RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Ranta-asemakaava R 63 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO, ONAS MODERNI SAARISTOKYLÄ, ONAS GUSTAVS Ranta asemakaavalla muodostuu ranta asemakaavan korttelit 1 4 sekä virkistys, suojelu, maa ja metsätalous sekä vesialueita Onaksen kylässä. Ranta asemakaava Ranta asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen sekä Älgskär Onaksen kylässä. Suunnittelualue käsittää kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevasta kiinteistöstä RN:o 1:590. 1

2 Ranta asemakaavan käsittely: Vireilletulo: Asemakaava virallisesti nähtävänä: Asemakaavan hyväksyminen: Moderni saaristokylä projekti kaavoitus ja rakennuslautakunnassa Kaupunkikehityslautakunta 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Porvoon kaupungista noin 25 km etelään. Etäisyys Helsinkiin on n. 35 km. Suunnittelualue käsittää kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevasta kiinteistöstä RN:o 1:590. Suunnittelualue kattaa useita saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantayleiskaava alueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Moderni saaristokylä, Onas Gustavs. Ranta asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgsär. Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Ranta asemakaava R RANTA ASEMAKAAVAN SELOSTUS PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu Ranta asemakaava sisältö ja mitoitus Osallistuminen ja yhteistyö Ranta asemakaavan toteutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisemat Maaperä Kasvillisuus ja eläimistö Vesiolot Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava

3 3.2.3 Ranta asemakaava Rakennusjärjestys Maarekisteri Rakennuskiellot Pohjakartta RANTA ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet Ympäristötavoitteet Uudisrakentamisen tavoitteet RANTA ASEMAKAAVAN KUVAUS Ranta asemakaavan perustelut ja rakenne Perustelut Rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Loma asuntojen korttelialueet (RA 6, RA 7, RA 8) Muut alueet Virkistysalueet (VR, VR 6)) Onaslandetin pohjoisosassa sijaitseva alue on osittain osoitettu Maa ja metsätalousalueet (M) Maa ja metsätalousalueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 4) Maa ja metsätalousalueet, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 4) Vesialue (W) Kevyen liikenteen reitit Ranta asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava alueelle Maisemakuva Palvelut sekä työpaikat ja elinkeinotoiminta Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ranta asemakaavamerkinnät ja määräykset RANTA ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Suunnittelu Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 alueen sijainti 2 ote kaavaosayleiskaavaehdotuksesta, osallistumis ja arviointisuunnitelma havainnekuvat rakennustapaohje 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu Hanke kuuluu osana Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston käynnistämään Moderni saaristokyläprojektin. Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Moderni saaristokyläprojekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto on etsinyt sellaisia maanomistajia, jotka suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Tämän ranta asemakaava alueen maanomistajat ovat olleet halukkaat laatimaan alueelle ranta asemakaavan niin, että se olisi osa Moderni saaristokylähanketta. 2.2 Ranta-asemakaava sisältö ja mitoitus Ranta asemakaava alueen maapinta ala on n. 77,5 ha, n. 5,5 ha on korttelialueita ja loput n. 72 ha on virkistys, suojelu sekä maa ja metsätalousalueita. Rantaviivan pituus on n. 3,7 km ja ns. laskennallisen rantaviivan pituus n. 3,1 km. Mitoitus on ratkaistu Onaksen ranta osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Ranta asemakaavan mitoitus noudattaa osayleiskaavan mitoitusta. Moderni saaristokylähankkeen lähtökohtana on ollut, että kun maanomistajat sitoutuvat tiiviiseen toteutustapaan, rakennustapamääräysten noudattamiseen ja muiden ranta alueiden jättämiseen yleiseen käyttöön voi lomarakennusten lukumäärä olla tavanomaista suurempi. Ranta asemakaavassa on lomarakennusoikeutta yhteensä 1720 k m 2 (1395 k m2 modernia saaristokylää+2 tavanomaista tonttia). Korttelien 1 ja 2 tonteille on myös sallittu rakentaa venekatoksia ja talouskatoksia sekä 21 m 2 :n suuruinen sauna osoitetuille rakennusaloille. Lähtökohtana on ollut, että tiivis rakentaminen saariston perinteen mukaisesti edellyttää, että pihalla olevan tavaran sijaan käytössä on kauniit varastorakennukset ja katokset sekä venekatokset. Kortteleissa 3 ja 4 sijaitsevan kahden erillisen loma asuntotontin kaavamääräys on osayleiskaavan mukainen. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Liite Ranta-asemakaavan toteutus Alueen toteutus käynnistynee välittömästi ranta asemakaavan saatua lainvoiman. 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamaton ja edustaa hienosti Onaksen saaristoa. Kaava alue koostuu viidestä eri osa alueesta: Onaksen pohjoisosista, Glosholmenista, Långönista, Fåfängholmenista ja Älgskärista. Liite Luonnonympäristö ja - maisemat Suunnittelualueen luonto ja maisema on perusteellisesti selvitetty Onaksen osayleiskaavatyössä (Onaksen saariston luonto ja maisemaselvityksessä, Suunnittelukeskus ). LUONNONSUOJELULLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET Onaslandet, Gloet (LK 10) Pinta ala: 1,1 ha, Maankäyttösuositus: sl Järviruokovaltainen pieni flada, lähes umpinainen merenlahti, jolla on vain ajoittainen yhteys mereen. Tervaleppävaltainen reunapuusto. Reunametsä on osin luhtametsää. Reunametsän aluskasvillisuutta luonnehtivat mm. seuraavat lajit: mesiangervo, lehtokorte, rentukka, rantayrtti, rantaalpi, suo orvokki, rantakukka nurmilauha ja metsäalvejuuri. Vesilain mukainen suojeltava flada (VesiL 15a, /1105). Luhtametsä on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Onaslandet, Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK 11) Pinta ala: 1,7 ha, Maankäyttösuositus: sl Pieni flada ja siihen liittyvät tervaleppäluhta sekä tulvametsä. Alueeseen liittyy myös merenrantaniitty, missä kasvillisuus on valtaosin korkea kasvuista ruoho ja heinäkasvillisuutta. Paikallisesti arvokas elinympäristö. Luhta on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain mukainen suojeltava flada. 5

6 LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Linholmenin, Risholmenin ja Langön välinen vesialue (LK 9) Pinta ala: noin 42 ha, Maankäyttösuositus: huomioidaan maankäytönsuunnittelussa. Vesilintujen lepäily ja ruokailualue. Onaslandet, Onaksen eteläosa (LK 12) Pinta ala: 7,7 ha, Maankäyttösuositus: VR/MY Onaksen eteläosassa on matala merestä kuroutunut lahti, joka ympäröivine ranta alueineen muodostaa kauniin ja monipuolisen luontokokonaisuuden. Lammen rantapuustossa on kilpikaarnaisia mäntyjä. Kluuvilammen kannakselle on kertynyt rakkolevävalli tyyppikasveineen. Vallien edustalla on korkeakasvuista rantaniittyä, jonka lajistoon kuuluvat keltaängelmä, pietaryrtti, mesiangervo, rantanätkelmä, rohtovirmajuuri, pujo ja meriputki. Aivan alueen pohjoisosassa on juottimainen metsäkorte ja muurainkorpi. Puusto on eri ikäistä kuusta, harmaaleppää ja koivua. Korpi muuttuu länteen päin karuksi saranevaksi. Korpijuotin eteläpuolella on maisemakallio. Älgskär (LK 15) Kallionen maisemallisesti kaunis ulkosaariston männikkösaari. Eläimistöltään (linnusto) merkittävä kohde (mm. merihanhi, riskilä, kalalokki, harmaalokki ja kivitasku). Saari kuuluu IBA alueeseen (FI077.Porvoon ulkosaaristo. Suomen kansainvälisesti tärkeät lintu alueet) ja FINIBA alueeseen (Kansallisesti tärkeät lintualueet (FINIBA ), Itäisen suomenlahden saaristo). Fåfängholmen (LK 39) Fåfängholmen on 45 hehtaarin laajuinen, yhtä kotarakennelmaa lukuun ottamatta, rakentamaton saari. Saaren merkittävimmät luontoarvot ovat vahvasti sidoksissa maisemallisesti erityislaatuisiin kalliomuodostumiin. Koillisessa sijaitsee saaren ainoa mainittava rantaniitty. Luontotyypit: Rantakalliot ja kivikot, kalliot ja kivikot, kalliometsät ja kalliojyrkänteiden alusmetsät. Uhanalaiset luontotyypit: Itämeren kasvipeitteiset moreeni, kivikko ja lohkarerannat. (NT). Seudullisesti arvokas. LUONNONMAISEMA ALUEET/KOHTEET Fåfängholmenin lounasranta (LM 18) Vesimaisemasta hyvin erottuva kivikkoranta. Långön (LM 26) Rantakallio. Onaksen eteläosa (LM 30) Maisemallisesti hyvin edustava alue (kuva 14). Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n omistaa osan alueesta. Soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Maankäyttösuositus: VR/MY. Älgskär (LM 34) Pieni vesimaisemasta erottuva saari. 6

7 3.1.3 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois eteläpuolelle Kasvillisuus ja eläimistö Suurempien saarten (yli 10 hehtaaria) metsät ovat pääasiassa matalia kalliomännikköjä ja kuivahkoja havumetsiä, notkelmissa ja alavammilla alueilla tuoreita kuusisekametsiä. Pienemmissä saarissa metsäkasvillisuus on pääosin kalliomännikköä ja kuivahkoa mäntykangasta. Ulkosaarilla metsäkasvillisuutta on vähän ja metsät ovat yleensä kalliomännikköjä. Alueen linnusto on pääpiirteiltään tyypillistä saaristolinnustoa. Nisäkkäistä alueella elävät tyypillisimmät kuten jänis, kettu, metsämyyrä ja metsähiiri. Lisäksi Onaksen alueelta on tavattu saukko ja mäyrä Vesiolot Suunnittelualue sijaitsee voimakkaasti kuormitetulla Porvoon edustan merialueella. Porvoon edustan merialueeseen vaikuttavat monet tekijät mm. asutus, maatalous ja teollisuus. Vedenlaatu paranee rannikolta merelle päin siirryttäessä. Veden laatu on tyydyttävä alueen pohjoisja keskiosassa, eteläosassa veden laatu on jo hyvä Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet Oaksen saariston maisema muuttuu selvästi etelästä pohjoiseen avomereltä sisämaahan päin. Pirttisaaren ja Onaksen saaren eteläosasta avautuu merivyöhyke, missä rantojen luonteeseen kuuluvat laakean kallioiset ja kiviset rannat. Saaret ovat puuttomia luotoja ja puusto on harvaa ja kituliasta. Söderskärin ja Långörenin saaristo koostuu pienistä kallioluodoista ja saarista. Onas ja Pirttisaari ympäröivine pikkusaarineen ovat luonnonpiirteiltään kallioisia, mutta varsin reheväkasvustoisia, pienipiirteisten ja sokkeloisen kokonaisuuden muodostava saariryhmä. Saaristo on luonnonolosuhteiden nojalla jaettavissa vyöhykkeisiin, jotka kapasiteetiltaan ja siten sietokyvyltään mm. rakentamistarkoituksiin eroavat toisistaan (Uudenmaan saariston suojelutyöryhmän mietintö 1981). Onaksen saaristoalue jakaantuu seuraaviin vyöhykkeisiin: 1. Merivyöhyke (Söderskär Kalskär Ytterbådan). Tämä on vyöhykkeistä uloin. Sen luonteeseen kuuluvat pie net, puuttomat saaret, sekä kallioiset ja kiviset rannat. Luonto on erityisen arkaa eikä vyöhykkeen maisema ekologinen kapasiteetti ole hyvä. 2. Ulkosaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön saarten ulko osat ja useimmat pienemmät saaret). Ulkosaariston rajana on metsän esiintyminen. Pieniä saaria on runsaasti, lahtia ja salmia on paljon. Rannat ovat pääasiassa kallio ja kivikkorantoja. Rantaniittyjä on paikoin. Maisemaekologinen kapasiteetti on merivyöhykettä parempi. 7

8 3. Sisäsaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön sisäosat). Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat vain isompien suurten saarten suojaiset lahdet. Suojaisissa lahdissa on pieniä hiekkarantoja, rantaniittyjä ja ruovikkokasvillisuutta. Rantarakentamiskapasiteetti on suhteellisen hyvä Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä näin ollen alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja tai hylkyjä. Alueella on vain vähäistä veneliikennettä. Suuret väylät kulkevat kaava alueen länsi ja itäpuolella. Suunnittelualueella ei ole sähköä eikö muuta palvelua. Alueen keskeiset palvelut ovat Porvoon keskustassa Ympäristön häiriötekijät Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radon kriittistä maaperää. Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen syyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholme 8

9 nin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 metriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut rantaosayleiskaavan mukaiset virkistysalueet. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Itä Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ) ja Uudenmaan 2. maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaiheen maakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä Itä Uudenmaan maankuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Merkinnällä osoitetaan maa ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujen tai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys ja tukialueiden toteuttaminen. Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi haitata alueen maa ja metsätalouskäyttöä. Metsätalouden harjoittaminen alueella. Suunnittelualueen muille osille ei maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valkoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. 9

10 3.2.2 Osayleiskaava Onaksen rantaosayleiskaavatyö on käynnissä. Kaavaluonnos käsiteltiin alkuvuonna 2008 ja kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa Alla kuvataan rantaosayleiskaavan sisältöä rantaasemakaavaan sisältyvin osin. Ote osayleiskaavaehdotuksesta liitteenä. Liite 2 1. Långön Långönille on osoitettu loma asuntoalue (RA 14), jossa on yksi uusi tontti, sekä suurempi loma asuntoalue (RA 92/4/420), jolle on tarkoitus laatia ranta asemakaava. Muutoin alue on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 4). MU 4 alueelle ei saa rakentaa. Avohakkuut ovat kiellettyjä ja harvennuksiin tarvitaan lupa. Alueen läpi kulkee suuntaa antava ulkoilureitti. Alueen itäosassa sijaitseva kallio alue on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. 2. Onaslandetin pohjoisranta Onaslandetin pohjoisosassa sijaitsevalle alueelle on osoitettu loma asuntoalue (RA 11), jossa on olemassa oleva rakennuspaikka, satama alue, yhteyslaituri (LS 1) ja retkeily ja ulkoilualue (VR). Yhteyslaiturilta johtaa suuntaa antava ulkoilureitti. Muutoin kiinteistö on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 4). 3. Glosholmen Glosholmeniin on osoitettu suurehko loma asuntoalue (RA 91/13/975). Alueelle on tarkoitus laatia ranta asemakaava. Alueella on lisäksi kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo (LK 10), luo (LK 11) ja luo (LK 12)). Alueet on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 4). Muutoin alue on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 4). Alueen läpi kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. 10

11 4. Fåfängholmen Fåfängholmenille on osoitettu useita pienehköjä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo (LK 39)). Muutoin saari on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 4). MU 4 alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty muille alueille. Porvoon kaupunki omistaa nykyisin sen osan Fåfängholmenista, joka on osoitettu retkeily ja ulkoilualueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VR 2). 5. Älgskär Myös osa Älgskäriä kuuluu kiinteistöön RN:o 1:590. Älgskär on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja, ja se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL (LK 15)) Ranta-asemakaava Suunnittelualueella eikä sen lähistöllä ole ranta asemakaavaa Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä Rakennusjärjestys tuli voimaan Maarekisteri Alueen kiinteistöt ovat Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämässä kiinteistörekisterissä Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa ranta asemakaavan laatimista varten Pohjakartta SKM Oy on laatinut Glosholmenin ja Långön saarien pohjakartan, jonka Porvoon kaupunki on hyväksynyt. Onaksen pohjoisosan, Fåfängholmenin ja Älgskärin osalta käytetään pohjakarttaa mittakaavassa 1:

12 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke kuuluu Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston kehittämään Moderni saaristokylä projektiin. Kaavoitus ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan käynnistää Moderni saaristokylä projektin. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö. Liite 3 Ranta asemakaavan laatiminen on tapahtunut yhteistyössä kaupungin ja maanomistajan kanssa siten, että työ on edennyt käytyjen neuvottelujen edellyttämällä tavalla. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa esiin tulleet näkemykset on otettu suunnitelmassa huomioon. Maankäyttö ja rakennuslaissa sekä Maankäyttö ja rakennusasetuksessa vaaditut viranomaisneuvottelut on järjestetty kaavakäsittelyn aikana (MRL 66, MRL 77, MRA 26, MRA 35 ). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä tammi helmikuussa Asemakaavan tavoitteet Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venekatosten, saunojen ja varastorakennusten ja katosten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venekatosten avulla rantaan asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta alueesta vapaaksi rakentamisesta Ympäristötavoitteet Alueen suunnittelussa otetaan huomioon kestävää kehitystä edistävät seikat, kuten lomaasuntorakenteen tiiveys, asuntojen suuntaus, mikroilmasto ja istutukset. Asuinympäristön on oltava terveellinen. Erityisesti on pyritty siihen, että kyläalueet rajoittuvat selkeästi niin etteivät pihapiirit laajene niiden ulkopuolelle Uudisrakentamisen tavoitteet Loma asutus sijoitetaan muutamaan erilliseen kylämäiseen kokonaisuuteen. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista rantatonttia. Muu osa alueesta jää virkistys ja maa ja metsätalouskäyttöön. 12

13 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Ranta-asemakaavan perustelut ja rakenne Kaavoituksen keskeisinä periaatteina on aikaansaada korkeatasoisia kylämäisiä loma asuntokokonaisuuksia. Kaava asiakirjoihin sisällytetään havainnepiirros sekä rakennustapamääräykset Perustelut Alueen maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita ottamaan osaa Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla kehitettyyn moderni saaristokylä hankkeeseen. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Koko suunnitteluprosessin ajan on kiinnitetty erityistä huomiota jokamiehenoikeuden säilymiseen alueella. Tämän toteutuminen on selostettu jäljempänä kohdassa Rakenne Kaava alueen ratkaisu perustuu loma asutuksen osalta siihen, että loma asutus sijoitetaan muutamana tiiviinä kylämäisenä rakenteena ranta alueelle. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista ranta tonttia. Muu osa alueesta koostuu pääosin maa ja metsätalousalueesta sekä virkistysalueesta Mitoitus Glosholmenin ja Långön ranta asemakaava käsittää yhteensä 13 tonttia, joista muodostuu yhteensä 2 rakennuskorttelia. Lisäksi alueella on 2 tavanomaista rantatonttia. Alueen kokonaiskerrosala on 1435 k m2 + loma asuntoja palvelevien talousrakennusten, venekatosten ja saunojen (21 m2/tontti) rakennusoikeus. Tavanomaisilla rantatonteilla on 160 k m k m 2 rakennusoikeutta Palvelut Alueelle ei sijoitu yleisiä palvelurakennuksia. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Loma asuntojen korttelialueet (RA 6, RA 7, RA 8) Alueella on yhteensä 13 loma asuntotonttia kooltaan m2. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista loma asuntotonttia (RA 7, RA 8). Tontit on suunniteltu niin, että sisämaan tontteihin liittyy kapea alue, joka ulottuu rantaan saakka. 13

14 Yhteistä kortteleille: Rakennukset ovat loma asuntoja sekä näihin liittyviä talousrakennuksia. Kortteleitten rakentamistapa ohjaavat kaavan lisäksi rakennustapamääräykset. Rakennusten sijoittelu tontilla on osoitettu kaavassa ja rakennustapaohjeessa. Rakennustapamääräyksissä annetaan lisäohjeita ja määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista Muut alueet Virkistysalueet (VR, VR 6)) Onaslandetin pohjoisosassa sijaitseva alue on osittain osoitettu retkeily ja ulkoilualueeksi (VR). Osa Fåfängholmenista on osoitettu retkeily ja ulkoilualueeksi jolla on erityisiä ympäristöarvoja Maa ja metsätalousalueet (M) Onaksen pohjoisosassa sijaitseva alue on osoitettu maa ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja Maa ja metsätalousalueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU 4) Långholmenin ja Glosholmenin rakentamattomat alueet on osoitettu maa ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Ulkoilu tulee ohjata omille vaellusreiteille Maa ja metsätalousalueet, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 4) Arvokkaita luontoalueita sisältäviä alueita on asemakaavassa osoitettu MYmerkinnällä. Sen lisäksi arvokkaat luontoalueet on osoitettu erillisellä osaaluemerkinnällä (s 1, luo 1 ja ma 1). Kyseisiä alueita on Glosholmenilla, Långönilla ja Fåfängsholmenilla Vesialue (W) Osa tilan vesialueista on liitetty ranta asemakaavaan (alueet, joille voi sijoittaa venekatoksia). Muu osa tilan vesialueesta on ranta asemakaava alueen ulkopuolella Kevyen liikenteen reitit Jokamiehen on mahdollista kulkea alueen maa ja metsätalousalueilla. Kyläalueille on merkitty kyläraitit. Rakentaminen on sijoitettu raittimaisten kyläteiden varteen niin, että alueelle syntyy tiiviitä ja monimuotoisia kylämäisiä tilasarjoja. 14

15 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muotoutuu monimuotoisempana kuin aiemmassa tavanomaisessa rantarakentamisessa tai ranta asemakaavoissa. Kyläraitit ovat polveilevia ja rakennusten ilme ja sijainti on määritelty normaalia tarkemmin. Kyläalueet hahmottuvat maisemakuvassa selvästi ja ranta aitat sekä venekatokset luovat perinteisen saariston kylämaiseman Väestön rakenne ja kehitys kaava alueelle Alueelle tulee n kesäasukasta Maisemakuva Glosholmenin ja Långön rannoille rakentuu muutamia tiiviisti rakennettuja alueita Moderneja saaristokyliä. Långön pohjoisrannalla ja Onaksen pohjoisrannalla on kummassakin yksi loma asuntotontti. Muutoin tilan rannat jäävät rakentamattomiksi. Muilta osin rantamaisema ja sen taustavyöhyke jää saaristokylien ulkopuolella luonnontilaan Palvelut sekä työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueelle tulevien uusien lomamökkiasukkaiden arvioidaan lisäävän myös muiden paikallisten palvelujen käyttöä ja siten ainakin parantavan nykyisten työpaikkojen säilymisedellytyksiä Liikenne Loma asutus tulee lisäämään veneliikennettä mutta kokonaisvaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen maaperän radonhaittaa. Myös tulvariskin huomioiminen on erittäin tärkeää. Alueen rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai linnustoon. 5.4 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Ranta asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat ranta asemakaavakartassa. 15

16 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Suunnittelu Asemakaavatyö on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnittelussa keväällä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueesta on tehty rakennustapamääräykset, jotka tarkentavat ranta asemakaavassa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näihin sisältyvät monet ympäristön kannalta keskeiset määräykset, kuten julkisivujen värit ja materiaalit sekä rakennusten koko ja suhteet, detaljit, aitaukset yms. 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutus käynnistyy vaiheittain ranta asemakaavan saatua lainvoiman. Porvoon kaupunki Camilla Stenberg kaavoittaja Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö 16