Jäsenkirje 3/2003. Pirkanmaan Perhokalastajat ry. Pirkanmaan Perhokalastajat ry

Transkriptio

1 Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu Tampere Internet: Jäsenkirje 3/2003 Pirkanmaan Perhokalastajat ry

2 Ohjelma 2003 Tapahtumat Kalastusretki Langinkoski Kalastuskilpailun 2. osa Julkujärvi Kerhoillat Luentoilta: Perhokalastus ja RKTL Ari Saura Sidontailta: Kesän uutuudet Pertti Kanerva Junnuilta: Miten aloitan perhonsidonnan? Matkakertomus: Espanjan MM-kisat Juha Viista Luentoilta: Tehokkaat kalastusmenetelmät Sidontailta: Kettuperhot Kalapaikat: Kynäsjoki Syyskokous Luentoilta: Meritaimenen kalastus merellä Risto Asikainen Sidontailta: Lohiperhot Toni Kakkuri Kalapaikat: Lohenkalastus Orklalla Veli-Matti Saksi Junnuilta: Sidontaa Luentoilta: Lohenkalastus Sidontailta: Taimenperhot Tietokilpailu Tommi Eskonen Sidontajaos Jan Simanin perhot Heikki Rantanen Tenon perho 2003 Lauri Syrjänen Popa Caddis Mika Oraluoma Kirjolohiperho Timo Vataja Silver March Brown Markku Autio Blue Dun Ilkka Vesa Yellow Peach Tommi Koskinen Lohiperho Talviperhot Janne Nyblom Lohiperho Mika Oraluoma Lohiperho Tapio Sävilammi 2

3 Mutaatiot evoluution airuina Kauniskaan kesä ei aina takaa loistavia kalakelejä. Näin kävi ainakin minun osaltani tänä vuonna. Varmasti moni muukin surkutteli samaa kohtaloa mitättömäksi liruksi kuivuneen joen penkalla tai taskulämpimän lammen rannalla. Erityisesti ilmojen haltijat hellivät Tenon aurinkorannikkoa. Tuskin näyttävä rusketus kuitenkaan kunnolla kompensoi heikkoja kalansaaliita. Itse siirryin melko usein suotuisampia kelejä odotellessa perhopenkin ääreen. Sidonnassa pyrin noudattamaan mahdollisimman systemaattisesti kolmen perhon kaavaa. Kutakin kalastusperhoa sidon kerralla rasiaan kolme kappaletta. Näin perhorasia täyttyy ripeästi, koska tarvikkeet ovat valmiina koko setille eikä urakka vielä ehdi vaihtelun puutteesta tympäistä. Neljännenkin perhon voi vielä sitaista jäljelle jääneistä materiaaleista. Minulle neljäs perho on mutantti - ottiperhojen kehityksen seuraava askel. Siihen kokeillaan jotain uuttaa väriä, materiaalia tai muuta mutaatiota. Mikäli muunnos miellyttää heti silmää, saa se siltä istumalta kaksi kaveria perhorasiaan ja siirtyy yksin tein varteenotettavien kalastusperhojen joukkoon. Jostain syystä yksittäiset mutantit kuitenkin joutuvat melko usein siimani päähän. Ehkä välillä vain on pakko kokeilla jotain uutta ja erottuvaa. Kun tällainen mutaatio sitten osoittautuu kalastavaksi, ottaa evoluutio uuden askeleen ja malli monistuu vakiokalustoon kuuluvaksi ottiperhoksi. Systemaattisesti tällainen mekanismi ei kuitenkaan toimi, vaan osa lupaavista muunnoksista jää pohjaan tai jostain muusta syystä unhoittuu. Kamppailu kalastusajasta on kovaa parhaidenkin perhojen keskuudessa. Kalastuskauden hiipuessa perhonsidonnalle jää luontevasti enemmän aikaa. Muistakaa pitää evoluutio käynnissä uutta kalastuskautta odotellessa ja trimmatkaa vanhat luottoperhonne uuteen yllättävään kuosiin. Perhonsidonta on kiinnostavaa ja parhaassa tapauksessa varsin palkitsevaa puuhaa. Tiukkoja sidontalankoja, Tommi Eskonen Puheenjohtaja 3

4 JOHTOKUNTA 2003 TEHTÄVINEEN TOMMI ESKONEN Puheenjohtaja Perkiönkatu 65 as Tampere pirkanmaanperhokalastajat..fi toiminnantallennus nuorisotoiminta JARI JAMALAINEN Paunintie Pirkkala ISMO KOIVULA Rahastonhoitaja Tesomajärvenkatu 18 A Tampere seuran yleistoiminta jäsenasiat perhomessut 2003 Julkujärvi MIKA ORALUOMA Emännäntie 16 C Jyväskylä sidontajaos perhonsidonta PEKKA PALOMÄKI Sotilaankatu 9 G Tampere pekka.palomaki@ pirkanmaanperhokalastajat.fi kilpailutoiminta SEPPO PEURALA Sihteeri Heiskalankatu Tampere seppo.peurala@ pirkanmaanperhokalastajat.fi Casting Tammerkoski Kalapaikat RISTO VEKARA Salhojankatu 38 B Tampere nuorisotoiminta ILKKA VESA Tarjanteenkatu 7 A Tampere ilkka.vesa@iki.fi tiedoitus www-sivut JUHA VIISTA Varapuheenjohtaja Takahuhdinkatu 75 E Tampere juha.viista@info1.info.tampere.fi kirjasto vaparakennus kalastuskilpailut Julkujärvi Johtokunnan ulkopuolelta: ERKKI PAIJA kalastusaluetoiminta 4

5 Vaparakennus 2004 Toistakymmentä kertaa peräkkäin olemme rakentaneet vapaoja vaparakennustempauksessa. Mikäli ette halua perinteen katkeavan, tarvitsemme tilaajia tämänvuotiseen aihiotilaukseen. Yritän laatia suppeahkon hinnaston syyskuun loppuun mennessä. Hintataso näyttäisi olevan suunnilleen viimevuotisella tasolla. Tosin dollari näyttää hiljalleen kallistuvan euroon nähden, joten ensim kevään tilannetta on vaikea arvioida. Tilaus lähtee marraskuun puolivälissä ja tavarat saapuvat helmikuun lopussa, jolloin myös maksut kerätään. Vavat tehdään jonain maaliskuun loppupuolen viikonloppuna kerhohuoneella. Lisätietoja allekirjoittaneelta. Seuran historia Hallitus on päättänyt nitoa seuran kaikki jäsenkirjeet, jäsentiedoitteet ja Surviainenlehden numerot kirjaksi jota säilytetään kerhohuoneella jäsenistön luettavana ja varakappale jossain turvallisessa paikassa. Asiassa on vain ongelmana tosiasia ettei hallituksella ole käytettävissään kaikkia näitä julkaisuja. Voisikohan jokut jäsenistä luopua omasta arkistostaan ja lahjoittaa sen kerholle. Asiasta voi keskustella Tommin tai Ismon kanssa. Uudet jäsenet: 708 Juha-Pekka Pesonen (s.1990) 709 Seppo Lahdelma (s.1945) 710 Teemu Heiska (s. 1990) Kalakilpailuja Luossa-pystin ja Suurin taimen -kilpailun tulokset julkistetaan syyskokouksessa, joten nyt viimeistään on syytä ilmoittaa kesän ennätyskalat kilpailuihin mukaan! Uusi messuisäntä Ensi kevään perhomessujen messuisäntä vaihtuu. Uutena messuisäntänä Ismon suuriin saappaisiin astuu Peuralan Seppo. Nykälän kevätretki Kerhon perinteinen kevätretki järjestettiin tällä kertaa toukokuuta Nykälänkoskelle. Kauniina alkukesän viikonloppuna noin taimenia oli kurittamassa noin kolmekymmentä kalastajaa. Kalastuspaine piehehköllä joella oli melkoinen ja parhailla paikoilla oli täysmiehitys ympäri vuorokauden. Saalista kuitenkin kertyi saalispäiväkirjan mukaan 71 taimenta, 9 säynävää, 2 haukea, 1 ahven, 1 lahna ja 4 kirjolohta. Perhoista toimivat taimenelle parhaiten eriväriset streamerit, mutta olipa joukossa pari larvastelun uhriksikin joutunutta. Lisätietoja Nykälänkoskista ja lähes päivittäin päivittyvä saalispäiväkirja löytyy Internetistä osoitteesta 5

6 Kokouskutsu Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n sääntöjen 10 mukainen syyskokous pidetään kerhohuoneella osoitteessa Kortelahdenkatu Tampere tiistaina klo Kokouksessa käsitellään ohessa olevan esityslistan mukaiset asiat. Johtokunta Sääntömääräinen syyskokous Esityslista Kokouksen järjestäytyminen 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan syyskokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa 3 Todetaan kokouksen laillisuus Esityslista 5 Hyväksytään kokouksen esityslista 6 Esitellään toimintasuunnitelma sekä tulo-ja menoarvio 7 Vahvistetaan tulo- ja menoarvio, toimintasuunnitelma ja liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus vuodelle Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan valitseminen vuodelle Valitaan johtokunnan neljä jäsentä erovuoroisten tilalle ( erovuorossa Koivula Ismo, Palomäki Pekka, Peurala Seppo ja Viista Juha). 10 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa (nykyisin varsinaiset Antti Pitkäniemi KHT ja Jouko Ojanperä, varalla Reijo Marjalaakso, Markku Lumme). 11 Palkitsemiset ja muistamiset 12 Kokouksen päättäminen 6

7 Seppo Peurala: Syysretki Kotkan Langinkoskelle Retken ajankohta ajoittuu Langinkoskelle tällä kertaa hyvään perhosteluaikaan, pääosassa lohi, meritaimentakin voi tavoittaa. Seuran varaama kalastuslupa alkaa sunnuntai-aamuna klo Lupa on voimassa seuraavaan maanantai-aamuun asti. Paikan päällä ilmoittautuminen allekirjoittaneelle on suotavaa. Osallistujat vastaavat itse matka- eväskuluista ym. Vesiolosuhteet lienevät tällä kertaa perhohommaa suosivat ja välineiksi riittänevät myös kevyemmät vapavermeet. Ja Arvoisa Kollega Lehtosen Make varmaan muistaa myös ottaa omat savukkeet mukaan. Langinkoski on upea paikka syyskalastukseen. Kalastussäännöissä edellytetään periaatteessa max 10 hengen yhtaikaista kalastusta. Joten jonotellaan parhaille ottipaikoille ja annetaan kollegoidenkin oikoa siimojaan tarpeen mukaan. Lönnbladin Ossi, Langinkosken erikoismies, on luvannut käydä onkimassa yhden kalan näytksi, mikäli meinaa mennä kännyt konttaan omin avuin. Sopikaa ajoissa kimppakyydeistä, ongelmat ja kysymykset voi soitella vaikka tähän: Ismo Koivula: Kituskoski istutustaimenia ja herkkutatteja Retkelle osallistui kolmisenkymmentä kerhomme jäsentä. Osa viipyi koskilla toista vuorokautta, osan tyytyessä lyhyempään pistäytymiseen.vesi koskessa oli matalalla mutta lämpötila oli laskenut kesän huippulukemista. Kaikki montut ja kiven huopeet joissa kala voisi oleskella olivat näkyvissä ja niitä on koskessa monta. Näiden kaikkien mahdollisten kalastamiseen ei aivan päivä riitä mutta tällä kerralla ei ollut tarvettakaan. Niskapoolista huvilan kohdalta löytyi hyvin vähän yli kilon taimenia. Kaikkiaan niitä koukutettiin kahden päivän aikana samasta poolista kolmisenkymmentä. Sunnuntai-iltana nämäkin kalat sulkivat suunsa tai olivat matkalla Tampereelle. Muualta koskesta saatiin siiman päähän särkiä, ahvenia, jokunen alamitallinen taimen ja harjus. Mustakosken niskan hauki ei ollut asentopaikallaan. Voitaisikohan istutukset hoitaa useampaan paikkaan pitkällä koskijaksola? Lauantaina Renforsin Jouko keräsi aamulla haavillisen herkkutatteja kosken rannalta, mikä lienee arvokkain saalis retken aikana. Tatin olivat kuitenkin levittäytyneet rannoille paremmin kuin taimenet joten muutkin löysivät niitä saaliiksi. 7

8 Hallituksen perhot osa 11: Ilkka Vesan Laskuvarjohäkiläinen Goddard Caddis Koukku: #12 Tiemco 5212 Runko: vaaleanharmaa peurankarva Laskuvarjohäkilä: grizzly kukko Eturuumis: jäniksen naamaa dupattuna Laskuvarjohäkiläisen Goddard Caddiksen tarina kohdallani alkoi 90-luvun alussa, jolloin eräänä elokuun iltana tutuistuin ensimmäisiä kertoja koskikalastukseen Herraskoskella. Vesiperhoset parveilivat koskella varsin runsaina ja joki tuntui olevan täynnä niiden perässä hyppiviä pienehköjä taimenia, jotka kuitenkin järjestelmällisesti välttelivät pyydyksiäni. Samaan aikaan joella kalasteli myös Nyblomin Janne isänsä kanssa ja harmikseni huomasin heidän koukuttavan kaloja tämän tästä. Janne ilmeisesti huomasi vähemmän menestyksekkäät yritykseni ja illan tummetessa neuvoi kokeilemaan laskuvarjohäkiläistä peurankarvarunkoista pintaperhoa. Sellaisella sitten sainkin lopulta koukutettua pari hieman alamittaista taimenta ja uusi (=ensimmäinen) luottoperho oli löytynyt. Siitä asti Laskuvarjohäkiläinen Goddard Caddis on ollut ylivoimaisesti tehokkain pintaperhoni kalapaikasta ja - lajista riippumatta. Luottamus on ehkäpä liiankin vahva, joka näkyy siinä että muiden mallien kokeilut ja kulloinkin esiintyvien hyönteisten jäljittely ovat jääneet liian vähälle. Käyttämäni versio Goddardista eroaa Nyblomin Caddiksestä lähinnä kosmeettisesti; häkilän väri on vaihtunut grizzlyyn ja eturuumiseen minulla on tapana dupata jäniksenkarvaa lisämausteeksi. Olennaista sidonnassa ei mielestäni olekaan häkilän värisävy, vaan koko perhon yleinen muoto ja olemus. Rungosta ei kannata sitoa tiukkaa ja paksua kuten usein etenkin ulkomaalaisissa lehdissä tapaa nähdä, vaan ennemminkin harvahko ja kohtalaisen hoikka. Tarkoituksena kun on jäljitellä vesiperhosta (sekä koskikorentoja...), eikä ruokintaraetta! 8