Voiko rautasiltaan luottaa?
|
|
- Lotta Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Profiles-opiskelumateriaalia Yleiskuvaus Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia luokka Kehittäjä: Maarit Maksimainen, Sammon koulu (2013) Opiskelukokonaisuuden sisältö Tutkimusten tarkoituksena on selvittää oppilaille erilaisia tapoja suojata metallista (rautaista) siltaa ympäristön vaikutuksilta (korroosiolta). Oppilaita ohjataan selvittämään ruostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja myös sitä, kuinka uhrimetalleilla voidaan suojata toista metallia korroosion vaikutuksilta. Kun halutaan tehdä päätös sopivasta suojaustavasta, oppilaiden tulee ottaa huomioon myös sosiaalisia puolia, kuten työllistyminen, turvallisuustekijät, suojauksen hinta ja myös sillan esteettisyys, että se sopisi ympäristöönsä mahdollisimman hyvin. Ennakkotietoina vaaditaan jännitesarjan käsittely oppitunnilla; myös sähkökemian ja elektrolyysin läpikäyminen auttaa oppilaita monipuolisempaan havaintojen ja päätösten tekoon. Opiskelukokonaisuuden yleiskuvauksessa, opettajan oppaassa, oppilaan ohjeessa ja liitteissä olevia kuvia voi käyttää opetuskäytössä. Kuvat ovat flickr-kuvapalvelusta, Paul Hocksenar. Project funded within the EC FP7 Programme: SiS Grant Agreement No.: Supporting and coordinating actions on innovative methods in science education: teacher training on inquiry based teaching methods on a large scale in Europe 1/12
2 Oppiaine: Kemia Luokka-aste: luokka Opiskelun tavoitteet Oppilas oppii: ymmärtämään ruostumiseen vaikuttavia tekijöitä menetelmiä, joilla korroosiota voidaan ehkäistä ryhmätyöskentelytaitoja kokeellisia menetelmiä korroosion tutkimiseen esittää päätöksensä ja ajatuksensa muulle luokalle Keskeisiä sisältöjä: sähkökemia, jännitesarja ja korroosio Työskentelytavat: tiedonhankinta pienryhmissä, kokeellinen työskentely Ehdotus ajankäyttöön: Neljä 45min oppituntia. Liitteet 1. Oppilaan ohje Sisältää tarkemmat tiedot oppilaiden suorittamista tehtävistä. 2. Opettajan ohje Ohjeita tehtävänasetteluun. 2/12
3 Profiles-opiskelumateriaalia Opettajan opas Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia luokka Kehittäjä: Maarit Maksimainen, Sammon koulu (2013) Opiskelukokonaisuuden sisältö Tässä opiskelukokonaisuudessa oppilaat tutustuvat ruostumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tarkoituksena on, että oppilaat pohtivat erilaisia korroosiolta (ruostumiselta) suojaavia menetelmiä, ja tekevät niiden perusteella valintansa parhaasta mahdollisesta suojausmenetelmästä. Aluksi oppilaat lukevat aiheesta omasta oppikirjasta ja internetistä. Tämän jälkeen kerrataan vielä jännitesarja sekä elektrolyysi, joita tarvitaan päätöksenteossa sekä kokeellisessa työskentelyssä. Tiedonhaun jälkeen oppilaat tekevät erilaisia korroosioon ja siltä suojautumiseen liittyviä kemiallisia oppilastöitä, joiden tuloksia he voivat sitten soveltaa ja hyödyntää tehdessään päätöksiä sopivan suojaustavan valinnasta.
4 Skenaario Oppilaiden ohjeessa on teksti, jonka he lukevat. Teksti käsittelee rautaista jalankulkusiltaa, jonka kestävyyttä oppilaat joutuvat pohtimaan. Työskentely vaiheittain Opiskelukokonaisuus voidaan toteuttaa neljällä oppitunnilla (45min). Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota pienryhmien kokoonpanoon (3-5 oppilasta), että työskentely ja päätöksenteko olisivat mahdollisimman monipuolisia ja kaikki pääsisivät osallistumaan. Kokonaisuuteen sisältyy työskentelyä koko luokkana sekä pienryhmissä, itsenäistä tiedonhakua pienryhmän sisällä, kokeellisten töiden suunnittelua ja toteuttamista sekä päätöksentekoa edellä mainittujen tiedonhankintamenetelmien pohjalta. Ensimmäinen oppitunti työn esittely ja ongelman asettelu oppilaat lukevat korroosiosta ja siltä suojaamisesta omista oppikirjoistaan kerrataan yhdessä opettajan johdolla jännitesarja ja sen hyödyntäminen suojaustapaa valitessa käydään yhdessä läpi mitä ruostumisella tarkoitetaan, millaista ainetta on ruoste ja miksi raudan ruostumista pitää ehkäistä muodostetaan pienryhmät pienryhmissä keskustellaan erilaisista suojaustavoista (maalaus, päällystäminen toisella metallilla tai muovilla, uhrimetallin käyttö ) ryhmien työskentely ohjataan miettimään myös esteettisiä puolia (miltä silta näyttää maalattuna/sinkittynä/muovipäällystettynä/uhrimetallilla suojattuna) sekä sitä, mikä olisi ylläpitämisen ja talouden kannalta järkevin ratkaisu (tarvitseeko siltaa esim. maalata tai päällystää joka vuosi, kuinka paljon kaupungin työntekijöiden panostusta tarvitaan..) 4/12
5 Toinen ja kolmas oppitunti tiedonhaku kirjoista (opettajalla usean eri kirjasarjan kirjoja materiaalin hankintaa varten) kokeellista osiota varten oppilaat suorittavat kokeita, joilla o he voivat tutkia tapoja ehkäistä rautaista siltaa ruostumasta o tutkitaan erilaisia raudan ruostumiseen vaikuttavia tekijöitä (suolavesi, hapettomuus, kuiva/kostea ympäristö..) kokeet esitellään opettajalle, jonka jälkeen ne voi toteuttaa tämän ja seuraavan tunnin aikana (mahdolliset seurantatutkimukset 2-3 päivän ajan kahden oppitunnin välillä) materiaaleina luokassa rauta- ja kuparinauloja, kupari- ja sinkkilevyjä, maalia, suolavettä, ruokaöljyä, magnesiumnauhaa oppilaat kirjoittavat havaintonsa ja päätelmänsä ylös ja laativat niiden perusteella viiden minuutin esitettävän koosteen valitsemastaan parhaasta suojaustavasta oppilaat voivat käyttää havainnointiin myös digitaalikameroita tai kännykkäkameroita/-videoita Neljäs oppitunti pienryhmät esittelevät 5min pituiset koosteensa kuvineen ja havaintoineen muille ja kertovat perusteluineen, miksi ovat kyseisen suojaustavan valinneet keskustellaan yhdessä valinnoista ja suojaustavoista ja muodostetaan luokan yhteinen kanta parhaasta suojausmenetelmästä mietitään, miten muuten voisi vaikuttaa korroosioon ja kuinka sen vaikutuksilta voitaisiin metallisia esineitä yleensäkin suojata o tässä yhteydessä pohditaan korroosion vaikutusta myös muihin metalliesineisiin (autot, veneet, patsaat, katot, työkalut, laivat, laiturit, katuvalopylväät..) o keskustellaan eri metallien hapettumisen eroista; esimerkiksi alumiinin ja sinkin oksidikerrokset toimivat suojaavana "kalvona", kun taas rauta ruostuessaan jatkaa hapettumistaan läpi metallin, jolloin tuloksena on hauraampi ja helposti hajoava rakenne o kuparin patinoituminen o hopeaesineiden tummuminen hopeasulfidin vaikutuksesta 5/12
6 Työohjeet opettajalle Rautanaulan syöpyminen Kokeellisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää raudan ruostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus tehdään toisella tunnilla ja tuloksia seurataan kolmannella (tarvittaessa myös neljännellä) tunnilla. Tarvikkeet: neljä koeputkea rautanauloja (tavallisia ja sinkittyjä) vettä ruokasuolaa ruokaöljyä Työohje Täytä kaksi koeputkia puolilleen hanavedellä. Pudota toiseen koeputkeen tavallinen rautanaula ja toiseen sinkitty rautanaula. Täytä kolmas koeputki puolilleen suolavedellä ja pudota sinne tavallinen rautanaula. Täytä neljäs koeputki puolilleen keitetyllä vedellä, pudota sinne tavallinen rautanaula ja lisää koeputkeen vielä muutama pisara ruokaöljyä (siten, että pinnalle muodostuu öljykerros). Jätä koeputket telineeseen noin viikoksi. Tutki seuraavalla kerralla, mitä koeputkissa on tapahtunut. Kysymykset 1. Missä koeputkessa rauta on syöpynyt kaikkein eniten? 2. Entä vähiten? 3. Laaditaan yhteenveto rautanaulan syöpymiseen vaikuttavista tekijöistä. 6/12
7 Selitykset Rauta syöpyy eniten koeputkessa, jossa on tavallinen rautanaula ja suolavettä. Vähiten rauta ruostuu koeputkessa, jossa on keitettyä vettä ja ruokaöljyä. Suolavesi on ionipitoista, joten se nopeuttaa raudan korroosiota. Rauta ruostuu suolavedessä nopeasti, koska se reagoi veteen liuenneen hapen kanssa. Keitetyllä vedellä täytetyssä koeputkessa ei ole veteen liuennutta happea ja hapen pääsy veteen estetään vielä ruokaöljykerroksella. Tällöin ruostumista ei tapahdu läheskään niin nopeasti kuin suolavedessä. Sinkitty naula ruostuu toiseksi vähiten ja puhtaassa hanavedessä oleva tavallinen naula toiseksi eniten. Tämän kokeen perusteella rautanaulaa voi suojata korroosiolta joko päällystämällä sen toisella metallilla (sinkillä), muovilla tai maalilla, tai estämällä hapen pääsyn metallin pinnalle (esim. öljyämällä). Uhrimetalli Tämän työ tarkoituksena on selvittää epäjalomman metallin käyttöä uhrimetallina korroosiolta suojauduttaessa. Tarvikkeet: kuparilevyjä sinkkilevyjä rautanauloja (tavallisia ja sinkittyjä) kuparinauloja magnesiumnauhaa suolavettä Työohje Ota kaksi kuparilevyä ja kaksi sinkkilevyä. Lyö toisesta kuparilevystä läpi kuparinaula ja toisesta tavallinen rautanaula. Lyö toiseen sinkkilevyyn tavallinen rautanaula ja toiseen sinkitty rautanaula. Kääri yhden tavallisen rautanaulan ympärille magnesiumnauhaa. Laita kaikki naula-levy -yhdistelmät suolaveteen viikoksi. Tarkastele levyjen, naulojen ja magnesiumnauhan kuntoa seuraavalla oppitunnilla. 7/12
8 Kysymykset 1. Mitä on tapahtunut kuparilevyille ja niistä läpi lyödyille nauloille? 2. Mitä on tapahtunut sinkkilevyille ja niistä läpi lyödyille nauloille? 3. Mitä on tapahtunut naulalle, jonka ympärillä oli magnesiumnauha? Entä magnesiumnauhalle? 4. Miten uhrimetalli toimii korroosionsuojauksessa? Selitykset Kuparilevy, jossa on kuparinaula, on samanlainen kuin työn alkaessa. Kuparilevyn läpi lyöty rautanaula sen sijaan on alkanut ruostua. Ilmiö on sama kuin saunakauhassa, jossa kuparinen kauhaosa on liitetty rautaiseen varteen rautanaulalla. Sinkkilevyssä havaitaan korroosiota kohdassa, josta naula on lyöty läpi, naulassa ei havaita muutoksia. Rautanaulan ympärille kääritty magnesiumnauha on alkanut syöpymään, mutta naula on hyväkuntoinen. Metalleissa tapahtuvat muutokset johtuvat siitä, että kahden metallin liitoskohdassa syntyy eräänlainen sähkökemiallinen pari. Tämän seurauksena epäjalompi liitokseen osallistuvista metalleista reagoi siten, että se luovuttaa elektroneja ympäröivään liuokseen ja jalommalle metallille. Tästä johtuen epäjalompi metalli alkaa syöpymään. Menetelmää voidaan käyttää hyväksi metallien suojauksessa siten, että jalommasta metallista tehtävä metalliesine voidaan suojata epäjalommasta metallista tehdyllä kappaleella liittämällä ne yhteen. Tätä suojaustapaa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi raudasta tehdyissä laivoissa, joiden pohjaan kiinnitetään magnesium- tai sinkkikappale. Tämä epäjalompi metalli hapettuu ensin suojaten jalompaa rautaa korroosiolta. Uhrimetalli vaihdetaan aina tarpeen mukaan edellisen kuluttua loppuun. Samasta ilmiöstä on osittain kyse myös rautanaulojen sinkityksessä, jolloin rautanaulan päällä olevan sinkkikerroksen päälle muodostuu ohut, suojaava sinkkioksidikerros. 8/12
9 Arviointi Arvioinnin perusteet Oppilas Osaa hakea tietoa annetusta materiaalista Osaa suunnitella tutkimusasetelman valmiiden kirjan ohjeiden perusteella - Osaa lukea ja tulkita työohjeen - Osaa tehdä tarkoituksenmukaisia ennusteita (hypoteeseja) Osaa suorittaa kokeellisen tutkimuksen - Osaa suorittaa työn ohjeiden mukaan - Noudattaa työturvallisuusohjeita välineiden käytössä - Työskentelee turvallisesti suhteessa itseensä ja muihin - Tekee ja osaa kirjata mielekkäitä havaintoja ylös - Pitää työskentelytilansa siistinä Osaa tulkita havaintoja ja tehdä niiden perusteella johtopäätöksiä - Tulkitsee kerättyja havaintoja perustellusti - Tekee tutkimuskysymyksiin perustuvia johtopäätöksiä Toimii ryhmässä tutkimuksen aikana - Osallistuu ryhmäkeskusteluun tutkimuksen aikana - Toimii yhdessä ryhmän kanssa ja osallistuu täysin ryhmän toimintaan Osaa esittää tulokset - Kirjallisesti selkeästi ja perustellen - Suullinen esittely - Yhteiskunnallisten näkökulmien huomiointi - Tieteellisten näkökulmien huomiointi Arvitointi: Kiitettävä / Hyvä / Tyydyttävä 9/12
10 Profiles-opiskelumateriaalia Oppilaan ohje Voiko rautasiltaan luottaa? Luonnontieteet - Kemia luokka Oma nimi: Lyhyesti Metalleja on käytetty rakennusmateriaalina vuosisatojen ajan. Jatkuvasti metallien käytön ongelmana on ollut niiden altistuminen ympäristön vaikutuksille ja jopa syöpyminen ja haurastuminen näiden ympäristötekijöiden seurauksena. Tässä tutkimuksessa teidän tehtävänänne on tutustua erilaisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat raudan ruostumiseen ja niiden perusteella laatia erilaisia tapoja ruostesuojaukseen. Tehtävässä tulee miettiä kemiallisten seikkojen lisäksi myös yhteiskunnallisia ja esteettisiä seikkoja. 10/12
11 Skenaario Koulun lähelle on rakennettu uusi asuinalue. Alue sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn nelikaistaisen tien toisella puolella. Tien yli pitäisi rakentaa silta jalankulkijoita varten, että kouluun tulevat oppilaat pääsisivät turvallisesti tien yli. Koska kyse on kevytrakenteisesta jalankulkusillasta, on päätetty rakentaa koristeellinen silta raudasta. Sillan pitäisi kestää ainakin 20 vuotta, mutta kestääkö raudasta tehty silta näin kauan käyttökelpoisena? Millä tavoilla voitaisiin varmistaa, että silta säilyy siistin näköisenä ja turvallisena mahdollisimman kauan? Mikä olisi kaikkein paras keino suojata siltaa ruostumiselta? Työohjeet Tehtävänäsi on oppilastovereidesi kanssa tutustua erilaisiin ruostumista edistäviin tekijöihin ja niiden perusteella tehdä päätelmiä ja ratkaisuja parhaan mahdollisen suojauskeinon valinnasta. Pienryhmät tekevät myös kokeellisia tutkimuksia ruostumiseen vaikuttavista tekijöistä. 1. Pohdi pienryhmässä, mitä ruoste on ja mitkä tekijät edesauttavat raudan ruostumista. Tämän jälkeen osallistukaa luokkakeskusteluun aiheesta. 2. Tutustu kirjojen materiaaliin ruostumiseen vaikuttavista tekijöistä ja ruostumisen estämiseen käytetyistä menetelmistä. 3. Jokainen pienryhmä suunnittelee ja tekee tutkimukset, joissa tutkitaan raudan ruostumiseen vaikuttavia tekijöitä laboratorio-olosuhteissa. Toisessa työssä tutkitaan metallien välisiä reaktioita ja uhrimetallin käyttöä suojausmenetelmänä. Työt valmistellaan yhdellä tunnilla ja niiden tuloksia seurataan seuraavilla tunneilla noin viikon päästä työn aloittamisesta. Tulosten havainnointiin voi käyttää apuna esimerkiksi kameraa. 4. Mieti ryhmäsi kanssa, mikä olisi kokeiden ja lukemasi perusteella paras tapa suojata rakennettavaa siltaa ruostumiselta. Muistakaa miettiä myös yhteiskunnallinen ja esteettinen näkökulma asiaan (miltä silta tulee näyttämään valitsemaanne suojausmenetelmää käytettyänne, onko sillan suojaustavan valinnalla vaikutusta työllisyyteen, mikä olisi mahdollisimman taloudellinen tapa suojata siltaa). Tehkää havainnoistanne ja päätelmistänne mahdollisimman kattava yhteenveto esitystä varten. 5. Laatikaa pienryhmässä 5 minuutin mittainen esitys valitsemastanne suojaustavasta ja valmistautukaa esittämään se perustellusti muulle ryhmälle. Miksi olette valinneet juuri tämän suojaustavan? 11/12
12 Päätöksenteko Kun olette kuunnelleet muiden ryhmien esitykset, pohtikaa vielä valitsemanne suojaustavan mielekkyyttä. Kirjatkaa yhdessä ylös mielipiteenne, muistakaa perustella se! Johtopäätösten esittely Muodostakaa lopuksi luokan yhteinen kanta sillan suojauksesta. Lopuksi keskustellaan koko luokan kanssa myös siitä, mitä muita metallisia esineitä tai rakenteita ympäristössänne pitäisi suojata. Mitkä olisivat lukemanne ja kokeilemanne perusteella hyviä keinoja näiden erilaisten metallien suojaukseen? 12/12
Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi?
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Voiko pilaantuneen veden puhdistaa juomakelpoiseksi? Luonnontieteet - Kemia 7.9. luokka Kehittäjä: Esko Väyrynen, Kontiolahden koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotMaidoista parhain. Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus. Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka. Opiskelukokonaisuuden sisältö
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Maidoista parhain Luonnontieteet - biologia - 5.-6. luokka Kehittäjät: Noora Hurskainen, Annika Permikangas, Mari Timonen, Kari Sormunen ja (2012) Soveltavan
LisätiedotMiten generaattori toimii?
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Miten generaattori toimii? Luonnontieteet - Fysiikka - 7.-9. luokka Kehittäjä: Antti Lehtonen, Kirkkoharjun koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles Opiskelukokonaisuuden
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotMitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä?
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Mitä maissinjyvälle tapahtuu lämmitettäessä? Luonnontieteet - Kemia 7.-9. luokka Kehittäjä: Seppo Koppinen, Sonkajärven koulu (2011) http://www.uef.fi/profiles
LisätiedotKuivauksen monet mahdollisuudet
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Kuivauksen monet mahdollisuudet Luonnontieteet Fysiikka ja kemia 5.-6. luokka Kehittäjät: Jani Tanninen, Sara Karvonen, Emilia Kääntä, Kari Sormunen ja Ilpo Jäppinen
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotMETALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO
METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotLuonnontieteellistä toimintaa
Profiles-opiskelumateriaalia - Yleiskuvaus Luonnontieteellistä toimintaa Luonnontieteet - Fysiikka ja kemia - 7.-9. luokka (2012) Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen Yliopisto
LisätiedotVesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten
LisätiedotTÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***
Ilmiö: Muuttuvat perhemallit. Kirja: Kolu Siri, Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava 2016. Lyhyt kuvaus kirjasta: Kesän jälkeen kaikki on toisin -teoksen päähenkilö Peetu on 17- vuotias transnuori, joka
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotPerunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila
Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
Lisätiedot5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedotsivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio
sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi
LisätiedotKuuluisat matemaatikot tutuiksi
Koostanut: Elina Viro Opettajalle Kuuluisat matemaatikot tutuiksi Kohderyhmä: Projekti voidaan toteuttaa 7., 8., 9. luokalla, mutta 9. luokalla taustalla oleva matematiikka on tutuinta. Esitiedot: - Taustalla
LisätiedotTARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo
TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo Koulutuksen sisältö ja tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on 1. saavuttaa yhteinen käsitys
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotKemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9
Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1
LisätiedotAvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto
AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja
LisätiedotVesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa
Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua
LisätiedotTeknologinen muutos verkkojakso
Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotFORMATIIVINEN ARVIOINTI MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSESSA
Maiju Tuomisto (CC0) FORMATIIVINEN ARVIOINTI MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSESSA Pedagoginen kahvila Valtakunnalliset LUMA-päivät 2018 Maiju Tuomisto Riitta Hietala Susanna Pehkonen Tiina Kaakinen
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotTyöpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä
TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotKemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
Lisätiedot3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
Lisätiedot8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS
87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset
LisätiedotTurun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund
Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotKemia. Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
LisätiedotProjektimaiset kokeelliset työt kemian opetuksessa
Projektimaiset kokeelliset työt kemian opetuksessa Judit Csikós-Pénzes & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus, Kemian laitos, Helsingin yliopisto Tutkimuksellinen kokeellisuus on yksi kokeellisuuden toteutusmuodoista
LisätiedotOrgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus
Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus Kemian mallit ja visualisointi Marja apponen elmi Liimatainen 23.4.2008 Tavoitteet Opetukselliset tavoitteet: Tavoitteena
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotTarjousten prosenttilaskentaa
Koostanut: Elina Viro Opettajalle Tarjousten prosenttilaskentaa Kohderyhmä: 8. luokka tai 9. luokka (prosenttilaskennan kertauksena) Esitiedot: Prosenttilaskentaa Taustalla oleva matematiikka: Prosenttiluvun
LisätiedotTiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa
Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa Eija Nevalainen & Heini Kurki Kirjaston ja koulujen yhteistyötapaaminen Mikkelin kaupunginkirjasto 24.8.2016 Ilmiöprojektit: kirjasto mukana aidossa
LisätiedotFokusprosessia ohjeet
Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista
LisätiedotYhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvä luonnontieteiden opiskelu
Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt osana perusopetusta - hanke Tuula Keinonen, Anu Hartikainen ja Seija Juntunen Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotMETALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla
METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotSUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje
SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
Lisätiedot1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille
1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi
LisätiedotOPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt
OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotJust duunit. Kevät 2015
Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotTUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO
TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.
LisätiedotTampereen kaupunkiseudulla
Tampereen kaupunkiseudulla Aivot - yhdessä käyttöön Treduka 2018 - työpaja klo 8.30-10.30 1. OSIO Aivot -yhdessä käyttöön - oppimateriaaliprojektin esittely. n. 30 min 2. OSIO Tutustuminen Oppimateriaalin
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta
LisätiedotOmaperäinen lasku. : 2 on sama kuin :. Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2.
Omaperäinen lasku Nimet: Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2. Mitkä ehdotetuista laskutavoista ovat toimivia? Selittäkää, miksi laskutapa on toimiva tai miksei se ole.
LisätiedotMetallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella
Metallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella Tarvittavat ennakkotiedot ja käsitteet: Atomi, anioni, kationi, atomien yleisimmät hapetustilat, metallien jännitesarja,
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotTeknologiaa kouluun -projekti
Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena
LisätiedotMitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus
Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia
LisätiedotMETALLITUOTTEIDEN MAALAUS
METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.
Lisätiedotopetuksessa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Emmi Jeskanen ja Taina Sirkiä/ MAOL 2014 www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.
Tutkimuksellinen k paineanturin käyttö kemian opetuksessa Emmi Jeskanen & Taina Sirkiä Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Emmi www.helsinki.fi/yliopisto 14.4.2014 1 Tutkimuksellinen kemian opetus
LisätiedotLUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.
LisätiedotFysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6
Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
LisätiedotTOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ
Tuntisuunnitelma 4 TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ (Suositellaan toteutettavaksi kaksoistuntina 3. Tasoristeys on merkillinen paikka -tunnin kanssa) Taso:
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotTeknologinen muutos verkkojakso
Teknologinen muutos verkkojakso 22.8. - 20.9. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista
LisätiedotTOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015
TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Lisätiedot