Jäsenkirje 3/2004. Pirkanmaan Perhokalastajat ry. Pirkanmaan Perhokalastajat ry

Transkriptio

1 Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu Tampere Internet: Jäsenkirje 3/2004 Pirkanmaan Perhokalastajat ry

2 Ohjelma 2004 Tapahtumat Kalastusretki Langinkoski Kalastuskilpailu II osa Julkujärvi SM-sidontakilpailut Hotelli Pinja Tampere Kerhoillat Junnuilta: Miten aloitan perhosidonnan Kirjastoilta: Keskustelua perhomessuista / kirjasto Luentoilta: Taimenen kalastus Erkki Norell Sidontailta: Erkin perhoja Kalapaikat: Merikarvianjoki tänään Syyskokous Luentoilta: Hauen perhokalastus Sidontailta: Haukiperhot Kalapaikat: Kunnostettu Haihuunkoski Junnuilta: Sidontaa Kirjastoilta Luentoilta: Lohensoutu Tenolla Sidontailta: Soutuperhot lohelle Tietokilpailu Sidontajaos Langinkosken ottiperhot Seppo Peurala Taimenperhoja Lauri Syrjänen Merikarvian perhot Jari Jamalainen Lohiperhot Tapio Sävilammi Putkiperhot lohelle Mika Äikäs Valmistautuminen SM-sidontoihin Ilkka Vesa Sidontajaos sunnuntaisin klo 16 alkaen Kortelahdenkadulla. 2

3 Muutoksen tuulet ja seuratoiminnan suvannot Kesän kalastuksen jälkeen on taas aika palata yhdistystoiminnan parin. Pirkanmaan Perhokalastajille on jälleen luvassa runsaasti aktiviteetteja ja tekemisen paikkoja. Seuraava laajempaa talkoopanostusta edellyttävä tapahtuma on perhonsidonnan SM-kilpailut, jotka seuramme järjestää hotelli Pinjassa Vakiintuneiden puuhamiesten sinnikkään puurtamisen ohella 400 hengen yhdistyksen toiminnan pyörittäminen edellyttää jatkuvaa uudistumista. Uudistuminen tarkoittaa uusien ajatusten ja toimintamallien ohella myös uusia toimintaan sitoutuneita jäseniä, jotka ovat valmiita tekemään oman osansa toiminnan jatkuvuuden ja sisällöllisen kehittämisen turvaamiseksi. Olen auliisti kertonut jäsenyydestämme kiinnostuneille perhokalastajille, että merkityksellisiä eivät sinänsä ole seuramme tarjoavat materiaaliset jäsenedut, vaan pikemminkin se, että liittyminen Pirkanmaan Perhokalastajiin tarjoaa hyvän areenan mielekkäälle perhokalastukseen liittyvälle toiminnalle ja puitteet kehittyä perhokalastajana samanhenkisessä seurassa. Aktiivisen ja monipuolisen toimintamme taustalla on aina ollut joukko pyyteettömästi osallistuvia jäseniämme. Heidän pontimenaan on ollut yhteisen tekemisen tuoma hyvä mieli ja tärkeäksi koetun toiminnan kautta ansaittu arvostus. Yhdistystoimintamme tulee olla nyt ja jatkossa sellaisenaan mielekästä ja palkitsevaa. Seuratoiminnan palkitsevuus piilee siis ensisijaisesti tekemisessä itsessään. Tekemisen paikkoja olisi jälleen tarjolla runsaasti. Mikäli haluat vaikuttaa jäsentiedotteen sisältöön ja ulkoasuun tai jos perhokalastusaiheinen kirjoittaminen on lähellä sydäntäsi, voisit ehkä osallistua jäsentiedotteen tekemiseen ja olla mukana kehittämässä sitä täysimittaiseksi jäsenlehdeksi. Jos taas projektiluonteinen työskentely, markkinointi, organisointi ja laajemmassa tiimissä toimiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kuulostaa haasteelliselta ja palkitsevalta toiminnalta, perhomessujen parista saattaisi löytyä sinua kiinnostavia tehtäviä myös vuotuisten messujen välisenä aikana. Yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Yhdistyksemme toiminnan laajuus ja laatu muotoutuu jäsenistömme kautta. Ennen kaikkea yhteisten toimintojen järjestämiseen, perhokalastusaatteen edistämiseen ja toiminnan taloudellisen pohjan turvaamiseen käytetty aika on arvokasta. Jäsenmäärältään suuressa ja toiminnaltaan laajassa yhdistyksessä on välttämätöntä, että suuri osa jäsenistä osallistuu myös toimintojen käytännön järjestelyihin. Haluankin kiittää kaikkia niitä aktiivisia perhokalastajia, jotka ovat tuoneet kortensa yhteiseen kekoon ja avittaneet omalta tärkeältä osaltaan Pirkanmaan Perhokalastajien toimintaa. Yhdistystoiminnan vapaaehtoisuuteen sisältyy myös mahdollisuus siirtyä hetkeksi syrjään tai valita itsenäisesti kuinka paljon energiaa on kulloisessakin elämäntilanteessa valmis panostamaan yhdistystoimintaan. Näin pitääkin olla. Tällöinkin henkilöille jää toivottavasti päällimmäiseksi muistoksi hyvä mieli ja vahva tietoisuus siitä, että he ovat saaneet aikaiseksi jotain merkityksellistä ja tärkeää yhteisen asian parissa toimiessaan. Aktiivista syksyä Tommi Eskonen Puheenjohtaja 3

4 JOHTOKUNTA 2004 TEHTÄVINEEN TOMMI ESKONEN Puheenjohtaja Perkiönkatu 65 as Tampere pirkanmaanperhokalastajat.fi toiminnantallennus nuorisotoiminta kilpailutoiminta TUULIKKI BJURSTRÖM Sihteeri Tahmelankatu 11 A Tampere JARI JAMALAINEN Paunintie Pirkkala kalapaikat kalastusaluetoiminta ISMO KOIVULA Rahastonhoitaja Tesomajärvenkatu 18 A Tampere seuran yleistoiminta jäsenasiat Julkujärvi MIKA ORALUOMA Emännäntie 10 M103/ Jyväskylä perhojaos perhonsidonta SEPPO PEURALA Heiskalankatu Tampere seppo.peurala@pirkanmaanperhokalastajat.fi perhomessut 2004 Casting Tammerkoski Kalapaikat RISTO VEKARA Salhojankatu 38 B Tampere risto.vekara@pirkanmaanperhokalastajat.fi nuorisotoiminta ILKKA VESA Kortelahdenkatu 7 B Tampere ilkka.vesa@iki.fi tiedoitus www-sivut JUHA VIISTA Varapuheenjohtaja Takahuhdinkatu 75 E Tampere juha.viista@suomi24.fi kirjasto vaparakennus kalastuskilpailut Julkujärvi Uudet jäsenet: Laura Vekara Juhani Herrala (s.1950) Jukka Toivo (s.1969) Tommi Maja (s.1978) 4

5 Seppo Peurala: Kalaretki Kotkan Langinkoskelle Jälleen on aika perhostella Langinkoskella! Huomaa ajankohta; seuran varaama kalastuslupa alkaa sunnuntaina klo 6.00 aamulla. Lupa-aikamme päättyy maanantaina klo 24. Kotkalaisia perholohia lienee jälleen luvassa ahkerille pyytäjille. Tätä kirjoitettaessa Kymijoessakin vettä riittää, joten todellisille huippukahlaajillekin haastetta tulee riittämään. Vesitilanteesta johtuen kaikkein keveimmät yhdenkädenvavat voinee suosiolla jättää kotiin, vaikka kala korkealla vedellä voikin olla rantojen tuntumassa. Tuttuun tyyliin seura kustantaa luvat, muut kuluista vastaavat osallistujat. Edelleenkin Langinkosken säännöt sallivat joessa kerrallaan max 10 kalastajaa. Herrasmiestyylillä ja liikkuvalla vuorottelullahan tämä saadaan aikaan. Jos mahdollista, teidän kannattaa harkita myös tuota toista kalastuspäivää eli maanantaita, jolloin kalat ovat yön yli toipuneet uhkarohkeimpien kahlaajien yliuinneista yms. Sovitaan kimppakyydeistä ajoissa, niin kaikki pääsevät ihmettelemään Kymijoen syksyisiä lohimörköjä. Kysymykset ja pulmat numeroon: Myytävänä - uistimia erilaisia 500 kpl, perhoja 1500 kpl, jigejä 1700 kpl, pilkkejä ja mormyskoita 250 kpl - perhokoukkuja n kpl, perhonsidontatarvikkeita 4 matkalaukullista, 80 rullaa runkosilkkiä, 100 rullaa tinseleitä - 3 kpl perhonsidontapenkkiä - 25 kpl kalastusvapoja joihin on 35 kelaa - antiikkisia bambuvapoja lohelle ja taimenelle sekä erilaisia keloja ko. vapoihin - pilkkivapoja - kellunta- ja pilkkihaalari koko xxxl Martti Nihtilä Viskarinkatu 13 as Tampere Kalakilpailut Seuramme perinteiset kalakilpailut arvokkaine kiertopalkintoineen ovat tänäkin kesänä. Kilpailut ovat avoimet kaikille jäsenillemme. Kalasta tulee olla mielellään valokuva, punnitustodistus, pituus- ja ympärysmitta sekä tieto mahdollisista todistajista. Tiedot kaloista tulee toimittaa syyskuun kerhoilloissa Ismolle. Suurtaimenkilpailun voitto heltiää isoimmalla tänä vuonna ennen saadulla järvitaimenella. Kala tulee olla pyydetty perinteisillä perhokalastusvälineillä. Luossa pysti on tarkoitettu perinteisillä perhokalastusvälineillä suurimman Atlantin lohen pyytäneelle henkilölle. Tässä kilpailussa ei ole vielä rikottu 20 kg rajaa. 5

6 Ilkka Vesa: Jäsenkirjeen uudet tuulet Vuoden vaihteessa päättyy kuudes vuosi allekirjoittaneella kerhon jäsenkirjeen parissa. Internetin ja muiden sähköisten kotkotusten painaessa päälle jäsenkirje on säilyttänyt asemansa ja jopa ajoittain yrittänyt uudistuakin. Neljästä viiten kertaan vuodessa jäsenille on pudonnut postilaatikosta helppona paperiversiona kerhon ohjelma, tarinoita tapahtumista ja kalareissuilta, terveisiä puheenjohtajalta ja hallituksen ottiperhoja. Ajoittain toimituksen taiteilijanvapaus on näkynyt katkenneina artikkeleina, erikoisina kuvavalintoina ja värikkäinä kuvateksteinä, yleensä kuitenkin vain tuotetun materiaalin muokkaamisena julkaisukuntoon tai ainakin yhteiseen formaattiin. Nyt on jäsenkirjeen kuitenkin aika uudistua, jos ei sisällöllisesti niin ainakin toimituksen Julkujärven kalakisa II osalta. Nykyinen yhden miehen toimitus jää tehtävistään eläkkeelle ja hakusessa on uusia tekijöitä kerhon jäsenistölleen ehkä tärkeimmän julkaisun hoitoon. Omalta kohdaltani työ on ollut pääasiassa taittamista sekä kuvien ja tekstien käsittelyä, mutta halutessaan lehden teko voi pitää sisällään paljon muutakin. Halutessaan uudella toimituksella on varsin vapaat kädet uudistaa jäsenkirjeen ulkoasua ja muokata lehdestä tekijöiden näköinen! Jäsenkirjeen tekemisestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä joko allekirjoittaneeseen, tai nykiä vaikkapa Ismoa tai Tommia kerholla hiasta. Seuran kalastuskilpailun toinen osa kalastetaan Julkujärvellä sunnuntaina kello Välittömästi kilpailun jälkeen on tarjolla saunomista Julkujärven leirikeskuksen maanmainiossa saunassa. Paikalle pitäisi tulla alkupalaveria varten jo kello Kilpailussa noudatetaan soveltuvien osin SMsääntöjä (mm. max. 3 väkäsetöntä perhoa, joiden väli vähintään 50 cm, kalat haavitaan ja vapautetaan mittauksen jälkeen, vavan maksimipituus 12 jalkaa, siiman oltava yhtenäinen, tehdastekoinen ja pituudeltaan vähintään 22 metriä, joten ampumapäät eivät kelpaa). Jokainen kilpailija saa poikkeuksellisesti pitää yhden kalan. Ilmoittautumiset listaan kerhon ilmoitustaululle, puhelimitse tai sähköpostilla juha.viista@suomi24.fi perjantaihin kello 20 mennessä. Ja hyviin tapoihin kuuluu, että myös peruutukset ilmoitetaan hyvissä ajoin, jotta järvelle ei jää tyhjiä pooleja. Kevään kisa oli niin vähäkalainen, että seuran mestaruuteen voi riittää kaksi kalaa - joten kaikki mukaan. 6

7 Ismo Koivula: Kituskoski Viedessäni lauantaiaamuna ilmoittautumislomaketta Kituskosken kodalle odotin jännittyneenä, kuinka korkealla vesi olisi sateisen kesän jälkeen. Yllätys oli melkoinen, koska tulvasta ei ollut tietoakaan vedenpinnan ollessa vain hieman korkeammalla kuin edellisvuotena. Retkelle osallistui kolmisenkymmentä kerhomme jäsentä. Osa viipyi koskilla toista vuorokautta, osan tyytyessä lyhyempään pistäytymiseen. Kaloja taitavimmat kalastajat löysivät muutaman, makukin kerrottiin olleen herkullinen. Herkkutatteja ei löytynyt kosken rannoilta vaikka viime vuonna niitä oli paljon. Kala oli Kituskoskella tiukassa - sitkeästä yrittämisestä huolimatta nämäkin määrätietoiset onkimiehet pääsivät kalan makuun vain kodassa Alavan Jarkon taimenia maistellessa. Perhomessut 2005 Vuoden 2005 perhomessut pidetään Tesoman jäähalleissa. Talkooväkeä tarvitaan kuten aiempina vuosina runsaasti joten laitathan jo nyt allakkaan ko. ajankohdan. 7

8 Leo Viljanen: Raportti vuoden 2004 seurajoukkueiden sm-kisoista Vuoden 2004 seurajoukkueiden sm-kilpailut toteutettiin Koirajärvellä poikkeuksellisesti jo alkukesästä juhannuksen alla juhlistaen 10-vuotiaan kisan taivalta. Kisan sijoittamisella juhannuksen alle tavoiteltiin Koirajärvelläkin tuohon aikaan tyypillistä jättisurvareiden parveilua ja siian huippusyöntiä. Alkukesän kelien takia ei odotettu parveilu ja syönti ollut vielä lauennut päälle ja kisan aikana havaittiin vain yksittäisiä jättiläisiä liikenteessä. Seuran keväällä olleen Julkujärven kalattoman kisan perusteella ei saatu joukkuetta sm-kisoihin koottua ja koska ajankohtakin oli juhannuksen alla monelle huono, niin joukkue koottiin Viistan Juhan hätähuudon perusteella. Huutoon vastasivat seuraan keväällä 2004 liittyneet jäsenet eli Tolosen Kari sekä Viljasen Leo ja mukaan juonittiin vielä Vatajan Timo. Vatajan Timo keskittyy kisan ensimmäiselle jaksolle lähtörannassa, keskittymisessä menossa vaihe - harkinta ja päätös 8

9 Joukkueen kapteeni valittiin sitten joukkueen sisältä elopainon perusteella. Itse kisassa oman seuran jäsenillä kuten varmaan muillakin kisailijoilla oli jonkin verran tapahtumia - joukkueen sisällä Timolla ehkä meistä kolmesta eniten. Syönti sekä siioilla ja kirjoilla oli heikohkoa. Joukkueena keskustelimme taktiikasta ja menetelmistä sekä jaoimme rasioidemme parhaat ottipelit toisillemme. Tarkemmin sisäistä toimintaamme esittelemättä totean vain lyhyesti, että keskityimme eri jaksoilla venekunnittain (2 venettä/ joukkue) kirjon tai siian kalastukseen todennäköisillä ottialueilla ottaen huomioon myös kisan aikana esille tulleet havaintomme muiden joukkueiden toiminnasta ja tuloksista. Kisasimme ja parhaamme yritimme, mutta kärkeen se ei riittänyt vaikka tahtoa kyllä löytyi - sijoitumme kokonaistuloksissa viimeiseksi. Joukkueemme yhteistulos ylös asti tulleissa kaloissa jäi kapteenin ensimmäisellä jaksolla kalastamaan kirjoon. Loppusijoitus olisi hieman saattanut vielä kaunistua, jos kapteeni olisi onnistunut haavitsemaan ylös kisan viimeisen viiden minuutin sisällä tartuttaman pomppukillen, mutta tämä suoritus tyrehtyi epäonnistuneeseen haavitsemisyritykseen siikaluokan perukkeella. Länsi-Uudenmaan perhokalastajien järvispesialisti Virolaisen Petri oli omalla asiantuntemuksellaan ja ammattitaidollaan omaa luokkaansa kisailijoiden keskellä siikahommissa luotsaten koko joukkueensa voittoon. Keli suosi kisailijoita, sillä vesisateessa ei tarvinnut kalastaa - sade alkoi kyllä sitten kun auto oli paluumatkaa varten pakattu. Ensimmäinen kisapäivä eli lauantai oli kesäinen ja aika tyyni, mutta sunnuntaina tuuli jo sitten Koirajärvelle tyypilliseen tapaan. Joukkueen kapteenin terveiset koko joukkueen puolesta seuran hallitukselle; Käskemästäni joukkueen taktiikasta ja tehtäväjaosta voidaan keskustella tarkemmin vaikka syksyn seurailloissa - ilmoitan kuitenkin, jos mahdollista tänä vuonna kalastaneen joukkueen koko joukkueen esityksestä jo ensi vuoden joukkuekisaan vaikka Pirkanmaan kakkos tai kolmos joukkueena - meillä on nyt harjoitusreissu takana - seuraavaa kertaa varten välineet, kalastustekniikka, perhot ja perukkeet on selvillä - tulosparannusta varten treenit on jo aloitettu. Lopuksi kiitokset Timolla ja Karille, kun alistuitte tahtooni - Leo Juha Viista: Vaparakennus Olemme rakentaneet vapoja yhtäjaksoisesti yli 10 vuoden ajan joka kevät. Jotta perinne ei katkeaisi, teemme tänäkin syksynä aihio- ja tarviketilauksen USA:sta. Jos olet kiinnostunut rakentamaan hyvän kalastusvavan, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Yritän tehdä jonkinlaisen aihioluettelon lokakuun alkuun mennessä. Tilaus lähtee vanhaan tapaan joskus marraskuun puolivälissä ja tavarat saapuvat helmikuussa. Jotta yhteistilaus kannattaa tehdä, pitäisi sen sisältää 5-10 aihiota (hieman mallista ja merkistä riippuen). 9

10 Kultaa ja kunniaan perhonsidontarintamalta! Joni Haapanen piti jällleen Suomen ja Pirkanmaan Perhokalastajien sidontamainetta yllä vuotuisessa Mustad Scandinavian Open sidontakilpailussa. Joni voitti juniorisarjan ja sijoittui perhoillaan kolmannelle ja seitsemännelle sijalle. Tarkemmat tulokset ja lisää kuvia voittoperhoista osoitteesta: Kuvassa Joni voittoisa perho JH Salmonfly 10

11 Perhonsidonnan SM-kilpailut 2004 Perhonsidonnan SM-kilpailut järjestetään seuramme toimesta Tampereella hotelli Pinjassa Osallistuminen kisoihin Seuramme hallitus on päättänyt, että kaikki halukkaat voivat osallistua kisoihin. Ilmoittautuminen tehdään kisajoukkueen kapteenille Ilkka Vesalle. Seura muodostaa kolme joukkuetta sekä tyttöjen joukkueen, haastajat voivat tehdä omat joukkueet sopimalla asiasta Ilkan kanssa. Talkooväki Kisojen toteuttamiseen tarvitaan talkooväkeä seuraavasti: 1 salivalvonta ja sidontamateriaalin jako ilmoittautuminen Juhani Liinamaalle tai allekirjoittaneelle. 2 tuloslaskenta ja laskentaohjelman tekeminen kaipaa taulukkolaskentaa tuntevaa henkilöä, ilmoittautuminen allekirjoittaneelle Jo Kajaanissa viime syksynä kyntensä näyttänyt kerhon sidontajoukkue haalii tänä vuonna menestystä kotikisoista. 11

12 Leo Viljanen: Raportti vuoden 2004 SM-finaalista Pirkanmaalaisia pääsi edustamaan vuoden 2004 henkilökohtaisissa SM-kisoissa nuorekas puheenjohtajamme eli Tommi Eskonen, joka karsi itsensä jatkoon Kynäsjoen SM-karsinnoista ja seuran uutta jäsenistöä edustava juniori eli Leo Viljanen, joka kalasteli jatkopaikan seuran omalta järveltä. Vuoden 2004 kisa heiteltiin Hossan alueella elokuuta. Keihäslammella viriteltiin siimoihin pituutta rannalta kalastaen, Kirkas-Vetisellä turvauduttiin veneisiin ja Hossanjoen kivikoissa kompuroitiin kolmella eri koskipätkällä. Kisasta saattoi jo edeltä käsin kuvitella kalastuksellisesti opettavaista ja vaikeaa viikonloppua, mutta olosuhteet tekivät asiat vielä hankalammiksi. Hossassa kaikki osui kohdalleen eli lämmin keli, aurinkoiset päivät jota kyllä kuurosateet piristivät, kirkasvetiset ja syvät järvet sekä päiväsaikaan tapahtuva kalastus. Mitallisten ja kisakalaksi luokiteltavien eväkkäiden osalta kalantuloa voidaan pitää vähäisenä kun huomioidaan, että kaikki 40 kisailijaa liottivat kukin siimojansa 12 tuntia. Toistakymmentä kisailijaa jäi ilman mittakalaa ja näissä kalatta jääneissäkin oli osa erittäin kokeneita kisakonkareita tai siis yleensäkin älyttömän hyviä ja mukavia perhokalastajia. Kisailijat kävivät arvonnan tuomin poolein ja venein kaikilla kalastuspaikoilla parastaan yrittämässä kumpanakin päivänä. Keihäslammellakin kalastettiin siten, että kaikki pääsivät kalastamaan kaikki lammen rantapoolit kertaalleen. Keihäslammelta kaikki ylös asti tulleet kalat mittautettiin lammen ainoalta varsinaiselta heittolaituripoolilta, jossa pääsi Vuoden 2004 parhaimmistoa (palkittavien osalta vasemmalta oikealle); Markku Ojala (3.), Markus Tandefelt (1.) ja Ville Vainio (3.). 12

13 Tommi utelemassa viimehetken vinkkejä juuri ennen kisan aloituspuhuttelua - tästäkö potku 10:n joukkoon? parhaiten heittämään ns. syvän päälle. Kirkas- Vetisellä veneiltiin pareittain ja parhaimmaksi paikaksi osoittautui järven matalan reunan puolella oleva repeämä tai poukama rantaletossa, jonka monttuun kalat uiskentelivat keskeltä järveä. Vain pari satunnaista kalaa tuli muualta päin järveä. Joelta varmaan kaikki saivat hyvin kalaa, mutta vain pienempi osa niistä oli mitallista harria tai taimenta. Kisan lopputuloksissa jo yksittäisillä harjuksilla tai muutamilla milleilläkin ratkottiin kärjen järjestystä. Kisassa jokainen kalasti yhteensä kuusi eri jaksoa. Kisan voittaja sai kolmelta eri jaksolta kalaa ja seuraavaksi sijoittuneet saivat kahdelta eri jaksolta kalaa. Kisan suurimmaksi kalaksi taisi jäädä Hakalan Mikon sunnuntai aamuna ylös taiteilema 60 senttinen taimen. Vuoden 2004 SM-finaalin top10: 1. Markus Tandefelt 2. Ville Vainio 3. Markku Ojala 4. Janne Pirkkalainen 5. Petter Nissen 6. Jukka Levänen 7. Jarkko Suominen 8. Ari Väänänen 9. Mikko Hakala 10. Tommi Eskonen Täydelliset tulokset löytyvät esimerkiksi seuraavalta nettisivulta: lopputulokset.html Seura tuki kisailevia jäseniään linjaustensa mukaisesti mahdollistaen kotona olevienkin kannustusjoukkojen osalta myötämielisen suhtautumisen kilpailevaan ja muutenkin reissaavaan perhokalastajaan - kiitos herra puheenjohtajalle matkaseurasta (vaikka lopulta paremmin sijoituitkin) - kireitä vaikka kisaten - Leo. 13

14 Tuulikki Bjurström: Ylä-Teno 2004 Lohikurssista haluttiin ilmeisesti saada naisnäkökulma kun Ismo pyysi minua kirjoittamaan tällä kertaa kerhon perinteisestä lohikurssista Tenolla. Isoisäni kalasti lohta sotien jälkeen ainakin vuosina Tenolla ja kertoi silloin, että Tenossa oli lohta ihan älyttömästi! Entä miten on nyt vuonna 2004? Koko talven olin valmistautunut tähän retkeen. Laurin perhonsidontakurssilla ja kerhon sidonjaoksessa ja sidontailloissa olin sitonut sopivia ottiperhoja. Jussi Liinamaan avustuksella ja neuvoilla olin hankkinut kahdenkäden vavan ja siimakin ehdittiin testata monen kalastajan voimin Tammerkoskessa. Siima meni vaihtoon, mutta sitten olivatkin välineet viimesen päälle kunnossa. Siimat - pohjasiima, perhosiima, peruke - solmi yhteen oikein asiantuntija, omiin taitoihini en uskaltanut näin tärkeässä asiassa luottaa. Olin ihan selvästi matkakuumeessa kun pakkasin auton ja starttasin mökiltä Lohiniemestä sunnuntaina kohti Karigasniemeä.. Ajomatka Perillä olin maanantai-aamuna kahdeksalta ja pääsin suoraan nauttimaan pekoni-makkara-muna - aamupalan Kalastajan Majatalossa. Lohikurssilaisille oli varattu paritalosta mukava neljän makuuhuoneen huoneisto, johon me yhdeksän hyvin mahduttiin. Kaikki muut olivat ennenkin mukana olleita ja kokeneita lohestajia, joten oli ihan hyvä olla oppilaana tässä joukossa. Tänä vuonna mukana olivat Matti Torkkeli, Leif Hakala, Jussi Siukola, Pekka Romppanen, Jarkko Alava, Jarkko Juutila, Janne Aittoniemi ja Pekka Palomäki (kurssin johtaja). Opettajamme Lauri Syrjänen puhutteli meitä heti alkajaisiksi ja kertoi tulevan viikon ohjelmasta, lohenkalastuksen säännöistä ja kalastusringin kiertosäännöistä (apua mikä rinki?). Maanantai-iltana rauhotuksen päätyttyä ajettiin Fierrajoelle vähän lämmittelemään varusteita ja vapakäsiä. Harjoitus meni hyvin, ei tullut muita kommentteja kuin: kuhan toi Tuulikin heitto saatais kuntoon tms. Tiistai aamuna pakkauduttiin autoihin ja lähdettiin letkassa ajamaan kohti Dalvadasta noin 50 km Karigasniemestä. Satoi koko päivän, eivätkä lohet olleet kiinnostuneita meidän perhoista. Kuumaa kahvia kului, kun sade vihmoi hartioita ja käsineet piti kaivaa repusta. Sanottiin, että lohen nousu oli myöhässä vaikka muuten kaikki olosuhteet olivat paikallaan; vesi oli normaalilla korkeudella eikä ollut liian lämmintä tai kylmää. Mutta ehkä kesä vain ei ollut vielä edennyt tarpeeksi! Kyllähän selityksiä riittää. Oli kuitenkin mukavaa ja jännitys rupesi ehkä vähän antamaan myöten ja uskalsin nauttia kalastamisesta, joesta, tuntureista, hienoista väreistä taivaalla ja mukavasta yhdessäolosta. Keskiviikkona oli ohjelmassa perhojen sidontaa Laurin opastuksella ja illalla lähdettiin kalastamaan Outakoskelle. Outakoskella oli kaksi poolia, joten sai kulkea koko illan joessa vispaamassa ja väsyttää ainakin itsensä ihan perusteellisesti. Ilta oli aurinkoinen mutta lohia ei nytkään näkynyt. Torstai-aamuna taas iloisesti autoihin ja nyt Tsulloveihin. Tsullovei oli antanut jo lupaavia merkkejä kun kerholainen vaan ei kurssilainen Antero Halonen oli saanut sieltä lohen edellisenä päivänä. Aamu oli upea ja kaikki merkit viittasivat siihen että tänään tulisi tapahtumaan jotakin. Meinasi tapahtua liikaakin ellei Leif olisi ottanut minua niskasta kiinni kun kahlasimme Tsulloveihin ja kahluusauvani petti virtauksessa. Lokit kirkuivat odottavasti ympärillä ja aurinko kilotti ja poltti nenän ja käsivarret. Keskipäivällä se sitten tapahtui. Laurilla lohi kiinni ja kokemuksen varmuudella 14

15 opettajamme väsytti kuusikiloisen lohen ja veti sen rannalle. Sitä siinä ihasteltiin ja mietittiin mikä juttu tämä on, muutakin kuin se, että onhan opettaja aina taitavin. Miksi just Lauri sai sen lohen, jota me kaikki olimme jo yrittäneet. Pyysin nähdä perhon, mihin se oli ottanut. Siinä se salaisuus (yksi niistä asioista, jotka pitää osua kohdalleen): kolmihaarakoukkuun sidottu Sarvijaakko, mutta minkälainen Sarvijaakko. Sitä ei ollut kursseilla opetettu, siitä Lauri ei myöskään antanut kuvaa tuoreimpaan Perhokalastaja-lehteen. Se oli kaunis kuin koru ja erittäin kauniiksi sen teki hopeinen hela sidottuna alimman koukun varteen. Kahvit siinä sitten juotiin ja ihailtiin Laurin vieressä olevaa myttyä. Lohi oli laitettu märkään juuttisäkkiin ja se sai vielä villapuseronkin päällensä. Laurin jätti kalastamisen siihen siltä päivältä mutta Jarkko Juutila sai vielä parikiloisen, kauniin titin, joten päivästä tuli ihan ikimuistettava. Janne taisi vielä käydä hakemassa vierestä ainakin yhden ehkä parikin harjusta. Perjantaina päivällä yritettiin sitoa Sarvijaakkoa opettajan malliin, mutta minulla ei nyt ollut kaikkia tarvittavia materiaaleja, joten ei siitä ihan samanlaista tullut. Illalla ajeltiin katsomassa Inarinjokea ja Lauri esitteli meille hyviä kalastuspaikkoja. Päätettiin jäädä Mustajoensuulle illaksi kalastamaan ja Jarkko Alava saikin hyvänkokoisen taimenen. Lauantai oli viimeinen yhteinen kalastuspäivä ja silloin lähdettiin Torvikoskelle. Osa meni Norjan puoleiselle rannalle ja Jussi ja minä jäätiin Suomen puolelle. Sitkeästi uitettiin perhoja ja yhtä sitkeästi olivat kalat piilossa. Sunnuntai-aamuna porukka rupesi hajaantumaan kukin omille teilleen, jotkut lähtivät jatkamaan Norjan puoleisille koskille joku vielä Tenolle ja minä päätin ajaa kotiin Utsjoen kautta, jotta vielä mahdollisimman kauan saisin ihailla Tenojokea. Jossain koskessa olin saanut pienen taimenenpoikasen mutta en muista missä, millä perholla ja minä päivänä. Ehkä tämä on naisellinen näkökulma kalastukseen! Kiitos Pekalle, retken johtajalle, Laurille. opettajalle ja kalakavereille unohtumattomasta viikosta Tenolla! Laten valvova silmä pitää kurssilaiset kurissa 15

16 Hallituksen perhot osa 14: Tuulikki Bjurströmin Superpupa On elokuun alku ja kello jotain 10 aamupäivällä. Olen jossain Suomen Lapin käsivarressa koskessa, jota en koskaan ennen ole nähnyt saati sitten kuvitellut, että joskus seisoisin siellä koskikivikossa ja kalastaisin ja perholla. Siellä nyt kumminkin olen, aurinko paistaa ja vesi kimaltaa noin +17 asteisena. Millä perholla saisin harjuksen ja mikä olisi se kiven tausta, edusta, peili tms. minne pitäisi yrittää perho tähdätä? Näin pähkäilin koko ihanan viikon ja joka päivä saman joen vedessä mutta aina eri koskessa. Jotenkin siinä syntyi uitettaviin perhoihin tietty järjestys ja tutustuminen koskeen alkoi tosi usein superpupalla, jota minulla oli tasan yksi mukana. En edes muista, missä olen sen tehnyt, kerhossa tai missä ja kenen opettajan johdolla. Tässä kuvassa se sama perho, jota siellä joka päivä uitin ainakin viisi heittoa. Ensi vuonna teen sen vähän toisen värisenä enemmän punaruskeana ja suuremmalla kontrastilla, vaikka kyllä harjukset tästäkin väristä tykkäsivät. Resepti voisi olla jotain tällaista: koukku: pupakoukku tai pintaperhokoukku nro kierre: musta sidonlanka rungon takaosa: harmaa dubbing rungon etuosa: rusehtava dubbing pää: harmaa dubbing vaikka jäniksen naamaa runkohäkilä: ruskea kukko, leikataan alta ja päältä 16