TOISTUVISTA LIIKENNERIKKOMUKSISTA MÄÄRÄTTÄVÄ AJOKIELTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISTUVISTA LIIKENNERIKKOMUKSISTA MÄÄRÄTTÄVÄ AJOKIELTO"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 1 (12) TOISTUVISTA LIIKENNERIKKOMUKSISTA MÄÄRÄTTÄVÄ AJOKIELTO 1 Taustaa Liikennerikkomusten ja -rikosten vuoksi määrätty ajokorttiseuraamus on yleisimmin ajokielto. Ajokiellon sijasta voi poliisi joissakin tapauksessa antaa varoituksen. Tuomioistuin taas voi määrätä ajokiellon myös ehdollisena. Sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen syyllistyneen kuljettajan ajokielto on määräaikainen. Toistuvista liikennerikkomuksista määrättäviä ajokorttiseuraamuksia koskeva nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1996 lähtien. Seuraamusten tehokkuutta ovat heikentäneet ajokiellon täytäntöönpanon viivästyminen ja kestoltaan lyhyt ajokielto. Näiden ongelmien poistamiseksi säännöksiä on muutettu niin, että ajokielloille on laissa säädetty vähimmäisajat ja toistuvien rikkomusten jälkeen ajokielto pannan täytäntöön välittömästi ajokieltopäätöksen jälkeen. Muutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa Myös varoituksen käyttömahdollisuutta ajokiellon sijasta tiukennettiin. Hyväksyessään tuoreimmat ajokieltoja koskevat lainmuutokset eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi. Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen ( ) mukaan ajokorttiseuraamusjärjestelmää on kehitettävä niin, että määrättäessä seuraamusta toistuvista rikkomuksista otetaan käyttöön ns. pistejärjestelmä. Uuden järjestelmän myötä voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon turvalaitteiden käytön laiminlyönti ja eräitä muita rikkomuksia. Samalla tulee myös selvittää mahdollisuus liittää koulutuksellisia seuraamuksia pistejärjestelmään. 2 Voimassa olevaa lainsäädäntöä 2.1 Ajokieltoon määrääminen yhden liikennerikoksen perusteella Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ajokiellon määrää tuomioistuin. Ennen asian käräjäkäsittelyä poliisi yleensä määrää kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen johtaa ajokieltoon, jos teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan. Ajokielto seuraa myös kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Ajokiellon määrää poliisi. 2.2 Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten jälkeen Kolme rikkomusta vuoden sisällä tai neljä kahden vuoden sisällä johtavat ajokieltoon. Ajokiellon määrää poliisi. Uusien kuljettajien rikkomuksiin puututaan herkemmin. Kaksi rikkomusta vuoden sisällä tai kolme kahden vuoden sisällä johtavat ajokieltoon.

2 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 2 (12) Ajokiellon sijasta poliisi voi antaa varoituksen, jos ajo-oikeus on kuljettajalle toimeentulon tai liikkumisen vuoksi välttämätön eivätkä liikennerikkomukset osoita piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista säännöksistä. Rikkomuksiksi lasketaan - tieliikennelain vastaiset teot - rikoslain vastaiset teot, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako - ajoneuvolain vastaiset ajoneuvorikkomukset - rikesakolla rangaistavista rikkomuksista otetaan huomioon vain ylinopeudet - liikennevalvontaa vaikeuttava paljastinlaiterikkomus 2.3 Ajokiellon kesto Rikos tai rikkomus Vähimmäisaika Enimmäisaika Kaikki ne rikkomukset, joista poliisi määrää ajokiellon Yksi teko jos se osoittaa vakavaa 1 kuukausi 6 kuukautta piittaamattomuutta. Toistuvat teot: 3/ 1 v tai 4/2v Rattijuopumus 1 kuukausi 5 vuotta Törkeä rattijuopumus tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 3 kuukautta 5 vuotta Uusintarikos 5v.aikana Vähintään kaksi rattijuopumusta tai rattijuopumus ja jompikumpi törkeistä liikennerikoksista Vähintään kaksi törkeää liikennerikosta 6 kuukautta 1 vuosi 5 vuotta 5 vuotta 3 Kansainvälistä vertailua 3.1 Yleistä Suomen ajokieltojärjestelmä vastaa periaatteiltaan useissa maissa käytössä olevia virhepistejärjestelmiä. Järjestelmään sisältyy asteittain tiukkenevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on antaa kuljettajalle mahdollisuus liikennekäyttäytymistään korjaamalla välttyä ajokiellolta. Kuljettajaa muistutetaan kirjeellä toistuvien liikennerikkomusten kertymisestä siinä vaiheessa, kun seuraava teko johtaa ajokorttiseuraamukseen. Seuraamus on joko ajokielto taikka varoitus. Toistuvina rikkomuksina laskettavat teot määritellään laissa ja ne ovat kaikki samanarvoisia. Pistejärjestelmässä rikkomukset on pisteytetty, ja pisteet joissakin järjestelmissä lisääntyvät ja toisissa vähenevät rikkomusten myötä. Ajokielto voidaan määrätä, kun virhepistetili on noussut liian korkealle, taikka kuljettajan saamat ajokorttipisteet ovat pudonneet liian alas. Joissakin virhepistejärjestelmissä voidaan pisteiden määrää vähentää vapaaehtoisella koulutuksella. Koulutus voi olla myös pakollinen osa seuraamusjärjestelmää.

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 3 (12) Pistejärjestelmää käyttävissä maissa teot pisteytetään vaihtelevasti. Toisissa järjestelmissä annetaan tekoja koskevat kiinteät pistemäärät, kun taas toisissa on säädetty pisteiden vähimmäis- ja enimmäismäärät ja jätetty harkintavalta täytäntöönpanovaiheeseen. Eri järjestelmissä teot huomioidaan kansallisten arvostusten mukaan. Suomessa otetaan huomioon rikkomukset, jotka tapahtuvat liikenteessä tai joista aiheutuva vaara liikenteen turvallisuudelle on välitön. Esimerkiksi vakuutuksiin liittyviä rikkeitä ei Suomessa lasketa mukaan. Lisäksi Suomen järjestelmässä huomioidaan vain kuljettajan tekemät rikkomukset. Eräissä järjestelmissä voidaan pistejärjestelmällä kerryttää pisteitä myös liikenteen harjoittajalle tai kuljetusten järjestäjälle. EU:n sisällä on keskusteltu seuraamusten yhdenmukaistamisesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, mutta yhteisölainsäädäntöä ei toimeenpanoa lukuun ottamatta ole aiheesta annettu. Monissa jäsenvaltioissa on vastikään säädelty toistuvien liikennerikkomusten seuraamuksista kansallisesti, mikä ei tue käsitystä, että seuraamusjärjestelmää oltaisiin lähitulevaisuudessa harmonisoimassa EU:n tasolla. 3.2 Eri maiden lainsäädäntöä Ruotsi Syyllistyminen toistuvasti rikkomuksiin liikenteessä voi johtaa ajokortin peruuttamiseen. Ajokortin peruuttamista säädellään ns. ajokorttilaissa (Körkortslag 1998:488). Laissa on mainittu kahdeksan vaihtoehtoista tilannetta, joissa ajokortti voidaan peruuttaa. Yksi tilanteista on se, että kuljettaja on toistuvilla rikkomuksilla osoittanut haluttomuutta tai kyvyttömyyttä noudattaa liikennettä tai liikenneturvallisuutta koskevia säännöksiä. Toistuvista rikkomuksista katsotaan olevan kyse, mikäli kuljettaja on syyllistynyt vähintään kolmeen rikkomukseen kahden vuoden aikana. Kun ajokortti peruutetaan, määrätään aika, jona uutta ajokorttia ei saada myöntää (spärrtid). Tämän määräajan tulee olla vähintään kuukausi ja enintään kolme vuotta. Ajokortin peruuttamisen sijaan voidaan kortinhaltijalle antaa varoitus. Varoitus voidaan antaa, mikäli sen erityisistä syistä voidaan katsoa olevan riittävä toimenpide. Jos ajokortti peruutetaan törkeiden rikosten perusteella, tulee määräajan olla vähintään vuosi. Ruotsissa on tutkittu pistejärjestelmän käyttöönottoa (SOU 2000:26). Ehdotuksen mukaan pisteitä annettaisiin rikkomuksesta riippuen 1-4, ajokortti peruutettaisiin, kun kuljettaja saisi vähintään kuusi pistettä ja peruutusaika olisi vähintään kymmenen kuukautta. Pisteet poistettaisiin rekisteristä viiden vuoden kuluttua. Erilaisiin liikennekursseihin osallistumalla voisi pistetiliään vähentää. Koulutukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista ja omakustanteista. Pisteitä annettaisiin monien sakkoihin johtavien liikennerikkomusten perusteella. Lisäksi, pisteitä voisi antaa joistakin vakavammista liikennerikoksista, jotka tavallisesti johtavat päiväsakkoihin. Pistejärjestelmää sovellettaisiin myös vero-, vakuutus- ja rekisteröintirikkomuksiin. Pisteytyksen yleisistä edellytyksistä säädettäisiin laissa. Lisäksi annettaisiin erilliset tarkemmat ohjeet pistetykseen johtavista teoista. Selvityksen jälkeen Ruotsissa ei kuitenkaan ole otettu käyttöön pistejärjestelmää. Norja Norjassa on alkaen ollut voimassa uusi toistuvien liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmä. Vegtrafikkloven 33 1 momentti muutettiin sisällyttäen siihen valtuutuksen säännellä toistuvista rikkomuksista ja pistejärjestelmästä asetuksen tasolla. Asetuksessa on määrätty, mitkä rikkomukset johtavat pisteiden kertymiseen (ylinopeus, liikenneohjauslaitteen noudattamattomuus, laiton ohitus, väistämisvelvollisuuden laiminlyönti). Pääsääntönä on, että yksi rikkomus antaa kaksi pistettä. Poikkeuksena on lievä ylinopeus, jonka seurauksena voi olla vain yksi piste. Mikäli kuljettaja on

4 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 4 (12) kolmen vuoden sisällä saanut vähintään kahdeksan pistettä, on seurauksena ajo-oikeuden poistaminen. Kolmen vuoden määräaika lasketaan jokaiselle rikkomukselle erikseen. Ajokielto kestää pääsääntöisesti kuusi kuukautta. Erityisten lieventävien olosuhteiden perusteella voidaan määrätä tätä lyhyempi ajokielto. Päätöksestä yksittäisten pisteiden antamisesta ei voida valittaa, mutta varsinaisen ajokiellon määrääminen on valituskelpoinen päätös. Asetukseen ei sisällytetty mainintaa liikennekoulutuksesta, mutta lain valtuutussäännös antaa mahdollisuuden lisätä sellainen säännös myöhemmin. Pistejärjestelmään siirtymistä perusteltiin erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisella. Lisäksi, järjestelmän katsottiin olevan kuljettajien selkeämmin ymmärrettävissä, parantavan ennustettavuutta, sekä helpottavan poliisin toimintaa. Pistejärjestelmään siirtymistä valmisteltiin jo 1980-luvulla, mutta sitä ei hyväksytty vedoten mm. järjestelmän raskauteen, kalleuteen ja sen tehottomuuteen liikenneturvallisuuden parantamisessa. Nykyisen sääntelyn perusteluissa korostetaan, että muutoksen vaikutuksia tullaan arvioimaan määrätyn ajan kuluttua, ja yksittäisistä rikkomuksista annettuja pisteitä sekä pisterajaa voidaan tarvittaessa tarkistaa. Ennen kaikkea ammattiliikennejärjestöt kritisoivat pistejärjestelmään siirtymistä, mutta heidän ehdotustaan erityisistä säännöksistä ammattikuljettajille ei hyväksytty. Ensimmäisten tutkimusten perusteella pistejärjestelmän ei ole todettu parantavan liikenneturvallisuutta merkittävästi. Tehtyyn kyselyyn vastanneista ihmisistä kolmasosa ei kokenut, että pistejärjestelmä olisi muuttanut heidän liikennekäyttäytymistään, lähes puolet vastasi sen vaikuttaneen vähän, ja vain noin neljäsosa sanoi sen vaikuttaneen. Kyse oli kuitenkin ihmisten omista käsityksistä, ja tutkimuksen ei todettu antavan ratkaisevaa vastausta pistejärjestelmän vaikutuksista. Ranska Ranskassa on ollut käytössä pistejärjestelmä vuodesta 1992 lähtien. Monista muista vastaavista järjestelmistä poiketen se perustuu käänteiselle mallille (ajokorttipisteet). Alunperin kaikilla kuljettajilla oli 12 pistettä, joista vähennettiin pisteitä rikkomuksien perusteella. Vuonna 2004 sääntelyä uudistettiin ja uusille kuljettajille säädettiin muita alhaisempi alkupistemäärä. Uudet kuljettajat saavat kuusi alkupistettä, ja mikäli he eivät syyllisty rikkomuksiin kolmen vuoden koeaikana, he saavat täydet 12 pistettä. Jos kuljettaja syyllistyy pisteitä poistavaan rikkomukseen koeajalla, alkaa kolmen vuoden koeaika uudestaan. Vähennettäessä 3-5 pistettä uuden kuljettajan on lisäksi osallistuttava koulutukseen. Eri rikkomukset on arvostettu eri arvoisiksi ja yhdestä määrätystä teosta voidaan vakavuudesta riippuen vähentää vaihteleva määrä pisteitä. Esimerkiksi km/h ylinopeudesta vähennetään 1-4 pistettä, yli 40 km/h ylinopeudesta 4 pistettä ja turvavyön käytön laiminlyönnistä yksi piste. Mikäli kuljettaja samalla teolla syyllistyy useampiin rikkomuksiin, voidaan kerralla vähentää enintään kuusi pistettä, ja vakavampien rikkomusten perusteella vastaava raja on kahdeksan pistettä. Pisteet vähennetään joko suoraan sakon antamisen yhteydessä tai tuomioistuimen päätöksen ollessa lopullinen. Pisteiden putoaminen nollaan merkitsee 6 kk:n ajokieltoa. Kuljettajan osittain vähentynyt pistetili palautetaan ennalleen kolmen vuoden rikkeettömän ajanjakson jälkeen. Osallistumalla koulutukseen kuljettaja voi lisätä pistetiliään neljällä pisteellä. Koulutukseen voi kuitenkin osallistua vain kerran kahdessa vuodessa. Säädettäessä uusien kuljettajien erityisasemasta pistejärjestelmää kehitettiin myös muulla tavoin. Koulutuksesta on tullut entistä tärkeämpi osa järjestelmää. Tavoitteena parantaa kuljettajien tietoja liikenneturvallisuudesta ja saada kuljettajat paremmin huomioimaan ajamisen interaktiivisuus ja sosiaalisuus sekä vähentää heidän kielteistä käyttäytymistään. Kursseilla on kaksi ohjaajaa, joista

5 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 5 (12) toinen on psykologi ja toinen on erikoistunut liikennekoulutukseen. Kurssit ovat kahden päivän mittaisia. Ranskan pistejärjestelmää on arvioitu sen voimassaoloajan aikana. Varsinkin ensimmäisten vuosien aikana sen todettiin vähentäneen liikenteessä kuolleiden määrää ja parantaneen liikenneturvallisuutta. Viime vuonna tehtyjen muutosten toivotaan yhä parantavan pistejärjestelmän positiivisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan n. 80 % rikoksentekijöistä on miehiä, nuoret ovat suhteessa määräänsä usein osallisina onnettomuuksissa, ylinopeus on syynä pisteiden vähentämiseen lähes joka toisessa tapauksessa (47 %), turvavyön tai kypärän käyttöpakon laiminlyönti joka neljännessä tapauksessa ja alkoholi liittyy pisteiden vähentämiseen vähemmän kuin joka kymmenennessä tapauksessa. Mainitut kategoriat olivat kolme tavallisinta syytä pistemenetyksiin. Saksa Myös Saksassa on käytössä järjestelmä, jossa pisteiden kertyminen liikennerikkomusten seurauksena voi johtaa ajo-oikeuden poistamiseen. Pistejärjestelmä otettiin Saksassa käyttöön jo 1970-luvun alussa. Jos kuljettajalle kertyy 18 virhepistettä, on seurauksena ajokortin peruuttaminen. Kun päätös ajokortin peruuttamisesta tehdään, määrätään samalla määräaika uuden kortin saamiselle, joka yleensä on 6 kk. Pisteitä annetaan mm. ylinopeudesta, väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä, punaisia päin ajamisesta ja laittomasta ohituksesta. Pienemmistä rikkomuksista annetaan 1-4 pistettä ja vakavammista 5-7. Vakavimpia seitsemän pisteen tekoja ovat tieliikenteen vaarantaminen ja yli 1,1 promillen rattijuopumus. Järjestysrikkomuksiksi katsottavista teoista seuraa 1-4 pistettä. Yksittäisistä pisteytyspäätöksistä ei voi valittaa. Pisteet poistetaan 2-10 vuoden kuluessa riippuen rikkomuksen vakavuudesta. Osallistumalla koulutukseen voidaan vähentää kertynyttä pistemäärää. Koulutusta voidaan kuitenkin käyttää pisteiden vähentämiseen, mutta vain kerran viiden vuoden sisällä. Koulutuksesta tulee pakollista pisteiden määrän ollessa Pisteiden saavuttaessa tason 8-13 ajokortinhaltijalle lähetetään kirjallinen varoitus ja häntä kehotetaan osallistumaan koulutusohjelmaan. Koulutuksen on todettu olevan tärkeä osa pistejärjestelmää, ja sen vaikutus on ollut merkittävä varsinkin rattijuopoille. Iso-Britannia Liikennerikkomukset on jaettu kolmeen ryhmään vakavuusasteen mukaan. Usein ajokiellon määrääminen on vain mahdollista, mutta joidenkin vakavampien rikosten ja määrätyn pistemäärän jälkeen, ajokielto on pakko määrätä. Tietyistä vakavammista liikennelainsäädännön rikkomuksista annetaan virhepisteitä. Kun kuljettajalle on kertynyt 12 pistettä, ajokieltoon määrääminen on pakollista. Uusia kuljettajia koskee tiukemmat rajat, ja heidät määrätään ajokieltoon, kun kuusi pistettä on kertynyt kahden vuoden koeajan sisällä. Pistemäärät vaihtelevat eri rikkomusten ja niiden vakavuuden perusteella. Esim. ylinopeus antaa 3-6 pistettä ja varomaton ajo (usein onnettomuuden yhteydessä) 3-9 pistettä. Pisteet poistetaan rekisteristä kolmen vuoden jälkeen. Mikäli ajokielto on seurausta yksittäisestä teosta, kuljettajan aikaisemmat pisteet säilyvät rekisterissä ajokiellosta riippumatta. Ajokielto pisteiden perusteella sitä vastoin poistaa kuljettajalle kertyneet pisteet. Mikäli ajokortti poistetaan 12 pisteen perusteella, on kuljettajalla aina oikeus viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Iso-Britanniassa on moniin muihin maihin verrattuna varsin pitkät ajokiellot. Langettavan tuomion kohdalla on ajokiellon kesto vähintään kuusi kuukautta. Kuljettajan on haettava oikeudelta ajokiellon poistamista. Yli kahden vuoden ajokielloissa kuljettaja voi määrätyn ajan kuluttua anoa ajokiellon lyhentämistä. Ajokortin rikemerkinnät säilyvät kuitenkin laissa säädetyn ajan kuljettajan ajokortilla. Rikkomuksesta riippuen kyseinen ajanjakso on neljä tai yksitoista vuotta.

6 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 6 (12) Luxemburg Luxemburgissa on ollut käytössä pistejärjestelmä marraskuusta 2002 lähtien. Järjestelmä muistuttaa kovasti Ranskassa olevaa järjestelmää. Kuljettajilla on 12 lähtöpistettä, josta vähennetään vaihteleva määrä pisteitä tehdystä rikkomuksesta riippuen. Pisteitä vähentävät teot on jaettu merkittäviin (4-6 pistettä), vakaviin (2 pistettä) ja sellaisiin, jotka koskevat matkustajien turvallisuutta (1 piste). Jos kuljettaja samanaikaisesti syyllistyy useampaan rikkomukseen, voidaan häneltä kerralla vähentää enintään kuusi pistettä, tai kahdeksan, jos yksi teoista katsotaan vakavaksi. Kuljettajan pistetili palaa 12 pisteeseen, jos hän ei kolmeen vuoteen ole syyllistynyt rikkomuksiin. Osallistumalla vapaaehtoiseen koulutukseen kuljettaja voi saada takaisin kolme pistettä. Kurssiin voi kuitenkin osallistua vain kerran kolmen vuoden aikana. Pistetilin vähentyessä nollaan kuljettaja menettää ajokorttinsa 12 kk:n ajaksi. Menettäessään koko pistetilinsä uudelleen on ajokielto voimassa 24 kk. Jos kuljettaja menettää ajo-oikeutensa, tulee hänen osallistua pakolliseen koulutukseen, joka kestää viisi päivää. Järjestelmä ulottuu samoin tavoin maan omiin asukkaisiin ja ulkomaalaisiin. Ulkomaalaisille, jotka syyllistyvät rikkomuksiin Luxemburgissa, avataan virtuaalinen ajokortti. Tämä järjestelmä on tärkeä keino ulkomaalaisten tekemien liikennerikkomusten ehkäisyssä. Tietyillä teoilla (esim. virheelliset renkaat) voi olla vaikutuksia niin kuljettajaan kuin ajoneuvon omistajaan. Liikenneministeriön tehtävänä on mm. kirjallisesti ilmoittaa kuljettajille pistemenetyksistä, sekä hyväksyä kursseja pitävät henkilöt. Italia Italiassa tuli voimaan uusi tieliikennelaki kesäkuussa Ajokortin lähtöpistemäärä on 20, josta rikkomuksiin syyllistymällä sakon yhteydessä vähennetään pisteitä pistetaulukon mukaisesti Törkeimmistä liikennerikkomuksista vähennetään 10. Jos kuljettaja menettää kaikki 20 pistettään, hänen tulee 30 päivän sisällä suorittaa autokoulussa jatkokurssi tai ajokortti poistetaan häneltä pysyvästi. Jos pistemäärä on vähentynyt mutta ei ole nollassa, voi kuljettaja saada takaisin pisteitä joko suorittamalla ylimääräisiä autokoulun kursseja (normaalisti enintään 6 pistettä 12h/2vkoa, ammattikuljettajat enintään 9 pistettä 18h/1kk:n aikana) tai kahden vuoden rikkeettömällä ajolla. Jälkimmäisessä tapauksessa kuljettajan pistemäärä voidaan palauttaa 20 pisteeseen. Uusi laki on ankarampi nuorille kuljettajille, joilta otetaan tupla pistemäärä kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana. Italiassa ulkomaalaisella ajokortilla ajavaan henkilöön sovelletaan samaa lakia kuin italialaisiin. Ulkomaalaisen on maksettava rikesakko välittömästi ja liikenneministeriön tietokantaan merkitään kyseisen henkilön menettämä pistemäärä. Espanja Espanjassa pistejärjestelmä on otettu käyttöön heinäkuussa Luxemburgin tavoin myös Espanja on ottanut mallia Ranskan järjestelmästä. Kuljettajat saavat 12 lähtöpistettä, joista vähennetään 2-6 pistettä eri rikkomuksiin syyllistymisen myötä. Osallistumalla 15 tuntia kestävälle kurssille, kuljettaja voi saada takaisin neljä pistettä. Jos kuljettajan ajo-oikeus peruutetaan, tulee hänen osallistua 30 tunnin mittaiseen koulutukseen. Ajokorttia voi hakea uudestaan aikaisintaan 6 kk:n kuluttua. Ammattikuljettajat voivat jouduttaa ajankohtaa, jolloin he osallistuvat kurssiin, mutta muuten heitä koskevat samat virhepisteet kuin muita kuljettajia. Irlanti Irlanti siirtyi pistejärjestelmään syksyllä Kuljettaja voi saada pisteitä neljästä eri rikkomuksesta: ylinopeus, ei vakuutusta, ei turvavyötä, huolimaton ajo. Mikäli kuljettaja saa 12 pistettä kolmen vuoden aikana, menettää hän ajokorttinsa 6 kk:n ajaksi. Pistetili tyhjenee kolmen vuoden jälkeen,

7 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 7 (12) jos pistemäärä ei ole saavuttanut 12. Pisteitä annetaan pistetaulukon mukaisesti 1-5. Määrätyn teon eriasteista moitittavuutta ei huomioida pisteitä annettaessa. Mikäli kuljettaja syyllistyy esim. ylinopeuteen, saa hän kuitenkin kaksi pistettä hyväksyessään sakon heti, mutta neljä pistettä mikäli hän vie asian tuomioistuimeen ja häviää. Sakon määrä nousee samalla. Tanska Tanskassa otettiin syyskuun alussa 2005 käyttöön järjestelmä, jossa lasketaan toistuvia liikennerikkomuksia ilman pisteytystä. Tiettyihin rikkomuksiin syyllistyminen kolme kertaa kolmen vuoden sisällä johtaa ajokieltoon. Uusilla kuljettajilla kaksi rikkomusta kolmessa vuodessa johtaa ajokieltoon ja joutuu osallistumaan sekä teoria- että ajokoulutukseen. Hollanti Myös Hollannissa lasketaan toistuvia rikkomuksia ilman rikkomusten pisteytystä. 4 Pistejärjestelmän käyttöönotto Suomessa 4.1 Yleistä Suomessa on siis nykyisinkin käytössä järjestelmä, jossa liikennerikkomusten kertymisen perusteella kuljettaja voidaan määrätä ajokieltoon. Pistejärjestelmä ei siis aiheuttaisi suurta rakenteellista muutosta. Pistejärjestelmään siirtymisen keskeinen etu olisi mahdollisuus antaa liikennerikkomuksille eri painoarvot. Nykyisin kaikki järjestelmään kuuluvat liikennerikkomukset ovat samanarvoisia, mutta pistejärjestelmässä liikenneturvallisuuden kannalta vakavammiksi arvioiduille teoille voitaisiin antaa korkeampi pistearvo ja niihin syyllistyminen johtaisi siten nopeammin ajokieltoon. Pistejärjestelmään siirtyminen lisäisi todennäköisesti myös toistuviin liikennerikkomuksiin liittyvien seuraamusten tunnettavuutta. Uudistuksen yhteydessä olisi syytä lisäksi arvioida, onko pistejärjestelmään tarvetta sisällyttää muitakin liikennerikkomuksia kuin nykyisessä rikkomusten lukumäärään perustuvassa järjestelmässä on. Pistejärjestelmää suunniteltaessa on ensimmäiseksi tehtävä valinta virhepisteiden kertymisen ja ajokorttipisteiden vähenemisen välillä. Valinnalla on todennäköisesti vaikutus rekisterijärjestelmään tehtävien muutosten määrään, mutta tästä ei ole vielä tässä vaiheessa tarkkaa arviota. Alustavien arvioiden perusteella virhepisteiden kertyminen olisi kuitenkin sopivampi suomalaiseen ajokieltojärjestelmään. Tähän ratkaisuun on päädytty myös Norjassa. Ruotsissa tehdyssä pistejärjestelmää koskevassa tutkimuksessa suositeltiin niin ikään virhepisteiden kertymiseen perustuvaa pistejärjestelmää. Toistuvista liikennerikkomuksista määrättävien ajokieltojen kestoon tuli muutos maaliskuussa 2005 ajokiellon vähimmäispituuden säätämisellä. Sen vuoksi pistejärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ei olisi välttämättä tarvetta puuttua ajokieltojen pituuksiin. Tarkemmat ohjeet ajokiellon pituudesta ja määräämisestä on annettu sisäasiainministeriön ohjeessa (SM /Vi-3). Samassa ohjeessa on myös määräykset ajokiellon sijasta annettavan varoituksen käytöstä. Pistejärjestelmän säätämisellä ei ole tarkoitus puuttua varoituksen käyttöön. Ajokiellon vaikutus esimerkiksi kuljettajan toimeentuloon voitaisiin siis jatkossakin huomioida, jos edellytykset varoituksen antamiseen

8 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 8 (12) ovat olemassa. Sen sijaan ammattikuljettajien lievempää kohtelua pistejärjestelmässä ei liikenneturvallisuussyistä voida pitää hyväksyttävänä. 4.2 Pistejärjestelmän piiriin kuuluvat liikennerikkomukset Nykyisin toistuvina ajokieltoon johtavia liikennerikkomuksia ovat tieliikennelain 75 :n 2 momentin 5-kohdan mukaan tieliikennelain nojalla rangaistavat teot, rikoslaissa olevista teoista liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako tieliikenteessä sekä ajoneuvolain 96 :n 2 momentissa tarkoitettu ajoneuvorikkomus (14 kohtaa sisältävä luettelo ajoneuvolain säädösten rikkomisesta). Rajoituksena on, että rikesakolla rangaistavista teoista ainoastaan ylinopeusrikkomukset otetaan huomioon. Lisäksi toistuviin rikkomuksiin lasketaan liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu paljastinlaiterikkomus. Tarvetta joidenkin nykyiseen järjestelmään kuuluvien tekojen jättämiselle pistejärjestelmän ulkopuolelle ei ole tiedossa, joten lähtökohtaisesti ne muodostaisivat pistejärjestelmän perustan. Sen sijaan tulee harkita eräiden uusien tekojen sisällyttämistä pistejärjestelmään, koska eri tekojen vakavuudessa olevat erot voidaan huomioida pisteytyksessä. Kriteerinä teoille voitaisiin pitää, että ne koskevat kuljettajan tekemistä tai laiminlyöntiä eivätkä esimerkiksi kuljetuksen järjestäjää. Lisäksi teoilla tulisi olla suorahko liittymä liikenneturvallisuuteen, minkä vuoksi esimerkiksi ajoneuvon vakuuttamiseen liittyviä laiminlyöntejä ei alustavasti ole ajateltu ottaa pistejärjestelmään. Tieliikennelain rikesakolla rangaistavista teoista tulisi niiden tärkeän liikenneturvallisuusvaikutuksen vuoksi ottaa pistejärjestelmään ainakin turvalaitteiden käytön laiminlyönti ja mahdollisesti myös viestintälaitteiden ajon aikaiseen käyttöön liittyvä rikkomus. Useassa Euroopan maassa pistejärjestelmään kuuluu myös vakavampia liikennerikoksia, kuten esimerkiksi suomalaiseen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen rinnastettavat teot tai rattijuopumukset. Näitä tekoja, joista nykyisin seuraa ajokielto yhden teon perusteella, ei Suomessa ole tarkoitus ottaa mukaan pistejärjestelmään. Sama koskee myös liikenneturvallisuuden vaarantamista, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, sekä kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Pistejärjestelmä tulisi siis alustavien arvioiden mukaan kattamaan tieliikennelain 75 :n 2 momentin 5-kohdassa mainitut teot sekä joitakin uusia tekoja, joista ei nykyisin ole voitu määrätä ajokieltoa. 4.3 Pisteytys ja virhepistetilin tyhjentyminen Lähtökohtana on tässä käytetty virhepisteiden kertymiseen perustuvaa järjestelmää, jollainen on käytössä esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tekojen luokittelu eri pistemääriin on välttämätöntä, jotta pistejärjestelmä eroaisi nykyisin käytössä olevasta rikkomusten lukumäärään perustuvasta järjestelmästä. Käytössä olevissa pistejärjestelmissä tekojen porrastuksen laajuus vaihtelee maittain, mikä on seurausta jo siitä, että osassa maista järjestelmään kuuluu vakavuudeltaan hyvin erilaisia tekoja. Jos pistejärjestelmään kuuluu vain vakavuudeltaan lähellä toisiaan olevia liikennerikkomuksia, ei laajan porrastuksen käyttö ole perusteltua. Pienillä pistemäärillä ja porrastuksella ajokieltoon määräämiseen johtava kokonaispistemäärä jää melko alhaiseksi, mikä voi myös helpottaa järjestelmän hahmottamista. Norjassa liikennerikkomuksesta saa pääsääntöisesti kaksi pistettä. Poikkeuksena on lievä ylinopeus, josta voi selvitä yhdellä pisteellä. Norjan pistejärjestelmä on itse asiassa melko lähellä Suomessa nykyisin olevaa järjestelmää, koska lähes kaikki rikkomukset ovat samanarvoisia. Suomessa piste-

9 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 9 (12) järjestelmään kuuluisi huomattavasti enemmän liikennerikkomuksia, joten aivan näin suppeaan porrastukseen ei meillä voitane päätyä. Erityisesti tieliikennelain nojalla rangaistavia tekoja on hyvin erilaisia, minkä vuoksi asteikko voisi olla esimerkiksi yhdestä kolmeen pisteeseen. Pistejärjestelmän yksinkertaisuus puoltaisi kiinteitä tekokohtaisia pistemääriä, mutta tämä estäisi tilannekohtaisen harkinnan ja erityisolosuhteiden huomioimisen. Ratkaisuna voisi olla, että osalle teoista määrättäisiin kiinteä pistemäärä ja osalle tietty vaihteluväli. Esimerkiksi ylinopeus- ja ylikuormarikkomukset voitaisiin porrastaa ylityksen suuruuden mukaan. Kaikkien yksittäisten tekojen pistemäärää ei liene tarpeen säätää laissa tai asetuksessa, vaan esimerkiksi tieliikennelain nojalla rangaistavista teoista voitaisiin lain mukaan määrätä virhepistemäärä koko asteikolta (1-3). Tarkempi tekokohtainen ohjeistus voitaisiin antaa sisäasiainministeriön ohjeella. Tämä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi lainsäädäntöä. Ajokiellon määräämiseen johtavan kokonaispistemäärän tulisi liikenneturvallisuussyistä olla sellainen, ettei toistuvasti liikennerikkomuksiin syyllistyvien ajokorttiseuraamuksiin tehdä lievennyksiä. Pistejärjestelmän ankaruuden vertaaminen nykyiseen järjestelmään ei ole yksinkertaista. Pistejärjestelmässä ajokieltoon määräämisen ajankohta riippuisi suuresti siitä millaisiin rikkomuksiin kuljettaja on syyllistynyt, kun taas nykyisin merkitystä on vain rikkomusten lukumäärällä. Kokonaispistemäärä tulisi valita siten, että osassa tilanteista ajokieltoon määrääminen edellyttäisi nykyistä useampaa rikkomusta (rikkomukset lieviksi arvioituja) ja osassa nykyistä vähäisempää määrää rikkomuksia (rikkomukset vakavampia). Lisäksi keskeinen merkitys on sillä, miltä ajalta rikkomukset lasketaan, eli pistejärjestelmässä rikkomusten vanhentumisajalla. Käytössä olevissa pistejärjestelmissä jokaisella liikennerikkomukselle lasketaan yleensä erikseen vanhentumisaika, joka voi olla kaikille rikkomuksille sama (Norja ja Iso-Britannia) tai rikkomuksen vakavuuden mukaan vaihtuva (Saksa). Vanhentumisajat ovat Norjassa ja Iso-Britanniassa kolme vuotta ja Saksassa 2-10 vuotta. Pistejärjestelmän yksinkertaisuuden näkökulmasta kiinteää vanhentumisaikaa voidaan pitää Suomeen parempana vaihtoehtona. Rikkomusten vakavuus voidaan lisäksi riittävästi huomioida pisteytyksessä, joten erilliset vanhentumisajat eivät ole välttämättömiä. Nykyisin ajokieltoon johtaa syyllistyminen kolmeen liikennerikkomukseen vuoden tai neljään kahden vuoden kuluessa. Pistejärjestelmässä vanhentumisaika voisi Norjan ja Iso-Britannian mallin mukaan olla hieman nykyistä pidempi kolme vuotta. Jos pisteasteikoksi oletetaan yhdestä kolmeen, voisi ajokieltoon johtava kokonaispistemäärä olla tällöin esimerkiksi kahdeksan. Kokonaispistemäärä riippuu tietenkin siitä miten eri teot pisteytetään asteikolla. Käytännössä kahdeksan kokonaispistemäärällä useimmat teot olisivat yhden tai kahden virhepisteen arvoisia. Näitä voisivat olla myös yleisimmät rikkomukset eli ylinopeudet jaettuna kahteen luokkaan. Kolmen virhepisteen tekoja voisivat olla eräät vakavimmat tai erityistä suunnitelmallisuutta osoittavat teot, kuten paljastinlaiterikkomus, joka osoittaa piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja liikenneturvallisuutta kohtaan. Lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla tulisi pistejärjestelmässäkin olla tiukemmat edellytykset ajooikeuden voimassaololle, etenkin jos rikkomusten vanhentumisaika on lyhytaikaisen ajokortin voimassaoloa pidempi kolme vuotta. Näin on myös useissa eurooppalaisissa pistejärjestelmissä. Ajooikeuden menettämiseen johtava virhepistemäärä voisi lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla olla esimerkiksi neljä. Ajokiellon kärsimisen jälkeen virhepistetili nollautuisi kaikilla kuljettajilla. Vaihtoehtoisesti kahdeksan virhepisteen ylittävät pisteet viimeisestä liikennerikkomuksesta jäisivät voimaan. Edellä esitetyllä mallilla pistejärjestelmää voitaisiin luonnehtia osin nykyistä rikkomusten lukumäärään perustuvaa järjestelmää ankarammaksi ja osin lievemmäksi. Toisaalta sitä voisi myös pitää

10 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 10 (12) aiempaa oikeudenmukaisempana, koska pistejärjestelmä huomioisi nykyistä paremmin tekojen luonteen. Vakavammiksi arvioituihin tekoihin syyllistyminen johtaisi jatkossa nykyistä nopeammin ajokieltoon, mutta lievempiä, usein tahattomiakin, rikkomuksia sallittaisiin nykyistä enemmän. Esimerkiksi nykyisin lieviin ylikuormiin syyllistymisestä seuraavaa ajokieltoa on usein pidetty ammattiautoilijalle kohtuuttomana seurauksena. Pistejärjestelmässä lievät ylikuormat ja lievät ylinopeudet voitaisiin luokitella yhden pisteen teoiksi, joista ei seuraisi ajokieltoa kuin vasta kahdeksannesta teosta kolmen vuoden sisällä. 4.4 Koulutukseen osallistuminen virhepisteiden vähentäjänä Useissa eurooppalaisissa pistejärjestelmämaissa kuljettajalla on mahdollisuus liikennekoulutukseen osallistumalla vähentää virhepisteitä tai lisätä ajokorttipisteitä. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin poikkeuksetta rajattu niin, ettei sen avulla voi toistuvasti parantaa pistetilannetta. Norjassa koulutusmahdollisuus ei ole käytössä. Useassa Euroopan maassa koulutusta on yleisesti käytetty yhtenä liikennerikosseuraamuksena ja näissä maissa koulutus on liitetty myös pistejärjestelmään. Pohjoismaissa koulutuksen käyttöön seuraamuksena on suhtauduttu epäilevämmin. Toistuvasti liikennerikkomuksiin syyllistymisen taustalla ei yleensä ole puuttuvat tiedot tai taidot, vaan liikennettä koskevat asenteet, joihin lyhyehköillä kursseilla vaikuttaminen on vaikeaa. Liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnan jäsenet vastustivat lähes yksimielisesti koulutuksen liittämistä pistejärjestelmään Suomessa. Koulutuksen kyseenalaisen tehokkuuden lisäksi asiaan liittyy useita käytännön ongelmia. Koulutusjärjestelmän tulisi olla valtakunnallinen ja sen aikaan saaminen veisi huomattavasti aikaa, koska valmista järjestelmää ei ole. Liikenneturvan kouluttajien osana yhdyskuntapalvelua vetämät liikennekurssit eivät sovellu koulutusjärjestelmän pohjaksi eikä toistuviin liikennerikkomuksiin syyllistyneiden koulutus kuulu varsinaisesti Liikenneturvan tehtäviinkään. Autokoulut voisivat olla kiinnostuneita tehtävästä, mutta nykyisin autokoulunopettajan koulutus ei anna riittäviä valmiuksia tämän kohderyhmän koulutukseen. Ennen opettajien kouluttamista tulisi myös selvittää optimaalisen koulutuksen sisältö. Lisäksi olisi tietenkin ratkaistava kuka koulutuksen maksaa. Jos kuljettaja velvoitetaan maksamaan koulutus, nousee esiin kysymys siitä, että kaikilla ei ole siihen varaa. Julkisin varoin rahoitettu koulutus tuntuu nykyisessä taloudellisessa tilanteessa epätodennäköiseltä. Näillä perusteilla pistejärjestelmän valmistelussa lähdetään siitä, että koulutus ei ainakaan alkuvaiheessa tule osaksi uutta järjestelmää. 4.5 Siirtyminen nykyisestä järjestelmästä pistejärjestelmään Siirtyminen nykyisestä liikennerikkomusten lukumäärään perustuvasta järjestelmästä pistejärjestelmään ei ole yksinkertainen. Jos ajokieltoon määräämiseen vaadittava lukumäärä rikkomuksia on tapahtunut ennen pistejärjestelmän voimaantuloa, noudatettaisiin nykyistä lakia. Ongelmallinen on tilanne, jossa osa rikkomuksista on sattunut nykyisen lain voimassaoloaikana ja osa pistejärjestelmän aikana. Vaihtoehtoja on kaksi: ennen pistejärjestelmää tapahtuneet teot pisteytetään jälkikäteen tai vanhat rikkomukset poistetaan ja pistejärjestelmän alkaessa kaikkien virhepistemäärä on nolla. Ensimmäinen vaihtoehto olisi liikenneturvallisuuden näkökulmasta parempi, mutta sen toteutukseen liittyy huomattavia vaikeuksia. Vanhojen tekojen pisteyttäminen olisi valtava manuaalinen tehtävä, jonka suorittamiseen olisi vaikea löytää resursseja. Lisäksi kaikkien tekojen pisteyttäminen jälkikäteen ei olisi helppoa. Jos samasta teosta voidaan antaa eri pistemääriä, olisi kuljettajien oikeusturvan takia käytännössä valittava alin pistemäärä. Todennäköisempi vaihtoehto olisikin pistejärjestelmän aloit-

11 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 11 (12) taminen nollapistetilanteesta, minkä etuna olisi helpomman toteutettavuuden lisäksi se, että kuljettajilla ei olisi uuden järjestelmän alkaessa epäselvyyttä omasta pistetilanteestaan. 4.6 Rekisteriuudistus ja toteutusmahdollisuudet Ajoneuvohallintokeskuksen palvelujen kokonaisuudistushankkeen (PALKO) etenemisellä on keskeinen merkitys pistejärjestelmän käyttöönotolle. Uudistuksen piti valmistua vuoden 2011 aikana, mutta näyttää siltä että ajoneuvoprojektin käyttöönoton viivästyminen lykkää hieman myös viimeisenä vuorossa olevan kuljettajaprojektin valmistumista. Uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon myös pistejärjestelmän sille asettamat vaatimukset, mutta ongelmana on pistejärjestelmän käyttöönotto ennen PALKO:n valmistumista. Se vaatisi isoja, jopa satojen henkilötyöpäivien, muutoksia nykyisin käytössä olevaan liikennetietojärjestelmään. Tämä ei ole mahdollista, koska kaikki voimavarat on keskitetty uuden järjestelmän kehittämiseen. Tarvittavia työntekijöitä ei ole saatavissa muualta, joten uuden järjestelmän valmistumista jouduttaisiin entisestään lykkäämään. Jos osa pistejärjestelmän eduista halutaan mahdollisimman nopeasti käyttöön, on yksi vaihtoehto lisätä muutamia uusia liikennerikkomuksia nykyisin käytössä olevaan rikkomusten lukumäärään perustuvaan järjestelmään. Esimerkiksi turvalaitteiden laiminlyönti voisi olla rikkomus, joka liikenneturvallisuusnäkökulmasta olisi syytä huomioida ajokieltojärjestelmässä. Toteutuksen vaatimat rekisterimuutokset ovat melko pieniä ja ne voidaan toteuttaa ennen PALKO:n valmistumista. 5 Vaikutusarviointia 5.1 Liikenneturvallisuusvaikutukset Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on pistejärjestelmään siirtymisellä arvioitu olleen selvästi myönteinen liikenneturvallisuusvaikutus. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että näin kävisi myös Suomessa. On tärkeää huomata, että Suomessa on jo voimassa järjestelmä, jossa toistuvien liikennerikkomusten perusteella määrätään ajokielto. Ranskassa ja Italiassa näin ei ollut, ja näissä maissa tehtiin pistejärjestelmän voimaantulon yhteydessä myös muita liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Norjassa tehtyjen ensimmäisten arvioiden mukaan pistejärjestelmä ei merkittävästi parantanut liikenneturvallisuutta. Ei voida odottaa, että pistejärjestelmä parantaisi merkittävästi liikenneturvallisuutta Suomessa. Myönteisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, että muutoksen saama julkisuus todennäköisesti lisäisi järjestelmän tunnettavuutta. Toisaalta nykyjärjestelmäkin on ainakin niiden tiedossa, jotka liikennerikkomuksiin ovat syyllistyneet, koska AKE lähettää heille muistutuskirjeen ennen kuin ajokieltoon johtava määrä rikkomuksia on täynnä. Liikenneturvallisuutta voi edistää se, että rikkomusten eri painoarvon myötä pistejärjestelmä voi paremmin ehkäistä törkeämpiä rikkomuksia, koska niihin syyllistyminen johtaisi nykyistä nopeammin ajokieltoon. Ennalta estävän vaikutuksen määrään vaikuttaa kuitenkin suuresti liikennevalvonnan tehokkuuden kautta koettu kiinnijäämisriski. Myönteinen vaikutus voisi olla myös sillä, että pistejärjestelmä koettaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja siten hyväksyttävämmäksi, koska kaikki rikkomukset eivät enää olisi samanarvoisia.

12 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Sivu 12 (12) 5.2 Taloudelliset vaikutukset Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset pistejärjestelmän luomisesta kohdistuvat AKE:een, joka vastaa kuljettajia ja ajoneuvoja koskevista rekistereistä. Pistejärjestelmän huomioiminen vaikuttaa PALKO:n kuljettajaprojektin työmäärään, mutta kustannukset eivät todennäköisesti lisäänny merkittävästi, jos pistejärjestelmän pääpiirteet ovat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selvillä rekisterijärjestelmää rakennettaessa. Valmiin rekisterin muuttaminen sen sijaan aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Eräisiin oikeus- ja poliisihallinnon rekistereihin jouduttaisiin todennäköisesti myös tekemään muutoksia, mutta työmäärä on pienehkö. Pistejärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi myös huomattavaa määrää eri viranomaisten koulutusta ja muutoksesta tiedottamista. 6 Liikenne- ja viestintäministeriön jatkotoimenpiteet Virkamiestyönä tehty taustamuistio lähetetään kesäkuussa 2007 lausuntokierrokselle ja avoimeen keskusteluun. Tämän jälkeen asiaa viedään eteenpäin siltä pohjalta, jolla näyttäisi olevan liikenneturvallisuuden kannalta myönteistä vaikutusta. Mikäli pistemalliin esittämiseen päädytään, järjestelmän perusrakenteen pitäisi olla selvillä vuoden 2008 alkuun mennessä. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että AKE:lla pitäisi olla ajoissa mahdollisimman tarkat tiedot järjestelmästä kuljettajapuolen rekisteriä rakennettaessa (ajokorttirekisterin PALKO-muutokset toteutunevat 2011 jälkeen). Jos päätetään pitää nykyinen rikkomusten lukumäärään perustuva malli, siihenkin voidaan tehdä parannuksia, esimerkiksi lisätään turvalaitteiden käytön laiminlyönti niihin rikkomuksiin, jotka toistuessaan voivat johtaa ajokieltoon.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Esitys koskee rikosperustein määrättäviä määräaikaisia ajokieltoja, joissa toimivalta

Lisätiedot

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Hallituksen esitys eduskunnalle 21.10.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen AJOKORTTILAKI Toteutetaan EU:n III ajokorttidirektiivin edellyttämät muutokset, joita

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 21.9.2007 Liikenneturvallisuusyksikkö hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 21.9.2007 Liikenneturvallisuusyksikkö hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 21.9.2007 Liikenneturvallisuusyksikkö hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen LAUSUNTOYHTEENVETO Ajokorttiseuraamusjärjestelmän kehittäminen - liikennerikkomusten pisteytys

Lisätiedot

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia sällä menetetyn ajo-oikeuden takaisin saamisesta. muutettavaksi.

Lisätiedot

Hallitusneuvos Eija Maunu Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi; eija.maunu@lvm.fi

Hallitusneuvos Eija Maunu Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi; eija.maunu@lvm.fi Hallitusneuvos Eija Maunu Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi; eija.maunu@lvm.fi Asia: Lausuma koskien luonnosta hallituksen esityksiksi ajokorttilaiksi ja eräiksi

Lisätiedot

Rikosperusteinen määräaikainen ajokielto

Rikosperusteinen määräaikainen ajokielto Antero Olli Rikosperusteinen määräaikainen ajokielto 1. Johdanto Ajokielto on ajo-oikeuteen kohdistuva seuraamus, jolla pyritään estämään ajoneuvon kuljettajan osallistuminen liikenteeseen silloin, kun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 706/2011 Laki. kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 706/2011 Laki. kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011 706/2011 Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Ajokorttiseuraamusjärjestelmän kehittämiseen pisteytysjärjestelmäperiaatteiden mukaisesti on sitouduttava ja sille on määrättävä selvä aikataulu.

Ajokorttiseuraamusjärjestelmän kehittämiseen pisteytysjärjestelmäperiaatteiden mukaisesti on sitouduttava ja sille on määrättävä selvä aikataulu. 1 Suomen eduskunta 16.11.2010 Liikenne- ja viestintävaliokunta AJOKORTTILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Työkaluja ajokyvyn arviointiin

Työkaluja ajokyvyn arviointiin Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä.

Nykytila edellyttää turvallisuuspainotteisen ja vastuullisen liikennepolitiikan laajaalaista terävöittämistä. 1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 5.12.2012 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta

HE 36/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alkolukolla valvotusta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2009 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään ammattipätevyydestä, joka kuljettajalta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 545. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 545. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999 N:o 545 560 SISÄLLYS N:o Sivu 545 rikoslain muuttamisesta... 1329 546 tieliikennelain muuttamisesta... 1333 547 vesiliikennelain

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

HE 212/2010 vp. annetun lain ja taksinkuljettajien ammattipätevyydestä. uuden lain johdosta. Lisäksi esitykseen sisältyvät

HE 212/2010 vp. annetun lain ja taksinkuljettajien ammattipätevyydestä. uuden lain johdosta. Lisäksi esitykseen sisältyvät Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ajokorttilaki. Esityksen tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Anna Husa SUOMALAINEN AJOKIELTO MENETTELY SUHTEESSA EUROO- PAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEEN Tarkastelussa ne bis in idem -periaate Julkisoikeuden Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

HE 24/2015 vp ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 :n muuttamisesta. LiV 23.9.2015, Yli-insinööri Maria Rautavirta, LVM

HE 24/2015 vp ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 :n muuttamisesta. LiV 23.9.2015, Yli-insinööri Maria Rautavirta, LVM HE 24/2015 vp ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 :n muuttamisesta LiV 23.9.2015, Yli-insinööri Maria Rautavirta, LVM Lakiehdotuksen EU-tausta Mopojen, moottoripyörien, nelipyörien

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2012 vp

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2012 vp LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajokorttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Tieliikennelaki-seminaari 13.6.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Eteläesplanadi 16, Helsinki. Seminaarin avaus Liikenneministeri Merja Kyllönen

Tieliikennelaki-seminaari 13.6.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Eteläesplanadi 16, Helsinki. Seminaarin avaus Liikenneministeri Merja Kyllönen 1(15) Tieliikennelaki-seminaari 13.6.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Eteläesplanadi 16, Helsinki Tieliikennelain kokonaisuudistushanke käynnistettiin 13.6.2013 liikenne- ja viestintäministeriössä

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikesakkomenettelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta ajoneuvon haltijan vastuun toteuttamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa ESITYKSEN

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua.

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. 28.11.2013 IT-palvelujen väärinkäytön seuraamukset lyhyesti Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. IT-palvelujen väärinkäytöllä tarkoitetaan IT-palvelujen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

HE 131/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta

HE 131/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ajokorttilakia muutettavaksi. Ehdotetut muutokset koskevat ajokortin kaksoiskappaleita,

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT RAKENNUSLAUTAKUNTA 03.12.2009 34 PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä PANK Tiemerkintäpäivät 12.2.2015, Tampere Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Turvallisuustilanteen kehitys 1990-2014 800 700 600 500 400

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1081/2012 Laki. ajokorttilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1081/2012 Laki. ajokorttilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1081/2012 Laki ajokorttilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Maa-aineslain mukainen taksa

Maa-aineslain mukainen taksa SODANKYLÄN KUNTA Ymp.ltk 26.9.2013 61 Maa-aineslain mukainen taksa Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400 618 870 PL 60 Telefax (016) 618 102 99601 Sodankylä Y-tunnus 0193169-1 2 Sisältö 1 Yleistä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen

HE 15/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki alkolukolla

Lisätiedot

HE 205/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoliikennerekisteristä

HE 205/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoliikennerekisteristä HE 205/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

15.8.2008/1892 KHO:2008:59

15.8.2008/1892 KHO:2008:59 This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200801892 (accessed 11 Dec 2012) 15.8.2008/1892 KHO:2008:59 Kansalaisuusasia - Nuhteettomuusedellytys - Odotusajan laskeminen

Lisätiedot

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajokorttilaki. Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki Johtava asiantuntija Ari Herrala Ylitarkastaja Mika Hotti Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajokorttilaki ja sen sisältö Uusitaan ajokorttiasioita koskeva lainsäädäntö avoitteena kehittää

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

2.1 Suunnitelmaa kohti 350. + ottamisalueen pinta-alan mukaan 170 /ha. sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn

2.1 Suunnitelmaa kohti 350. + ottamisalueen pinta-alan mukaan 170 /ha. sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn NAANTALIN KAUPUNKI MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TAR- 1(5) KASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVON- NASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1.6.2011 alkaen Kaupunginhallitus 26.4.2011 184 1 YLEISTÄ Maa-ainesten

Lisätiedot

Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla?

Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla? Nelipyörä L7e / Maastoajoneuvo / Traktori T 3 Mitä juridisia eroja samankaltaisilla ajoneuvoilla? Yhteistä ajoneuvolaissa luokitelluille em. ajoneuvoille on kansan suussa kulkeva nimitys mönkijä. Kauppiaat

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot