KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, HÄMEENLINNA Vihervuoden 2016 hanke Puistosuunnitelma, alustava

Transkriptio

1 A3 297 x 420 mm KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, HÄMEENLINNA Vihervuoden 2016 hanke Puistosuunnitelma, alustava Hämeenlinnan kaupunki Viherympäristöliitto ry Viher- ja ympäristörakentajat ry A3 297 x 420 mm

2 Suunnitelman taustat ja tavoitteet Kaurialan liikennepuiston uudistaminen on Vihervuoden 2016 hanke1. Toimijoina hankkeessa ovat Viherympäristöliitto ja Viher- ja ympäristörakentajat ry yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Vihervuoden teeman, Kestävä suomalainen maisema, johdosta puiston perusparannus on tarkoitus toteuttaa soveltaen kestävään ympäristörakentamiseen tähtääviä kriteerejä. Tavoitteet koskevat suunnitteluvaiheen ratkaisuja, toteutusta ja ylläpitoa. Puiston suunnittelu on valmistumassa ja kuten suunnittelukin, toteutus tehdään sponsorointija talkootyönä kevään ja alkukesän aikana. Tavoitteena on, että puisto on käyttövalmiina kesäkuun alussa Vihervuoden päätapahtuman yhteydessä ja avajaisia vietetään torstaina Vihervuosi 2016 on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, jonka teemaksi on valittu Kestävä suomalainen maisema. Teemavuoden tarkoituksena on parantaa elinympäristöä niin kaupungeissa kuin maalla, niin yksityisissä pihoissa kuin julkisilla alueilla. Tavoitteena on nostaa esille viheralan merkitystä ihmisille ja kannustaa kaikkia toimijoita yksityisistä ihmisistä yrityksiin ja julkisyhteisöihin toimimaan paremman elinympäristön puolesta. Teemavuoden aikana tulee olemaan satoja tapahtumia ympäri Suomea, mm luentotilaisuuksia, kaupunkikävelyjä, talkoo- ja istutustapahtumia, haasteita, kilpailuja ja retkiä. Liikennepuiston sijainti Hämeenlinnassa

3 Puistosuunnitelma Liikennepuisto sijaitsee Hämeenlinnassa Kaurialan kaupunginosassa, asuinkorttelin keskellä. Puiston nykyinen ulkoasu on 1980-luvun lopulta, jolloin 1960-luvulla liikennepuistoksi rakennetulle alueelle tehtiin muutoksia Lappset- opiskelijakilpailun ehdotusten pohjalta. Tällöin alkuperäistä reitistöä muutettiin, entisen liikenneympyrän paikalle tehtiin pieni aukio istuskeluterasseineen ja puiston alueelle lisättiin kasvillisuutta, lehmusrivi ja pensasistutuksia. Puisto on nykyisellään vehreä, puiden jäsentämä puistikko. Puisto kaipaa kuitenkin kohennusta: Leikkipaikka on huonossa kunnossa ja kasvillisuus on paikoin ylikasvanutta, puisto on osin turhankin varjoisa. Oleskelupaikat ovat vähissä. Puiston käyttö on tarkoitus aktivoida: liikennepuistotoiminta on tarkoitus palauttaa paikallisten Lions- järjestöjen aloitteesta ja mukana toiminnan järjestämisessä on mm. Hämeenlinnan seudun 4H- yhdistys. Tavoitteena on mahdollistaa puiston aiempaa monipuolisempi käyttö ympäristön asukkaille ja parantaa oleskelumahdollisuuksia. Liikennepuiston alkuperäinen ja pitkälti myös toteutunut istutussuunnitelma vuodelta Kuva: Hämeenlinnan kaupunki Viistoilmakuva kaakosta juuri puiston valmistumisen jälkeen vuodelta KUVA: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Puisto nykytilassaan, kesällä Kuva: Silja Leppäaho

4 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO Puistosuunnitelmassa palautetaan puiston avarampi tilallinen luonne ja mahdollistetaan liikennepuistotoiminta sekä muut uudet aktiviteetit luvulla poistettu kiertoliittymä ja liikennepuiston keskusakseli, liikennemerkit ja maalaukset palautetaan. Ylikasvanutta pensaskasvillisuutta poistetaan. Kiertoliittymän palauttamisen johdosta 1980-luvulla istutettua lehmusriviä harvennetaan, ja tämän myötä puiston keskialueelle saadaan lisää avaruutta ja valoa. Osa nurmialueesta kehitetään käyttönurmeksi jolla voi pallotella ja järjestää esimerkiksi puistojumppaa. Uusia puita istutetaan keskiosien sijaan puiston reuna-alueille. Asuntokiinteistöjen puistoon liittyviä raja-alueita parannetaan uusilla istutuksilla ja mahdollisesti myös puistoa reunustavat aidat kunnostetaan tai uusitaan. Valaistusta on myös tarkoitus päivittää ja parantaa. HYÖTYPUUTARHA jatulintarha Uudet porttiaiheet korostavat saapumista puistoon. Puisto pysyy jatkuvasti avoimena kaikille kävijöille, eli sitä ei suljeta portein esim. yöajaksi tai ryhmien ohjauksen aikana. Liikennepuistotoiminnan ja tapahtumien yhteydessä liikkumista ohjataan ja saatetaan rajoittaa tarvittaessa. Puiston merkittävimmät muutokset kohdistuvat sen keski- ja pohjoisosaan: Pääakseli ja palautettava kiertoliittymä muodostavat liikennepuiston ytimen. Uusi oleskelualue sijoittuu puiston valoisimpaan kohtaan, perennaistutuksin jäsennellyn perhospuutarhan yhteyteen. Perinteisen, leikkivälineisiin perustuvan leikkipaikan sijaan oleskelualueen yhteyteen sijoitetaan kiipeilyyn sopivia puunrunkoja ja maakiviä. Lähistöllä on hyvin varustellut leikkipaikat ja tämän vuoksi leikkipaikasta luovuttiin puiston uudistamisessa. Puiston puuston kuntoa on arvioitu perusparannussuunnitelman laatimisen yhteydessä ja huonokuntoista puustoa poistetaan. Nykyisin nurmikkoina hoidettavista alueista kehitetään jä hoitoluokituksen muutoksella. Ajatuksena on, että puiston toiminta näkyy myös sen elementeissä esim. työpajoissa valmistettavien hyönteishotellien ja linnunpönttöjen sijoittamisessa puiston puihin, hyötytarhan viljelmissä yms. Puistotoimintaa aktivoidaan erityisesti muutamilla puiston keskeisillä osa-alueilla Varikkoalueella, Pääakselilla, Hyötypuutarhalla ja Perhospuutarhan viereisellä oleskelualueella. OLESKELUPAIKKA poliisi AUKIO VARIKKO PALLOTTELUNURMI pysäköinti YLEISSUUNNITELMALUONNOS 1:500 Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK

5 KESÄKAHVILA keittiöpuutarha jatulitarha? VARIKKOALUE OLESKELUPAIKKA LEIKKI POLIISI AUKIO VARIKKO PALLOTTELUNURMI pysäköinti OTE YLEISSUUNNITELMALUONNOKSESTA 1:200 Puistosuunnitelmassa palautetaan puiston avarampi tilallinen luonne ja mahdollistetaan liikennepuistotoiminta sekä muut uudet aktiviteetit luvulla poistettu kiertoliittymä ja liikennepuiston keskusakseli, liikennemerkit ja maalaukset palautetaan. Ylikasvanutta pensaskasvillisuutta poistetaan. Kiertoliittymän palauttamisen johdosta 1980-luvulla istutettua lehmusriviä harvennetaan, ja tämän myötä puiston keskialueelle saadaan lisää avaruutta ja valoa. Osa nurmialueesta kehitetään käyttönurmeksi jolla voi pallotella ja järjestää esimerkiksi puistojumppaa. Uusia puita istutetaan keskiosien sijaan puiston reuna-alueille. Asuntokiinteistöjen puistoon liittyviä raja-alueita parannetaan uusilla istutuksilla ja mahdollisesti myös puistoa reunustavat aidat kunnostetaan tai uusitaan. Valaistusta on myös tarkoitus päivittää ja parantaa. VARIKKO PALLOTTELUNURMI Etusivu > Polkuauto BERG Extra Sport BFR Polkuauto BERG Extra Sport BFR Myš s julkiseen kš yttš š n suunniteltu BERG Extra Sport BFR on tyylikš s ja hinta-laatu Ð suhteeltaan erinomainen polkuauto. Extra Sport BFR on tarkoitettu yli 5Ð vuotiaille kš yttš jille, mutta jopa aikuiset voivat lš hteš sillš ajelulle. Tuotteella on 100% varaosasaatavuus ja julkisessa kš ytš ssš 1v runkotakuu. Tuote on kevytkulkuinen ympš ri vuoden roiskesuojattujen kuulalaakeroitujen ilmakumipyš rien ja keinuakseliston vuoksi. Katso tarkemmat tekniset tiedot alta. Ostoskori Ostoskori on tyhjš. Vertailu Tuotevertailussa ei ole tuotteita. Saatavuus: heti varastossa Polkuauto BERG Extra Sport BFR Vie hiiri kuvan pš Š lle suurentaaksesi kuvaa Web Oulun myymš lš Vantaan myymš lš Maksa Paytrail-tilillŠ

6 KESÄKAHVILA keittiöpuutarha jatulitarha? OLESKELUPAIKKA LEIKKI VARIKKO PALLOTTELUNURMI POLIISI pysäköinti AUKIO Pääakseli Pääakseli on palautettava alkuperäinen liikennepuiston pääväylä puiston keskiosassa. Sen liikennettä valvoo poliisi- veistos kiertoliittymän keskellä. Pääakseli uusitaan kokonaan mahdollisuuksien mukaan käytetään erityisiä asfalttituotteita: kierrätysasfalttia tai läpäisevää asfalttia. Reunakivien jäsentelyssä voidaan esitellä erilaisia tapoja pintavesien ohjaamisesta tien reunan kasvillisuusalueille. Aukio itäisen sisääntulon puolella tarjoaa paikan oleskeluun ja liikennepuistotoiminnan seurailun pääakselin päätteestä. Sorapintainen, osin kiveyksin jäsennelty aukio rauhoittaa läpikulkuliikenteen vauhdin liikennepuistolle sopivaksi. Toiminnasta: Ohjaaja paikalla (eri toimijoita: kaupunki, järjestöjä) puisto avoinna muulloinkin, silloin omalla polkupyörällä mahdollisuus liikkua Ei maksua, kypärän voi saada lainaksi, mahdollisuus suorittaa liikennepuiston ajokortti.. OTE YLEISSUUNNITELMALUONNOKSESTA 1:250 poliisi AUKIO

7 KESÄKAHVILA keittiöpuutarha HYÖTYPUUTARHA jatulitarha? OLESKELUPAIKKA LEIKKI POLIISI AUKIO VARIKKO PALLOTTELUNURMI pysäköinti OTE YLEISSUUNNITELMALUONNOKSESTA 1:200 Hyötypuutarha sijoittuu vanhan muuntajan lähistölle. Muuntaja kunnostetaan kevyesti työkaluvajaksi. Hyötytarhan alueella viljelylaatikot tarjoavat mahdollisuuden viljelytoimintaan. Viljelytoimintaa voi ohjata esim. 4H-kerho. Erilaisia puistoon liittyviä työpajoja - kuten linnunpönttöjen rakennusta tai hyönteishotellien nikkarointia - voidaan järjestää kiinteillä työpöydillä jotka soveltuvat askarteluun ja muuhun tekemiseen. HYÖTYPUUTARHA jatulintarha

8 KESÄKAHVILA keittiöpuutarha PERENNA/PERHOSPUUTARHA jatulitarha? OLESKELUPAIKKA LEIKKI POLIISI AUKIO VARIKKO PALLOTTELUNURMI pysäköinti Perhospuutarha ja oleskelualue Puiston pohjoisosaan sijoittuva oleskelualue mahdollistaa rauhallisen oleilun ja liikennepuistotoiminnan seuraamisen hieman syrjemmästä. Aukiota ympäröivät hienovaraiset maastokumpareet, jotka rajaavat ja jäsentävät oleskelualueen aukiomaista tilaa. Reilunkokoiset penkit reunustavat aukiota. Oleskelupaikkaan liittyy alue, johon järjestellään puunrunkoja ja maakiviä kiipeilyä ja istuskelua varten. Leikin mahdollistavat luonnonelementit korvaavat virallisen leikkipaikan välineineen. Perhospuutarhassa on kasvustoltaan rikas ja monipuolinen perennaistutusalue, jonka erilaiset mesikasvit ja runsaasti kukkivat lajit houkuttelevat perhosia. Perennapuutarhaa pääsee tarkastelemaan sitä halkovien polkujen varrelta. Laaja istutusalue voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain tai vaiheittain, tai osa alueesta voidaan kylvää kukkaniityksi tai kedoksi. OTE YLEISSUUNNITELMALUONNOKSESTA 1:200

9 Kestävän ympäristörakentamisen teemat Kaurialan liikennepuistossa Puiston perusparannuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sovelletaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteita. Kriteerejä on kartoitettu eri lähteistä, joista keskeisimmän muodostaa USA:ssa laadittu Sustainable Sites Initiative 1. Hankkeen aikataulu ei mahdollista täysimittaista sertifiointijärjestelmän käytännön sovellusta ja koerakentamista, mutta tavoitteena on ottaa periaatteet huomioon ja soveltaa niitä niin laajalti kuin hankkeen puitteissa on mahdollista. Hankkeen eri vaiheissa kartoitetaan paikallisesti esiin nousevia kysymyksiä ja myös mahdollisia ongelmakohtia. Lepaan HAMK opiskelija Silja Leppäahon opinnäytetyössä seurataan hankkeen vaiheita suunnittelusta toteutukseen. Kaurialan Liikennepuiston kestävän ympäristörakentamisen tavoitteet liittyvä seuraaviin periaatteisiin: 1 SITES-ohjelmassa on kehitetty maisemasuunnittelun arviointijärjestelmä (SITES Rating System), jonka tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön laatua kestävyyden näkökulmasta. Arviointijärjestelmä tarjoaa erilaisia toimintatapoja ja kriteereitä, jotka ohjaavat ekologisesti kestävän maiseman suunnittelua projektin eri vaiheissa aina aluevalinnasta valmiin hankkeen hoitoon ja seurantaan. SITES-arviointijärjestelmän esimerkkinä on toiminut rakennuksille ja rakennushankkeille tarkoitettu LEED (Leadership in Energy & Environmental Design) sertifiointijärjestelmä. United States Botanic Garden, the Lady Bird Johnson Wildflower Center at The University of Texas Austin and the American Society of Landscape Architects ovat johtaneet näiden ohjeiden kehittämistä. Työssä on ollut mukan monia muita organisaatioita ja henkilöitä. SITES v2:n kehittäminen on monialaisen yhteistyön tulosta. Työn on tehnyt mahdolliseksi yli 70 tekijää, teknisiä asiantuntijoita, ammatinharjoittajia, ammattikuntien eri alojen ja oppilaitosten edustajia. 1) PUISTON NYKYISIIN OLOSUHTEISIIN JA HANKESUUNNITTELUVAIHEESEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Suunnitteluprojektin lähtökohtien ja tavoitteiden asettaminen - Suunnittelualueen nykytilan arviointi - Osallistava ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi - Maisemahäiriöiden kehittäminen ja suunnittelu - Suunnittelualueen julkiset ja kevyen liikenteen yhteydet Suunnittelun pohjaksi on kartoitettu puiston historiaa ja nykytilaa sekä selvitetty puistoa hallinoivan tahon (Hämeenlinnan kaupungin) sekä tulevien toimijoiden ja hoidon ja ylläpidon toiveita. Nykytilan inventoinnin ja arvioinnin pohjalta tehdyssä suunnitelmassa on tavoitteena parantaa puiston esteettistä ja toiminnallista laatua. 2) VESIOLOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Sade- ja hulevesien hallinta suunnittelualueella - Veden käytön vähentäminen maiseman hoidossa Sadevesien hallinta ei siis ole alueella erityisenä haasteena, sillä puistoalueella on paljon kasvillisuuspintaa jonne sadevedet imeytyvät ja sitoutuvat. Asfalttialueilla on olemassa oleva perinteinen sadevesikaivoihin perustuvat kuivatus, johon ei katsottu tarpeelliseksi puuttua, lähinnä kustannussyistä. Kaivojen lähialueiden painumia korjataan ja kaivojen korkotasoja tarkistetaan toki. Pinnantasaussuunnittelussa otetaan huomioon hulevesien ohjauksen kysymykset. Uuden tielinjauksen osalta tarkastellaan mahdollisuuksia esitellä erilaisia hulevesien ohjauskeinoja; miten eri tavoin vesiä voidaan ohjata ajoväylältä kasvillisuusalueille tien reunassa. Puistoalueella voisi imeyttää naapuruston asuinkorttelien kattovesiä tai hyödyntää niitä esimerkiksi hyötypuutarhan kasteluvetenä ja näkyvinä sadepuutarha-aiheina. Uudiskohteessa tällainen periaate on helppo järjestää. Perusparannuskohteessa ratkaisu vaatii enemmän työtä ja koordinointia. Hankkeen aikataulun puitteissa tämä ei ole ollut mahdollista. Suunnittelualueella tehtävät ratkaisut eivät vaadi pysyvää kastelujärjestelmää. 3) MAAPERÄÄN JA KASVILLISUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Terveen maaperän ja sopivan kasvillisuuden säilyttäminen - Arvokkaan kasvillisuuden suojelu - Suunnittelualueelle soveltuvan kasvillisuuden käyttö - Biodiversiteetin lisääminen Puistoalueella säilytetään vanhaa, tervettä puustoa ja puille suoritetaan hoitoleikkaukset erillisen suunnitelman mukaan. Pensas- ja perennaistutuksia siirretään puiston sisällä tarkoituksenmukaisille paikoille. Puistoa ympäröivän aidan köynnösistutuksia lisätään monipuolisella lajistolla. Ns. biotooppipohjaisella kasvillisuussuunnittelulla on mahdollista ottaa huomioon alueen maaperä ja kasvuolosuhteet. Perhospuutarhan istutukset on tarkoitus valita paikalle luontaisista lajeista kasvupaikkavaatimukset huomioon ottaen. Perenna-alueen suunnittelusta vastaa oma asiantuntijansa. Uuden perenna-alueen mehikasvit ja runsaasti kukkivat lajit houkuttelevat perhosia. Biodiversiteettiä lisätään mahdollisuuksien mukaan myös linnunpönttöjen ja hyönteishotellien sijoittamisella puistoalueelle. Puistossa kaadettava puusto jätetään puistoalueelle lahopuiksi, jotka antavat kasvu- ja elinolosuhteet mm. kääville, mesipistiäisille ja koppakuoriaisille. Nurmialueiden hoitoluokitusta muutetaan siten, että alueita hoidetaan inä. 4) MATERIAALEIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Olemassa olevien rakenteiden ja päällysteiden säilyttäminen - Materiaalien käytön ja kierrätyksen ennakoiva suunnittelu - Pois heitettävien materiaalien ja kasvien uudelleen käyttö - Kierrätysmateriaalien käyttö - Paikallisten materiaalien käyttö - Raaka-aineiden vastuullisen hankinnan tukeminen - Ekologisesti kestävän materiaalituotannon tukeminen Puiston uudistamisessa on lähdetty siitä, että valtaosa olemassa olevista rakenteista ja päällysteistä sekä kasvillisuudesta säilytetään. Suunnittelussa on huomioitu massatasapainon tavoitteet. Uudelleen muokattavilta alueilta otetaan talteen kaikki maa-aines ja se hyödynnetään puiston alueella pohja- ja pintarakenteissa. Valtaosa uusissa rakenteissa ja pinnoitteissa käytettävästä materiaalista on kierrätettyä. Kiveyksissä käytetään Hämeenlinnan kaupungin muissa projekteissa ylimääräiseksi jääneitä tuotteita. Kaadettavien puiden rungot käytettään alueella joko lahopuutarhan osina tai lasten leikkialueella, oksat haketetaan ja hake otetaan talteen puistoalueella käytettäväksi. Alueella mahdollistetaan kompostointi. Mahdollisten uusien materiaalien osalta käytetään ekologisesti kestävästi tuotettuja materiaaleja.

10 5) IHMISTEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen suojelu ja hoito - Suunnittelualueen tasavertainen käyttömahdollisuus - Fyysisten aktiviteettien tukeminen - Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen - Hyötyviljely suunnittelualueella Puiston perusparannuksen lähtötiedoksi on selvitetty sen historialliset vaiheet ja suunnitelma palauttaa liikennepuiston alkuperäiset ratkaisut, nykypäivään päivitettynä. Tavoitteena on mahdollistaa puiston aiempaa monipuolisempi käyttö ja parantaa oleskelumahdollisuuksia eri ikäisille ih misryhmille. Liikennepuistotoiminta itsessään aktivoi lapsia ja muita käyttäjiä liikkumaan. Puiston erilaiset oleskelun ja toiminnan keskittymät mahdollistavat sosiaalisia kohtaamisia. Hyötytarha on yksi puistotoiminnoista. 6) TYÖMAAN HALLINTAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Kestävän ympäristörakentamisen käytäntöjen tiedottaminen ja varmistaminen - Rakentamisesta syntyvän jätteen määrän rajoittaminen - Rakentamisessa häiriintyneen maaperän palauttaminen - Aiemmassa rakentamisessa häiriintyneen maaperän kunnostaminen - Rakentamisessa syntyvän purkujätteen lajitteleminen - Rakentamisessa syntyvän kierrätettävän materiaalien lajittelu ja kierrättäminen (kasvillisuus, kiviaines, maaperä) - Ilmanlaadun suojeleminen rakentamisen aikana Puiston työmaavaihe tullaan toteuttamaan em. tavoitteet huomioon ottaen 7) PUISTON KÄYTTÖÖN, HOITOON JA YLLÄPITOON LIITTYVÄT TAVOITTEET: - Kohteen suunnitteleminen kestävän kehityksen mukaiseen hoitoon ja ylläpitoon - Mahdollisuus varastointiin ja kierrätykseen - Orgaanisen aineksen kierrättäminen - Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön minimointi - Energiankulutuksen vähentäminen - Uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttö - Ilmanlaadun suojeleminen maisemanhoidon aikana Puistosuunnitelma on laadittu ottaen huomioon em. tavoitteet. Tekijät ja yhteistyökumppanit: Hankkeen ohjausryhmä: Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry Henrik Bos, Viher- ja ympäristörakentajat ry Hämeenlinnan kaupunki: Eija-Liisa Dahlberg, tilaajapäällikkö, yhdyskunta-ja ympäristöpalvelut Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija, yhdyskunta-ja ympäristöpalvelut Vesa Vuorinen, LinnanInfra liikelaitos Jouko Keskimaa, LinnanInfra liikelaitos Osalliset: HAMK Lepaa Hämeenlinnan kaupunki, lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys Kaurialan asukasyhdistys Lions Club Hämeenlinna/ Renko Lions Club Hämeenlinna/ Linnattaret Suunnittelu: Puistosuunnitelma: maisema-arkkitehti Emilia Weckman tekninen avustaja maisemasuunnittelun opiskelija Silja Leppäaho Liikennesuunnittelu: Jouni Ikäheimo ja Esa Karvonen /Trafix Oy Arkkitehtisuunnittelu (taitorakenteet): Santeri Lipasti / Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelu NN Toteutuksen koordinointi: Henrik Bos, Viher- ja ympäristörakentajat ry Yhteistyökumppanit ja hankkeen tukijat: Taiteen edistämiskeskus (Taike) Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö