OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1

2

3 PORVOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ( ) LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA R63 RANTA-ASEMAKAAVA osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgskär 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevasta kiinteistöstä RN:o 1:590. Alue sijaitsee linnuntietä n. 25 km Porvoon keskustasta. 1.1 Alueen kuvaus Suunnittelualue kattaa useita saaria ja saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantayleiskaavaalueeseen. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty myös tarkempia inventointeja alueesta mm. luonto- ja maisemaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys ym. 1.2 Hankkeen taustaa Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Kun tarkastellaan vallitsevaa ranta- ja saaristoalueiden kaavoituskäytäntöä tuntuu siltä, että tämä rakennusperintömme osa on lähes kokonaan unohdettu. Kaavoitus ranta-alueilla on usein lähes mekaanista rakennusoikeuden jakamista periaatteella x rakennusoikeutta per rantakilometri ja x metriä vapaata rantakilometriä. Moderni saaristokylä -projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Saaristokyläprojektia on tarkoitus kokeilla Porvoossa Vessöössä entisten hiekkakuoppien alueilla. Alueelta löytyy osakokonaisuuksia, jonka maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Toinen kokeilu kohde sijaitsee Onaksen osayleiskaava-alueella, ja kolmas on Emäsalon pohjoisosassa.

4 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ) ja Uudenmaan 2. maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaiheen maakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen muille osille ei maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä Osayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Onaksen saaristoon, jonka osayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa Lähtökohtana ranta-asematyössä on että osayleiskaavatyön tulee olla ehdotusvaiheessa ennen kuin ranta-asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin. Alueet, joille saa rakentaa, on osoitettu osayleiskaavassa loma-asuntoalueiksi (RA). Suunnittelualueella on kaksi perinteistä loma-asuntotonttia (RA-11, RA-14) ja kaksi asemakaavoitettavaa aluetta (RA- 91 ja RA-92). Onaksen pohjoisosassa on varaus yhteyslaiturille (LS-1). Suunnittelualueella on useita alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Alueille on osoitettu hieman erilaiset merkinnät suojeluarvosta riippuen Asemakaavat Aluetta ei ole aiemmin asemakaavoitettu.

5 2.2 Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut rantaosayleiskaavan mukaiset virkistysalueet. 2.3 Luonto ja maisema Alueen luonto ja maisema on selvitetty osana Onaksen osayleiskaava-työtä. Kaava-alueella on useita arvokkaita osa-alueita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. 2.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. 2.5 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois-eteläpuolelle. 2.6 Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole sähköä eikä muuta palvelua. 2.7 Ympäristön häiriötekijät Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radon-kriittistä maaperää Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori- ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen syyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholmenin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 metriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa.

6 3 TEHDYT SELVITYKSET Alueen luonto, maisema ja rakennuskanta on selvitetty osana Onaksen osayleiskaavatyötä. Asemakaavatyön yhteydessä hyödynnetään yleiskaavatyötä varten laadittuja selvityksiä: - Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus ) - Onaksen saaristo ja Kalvö, Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöstä (Museovirasto, Rakennushistorianosasto 2001, Korjattu versio ). - Porvoon Onaksen saariston arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2013) Lisäksi hyödynnetään rantaosayleiskaavatyön aikana kerättyä muuta tausta-aineistoa. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaa asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. 5 KAAVOITUKSEN KESKEISIMMÄT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä. Vesi- ja jätevesiasiat tullaan tutkimaan alueen kaavoituksen yhteydessä. 6 OSALLISET Maanomistaja Naapurimaanomistajat Veneilyjärjestöt lähialueella Viranomaiset ja muut tahot: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto/Merenväylä- yksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon Museo Keravan Energia Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka / kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua (MRA 66 2 mom). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin

7 Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso. Osallisille annetaan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä seuraavissa sanomalehdissä: Uusimaa, Itäväylä ja Östnyland. Kommentit/alustavat lausunnot viranomaisilta. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä seuraavissa lehdissä: Uusimaa, Itäväylä ja Östnyland. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Terveydensuojelujaosto Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 2) Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä: (MRL 67 ) Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat hakeneet kaavan laatimista ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetpalvelussa 8 KAAVOITUSHANKEEN AIKATAULU Moderni saaristokylä -projektia on kehitetty Porvoon kaupunkisuunnittelulla vuodesta 2005 lähtien. Asemakaavan laatimistyö on käynnistynyt vuoden 2007 lokakuussa. Tavoite on että ranta-asemakaava valmistuu vuoden 2016 aikana. 9 VALMISELUSTA VASTAAVAT kaavoittaja Camilla Stenberg suunnitteluavustaja Christina Eklund puh puh etunimi.sukunimi@porvoo.fi etunimi.sukunimi@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III kerros

8 pienennys förminskning

9

10 PORVOO Ranta asemakaava Moderni saaristokylä, Onas Gustavs Ranta asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängsholmen ja Älgskär Versio RAKENNUSTAPAOHJE MODERNI SAARISTOKYLÄ - Perinteistä saaristolaiskulttuuria modernissa muodossa Moderni saaristokylä-ajatus perustuu vahvaan perinteeseen. Suomen saaristossa on vuosisatojen ajan asuttu kulttuurimaiseman yhteydessä tiiviisti rakennetuissa kylissä ja niiden sosiaalisissa yhteisöissä. Perinteinen saaristokylä rakentuu hyvin tiheästi, niin myös moderni saaristokylä. Perinteinen rakennustapa on perustunut lähes urbaaniin tiiviiseen rakentamiseen, joka välittömästi kasvaa maastosta ja maisemasta. Kyläraitti Kyläraitti polveilee talojen välissä ja välillä se avautuu pienille torimaisille aukioille. Aidat ja portit rajaavat ilmeikkäästi kylän raitteja ja pihapiirejä. Aitoina voi pensasaitojen lisäksi käyttää matalahkoja, ilmavia aitamalleja. Esimerkki kyläraitista (Tammio) Pihapiiri Jokainen asuintalo on jonkinlaisen pihapiirin yhteydessä. Vapaamuotoiset, maaston muodosta kehkeytyvät mutta samalla selkeästi hahmotettavat pihapiirit ovat olennainen arkkitehtonista mielenkiintoa luova osa moderni saaristokylä ajatusta. Talojen ääreen syntyy luontevat suojaiset katvepaikat samalla kuin niistä avautuu pitkiä näkymiä tiluksille ja kylänlahdelle. Esimerkki pihapiiristä (Tammio) Venevajat ja laiturit Kylälahtiin työntyvät venevajat, venevajaryhmät ja laiturit luovat täyteläisen ja vapautuneen kokonaiskuvan saaristokylistä. Esimerkki laitureista ja venevajoista (Tammio)

11 LOMA-ASUNTO Rakennusten tulee sopeutua saaristoympäristöön niin, että niissä on perinteiselle rakennustyylille luonteenomainen vähäeleisyys rakennuksen julkisivuissa, näiden eri osissa ja yksityiskohdissa ja yleensä myös rakennuksessa kokonaisuutena. Mittasuhteet PALOMÄÄRÄYKSET Myös rakennusten ja niihin liittyvien lasiverantojen rakenteissa täytyy ottaa palomääräykset huomioon silloin kun etäisyys viereiseen rakennusalaan on alle 8 metriä. Rakennusten mittasuhteiden lähtökohtana on saaristolle tyypillinen solakka paritupaan pohjautuva talotyyppi. Sivuloma-asunto/vierasmaja voi luontevasti muistuttaa mittasuhteiltaan toista saaristolle ominaista pienempää talotyyppiä eli yksittäistuparatkaisua. Rakennusten mittasuhteet muodostavat oleellisen osan kokonaisympäristöstä. Esimerkki parituvasta Kerrosluku Rakennukset saavat olla 1 1 2/3 kerroksisia. Pituus, syvyys ja korkeus Tontin päärakennus (loma-asunto) on mittasuhteiltaan suurempi kuin sivuloma-asunto/vierasmaja. Päärakennuksen (loma-asunnon) enimmäissyvyys on 6,5 metriä ja enimmäispituus on 14 metriä. Sivuloma-asunnon enimmäissyvyys on 6,0 metriä ja enimmäispituus 10 metriä. Julkisivun enimmäiskorkeus (katon ja julkisivun leikkauskohdan korkeus) luonnollisesta maanpinnasta on 4,5 metriä. Kuistit ja terassit Esimerkki yksittäistuvasta Esimerkki modernista puuverhouksesta Loma-rakennuksiin saa toteuttaa kylmiä lasiverantoja. Rakennusoikeuden lisäksi lasiverantojen ja katettujen terassien pinta-ala on päälomarakennuksessa yhteensä enintään 20 m² ja sivulomarakennuksessa 10 m². Katto Rakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto (=satulakatto) ja kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:2.5 ja enintään 1:1.7. Aumakattoja ei sallita. Räystäiden tulee olla avonaisia ja siroja. Ns. pakettitaloille tyypillisiä koteloituja räystäsratkaisuja ei sallita. Katon tulee olla saumapeltikatto tai kolmiorimahuopakatto. Katon värin tulee olla musta tai grafiitinharmaa. Esimerkki avoimesta räystäästä ja saumatusta peltikatosta Julkisivumateriaalit ja yksityiskohdat Rakennusten julkisivujen tulee olla vuorattu vaaka- tai pystylaudoilla. Julkisivujen, listojen ja ikkunoiden kehyslistojen värien tulee noudattaa oheista värityssuunnitelmaa. Lasiovia ei sallita. Merkittäviä julkisivutekijöitä ovat sokkelilinja, aukkojen rytmitys ja räystäät. VÄRITYSSUUNNITELMA Julkisivujen värit Julkisivuväreinä tulee käyttää tummia, rantamaisemaan soveltuvia värejä tai punamultamaalin punaisia värejä. Värit valitaan oheisesta värityssuunnitelmasta. Tehostevärejä tulee käyttää hillitysti. Listat ja vuorilaudat ovat joko julkisivun värisiä tai tummia. (Esimerkkivärejä Uula NR:o 30, 42, 50 ja 95)

12 TALOUSRAKENNUKSET Venevajat ja venekatokset Asemakaavassa esiintyvät käsitteet venevaja ja venekatos. Kaava-alueella saa rakentaa venevajan kahdelle tontille (RA-7, RA-8). Venevajat saavat olla korkeintaan 30 k-m 2 :n suuruisia. Niiden tarkempaa sijaintia ei ole merkitty kaavaan. RA-6-tonteilla saa rakentaa yhden tai useamman venekatoksen (v) kaavassa osoitetuille rakennusaloille. Venekatokset saavat olla korkeintaan 30 m 2 :n suuruisia. Varastot ja varastokatokset Esimerkki ritiläseinästä Kaikille tonteille saa rakentaa varastoja (talousrakennuksia). Varastot voi myös rakentaa katoksina. Sekä varastot että katokset tulee sijoittaa talousrakennuksille osoitetuille rakennusaloille (t). Katoksen määritelmä Venevaja ja varasto luokitellaan katokseksi, jos vähintään 30 % rakennuksen seinistä on avointa. Katoksia ei lasketa mukaan rakennusoikeuteen. Jotta vene- ja varastokatokset olisivat esteettisesti tasapainossa ja tarjoaisivat riittävästi suojaa tulee avoimen seinän osuus toteuttaa niin että se on suljettu ritilämäisellä pysty laudoituksella oheisten kuvien mukaisesti. Näin vene- ja varastokatos saa umpinaisen ilmeen. Varastokatoksessa voi olla myös rakennusoikeuteen kuuluva varasto-osa ja katoksena vastaavalla tavalla toteutettava osa. Esimerkki venekatoksesta Talousrakennusten mitat Venevajat, varastot ja katokset saa olla leveydeltään enintään 4 metriä ja pituudeltaan enintään 8 metriä. Venevajoja ja varastoja ei saa eristää, mutta niiden rakenteissa täytyy ottaa palomääräykset huomioon silloin kun etäisyys viereiseen rakennusalaan on alle 8 metriä. Talousrakennuksen enimmäismitat Julkisivumateriaali ja - väri Venevajojen ja varastojen tulee olla puurakenteisia, pysty- tai vaakalaudoitettuja (rimalaudoitus on myös sallittu). Rakennukset tulee ensisijaisesti maalata punaisella keittomaalilla (punamulta). Venevajojen julkisivun voi jättää myös maalaamatta, jolloin pinta tulee käsitellä rautavitrillä jotta ne harmaantuvat nopeasti. Nurkkalaudat ovat joko julkisivun värisiä tai tummia. Ikkunat ja ovet Katto Venevajoihin saa tehdä korkeintaan 40 cm korkuisia yläikkunoita (perinteiset yksilasiset yläikkunat). Venevajojen ovissa ei saa olla ikkunoita. Ovet ovat väriltään tummia tai julkisivun värisiä. Venevajoissa ja varastoissa tulee olla perinteinen satulakatto (harjakatto) joka on väriltään tumma (grafiitinharmaa tai musta). Materiaalina on joko kolmiorima huopakate tai saumattu peltikate. Esimerkki laiturista LAITURIT Laiturit tulee sijoittaa venevajojen yhteyteen ja ne saavat olla korkeintaan 2 metriä leveitä. Jos venevajaa ei rakenneta, laiturin saa sijoittaa vapaasti rantaviivalle, kuitenkin korkeintaan yksi laituri/tontti.

13 TONTIN SUUNNITTELU Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä tontin luonnonmukaisuus ja säästettävä luonnon merkittäviä kauneusarvoja kuten saariston komeita silokalliota, siirtolohkareita, alueelle tyypillisiä rantakivikoita ja kauniita puuryhmiä. Rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää. Rakennusten ja rannan välissä olevaa puusto tulee säilyttää ja rantakasvillisuutta hoitaa mahdollisimman luonnonmukaisesti. Tontti tulee tarvittaessa saaristoon luonteeseen sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin maisemoitava rantamaisemaan soveltuvaksi. Rakennusten sijoittelu tonteilla Rakennukset tulee sijoittaa esitetyille rakennusaloille. Kaavassa on myös esitetty ohjeelliset rakennusalat pää- ja sivulomarakennuksille. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon päälomarakennus on rakennettava kiinni. Päälomarakennus tulee rakentaa kiinni tähän rajaan vähintään 3,5 metrin matkalta. Esimerkki rakennuksen sijoittelusta Esimerkki aidoista Aitaukset Pihojen ja kyläraittien aitaamiseen tulee ensi sijaisesti käyttää puu- ja pensasaitoja. Aitoina voi puu- ja pensasaitojen lisäksi käyttää oheisen tyyppisiä ilmavia puuaitoja. Aitojen tulee olla maalaamattomia tai tummia. ENERGIATEHOKKUUS Uusiutuvia energialähteitä Loma-asutuksen suunnittelussa tulisi energiatehokkuusnäkökohdat ottaa huomioon. Lämmitysratkaisuissa tulisi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, kuten puun pienpolttoa, ilmalämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa. Aurinkoenergiaa tulee hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Sähkölaitteita ja -järjestelmiä hankittaessa pitäisi harkita ratkaisuja, jossa aurinkosähköjärjestelmä riittäisi tuomaan sopivasti mukavuuksia loma-asuntoon. Rakennusten teknisten järjestelmien ja tilojen suunnittelussa tulisi varautua aurinkoenergian hyödyntämiseen. Aurinkopaneeleja ja aurinkokeräimiä Tontilla ja rakennusten katoille ja julkisivuihin voidaan sijoittaa aurinkopaneeleja ja aurinkokeräimiä. Aurinkopaneelit voivat olla esim. erillisiä, pihalle, katoille tai julkisivuun kiinnitettäviä rakenteita tai esim. julkisivuun integroituja läpinäkyviä paneelikerroksia. Aurinkokeräimissä tuotettu lämpö voidaan johtaa joko suoraan lämmitettävään kohteeseen tai lämmönvaraajaan, esim. vesisäiliöön. Aurinkopaneelien ja -keräimien sijoittelussa ja suunnittelussa on otettava huomioon, että ne toimivat osana arkkitehtuuria ja ovat esteettisesti saariston ympäristöön sopivia ja etteivät ne aiheuta häiritsevää häikäisyä rantamaisemassa. Passiivinen aurinkoenergia Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen tarkoittaa aurinkoenergian hyödyntämistä ilman lisälaitteita. Rakennuksen ikkunat voidaan suunnata etelään ja länteen. Saaristossa rakennuksen paikan valinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon tontin tuuliolosuhteet. Rakennukset tulisi sijoittaa niin, että pihapiiriin muodostuisi suojaisa, pienilmastoltaan edullinen ja lämmin piha. Esimerkki aurinkokeräimistä Rakennusten suunnittelu Jos loma-asuntoa ei käytetä talvella tai käyttö on vähäistä, rakennus tulisi suunnitella niin, ettei tiloja tarvitsisi lämmittää talvella lainkaan tai vaihtoehtoisesti ylläpitolämmitys riittäisi mutta peruslämpöä ei tarvittaisi. Talousrakennusten tulee ensi sijassa olla kylmiä.

14 TULVIIN VARAUTUMINEN Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Ilmastonmuutoksen seurauksena tulvariskiin varautuminen tulee nykyistäkin tärkeämmäksi. Rakennusten tulvavahinkoja pyritään estämään kaavamääräyksillä ja tonttien sijoittelulla. Liian matalaan maastokohtaan ja liian lähelle rantaa rakentaminen aiheuttaa jatkuvan tulvariskin. Jäiden työntyminen rannoille lisää paikoin vahinkoriskiä. Kaavassa on määritelty että loma-asunnon alimman rakentamiskorkeuden on oltava vähintään +3,0 metriä N korkeusjärjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon aaltoiluvara. Alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä on tulvavaara otettava myös siten huomioon, että rakenteet eivät vaurioidu veden noustessa. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita. Tulvakorkeuden lisäksi alin suositeltava rakentamiskorkeus riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta ja rakennustavasta sekä Itämeren rannikon ominaispiirteistä johtuvasta lisäkorkeudesta ja mahdollisesta aaltojen vaikutuksesta. Huomattava on, että alin lattiakorkeus on selvästi alimman rakentamiskorkeustason yläpuolella rakennusteknisistä syistä johtuen. Useimmissa tapauksissa alin lattiakorkeus on vähintään +3,5 metriä. Aallokon korkeuteen saaristossa ja rannan läheisyydessä vaikuttavat ulkomeren aallokon korkeus, saarten aiheuttama varjostus, rannan jyrkkyys ja pohjan rakenne sekä rannan kasvillisuus. Aaltoiluvara on paikasta riippuvainen ja vaihtelee nollasta useisiin metreihin eikä yleispäteviä korkeuksia voi antaa. Sisäsaaristossa on saarien tehokkaasti suojaamia alueita, joissa aaltoiluvara on verrattavissa sisävesiin. Ulkosaaristossa ja jos rakennuspaikka on alttiina avomeren aalloille, tulee aaltoiluvara ja rakentamiskorkeus määritellä tapauskohtaisesti. Tulvariskiin, aallokkoon, korkealle nouseviin pärskeisiin ja jään työntymiseen rannikolle voidaan varautua myös rakentamalla riittävän etäälle rantaviivasta. Ylempänä rakentamiskorkeus maanvaraiselle perusmuuriperustukselle kellarilla. Alempana rakentamiskorkeus sokkeliperustukselle ja tuulettuvalle alapohjalle. (Kuvan lähde: Tulviin varautuminen rakentamisessa, Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Ympäristöopas 2014, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 2014.) Rannan jyrkkyys vaikuttaa aaltoiluvaran korkeuteen. Jyrkillä rannoilla aaltoiluvara nousee aallon korkeuteen nähden korkeaksi. (Kuvan lähde: Tulviin varautuminen rakentamisessa, Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Ympäristöopas 2014, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 2014.)