri Virpi Merikallio, perheneuvolan vastaava psykologi Paula Ala-Lehtimäki-Ojanen, osastonhoitaja Riitta Hjelt, koulupsykologi Tiina Isosaari, MLL:n pj. Anna-Mari Tuomi (ei osallistunut). Nuorten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorten psykiatrian ylilääkäri Janne Mäntynen ja psykologi Birgitta Hartikainen, Jämsän nuorisopsykiatrian poliklinikan psykologi Tiina Pynnönen, konstaapeli Reetta-Kaisa Laakso Jämsän poliisista (ei osallistunut), Mtk:n apulaisylilääkäri Anne-Mari Laurila, työvalmennussäätiö Avituksen yksilövalmentaja Päivi Siili, Nuorten palvelun puheenjohtaja Leila Seppälä, Jämsän lukion terveydenhoitaja Ritva Makkonen (ei osallistunut, tilalla koulun sosiaaliohjaaja Reijo Ahonen) sekä JAO:n koulukuraattori Anneli Kukkonen (ei osallistunut). Aikuisten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin johtaja Jussi Suojasalmi Keski-Suomen päihdepalvelusäätiöstä (ei osallistunut), Kriisikeskus Mobilen johtaja Tuija Hauvala (ei osallistunut), ohjaaja Pirjo Mattila A- killasta, seurakuntapastori Johanna Luomanen Jämsän srk:sta (ei osallistu-

4 4 (27) nut), sairaanhoitaja Asko Kulju ensiavusta, ylilääkäri Pertti Asikainen (tk:n vastaanotot, ei osallistunut), sairaanhoitaja Teija Pekkala A-klinikalta ja sosiaalityöntekijä Jenni Knuutila aikuissosiaalityön tiimistä. Ikääntyvien päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin geriatri Terhi Rahkonen, kotiutushoitaja Kati Lahtinen ja kotihoidon yhdyshenkilö Päivi Vajari (ei osallistunut). Kriisityön asiantuntijana kutsuttiin kriisikeskus Mobilen johtaja Tuija Hauvala. Suunnitelman laadinta on ollut prosessi, joka toteutettiin yhteistyössä eri toimialojen, yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli laatia tiivis ja konkreettinen, mahdollisimman hyvin käytännön työtä palveleva suunnitelma sosiaali- ja terveyslautakunnan suosituksen mukaisesti. Toimenpideohjelma laadittiin päihde- ja mielenterveystyön työntekijöiden ja keskeisten yhteistyötahojen työntekijöiden yhteisessä ideointipalaverissa Lainsäädäntö ja laatusuositukset Päihde- ja mielenterveystyötä on perusteltua kehittää perustasolla, koska päihde- ja mielenterveysongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin kuin niiden hoitamiseen liittyvät kustannukset. Perimmäinen syy suunnitelmille on huoli kasvavasta päihde- ja mielenterveysongelmasta ja tästä johtuva tarve toiminnan kehittämiselle. Lainsäädännössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestäminen on määritetty kuntien vastuulle. Keskeiset lait ovat Päihdehuoltolaki ( /41) ja Mielenterveyslaki ( /1116). Kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavassa lainsäädännössä mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. On myös olemassa useita laatusuosituksia ja käypä hoito-ohjeistuksia, joilla pyritään ohjaamaan kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämistyötä. Esimerkkeinä mainittakoon Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus (2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) sekä asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Päihde- ja mielenterveystyön käypä hoito suosituksia ovat mm. depressio (2010), alkoholiongelmaisen hoito (2006), skitsofrenia (2001/2008) sekä epävakaa persoona Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään: vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa

5 5 (27) edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja ehkäisemään haittoja painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä hoitoon tulossa korostuu matalakynnyksinen yhden oven periaate ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avoyksiköt. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää lainsäädännön muutoksia, resurssien kohdentamista mielenterveys- ja päihdetyöhön ja osaamisen kehittämistä koulutuksella (Stakes 2010). Kansallinen alkoholiohjelma on suunnattu alueellisen ja paikallisen alkoholihaittojen ehkäisytyön tukemiseen (Stakes 2008). Ohjelman linjaukset ovat seuraavat: jatketaan kansallisen alkoholiohjelman toteuttamista varhainen puuttuminen pysyväksi käytännöksi alkoholiveroa nostetaan kansanterveyden edistämiseksi lasten vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentäminen varmistetaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito ja päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) käynnistyi vuoden 2008 alussa. Kaste-ohjelmassa määritellään yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelmassa korostuu ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma asiakkaiden osallisuuden ja omavastuun ohella (STM 2008). Alkoholi on keskeinen kansanterveydellinen huolenaihe Euroopan unionissa. Euroopassa on suhteellisesti eniten alkoholinkäyttäjiä koko maailmassa, suurin alkoholinkulutuksen taso asukasta kohti ja paljon alkoholiin liittyviä ongelmia. Haitallinen ja vaarallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa 7,4 % EU:ssa ilmenevistä terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista. Terveysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tehokasta alkoholipolitiikkaa. Euroopan unionin on myös tuettava ja koordinoitava jäsenvaltioiden toimia alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi. Voidakseen vastata tähän haasteeseen EU suunnittelee ennen muuta kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on rajoittaa etenkin nuorten mahdollisuuksia hankkia alkoholijuomia ja vähentää heidän altistumistaan mainonnalle. Tulevaan strategiaan lisätään mahdollisesti myös rattijuoppoutta torjuvia toimia sekä koulutuksen ja tiedottamisen parantamiseen tähtääviä toimia. (Euroopan unionin kansanterveysportaali Terveys EU 2010). Euroopan neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 EU:n huumausainestrategian ( ), jossa vahvistetaan kahden perättäisen nelivuotiskauden toimintaohjelman puitteet, tavoitteet ja painopisteet. Toimintaohjelmien suunnittelu annettiin komission tehtäväksi (Euroopan unionin virallinen lehti ). Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistus annettiin tammikuussa Julistukseen sisältyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotetaan tapoja ja keinoja mielenterveystyön käytäntöjen kehittämiseksi, toimeen-

6 6 (27) panemiseksi ja täydentämiseksi WHO:n Euroopan alueen maissa julistuksen antamista seuraavien 5-10 vuoden kuluessa (THL 2009). Sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista (European Pact for Mental Health and Well-being) hyväksyttiin Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä kesäkuussa Sopimuksessa todetaan, että mielenterveys kuuluu ihmisoikeuksiin. Se luo ihmisille mahdollisuuden nauttia hyvinvoinnista, elämän laadusta ja terveydestä. Väestön mielenterveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä EU:n menestykselle tietoyhteiskuntana ja taloutena. Ne ovat avaintekijöitä Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa kasvun ja työllistämisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen suhteen. Mielenterveysongelmat ovat kasvava ongelma Euroopan unionissa. Nykyisin noin 11 % väestöstä arvioidaan kärsivän mielenterveyden häiriöistä, jotka kehittyvät ja ilmenevät erilaisin oirein miehillä ja naisilla. Masennus on jo yleisin terveysongelma monessa EU:n jäsenvaltiossa. Sopimus tunnustaa, että ensisijainen vastuu toiminnasta tällä alalla kuuluu jäsen- valtioille. Sopimus perustuu kuitenkin EU:n mahdollisuuksiin tiedottaa hyvistä käytännöistä ja edistää niiden toteutumista, kannustaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä toimintaan sekä auttaa kohtaamaan yleisiä haasteita ja torjua terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. (THL 2009) 1.5. Alueelliset suunnitelmat ja linjaukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman Kokonaissuunnitelma koostuu seuraavista kolmesta osiosta: Keski-Suomen psykiatrisen hoidon nykyinen palvelujärjestelmä ja sen toimivuuden arviointi Keski-Suomen aikuispsykiatrian toimintamalli 2010 Keski-Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma Maakunnan aikuispsykiatrian kehittämishankkeen jälkeen aikuispsykiatrian palvelurakennetta ja sen muutosta voidaan kuvata seuraavasti: Psykiatrinen sairaalahoidon sairaansijat o Kangasvuoren sairaala 56 sairaansijaa o Juurikkaniemen sairaala 49 sairaansijaa o Yleissairaalapsykiatrian osasto 12 sairaansijaa o Yhteensä 117 sairaansijaa 0,43 sairaansijaa/1000 as. Psykiatrisen avohoidon henkilöstö o Sairaanhoitopiirin avohoito o Terveyskeskusten avohoito o Yhteensä 165 työntekijää 62 työntekijää 227 työntekijää 0,83 työntekijää/1000 as. Psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstö, 182 työntekijää

7 7 (27) Yleissairaalapsykiatrian henkilöstö o Vuodeosasto ja avohoito 37 työntekijää Sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidossa on käynnistetty vuosina sairaalahoidosta siirrettyjen vakanssien avulla seuraavat uudet avohoidon toiminnat: Kuntouttava asumisyksikkö 2006 Masennushoitajatoiminta 2006 Akuutin psykoosin tehostettu kotihoito 2007 Psykiatrisen potilaan sitouttava kotikuntoutus 2008 Psykiatrinen päivystystiimi 2008 Psykiatrisen palveluasumisen koordinaatiotoiminta 2008 Vanhuspsykiatrian konsultaatioryhmä 2009 Nuorten ja nuorten aikuisten psykiatrian liikkuva konsultaatioryhmä 2009 Vuonna 2011 toteutetaan seuraavat uudistukset: Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoito yhdistetään Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu huumepotilaiden hoidon osalta siirtyy sairaanhoitopiirille Keski-Suomen aikuispsykiatrian viime vuosien keskeiset ja suuret muutokset voidaan kiteyttää seuraavasti: Aikuispsykiatrian sairaansijat ovat vähentyneet ja sairaansijoja on vähän verrattuna valtakunnan keskitasoon Aikuispsykiatrian avohoitoon on rakennettu useista erilaisista toiminnoista koostuva palvelujärjestelmä ja avohoitoon on siirretty noin 90 työntekijää sairaalahoidosta Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoito on siirretty toimintoineen ja resursseineen sairaanhoitopiiriin 2. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PALVELUJÄRJES- TELMÄ 2.1. Peruspalvelut Perusterveydenhuolto ja sosiaalityö toimivat ensimmäisenä asiakkaan tarpeen havaitsijana, kartoittajana ja avunantajana. Ongelmien varhainen havainnointi ja puuttuminen ovat tärkeää, jotta asioihin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain. Perustason osaamisen kehittämiseksi tarvitaan lisää koulutusta, jotta työntekijät pystyvät hoitamaan oman osansa päihde- ja mielenterveysongelmaisista.

8 8 (27) Työterveyshuolto toimii terveyskeskusvastaanoton tavoin ensikäden hoitopaikkana ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon erityishoitopisteisiin Päihdepalvelut Jämsän A-klinikka palvelee Jämsän ja Kuhmoisten kuntia. Jyväskylän kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksen entisen Korpilahden kunnan asukkaiden avohoitokäynneistä. Henkilökunta: vastaava sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti, sairaanhoitaja, osastosihteeri sekä lääkärinä psykiatri (vastaanottoaika 4 h/vk). A-klinikalla käy vuosittain n. 400 eri asiakasta. Käyntejä on yhteensä n Alkoholi on edelleen käytetyin päihde (n. 90 %), sekakäyttäjiä on n. 8 % asiakkaista. Peliriippuvaisten määrä on kasvussa. A-klinikan moniammatillinen tiimi arvioi ja hoitaa päihde- ja peliriippuvuusongelmia. Pääasiallinen hoitomuoto on keskusteluhoito; yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäkeskustelut. Muita hoitomuotoja ovat päihdekierteen avokatkaisuhoito, tarvittaessa keskusteluhoitoa tukeva lääkehoito. A-klinikka hoitaa työpaikoilta hoitoon ohjattuja asiakkaita ja vastaa EU-direktiivien mukaisista ajokorttiseurannoista. Laitoskatkaisuhoidot pyritään toteuttamaan Jämsän kaupungin vuodeosastolla 2. Tarvittaessa lähetetään laitoskatkaisuun Jyväskylään Sovatek- säätiön katkaisuhoito-osastoille. Huumevieroitukset toteutetaan Sovatekin huumevieroitusosastolla. Opioidiriippuvaista korvaushoito arvioidaan ja aloitetaan Sovatekin osastoilla. Jatkototeutus tapahtuu arkipäivisin Jämsän A-klinikalla ja viikonloppuisin ensiavussa. A-klinikka toimii arvioivana ja lähettävänä tahona päihdehuollon kuntouttaviin laitoshoitoihin. Laitoskuntoutusjaksot toteutetaan pääosin Mainiemen kuntoutuskeskuksessa Lammilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastopankin mukaan v päihdehuollon avopalveluissa oli asiakkaita/1000 asukasta - Keski-Suomessa 8,5 - Jämsässä 15,9 - Kuhmoisissa 7,0 - päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta - Keski-Suomessa 2,4 - Jämsässä 1,0 - Kuhmoisissa 1,9 - päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas v Keski-Suomessa 21,7 - Jämsässä 11,4

9 9 (27) - Kuhmoisissa 0,0 Seutukunnalla toimii useita AA-ryhmiä sekä Jämsänjokilaakson A-kilta ry. A- killalla on menossa viidettä vuotta RAY:n rahoittama Meijjän Talo- projekti. Tarkoituksena on saada päiväkeskustoiminta pysyväksi toiminnoksi paikkakunnalla. Seurakunnan diakoniatyö tekee päihdetyötä järjestämällä mm. päihdeleirejä kesäisin Lasten mielenterveyspalvelut Perhepalvelukeskukseen on koottu toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhteen lasten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevät erityisosaajat: äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lapsiperheiden terapiatyö sekä perheneuvola. Lastenneuvolan yhteydessä toimii kotikäyntejä tekevä perheohjaaja. Lapsiperheiden terapiatyössä (2 psykologia, 2 puheterapeuttia, lasten fysioterapeutti ja toimintaterapeutti) tutkitaan ja hoidetaan lasten kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvien ongelmia. Terapiatyön palveluissa painottuvat alle kouluikäisten ja heidän perheidensä tarpeet. Hoitomuotoina ovat yksilö-, ryhmä-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Jämsän kaupungin ylläpitämä Perheneuvola on osa Perhepalvelukeskusta. Se vastaa lastenpsykiatrisesta toiminnasta. Palvelut on kohdennettu alle 15- vuotiaisiin lapsiin ja heidän perheisiin. Lastenpsykiatri käy kahtena päivänä kuukaudessa. Hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe ja leikkiterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Perhepalvelukeskuksella on kotikäyntejä tekevä perhetyöntekijä. Henkilökunta: vastaava psykologi, 2 psykologia, sosiaalityöntekijä ja osastonsihteeri. Kehitysvammaisten lasten mielenterveystyöstä vastaa erityisneuvolan psykologi Nuorten mielenterveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa liikehuoneistossa keskikaupungilla sijaitsevat nuorisopsykiatriset palvelut. Palvelut ovat kohdennettu vuotiaille. Jämsän toimisto toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Nuorisopsykiatrian osana. Hoitomuotoina ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Lääkehoidosta vastaa yhden päivän viikossa vastaanottoa pitävä psykiatri. Henkilökunta: psykologi, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja osastonsihteeri. Psykiatrian erikoislääkäri käy yhden päivän viikossa.

10 10 (27) 2.5. Aikuisten mielenterveyspalvelut Mielenterveyskeskus (Mtk) Mielenterveyskeskus tuottaa psykiatrista erikoisosaamista vaativat vastaanottopalvelut Jämsän ja Kuhmoisten asukkaille. Sivutoimipiste on Kuhmoisissa kahtena päivänä viikossa. Mtk toimii perhe- ja verkostokeskeisesti hyödyntäen moniammatillista tiimityötä. Palvelut on kohdennettu yli 18-vuotiaille. Erityisesti huomioidaan perheiden lapset ja teemme tiivistä yhteistyötä Perheneuvolan ja perhetyön kanssa tapaamalla kerran kuukaudessa. Hoitoon pääsee lähetteellä hoitotakuuajan sisällä. Akuuteissa, välittömiä toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa pääsee hoitoon ilman lähetettä samana tai seuraavana arkipäivänä. Hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapia sekä verkostotyö. Lääkehoito on osa suunniteltua kokonaishoitoa yksilöllisesti toteutettuna. Lisääntyvässä määrin annetaan konsultaatioita Jokilaakson Terveys Oy:n ja terveyskeskuksen vuodeosastoille, poliklinikalle, ensiapuun ja seudun muille sosiaali- ja terveyspalveluille. Henkilökunta: 2,6 psykiatria, 2 psykologia, 1 sosiaalityöntekijä yhdessä kuntoutuskeskuksen kanssa, 4 sairaanhoitajaa ja 1,4 osastonsihteeriä. Kuntoutuskeskus Kuntoutuskeskus tarjoaa tavoitteellisia, monimuotoisia ja tarpeeseen vastaavia suunniteltuja kuntouttavia psykiatrisia palveluja. Perustoimintoina ovat päiväkäynnit, asumisvalmennus, päiväkeskuksen suljetut ja puoliavoimet ryhmät, kotikuntoutus sekä yksilökäynnit kuntoutustyöntekijän luona. Psykoedukatiivisen hoito-otteen avulla autetaan asiakasta integroitumaan yhteiskuntaan ja normaaliin elämään. Henkilökunta: hoidosta vastaa apulaisylilääkäri, 3 sairaanhoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja ja 1 sairaala-apulainen. Terveyskeskuspsykologi Terveyskeskuspsykologin työ kohdistuu yli 18-vuotiaisiin aikuisiin (alle kouluikäisten lasten lisäksi), joilla on lievää tai keskivaikeaa psyykkistä oireilua tai elämäntilanteeseen tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Hoitomuotoina ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Hoitoon pääsee lähetteellä tai ottaen itse yhteyttä. Yhteistyötä tehdään erityisesti terveyskeskuslääkärien, opiskelijaterveydenhuollon ja työvoimapalvelujen kanssa. Kehitysvammaisten aikuisten mielenterveystyöstä vastaa erityisneuvolan psykologi.

11 11 (27) 3. LAPSET 3.1. Päihde- ja mielenterveystyön nykytila Neuvoloissa terveydenhoitajaresurssit ovat suositusten mukaiset. Neuvoloissa pystytään tunnistamaan riskiperheitä ja ohjaamaan heitä tarvittaessa perheohjaajan palveluiden piiriin. Lapset, joilla on kehityksellisiä tai käyttäytymiseen liittyviä riskejä ohjataan perhepalvelukeskuksen terapiatyöntekijöille tai perheneuvolaan. Terapiatyön kaksi psykologia tekevät osalle lapsista kouluvalmiustutkimukset. Alle kouluikäisten lasten tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat hoidetaan tällä hetkellä valtaosin terveyskeskuspsykologin vastaanotolla. Näitä lapsia perheineen on asiakkaana n. 35 vuodessa. Alle kouluikäisten lasten oppimiseen liittyviä ongelmia selvittelee toinen terapiatyön psykologeista. Näitä asiakkaita on vuodessa n. 55. Osa lapsista lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon, pääosin lastenneurologian poliklinikalle. Myös näiden lasten kohdalla vanhempien ja päivähoidon ohjaus sekä verkostotyö yleensä jatkuu terapiatyöntekijöiden toimesta. Kuukausittain kokoontuvaan varhaiskuntoutustyöryhmään kuuluvat terapiatyöntekijöiden lisäksi lääkäri ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Terapiatyö, neuvola ja perheneuvola ovat lisäksi kokoontuneet keskenään muutaman kerran vuodessa asiakasasioissa. Moniammatillisen yhteistyön toteuttamista haittaa terapiatyöntekijöiden työtilojen sijaitseminen kaukana toisistaan, kolmessa eri paikassa. Kouluikäisten lasten ongelmista 20 % on oppimisvaikeuksia, 80 % käytöshäiriöitä, ahdistuneisuutta ja koulu poissaoloja. Peruskouluissa on tällä hetkellä 2400 oppilasta, joista 5 % ohjautuu koulupsykologille. Suosituksena yhdelle koulupsykologille on kolme, neljä koulua ja oppilasta. 14 koululla on käytettävissä kaksi sosiaaliohjaajaa ja yksi koululääkäri. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on tällä hetkellä resursseja riittävästi. Lastenpsykiatrin palveluja on ½ päivää kuukaudessa. Koulut ovat palveluiden suhteen eriarvoisessa asemassa. Pienille kouluille ei riitä henkilöresursseja. Lastenpsykiatriset palvelut tuotetaan Jämsän Perheneuvolassa, joka on osa Jämsän kaupungin Perhepalvelukeskusta. Perheneuvolaan pääsee kiireettömään hoitoon 2-3 kuukaudessa ja kriisitilanteissa viikon sisällä. Nykyiset henkilökuntaresurssit riittävät. Lastenpsykiatri käy kahdesti kuukaudessa (1½ päivää). Fyysiset toimitilat ovat huonot. Perheneuvolassa on vuosittain asiakkaana n. 180 perhettä. Ilmoittautumissyinä ensimmäisenä on lapsen ongelmat, sitten lisääntyneenä perheongelmat ja sen jälkeen pariongelmat. Sairaalahoidot tapahtuvat Haukkalan sairaalassa Jyväskylässä. Päihde- ja mielenterveystyön tulosyksikössä lasten tilanne heijastuu heidän vanhempiensa kautta. Vanhempien kanssa otetaan puheeksi lasten tilanne. Mikäli nousee huolta, tehdään lastensuojeluilmoitus, mistä aina kerrotaan vanhemmille.

12 12 (27) Vuonna 2009 Jämsässä vahvistettiin 17 uutta lapsen/nuoren huostaanottoa. Näistä noin puolessa taustalla oli vanhemman/vanhempien päihde- tai mielenterveys-ongelmat. Vuoden 2009 lopussa kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä 75 lasta ja heistä huostaanotettuja oli 47. A-klinikka, Mielenterveyskeskus ja Perheneuvola ovat kokoontuneet muutaman vuoden ajan kerran kuukaudessa yhteispalavereihin, joissa käsitellään yhteisiä asiakas-asioita. Syksystä 2010 lähtien myös sosiaalitoimen lapsiperhetyö on ollut palavereissa mukana. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia asiakastyön toimintatapoja. Kesäkuussa 2011 päättyvän sosiaali- ja terveystoimen esimiesten JET- koulutuksen yhtenä kehittämisprojektina on Päihde- ja mielenterveysongelmaisten vanhempien ja heidän lastensa auttamisen kehittäminen Visio palvelutarpeesta, päihde- ja mielenterveystyö Ikäryhmät tulevat tulevaisuudessa pienenemään, mutta erityispalvelujen tarve ei vähene. On nähtävissä, että jatkossa hoidon tarve käytöshäiriöisten lasten osalta lisääntyy. Yli hallintorajojen ulottuva yhteistyö lisääntyy. Voimavarat kohdentuvat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lapsiperheiden tuki on vietävä lasten luonnolliseen kasvuympäristöön eli kotiin. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan Kunnan ja kuntayhtymän tulee järjestää alkaen asetuksen 9 :n ja 10 :n mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset. Lasta odottavalle perheelle on tehtävä vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä lastenneuvolassa 4 kk, 1½ v ja 4-vuotiaana. Koulussa laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Yhteistyö sosiaalitoimen lapsiperhetyön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä on lisääntynyt ja tiivistynyt. Edelleenkin tarvitaan yhteistyön lisäämistä, jotta päästään puuttumaan ongelmiin entistä varhaisemmassa vaiheessa Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Lisää resursseja perustason toimintaan: yksi koulupsykologi, lisää terveydenhoitajan työpanosta kouluille, lisää ennaltaehkäisevää toimintaa 2. Yhteistyön lisääminen a) vanhempien ja psykiatristen palvelujen välillä sekä b) eri palveluyksiköiden välillä (sosiaalityö, perheneuvola, nuorisopsykiatria, lapsiperheiden terapiatyö, neuvolatyö) 3. Huomio moniongelmaisiin perheisiin ja oppimisongelmiin 4. Vanhempien erouhkaan tartuttava ja ohjattava perheasiain sovitteluun 5. Lisää vertaisryhmiä ja muuta vapaaehtoistoimintaa

13 13 (27) 4. NUORET 4.1. Päihdetyön nykytila Valtakunnallisesti ja tilastollisesti nuorten juominen ei ole lisääntynyt. Tapahtuu polarisoitumista ja mukana on entistä enemmän muut päihteet kuin alkoholi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2009 Jämsän kuntaportin mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - tosi humalassa on ollut vähintään kerran kuukaudessa 13 % Jämsä 15 % Keski-Suomen maakunta - kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % Jämsä 6 % Keski-Suomen maakunta lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 22 % Jämsä 20 % Keski-Suomen maakunta - kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % Jämsä 8 % Keski-Suomen maakunta Jämsässä toimii Nuorten Palvelu ry, jonka vapaaehtoiset päivystävät juhlapyhinä kaduilla. Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaat nuoret. Jämsässä on nähtävissä valtakunnallinen suuntaus, että nuorten juominen on vähentynyt, mutta keskittyy pienempään osaan nuoria. Käytännön partiotyössä näkyy myös, että nuoret ovat siirtyneet entistä enemmän miedoista väkeviin juomiin. Nuorten juominen on muuttunut näkymättömäksi ja näin vapaaehtoisten kuin viranomaistenkin on vaikeampi valvoa nuorten päihteiden käyttöä. Nuoret ovat siirtyneet kadulta kotibileisiin. Joidenkin nuorten vanhemmat vuokraavat lapsilleen mökin läheisestä laskettelukeskuksesta. Päihteiden käyttö korostuu erityisesti syrjäytyneiden nuorten elämässä. Muutama nuori jää joka vuosi ilman peruskoulun päästötodistusta, moni lopettaa ammatillisen koulun. Vuonna 2009 toisen asteen opinnot keskeytti 89 nuorta. Heidän joukossaan on myös muutama muualta Jämsään muuttanut nuori. Heistä osa jää paikkakunnalle. Työvalmennussäätiö Avitus tekee seutukunnalla nuorten yksilövalmennustyötä. Loppuvuodesta 2010 Avitus saa toisen työntekijän nuorten parissa tehtävään työhön. Toinen työntekijä ohjaa työelämän suuntaan, toinen etsivään nuorisotyöhön opastaen ja tukien arjen hallintaan. Tällä hetkellä Avituksen yksilövalmennuksessa on n. 30 nuorta. Päihdeongelma ei sinällään ole nuorisopsykiatrisen hoidon aihe, mutta tutkimusjakson aikana selvitetään myös nuoren päihteiden käyttöä esim. AUDIT-

14 14 (27) kyselyllä. Tunnistetaanko kuitenkaan tarpeeksi hyvin päihdeongelmaa nuoren koko ongelmavyyhdin taustalta? Lastensuojelun avohoidon tukitoimena nuoria voidaan ohjata hoidon tarpeen kartoitukseen ja tarvittaessa hoitoon A- klinikalle. Vuositasolla yksi tai kaksi alaikäistä nuorta ohjautuu näin A- klinikalle. Ensiavussa näkyy nuorten sekakäyttäjien määrän lisääntyminen. Vanhemmat toimittavat jonkin verran nuoria alaikäisiä lapsiaan ensiapuun tarkkailuun ja hoidettavaksi. Alaikäisistä tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Jämsän A- klinikalle ei ole ikärajaa, myös alaikäiset voivat hakeutua hoitoon. Käytännössä alle 18-vuotiaita kävijöitä on todella vähän. Vuonna 2009 A-klinikalla oli hoidossa alle 25-vuotiaita asiakkaita 32 (7,9 %), heistä alle 18-vuotiaita 3 (0,7 %). Mielenterveyskeskuksen asiakkaista vuositasolla n. 80 on alle 25-vuotiaita. Nuoret ovat moniongelmaisia, usein sekakäyttäjiä ja kaksoisdiagnoosiasiakkaita, heillä on vaikeus sitoutua hoitoon Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Nuorten sekakäyttö lisääntyy. Entistä suurempi osa nuorista on kaksoisdiagnoosi-asiakkaita. Monella nuorella on vaikeus sitoutua hoitoon. Nuoret tarvitsevat arjen ohjausta, motivointia hoitoon. Työvalmennussäätiö Avituksen työ korostuu. Nuorille tarvitaan avoimempi, vapaampi, omaehtoinen paikka, mihin voi mennä, kun siltä tuntuu (esim. taidetyöpaja). A-kiltaan tarvitaan erikseen nuorille suunnattua toimintaa, omia ryhmiä. Verkostotyön tarve lisääntyy Mielenterveystyön nykytila Oppilasmäärät ovat liian suuret sosiaaliohjaajaa ja psykologia kohden. Kodin ongelmat heijastuvat kouluun, palvelut eivät tarjoa opastusta vanhemmuuteen murrosikäisten vanhemmille. Muutama nuori jää ilman peruskoulun päästötodistusta, mutta useampi lopettaa ammattikoulun. Avitus järjestää yksilövalmennusta, arjen hallinta on hukassa. Sitoutuminen palveluihin on huonoa. Mtk:ssa käy noin 80 alle 25-vuotiasta vuosittain. Hoitoon tulon syynä on kaksoisdiagnoosit, huumeiden käyttö ja moniongelmaisuus Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Perustasolla tarvetta ja mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen. Tarvitaan koulutusta. Hoitoon tänä päivänä tulevat ovat häiriintyneempiä ja ongelmaisempia kuin aikaisemmin. Perhetyön määrä on kasvanut ja tarve kasvaa edelleen. Poliisin mukaan seudun huumeongelma on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

15 15 (27) 4.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 5. AIKUISET 1. Lisää resursseja perustason toimintaan: yksi koulupsykologi, ammatinvalinta-psykologin palvelut, kolmas vakituinen työntekijä nuorisopsykiatriaan, lastensuojeluun lisää resursseja 2. Selkeä sopimus yhteistyöstä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välille 3. Kolikko työryhmän käytön lisääminen II-asteen oppilaitoksissa 4. Pikku-kolikko yläasteelle (oma kolikkotyöntekijä) 5. Yhteistyön tehostaminen nuorisopsykiatrian ja Mtk:n välille: missä vaiheessa vuotiaat nuoret ohjautuvat vielä nuorisopsykiatrian palveluihin 6. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen 7. Valistusta ja tiedotusta on lisättävä tavoitteena vanhempien vastuunottaminen ja sitoutuminen 5.1. Päihdetyön nykytila Päihdeongelmat ovat viimeisten vuosien aikana monimutkaistuneet. Pitkään jatkuneesta suurkulutuksesta johtuvat terveydelliset haitat ovat lisääntyneet nopeammin kuin juomiseen liittyvät sosiaaliset ristiriidat. Yhä useammat päihdehuollon asiakkaat ovat kaksoisdiagnoosiasiakkaita. Tästä huolimatta sosiaaliset haitat ovat yhä merkittävä ongelma. Käytetyin päihde on edelleen alkoholi (n. 90 %). A-klinikan asiakkaista sekakäyttäjiä on n. 8 %, lääkeriippuvaisia ja pelkästään huumeita käyttäviä on vajaa 1 % asiakaskunnasta. Peliriippuvaisten osuus on kasvamassa. Laitoskatkaisuhoidot ovat vähentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun terveyskeskuksen katkaisuhoitopaikka siirtyi osastolle 2 (v vuodeosastolla oli 62 eri katkaisuhoitokertaa, v vain 16). On sovittu, että vuodeosastolla on aina yksi katkaisuhoitopaikka, mutta osaston ollessa muutoinkin täynnä, A- klinikka ei ole pystynyt ohjaamaan sinne katkaisuun. Ongelma nähdään myös ensiavussa. Somaattisesti huonompikuntoisia joudutaan hoitamaan avokatkaisuhoitona. Jyväskylän Sovatek-säätiön katkaisuhoito-osastolle on jouduttu lähettämään enemmän asiakkaita. Ongelmana on matka. Kaikilla ei ole mahdollista järjestää kyytiä Jyväskylään, eikä Kela korvaa matkoja. Etenkin juhlapyhinä samalla osastolla hoidetaan myös huumekatkaisut. Osa asiakkaista kokee sen ongelmana. Sovatek:in laitoskatkaisuhoidot vähentävät muutoinkin pientä päihdehuollon laitoskuntoutusbudjettia. Joillakin pitkään juonneilla asiakkailla vieroitusoireista huolimatta promillet voivat olla korkealla. Heitä ei voi ottaa vuodeosastolle, mutta Sovak:iin heidät voidaan lähettää. Ensiapu voi aloittaa katkaisuhoidon. Monesti ongelmana on se, että kun asiakkaan promillet laskevat, asiakas lähteekin kotiin. Ensiavun henkilökuntamitoitus on alimitoitettu, eikä paaripaikkoja ole kuin neljä.

16 16 (27) Päihdehuollon kuntouttavaan laitoshoitoon ohjautuu vuosittain eri asiakasta. Laitoskuntoutusjaksot toteutetaan pääasiassa Mainiemen kuntoutuskeskuksessa Lammilla. Joskus naiset tarvitsivat vain naisille suunnatun hoitopaikan, muuta niitä on vaikea löytää. Työpaikoilta hoitoon ohjattuja on kuudesta kymmeneen henkilöä vuosittain. Määrä on ollut nousussa. EU-direktiivin mukaisiin ajokorttiseurantoihin ohjautuu poliisin kautta eri asiakasta. Yhdyskuntapalvelun päihdeosioon tulee muutama asiakas vuodessa. Opioidikorvaushoidossa on onnistuneesti ollut yksi henkilö, joka muutti muualle. Korvaushoito arvioidaan ja aloitetaan Sovatek-säätiön osastolla. Jatkototeutus tapahtuu arkipäivisin A-klinikalla ja viikonloppuisin ensiavussa. A-killalla on menossa viidettä vuotta RAY:n rahoittama Meijjän Talo -projekti, minkä kohderyhmänä ovat kaikkein syrjäytyneimmät. Päivätoiminnan lisäksi tehdään kotikäyntejä, autetaan asioiden hoitamisessa jne. Talo toimii myös kuntouttavan työtoiminnan paikkana. A-killalla on lisäksi maanantai-illan palaverit, kuukausipalaverit A-klinikalla, oma lentopallovuoro ja miesten sauna. Uutena ryhmänä Talolla on kokoontunut toukokuusta 2010 saakka peliriippuvaisten vertaistukiryhmä. Jämsän aikuissosiaalityössä on siirretty laskennallisen toimeentulotuen asiakkaita etuuskäsittelijöille lukien. Näin aikuissosiaalityössä jää paremmin aikaa tehdä varsinaista sosiaalityötä. Jokaiselle asiakkaalle tehdään laaja tilannearvio, missä päihteiden käyttö ja tavoitteet. Sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaita tarvittaessa jatkohoitoon. A-klinikan henkilökunta menee tarvittaessa mukaan asiakastapaamiseen sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimen kautta pitkäaikaistyöttömiä ohjautuu kuntouttavan työtoiminnan piiriin Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Sekakäyttäjät, kaksoisdiagnoosiasiakkaat ja peliriippuvaiset ovat lisääntyvä ryhmä, samoin työttömyyden myötä syrjäytyneet. Mikäli A-klinikan asiakas- ja käyntimäärät lisääntyvät huomattavasti nykyisestä, tämän hetkisillä resursseilla ei tarpeeseen pystytä vastaamaan. Konsultatiivinen työote peruspalveluille lisääntyy. Kolmannen sektorin tuki palvelujärjestelmille korostuu. Meijjän Talon toiminta on turvattava RAY:n rahoituksen loputtua. Viranomaisverkostotyö lisääntyy. Tukiasumista tulee kehittää sosiaalisen isännöinnin suuntaan. Kaupungin on nähtävä kuntouttavan työtoiminnan merkitys eli luotava kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Syrjäseutujen palveluita on kehitettävä. Kaupungin oma katkaisuhoitopaikka on välttämätön Mielenterveystyön nykytila Mielenterveystyön ja päihdetyön osaamisen lisääminen perustasolle on välttämätöntä ongelmien lisääntyessä. Ammattioppilaitoksen avulla ja hankerahal-

17 17 (27) la vietiin läpi perustason työntekijöiden koulutus, jossa työnohjaajina toimivat mielenterveyskeskuksen ja A-klinikan sairaanhoitajat. Koulutuksesta saatiin hyvät palautteet. Masennushoitajan työpanoksen avulla on pystytty vastaamaan tarpeeseen ja ylläpitämään akuutti- ja kuntoutustoimintaa. Shp:n liikkuvia työryhmiä on käytetty mahdollisimman vähän, jos vain omat resurssit ovat antaneet periksi. Psykiatripalveluja Shp:llä ei ole ryhmille antaa. Masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat suurin sairausryhmä, jonka perusteella eläköidytään koko Suomessa ja Jämsän seudulla vuosittain hivenen enemmän kuin keskimäärin Keski-Suomessa. Sairaalahoitopäiviä on Jämsän seudulla vähemmän kuin keskimäärin Keski- Suomessa. Psykiatrin työpanos on vähentynyt lähtien erikoislääkäri Erja Salmisen jäädessä osaeläkkeelle, tehden 60 % työajasta. Ylilääkäri Timo Valtakoski on tekemässä samoin lähtien, jolloin lääkärityövoimaksi jää 2,2 psykiatria, jollei saada korvaavaa työpanosta Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Hoidon tarve ei ole muuttumassa, alle 30-vuotiaiden naisten alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat kasvaneet koko valtakunnassa ja se näkyy myös Jämsässä. Lisääntyvä vanhusväestön määrä ja psyykelääkkeiden käyttö lisää konsultaatioiden tarvetta. Vähenevän lääkärin työpanoksen takia joudutaan tekemään toiminnassa sisäisiä muutoksia ja tarkemmin rajaamaan hoitoon tulevia. Kuntoutuspuolella on kapasiteetti kokonaan käytössä ja enempää ei voida tehdä, ellei asiakkaita saada eteenpäin kolmannen sektorin klubitalotyyppiseen toimintaan. Kotikuntoutukseen olisi tarvetta enemmänkin. Tarve ylläpitää ja kohentaa toimintakykyä lisääntyy Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Alkoholiongelma on kaikkien sosiaaliluokkien ongelma. Palvelut tulee järjestää siten, että kaikki ryhmät pääsevät hoidon piiriin matalalla kynnyksellä. 2. Katkaisuhoidon järjestäminen (katkaisuhoitopaikka) 3. Tukiasumisen kehittäminen sosiaalisen isännöinnin avulla 4. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen päihdeongelmaisille 5. Yhteistyön kehittäminen (sosiaalityö, ensiapu, A-klinikka, poliisi) 6. Syrjäseutujen palvelujen saatavuuden varmistaminen 7. Kuntoutuksen kehittäminen: kotikuntoutus ja toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus

18 18 (27) 8. Varautuminen lisääntyviin konsultaatioihin 9. Kolmannen sektorin aktivointi ja klubitalo-tyyppisen toiminnan käynnistäminen 5.6. Asumispalvelujen nykytila ja tarve lähitulevaisuudessa Mielenterveyspotilaiden asumispalveluja on Jämsän seudulla ostettu omien palvelujen puuttuessa yksityisiltä palvelun tuottajilta ympäri maakunnan ja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Asiakaslähtöisesti on etsitty sairaalahoidon jälkeen kuntoutusta parhaiten tukeva asumispalvelu. Pitkäaikaissairaansijoilla olevia on pystytty tätä kautta viime vuosien aikana kotiuttamaan, jolloin sairaalahoidon käyttö on edelleen vähentynyt. Yhdessä sosiaalitoimen työntekijän kanssa on viime vuoden aikana tarkistettu kaikkien asumispalveluissa olevien hoito- ja palvelusuunnitelma. Tätä kautta siirtoja palvelupaikkojen sisällä on pystytty perustellusti tekemään. Käytössä on valtakunnallinen asumispalvelujen malli, jossa asumispalvelut jaetaan tuen tarpeen mukaisesti neljään asteeseen: 1. tuettuun kuntouttavaan asumiseen 2. kuntouttavaan palveluasumiseen 3. tehostettuun kuntouttavaan palveluasumiseen ja 4. hoiva-asumiseen. Kokonaisuutena asumispalvelujen piirissä on viime vuosina ollut mielenterveyskuntoutujaa. Näistä noin puolet asuu ympärivuorokautisessa hoivaasumisessa. Kuntoutumista ei tässä ryhmässä ole enää odotettavissa. Hoivan tarve ja ikääntyminen johtavat asiakkaan tulevaisuudessa vanhuspalvelujen piiriin. Tavoitteena on hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistus jatkossa kerran vuodessa. Tuetun kuntouttavan asumisen ja kuntouttavan palveluasumisen piirissä asuu yhteensä parikymmentä mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa. Kuntouttavasta palveluasumisesta on asteittain siirrytty kevyemmin tuettuun kuntouttavaan asumiseen. Tässä joukossa vaihtuvuus on varsin hidasta ja palvelujen tarve säilyy todennäköisesti ennallaan. Hoitosuunnitelma tarkistus tehdään puolivuosittain. Tehostettu kuntouttavan palveluasumisen piiriin kuuluu n.10 asiakasta. Heidän kuntoutuksena on tavoitteellisinta ja pyritään aktiivisesti sairauden oireiden hallintaan ja toimintakyvyn palauttamiseen. Tavoitteellisesti myös hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarkistellaan yhdessä palvelujen tuottajan kanssa 3 kk välein. Kuntouttavaa ja tehostettua kuntouttavaa palveluasumista käytetään myös lyhytaikaisesti oireiden akuuttivaiheessa ehkäisemään sairaalahoitoa tai intervallityyppisesti 1-2 vkon jaksoissa muiden avohoidon palvelujen tukena. Tätä kautta myös sairaalahoidon tarve on merkittävästi vähentynyt. Osalla asumispalveluyksiköistä ei ole omaa lääkäriä, jolloin kaikki lääkehoidon ja lausuntojen tarve ohjautuu avohoidosta vastaavalle lääkärille. Resurssina kaiken kaikkiaan asumispalvelut sitovat noin % kuntoutuksesta vastaavan lääkärin työajasta.

19 19 (27) Lisäksi osa asumispalveluista on varsin kaukana, jolloin työaikaa kuluu matkoihin. Tulevaisuudessa onkin mahdollista käyttää sairaanhoitopiirin asumispalvelukoordinaattoria suunnitelmien päivityksissä Psykiatrinen sairaalahoito Psykiatristen sairaalahoitopäivien määrä väheni 1049 päivällä vuosina Hoitopäivien määrä tasoittui vuonna 2009 ja hoitopäivä kertyi 102 enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä Määrä vastasi 0,47 sairaansijaa/1000 as. Vuonna 2010 hoitopäivien määrä väheni jälleen, sillä hoitopäiviä kertyi yhteensä Määrä vastasi 0,32 sairaansijaa /1000 as. PSYKIATRISET SAIRAALAHOITOPÄIVÄT VUOSINA IKÄÄNTYVÄT 6.1. Päihdetyön nykytila Vuonna 2009 A-klinikan asiakkaista n. 8 % oli yli 65-vuotiaita, edellisvuonna 7,3 %. Ikääntyneiden päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Ikääntyneiden päihdeongelmiin liittyy entistä useammin myös kaksoisdiagnoosit, alkoholidementia sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. Vanhuksilla määrätään hyvin yleisesti rauhoittavia ja unilääkkeitä. Opiaatit l. kipulääkkeet jäävät usein pysyviksi. Vaarana tällöin on joutua pitkäksikin aikaa osastohoitoon. Muistipoliklinikalla tavataan joka viikko vähintään yksi ikääntynyt päihdeongelmainen. Seutukunnan jokaisessa dementiakodissa on vähintään yksi alkoholidementti hoidettavana. Tämän hetken ongelmana on, että puuttuu laitoksia, mihin voi osastohoidon jälkeen ohjata ikääntyviä päihdeongelmaisia. Esim. diabeetikko, jolla on päihdeongelma, ei pärjää kotona. Ongelmana myös vanhukset, jotka ovat juoneet päänsä, mutta jalat pelaavat.

20 20 (27) 6.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Ikääntyvien suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvaessa päihdeongelmaisten määrä tulee kasvamaan jatkossa. Vanhusten perushoidon työntekijät tarvitsevat lisää osaamista päihde- ja mielenterveysasioissa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut lisäävät konsultatiivista tukea peruspalveluille. Ikääntyville tarvitaan pitempiaikaisia katkaisuhoitopaikkoja. Sairaalapaikoista kymmenen paikkaa arviointipaikoiksi alkoholidementikoille. Jatkohoitopaikkoja lisättävä. Päiväkeskustoimintaa kehitettävä. Pyrittävä varhaiseen puuttumiseen Mielenterveystyön nykytila Kasvavaan hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollon puolella ei pystytä vastaamaan. Masennusta seulotaan kotihoidossa, mutta ei riittävästi. Masennuksia jää tunnistamatta ja hoitamatta. Itsemurhamietteitä kuulee muutaman kerran kuukaudessa. Muistihäiriöissä masennus on erotusdiagnostinen sairaus. Depressiohoitaja on ottanut vastaan yli 65-vuotiaita. Yksinäisyydestä kärsiville ei ole tarjolla päiväkeskustoimintaa. Terveyskeskukseen siirretyt vanhat psykoosipotilaat käyttävät vanhanaikaisia neuroleptejä isoja annoksia. Paranoidisilta vanhuksilta kannattaisi ottaa muistitutkimukset samoin kuin parkinsonismus potilailta. Päihteiden käyttö lisääntynyt, samoin unilääkkeiden käyttö, josta seuraa sekakäyttöä. Päihteiden käytöstä johtuva dementoituvien määrä on kasvussa Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Koulutusta tarvitaan perusterveyden ja sosiaalihuollon henkilökunnalle. Liikuntakyvyttömiksi itsensä juovat alkoholistit haasteellisia hoitohenkilökunnalle ja omaisille. Tarvitaan mt-potilaille intervallipaikkoja os.11. Ikäihmisten katkot vievät pitempään. Jonkun palvelukodin pitäisi erikoistua hoitamaan vaikeasti hoidettavia, jolloin henkilöstötarve on suurempi ja tämä tulee huomioida henkilöstömitoituksessa. Vanhusneuvolaan olisi hyvä saada depressiohoitaja. Eläkkeelle jäänti ja puolison kuolemat ovat kriittisiä vaiheita ikääntyvillä ihmisillä. Varhaiseen puuttumiseen on pyrittävä. Konsultatiivista panosta päihde- ja mielenterveyspalveluissa perustasolle on lisättävä. Sairaalapaikoista 10 paikkaa muutettava pienryhmäkodinomaiseksi arviointipaikaksi: neurologi, geriatri ja psykiatri käytettävissä, samoin tutkimusmahdollisuudet.

21 21 (27) 6.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Mielenterveyspotilaille intervallipaikkoja osastolle Lisää katkaisupaikkoja ja niissä riittävän pitkät hoitojaksot (3 viikkoa) 3. Vanhusneuvolaan masennushoitajan palveluja enemmän, hoitaja kotiin käymään 4. Sairaalan paikoista 10 pienryhmäkodinomaiseksi arviointipaikaksi 5. Äkilliselle tarpeelle katastrofipaikka 6. Ikääntyvien A-klinikan käyttö vähäistä, hoidon piiriin päästävä matalalla kynnyksellä 7. Päiväkeskustoimintaa tulisi järjestää riittävästi 7. KRIISITYÖ Kriisihoidosta virka-aikana vastaa mielenterveyskeskuksen akuuttityöryhmä, jolla on päivystyspuhelin hätäkeskuksen puheluja varten. Sosiaalitoimea koskevissa asioissa hätäkeskuksesta soitetaan sosiaali- ja terveystoimen neuvontaan, josta puhelut yhdistetään edelleen sosiaalityöntekijöille. Virka-ajan ulkopuolella akuutin avun 24/7 antaa Jämsän ensiapu. Ympärivuorokautista kriisiapua antaa Jyväskylässä sijaitseva kriisikeskus Mobile. Jämsän ja Kuhmoisten kunnat aloittivat Mobilen palvelukuntina Kriisikeskuksen työn perustan muodostavat kriisi-, perheväkivalta-, rikosuhripäivystys ja vapaaehtoistyö sekä sosiaalipäivystyksen etupäivystystoiminta palvelukuntien alueella. Vuoden 2010 aikana Mobileen tuli yhteensä yhteydenottoa, jotka liittyivät asiakastilanteeseen. Asiakastilanteissa oli osallisina henkeä. Vuoden 2010 aikana Jämsästä tuli yhteensä 481 (4,8 %) yhteydenottoa, jotka liittyivät 400 asiakastilanteeseen. Kuhmoisten vastaavat luvut olivat 30 (0,3 %) ja 27. Palvelukunnittain tarkasteltuna Jämsä oli Jyväskylän (7.583 yhteydenottoa, 75,9 %) jälkeen toiseksi suurin käyttäjä. Mobilen johtaja Tuija Hauvalan mukaan matka ei ole ongelma. Yhteistyöhön on oltu erittäin tyytyväisiä. Puhelinyhteyden saa aina ja jatkohoidot järjestyvät joustavasti. Toiminta on ollut esimerkillistä muille toimipisteille ja kokonaisuutena parasta Keski-Suomessa. 8. TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET 1. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään lähipalveluina, pääasiassa osana kaupungin omaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Palvelut tuotetaan moniammatillisesti, tutkittuun tietoon perustuen ja huomioiden erityisesti monihäiriöiset potilaat.

22 22 (27) Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulosyksikkö pystyy palvelemaan suurinta osaa asiakaskuntaa. Omaa palvelutuotantoa täydentävät Kelan terapiapalvelut ja yksityisiltä vähäisessä määrin ostettavat terapia palvelut. Erityispalveluja ostetaan tarpeen mukaan muilta palvelujen tuottajilta: erikoissairaanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä, huumepotilaiden laitoskatkaisu Sovatek-säätiöltä ja päihdepotilaiden laitoskuntoutus pääosin Mainiemen kuntoutuskeskukselta. 2. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (psykiatrinen palveluasuminen) järjestetään ostopalveluina. Järjestämisvastuu on jatkossakin kaupungilla. Osallistutaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään psykiatrisen palveluasumisen toimintamallin valmisteluun, kilpailuttamiseen ja laadun valvontaan tähtäävän työryhmän työskentelyyn. Asumispalvelut integroidaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistoiminta-alueen muuhun palveluasumiseen. 3. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen on nostettava erityiseksi painopistealueeksi. Perustason toimintaan tarvitaan lisää resursseja. Tuetaan uusien lähestymistapojen kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen mukaiset voimavarasiirrot toteutetaan vuoden 2011 alusta lähtien. Sivistystoimeen suositellaan perustettavaksi toisen koulupsykologin virka (vakanssi sisältyy vuoden 2011 talousarvioon). Terveyskeskuspsykologin ja erityisneuvolan psykologin toimenkuvat on tarkistettava niin, että työ suuntautuu 2010-luvun mielenterveystyön painopistealueisiin. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua on lisättävä. 4. Toisena painopistealueena on depression varhainen tunnistus ja oikea hoidon porrastus. Varmistetaan alueellisessa hoitoketjussa depression tunnistus ja hoidon toimivuus erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, depressiohoitajan asianmukainen rooli ja mahdollisuus tarvittaessa viiveettömiin erityispalveluihin mielenterveyskeskuksessa. 5. Terveyskeskuksen muistipoliklinikan ympärille rakennetaan vanhusten muisti- ja mielenterveysongelmien selvittely-yksikkö siten, että yksiköstä voidaan tarjota riittävät diagnostiset, hoidolliset ja sosiaalisen tuen valmiudet kasvavan vanhusväestön riskiryhmille. Yksikkö muodostetaan liittämällä nykyiseen muistipoliklinikkaan vanhusten palveluohjaus ja perustettavaksi ehdotettu muistikoordinaattorin työpanos. Yksikön käyttöön järjestetään 3-5 TEHPA-paikkaa lyhytaikaisiksi selvittelypaikoiksi. 6. Laitoskatkaisuhoito järjestetään ensisijaisesti terveyskeskuksen akuuttiosastolla ja avokatkaisu ensiavun ja A-klinikan yhteistyönä. Kuntoutusosaston (osasto 2) kanssa on sovittava työnjako, jonka puitteissa voidaan hoitaa moniongelmaisten vanhusten katkaisuhoito ja akuutin sekavuuden hoito, tutkiminen ja kuntoutus. 7. Lisäresurssien tarvetta ei ole tällä hetkellä aikuispsykiatriassa, päihdetyössä, perheneuvolassa ja muutosten jälkeen ei myöskään lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Riittämättömästi työntekijöitä on vanhusten

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän

Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän Aikuispsykiatrian kokonaiskehittämishanke Asumisen ja kotikuntoutuksen ohjausryhmän loppuraportti Keski Suomen sairaanhoitopiiri 12.12.2008 Nikulainen Hannu, palveluasumiskoordinaattori Savolainen Tuula

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kotikuntoutustyöryhmä

Kotikuntoutustyöryhmä Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 11.3.2010 Aika: Torstai 11.3.2010 klo 13.00 15.30 Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Ravintola

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot