Matkaraportti University of Adelaide Kevät 2012 k93547

Transkriptio

1 Matkaraportti University of Adelaide Kevät 2012 k93547

2 Valmistautuminen vaihtoon Kun tieto vaihtoon pääsemisestä tuli maaliskuussa, alkoi pitkä odotus. University of Adelaide otti ilmoittautumisia vastaan vasta syksyllä; vahvistaminen tuli suorittaa viimeistään mennessä. Olin lähettänyt omat paperini hyvissä ajoin, mutta vastausta ei kuulunut. Ymmärrettävästä syystä paniikki hiipi takaraivoon, olivatko tietoni edes menneet perille (sähköisen järjestelmän varmennuksessa oli joitain ongelmia). Yliopisto kuitenkin vastasi sähköposteihini nopeasti, etenkin kun käytin tärkeyttä suuri, ja asiat saatiin hoidettua. Acceptance formin saatuani maksoin Overseas Student Healthcare Cover OSHC -maksun joka oli 197 dollaria. Alunperin minulle oli tullut väärä paperi, jonka mukaan olisin vuoden vaihdossa ja minun olisi tullut maksaa kaksinkertainen vakuutus. Pyysin yliopistolta uuden, joten sain maksun menemään oikein. OSHC kattaa vain osan sairaskuluista, mutta itse en tarvinnut sitä kertaakaan. Lisäksi on hyvä muistaa ottaa oma matkavakuutus, jotta tapaturman sattuessa tai matkatavaroiden hävitessä ei tarvitse jäädä puille paljaille. OSHC:n maksettuani hain viisumia. Lähin suurlähetystö on Saksassa, Berliinissä, joten hakupaperit tuli lähettää sinne. Lopuksi yliopisto lähetti vielä Confirmation Letterin, jonka avulla pystyin hakemaan viisumia (CoE-koodi on pakollinen). Confirmation Letteriä ei siis voi saada ennen kuin OSHC-maksu on maksettu. Viisumihakemuksen täyttäminen vie aikaa, mutta se kannattaa tehdä huolella, jotta välttyy turhilta viivästyksiltä. Viisumi saapuikin sähköpostiin jo seuraavana päivänä, joten sen vuoksi ei tarvinnut menettää yöuniaan. Viisumi oli erittäin kallis, 565 aussidollaria, joten näin eurojeni hupenevan kovaa vauhtia ennen kuin olin edes päässyt Austalian maan kamaralle. Lennot olin varannut jo ennen paikan varmistamista, sillä ajattelin sen olevan lähinnä muodollisuus. Ennen kaikkea ajattelin, että lennot tulisivat maksamaan pienen omaisuuden ja mitä kauemmin odottaisin sitä korkeammaksi hinnat pääsisivät kohoamaan. Menopaluuni tilasin Kilroyn kautta ja se tuli maksamaan noin 1500 euroa, mikä on ihan sievoinen summa rahaa. Menomatkani oli tammikuun lopussa ja paluu heti tenttiviikon jälkeen heinäkuussa, sillä ajattelin rahavarojeni ehtyvän siihen mennessä. Koska kv-opiskelijoiden orientaatioviikko alkoi vasta helmikuun puolessa välissä, päätin matkustaa aluksi Melbourneen viikoksi ja Adelaidessakin ehdin pyöriä viikon ennen orientaatiota. Olin varannut Annie's Place -nimisen hostellin, joka sijaitsi aivan keskustan tuntumassa ja hintaan sisältyi aamupala ja nettiyhteys (tosin erittäin hidas sellainen..) Adelaidessa olon aikana tosin teimme Great Ocean Roadin toisen suomalaisen vaihtarin kanssa ja hankimme itsellemme asunnot.

3 Puhelinliittymä+pankkitili Puhelinliittymän hankin aluksi Optukselta. 30 dollarin latauksella sain ekstra-creditiä 270 dollaria. Sisäiset tekstarit olivat ilmaisia, tekstarit Suomeen maksoivat 0,35 euroa/kpl. Niin sisäiset kuin ulkoisetkin puhelut olivat erittäin kalliita, joten vaihtareiden kesken läheteltiin enimmäkseen tekstareita. Eräs vaihtarikavereistani oli kuitenkin huomannut Woolworthsin tarjouksen, jossa Optuksen pre-paidin+sim-kortin sai yhteishintaan 15,50 dollaria. Paketti kesti 45 päivän ajan, ja siihen sisältyi 500 dollaria creditiä (250 dollaria Optuksen liittymiin ja toinen samanmoinen kaikkiin muihin liittymiin ja ulkomaan tekstareihin/puheluihin) + 5 G:n netti. Sisäiset tekstarit olivat about samanhintaisia kuin Optuksen omassa pre-paid -liittymässä. Tarjous kesti vain helmikuun puoliväliin, mutta fiksuna ostin itselleni liittymät koko vaihdon ajaksi ja samalla säästin sievoisen summan rahaa kaikkea muuta kivaa varten. Kannattaa siis pitää silmällä muitakin tarjouksia kuin pelkästään operaattoreiden ilmoituksia! Pankkitilin avasin Commonwealth Bankiin, sillä kyseisellä pankilla on eniten nostoautomaatteja ympäri Australiaa. On hyvä huomata, että jos nostaa jonkin toisen pankin ATM:stä rahaa, siitä veloitetaan parin dollarin lisämaksu. Lisäksi kun liittyi Commonwealthiin ja käytti sieltä saamaansa pankkikorttia 5 kertaa ennen maaliskuun puoliväliä, pankki antoi 50 dollaria tilille. Tämä summa itsessään kattoi rahojen siirtokustannukset kotimaan pankista. Koska tili ei ollut varsinaisesti opiskelijoille tarkoitettu, tililtäni oli veloitettu useamman kuukauden ajalta palvelumaksuja, jotka pankki hyvitti myöhemmin, kun asiasta mainitsin. Ruokaostokset Heikon euron vuoksi, kaikki tuntuu kalliilta Australiassa. Mitä useammin tekee ruuat itse sitä enemmän rahaa saa säästettyä. Esimerkiksi koulusta ostettavat lounaat maksoivat helposti yli 6 dollaria, mikä kirpaisee erityisesti edulliseen opiskelijalounaaseen tottunutta suomalaisopiskelijaa. Ruokakaupoissa oli päivittäin vaihtuvia special offereita, jolloin tuotteita kuin tuotteita sai normaalihintoja huomattavasti edullisemmin. Kunkin kauden vihannekset/hedelmät ovat myös huomattavasti edullisempia, joten niitä kannattaa ostaa (jos vain suinkin tykkää). Esimerkkinä mainittakoon tomaatit: kun ei ollut tomaattien aika, hinta Colesissa oli 9 dollaria/kilo. Vaikka tomaateista pidänkin, en aivan noin paljon. (Kansiksen opiskelija osaa punnita rajahyötyjä ja - kustannuksia.) Seuraavalla viikolla tomaatit olivat erikoistarjouksessa 2,50 dollaria/kilo. Erot voivat olla siis aivan järjettömiä.

4 Vihanneksia ja hedelmiä kannattaa ostaa edullisesti Central Marketista erityisesti lauantaiiltapäivisin. Tori on kiinni sunnuntaisin ja maanantaisin, joten myyjät haluavat päästä tuotteistaan eroon ja klo välillä voikin saada viikon ruuat huomattavan halvalla. Laatu ei välttämättä ole aina parhaimmasta päästä ja väkijoukko voi hieman ahdistaa, mutta jos budjetti on erittäin tiukalla kannattaa torille suunnata kyseisenä aikana. Itse kävin yleensä aikaisemmin lauantaisin, jolloin jäljellä oli paljon hyviä vihanneksia ja hedelmiä ja hinnat olivat edullisia, vaikka ne eivät olleetkaan superhalpoja. Liikkuminen paikasta toiseen Julkinen liikenne ei ole aivan yhtä sujuvaa kuin Helsingissä. Itse asuin Fitzroyssa, Go Zone - alueella, jossa busseja olisi pitänyt mennä ruuhka-aikoina vähintään 15 minuutin välein. Välillä busseja joutui kuitenkin odottamaan 30 minuutin ajan ja sitten niitä saattoikin tulla kolme peräkanaa. Matkat olivat myös suhteellisen kalliit: Adelaidessa ei tunneta käsitettä kuukausilippu, joten ihmisten piti ostaa aina 10 kerran -lippuja. Mustia (halvempia) lippuja käytettiin klo 9-15 (off peak) aikana ja muulloin punaista lippua. Musta kymmenen kerran lippu maksoi hieman päälle 8 dollaria ja punainen lippu päälle 15 dollaria. Yksi matka oli voimassa kaksi tuntia. Itse kyllästyin jatkuvaan bussien odotteluun, joten ostin polkupyörän. Löysin pyöräni gumtree.com.au:n kautta, mutta myös CashConverterseissa, yliopiston ilmoitustaululla tai muilla vaihtareilla saattaa olla pyöriä myytävänä. Olin päätökseeni enemmän kuin tyytyväinen, sillä säästin paljon aikaa (ja hermoja), kun ei tarvinnut viettää aikaa bussipysäkillä busseja odotellessa. Kämpältäni yliopistolle kertyi matkaa reilu kolme kilometriä, joten se ei ollut paha matka pyöräillä päivittäin. Kaikki kaverini tosin asuivat Etelä-Adelaidessa, joten lähestulkoon joka päivä tuli pyöräiltyä huomattavasti enemmän, kun jouduin pyöräilemään kampukselta etelään ja takaisin pohjoiseen päivän päätteeksi. Bussit lakkaavat operoimasta puolen yön tienoilla, joten senkin takia pyörä oli erittäin kätevä vaihtoehto liikkua. Varoituksen sanana Australiassa on kypäräpakko ja toisin kuin Suomessa, poliisit itse asiassa sakottavat, jos ilman kypärää erehtyy pyöräilemään. Lisäksi hämärän hiipiessä pyörässä tulee olla sekä etu- että takavalot. Muussa tapauksessa voi helposti räpsähtää sakko. Erityisesti alkuaikoina luotin kaupungin alueella oleviin pyörävuokraamoihin, joista sai henkkareita vastaan polkupyörän maksutta lainaksi koko päiväksi. Pyöräillen kaupunki tuli nopeasti tutuksi ja maisemia tuli katseltua aivan eri tavalla kuin bussin ikkunasta. Googlaamalla Adelaide free city bikes löytyy kaikki pyörävuokraamoiden osoitteet.

5 Asuminen Löysin asuntoni yliopiston asuntotietokannasta. Asuminen ei sujunut aivan ongelmitta, sillä paikan päällä oli mielenkiintoiset asumisjärjestelyt omistajan sukulaisten välillä. Parhaimmillaan meitä oli yhdeksän ihmistä ja kuusi henkilöä käytti yhtä kylpyhuonetta. Asunnon omistaja oli asuntoa näyttäessään sanonut, että asunnossa on kaksi kylpyhuonetta, mutta jostain syystä sitä toista ei saanut käyttää laisinkaan. Lisäksi omistajalla oli usein erimielisyyksiä vuokralaisten kanssa, joten vaikka muut vuokralaiset olivat mukavia, tunnelma talossa ei ollut mitä parhain. Kannattaa siis yrittää tehdä mahdollisimman hyvä tilannearvio, kun asuntoa käy katsomassa, jotta välttyisi ikäviltä yllätyksiltä. Vuokrani oli 150 dollaria/viikossa sisältäen netin (joka välillä kaatuili turhan usein), sähkön ja veden. Kuukaudessa maksettavaa kertyi siis 600 dollaria, joka silloisella kurssilla oli noin 500 euroa. Asuntoni oli halvimmasta päästä, mutta suurin osa vuokrista oli pari kymppiä suuntaan tai toiseen per viikko, joten päätä huimaavista eroista ei voi puhua. Talven tullen kannattaa varautua siihen, että asunnot ovat erittäin kylmiä. Itsekin heräsin muutamana aamuna siihen, että tunsin olevani jäässä ja huomasin ikkunoiden olevan huurteessa. Kannattaa siis varmistaa, että asunnossa on kahdensuuntainen ilmastointi (kesällä saa kämpän viileäksi ja talvella lämpimäksi). Jos ilmastointia ei ole, lämpöpatteri tai kuumavesipullo on must. Ellei sitten halua olla jäässä aivan koko aikaa. Talvi Adelaidessa muistuttaa meidän syksyä, mutta koska talojen rakennus ei vastaa suomalaisia standardeja, sisällä ei ole lämmin. Vinkkeinä siis: yritä päästä selville omistajan mielenliikkeistä, jottei jälkeenpäin tarvitse harmitella ja sijainnin olisi hyvä olla muutaman kilometrin säteellä kampuksesta, jotta liikkuminen olisi helppoa ja nopeaa. Opiskelu University of Adelaidessa Kauppakorkeaan verrattuna Adelaiden-yliopiston kampus vaikuttaa jättimäiseltä: yliopistossa opiskelee noin opiskelijaa useista eri tiedekunnista. Vaihtareita oli luonnollisesti myös useilta eri aloilta, joten ns. Aalto-henki toteutui ainakin meidän vaihtariporukassa. Lukuvuosi polkaistiin käyntiin maaliskuussa. Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu orientaatio alkoi maanantaina Viikolla järjestettiin ohjelmaa joka ilta: oli quiz nightia ja rentoa yhdessä hengailua. Vaikka ohjelma ei välttämättä häikäissyt loistokkuudellaan, oli se hyvä tapa tutustua vaihtareihin laajemmalti. Viikolla järjestettiin myös erilaisia tietoiskuja, joissa annettiin hyödyllisiä vinkkejä muun muassa budjetissa pysymiseen, asunnon metsästykseen ja pikainen katsaus

6 australialaiseen kulttuuriin. Luennot eivät olleet pakollisia, mutta hyödyllisiä ja siksi suositeltavia. International Orientation Weekin jälkeen alkoi O-week (eli orientation week), joka oli suunnattu lähinnä yliopisto-opiskelut aloittaville opiskelijoille. Viikon ohjelma ei vaikuttanut jo useamman vuoden yliopistossa opiskelleille kohdennetulta, joten päätimme lähteä muutamaksi päiväksi vaeltamaan Flinders Rangesille, joka sijaitsee Adelaidesta pohjoiseen päin. Onneksi saimme vasta jälkikäteen kuulla, että alueella vilisee myrkyllisiä käärmeitä.. Me olimme iloisesti vaellelleet shortseissa ja lenkkareissa, pahimmat kesähelteet kun sattuivat juuri meidän reissumme ajaksi. Kurssit alkoivat ma ja jatkuivat aina toukokuun loppuun saakka. Tenttikausi alkoi la ja sitä ennen oli kahden viikon lukuloma, jonka jokainen käytti parhaakseen katsomalla tavalla. Heinäkuussa järjestettiin myös varatenttejä niille, joiden läpipääsy oli jäänyt muutamasta pisteestä kiinni. Kukaan tuntemistani vaihtareista ei kuitenkaan jäänyt Adelaideen varatenttien takia, joten kaikilla taisi olla suuri luotto siihen, että kurssit menisivät läpi. Australiassa täysi työmäärä lukukautta kohden on neljä kurssia, joista jokainen on kolmn opintopisteen arvoinen. Meillä tämä 12 op:tä vastaa kandidaatin sivuopintokokonaisuuden työmäärää, 30 opintopistettä. Kaupallisen alan kursseja ei kandidaatin tutkinnon (UG) alla ollut kovinkaan montaa, maisterikursseja olisi kyllä ollut huomattavasti enemmän. Taloustiedettä pääaineena lukeneena en voinut kansiksen kursseja valita, joten päädyin markkinoinnin ja johtamisen kursseihin. Aluksi olin suunnitellut käyväni johdatus kurssin australialaiseen politiikkaan, mutta kurssiaikataulua oli muutettu edellisvuodesta, ja kurssi tarjottiinkin vasta semester 2:n aikana. Loppujen lopuksi valitsin kolme markkinoinnin kurssia ja yhden johtamisen kurssin, joista hieman enemmän infoa alla. Introduction to Marketing MARKETNG 2500, UG, 3 credits Luennoitsija: Jody Conduit Nimensä puolesta tämä kurssi muistuttaa Kauppakorkean markkinoinnin perusteet kurssia. Tosiasiassa vaikka sisältö osin olikin samanlainen, toteutus oli täysin toisenlainen. Luennoitsijan tausta oli moninainen, joten hän osasi antaa kuvailevia esimerkkejä paljon. Lisäksi opetuksen tukena käytettiin runsaasti Youtube-klippejä, jotka omalta osaltaan valottivat käsiteltiäviä aiheita. Kurssin aikana tehtiin yksi itsenäinen essee (10 sivua) ja kaksi ryhmässä tehtävää työtä (10 sivun essee ja 15 sivun loppuraportti). Arvosteluasteikko tuntui aika tiukalta, joten töihin tulee panostaa

7 kunnolla. Lopuksi ryhmät pitivät esitelmän tuloksista ja tentti järjestettiin tenttiviikolla. Kurssi sisälsi myös viikoittaiset tutoriaalit, joihin opiskelijoiden tuli valmistaa vastaukset muutamaan kysymykseen, jotka käsittelivät edellisen luennon aihepiiriä. Marketing Communications MARKETNG 3500, UG, 3 credits Luennoitsija: Steve Goodman Kurssi keskittyi markkinointiviestinnän eri osa-alueisiin ja nähtiin kurssilla myös useiden eri medioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden vierailijaluentojakin. Luennoitsija kehotti meitä kiinnittämään huomiomme kaikkeen mainontaan, johon törmäämme joka päivä ja pohtimaan, mitä yritykset yrittävät mainonnallaan saavuttaa, keille mainokset on suunnattu ja mikä on keskeisin viesti. Täytyy myöntää, että nykyään suhtaudun mainontaan kriittisemmin kuin aikasemmin, mikä oli myös yksi kurssin oppimistavoitteista. Myös tällä kurssilla oli viikottaisia tutoriaaleja, jotka olivat mielenkiintoisia case-tapauksia tosielämästä. Lisäksi kurssilla tehtiin kaksi ryhmätyötä presentaatio ja essee. Aiheen tuli olla jokin asia, jota on mainostettu paljon eri medioissa. Lisäksi meidän tuli kurssin loppupuolella kirjoittaa itsenäinen essee. Tenttiviikolla järjestettiin myös tentti. Management of Brands MARKETNG 3505, UG, 3 credits Luennoitsija: Dr. Cullen Habel Käymistäni kursseista mielenkiintoisin. Vaikka Cullen olikin luennoilla hieman all over the place ja tuntui, ettei hän kestänyt hiljaisuutta, vaan piti väkisin keksiä jotakin sanottavaa, hän oli asialleen erittäin omistautunut. Kurssi koostui kahden tunnin viikottaisista luennoista ja tutoriaaleista, joille tuli valmistaa vastaukset muutamaan kysymykseen. Kurssilla oli kolme esseetä ja yksi presentaatio, jonka aikana opiskelijoiden tuli esitellä omaa brändi-suunnitelmaansa. Kurssilla oli tarkoitus brändätä itsensä. Cullen rohkaisi opiskelijoita pitämään blogia, aloittamaan twiittaamisen ja olemaan muutenkin esillä sosiaalisessa mediassa. Kurssi pakotti ajattelemaan, millä tavalla minun tulisi myydä tulevaisuudessa itseni potentiaalisille työntekijöille. Human Resource Management COMMGMT 3502, UG, 3 credits Luennoitsija: Dr. Marilyn Clarke

8 Ajattelin HRM-kurssin olevan mielenkiintoinen, mutta harmi vain että toteutus jäi lähinnä luennoitsijan yksinpuheluksi. Kurssin aikana käytiin läpi kaikki HR:n osa-alueet ja tutoriaaleissa tehtiin case-tutkimuksia. Caset tuli lukea etukäteen kotona läpi, tehdä niihin vastaukset, joiden pohjalta keskusteltiin tutoriaaleissa. Tutoriaalin vetäjä painotti useaan kertaan, että avainasemassa on keskusteluun osallistuminen, jotta tutoriaaleista saisi pisteet haalittua kasaan. Kurssilla kirjoitettiin yksi essee itsekseen, valittavana oli kaksi aihetta. Esseen pohjaksi tuli tehdä suhteellisen paljon taustatutkimusta, jotta pystyisi tarjoamaan moniulotteista evidenssiä pohdintansa tueksi. Lisäksi kurssiin kuului ryhmätyö, joka koostui esseestä, PowerPoint-slaidien tekemisestä, lähteiden vahvuuksien ja heikkouksien pohtimisestä sekä ryhmäarvioinnista. Lopuksi järjestettiin vielä tentti. Vapaa-aika ja matkustelu Adelaide tuntuu pieneltä ja kompaktilta kaupungilta, vaikka lähistöt ulottuvatkin laajalle alueelle ja asukkaitakin siellä on enemmän kuin Helsingissä, n. 1,3 miljoonaa. Koska keskusta on pieni ja useat vaihtarit päätyvät asumaan jonnekin 5 kilometrin säteellä keskustasta, kavereita on helppo tavata. Kaupungissa on lukuisia pieniä mukavia kahviloita ja ravintoloita. Mainitsemisen arvoista on 6 dollarin pizzat Union Hotellissa joka maanantai! Adelaiden lähistöllä on kivoja viikonloppureissukohteita kuten Flinders Ranges, Port Elliot ja Mount Gambier, jossa en valitettavasti itse ehtinyt käydä. Etelä-Australia on myös maailman kuuluisa viineistään, joten Barossa Valley, McLaren Vale ym. ovat ehdottomasti koettava. Viinitiloille voi käydä itse kavereiden kanssa tai lähteä järjestetylle matkalle, jolloin pääsee tutustumaan myös viinin valmistusprosessiin. Matkustelin myös muualla kuin Adelaiden lähistössä: tein Great Ocean Roadin ennen koulun alkua. Pääsiäisloman pyhitin itärannikolle, jolloin näin Sydneyn, Brisbanen, Noosan ja Whitsunday Islandsit. Ennen tenttejä olleen kahden viikon lukuloman puolestaan hyödynsin tehokkaasti Uuden- Seelannin eteläsaarta kierrellen. Täytyy sanoa, että ikimuistoisia reissuja olivat kaikki edellä mainitut, niin kuin koko vaihtoaika Adelaidessa. Vaihdosta tarttui mukaan paljon kokemuksia, elämyksiä, uusia ystäviä ja ihmisenä kasvamista. Jos vielä epäröit, suosittelen erittäin lämpimästi ottamaan askeleen kohti tuntematonta ja hyppäämään elämäsi seikkailuun!