urheilulinja

Transkriptio

1 urheilulinja

2 Joensuun yhteiskoulun lukion urheilulinja Toiminta-ajatus Yhteiskoulun lukion urheilulinja tarjoaa kilpaurheiluun panostavalle opiskelijalle erinomaiset edellytykset menestyksekkääseen laadukkaiden opintojen ja tehokkaan harjoittelun yhteensovittamiseen. Pitkä perinne ja kokemus urheilevien opiskelijoiden erityistarpeista mahdollistavat joustavat järjestelyt lukio-opintojen suorittamiseksi. Urheilulinjalla opiskelu Urheilulinjalle valitut käyvät säännöllisesti oman lajinsa aamuvalmennuksessa ja opiskelevat linjalle suunnattuja lukio-opintoja. Aamuvalmennus järjestetään yhteistyössä Joensuun urheiluakatemian kanssa, jonka valmentajina toimii kyseisten lajiseurojen valmentajat. Valmennukset järjestetään tiistai-, keskiviikko- ja torstaiaamuisin klo välisenä aikana. Valmennuksesta saa lukio-opintoihin enintään 16 kurssia Hakeminen Joensuun yhteiskoulun lukion urheilulinjalle haetaan yhteishaussa opintopolku.fi palvelussa omalla hakukoodillaan. Lisäksi lukiolle on toimitettava erillinen hakemus yhteishaun päättymispäivään mennessä. Hakulomakkeita saa opinto-ohjaajalta tai lukion kotisivuilta Urheilulinjalle hakeneet kutsutaan kirjallisesti valintatesteihin. Hakija voi saada enintään 16 pistettä, josta 4-10 pistettä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen keskiarvosta, joka lasketaan lukuaineiden ja liikunnan numeron aritmeettisena keskiarvona. Kyseisen keskiarvon tulee olla vähintään 7,1. Valintatestien ja soveltuvuuden perusteella saa 1-6 pistettä. 2

3 Urheilulinjan opinnot Opiskelijan on suoritettava lukion oppimäärään vaadittavat opinnot, jossa urheilulinjan päättötodistukseen vaaditaan alla olevista kursseista vähintään 14 kpl, joista 8 on oltava urheiluvalmennusta ja 6 muita kursseja. Tummennetut kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Kulttuuripäiväkirja (ÄI11) Medialukutaito (ÄI21) Ihmisen biologia (BI4) Kokeellinen fysiikka 1 (FY9) Fysiikan tutkimuskurssi (FY12) Kemian tutkimuskurssi (KE9) Urheilun historia (HI9) Sosiaalipsykologia (PS6) Liikunnan syventävistä ja soveltavista kursseista enintään kaksi, diplomit mukaan lukien (LI3-LI5, LI6-LI24) Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Terveys ja tutkimus (TE3) Urheiluvalmennus (VLM 1-16). 3

4 Kurssikuvaukset Kulttuuripäiväkirja (ÄI11) Opiskelija pitää kurssin aikana itse suunnittelemaansa kulttuuripäiväkirjaa, johon hän kirjaa kaikki kulttuuritapahtumat, joihin hän on osallistunut vastaanottajana tai tekijänä. Kulttuuripäiväkirjan voi suorittaa myös verkkomuodossa. Kurssi arvioidaan merkinnällä suoritettu/hylätty. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää itseään kulttuuriharrastajana opiskelija oppii syvemmin pohtimaan kulttuuri-ilmiöitä opiskelija tiedostaa omat kulttuuriset juurensa ja paikkansa yhteisössä ja syventää yhteisöllisyyden kokemustaan vähintään kymmenen kulttuurikokemusta, joista kirjoitetaan kuvaileva ja pohtiva kommentti, esimerkiksi teatteriesitys, taidenäyttely, konsertti, elokuva, runokokoelma, tanssiteos, urheilutapahtuma. päiväkirjan voi halutessaan kuvittaa ja tehdä nettiin blogimuodossa Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä 4

5 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria esiintymisjännityksen syyt ja poistaminen. Medialukutaito (ÄI21) Opiskelija syventää ja harjoittelee taitojaan nykyaikaisen viestinnän lajien parissa ja oppii arvioimaan kohtaamaansa mediaa kriittisesti. Kurssilla on numeroarviointi. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää medialukutaitoaan pystyy suhtautumaan kriittisesti eri mediasisältöihin osaa valikoida, vertailla ja arvioida median välittämiä sisältöjä nykyaikaisten viestinnän lajien analysointi: mainonta, sähköinen viestintä, sanoma- ja aikakauslehdet, elokuva erilaisten mediatekstien tuottaminen ajankohtaiset mediailmiöt vierailut paikallisiin mediayrityksiin ja tutustuminen median ammattilaisten työhön Ihmisen biologia (BI4) osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja 5

6 ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys solujen vanheneminen ja kuolema syöpä. Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys ruoansulatus ja ravitsemus hengityselimistö ja hengityksen säätely veri ja verenkierto erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino tuki- ja liikuntaelimistö. Elintoimintojen säätely umpirauhaset ja hormonit hermosto ja aistit lämmönsäätely. Ihmisen lisääntyminen sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus hedelmöitys, raskaus ja synnytys. Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys. Perimän merkitys ihmisen evoluutio ja ihminen lajina perinnöllisyys ja terveys. Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit elimistön puolustusjärjestelmät ihminen ja mikrobit myrkylliset aineet ja mutageenit. Kokeellinen fysiikka 1 (FY9) oppii mittaamaan erilaisilla mittalaitteilla pystyy suunnittelemaan fysikaalisen kokeen 6

7 pystyy tulkitsemaan kokeesta saatuja tuloksia ja tekemään niiden pohjalta työselostuksen. mittaaminen graafisen esityksen tekeminen ja tulkinta virhetarkastelu. Fysiikan tutkimuskurssi (FY12) tutustuu opettajan ohjauksessa perusteellisesti valitsemaansa tutkimuskohteeseen ja laatii aiheesta kirjallisen tuotoksen, työ voi olla joko täysin teoreettinen tai kokeellinen Kemian tutkimuskurssi (KE9) tutustuu opettajan ohjauksessa perusteellisesti valitsemaansa tutkimuskohteeseen ja laatii aiheesta kirjallisen tuotoksen. Työ voi olla joko täysin teoreettinen tai kokeellinen Urheilun historia (HI9) saa tukea opinnoilleen urheilun historian sisältöjen ja menetelmien kautta 7

8 perehdyttää opiskelijat olympialaisten historiaan ja suomalaisen sekä kansainvälisen urheiluliikkeen historiallis-yhteiskunnallisiin vaiheisiin kurssi suoritetaan luentojen, oppilasesitysten ja vierailujen muodossa Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Sosiaalipsykologia (PS6) ymmärtää, miten keskeiset yksilöpsykologiset tekijät vaikuttavat sosiaaliseen toimintaan ymmärtää ryhmän muodostumisen vuorovaikutukseen perustuvana ja jatkuvasti kehittyvänä prosessina ymmärtää ryhmäsuhteiden ja ryhmän vaikutuksen sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä yksilön toimintaan ryhmässä ja sen ulkopuolella hahmottaa erillisen ryhmän laajan yhteisöjen verkoston osasena pystyy erottelemaan ryhmien perustyypit toisistaan esim. tavoitteiden ja jäsenten välisen läheisyyden avulla hallitsee ryhmien toiminnan psykologisen tutkimuksen perusteet hallitsee keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja kykenee soveltamaan teoreettista tietämystään kohtaamiensa ryhmäilmiöiden käsittelemiseen. arvot, asenteet, ennakkoluulot ja niiden sosiaalinen muotoutuminen yksilöiden väliset kiintymyssuhteet ja niiden haasteet sosiaalisen kompetenssin tekijät ryhmä: muodostuminen, yleiset tuntomerkit ja erilaiset ryhmämuodot ryhmän toiminta dynaamisena, kehittyvänä prosessina, jonka tavoitteina ovat työtulos ja sisäinen kiinteys; kiinteyden myönteiset ja kielteiset vaikutukset sosiaalinen ympäristö ja ryhmienväliset suhteet ryhmien tutkiminen määrällisillä ja laadullisilla menetelmillä. 8

9 Virkisty liikunnasta (LI3) saa rentouttavien ja elämyksellisiä liikuntakokemuksia saa tukea jaksamiseensa ja hänen opiskeluvireytensä lisääntyy kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön mieltä ja kehoa rentouttavat liikuntamuodot fyysisen kunnon ylläpitäminen ilo ja riemu Yhdessä liikkuen (LI4) n vuorovaikutustaidot kehittyvät sosiaalisten liikuntamuotojen avulla kurssi keskittyy joukkuelajeihin sekä pienryhmätyöskentelyyn oppilaiden toiveet huomioiden Kuntoliikunta (LI5) tehostaa omaa säännöllistä liikuntaansa kohottaa ja seuraa omaa kuntoaan oivaltaa jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen edistää psyykkistä hyvinvointiaan liikunnan avulla Keskeinen sisältö opiskelijat voivat laatia henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman opettaja tarkentaa kurssin sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa 9

10 Liikunnan lukiodiplomi (LI6) Liikuntadiplomikurssin suorittaminen alkaa ensimmäisenä lukiovuonna ja jatkuu lukio-opintojen päättymiseen saakka. Kurssi suoritetaan suurimmaksi osaksi itsenäisesti työskennellen. Itsenäinen työskentely sisältää liikuntapäiväkirjan pitämistä sekä oman kunto- ja taitotason kehityksen seuraamista sekä opinnäytetyön tekemisen. Opinnäytetyön aiheen tulee olla sidoksissa omaan lajiin. Opinnäytetyön aihe sovitaan opettajan kanssa. Kurssiin kuuluu myös lajitaitojen arviointi sekä kunto- ja uimataitotesti. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Opiskelija saa liikuntadiplomin suorittamisesta erillisen todistuksen lukion päättötodistuksen liitteeksi (arviointi asteikolla 1-5). Itsenäiseen ja vastuulliseen työntekoon tottuminen, omaan erikoislajiin syvällisesti perehtyen tutkielman muodossa tavoitteiden asettamisen oppiminen koululiikuntakurssien ja omien yhteistyötaitojen arvioimisen oppiminen oppilaan liikunnallisten taitojen loppuarviointi tutkielman tekeminen koululiikuntakurssien arviointi omien yhteistyökykyjen arviointi omien liikuntatavoitteiden luominen liikuntakykyisyyden mittaaminen keräilyportfolion tekeminen Tanssin lukiodiplomi (LI7) Suorittamisen edellytyksenä on kolmen opetussuunnitelman mukaisen tanssikurssin suorittaminen (esim. urheiluakatemian tanssivalmennuskurssit). Vaatimuksina ovat portfolio, tutkielma sekä diplomityö (koreografia itselle tai ryhmälle tai tanssijana esiintyminen). Kurssi suoritetaan suurimmaksi osaksi itsenäisesti työskennellen. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. 10

11 Opiskelija saa liikuntadiplomin suorittamisesta erillisen todistuksen lukion päättötodistuksen liitteeksi (arviointi asteikolla 1-5). itsenäiseen ja vastuulliseen työntekoon tottuminen johonkin tanssin osa-alueeseen syvällisesti perehtyen tutkielman muodossa tavoitteiden asettamisen oppiminen tanssillinen tehtävä (tanssijana esiintyminen tai koreografian tekeminen) tiivistelmä tanssijana esiintymisestä tai koreografiasta tutkielma portfolio JYKKI - liikunta (LI8-LI11) Jykki-liikuntakurssille voi osallistua neljä kertaa. sosiaalisen terveyden edistäminen yhdessä liikkumisen avulla fyysisen kunnon ylläpitäminen liikunnanriemusta nauttiminen eri liikuntalajeihin tutustuminen kurssien sisällöt tehdään aina opiskelijoiden toiveiden mukaisesti kurssien alussa Vanhat tanssit (LI12) vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja yhteisöllisyyden tunteminen tanssitaitojen edistäminen tanssien historiaan perehtyminen tanssikulttuuriin tutustumien vanhojen tanssien osalta 11

12 salonki- ja muiden historiallisten tanssien oppiminen vanhojenpäivä Laskettelukurssi (LI13) Kurssi sijoittuu kokonaisuudessaan työjärjestyksen ulkopuolelle ja sisältää omakustannusosuuden. oppia lautailun ja/tai laskettelun alkeet tai syventää jo opittuja taitoja sosiaalisen terveyden ja yhteisöllisyyden kehittäminen vastuunottaminen yhteisten asioiden hoitamisesta vastuullisen ryhmässä toimimisen oppiminen Keskeisimmät sisällöt usean päivän kurssimatka sovittuun laskettelukohteeseen (useimmiten Rukalle) lajitaitojen oppiminen sosiaalinen kanssakäyminen ja pienryhmissä toimiminen Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Mailapelikurssi (LI14) mailapelien taitojen hiominen eri mailapelien sääntöjen hallitseminen mailapelien harrastamiseen innostuminen yhdessä liikkumisen riemu golfin, squashin, tenniksen ja sulkapallon tekniikka golfin, squashin, tenniksen ja sulkapallon säännöt golfin, squashin, tenniksen ja sulkapallon pelaaminen Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. 12

13 Jääpelikurssi (LI15) edistää oppilaiden vuorovaikutustaitoja jääpelien avulla perehtyä monipuolisesti eri jääpeleihin fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteiden ymmärtäminen terveyden ja turvallisuuden edistäminen jääpeleissä eri jääpelien tekniikat, säännöt ja pelaaminen Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Ulkopalloilukurssi (LI16) eri ulkopalloilumuotoihin tutustuminen eri pallopelien perustekniikan ja taktiikan syventäminen oppia vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä lihashuollon hallitseminen yhdessä liikkumisenriemun kokeminen tekniikkaharjoitukset pelaaminen kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä ryhmän kanssa Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Sisäpalloilukurssi (LI17) eri sisäpalloilumuotoihin tutustuminen pelitekniikan ja taktiikan hiominen tutuissa palloilulajeissa uusiin palloilumuotoihin tutustuminen yhdessä liikkumisen riemun kokeminen Sisällöt 13

14 tekniikkaharjoitukset pelaaminen kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä ryhmän kanssa Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Fyysiset kuntotekijät (LI18) eri fyysisten kuntotekijöiden kehittäminen ja ylläpitäminen (kestävyys, voima, ketteryys, liikkuvuus.) innostaminen säännölliseen liikunnan harrastamiseen kuntotekijöiden parantaminen kuntosaliharjoittelu liikkuvuus- ja ketteryysharjoitteet voimaharjoitteet kestävyysharjoitteet kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä ryhmän kanssa Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty. Hip hop alkeet (LI19) hip hopin perustekniikan ja lajille ominaisen kehonkäytön omaksuminen persoonallisen tanssi-ilmaisun kehittyminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittyminen liikemuistin kehittyminen, lyhyen koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen, oppilas oppii aksentoimaan liikettä ja rytmittämään helppoja tanssikuvioita musiikin tahtiin yleis- ja lihaskunnon vahvistuminen tanssitunnin käytänteiden omaksuminen Hip hop alkeet -kurssilla opetellaan tanssilajille ominaista kehon käyttöä, rytmitystä ja ilmaisua. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa hip hop -tanssiesitys ja/tai katsotaan tanssielokuva. Kurssi sopii vasta-alkajille. 14

15 Hip hop jatko (LI20) hip hopin perustekniikan ja lajille ominaisen kehonkäytön monipuolistuminen persoonallisen tanssi-ilmaisun vahvistuminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittyminen liikemuistin kehittyminen, pitkän koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen, oppilas oppii rytmittämään ja aksentoimaan alkeistasoa monimutkaisempia tanssikuvioita musiikin tahtiin yleis- ja lihaskunnon vahvistuminen tanssiesityksen valmistusprosessin hahmottaminen harjoittelusta esiintymiseen Hip hop jatko -kurssilla syvennetään tanssilajille ominaista kehon käyttöä, rytmitystä ja ilmaisua. Tutustumme myös muihin urbaaneihin tanssityyleihin, kuten menevään houseen sekä funk-tanssi lockingiin. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa hip hop tanssiesitys ja/tai katsotaan tanssielokuva. Kurssi tähtää esityksen valmistamiseen ja se sopii hip hopin alkeet suorittaneille tai hip hopia aiemmin harrastaneille. Nykytanssin alkeet - keho ja liike (LI21) nykytanssin peruskäsitteistön ja -elementtien omaksuminen kokonaisvaltainen liikkuminen, liikkuvan kehon toiminnallinen hahmotus persoonallisen liikekielen ja ilmaisun kehittyminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnankehittyminen liikemuistin kehittyminen, lyhyen koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen yleis- ja lihaskunnon sekä oikeiden linjauksien vahvistuminen tanssitunnin käytänteiden omaksuminen Nykytanssi alkeet -kurssilla tutustutaan tanssillisesti kehoon, liikkeeseen ja persoonalliseen ilmaisuun. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Tunneilla tehdään myös omaan liikkeeseen perustuvia liiketutkimus-ja improvisaatioharjoituksia. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa nykytanssiesitys. Kurssi sopii vasta-alkajille. 15

16 Nykytanssi jatko - tanssi esittävänä taiteena (LI22) nykytanssin peruskäsitteistön ja -elementtien hallinta persoonallisen liikekielen ja ilmaisun vahvistuminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittyminen liikemuistin kehittyminen, pitkän koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen yleis- ja lihaskunnon sekä oikeiden linjauksien vahvistuminen tanssiesityksen valmistusprosessin hahmottaminen harjoittelusta esiintymiseen oppilaalla on perusvalmiudet analysoida koreografiaa/tanssiteoksia Nykytanssi jatko -kurssilla syvennetään liikkeellisiä ja ilmaisullisia valmiuksia sekä tutustutaan nykytanssiin esittävänä taiteena. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Tunneilla tehdään myös omaan liikkeeseen perustuvia liiketutkimus- ja improvisaatioharjoituksia. Fyysisen harjoittelun lisäksi opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan tanssin ja koreografian peruselementtejä, kuten kehon muoto, liikkeen laatu ja dynamiikka, tila, aika ja koreografian rakenne. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa nykytanssiesitys. Kurssi tähtää esityksen valmistamiseen ja se sopii nykytanssin alkeet suorittaneille tai nykytanssia aiemmin harrastaneille. Jazztanssi alkeet (LI23) jazztanssin perustekniikan ja -liikkeiden omaksuminen persoonallisen ilmaisun kehittyminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittyminen liikemuistin kehittyminen, lyhyen koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen, oppilas oppii aksentoimaan liikettä ja rytmittämään helppoja tanssikuvioita musiikin tahtiin yleis- ja lihaskunnon sekä oikeiden linjauksien vahvistuminen tanssitunnin käytänteiden omaksuminen Jazztanssi alkeet -kurssilla opetellaan tanssilajille ominaista kehon käyttöä, rytmitystä ja ilmaisua. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa jazztanssiesitys ja/tai katsotaan tanssielokuva. Kurssi sopii vasta- alkajille. 16

17 Jazztanssi jatko (LI24) jazztanssin perustekniikan ja -liikkeiden hallinta persoonallisen ilmaisun vahvistuminen kehotietoisuuden ja kehonhallinnan kehittyminen liikemuistin kehittyminen, pitkän koreografian oppiminen ja itsenäinen muistaminen rytmitajun kehittyminen, oppilas oppii rytmittämään ja aksentoimaan alkeistasoa monimutkaisempia tanssikuvioita musiikin tahtiin yleis- ja lihaskunnon sekä oikeiden linjauksien vahvistuminen tanssiesityksen valmistusprosessin hahmottaminen harjoittelusta esiintymiseen Jazztanssi jatko -kurssilla syvennetään jazzin perustekniikkaa sekä liikkeellisiä ja ilmaisullisia valmiuksia. Tunnit sisältävät lämmittelyn, tanssiteknisiä harjoitteita sekä koreografisen osuuden. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla käydään katsomassa jazztanssiesitys ja/tai katsotaan tanssielokuva. Kurssi tähtää esityksen valmistamiseen ja se sopii jazztanssin alkeet suorittaneille tai jazztanssia aiemmin harrastaneille. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vas-tuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja ke-hittävät työmuodot. oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia 17

18 osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnille. itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä seksuaaliterveys terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta omakohtaisen terveyden edistäminen. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytän-töihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoi-dossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva op-piminen ja vierailukäynnit. 18

19 osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään tai tutkimukseen soveltuvassa paikassa osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen. Urheiluvalmennus (VLM 1-16) Valmennuskurssit ovat koulukohtaisia, soveltavia kursseja. Valmennuskursseja on tarjolla 6 kurssia / opiskeluvuosi. Lukioaikana voi suorittaa 1 16 kurssia. Kurssien sisältö vaihtelee lajeittain. 19