Jäsenkirje 4/2005. Pirkanmaan Perhokalastajat ry

Transkriptio

1 Jäsenkirje 4/2005 Pirkanmaan Perhokalastajat ry Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu Tampere

2 Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n Jäsenkirje 4/2005 SISÄLTÖ Puheenjohtajan palsta Johtokunta Ohjelma Uudet jäsenet Syyskokous Kuvia sidontailloista Hyvää kalasta, Heimo Karne Järjestöelämästä, Ismo Koivula Perhokalastuksen EM 2005, Ville Vainio Perhokalastuksen MM 2005, Ville Vainio Raportti vuoden 2005 seurajoukkueiden SM-kisoista, Leo Viljanen Nuorten sm-kisat, Timo Määttä Tammerkoski nuorille, Timo Määttä Perhonsidonnan sm-kilpailut, Timo Määttä Toimintasuunnitelma vuodelle Perhonsidontakurssi Seuran sidontamestaruus XX Perho 2006-Messut, Kari Tolonen Matti Leppälän Hanks Streamer Kannen kuva: Johanna Arffman-Puhakka Jukka Toivo ja vuoden suurin taimen 4,79 kg Juutua Pirkanmaan Perhokalastajat ry Taitto: Tuulikki Bjurström

3 3 Hyvää kalaa Hyvän kalan saaminen on kalastajalle aina suuri elämys. Sellaisen voi tavoittaa monista paikoista. Koskilta ja järviltä sellaisen voi saada. Meressä hyviä kaloja on viljalti. Ravintolassa on joskus tarjolla hyvää kalaa ja onnistuupa kotikokkikin ajoittain loihtimaan erittäin maukasta kalaruokaa laadukkaista aineksista. Hyvä kala on useimmiten kasvanut puhtaassa vedessä, pulskistunut luonnon ravinnosta ja on tietysti perhoon tarratessaan terhakassa kunnossa. Hyvä kala on kaunis katsella. Hyväkuntoisen kalan värit ovat kirkkaat, evät ehjät ja muodot sopusuhteiset lajilleen tyypilliset. Jokainen kalastaja tavoittelee tavalla tai toisella hyvää kalaa. Toisille on tärkeintä saada kalastustapahtuman kautta kosketus kalaan ja sen vedenalaiseen, meille osin mystiseen ja outoon maailmaan. Toiset arvostavat kalaa ensisijaisesti hyvänä ja terveellisenä ruokana. Hyvä kala voi olla suuri tai pieni. Kukapa ei olisi ihastellut tarmokasta pikkutaimenta, ennen alamittaisen kalan vapauttamista. Toivottavasti terhakalle veijarille ei sattunut pahasti. Ehkä saamme tavata uudestaan kun poikanen on kasvanut isoksi ja vahvaksi Monet kertovat parhaasta kalastaan suurena seikkailuna, jossa suuri kala antoi hyvän vastuksen, mutta taitava kalastaja vei silti voiton. Tai sitten ystävänpäivänä koetusta elämyksestä italialaisessa tavernassa, jossa hyvä viini ja hyvä kala sointuivat erinomaisesti yhteen. Perhokalastaja osaa arvostaa kalaa moniulotteisena luontokappaleena. Toiminnassaan laatuun panostava perhokalastaja huolehtii myös siitä, että mahdollisuudet saada hyviä kaloja säilyvät. Tällöin on tärkeää vaikuttaa kalojen elinolosuhteisiin, istutuspolitiikkaan ja istukaskalojen laatuun. Myös omaa toimintaa on tarkasteltava kriittisesti. Tukeeko oma kalastukseni sitä, että minulla ja muilla kalastajilla on mahdollisuus saada hyviä kaloja nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisuja hyvien kalojen puolesta tekee jokainen tykönään. Patenttiratkaisuja ei ole, vaan jokaisen on perusteltava omat ratkaisunsa ainakin itselleen. Toiminko oikein? Toiminko kestävästi omien periaatteideni mukaan? Omiin periaatteisiini kuuluu hyvän kalan ja saaliin arvostus. Tämä tarkoittaa sitä, että käsittelen saalistani asiallisesti ja otan vain sen verran kalaa kuin pystyn kulloinkin tuoreena syömään. Siis kunnioitus, kohtuus ja tuoreus ovat minulle tärkeitä asioita suhteessani kalaan ja kalastukseen. Keittiömestari Heimo Karne vieraili kerholla ja näytti käytännössä kuinka hyvää kalaa valmistetaan. Heimon mainioita ideoita kannattaa kokeilla, sillä joulukinkun jälkeen olisi taas hyvä panostaa kalaan. Kalaahan pitäisi syödä ainakin kahdesti viikossa, mutta kalassa kannattaa käydä useamminkin. Hyvää alkavaa perhokalastusvuotta! Tommi Eskonen Puheenjohtaja

4 4 JOHTOKUNTA 2006 TOMMI ESKONEN Puheenjohtaja Perkiönkatu 65 as Tampere (03) pirkanmaanperhokalastajat.fi TUULIKKI BJURSTRÖM Sihteeri Tahmelankatu 11 A Tampere JARI JAMALAINEN Paunintie Pirkkala (03) KARI TOLONEN Mekaniikanpolku 8 D Tampere kari.tolonen@tamar.fi messuisäntä 2006 LEO VILJANEN Jänislahdenkatu 15 A Tampere leo.viljanen@kolumbus.fi JUHA VIISTA Varapuheenjohtaja Takahuhdinkatu 75 E Tampere (03) juha.viista@suomi24.fi ISMO KOIVULA Rahastonhoitaja Tesomajärvenkatu 18 A Tampere (03) ismo.koivula@pp.inet.fi TIMO MÄÄTTÄ Perkkoonkatu 2 C Tampere timo.1@kolumbus.fi RISTO VEKARA Salhojankatu 38 b TAMPERE risto.vekara@tut.fi

5 5 Johtokunta Kerhoillat kevät 2006 Kerhohuoneella Kortelahdenkatu tiistaisin klo Video ja kirjastoilta Tommi Eskonen Kalastuspolitiikkaa Teno/SVK Jouko Ojanperä Hyvän perhon sitominen PK-välineet ja niiden perussäädöt Leo Viljanen Su Lady s night Tuulikki Bjurström Pihlajaveden reitin kalastuskohteet Nymfi- ja buzzer kalastus Nymfi ja buzzer sidonta Nuorten ilta Timo Määttä Välineuutuudet Kilpakalastus Aikuisten sidontakilpailu Risto Vekara Juniorien sidontakilpailu Risto Vekara Video ja kirjastoilta Juha Viista Lohi ja pintaperho Heikki Anttonen Boobyn rakentaminen Ville Vainio Nuorten ilta Timo Määttä Kevätkokous Toukokuun kerhoillat; katso tapahtumat Ohjelma 2006 Sidontajaos kevät 2006 Kerhohuoneella sunnuntaisin klo Perhonsidonnan alkeet I Määttä/Vekara Eumer-putkiperhot Jaakko Ojamo Lohiperhot Antero Halonen Lohiperhot Lohiperhot Lohiperho klassikko Lauri Syrjänen Suurin taimen perho (tinseli) Jukka Toivo Larvat Kuusamon perhoja Jouni Ronkainen klo ja klo Koruperhot Helena Halvari Jokikilpaperhot Leo Viljanen Marabou-perhot ( lady s night) Tapahtumat kevät Vavanrakennus (ja korjaus) Kerhohuone, Juha Viista Kahdenkäden lohivapa klo Tammerkosken niska, Mika Äikäs Messutalkoot klo alkaen Purkutalkoot klo alkaen Tesoman jäähallit Perhomessut Tesoman jäähallit, Kari Tolonen Tarkkuusheittokilpailu klo Nalkalan kenttä Julkujärvi nuorille klo Kalastuskilpailu 1. osa Julkujärvi, Juha Viista Messusauna ja makkaraa Julkujärvi, Kari Tolonen SM-karsinta Julkujärvi Kalaretki klo Kapeekoski klo 18.00

6 Uudet jäsenet: 6 Valtteri Siren (s.1988) Timo Vataja (s.1966) Pekka Aaltonen (s.1990) Syyskokous 2005 Syyskokous käytiin kerhohuoneella Jouko Ojaperän johdolla yksimielisyyden vallitessa lähes keskusteluitta. Kokouksen päätöksiä seuraavassa: - Kokous päätti vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Talousarvio päättyi menojen osalta summaan 24815,- euroa, mikä jollain tavoin oli saatu katetuksikin. Menoja on pienennetty edellisten vuosien tasosta vähentämällä kalastusretkien kustannuksia mm. muuttamalla kevään kalastusretki Kapeenkoskelle. Hallituksen esitys jäsen- ja liittymis-maksuiksi, aikuisten jäsenmaksu 25 euroa, nuorten ja senioreiden (yli 70v) jäsenmaksu 5 euroa sekä liittymismaksu 50 euroa hyväksyttiin. - Valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi vuodelle 2006 Tommi Eskonen. - Valittiin yksimielisesti johtokunnan jäseniksi toimikaudelle Tuulikki Bjurström, Ismo Koivula, Risto Vekara (uusi) ja Juha Viista. - Valittiin Antti Pitkäniemi KHT ja Jouko Ojanperä, varalla Markku Lumme ja Reijo Marjalaakso, tarkastamaan seuran tilit ja hallinnon tilivuodelta Jaettiin seuraavat palkinnot: Tarkkuusheittokilpailu 1. Jari Jamalainen 2. Tommi Eskonen 3. Heikki Rantanen Kalastuskilpailu 1. Leo Viljanen 2. Teppo Oittinen 3. Kari Tolonen Kiertopalkinnot Luossa-pysti (suurin perhovälinein heitettynä saatu Atlantin lohi) Kari Mäkinen g Teno, Alaköngäs, Silver Black muunnos Suurin taimen Jukka Toivo 4790 g 70 cm Tinseli Juutua Tarkkuusheitto Jari Jamalainen Kalastuskilpailu Viljanen Leo Vuoden sitoja Ilkka Vesa Vuoden perhokalastaja Leo Viljanen

7 7 Kari Mäkinen g Teno, Alaköngäs, Silver Black muunnos Vuoden perhokalastaja: Leo Viljanen Suurin taimen Jukka Toivo 4790 g 70 cm Tinseli Juutua Leon kisaperhoja

8 8 Kuvia sidontailloista 2005 Kanervan Pertin surffilautamuunnos Veli Autti sidotti katkaperhoja Lauri Syrjänen ja oppilaat Pintaperhoja vuodenajan mukaan Anssi Uitti kerhoillassa aiheenaan Etelä- ja Keski-Suomen pintaperhokalastus vuodenaikojen mukaan

9 9 Heimo Karne (kerhoillassa ) HYVÄÄ KALASTA Kalasta hyvää...alkaa ensisijaisesti siitä, että kala teurastetaan oikein. Tainnutus, verestys jäävedessä ja jatkosäilytys kylmäketjuna. Kala herkkälihaisena ei kestä kovaa käsittelyä. Vammat ja vauriot näkyvät heti fileen repeilemisenä, mustelmina ja lihan kuivumisena. Paistetut ahvenfileet ja yrtti-kermarisottoa, punajuurihaudikkaita 4:lle 800 g ahvenfileitä 3 dl pitkäjyväistä riisiä 2 dl kuohukermaa tuoretta basilikaa, sitruunamelissaa, ruohosipulia 8 kpl pieniä punajuuria balsamicoa, voita Kuori punajuuret ja leikkaa ne tasakokoisiksi kuutioiksi 1,5x1,5 cm ja laita ne uunikulhoon ja haluamasi määrä voita päälle. Mausta suolalla ja pippurilla (ja balsamicolla). Paista 200 asteisessa uunissa käännellen noin tunnin. Keitä riisit lähdes kypsiksi, eli n. 5 dl vedessä, kun vesi on imeytynyt, on riisi valmis. Sekoita hienonnetut yrtit kerralla joukkoon ja kaada kerma päälle. Keitä sakeaksi risotoksi. Sen pitää olla hitaasti valuvaa, mutta ei juoksevaa. Paista ahvenfileet jauhotettuna tai ilman voissa rapeiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Kokoa lautaselle ensi risottokeko ja nostele ahvenfileet ristikkäin kekoon päälle. Laita punajuurikuutioita ympärille ja lopuksi tuoreyrttejä ja sitruunaa vastaväriksi ja koristeeksi.

10 Ismo Koivula Järjestöelämästä Varalassa pidettiin SVK: syysneuvottelupäivät. Käsiteltiin Maa- ja metsätalousministeriön laatiman (2001) vapaa-ajankalatalouden valtakunnallisen kehittämisohjelman 2010 toteutumista ja päivittämistä sekä SVK:n toimintatavoitteita. Päivä antoi monipuolisen kuvan aihealueistaan. 10 Näistä asioista voi tulla kuulemaan ja kyselemään lisää Ojanperän Joukolta kerhoillassa jollei Tenon lohenkalastus vie koko aikaa. Ville Vainio SUKL:n syysliittokous pidettiin samassa paikassa neuvottelupäivien jälkeen. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti hallituksen esityksen pohjalta mitä on SUKL sen jälkeen, kun SVK piireineen toimii kuten suunniteltu ja kalastuskorttivarat jäävät SVK:lle. Jääkö SUKL henkilöjäsenten seuraksi vai muodostaako se perhonsidonta- ja perhokalastusseuroille jonkinlaisen sateenvarjon. Asian käsittely jäi vähän kesken, kun ei voitu olla varmoja mitä SVK päättää seuraavana päivänä. Hallitukseen valittiin Ari-Pekka Kumpulainen Hyvinkään suunnalta ja Tapio Ruohomäki Virroilta jatkettiin SVK:n liittokokouksella joka on viimeinen missä kokousedustajat oli valittu SVK:n perustajaliittojen toimesta. Talousarvion käsittelyn yhteydessä SMKL ehdotti oman rahoitusosuutensa kohottamista noin seitsenkertaiseksi, suljetussa lippuäänestyksessä ehdotus kaatui. Mitä SMKL tekee tämän jälkeen on arvoitus, koska liiton puheenjohtaja Sorsa (Tampereelta) valittiin SVK:n vielä vuoden 2006 toimivaan hallitukseen. SVK:n toimintasuunnitelma hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa. Toimintakertomus pitää ensimmäisen kerran sisällään perhonsidonnan SM kilpailut mitkä aiemmin SUKL on hoitanut. Hämeen vapaa-ajankalastajapiiri piti syyskokouksensa Lempäälässä, ensimmäisensä uusien sääntöjen perusteella. Kokouksessa oli äänivaltaisia edustajia 41 henkeä 22 seurasta ympäripiiriä, lisäksi paikalla oli toistakymmentä henkeä ilman äänioikeutta. Sopuisassa kokouksessa väliaikaisen hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2006 hyväksyttiin. Piirin puheenjohtajaksi valittiin seuramme puheenjohtaja Tommi Eskonen kolmivuotiskaudeksi ja hallitukseen yhdeksän jäsentä varajäsenineen. Perhokalastuksen EM 2005 EM-kilpailut järjestettiin Puolassa kesäkuussa. Ukrainan rajan lähellä sijaitsevan Leskon alueella järjestetyssä kilpailussa Suomi sijoittui seitsemänneksi joukkueella Antti Vappula (kapteeni), Ville-Antti Jaakkola, Jukka Levänen, Petri Virolainen ja Ville Vainio. Joukkueita oli kisassa kaikkiaan kahdeksantoista. Henkilökohtaisessa kilpailussa parhaiten onnistui Ville-Antti Jaakkola sijoittuen kuudenneksitoista. Puolan reissu oli elämyksenä ja kokemuksena mielenkiintoinen. Toista tuhatta kilometriä pitkä ajomatka Via Balticaa pitkin Kaakkois-Puolaan oli jo kokemus sinänsä. Minä kun en ollut Ruotsia ja Norjaa kauempana ikinä ennen käynyt. Paikan päällä meillä oli oppaana Wladislaw Tresbunia, Kuusamon MM-kisojen maailmanmestari ja puolalaistekniikan kehittäjä. Treeniaikana olosuhteet vaihtelivat laidasta laitaan. Saimme nähdä joet sekä matalalla ja kirkkaalla vedellä että todella kovassa tulvassa. Itse kilpailujen aikana vedet olivat valitettavasti tulvassa ja sameita. Mitä sitten jäi kisoista mieleen? Kilpailussa kalastettiin kolme jaksoa Sanjoella, yksi jakso Solinkajoella ja yksi jakso järvellä. Puolalaiset joet ovat melko erilaisia profiililtaan suomalaisiin verrattuna. Joet olivat loivia ja tasamatalia. Veden korkeuden vaihtelut ovat erittäin nopeita ja rankkoja. Omasta kisasuorituksesta jäi jossiteltavaa. Kaloja karkuutin aivan liikaa!

11 11 Nymfikalat tykkäsivät irtoilla ja pintureihin nousut jäivät pelkiksi tärpeiksi. Myös se tuli havaittua, että puolalainen harjus laittaa hanttiin pohjoismaista paremmin. Kisassa osa pooleista oli erittäin suuria. Tämä tuotti päänvaivaa kalastuksen suunnitteluun, kun oli pakko keskittyä johonkin tiettyyn alueeseen. Osan jaksoista mokasin yrittäessäni kalastaa koko poolin. Järviosuudesta jäi mieleen valvoja, joka ei osannut soutaa. Hänen soutamisensa muistutti lähinnä virkkaamista. Itse järvi oli todellisuudessa joen padottu osuus, jossa piti olla seisova vesi, mutta tulvien takia luukut olivat auki. Virtausnopeudesta johtuen kalastus ei muistuttanut järvikalastusta millään tavalla. Joukkuetulokset Henkilökohtaiset tulokset 1.Puola kakkosjoukkue 1. Lukas Pazdernik Tsekki 2.Tsekki ykkösjoukkue 2. Lukas Ostafin Puola II 3. Puola ykkösjoukkue 3. Jozef Lach Puola II 4. Ranska 16. Ville-Antti Jaakkola 5. Tsekki kakkosjoukkue 25. Ville Vainio 6. Italia 44. Petri Virolainen 7. Suomi 48. Jukka Levänen 58. Antti Vappula Ville Vainio Perhokalastuksen MM 2005 Itse MM-kilpailussa kalastettiin kaksi jaksoa Lödgejoella, kaksi jaksoa Juktånjoella ja yksi jakso Rödingräsketjärvellä. Vedet ja kalastus oli melko tutun oloista. Lödge on tummavetinen ja vesi oli tulvassa kilpailun aikana. Juktån oli kirkasvetinen joki, jonka vedenkorkeus oli normitasolla, järvi taas oli tummavetinen ja kookas. Järvellä kalastona oli pieniä luonnontaimenia, joilla oli lähinnä harjusta. Kilpailu alkoi lupaavasti: ensimmäisen päivän jälkeen Suomen joukkue oli toisena ja Jarkko henkilökohtaisen kilpailun kärjessä. Toisena kisapäivänä putosimme neljänneksi. Neljäntenä olimme vielä ennen viimeistä jaksoa, mutta hyvin onnistunut loppukiri nosti joukkueemme lopulta toiseksi. Syntyi mieletön fiilis ja riemu, kun tulokset viimein julkistettiin. Milloinkahan Suomi saa ensimmäisen mitalinsa vieraista olosuhteista? Joukkuetulokset Henkilökohtaiset tulokset 1. Ranska 1. Bertrand Jacguemin Ranska 2. Suomi 2. Massimo Valsesia Italia 3. Tsekki 3. Andrew Dixon Englanti 4. Italia 4. Jarkko Suominen 5. Englanti 12. Ville Vainio 6. Espanja 22. Harri Hytönen 28. Markus Tandefelt 29. Markku Ojala Tämän vuoden MM-kisat pidettiin Ruotsissa elokuussa. Kilpailujen pääpaikkana oli Lycksele. Kisat onnistuivat suomalaisittain hyvin, sillä voitimme hopeaa joukkueella Jarkko Suominen, Harri Hytönen, Markus Tandefelt, Markku Ojala, Ville Vainio ja Petter Nissen (kapteeni). Joukkueita kisassa oli kaikkiaan 21. Henkilökohtaisessa kisassa Jarkko Suominen sijoittui neljänneksi häviten todella täpärästi pronssimitalin. Ennen varsinaisia kisoja osallistuimme esikisoihin, Lappland Fishing Festivaaliin. Näistä kisoista saimme tuntumaa kisatouhuun. Markus voitti ja Harri tuli toiseksi. Osallistujia oli nelisenkymmentä. Ville Vainio

12 Leo Viljanen Vuoden 2005 seurajoukkueiden SM-kilpailut pidettiin Karkkilassa Järvi-suomen Kilpaperhokalastajat ry toimesta. Kilpailuja varten oli varattu Pitkälänkoski ja Myllykoski, mutta koska juuri kisojen alla Karkkilan keskustassa sijaitsevalta tehtaalta valui öljyä jokeen, niin keskustassa sijaitseva Myllykoski ja sinne suunnitellut poolit jätettiin pois kisasta. Pirkanmaan Perhokalastajien joukkue koottiin seuran sääntöjen mukaisesti, mutta koska allekirjoittanut oli varmistanut paikkansa joukkueessa sekä vuoden 2004 että kevään 2005 seuran kalastuskilpailun tuloksella, niin valittiin kaksi muuta jäsentä joukkueeseen kisamenestyksen perusteella ja hallituksen päätöksellä. Vuoden 2005 joukkueen muodostivat näiden kuvioiden jälkeen Leo Viljanen (kapteeni), Kari Tolonen ja Ville Vainio. Aktiivisista ja kisakokem u s t a omaavista halukkaista lähtijöistä Kari pystyi irrottautumaan liikkeelle tarvittavana ajankohtana ja Ville kuluneen sekä tulevan vuoden MM-joukkuekisapaikan omaavana oli selkeä valinta ja varma vahvistus joukkueeseen. Joukkuekilpailuun osallistui yhteensä 20 joukkuetta kolmimiehisin joukkuein. Kilpailualueelle oli suunniteltu kymmenen poolia ja kilpailevat 20 joukkuetta jaettiin A- ja B ryhmiin. Kilpailussa A-ryhmä aloitti kalastuksen kilpailun ensimmäisenä päivänä ja B-ryhmä kilpailun toisena päivänä. Pirkanmaan pääsi arvonnassa parhaaseen A-ryhmään. Kukin joukkue valvoi lepovuorollaan toiseen ryhmään kuuluvaa 12 Raportti vuoden 2005 seurajoukkueiden SM-kisoista joukkuetta. Valvontavuorot olivat mielenkiintoisia ja opettavaisiakin sillä oma joukkueemmekin valvoi kilpailun ensimmäisenä päivänä järjestävän seuran kalaisaa suoritusta. Joukkueet kalastivat molempina päivinä kaksi puolentoista tunnin jaksoa. Kustakin joukkueesta oli joukkueen kalastusvuorolla aina kaksi kalastajaa kalastamassa ja kolmas kalastaja oli valmiina rannalla aloittamaan oman kalastuksensa jommankumman kalastavista joukkuekavereista siirtyessä rannalle. Pistelaskujärjestelyt kilpailussa olivat muuten kuten yleensäkin perhokalastuskilpailuis- sa, mutta joukkuekilpailussa joukkueen saama jakson yhteistulos kerrottiin jakson aikana kalaa saaneiden joukkuejäsenten määrällä. Eli jos saman jakson aikana kaikki kolme joukkueen jäsentä saivat kalastettua kisassa hyväksytyn kalan, niin tulos kerrottiin kolmella. Tämän pistelaskusysteemin tavoitteena on tietysti suunnata joukkueiden jäsenten hyväkin yksilösuoritus enemmän joukkuesuoritukseksi. Tämä asettaa tietysti myös vaatimuksia joukkueiden onnistuneelle sisäiselle taktikoinnille sekä toimenpiteille ja tämän takia Villekin taisi meistä kolmesta pirkanmaalaisesta ajallisesti kalastaa kaikista vähiten, koska hän onnistui melkein joka jakson alussa mittauttamaan kisassa hyväksytyn kalan ja kävi joessa jak- Kuvassa kolme kovaa kisakalastajaa kahdesta eri joukkueesta ronkkii pohjasta kirjoja esille. Raja tällä kohtaan kahden eri poolin välillä kulkee kahden ylimmän kalastajan (ylinnä Virolainen ja keskellä Hakala) välissä. Kuva Kari Tolonen

13 13 son aikana uudestaan vain paikkaamassa niitä hetkiä, jolloin Karin kanssa vaihdoimme perhoa tai muita välineitä. Kunkin jakson ja poolin alussa suunnittelimme kalastussuorituksemme yh- dessä ja joukkueena toimimme muutenkin mielestäni hyvin koko kisan ajan - päätöksiäkin vaativista asioista keskustelimme yhdessä ennen kapteenin viimeistä sanaa. Kisassa hyväksyttynä kisakalana todennäköisin oli kirjolohi, mutta tietyillä alueilla myös harjustakin kannatti tavoitella. Poolien arvonnassa joukkueellemme osuneista pooleista oli kuitenkin vain ensimmäinen pooli luonteeltaan harjusmainen. Ensimmäisestä poolista tavoitimmekin harjuksia, mutta valitettavasti yksikään niistä ei täyttänyt kisamittoja. Oma suorituksemme eri pooleilla oli seuraavanlainen - 1.jakso: kirjo/ Ville - 2.jakso: kirjo/ kaikki - 3.jakso: kirjo/ Ville - 4.jakso: kirjo/ Ville Eli kuten saamapuolesta voi päätellä, niin Ville piti Pirkanmaan joukkueen lähes yksistään kärjen tuntumassa. Turha tässä on lähteä selittelemään, mutta yllä oleva tulos johtuu osittain myös siitä, että joukkueena laitoimme Villen aina varmimpana saamamiehenä joka kalastusjakson alussa heti todennäköisimpään paikkaan, josta kalaa olisi tavoitettavissa. Tällä haluttiin välttää kokonaissuorituksessa tärkeät kalattomat jaksot. Valitettavaa on, että meikäläinen sekä Kari eivät pystynyt joukkuesuoritusta tukemaan, vaikka kalastimmekin samoilla välineillä, perhoilla ja tekniikoilla. Kisan edetessä kävi kuten yleensäkin samantyyppisissä kisoissa, että kalansaanti kävi vaikeammaksi kisan edetessä kalastettiinhan tuossa kuitenkin eri pooleilla samoja ja ehkä jo muutamaankin kertaan tartutettuja kaloja. Kirjolohia saatiin kuitenkin mitattavaksi vielä viimeisilläkin jaksoilla. Kisassa saatiin yhteensä 93 kirjolohta ja 4 harjusta siten, että poolia kohden kalamäärä vaihteli 5 14 välillä. Kisan edetessä kävi myös ilmi, että hyvänä pidetty ja hyväksikin osoittautunut pooli saattoi jossain vaiheessa kisaa osoittautua aivan tyhjäksi. Omana havaintona väittäisin myös, että lauantain ja sunnuntain välisenä aikana ainakin alavirran puolella olevissa pooleissa kirjolohet valuivat hiljalleen alavirran suuntaan alempiin pooleihin, sillä osillaan alavirran pooleissa tapahtumat selvästi lisääntyivät. Pirkanmaan perhokalastajat tekivät joukkuekisassa seuran historian parhaimman tuloksen sijoittuen kokonaistuloksissa neljänneksi. Viiden joukkueen kärki oli seuraava 1. Virtain Urheilukalastajat 2. Espoon Perhokalastajat 3. Järvi-suomen Kilpaperhokalastajat 4. Pirkanmaan Perhokalastajat 5. Oulunseudun Perhokalastajat. Kisan toteutuksesta vastaavat Järvi-suomen kaverit onnistuivat erinomaisesti järjestelyissä ja mielestäni kisamaksulle sai jokainen seura hyvinkin vastinetta kun majoitustiloistakin sai aamuisin siirtyä suoraan valmiiseen aamupalapöytään, lämmin ruoka odotti valmiina päivän kalastuksen jälkeen ja iltapalallekin saattoi vielä kokoontua jos vain jaksoi saunasta liikkeelle lähteä eli iso käsi järjestäjille. Kapteenin terveiset seuran jäsenille: Oman paikkani vuoden 2006 seurajoukkueiden SM-kisoihin Pirkanmaan joukkueessa olen vuoden 2005 suorituksilla Julkujärvellä varmistanut. Haen joukkueeseen kuitenkin vielä kahta aktiivista ja motivoitunutta perhokalastajaa. Viritelkää talven aikana välineenne sekä heittokätenne kuntoon ja kokoontukaa sankoin joukoin keväällä 2006 Julkujärvelle kisaamaan, sillä kisan voittaja pääsee mukaan seuran vuoden 2006 joukkueeseen. Älkää kuitenkaan lannistuko, jos ette vielä heti keväällä ole parhaimmassa kisakunnossa, sillä teillä on vielä mahdollisuus kesän 2006 kisanäytöillä ponnahtaa seuraa edustamaan. Lopuksi kiitokset seuralle, kun se linjaustensa mukaisesti tukee kilpailutoimintaa sekä Karille ja Villelle kiitos hyvästä seurasta ja suorituksesta Leo.

14 Timo Määttä Nuorten sm-kisat Merikarvialla Jos täytyisi kuvata yhdellä lauseella joukkueemme menestystä, se kuuluisi näin: Uskomattoman huono tuuri Ensimmäisenä päivänä koko joukkue pääsi joelle, mikä ei välttämättä ollut hyvä asia, sillä ilmeisesti helteestä johtuen kalat olivat tiukassa ja jo tärpin saaminen olisi ollut maininnan arvoinen suoritus. Kilpeläisen Visa karkuutti Holmankoskelle ensimmäisen jakson päätteeksi kirjolohen ja se näyttikin suunnan miten kalastus tulisi sujumaan koko kisojen ajan. Kankaan Simo karkuutti Lankoskella useammankin kirjolohen, ja Maatsalon Miika katkotti perukkeensa kahdesti. Siis todella huonoa tuuria oli pojilla koko ensimmäisen päivän ajan ja vielä enemmän harmitti se, että Simo olisi ollut kirkkaassa johdossa jos olisi saanut kalat ylös. Seuraava aamu oli todella sateinen, kun joukkueemme siirtyi lampiosuudelle ja edellisenä päivänä kohtuullisesti kalaa antanut lampi olikin alkanut samentumaan sateen tekemien purojen mukanaan tuomasta hiekasta. Aamu alkoi edellisen toisintona ja Visa karkuutti todella pirteän kirjon ja Miika katkotti perukkeen. Kun Simo sitten päivän mittaan lopulta sai kirjon haaviinsa, ehdin jo ajatella että tuuri kääntyisi, mutta ei. Viimeisellä jaksolla olisi ollut vielä mahdollisuudet parannella tilastoja, mutta Miika onnistui katkottamaan vielä kerran perukkeensa ja Simo karkuuttamaan yhden kalan, jonka jälkeen nähtiinkin kisojen hienoin heittäytyminen epäonnisen kalamiehen kysellessä itseltään voiko tämä olla totta että kaikki pääsee 14 Mutta pääasia, että hauskaa kuitenkin oli ja jokainen nuori sai kokemusta roppakaupalla, ensi vuonna sitten vähän paremmalla tuurilla ja paksummilla perukkeilla. Timo Määttä Tammerkoski nuorille En tiedä olivatko nuoret unohtaneet lukea jäsenkirjeestä tästä tapahtumasta, sillä ainoastaan yksi junnu ilmestyi paikalle. Harmi sinänsä, koska paikalla oli kerhon kokenutta joukkoa jotka olisivat mielellään neuvoneet junnuille hyviä niksejä Tammerkosken kalastuksesta. Ilta kului kuitenkin mukavasti, ja vaikka kaide häiritsi hieman jaksoi Roope innokkaasti yrittää. Muutama väsytyskin nähtiin, ja kaiteen paremmalle puolelle nousi yksi siika ja kirjolohi. Äyskoskella keväällä 2005

15 Timo Määttä 15 Perhonsidonnan XXII sm-kilpailut Joensuussa Kisapaikkana toimi Karjalantalo Ilosaaressa, joka sijaitsee keskellä Saimaanlohen kotia Pielisjoessa aivan Joensuun keskustan kupeessa. Ensimmäisenä kisapäivänä sidottiin yleinen ja juniorisarja. Itse sidonta suoritettiin kahdessa kahden tunnin jaksossa, joiden välissä oli 1,5 tunnin tauko. Seuraavana päivänä oli vuorossa lohisarja, joka vietiin läpi samalla kaavalla. Yleisessä ja juniorisarjassa sidottiin ensimmäisellä jaksolla pintaperho Yellow Humpy, perinteinen uppoperho Governor ja Uiva Koskikorennon nymfi. Toisella jaksolla oli vuorossa Carrie Stevens- tyylinen streamer Casablanca ja viimeisenä perhona piti luoda mahdollisimman realistinen hämähäkki annetuista materiaaleista. Lohisarjassa ensimmäisellä jaksolla sidottiin vanha suomalainen soutuperho Teno 2, Dee perho Akroyd (White Winged) ja amerikkalaistyylinen pullasuti Red & Yellow Bucktail. Toisella jaksolla sidottiin klassinen Popham ja viimeisenä perhona oli vuorossa vanha suomalainen Veikko Heiskanen II. TULOKSET JUNIORI 1. Haimakainen Johannes Joensuun Perhokalastajat 295p. 2. Nikkola Jori Joensuun Perhokalastajat 293p. 3. Guevara Anthony Espoon Perhokalastajat ry 270p. 4. Väyrynen Janne Kuopion urheilukalastajat 258p. 5. Mäkelä Waltteri Espoon Perhokalastajat ry 237p. 6. Wäre Teemu Sodankylän Perhokalastajat 231p. YLEINEN 1. Aartolahti Ville Espoon Perhokalastajat ry 390p. 2. Rintaniemi Ari-Heikki Seinäjoenseudun Perhokalastajat 369p. 3. Vesa Ilkka Pirkanmaan Perhokalastajat 360p. 4. Stenberg Mikko Kotkan Perhokalastajat 360p. 5. Haapanen Joni Pirkanmaan Perhokalastajat 351p. 6. Kuosmanen Antti Joensuun Perhokalastajat 349p. LOHISARJA 1. Rintaniemi Ari-Heikki Seinäjoenseudun Perhokalastajat 356p. 2. Oraluoma Mika Pirkanmaan Perhokalastajat 352p. 3. Stenberg Mikko Kotkan Perhokalastajat 351p. 4. Haapanen Joni Pirkanmaan Perhokalastajat 339p. 5. Vesa Ilkka Pirkanmaan Perhokalastajat 326p. 6. Aaltonen Juuso Joensuun Perhokalastajat 316p. JOUKKUEKILPAILU 1. Joensuun Perhokalastajat I 960p. (Antti Kuosmanen, Johannes Haimakainen, Juuso Aaltonen.) 2. Espoon Perhokalastajat I 921p. (Ville Aartolahti, Waltteri Mäkelä, Emil Korhonen.) 3. Pirkanmaan Perhokalastajat II (Visa Kilpeläinen, Roope Lahtinen, Joni Haapanen.) 4. Pirkanmaan Perhokalastajat I (Mika Oraluoma, Juuso Taimio, Ilkka Vesa.) 5. Joensuun Perhokalastajat II (Kalle Kuivalainen, Jori Nikkola, Joona Linervo.) 6. Pirkanmaan Perhokalastajat III (Petri Järventausta, Juho Rauhala, Teppo Oittinen.)

16 16 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 on seuran 30. toimintavuosi, jota juhlistetaan syyskokouksen yhteydessä. Kesäkalastuskauden ulkopuolella toiminnan runkona ovat säännölliset kerhoillat tiistaisin sekä sidontajaoksen kokoontuminen sunnuntaisin Kortelahdenkadun kerhohuoneistossa. Kerhohuoneella pidetään myös seuran sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Seura on liittynyt perustajajäsenenä Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiriin ja sitä kautta edelleen SVK:hon. Seuran johtokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. OHJELMALLISET KERHOILLAT Kerhoilloissa tunnetut henkilöt luennoivat perhokalastukseen liittyvistä aiheista ja kerran kuussa järjestetään perhonsidontailta seuran ulkopuolisen ohjaajan johdolla. Seura järjestää myös heittotaitoa, kalastuskohteita sekä perhonheitto- ja sidontavälineistöä koskevia esitelmätilaisuuksia uudistettuja esitysvälineitä hyödyntäen. Kerhoiltojen ohjelmaan kuuluu myös vapaamuotoista keskustelua ja jäsenistön käytössä on laaja perhokalastukseen liittyvien videoiden, kirjojen ja lehtien kirjasto. Keväällä järjestetään ohjattu vaparakennustapahtuma. Seuran kalastusretkien yhteydessä annetaan opastusta perhokalastustekniikoista. SIDONTAJAOS Sidontajaos kokoontuu sunnuntai-iltapäivinä. Kokoontumisessa kehitetään jäsenistön taitoja perhonsidonnassa ja tietoja perhonsidontamateriaaleista huomioiden sekä kilpailu- että kalastussidokset. Iltapäivien ohjaajina toimivat seuran jäsenet. Sidontajaos järjestää aloitteleville sitojille tarvittaessa viikonloppukurssin. HEITTOJAOS Jaos kehittää jäsenistön heittotaitoa sekä casting-toimintaa. Keväällä järjestetään heittotapahtuma. Jaos järjestää myös heittotaitomerkin suoritustilaisuuksia. Heittoharjoittelua järjestetään jäsenistön tarpeen mukaisesti. Jaos järjestää yhteistyössä Suomen Castingliiton kanssa perhon tarkkuusheittokilpailut Perhomessujen yhteydessä, joihin pyritään saamaan mukaan Suomen parhaat tarkkuusheittäjät. VIDEO- JA KIRJASTOTOIMINTA Kirjastoon hankitaan lisää DVD-levyjä ja kirjoja jäsenten lainattavaksi. Kerhoilloissa luettavaksi tilataan mm. seuraavat lehdet: Flyfishing Journal (USA), Flyfisherman (USA), American Angler (USA), Flugfiske i Norden (S), Fly-Fishing and Fly-Tying (ENGL), Troutfisherman (ENGL), Trout&Salomon (ENGL) Urheilukalastus, Perhokalastus, Pohjolan Perhokalastaja, Erä, Metsästys ja Kalastus. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Seura ylläpitää WWW-kotisivuja osoitteessa Tiedotusta jäsenistölle kehitetään ensisijaisesti kotisivuilla. Jäsentiedote lähetetään jäsenille vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Seuran toiminnasta tiedotetaan myös kerhohuoneen ilmoitustauluilla. Seura osallistuu keväällä 2006 Perhokalastus lehden messuliitteen sisällön tuotantoon.

17 17 KALAVEDET Seuran jäsenillä on mahdollisuus kalastaa Julkujärvellä pääasiassa kirjolohta. Järven kalastoa pyritään kehittämään monipuolisemmaksi. Pääskylänjoen sopimusta jatketaan, mikäli se on kohtuudella mahdollista. Seura etsii aktiivisesti jäsenistölleen kalastuskohteita Pirkanmaalta sekä kehittää Tammerkosken kalastusta yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Seura pyrkii parantamaan kalastusmahdollisuuksia osallistumalla kalastusaluetoimintaan sekä kehittämään yhteistyötä Pirkanmaalla TE- ja Ympäristökeskuksen sekä kalatalouskeskuksen kanssa. NUORISOTOIMINTA Seuran tavoitteena on luoda pidemmän aikavälin suunnittelun avulla nuorisotoiminnan toteuttamiselle selkeä rakenne. Tämä toteutetaan seuran nuorisotoiminnasta vastaavan nuorisojaoston laatiman ja ylläpitämän koulutussuunnitelman kautta. Suunnitelman hyväksyy seuran hallitus. Nuorisotoimintaan liittyen koulutus ja ohjaus toteutetaan normaalin seuratoiminnan eli kerho- ja sidontailtojen sekä tapahtumien yhteydessä suunnittelemalla perhonsidonnasta ja kalastuksesta nousujohteinen kokonaisuus. Nuorisotoiminnassa ja ohjelmassa huomioidaan myös nuorten omat toiveet. Seuran kalastusretket ja tapahtumat suunnitellaan tukemaan nuorten koulutusta ja ohjausta mahdollisuuksien mukaan ja erikseen mainituissa tapahtumissa huomioidaan erityisesti nuoret. Seurojen välisen yhteistoiminnan kautta pyritään seuran nuorisolle tuomaan esille lähialueemme muut kalastusmahdollisuudet sekä tarjota samalla mahdollisuus tutustua muihin perhokalastaviin nuoriin. Seuratoiminnan näkökulmasta luodaan nuorille samalla myös valmiuksia osallistua ja jopa menestyä SM-tason kilpailuissa. Seuran nuorisotoiminnan tavoitteena on myös kasvattaa nuorista aikanaan iän karttuessa omalta osaltaan nuorisotoiminnan vetäjiä ja tukijoita. KILPAILUTOIMINTA Seura järjestää jäsenilleen perhonsidonta-, perhokalastus-, tarkkuusheitto- ja tietokilpailut. Kolmen ensinnä mainitun kilpailun yhteistuloksen perusteella valitaan Vuoden Perhokalastaja. Seura tukee ja kannustaa määrärahojen puitteissa jäsenten osallistumista SMtason perhokalastus-, perhonsidonta- ja tarkkuusheittokilpailuihin sekä osallistuu usealla joukkueella perhokalastuksen SM-joukkuekilpailuun. Seura anoo vuoden 2006 SM-perhokalastuksen karsintakilpailua Julkujärvellä KALASTUSMATKAT Seura järjestää keväällä jäsenistölleen kalastusmatkan soveltuvaan kohteeseen. Retkellä seura kustantaa majoituksen ennakkoilmoittautuneille sekä kaikille halukkaille kalastuksen. Kesällä seura järjestää jäsenistölleen lohenkalastusmatkan talousarvion puitteissa. Loppukesälle seura vuokraa jäsenistön käyttöön kalastuskohteen. Syksyllä seura vuokraa jäsenistön käyttöön kalastusmahdollisuuden Kymijoen Langinkoskella. Matkoilla annetaan opastusta kalastuksesta ja kalastukseen liittyvistä käyttäytymissäännöistä yms. PERHOMESSUT Seura järjestää 20. perhokalastusmessut Tampereella Tesoman jäähalleissa Tampereella Johtokunta

18 18 Perhonsidontakurssi Seuramme sidontajaos järjestää perhonsidonnan aloituskurssin kerhohuoneella sunnuntaina alkaen klo 16.00, aikaa käytetään noin kaksi tuntia. Osallistujien kesken sovitaan jatkosta tällöin. Kurssille voivat osallistua jäseniemme lisäksi aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Kurssilla opetellaan käyttämään ylisimpiä sidontatyökaluja sekä sidotaan seuran aineista perho tai kaksi. Kurssilaisilla olisi hyvä olla mukana sidontapenkki, musta sidontalanka spigotissa ja terävät pienehköt sakset. Muutamalle sitojalle välineet voidaan myös lainata. Tervetuloa mukaan! Seuran sidontamestaruus Seuran mestaruuskilpailut perhonsidonnassa pidetään kerhohuoneella tiistaina aikuisille ja junioreille. Kisat alkavat noin ja aiemmin kolmen perhon sitomiseen on annettu aikaa noin 2h. Juniorisarjaan osallistuvat vuonna 2006 viisitoista vuotta täyttävät tai nuoremmat. Kilpailun tulokset julkaistaan ja palkinnot jaetaan kevätkokouksen yhteydessä. Molempien sarjojen kolme parasta osallistuvat halutessaan syksyn SM sidontoihin. Huom. Jäsenten perhot Jäsenkirjeen takakannessa on muutaman vuoden ollut hallituksen perhoja, missä on lyhyesti kerrottu jotain perhon synnystä tai kuinka sillä kalastetaan, joku on voinut kertoa molempia asioita. Perhon resepti ja kuva on myös löytynyt takakannesta. Hallituksen vaihtuvuus on kuitenkin ollut vähäinen, joten sivun otsikoksi on päätetty muuttaa Pirkanmaan Perhokalastajien perhoja. Henkilöt, jotka haluavat perhot takakanteen, ilmoittavat kiinnostuksensa Tuulikille, joka hoitaa asiat eteenpäin. Junnujen sidontakisa keväällä 2005

19 19 XX PERHO 2006 MESSUT HUHTIKUUTA Tulevan kevään messut ovat seurallemme hyvin merkittävät. Perho 2006 messut ovat 20. perättäiset perhomessut, joka on hyvin merkittävä saavutus! Samalla vuosi 2006 on seuramme 30. toimintavuosi, joten juhlimisen aihetta vuodelle 2006 on runsaasti! Koska kyseessä on juhlava tilaisuus, esiintyjienkin täytyy olla arvokkaasta päästä. Ulkomaiseksi sitojavieraaksi tulee kaikkien varmasti hyvin tuntema ja arvostama Oliver Edwards. Kutsumalla Ollien halusimme tehdä juhlamessuista arvokkaat myös esiintyjien muodossa. Kotimaisia sitojia tulemme myös lavalla näkemään, tässä vaiheessa lopullisia varmistuksia ei ole vielä saatu, mutta tulevat esiintyjät ovat varmasti sellaisia, joiden nimet ovat useimmille tuttuja. Luvassa on myös hieman viihteellistä kalastuskerrontaa, sillä tunnettu radioääni Mikko Peltsi Peltola on alustavasti lupautunut pitämään esitelmän aiheen Kuinka aloitan perhokalastuksen tiimoilta. Peltsi on tunnetusti supliikkimiehiä, joten tämän esityksen kuultuaan varmasti tulee hyvälle mielelle. Nettisivut ovat edelleen pääasiallinen tiedotuskanavamme. Värimaailmaa ja tyyliä on hieman muutettu, mutta sivuston rakenne on pysynyt samana kuin viime vuonnakin. Tietoja ja taustajuttuja päivitämme sitä mukaa kun niitä saamme, joten kannattaa vierailla sivuilla silloin tällöin. Käykäähän siis vilkaisemassa sivuja osoitteessa Kuten aina, messut toteutetaan talkoilla. Nyt vetoankin kaikkiin seuran jäseniin, jotta merkitsisitte tapahtuman heti kalentereihinne ja tulisitte joukolla mukaan osallistumaan juhlavuoden messujen rakentamiseen! Nyt meillä on näytön paikka, tehdään siis juhlavuotena kaikille selväksi, että Perhomessut ovat Pirkanmaan Perhokalastajien ylpeyden aihe ja muiden kateuden kohde! Kari Tolonen messuisäntä

20 20 Pirkanmaan perhokalastajien perhoja Matti Leppälän Hanks Sreamer