Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia 2006 2007. Hallinto"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 38/2005

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ Hallinto Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia Helsinki 2005

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia -työryhmä Puheenjohtaja, viestintäpäällikkö Kaija Uusisilta Sihteeri, tiedottaja Katja Palonen Jäsenet: Ylitarkastaja Sari Haavisto, KVTR Tietopalvelupäällikkö Manu Herna, hallintoyksikkö Ylitarkastaja Markku Saarela, SITA Kehittämisneuvos Jurkka Linna, talousyksikkö Kehittämispäällikkö Teemu Eriksson, AHO Verkkotiedottaja Caroline Haga, AHO Lainsäädäntöneuvos Päivi Pekkarinen, oik.ryhmä Ylitarkastaja Markku Mölläri, kuntaosasto Viestintäpäällikkö Mikko Väänänen, poliisiosasto Ylitarkastaja Riitta Aulanko, poliisiosasto Koulutusjohtaja Juhani Seppä, pelastusosasto Ylitarkastaja Tuomas Koljonen, ulkomaalaisosasto Everstiluutnantti Veli-Matti Sipola, RVLE Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia Julkaisun osat Tiivistelmä Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on yksi hallinnon kehittämisen tavoitteista. Käytännössä kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen tapahtuu edustuksellisen demokratian, parlamentarismin ja kansalaisjärjestöjen kautta. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimintaperiaatteita kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi sisäasiainministeriön toiminnassa. Työryhmä on laatinut vuosia koskevan strategian ja määritellyt ne toimenpiteet, joiden avulla strategia käytännössä toteutetaan. Toimenpiteille on nimetty vastuutahot. Strategian toteuttamiseksi sisäasiainministeriö mm lisää virkamiesten kansalaisten kuulemiseen ja osallisuuteen liittyvää koulutusta, tiedotusta, verkkoviestintää ja suoraa yhteydenpitoa kansalaisjärjestöihin sekä parantaa hankkeiden valmistelun seuraamismahdollisuuksia. Avainsanat (asiasanat) kansalaistoiminta, väestö, vaikuttaminen, verkkoviestintä, verkkopalvelut, osallistuminen Muut tiedot SM028:00/2005. Verkkoversion ISBN (pdf), osoitteesta Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 38/2005 Kokonaissivumäärä 29 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 20,00 + alv + postituskulut Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

4 INRIKESMINISTERIET BESKRIVNINGSBLAD Datum Författare (organ, organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för medborgar- och medborgarorganisationsstrategi Ordförande, informationschef Kaija Uusisilta Sekreterare, informatör Katja Palonen Medlemmar: Överinspektör Sari Haavisto, gruppen för internationella säkerhetsfrågor Chef för informationstjänsten Manu Herna, förvaltningsenheten Överinspektör Markku Saarela, enheten för intern granskning Utvecklingsråd Jurkka Linna, enheten för ekonomiförvaltning Utvecklingschef Teemu Eriksson, avdelningen för utveckling av regioner och offentlig förvaltning Webbinformatör Caroline Haga, avdelningen för utveckling av regioner och offentlig förvaltning Lagstiftningsråd Päivi Pekkarinen, gruppen för rättsliga frågor Överinspektör Markku Mölläri, kommunavdelningen Informationschef Mikko Väänänen, polisavdelningen Överinspektör Riitta Aulanko, polisavdelningen Utbildningsdirektör Juhani Seppänen, räddningsavdelningen Överinspektör Tuomas Koljonen, utlänningsavdelningen Överstelöjtnant Veli-Matti Sipola, staben för gränsbevakningsväsendet Publikationsslag Rapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Organet tillsatt, datum Publikationens namn (även på svenska) Inrikesministeriets medborgar- och medborgarorganisationsstrategi Publikationens delar Sammandrag Ett av målen för att utveckla förvaltningen är att öka medborgarnas möjligheter att delta och påverka beredningsarbetet. I praktiken deltar och påverkar medborgarna genom representativ demokrati, parlamentarism och medborgarorganisationerna. Den 1 april 2005 tillsatte inrikesministeriet en arbetsgrupp för att bereda verksamhetsprinciperna för ökat deltagande och inflytande för medborgarna i inrikesministeriets verksamhet. Arbetsgruppen har utarbetat en strategi för och fastställt vilka åtgärder som ska användas för att genomföra strategin i praktiken. De ansvariga instanserna för åtgärderna har utsetts. Tjänstemännen på inrikesministeriet kommer bland annat att få mera utbildning i hörande av medborgarna och medborgarinflytande, ministeriet utökar informationen, webbkommunikationen och den direkta kontakten med medborgarorganisationerna samt förbättrar möjligheterna för medborgarna att följa med beredningen av olika projekt. Nyckelord (referensord) medborgarverksamhet, befolkning, inflytande, webbkommunikation, webbtjänster, deltagande Övriga uppgifter SM028:00/2005. Webbversion ISBN (pdf), på adressen Publikationsseriens namn och nummer Inrikesministeriets publikationsserie 38/2005 ISSN ISBN Totalt antal sidor 29 Språk finska Pris 20,00 + moms + porto Konfidentialitet Offentlig Distributör Inrikesministeriet Förläggare Inrikesministeriet

5 Sisällys Sisäasiainministeriölle 3 1 Johdanto 5 2 Taustaa 6 3 Kansalaisten kuulemista ja osallisuutta koskevat yleiset periaatteet Kansalaisten kuuleminen ja osallisuus sisäasiainministeriön toiminnassa Lausuntopyynnöt Kuulemistilaisuudet Muut informointi-/ tiedotus- ja palautekanavat 9 4 Kansalaisten sähköistä kuulemista koskevat yleiset periaatteet Kansalaisten sähköinen kuuleminen sisäasiainministeriön toiminnassa 11 5 Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia , toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot 12 5 Inrikesministeriets medborgar- och medborgarorganisationsstrategi , åtgärdsförslag och ansvariga instanser 15 Liite 1: Sisäasiainministeriön toiminnan kannalta keskeiset kansalaisjärjestöt 18 Liite 2: Yhteenveto lausunnoista ja verkkopalautteesta 25 2

6 Sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimintaperiaatteita kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi sisäasiainministeriön toiminnassa. Tavoitteena on lisätä valmistelun julkisuutta sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ministeriön säädöshankkeiden ja muiden merkittävien hankkeiden valmisteluun. Työryhmän tehtävänä oli mennessä valmistella toimenpide-ehdotukset, miten sisäasiainministeriön ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta lisätään niin, että kansalaiset kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa ministeriössä valmisteilla olevien säädöshankkeiden ja muiden merkittävien kehittämishankkeiden valmisteluun kartoittaa sisäasiainministeriön toiminnan kannalta keskeiset kansalaisjärjestöt ja tehdä ehdotukset kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämiseksi sekä ehdotukset verkkoviestinnän hyödyntämiseksi osallisuuden ja vaikuttamisen lisäämisessä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut viestintäpäällikkö Kaija Uusisilta ja sihteerinä tiedottaja Katja Palonen ministeriön viestintäyksiköstä. Jäseninä ovat toimineet ylitarkastaja Sari Haavisto kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmästä, tietopalvelupäällikkö Manu Herna hallintoyksiköstä, ylitarkastaja Markku Saarela sisäisen tarkastuksen yksiköstä, kehittämisneuvos Jurkka Linna talousyksiköstä, kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja verkkotiedottaja Caroline Haga alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta, lainsäädäntöneuvos Päivi Pekkarinen oikeusasioiden ryhmästä, ylitarkastaja Markku Mölläri kuntaosastolta, viestintäpäällikkö Mikko Väänänen ja ylitarkastaja Riitta Aulanko poliisiosastolta, koulutusjohtaja Juhani Seppä pelastusosastolta, ylitarkastaja Tuomas Koljonen ulkomaalaisosastolta ja everstiluutnantti Veli-Matti Sipola rajavartiolaitoksen esikunnasta. Työryhmän ehdotuksesta sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaksi pyydettiin lausunto kansalaisjärjestöiltä. Lisäksi strategiaehdotuksesta saattoi antaa palautetta sisäasiainministeriön verkkosivuilla. Lausunnon antoi 89 järjestöä ja verkkosivujen kautta palautetta antoi 7 henkilöä tai tahoa. Lausuntojen ja verkkopalautteen perusteella työryhmä tarkensi soveltuvin osin ehdotustaan ja täydensi keskeisten kansalaisjärjestöjen listaa. 3

7 Saatuaan työnsä valmiiksi, työryhmä jättää kunnioittavasti ehdotuksensa sisäasiainministeriölle. Helsingissä Kaija Uusisilta Sari Haavisto Manu Herna Markku Saarela Jurkka Linna Teemu Eriksson Caroline Haga Päivi Pekkarinen Markku Mölläri Mikko Väänänen Riitta Aulanko Juhani Seppä Tuomas Koljonen Veli-Matti Sipola Katja Palonen 4

8 1 Johdanto Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on yksi hallinnon kehittämisen tavoitteista. Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Käytännössä kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen tapahtuu edustuksellisen demokratian, parlamentarismin ja kansalaisjärjestöjen kautta. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimintaperiaatteita kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi sisäasiainministeriön toiminnassa. Työryhmän tehtävänä oli valmistella toimenpideehdotukset, miten sisäasiainministeriön ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta lisätään niin, että kansalaiset kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa ministeriössä valmisteilla olevien säädöshankkeiden ja muiden merkittävien kehittämishankkeiden valmisteluun. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sisäasiainministeriön toiminnan kannalta keskeiset kansalaisjärjestöt ja tehdä ehdotukset kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä verkkoviestinnän hyödyntämiseksi osallisuuden ja vaikuttamisen lisäämisessä. Työryhmä on työssään selvittänyt sisäasiainministeriön nykyisiä käytäntöjä ja niiden riittävyyttä kansalaisten osallisuuden turvaamisessa säädösvalmistelu- sekä muissa hankkeissa. Työryhmä on lisäksi työssään kartoittanut sisäasiainministeriön kannalta keskeiset kansalaisjärjestöt sekä tehnyt ehdotukset kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ottaen huomioon myös verkkoviestinnän hyödyntämisen. Työryhmän strategia- ja toimenpide-ehdotuksilla pyritään helpottamaan kansalaisten kuulemisen ja osallisuuden suunnittelua sekä lisäämään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia sisäasiainministeriön toiminnassa. Kansalaisten kuulemisen ja osallisuuden huomioon ottamisella valmistelussa lisätään valmistelun julkisuutta, tasa-arvonäkökulman ja yhdenvertaisuuden huomioon ottamista valmistelussa. Työryhmän strategiaehdotuksessa kansalaisilla tarkoitetaan kaikkia Suomessa asuvia henkilöitä. Työryhmä on lähtenyt työssään siitä, että kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategian toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan nykyisillä henkilöstöresursseilla. 5

9 2 Taustaa Kansalaisten osallistumisella on Suomessa vahva pohja, joka perustuu muun muassa perustus- ja kuntalakiin. Kansalaisten aktiivisuus näkyy muun muassa kansalaisjärjestöjen määrässä. Järjestöjä on Suomessa yli ja niistä aktiivisesti toimii yli Suomalaisista 1/3 kuuluu erilaisiin järjestöihin. Lukuun ei ole laskettu mukaan poliittisia puolueita. Suomessa perustuslaki sisältää säännökset sananvapaudesta, oikeudesta saada tietoja viranomaisen asiakirjoista sekä osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista (731/1999). Osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista säädetään perustuslain 14 :ssä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon (14 3 mom.). Samoin on pyrittävä turvaamaan mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon (20 2 mom.). Perustuslain (21 2 mom.) mukaan hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Kuulemisen ja osallistumisen kannalta keskeinen on myös laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Laki sisältää säännökset viranomaisen velvollisuudesta edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa. Osallistumisen periaatteita on kirjattu myös hallintolakiin (434/2003). Paikallistasolla vuonna 1995 voimaan tullut kuntalaki (365/1995) on myös merkittävä osallisuuden vahvistamisen kannalta. Se korostaa kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kansalaisten kuulemissa ja osallisuudessa on otettava huomioon myös kielilain (423/2003) säännökset. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988) määrittelee, miten henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa mm. työhönsä ja viraston toimintaan tulee turvata. Lisäksi kuulemisessa ja osallisuudessa tulee ottaa huomioon EU-lainsäädännön valmistelua koskevat periaatteet ja linjaukset. Valtioneuvosto asetti ministerityöryhmän johtaman keskushallintohankkeen. Hankkeen eräänä tavoitteena oli kansalaisten hallintoa kohtaan tunteman luottamuksen vahvistaminen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tämän ministerityöryhmän suositusten ja keskushallinnon uudistamisen aikaisemman osahankkeen pohjalta valtiovarainministeriö asetti Kuule kansalaista toimeenpanohankkeen. Tämän hankkeen tehtävänä oli luoda yhdessä ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa malleja ja menettelysuosituksia ministeriökohtaisten kansalaisjärjestöstrategioiden laatimiselle ja käytölle sekä laatia yhtenäiset kansalaisjärjestöille kohdistettavia lausuntopyyntöjä ja lausuntomenettelyjä koskevat menettelytapaohjeet sekä edistää osallisuuden hyvien käytäntöjen lisääntymistä hallinnossa. Kuule kansalaista -hankkeen avulla käynnistettiin kansalaisstrategiatyö pilottiministeriöissä, joiksi valittiin ulkoasiain-, oikeus-, opetus- ja työministeriöt. 6

10 Valtiovarainministeriö asetti osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa helmikuussa 2004 hankkeen Kuule kansalaista valmistele viisaasti. Osana tätä hanketta on julkaistu muun muassa kaikkien kansliapäälliköiden, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajan ja viiden kaupunginjohtajan allekirjoittama julkilausuma hallinnon yleisistä periaatteista kansalaisten kuulemisessa. Hankkeen yhteydessä on julkaistu myös käsikirja virkamiehille ja viranhaltijoille. Käsikirja pitää sisällään hallinnon yleiset periaatteet kansalaisten kuulemiseen yleisesti merkittävissä asioissa. Käsikirjan tarkoituksena on helpottaa kansalaisten kuulemisen ja osallisuuden suunnittelua hallinnossa. Lisäksi se sisältää myös sähköistä kuulemista koskevat periaatteet. 3 Kansalaisten kuulemista ja osallisuutta koskevat yleiset periaatteet Kansalaisia, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisryhmiä 1 kuullaan hallinnossa tapahtuvassa yleisiä asioita koskevassa valmistelutyössä. Kuulemisella tarkoitetaan tiedon keräämistä päätöksenteon tueksi esimerkiksi lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai keskustelufoorumien kautta. Kuulemisen tavoitteena on turvata kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä saada hallinnon käyttöön asiantuntija- ja kokemustietoa. Avoimuus ja kansalaisten kuuleminen ovat tärkeä osa demokratiaa, sillä ne tukevat rakentavan vuoropuhelun syntymistä. Kuulemisen onnistumista määrittää se, että kansalaiset voivat olla aidosti vakuuttuneita siitä, että heidän mielipiteitään on todella kuultu. Hallinnon yleiset periaatteet kansalaisten kuulemiseen ovat 2 : Sitoutuminen Virkamiesjohdon ja virkamiesten sitoutuminen kansalaisten kuulemiseen on tärkeää kaikilla hallinnon aloilla. Resurssit Kansalaisten kuulemiseen on varattava riittävästi aikaa. Organisaation tulee suunnitella kuuleminen ja järjestää sille riittävä budjetti. 1 Tässä kansalaisjärjestöillä tarkoitetaan Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. 2 Kaikkien kansliapäälliköiden, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajan ja viiden kaupunginjohtajan allekirjoittama julkilausuma hallinnon yhteisistä periaatteista kansalaisten kuulemisessa. Kuule kansalaista valmistele viisaasti hanke, Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. 7

11 Ajoitus Kansalaisia on kuultava riittävän aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jolloin aitoon vaikuttamiseen on vielä mahdollisuus. Avoimuus Hallinnon tiedon on oltava tasapuolista, helposti saatavilla ja mahdollisimman täydellistä. Selkeys Kuulemisessa on selkeästi kerrottava, mihin asiassa on mahdollisuus vaikuttaa ja kenelle päätöksenteko kuuluu. Kattavuus Kuulemisessa on huolehdittava kattavuudesta ja siitä, että eri kuulemistapoja hyödynnetään monipuolisesti asian laajuudesta ja merkityksestä riippuen. Koordinaatio Hallinnon on yhteen sovitettava kuulemiset siten, että asiat käsitellään riittävän suurina kokonaisuuksina. Vaikuttavuus ja vastuu Hallinnon vastuulla on huolehtia, että kansalaisten esittämät mielipiteet hyödynnetään valmistelussa. Arviointi Kuulemisten onnistumista on seurattava ja arvioitava. 3.1 Kansalaisten kuuleminen ja osallisuus sisäasiainministeriön toiminnassa Sisäasiainministeriö pyrkii noudattamaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kuulemisessa ja osallisuudessa hallinnon yleisiä periaatteita. Laajat tai merkittävät hankkeet valmistellaan työryhmissä tai toimikunnissa, joissa keskeiset sidosryhmät ovat edustettuina. Myös kansalaiset ja kansalaisjärjestöt otetaan huomioon hankkeen suunnitteluvaiheessa, työryhmiä perustettaessa ja lähetettäessä ehdotuksia lausunnolle. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä lainsäädännön valmistelutyöhön neuvoston ja komission alaisissa työryhmissä. Suomen kansallisia kannanottoja valmistellaan jaostossa, jonka laajaan kokoonpanoon kuuluvat viranomaistahojen ohella Elinkeinoelämän Keskusliitto, SAK, Suomen Kuntaliitto, Pakolaisneuvonta ja Suomen Punainen Risti. 8

12 Suurelle yleisölle sisäasiainministeriö tiedottaa joukkoviestimien kautta. Sisäasiainministeriö tarjoaa tietoa säädös- ja muista keskeisistä kehittämishankkeista verkkosivuillaan sekä julkaisemalla esitteitä ja juttuja hallinnonalan lehdissä Lausuntopyynnöt Lainsäädännön valmistelussa kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet toteutuvat ensisijaisesti lausuntomenettelyn kautta. Esityksistä järjestetään lausuntokierros tai kuulemistilaisuus/kuulemistilaisuuksia. Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen (SM /Va-33; jäljempänä säädösvalmisteluohje) mukaan myös kansalaisjärjestöille varataan mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kirjalliset lausunnot pyydetään soveltuvin osin asiakirjoista ja esityksistä eri tahoilta, jotka valmistelija katsoo tarpeellisiksi. Lausuntokierroksen laajuus päätetään kussakin tapauksessa erikseen. Osastot voivat tarvittaessa laatia luettelon niistä sidosryhmistä ja tahoista, joilta yleensä tulee pyytää lausuntoa osaston toimialan säädöshankkeissa. Säädösvalmisteluohjeen mukaan tulee varata riittävästi aikaa kirjallisen lausunnon antamiselle sekä suulliseen kuulemistilaisuuteen valmistautumiseen. Lausuntokierroksen valmisteluissa otetaan huomioon kielilaki. Lausuntopyyntö kohdennetaan yleensä koko esitykseen. Joidenkin esitysten kohdalla voidaan esittää esitykseen liittyviä erityiskysymyksiä esimerkiksi kansalaisjärjestöille, jolloin voidaan arvioida esityksen vaikutuksia tarkemmin niiden toimialalla. Säädösvalmisteluohjeen mukaan lausunnoista tehdään pääsääntöisesti yhteenveto. Mikäli lausuntokierroksen aikana on tullut merkittäviä muutoksia, tulee ohjeen mukaan järjestää uusi lausuntokierros, ainakin esityksen kannalta keskeisille tahoille Kuulemistilaisuudet Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen mukaan suullisia kuulemistilaisuuksia voidaan järjestää kirjallisen lausuntomenettelyn lisäksi tai niiden sijasta. Sisäasiainministeriö on järjestänyt suullisia kuulemistilaisuuksia Muut informointi-/tiedotus- ja palautekanavat Kansalaisjärjestöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta oma-aloitteisesti sähköpostilla tai ministeriön verkkosivujen kautta. Palautetta voi lähettää myös postitse ja soittamalla suoraan valmistelijoille. 9

13 Sisäasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta löytyy navigaatiopalkki säädösvalmistelu, jonka alta löytyy tietoa lähes kaikista ministeriössä valmisteilla olevista säädöshankkeista. Sieltä löytyvät myös hankkeiden valmistelusta vastaavien virkamiesten yhteystiedot. Lisäksi sinne kootaan valmistelun kannalta keskeiset asiakirjat. Muista kehittämishankkeista on koottu vastaavasti tietoa kohtaan hankkeet. Laajojen hankkeiden valmisteluvaiheista sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudesta antaa hankkeesta palautetta tiedotetaan joukkoviestimien kautta. Valmistelija vastaa siitä, että hanke merkitään valtioneuvoston hankerekisteriin eli Hareen ja että hankkeen rekisteritiedot ovat ajantasaisia. Myös Haren kautta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen pitäisi voida seurata kaikkia ministeriössä valmisteilla olevia hankkeita. 4 Kansalaisten sähköistä kuulemista koskevat yleiset periaatteet Sähköisellä kuulemisella tarkoitetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kuulemista, joka tapahtuu tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen esimerkiksi Internetin, sähköpostin, matkapuhelimen tai Digi-TV:n välityksellä. Sähköisessä kuulemisessa noudatetaan hallinnon yleisiä kansalaisten kuulemisen periaatteita 3. Niiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Sähköisen kuulemisen yhdistäminen muihin kuulemistapoihin Sähköinen kuuleminen on tarkoituksenmukaista yhdistää muihin kuulemistapoihin, jotta kansalaiset saavutetaan mahdollisimman laajasti. Sähköinen kuuleminen tulee sovittaa kohderyhmän mukaan Sähköinen kuuleminen pitää sovittaa kohderyhmän kykyihin ja odotuksiin (esimerkiksi suuri yleisö, asiantuntijat, nuoret). Palvelua pitää voida käyttää suomeksi ja ruotsiksi. Kielen tulee olla selkeää. Saavutettavuus ja käytettävyys pitää varmistaa Palvelun on oltava helposti saatavilla ja käytettävissä. Sovellukset tulee rakentaa käytettäviksi myös hitailla tietoliikenneyhteyksillä ja vanhoilla selainversioilla. 3 Kuule kansalaista valmistele viisaasti! Käsikirja virkamiehille ja viranhaltijoille. Valtiovarainministeriön julkaisuja

14 Palvelujen esteettömyys on varmistettava. Keskustelufoorumeissa oman näkemyksen jättäminen on oltava helppoa. Luottamuksellisuus ja henkilötietojen suojaaminen Kansalaisten tunnistamista ei tule osallisuuspalveluissa vaatia, ellei se palvelun luonteen vuoksi ole välttämätöntä. Silloinkin kun halutaan tarjota kansalaisille heitä varten profiloituja palveluita, kuten valikoitua sähköpostitiedottamista, on rekisteröinti vaadittava vain tätä toimintoa varten ja se on selkeästi ilmaistava. Jos kerätään henkilötietoja, on niiden käsittelyssä noudatettava henkilötietolakia. Jos käytetään evästeitä, niiden käyttö on selostettava ymmärrettävästi ja kattavasti. Sähköisestä kuulemisesta ja sen tuloksista tiedottaminen Sähköisestä kuulemisesta tulee tiedottaa viestimien ja eri yhteistyökumppaneiden kautta, jotta tieto tavoittaa mahdolliset osallistujat. Kuultavasta asiasta on oltava saatavilla tiivistelmä, valmisteluprosessin kokonaisuus pitää kuvata ja aineisto tuottaa yleiskielellä. Kuulemisen tulokset on julkaistava niin pian kuin mahdollista. Osallistujille on tiedotettava valmistelun seuraavasta vaiheesta. Kaikki kuulemisessa saadut kommentit ja palautteet on taltioitava. Osallistujille on kerrottava, miten tuloksia käytettiin päätöksenteossa. Välineiden kehittäminen ja muokkaaminen Ennen kuulemista käytettävät välineet on testattava. Välineitä pitää muokata saadun palautteen pohjalta. Uudet tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet tulee hyödyntää kuulemisen kehittämisessä. 4.1 Kansalaisten sähköinen kuuleminen sisäasiainministeriön toiminnassa Sisäasiainministeriön yhteistyötahojen kenttä on laaja ja epäyhtenäinen, siksi sähköinen kuuleminen on erityisen tärkeä keino kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kuulemiseen asioiden valmistelun eri vaiheissa. Useimmilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää internetiä esimerkiksi kirjastoissa tai yhteispalvelupisteissä. Tästä syystä Internet muodostaa helppokäyttöisen ja kustannustehokkaan kanavan kansalaisvaikuttamiselle. Suurimmasta osasta sisäasiainministeriön valmistelemista lainsäädäntö- ja muista kehittämishankkeista on tietoa ja hankkeeseen liittyviä asiakirjoja ministeriön verkkosivuilla. Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden yhteyteen on liitetty palautemahdollisuus, joka ohjaa palautteen suoraan valmistelevalle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö on järjestänyt lausuntokierrosten yhteydessä muutamia nettikuulemisia. Netin kautta tullut palaute on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon hankkeen valmistelussa. 11

15 5 Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia , toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot Strategia: Sisäasiainministeriö noudattaa hallinnon yleisiä periaatteita kansalaisten kuulemisessa ja osallisuudessa. Säädöshankkeiden kuulemis- ja lausuntomenettelyä on linjattu sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeessa (SM /va-33) ja ministeriön osastojen tulossopimuksissa. Säädös- ja muita kehittämishankkeita koskevaa viestintää on linjattu sisäasiainministeriön viestintäsuunnitelmassa (sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2003). Sidosryhmätoimintaa on linjattu sidosryhmäohjelmassa (sisäasiainministeriön julkaisuja 53/2004). Sisäasiainministeriö parantaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä tiedottamista joukkoviestimien kautta, tehostamalla suoraa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen informointia internetsivujen kautta sekä tiivistämällä yhteydenpitoa kansalaisjärjestöihin säädös- ja muiden kehittämishankkeiden eri vaiheissa. Sisäasiainministeriön tavoitteena on lisätä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia jo hankkeen asettamista suunniteltaessa. Hankkeiden seurantaa helpotetaan tiedottamalla hankkeiden valmisteluvaiheista joukkoviestimien kautta, kokoamalla tietoa verkkosivuille ja lisäämällä kohdennettua suoraa kansalaisjärjestöjen informointia. Toimenpiteet: Virkamiesten kansalaisten kuulemiseen ja osallisuuteen liittyvä koulutus: Virkamiesten tietämystä kansalaisten kuulemista ja osallisuutta koskevista yleisistä periaatteista ja ministeriössä noudatettavista toimintatavoista lisätään ottamalla ne osaksi uusien virkamiesten perehdyttämistä ja hankkeiden valmistelijoiden täydennyskoulutusta. Tietoa kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiasta tarjotaan myös ministeriön intranetissä. Intranetissä julkaistaan myös kansalaisjärjestöjen yhteystiedot. Vastuutahot: hallintoyksikkö (koulutus), oikeusasioiden ryhmä (säädösvalmistelijoiden koulutus), ministeriön viestintäyksikkö (intranet). 12

16 Tiedotuksen lisääminen: Kaikista merkittävistä hankkeista tiedotetaan valmistelun keskeisissä vaiheissa joukkoviestimien kautta kansalaisille ja kansalaisjärjestöille. Vastuutahot: valmistelijat (ministeriön viestintäyksikön informointi) ministeriön viestintäyksikkö (tiedottaminen) Verkkoviestinnän lisääminen: Kaikista ministeriössä valmisteilla olevista hankkeista tiedotetaan verkkosivuilla. Verkkosivuja päivitetään hankkeen edetessä. Verkkosivuille kootaan myös hankkeen kannalta keskeiset asiakirjat Haresta. Vastuutahot: valmistelijat (viestintäyksikön informointi ja asiakirjojen vienti Hareen) ja ministeriön viestintäyksikkö (verkkosivujen ylläpito). Suora yhteydenpito kansalaisjärjestöihin: Yhteiskunnallisesti merkittävistä säädös- ja kehittämishankkeista niiden eri valmisteluvaiheissa informoidaan kansalaisjärjestöjä sähköpostitse. Kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä kannustetaan hyödyntämään hankesivulla olevaa nettipalautemahdollisuutta. Vastuutahot: valmistelijat (hankkeiden valmistelusta informointi) Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen hankkeissa: Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet hankkeessa varmistetaan suunniteltaessa hankkeen asettamista, organisointia, viestintää ja kuulemisen järjestämistä. Mahdollisuuksia vaikuttaa valmisteluun jo suunnitteluvaiheessa parannetaan julkaisemalla verkkosivuilla tietoja suunnitteilla olevista hankkeista. Suunnitteilla olevista hankkeista informoidaan myös suoraan kansalaisjärjestöjä. Laajoissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa keskeisten kansalaisjärjestöjen edustajia otetaan mukaan valmisteluorganisaatioon (työryhmään, toimikuntaan, seurantaryhmään tms.). Sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kuuleminen hankkeen eri vaiheissa toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla ja avointa vuorovaikutusta tukevalla tavalla. Kuulemisessa otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma ja yhdenvertaisuuden periaate. Suullisia kuulemistilaisuuksia pyritään järjestämään nykyistä enemmän kirjallisten lausuntokierrosten ohella. 13

17 Erityistä huomiota jatkossa kiinnitetään siihen, että lausuntokierrokselle varataan riittävästi aikaa. Vastuutahot: ministeriön osastot ja yksiköt (hankkeiden suunnittelu, organisointi), valmistelijat (kansalaisjärjestöjen informointi, kuuleminen), viestintäyksikkö (hankkeiden julkaiseminen verkossa). Hankkeiden seuraamismahdollisuuksien parantaminen: Sisäasiainministeriö järjestää vuosittain keskeisille kansalaisjärjestöille informaatiotilaisuuden suunnitteilla ja valmisteilla olevista säädös- ja kehittämishankkeista. Vuonna 2006 erityistä huomiota kiinnitetään Suomen EUpuheenjohtajakauteen liittyvistä asioista informointiin. Vastuutahot: oikeusasioiden ryhmä (kokoaa tilaisuuksissa esiteltävät säädöshankkeet), osastot (esittelevät hankkeet; kokoavat toiminta- ja taloussuunnitelman hankkeet), ministeriön viestintäyksikkö (tilaisuuden organisointi) Sisäasiainministeriö helpottaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen ministeriön toiminnan seurantaa rakentamalla verkkosivuilleen profiloidut sähköpostijakelut. Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat saada automaattisesti tiedon, jos niiden seuraamia hankesivuja on päivitetty. Myös haluamaansa toimialuetta koskevat tiedotteet voi saada sähköpostiin automaattisesti. Järjestelmän käyttöönotosta tiedotetaan sekä joukkoviestimien kautta että suoraan kansalaisjärjestöille. Vastuutahot: ministeriön viestintäyksikkö ja tietohallinto Hankkeen arviointi: Kerättäessä tietoa hankkeen onnistumisesta ja mahdollisista muutostarpeista kysely lähetetään myös keskeisille kansalaisjärjestöille. Vastuutahot: osastot Kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategian arviointi: Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia arvioidaan kahden vuoden välein. Kansalaisjärjestöiltä pyydetään arvioinnin yhteydessä palautetta toimenpiteistä. Vastuutaho: ministeriön viestintäyksikkö 14

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ DKY/Vaalit PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti 2. Keskustapuolue Nimenmuutos 7.8.1988: Suomen Keskusta,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 1.2.2013 SM077:00/2011. Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ; MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUS

Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 1.2.2013 SM077:00/2011. Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ; MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUS Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ; MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUS Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti hallituskaudella laaditaan Maahanmuuton tulevaisuus 2020

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERiÖ LAUSUNTOPYYNTÖ 18.8.2014 STM090:00/2013 1(5) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali-

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn

Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn Valtiovarainministeriö 25.9.2007 Hallinnon kehittämisosasto Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn Valtiovarainministeriö selvitti kesällä 2007 toteutetulla

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Säädösvalmistelun kuulemisohjeet. Sisältö. Johdanto, Tavoitteet. Luonnos KANEn lausunnoksi (kokous 26.11.2015) Laatija: Oikeusministeriö

Säädösvalmistelun kuulemisohjeet. Sisältö. Johdanto, Tavoitteet. Luonnos KANEn lausunnoksi (kokous 26.11.2015) Laatija: Oikeusministeriö Luonnos KANEn lausunnoksi (kokous 26.11.2015) Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 16.11.2015 (KANE hakenut ja saanut lisäaikaa) Säädösvalmistelun kuulemisohjeet Sisältö Johdanto, Tavoitteet...

Lisätiedot

Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot

Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot LAUSUNTOPYYNTÖ STM068:00/2015 1(5) 19.11.2015 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Pääministeri Juha Sipilän hallitus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 20.12.2013. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä

Lausuntopyyntö 20.12.2013. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä Lausuntopyyntö OKM/85/040/2012 20.12.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM064:00/2012 Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä Lausuntopyyntö lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Lausuntopyyntö VM093:00/2013 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 16.4.2014 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Hallitus linjasi rakennepoliittisessa

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä: Liite 2 Avustuspäätöksessä tarkoitetut yhdistykset Luettelo valtionavustusta saavien puolueiden piiri- ja naisjärjestöistä Suomen Keskusta r.p. Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina. Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9.

Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina. Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9. Sähköiset demokratiapalvelut osallistumisen ja vaikuttamisen vauhdittajina Liisa Männistö, oikeusministeriö Tietoisku Kuntamarkkinoilla 9.9.2015 Sähköisten palveluiden mahdollisuudet ja haasteet Suomi

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen vaikuttamiskanavat haltuun! Anneli Salomaa, oikeusministeriö 28.10.2015 Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Vaalilain, puoluelain ja kielilain

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 2.11.2009 SM108:00/2008

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 2.11.2009 SM108:00/2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 2.11.2009 SM108:00/2008 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ PELASTUSLAKILUONNOKSESTA Pelastustoimen järjestelmän kehittämiseksi säädettiin vuonna 2001 laki pelastustoimen

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun 7.6.2016 Palvelut pitää tunnistaa ennen kuin ne voidaan kuvata Miten tunnistan palvelun? Palvelulla tarkoitetaan ei-materiaalisia, organisaatiossa määriteltyjä

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012 2015

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012 2015 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 59/2012 Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012 2015 59/2012 Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012 2015 Oikeusministeriö, Helsinki

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot