KIRKKOJÄRVEN KOULU LUKUVUOSI Opas sisältää hyödyllistä tietoa, säilytä opas koko lukuvuoden ajan!

Transkriptio

1 KIRKKOJÄRVEN KOULU LUKUVUOSI Opas sisältää hyödyllistä tietoa, säilytä opas koko lukuvuoden ajan! 1

2 2

3 Sisällysluettelo Vanhempainillat 4 Koulun yhteystiedot 5-6 Päivittäinen työaika 6 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat 7 Luokanopettajat ja luokanvalvojat , avustajat, aineenopettajat 7-9 Koulun hallinto (rehtori, johtokunta) 9-10 Espoon opetustoimi 11 Oppilaan arviointi 11 Tukiopetus 12 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 12 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 13 Esiopetus 13 Oppilaille järjestettävä iltapäivätoiminta 13 Kodin ja koulun yhteistyö 13 Oppilaiden poissaolot 14 Oppilaita koskevat tiedot 14 Arvokas -ohjelma 15 KiVa Koulu -toimenpideohjelma 15 Vertaissovittelu 15 Työrauhan turvaaminen koulussa 15 Oppilaiden omaisuus koulussa 16 Oppikirjat 17 Kouluruokailu 17 Kouluterveydenhuolto 17 Oppilaiden suun terveydenhuolto 18 Koulukuraattoritoiminta 18 Koulupsykologitoiminta 19 Koulun oppilashuoltotyö 19 Koulun toimintamalli päihteiden käyttöön puuttumiseen 19 Koulumatkat 21 Vakuutukset 21 Kartta koulun piha-alueista (tärkeää huomioida, kun oppilaita tuodaan autolla kouluun) 23 3

4 Vanhempainillat *Esikoulun ja 1-6 luokkien vanhempainilta torstaina klo *7 -luokkien vanhempainilta maanantaina klo *8-9-luokkien vanhempainilta maanantaina klo Vanhempainillat pidetään koulun ruokalassa. Lämpimästi tervetuloa! Palauta lappu luokanopettajalle / luokanvalvojalle Oppilas: Luokka: Osallistumme vanhempainiltaan. Meiltä tulee henkilöä. Emme osallistu vanhempainiltaan. Allekirjoitus ja nimen selvennys: 4

5 Koulun nimi: Kirkkojärven koulu Koulun käyntiosoite: Kotikyläntie 6, ESPOO Koulun postiosoite: PL 3504, ESPOON KAUPUNKI Puhelin: opettajat , rehtori Faksi: Koulun kotisivut: Nimi Puh. Rehtori Kari Louhivuori kari.louhivuori(ät)espoo.fi Apulaisrehtori Saila Törmälä saila.tormala(ät)espoo.fi Vararehtori Petri Järvinen petri.jarvinen(ät)espoo.fi Opettajainhuone Koulusihteeri Joanna Ikonen joanna.ikonen(ät)espoo.fi Arja Kettunen arja.kettunen(ät)espoo.fi Ruokapalveluesimies Ritva Kärki ritva.karki(ät)espoo.fi Vahtimestari Pertti Lankinen pertti.lankinen(ät)espoo.fi Laitosmies Pasi Huhtinen pasi.huhtinen(ät)espoo.fi Laaja-alainen erityisopettaja, Mari Odenwall mari.odenwall(ät)espoo.fi alakoulun koordinaattori Laaja-alainen erityisopettaja Laaja-alainen erityisopettaja Laaja-alainen erityisopettaja Meri Trumpet meri.trumpet(ät)espoo.fi Carita Keltto carita.keltto(ät)espoo.fi Liisa Laajoki liisa.laajoki(ät)espoo.fi Erityisopettaja, ryhmämuotoinen opetus Leena Karikuusi leena.karikuusi(ät)espoo.fi Erityisopettaja, ryhmämuotoinen opetus Teemu Veijola teemu.veijola(ät)espoo.fi Esikoulun opettaja Kata-Riikka Kumpulainen kata-riikka.kumpulainen (ät)espoo.fi (virkavapaalla asti), sijainen Helena Haataja Esikoulun opettaja Anita Ikonen Anita.ikonen(ät)espoo.fi 5

6 Opinto-ohjaaja Kristiina Podduikin kristiina.podduikin(ät)espoo.fi Opinto-ohjaaja Erja Ojanperä erja.ojanpera(ät)espoo.fi Hammashoitola Espoon keskuksen hammashoitola Terveydenhoitaja Tuula Järvensivu koululla ma-pe tuula.jarvensivu(ät)espoo.fi Koulukuraattori Minna Coles tavattavissa koululla joka toinen ma, minna.coles(ät)espoo.fi tiistaisin ja perjantaisin Koulupsykologi, koululla ti ja pe Annika Holmborg-Kopra annika.holmborg-kopra(ät)espoo.fi Koulun kanslia on avoinna: Kirjastoa hoitaa: Tuija Törmälä, Ulla Tuominen Koulun henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi(ät)espoo.fi Päivittäinen työaika luokilla esi tunti tunti ja 4. tunti (sis. ruokailun) 5. tunti tunti tunti tunti Päivittäinen työaika luokilla tunti tunti tunti tunti tai (ruokailu joko tai 11.45) 5.tunti tunti tunti tunti

7 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi: ke pe Syysloma: to pe (huom. vapaana pidetään myös ke 14.10) Joululoma: ma ke Kevätlukukausi: to la Talviloma vko 8 ( ) Pääsiäisloma to ma Muut vapaapäivät: Helatorstai Helatorstain jälkeinen perjantai Lauantaityöpäivät: la on työpäivä, vapaana pidetään keskiviikko Luokanopettajat ja luokanvalvojat Opetusryhmä Esiopetus K Esiopetus M 1S 1T 2T 2U 3A 3K 3M 4M 4S 5J 6O Valmistava opetus 3-6 7A 7B 7C 7D 7E 7F 7G 7H 8A 8B 8C 8D 8E 8F 8G 8H 9A 9B 9C Opettaja Kata-Riikka Kumpulainen (virkavapaalla asti), sijainen Helena Haataja Anita Ikonen Sirpa Taipalus Tiia Porthin Tarja Kohlmann Ulla Tuominen Antti-Jussi Valkama Kati Laivuori Maarit Nurminen Maija Rintola Saija Taimisto Janne Konttinen Olli Pirskanen Saara Hiljander Nina Chydenius Eeva Keinonen Joanna Puro-Aunola Seija Uuspelto Lina Munsterhjelm Laura Suvilehto Hanna Perälä Pia Hirvonen Teemu Lämsä Riku Punkkinen Paula Kärki Minna-Liisa Rantaniemi Juha Mänttäri Tiina Mäkinen Päivi Laaksonen Niko-Janne Vantala Outi Hutu Riitta Notkonen Matti Koski 7

8 9D 9E Helena Anttila-Kivimäki Pauli Anttila Valmistava opetus 7-9 A Valmistava opetus 7-9 B RYO1 RYO2 Opettajainhuoneen puh Tuija Törmälä Michaela Kuikka Leena Karikuusi Teemu Veijola Avustajat: Pia Busi Kati Castren Tommi Linhola Iman Al-Hamzawi Susan Wynne-Ellis Ella Grönroos Anna Hajdu Anne-Maria Castren Kamila Toppari Tanja Rosengren-Kaukanen Aineenopettajat äidinkieli Tiina Mäkinen tiina.makinen(ät)espoo.fi äidinkieli Laura Suvilehto laura.suvilehto(ät)espoo.fi saksa Saila Törmälä saila.tormala(ät)espoo.fi ruotsi, saksa Satu Mäkinen satu.makinen(ät)espoo.fi ruotsi, englanti... Kirsi Niemelä kirsihelena.niemela(ät)espoo.fi ruotsi, englanti Seija Uuspelto seija.uuspelto(ät)espoo.fi ruotsi, englanti Riitta Notkonen riitta.notkonen(ät)espoo.fi ruotsi, englanti... Elina Vuonokari-Gürel elina.vuonokari-gurel(ät)espoo.fi suomi toisena kielenä (luokat 1-6)... Nina Tikkanen nina.tikkanen(ät)espoo.fi suomi toisena kielenä (luokat 7-9)... Kaisa Gruber kaisa.gruber(ät)espoo.fi kieli- ja kulttuuriopettaja, luokat esi - 6 Salla Nivala salla.nivala(ät)espoo.fi kieli- ja kulttuuriopettaja, luokat esi - 6 Mervi Niini mervi.niini(ät)espoo.fi biologia, maantieto, terveystieto, tietotekniikka Teemu Lämsä teemu.lamsa(ät)espoo.fi biologia, maantieto, terveystieto Juha Mänttäri juha.manttari(ät)espoo.fi biologia, maantieto Lina Munsterhjelm lina.munsterhjelm(ät)espoo.fi historia ja yhteiskuntaoppi, filosofia Pia Ojala pia.ojala(ät)espoo.fi historia, yhteiskuntaoppi Olli Pirskanen olli.pirskanen(ät)espoo.fi et, ev. lut. uskonto, yrittäjyyskasvatus, historia Eeva Keinonen eeva.keinonen(ät)espoo.fi laaja-alainen erityisopettaja (luokat esi-6) Mari Odenwall mari.odenwall(ät)espoo.fi laaja-alainen erityisopetus (luokat 7-9) Meri Trumpet meri.trumpet(ät)espoo.fi laaja-alainen erityisopetus (luokat 7-9) Carita Keltto carita.keltto(ät)espoo.fi laaja-alainen erityisopetus (luokat 7-9) Liisa Laajoki liisa.laajoki(ät)espoo.fi opinto-ohjaus Kristiina Podduikin kristiina.podduikin(ät)espoo.fi Erja Ojanperä erja.ojanpera(ät)espoo.fi tekninen työ, musiikki... Riku Punkkinen riku.punkkinen(ät)espoo.fi musiikki Ulla Hairo-Lax ulla.hairo-lax(ät)espoo.fi tekstiilityö, yrittäjyyskasvatus Helena Anttila-Kivimäki helena.anttila-kivimaki(ät)espoo.fi liikunta( pojat) Ridha Toualbia ridha.toualbia(ät)espoo.fi liikunta (tytöt) Hanna Perälä hanna.perala(ät)espoo.fi kemia, matematiikka, tietotekniikka... Petri Järvinen petri.v.jarvinen(ät)espoo.fi fysiikka, matematiikka Mika Kivitörmä mika.kivitorma(ät)espoo.fi fysiikka, matematiikka Matti Koski matti.koski(ät)espoo.fi matematiikka Outi Hutu outi.hutu(ät)espoo.fi 8

9 kemia, matematiikka Minna-Liisa Rantaniemi minna-liisa.rantaniemi(ät)espoo.fi matematiikka, kemia, fysiikka Liliana Peuhkuri liliana peuhkuri(ät)espoo.fi kotitalous Nina Chydenius nina.chydenius(ät)espoo.fi kotitalous Paula Kärki paula.karki(ät)espoo.fi kuvataide Joanna Puro-Aunola joanna.puro-aunola(ät)espoo.fi filipino somali thai venäjä albania viro bulgaria englanti saksa bengali mandariinikiina unkari hollanti saksa puola turkki Ana Liza Tilus Ahmed Mohamed Ahmed Anusri Paksanoh Alexandra Odarenko Shkurta Rushiti Virve Sjöblom Siiri Kerma Krasimira Georgiewa-Ivanova Cynde Sadler Richard Friedrich Mahmuda Emdad Qiuju Zhang Zsofia Richter Richard Friedrich Danuta Kral-Leszczynska Beril Niinivaara islam ortodoksi roomalaiskatolinen Mohamed Montasir Isra Lehtinen Kristian Ahonen Pekka Rantakari Koulun kerhotoiminta: iltapäiväkerho Susan Wynne-Ellis KOULUN HALLINTO Rehtori Rehtori on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaja sekä koululla työskentelevän henkilökunnan esimies. Rehtorille on annettu erikseen päätäntävalta erilaisissa oppilasta, henkilökuntaa ja opetuksen järjestämistä koskevissa asioissa. Peruskoulun rehtori mm. päättää lähikoulun osoittamisesta oppilaalle, kouluun otettavista oman kunnan oppilaista, matkakorttien myöntämisestä oppilaalle, oppiaineen vaihtamisesta tai aineen opiskelusta vapauttamisesta ja luvan myöntämisestä koulusta poissaoloon 5 vrk ylittävältä ajalta. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöön panija. Johtokunta Espoon peruskoulujen johtokunnat ovat joko koulukohtaisia tai useamman koulun yhteisiä. Johtokunnassa on mukana oppilaiden vanhempia, koulun henkilökunnan edustajia sekä ylempien luokkien kouluissa myös oppilaita. Johtokunta on tärkeä koulun sisäisen, kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyön ylläpitäjä ja kehittäjä. Johtokunnalla on tärkeä rooli koulun opetuksen ja kasvatuksen kehittämisessä sekä työrauhan ylläpitämisessä. Johtokunnat päättävät myös lukuvuosisuunnitelmasta, koulun määrärahojen 9

10 käyttösuunnitelmasta eli toimintasuunnitelmasta ja koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lisäksi johtokunta mm. antaa lausunnon rehtorin viran vaalissa ja hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Johtokunnan kokoonpano Varsinaiset jäsenet pj. Pia Nordensved vpj. Petri Suominen Timo Lanki Piia Korkalainen Tea Laine Varajäsenet Maria Lehtinen Markus Peuhkuri Johanna Kela Agim Baiqinovci Andrea Jonasne Kiss Henkilökunnan edustajat Maija Rintola Petri Järvinen Kristiina Podduikin Riku Punkkinen Esittelijä ja sihteeri Louhivuori Kari, rehtori Saila Törmälä, apulaisrehtori Oppilasjäsenet Kaksi oppilasjäsentä ja heidän varajäsenensä valitaan syksyllä 15 vuotta täyttäneistä oppilaista. 10

11 ESPOON OPETUSTOIMI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö huolehtii koulutuksen koordinoinnista ja luo edellytyksiä koulujen toiminnalle. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä johtaa opetustoimenjohtaja. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. seuraavat oppilasta koskevat asiat: lukuvuoden työ- ja loma-ajat, oppilaiden tilauskuljetukset, erityisopetussiirrot, koulunkäyntiavustajapalvelut ja koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä aiemmin tai myöhemmin. Lisäksi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. vakinaisten opettajien ottamisesta kaupungin palvelukseen ja siitä, missä koulussa opettajat opettavat. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on avoinna klo Katuosoite: Postiosoite: Puhelin: Kamreerintie 3 B PL 31, ESPOON KAUPUNKI / vaihde Suomenkielinen opetuslautakunta Suomenkielinen opetuslautakunta on opetustoimesta vastaava lautakunta, joka päättää mm. määrärahojen jakamisesta ja erilaisista yleisperiaatteista, hyväksyy kunnan opetussuunnitelman ja valitsee vakinaiset rehtorit. OPETUSSUUNNITELMALLISET PAINOTUKSET Espoon koulujen opetussuunnitelmallisia painotuksia ja muuta koulujen omaleimaisuutta kuvataan tarkemmin vuosittain ilmestyvissä koulutusoppaissa. Opasta jaetaan vuosittain koulutulokkaille, sekä 7. luokille siirtyville 6.- luokkalaisille. Oppaita voi tiedustella myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tiedottajalta, puh Oppaat löytyvät myös Internetistä osoitteesta OPPILAAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Vanhemmille annettavan palautteen tarkoitus on auttaa heitä tukemaan lapsensa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota täydennetään usein opettajan ja kotiväen välisin keskusteluin, joissa saattaa olla oppilaskin mukana. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Kouluvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. Sen lisäksi kouluvuoden aikana annetaan välitodistus luokilla 5-9 sekä käydään arviointikeskustelu luokilla 1-4. Luokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Luokilla 3-4 arviointi on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää numeroarviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen. Luokilla 5-7 käytetään ensisijaisesti numeroarviointia, jota voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää sanallisella arviolla. Näillä vuosiluokilla työskentelytaidot arvioidaan koulun päätöksen mukaisesti joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Luokilla 5-9 on koulussamme käytössä opiskelukehotukset. Mikäli jossakin oppiaineessa on tulossa hylätty tai muuten heikko arvosana, annetaan oppilaalle hyvissä ajoin ennen arviointia kirjallinen opiskelukehotus. Oppilaalla on näin mahdollisuus parantaa suorituksiaan ennen arviointia. Opiskelukehotukset lähetetään huoltajille postitse. 11

12 TUKIOPETUS Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. Opetuksessa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee koulun järjestää tukiopetusta. Se on tilapäisesti annettavaa yksilöllistä ohjausta, jonka avulla oppilasta pyritään auttamaan oppimisvaikeuksissa ja eri syistä johtuvassa opintojen jälkeenjäämisessä. Aloitteen tukiopetuksen antamiseksi voi tehdä opettaja, oppilas itse tai huoltaja. Tukiopetusta annetaan yleensä oppituntien ulkopuolella. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tukimuotojen ja -menetelmien suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja -rakenteet vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa, vähintään kuitenkin 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. 12

13 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja ulkomailta palaavat suomalaisperheiden lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta määräaikaista tehostettua tukea eri oppiaineiden opiskeluun valmistavan opetuksen jälkeen (MMO) suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Espoossa suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. ESIOPETUS Kaikilla espoolaislapsilla on mahdollisuus maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen varsinaisen oppivelvollisuuden alkamista. Espoolaisista esiopetusikäisistä lapsista n. 98 % osallistuu esiopetukseen. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetusta järjestetään koulujen toiminta-aikoina (190 päivää vuodessa), keskimäärin neljä tuntia päivässä kello 8.00 ja välisenä aikana. OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Lakisääteistä koululaisten iltapäivätoimintaa tarjotaan 1.- ja 2.-luokkalaisille sekä muilla luokka-asteilla oleville erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Iltapäivätoiminta ja koulun toiminta tukevat toisiaan. Lakisääteistä koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään kouluilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Espoossa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintapalvelujen tuottaminen perustuu ns. kumppanuusperiaatteelle, jolloin palvelujen tuottajina ovat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt. Espoon kaupunki avustaa kumppaneitaan, mutta ei osta heiltä palveluja. Palveluntuottajat toimivat Espoon kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Jokaisella iltapäivätoimintayksiköllä on toimintasuunnitelma. Erityisoppilaiden iltapäivätoiminta toteutetaan tällä hetkellä pääasiallisesti päivähoitona vaikeasti vammaisten oppilaiden osalta 10-vuotiaaseen asti. Muiden erityisoppilaiden osalta haetaan yksilöllisesti integroimismahdollisuuksia muuhun iltapäivätoimintaan. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Kouluilla on erilaisia tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Kirkkojärven koulussa on käytössä Wilma-ohjelma, joka on tehokas yhteistyöväline erityisesti luokanopettajan / luokanvalvojan ja huoltajien välillä. Wilman avulla huoltaja selvittää oppilaan poissaolot ja on yhteydessä opettajiin. Opettajat lähettävät viestejä, jotka liittyvät oppilaan koulunkäyntiin tai koko yhteisön kouluarkeen. Huoltaja pääsee kirjautumaan wilma-ohjelmaan oppilaskohtaisilla tunnuksilla wwwsivulta wilma.espoo.fi. Suosittu perinteisen kanssakäymisen muoto on luokkatoimikunta- tai vanhempainyhdistystyö. Sen puitteissa voidaan mm. järjestää retkiä, juhlia, myyjäisiä ym. tapahtumia. Kouluilla järjestetään myös luokkakohtaisia tai koko koulun vanhempainiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista kysymyksistä. Koulun sidosryhmistä tärkein on vanhemmat, mutta myös merkittäviä kumppaneita löytyy yrityksistä, seurakunnista, urheiluseuroista tai muista järjestöistä. Kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluja kannattaa 13

14 hyödyntää. Koulun tukena voi olla alueellinen yhteistyöverkko, mutta yhteistyökumppaneita voi löytyä helposti myös yli kuntarajojen. Kansainvälinen vuorovaikutus on kasvussa ja sitä tulisikin edistää edelleen. Kodin ja koulun välinen vuorovaikutussuositus Kodeille: Kuuntele lasta ja ole kiinnostunut hänen päivästään. Kysy, miten päivä on mennyt. Muista silti, että lapsi kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan. Muista, että lapsesi ryhmässä on monta lasta. Opeta lasta kunnioittamaan Kirkkojärven koulun yhteisiä sääntöjä. Puhu koulusta lapselle positiivisesti. Esitä mahdollinen kritiikki suoraan aikuiselle, älä lapsen kautta. Ole mahdollisuuksien mukaan lähettämässä ekaluokkalaista kouluun ja vastaanottamassa kotiin. Varmista, että lapsella on aikuisen valvonta ja tuki koulupäivän jälkeen. Osallistu vanhempainiltoihin ja varaa aikaa koulun kasvatuskeskusteluihin / vanhempaintapaamisiin. Tutustu lapsen kavereiden vanhempiin ja osallistu vanhempaintoimintaan. Vanhempainyhdistyksessä opit tuntemaan laajemmin vanhempia ja koulun asioita. Rauhoita iltoja kiireettömään yhdessäoloon. Vaali esim. perheen yhteisiä ruoka-aikoja. Ole lapsesi kanssa aidosti läsnä. Ole yhteydessä kouluun myös hyvissä asioissa. OPPILAIDEN POISSAOLOT Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Poissaololupaa on pyydettävä hyvissä ajoin. Luokanopettaja/luokanvalvoja antaa luvan enintään viisi vuorokautta kestävään poissaoloon. Yli viiden vuorokauden poissaoloon antaa luvan koulun rehtori. Sairaustapauksissa tai muissa erityistapauksissa, joissa lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, tulee huoltajan ilmoittaa poissaolosta mahdollisimman pian (kuitenkin viimeistään 3. poissaolopäivänä) omalle opettajalle Wilmassa tai sähköpostitse: etunimi.sukunimi(ät)espoo.fi. Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, hänen on pyydettävä lupa lähteä kotiin joko kouluterveydenhoitajalta, luokanopettajalta, luokanvalvojalta tai aineopettajalta.. Huoltajan tulee selvittää oppilaan poissaolot Wilmassa tai oppilaan tulee esittää huoltajan allekirjoittama poissaolotodistus. OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT Koulut ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö pitävät yllä oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja. Oppilaan huoltajalla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Koulu pyytää syksyisin huoltajia tarkistamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot. Tiedot päivittyvät myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön oppilastietojärjestelmään. Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, pyydetään niistä ilmoittamaan kouluun. Koulukuraattoreilla ja koulupsykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa sekä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. 14

15 ARVOKAS -OHJELMA Arvokas-ohjelman tarkoitus on tukea sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimista ja vahvistaa yhteisten arvojen omaksumista. Sen perusajatus on, että sosiaalisia taitoja voi ja kannattaa opetella - näin oppii tulemaan toimeen monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Alakoulussa Arvokas-ohjelmaa toteutetaan tällä hetkellä kaikilla muilla luokilla paitsi ensimmäisellä ja neljännellä. Näillä kahdella luokkatasolla käytetään KiVa-ohjelmaa. Arvokas -tunteja on periodi sekä syksyllä että keväällä kullekin osallistuvalle luokalle, ja niitä pitää yleensä kaksi opettajaa yhdessä. Yläkoulussa Arvokas -tunnit aloitetaan kuluvana lukuvuonna 7. luokilla. KiVa KOULU TOIMENPIDEOHJELMA Kirkkojärven koulu on koko kouluna KiVa Koulu ohjelmassa mukana. KiVa Koulu ohjelma on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Koulu ohjelman yleisiä toimenpiteitä (tietoja, taitoja ja toimintaa) toteutetaan luokilla 1 ja 4 sekä 7. Kohdennetut toimenpiteet taas otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin ja nuoriin, tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan. VERTAISSOVITTELU Koulussamme on käytössä oppilaiden vertaissovittelu eli VerSo. Koulutetut vertaissovittelijaoppilaat pyrkivät selvittämään ikäistensä tai nuorempien oppilaiden välisiä pieniä riitoja ja kiistoja. Vertaissovittelussa pyritään keskustelemalla saamaan aikaan sopimus oppilaiden välille. Viikon sisällä järjestetään seuranta, jossa sovittelija tai aikuinen sovittelun ohjaaja kysyy osapuolilta, onko tehty sopimus pitänyt vai tarvitaanko tilanteessa jatkotoimenpiteitä. Jos tilanne ei ratkea vertaissovittelun keinoin, siirtyy asia opettajien käsiteltäväksi. TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Kullakin koululla on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt. Kirkkojärven koulun järjestyssäännöt ovat seuraavat: 1. Tule kouluun liikennesääntöjä noudattaen. 2. Tule oppitunnille ajoissa ja mene välitunnille viivyttelemättä. 3. Liiku koulussa rauhallisesti. 4. Tuo kouluun kulloinkin tarvittavat kirjat ja välineet. Olet korvausvelvollinen, jos kadotat tai tärvelet käyttöösi annetun koulutarvikkeen. Koulu ei vastaa oppilaiden kadonneista tai rikkoutuneista varusteista. 5. Älä avaa ulko-ovea tuntemattomille. 6. Noudata koulussa hyviä tapoja: a. Tervehdi. b. Käyttäydy toisia kohtaan ystävällisesti ja kunnioittavasti. c. Säilytä työrauha. d. Noudata hyviä ruokailutapoja. Laukut ja reput jätetään luokkaan, naulakkoon tai lokeroon. e. Älä koske toisten tavaroihin ilman lupaa. f. Ulkokenkiä ja hattuja ei käytetä sisällä. 7. Koulupäivään kello 8 16 eivät kuulu: a. purukumi, karkit, virvoitus- eivätkä energiajuomat b. skeittaus, potkulautailu eikä pyöräily c. lumipallojen heitto 15

16 d. musiikin kuuntelu. Yläkoululaisille sallitaan musiikin kuuntelu välitunnilla. Oppitunnilla musiikin kuuntelu on sallittu opettajan luvalla. 8. Kännykän käyttö oppitunnilla on kielletty (äänetön/suljettu), kännykän käyttö opetuksellisiin tarkoituksiin on kuitenkin sallittu opettajan luvalla, alakoulussa kännykkää ei käytetä myöskään välitunnilla. 9. Kouluaikana ei saa poistua koulun alueelta ilman lupaa. Välitunnit vietetään sovituilla alueilla. 10. Käytä koulun koneita, laitteita ja tiloja vain opettajan luvalla. a. Ilmoita vahingoista heti koulun aikuiselle. b. Jos olet tahallisesti huolimaton, olet korvausvelvollinen. 11. Koulusta ei saa olla poissa ilman asiallista syytä. 12. Noudata kaikkien koulun aikuisten antamia ohjeita. Oppilaan ojentaminen: Perusopetuslain (35a ) mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu kirjataan ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi (2 momentti). Muita ojentamistoimenpiteitä ovat mm. oppilaan määrääminen tekemään tehtäviä koulupäivän jälkeen, oppilaan määrääminen poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, oppilaan määrääminen poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta, opetukseen osallistumisen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi tai oppilaan määrääminen jälki-istuntoon. Kurinpitorangaistukset: Kurinpitorangaistukset tulevat kyseeseen, kun oppilaan rikkomus on vakava tai oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä ojentamistoimenpiteistä huolimatta. Kurinpitorangaistuksia ovat mm. kirjallinen varoitus (rehtori antaa), oppilaan erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi (johtokunta) tai oppilaan aiheuttaman vahingon korvaaminen. Yleistä: Karkkien ja purukumien nauttimisesta välituntisin koulussa on hyvä keskustella oppilaan kanssa. Energiajuomien ja limujen kouluun tuontikin on kielletty, niitä ei siis sallita. Musiikkia saa kuunnella oppitunneilla opettajan harkinnan ja tilanteen mukaan. Jos välituntivalvojat päättävät, ettei oppilaiden tarvitse mennä ulos ulkovälitunnilla (sade, pakkanen tms.), asiasta kuulutetaan tai tiedotetaan muulla tavoin oppilaille ja muille valvojille. OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Koulut huolehtivat monin eri tavoin siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. Kuitenkin joskus sattuu, että oppilaan omaisuutta katoaa koulupäivän aikana. Mikäli luvatonta ottajaa ei tavoiteta ja omaisuutta saada takaisin, jää menetys oppilaan vahingoksi. Oppilaiden ei tulisi tuoda kouluun rahaa tai arvokasta omaisuutta eikä jättää takin taskuun mitään houkuttelevaa. 16

17 OPPIKIRJAT KOULURUOKAILU Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Huoltajan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. Kouluissa tarjotaan jokaisena työpäivänä oppilaille maksuton koululounas, joka sisältää lämpimän pääruoan lisäkkeineen, ruokajuomaa, leipää sekä ravintorasvaa. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää koululaisen terveyttä ja työtehoa tyydyttää osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ohjata terveelliseen ravitsemukseen kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä opettaa hyviä ruokailutapoja tukea ravitsemus- ja terveyskasvatusta, sosiaalista ja kulttuurikasvatusta Kouluravintolassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän. Tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Eritysruokavaliot Kouluruokailussa toteutetaan sellaiset erityisruokavaliot, joihin on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt. Kasvisruokailijoille valmistetaan päivittäin lakto-ovovegetaarista kasvisruokaa, joka sisältää kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunaa ja maitovalmisteita. Erityis- tai kasvisruokavaliota noudattavat ilmoittavat ruokavaliostaan koulun keittiön ruokapalveluesimiehelle Ilmoitus erityisruokavaliosta -lomakkeella. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan poissaoloistaan koulun keittiöön. Jos erityisruokavaliosta on ilmoitettu keittiöön, niin on tärkeää, että myös syödään erityisruokavalion mukaista ruokaa. Koulujen perus- ja kasvisruokalista julkaistaan viikoittain kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyy myös Ilmoitus erityisruokavalioista lomake. Lisätietoja kouluruokailusta saa koulun keittiöstä ruokapalveluesimieheltä tai kaupungin ruokapalvelukeskuksesta. Koululaisten välipalat Kirkkojärven koulussa on mahdollisuus ostaa terveellisiä välipaloja, jotka auttavat jaksamaan pidemmänkin koulupäivän. Välipalan voi maksaa joko rahalla tai välipalakortilla. Välipalakortteja myydään Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä ja kouluravintoloissa. Lisätietoja kouluruokailusta saa koulun keittiöstä ruokapalveluesimieheltä tai kaupungin ruokapalvelukeskuksesta. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat oppilaan terveystarkastuksissa säännöllisin väliajoin sekä tarvittaessa yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Vanhemmat/huoltajat ovat tervetulleita mukaan oppilaan terveystarkastuksiin ja tarvittaessa vanhemmat ja oppilaat voivat kääntyä koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen oppilaan terveyteen, hyvinvointiin tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. 17

18 Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä asiakastietojärjestelmä, johon kouluterveydenhuollon asiakkaan terveystiedot tallennetaan. Tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena ovat ainoastaan laissa määritellyt erityisperusteet. Ajanvaraukset koululääkärille terveydenhoitajan kautta. Kouluterveydenhoitaja Tuula Järvensivu on tavattavissa koululla maanantaista perjantaihin. Puhelinnumero terveydenhoitajalle on ja sähköpostiosoite on tuula.jarvensivu(ät)espoo.fi OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri ja suuhygienisti vastaavat oppilaan suun terveydenhuollosta. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus suun terveystarkastukseen ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren suun terveydentilasta. Espoolaiset peruskoululaiset saavat suun terveydenhuollon palvelut maksutta koulua tai asuinpaikkaa lähinnä olevasta hammashoitolasta. Välitön ensiapu annetaan arkisin pääsääntöisesti kotiosoitetta tai koulua lähinnä olevassa hammashoitolassa. Ajanvarauksen puhelinnumero on Hammashoidon arki-ilta, viikonloppu- ja pyhäpäivystys on kaikille espoolaisille Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Ajanvarauksen puhelinnumero on Peruuta aikasi heti, jos et jostakin syystä voikaan mennä hoitoon sovittuna ajankohtana. 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta hoitoajasta asetuksen mukainen maksu. KOULUKURAATTORITOIMINTA Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen Kuraattorin tehtävänä on: - oppilaiden sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen - tukea lasta tai nuorta hänen omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa - auttaa lasta ja nuorta jos hänellä on pulmia esim. koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai elämässä on tapahtunut muutoksia - keskustella vanhempien kanssa kotitilanteista ja tukea heitä kasvatusasioista - konsultoida opettajia (oppilaiden koulupoissaolot, sosiaaliset suhteet) - tehdä yhteistyötä Kiva koulu -tiimin kanssa - tehdä yhteistyötä mm. lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa - tehdä tarvittaessa sosiaalisia selvityksiä esim. lastensuojeluun tai erityisopetusjärjestelyjä koskien - toimii oman alansa asiantuntijana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä Koulukuraattori Minna Coles on tavattavissa koululla joka toinen maanantai, tiistaisin ja perjantaisin. Kuraattorin tavoittaa numerosta tai minna.coles(ät)espoo.fi 18

19 KOULUPSYKOLOGITOIMINTA Koulupsykologi on koulussa toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö Psykologin tehtävänä on: - olla asiantuntija oppilaan koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä - tehdä psykologisia tutkimuksia oppimishäiriöihin liittyen ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin - tehdä kouluvalmiustutkimuksia - käydä tukikeskusteluja tavoitteena edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia - konsultoida opettajia ja vanhempia (oppimishäiriöt ja psyykkinen hyvinvointi) - antaa asiantuntijalausuntoja tarvittaessa - toimii oman alansa asiantuntijana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä Koulupsykologi Annika Holmborg-Kopra on tavattavissa koululla tiistaisin ja perjantaisin. Psykologin tavoittaa numerosta tai annika.holmborg-kopra(ät)espoo.fi KOULUN OPPILASHUOLTOTYÖ Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on astunut voimaan elokuun 2014 alussa. Lain myötä oppilashuoltotyö on uudistunut. Oppilashuoltoa toteutetaan ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla. KOULUN TOIMINTAMALLI PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISEEN Espoon kouluille on laadittu toimintamalli ja ohjeet päihteiden ja erityisesti huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn ja ongelmatapauksissa varhaiseen puuttumiseen sekä hoitoonohjaukseen. Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa -suunnitelma: 19

20 20

21 KOULUMATKAT Oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos luokan oppilaan koulumatka on yli 3 km ja luokan oppilaan koulumatka on yli 5 km. Maksuttoman koulukuljetuksen saamisen ehtona on, että oppilas käy kunnan hänelle osoittamaa koulua. Silloin kun oppilas käy jotakin muuta espoolaiskoulua tai toisen kunnan koulua, hän ei ole oikeutettu kuljetusetuuteen. Erityisen tuen piiriin kuuluvan oppilaan koulukuljetuksen tarve harkitaan erityisen tuen päätöksen yhteydessä, sekä tarkistetaan tarvittaessa lukuvuosittain. Koulumatka mitataan lyhintä ympäri vuoden jalankulkukelpoista reittiä myöten. Tätä lyhyemmällekin matkalle voidaan maksuton koulukuljetus myöntää, mikäli koulutien on katsottava muodostuvan kysymyksessä olevan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen vaaralliseksi. Maksuton koulukuljetus voidaan myöntää myös lääkärinlausunnon tai muun erittäin painavan syyn perusteella osalle lukuvuotta. Kuljetus järjestetään pääsääntöisesti antamalla oppilaalle joukkoliikenteen matkakortti. Matkakortit jaetaan koulusta niille oppilaille, joille rehtori on myöntänyt hakemuksesta kuljetusetuuden. Esiopetuksen oppilaalle myönnetään kuljetusavustus, jos koulumatka on yli 3 km ja oppilas on kunnan hänelle osoittamassa esiopetuspaikassa. Kuljetus järjestetään ensisijaisesti maksamalla oppilaan huoltajalle avustuksena joukkoliikenteen aikuisen kausilipusta perimän korvauksen suuruinen euromäärä. Koulukuljetusetuus haetaan lomakkeella, jota voi pyytää koulun kansliasta. Lomake on tulostettavissa osoitteesta Tapaturmasta tai leikkauksesta aiheutuva tilapäinen kuljetustarve Koulutapaturmasta aiheutuva tilapäinen tilauskuljetus koulumatkoille järjestetään, mikäli oppilaalla on lääkärinlausunto, jossa on mainittu tilauskuljetuksen tarve ja aika, jolle kuljetus tarvitaan. Vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista tai leikkauksesta aiheutuvaa maksutonta kuljetusta ei koulumatkoille järjestetä, mikäli oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa koulua esim. painotuksen tai vieraskielisen opetuksen takia. Sairastuminen kesken koulupäivän Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän (esim. kuume, vatsatauti), on huoltaja velvollinen huolehtimaan oppilaan kotiin viemisestä ja siitä aiheutuvista matkakustannuksista. VAKUUTUKSET Espoon kaupunki on vakuuttanut koulun oppilaat tapaturmien varalta. Vakuutusyhtiö korvaa koulussa ja koulumatkalla sattuneista tapaturmista aiheutuneet matka-, tutkimus- ja hoitokulut euroon asti. Vahingon sattuessa oppilas toimitetaan hoitoon kaupungin terveysasemalle. Vakuutuksesta korvataan julkisen sektorin terveydenhuoltopalveluiden käyttämisestä aiheutuneita maksuja. Tässä tarkoitetaan hoitoja, jotka on annettu seuraavissa paikoissa: - kansanterveyslaissa tarkoitetussa terveyskeskuksessa - aluesairaalassa - keskussairaalassa - yliopistollisessa keskussairaalassa vastaavissa yksiköissä ja laitoksissa ulkomailla. Vamman hoitokulut korvataan huoltajalle vain alkuperäisten laskujen tai maksettujen tositteiden perusteella siltä osin, kuin niitä ei korvata jonkin lain nojalla. 21

22 22

23 23

24 24