Mikkelin kaupungin elinkeino- ja työvoimapoliittinen ohjelmaluonnos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kaupungin elinkeino- ja työvoimapoliittinen ohjelmaluonnos Yleistä Työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelut tulevat jatkossa keskittymään nykyistä selvemmin kaupungin vastuulle. Tämä edellyttää kokonaisuuden haltuunottoa, toimintaohjelman rakentamista ja resursointia sekä nopealla (käynnistyvä kokeiluvaihe) että pitemmällä aikavälillä (maakuntamallissa). Mikkelin elinvoiman ja tulopohjan vahvistaminen edellyttää nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä elinkeino-, koulutus ja työvoimapolitiikassa. Mikkelin kaupungin elinkeino- ja työvoimapoliittinen ohjelma jakautuu kahteen osaan eli elinkeinopoliittisiin ja työvoimapoliittisiin esityksiin ja niiden tavoitteisiin sekä seurantaan. Ohjelmaan kuuluu päivittyvä kustannuslaskelma vuosittain kaupungin talousarvioon sekä listaus hankkeista ja niiden suunnittelusta. Seuraavat toiminta-alueet liittyvät kaupungin strategiaan työttömyyttä ehkäisevinä ja alueen elinvoimaisuutta tukevina toimenpiteinä. alueen elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen osaavan työvoiman varmistaminen ja koulutusyhteistyö työttömyyden negatiivisten seurausten ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet Toimijat: kaupunki ja kaupungin konserniohjaus Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy alueen oppilaitokset alueen työllistävät järjestöt Te-toimisto ja Ely-keskus sekä Kela yritykset ja muut työnantajat muut vuosittain esiin tulevat yhteisöt Toimintakausi ja tiedottaminen Ohjelman toimintakausi on valtuustokausi. Sitä tarkistetaan vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyssä. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupungilla on kattava ja selkeä tiedottaminen. Mikkelin kaupungin www-etusivulla on linkki yrittäminen Mikkelissä. Lisäksi työllistämiseen liittyvää tiedottamista kootaan erikseen Miksei Oy:n ja oppilaitosten sivuille. Prosessin omistajuus ja toimintafoorumi Omistajuus on konsernipalvelujen hallintopalveluissa, työllisyyspalveluissa. Omistajat ovat virassa olevat palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö vuosina Prosessia ohjaa kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Toimintafoorumina tavoitteiden asettamiseen sekä seurantaan on työllisyysjaos. Jäljempänä mainitut vastuuhenkilöt ilmoittavat työllisyysjaokselle seurannan. Ohjelman vaikutusten seuranta 1.uusien työllistävien yritysten lukumäärä

2 uudet työpaikat 3.verotulojen kasvu yritysverot/palkkaverot 4.työllistämisen aktivointiaste Työllistämisen mahdollistaminen, aktivointi ja edunvalvonta julkishallinnossa Julkishallinnon supistuminen on vallitseva trendi. Supistumisen taustalla on julkishallinnon tehostamis- ja säästötoimet. Mikkelillä on mahdollisuus tarjota kokonaisedullisen sijoittumisratkaisun mm. organisaatioille, jotka hakevat keskittymissäästöjä. Aktiivinen osallistuminen tiedossa oleviin sijoittumishankkeisiin ja jo olemassa olevien julkisten työpaikkojen turvaamistoimet ovat tapoja, joilla Mikkeli voi turvata asemansa julkishallinnon työpaikkojen säilyttämisessä. Kokonaan uusia hankkeita ovat mm. Memory Park hankkeen (Arkisto- ja tiedon tallennusalalla Mikkeli on Suomen kehittyvä keskus ja tämä antaa hyviä mahdollisuuksia uudelle tiedon käsittely- ja palveluliiketoiminnalle. ) myötä syntyvät työpaikat. Työllisyysvaikutteinen elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittäminen Työllistämisen aktivointi lähtee myös alueen yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön lisäämisestä. Yhteistyötä voidaan lisätä ohjaamalla nuoret innovatiiviset yrittäjät, koulutussektori ja yritysjohtajat keskustelemaan keskenään, vaihtamaan hyviä toimintatapoja sekä välittämään tietoa ja osaamista. Aktiivisilla toimilla voidaan vaikuttaa yritysten halukkuuteen ja kyvykkyyteen hakea tutkimus- ja kehitysrahoitusta, sekä vientiä tukevaa rahoitusta. Mikkelin panostukset elinkeinojen kehittämiseen muodostuvat pääosin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yritysten elinkeinopalveluista, matkailupalveluista ja toimintaedellytysten kehittämiseen tähtäävästä hanketyöstä. Rakenteeltaan ja perustoiminnoiltaan Mikkelin kehitysyhtiön toiminnot vastaavat eri kaupunkien verrokkiyritysten toimintoja. Hanketyön merkitys on ollut erityisen suuri kehitysyhtiön kokonaisrahoitukselle. Osittain tästä syystä Mikkelin vuosittainen budjettipanostus kehitysyhtiön toimintaan ja markkinointiin on jäänyt jälkeen verrokkikunnista. EU:n uudella ohjelmakaudella ( ) hallintohenkilöstön ja monet aikaisemmin hankkeille sälytetyt kustannukset korvataan flat-rate-prosentilla, joka ei todellisuudessa riitä kattamaan kaikkia hankkeesta aiheutuvia kuluja. Samaan aikaan julkishallinnon säästöt ovat ajaneet perinteisiä palveluresursseja (ELY, Tekes) alas, jolloin vastuu neuvonnasta on siirtymässä kunnille tai potentiaali jää käyttämättä. Paine budjettirahoitukseen ja kehitysyhtiön roolin laajentamiseen kasvaa tuoden mukanaan rahoitushaasteita. Palvelut ja maine Tarkastelemalla tehtyjä Imago- ja mainetutkimuksia saa kuvan siitä miten asukkaat, muuttajat ja yritykset näkevät Mikkelin palvelut. Työllisyysstrategiassa on tunnistettava asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden palveluiden kehitystarpeita, joilla voidaan vaikuttaa työvoiman muuttoon ja viihtymiseen seudulla asukaspohjan kasvuun nuorten koulutuksen ja seudulle työelämään sijoittumisen kautta yritysten kilpailukykyä tukevien liike-elämän palveluiden kehittämiseen, ja alueen houkuttelevuutta lisääviin kulttuuri-, liikunta- ja matkailupalveluihin

3 Kattava kaupan ja palvelualan tarjonta ja toimivat koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Vahva seutukaupunki ympärillään pienemmät keskittymät ja kyläyhteisöt luovat houkuttelevan vaihtoehdon suurempien kaupunkien rinnalle. Julkisten palveluiden osalta avainkysymys on palveluiden saatavuus ja laatu, sekä se miten kuntien valitsemat menestystekijät jalkautetaan tuottamaan lisäarvoa asiakkaille. Investoinnit työllisyydenhoidossa Kaupungin omia investointeja tulee käyttää tehokkaasti mm. pienentämällä korjausvelkaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Työllisyyttä lisääviä hankkeita ovat esimerkiksi yritystonttien esivalmistelutyöt, 1 milj. e katurakentaminen, 2,5 milj. e uima- ja venerannat (liittyy mm. Visit Saimaa ja Salvos -hankkeisiin), e matkailua tukevat virkistys- ja liikunta-alueet mm. lohijokien perkaus (suunnitelma ja arvio) koulujen ja muiden kaupungin kiinteistöjen peruskorjausten aikaistaminen (suunnitelma ja arvio) sisääntuloteiden ja valtatien varren maisemallinen perkaus, joka tukee mm. uusia viitostiehankkeita Uusien sijoittuvien yritysten tai nykyisten uudelleensijoittumisien rakennusinvestoinneissa voi kaupungin mukanaolo perustua aikaisemmin hyväksyttyyn toimitilamalliin. Kaupungin investointien kilpailutuksissa tulee toteuttaa alueen työllisyysvaikutukset. Tekninen toimi raportoi kaksi kertaa vuodessa tilanteen. Vastuuhenkilö tekninen johtaja. Hankinnat Tutkimusten mukaan valtaosa yrityksistä on kiinnostunut julkisista hankinnoista,joiden kokoluokka on alle euroa. Tästä johtuen kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomioita kaikkien pienhankintojen kilpailutukseen, suurten hankintojen pilkkomiseen pienempiin kokonaisuuksiin, sekä hankintatoiminnan sähköistämiseen siten että paikallisten yritysten osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin paranevat. Yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla hankintojen valmisteluvaiheessa parannetaan mahdollisuuksia lisätä julkisten hankintojen työllisyysvaikutuksia Mikkelin seudulla. Kaupungin hankintojen valmisteluun ja läpivientiin liittyvissä vaiheissa noudatetaan avointa ja vuorovaikutteista toimintatapaa, sekä pyritään tekemään hankintojen työllisyysvaikutusten, työllistämismahdollisuuksien ja yritysvaikutusten arviointi. Hankintatoimen palveluiden digitalisoinnin seurauksena tieto pienistä ja suurista hankinnoista julkaistaan sähköisessä muodossa kootusti yhdessä paikassa. Kaupungin hankintojen kilpailutuksissa otetaan huomioon alueen työllisyyden hoidon näkökulmat. Hankinnat pilkotaan tarvittaessa pienempiin osiin siten, kun se lainsäädännöllisesti on mahdollista. Kaupungin hankintapalvelut ilmoittaa kaksi kertaa vuodessa tilanteen. Vastuuhenkilö hankintapäällikkö.

4 Imagonrakennus ja markkinointi Promo Mikkeli -hanke Promo Mikkelin tavoite on tehdä uusin imagonrakennuskeinoin Mikkelistä mielenkiintoinen ja haluttava asukkaille ja matkailijoille, sekä kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille. Jotta näin voidaan tehdä, on kehitettävä selkeä vahvuuksiin perustuva konseptointi, joka vetoaa kotimaisiin ja ulkomaisiin kohderyhmiin. Hankkeen onnistuminen vaatii kaikkien kaupunkikonsernin yritysten ja toimijoiden sitoutumista asetettaviin toimintatapoihin ja tavoitteisiin, joiden toteutumista mitataan ja seurataan säännöllisesti. Promo Mikkeli -markkinointistrategian toimenpideosio valmistuu kesään 2016 mennessä. Miksei Oy ja kaupunki hakevat projekteja ja hankkeita kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Hankkeilla ja projekteilla on myös työllistävä vaikutus. Kaupunki hakee aktiivisesti myös työllisyyshankkeita. Vuosittain. Hanke- ja projektihallinnon vastuuhenkilöt. Elinkeinopolitiikan edistäminen Elinvoiman edistämisen tehokkaat keinot ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa. Ennustettavuus heikkenee ja muutokset ovat entistä nopeampia sekä vaikutukseltaan suurempia. Tämä asettaa ketteryyshaasteita päätöksentekijöille. Vallitseva viisaus kilpailukyvyn lisäämiseksi tuottavuuden kasvun ja innovaatioiden avulla ei välttämättä johda työllisyyden kasvuun - moniosaajista ja uuden teknologian soveltajista on pulaa. Eläköitymiskehityksen vaikutuksetkaan eivät nykytiedon valossa ratkea tuottavuuden kasvun tai ulkomaisen työperäisen maahanmuuton avulla. Elinkeinojen edistämisen avaintehtävä on silti sama kuin ennenkin: Liiketoimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen sekä toimintaympäristön ennakointi. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat trendit ja alueelliset vahvuudet ovat Mikkelissä likimain samat kuin viisi-kymmenen vuotta sitten: Metsäpohjaisen energian jalosteiden kilpailukykyyn vaikuttaa voimakkaasti kansainväliset ja EU:n ympäristöpäätökset ja kansallinen tukipolitiikka. Kuluttajien ympäristötietoisilla ratkaisuilla on edelleen kasvavat markkinat. Tämä tarjoaa mahdollisuuden paikalliselle ruokatuotannolle ja matkailulle. Matkailun potentiaalista jää suurin osa käyttämättä alueen rajallisten markkinointipanostuksien vuoksi. Maanosakohtainen ajattelu korostuu globaalisuusvaiheen ja kehittyvien talouksien kustannusnousun jälkeen. Tämä on mahdollistava tekijä Mikkeliläiselle alihankintateollisuudelle. Sähköisen kaupankäynnin tarjoamat mahdollisuudet eivät materialisoidu Mikkelissä tyypillisesti pienten paikallisten yritysten osaamis- ja resurssipulan vuoksi. EU:n sisämarkkinoiden ostovoiman ja riskittömyyden hyödyntäminen on suuri ja osittain hyödyntämätön mahdollisuus. Pidemmällä aikavälillä myös Venäjä ja Kiina voivat tarjota Mikkeliläisille yrityksille merkittävän markkinamahdollisuuden. Työllistämisen mahdollistaminen ja aktivoinnin painopiste yrityksissä

5 Työllistämisen potentiaali löytyy pääasiassa yrityksistä. Julkisilla varoilla kustannetun kehitystyön tehtävä on tunnistaa entistä tehokkaammin trendit ja toimialat, joiden markkinoiden ja teknologian kehitykseen päästään mukaan uusilla innovaatioilla. Kannattavien ja kasvuhaluisten yritysten työllistämispotentiaalin hyödyntämisen tukeminen on sekä yritysten, että yhteiskunnan etu. On kuitenkin merkittävä joukko heikommin kannattavia pk-yrityksiä, joiden kannattavuutta ja kykyä työllistää voidaan merkittävästi edistää neuvonta- ja kehittämistoimilla. Yritysten kasvu ja uusien yritysten sijoittuminen Mikkeliin ja lähialueille on realistinen mahdollisuus varsinkin aloilla, joilla seutukunnalla on luonnollisia vahvuuksia. Näitä ovat mm. biometsätalous, matkailu ja vapaa-aika, ruokatuotanto, sekä varauksin esimerkiksi kiertotalous. Turvallisuus (CBRNe) on esimerkki kohtuullisen menestyksekkäästä sektoriaalisesta painopistealueesta, joka on vähitellen tuottamassa tuloksia. Työllistämisen mahdollistaminen ja aktivointi kolmannessa sektorissa Kolmas sektori (paikalliset yhdistykset) voi olla merkittävä työllistäjä. Paitsi että kolmannen sektorin rooli on usein pelkästään yhdistyksen omien tarkoitusperiensä toteuttaminen, myös useasti palveluja tuotetaan kunnalle tai paikallisille yrityksille. Kolmannella sektorilla voi olla myös omaa yritysmäistä toimintaa joka itsessään työllistää. Sote-alueen kehitys tulee lisäämään kaikkien palveluntarjoajien, myös kolmannen sektorin, järjestymistä työllistämistä mahdollistavaan osakeyhtiömuotoiseen, yritysmäisempään toimintaan. Fyysisen liiketoimintaympäristön ja toimitilojen rakentaminen Kaupungin tehtävänä on turvata työllistävyysvaikutteisen fyysisen liiketoimintaympäristön olemassaolo ja kasvun mahdollisuus on varmistettava pitkäjänteisellä rakenteiden suunnittelulla ja kaavoituksella. Kaavoituksessa tulee myös ottaa huomioon eri alueiden houkuttelevuuden ja kysyntätilanteen lisäksi kaupungin työllisyyden kasvutavoitteet. Kaavoitus- ja liikennesuunnittelu Kaavoitettuja liiketontteja ei ole riittävästi kysyntään. Kaupungilla on kaavoitettu liiketontteja yritysten tarpeeseen vähintään 5 tonttia. Tontit tulee olla sellaisella alueella, jotka vastaavat kysyntää ja ovat liikennesuunnittelun kannalta toteuttamiskelpoisia. Teknisen toimen kaupunkisuunnittelu raportoi kaksi kertaa vuodessa. Vastuuhenkilö tekninen johtaja. Toimitilat Kaupungin yritys- ja toimitiloja on vapaana. Kaupungin yritys- ja toimitilojen vuokrataso on verrattu valtakunnallisesti ja sen tulee olla kilpailukykyinen. Markkinointi on toteutettu. Yritystilojen vuokraus keskitetään yhdelle toimijalle.

6 Tilakeskus raportoi kaksi kertaa vuodessa tilanteen. Vastuuhenkilö kiinteistöjohtaja. Palveluiden kehittäminen Kuntien rooli kehittyvien palveluiden tuottajana on merkittävä myös tulevaisuudessa. Palveluiden sujuvuus ja saavutettavuus ovat kilpailutekijöitä tavoiteltaessa asukasmäärän kasvua ja osaavaa uutta työvoimaa seudulle. Kuntien palveluprosessien kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Yritysten kannalta asukasviihtyvyys on oleellinen osaavan työvoiman saatavuutta tukeva tekijä. Asukkaiden kannalta toimivat ja laadukkaat peruspalvelut ovat hyvinvoinnin keskeinen osatekijä. Työikäisen väestön osuuden väheneminen vanhusväestön suhteellisen määrän kasvaessa tuo paineita palveluiden järjestämiseen. Tästä huolimatta, tai nimenomaan tästä johtuen, näkyvä panostus lapsiperheiden viihtyvyyteen tulee olla mukana päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Palveluiden käyttäjän näkökulmasta ei ole oleellista kuka palvelut tuottaa. Palveluiden tuottaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti verkostoissa on kaikkien etu. Yksityinen sektori on oleellinen toimija yritysten ja asukkaiden palveluiden tuottajana. Palvelustrategioissa tulee pyrkiä tarkastelemaan vaihtoehtoisia tuottamismalleja. Mikkelin seudulla on kehitetty ja arvioitu palveluseteleiden käyttöä osana toimivaa palveluverkostoa useita vuosia. Niistä on pääosin hyviä kokemuksia nimenomaan paikallisen työllisyyden kehittäjänä. Palveluiden tuottamisessa tulee huomioida myös se, että asukkaiden liikkuvuus kuntarajojen yli asuinpaikkojen, työpaikkojen ja palveluiden välillä on vilkasta, vaikkakin Mikkelissä työpaikkaomavaraisuus on valtakunnan huipputasoa. Maahanmuuttajaväestön määrän lisääntyminen ja kotoutusvaatimukset tulevat asettamaan uudenlaisia vaatimuksia kaikkien palveluiden järjestämiselle. Palvelutaso pidetään vähintään samalla tasolla. Tilastot kaksi kertaa vuodessa. Vastuutaho Miksei Oy ja hallintopalvelujen asiakaspalvelupäällikkö. Koulutuksen kehittäminen Koulutukseen panostaminen on välttämätöntä seudun vetovoiman kannalta. Koulutustarjonnan taantuminen vie tehoa muilta toimilta. Koulutussektorilla on panostettava ennakointiin ja toimivaan yhteistyöhön, jossa yritykset voivat nykyistä enemmän vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja toisaalta kantaa vastuunsa opiskelijoiden kytkemisestä voimakkaammin alan yrityksiin jo opiskeluaikana. Tarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen peruskoulutuksessa ja toisella asteella, esimerkiksi monipuolinen kieliopetus, kasvattaa alueen vetovoimaisuutta. Yliopistotason opetus tulee säilyttää ja kehittää Mikkelissä, sekä paremmin fokusoida Mikkelille tärkeisiin toimialoihin, jolloin ulkoiset rahoitusmahdollisuudet on helpompi täyttää. Elinkeinoelämä voisi tukea opetusta kohdennetuilla lahjoitusprofessuureilla, joilla saataisiin alueelle lisää akateemista osaamista ja resursseja, sen sijaan että niitä ollaan säästämässä pois. Yliopistokeskuksen, XAMKin ja ESEDUn yhteistyötä on pyrittävä lisäämään. Tärkeää on edelleen vahvistaa valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen alueelle, ja saumaton jatkokouluttautuminen.

7 Mikkelissä on myös panostettava edelleen aikuiskoulutukseen, koska silloin pystytään parhaiten vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Myös ulkomaisen työvoiman mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet on huomioitava. Toisen asteen ammatillisessa opetuksessa on lisättävä edelleen elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja monimuotokoulutusta. Koulutukseen panostaminen antaa hyvän kilpailuedun. Koulutussektorilla lisätään yhteistyötä kaupungin, oppilaitosten ja Miksei Oy:n kanssa. Toteutetaan opiskelijoiden kytkeminen voimakkaammin kaupunkiin ja alan yrityksiin jo opiskeluaikana. Yrittäjyyteen ja innovaatioihin panostetaan yhteistyöllä. Koulutusyhteisyötä kehitetään ja fokusoidaan alueen tärkeisiin toimialoihin, jolloin ulkoiset rahoitusmahdollisuudet ovat mahdollista toteuttaa. Kaupunki tukee oppilaitoksia, jotta valmistuneille saadaan työpaikkoja. Panostus aikuiskoulutukseen. Toiminta ehkäisee mm. pitkäaikaistyöttömyyttä ja päivittää nykyisen työvoiman osaamista. Myös ulkomaisen työvoiman mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan. Toisen asteen ammatillisessa opetuksessa on lisättävä edelleen elinkeinoelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja monimuotokoulutusta. Yrittäjille tarjottava mentorointituki on yksi keino tehostaa opiskelijoiden käyttöä. Ammattikorkeakoulun ja Yliopiston toimintaa tuetaan. Miksei Oy:llä ja oppilaitoksilla on yhteistyötä. Kaupungilla ja oppilaitoksilla on yhteinen opiskelijaneuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä kiinnittää huomioita opiskelijoiden olosuhteisiin ja yritysyhteistyöhön. Tehtäväksi on annettu valmisteltavaksi harjoittelujaksojen järjestelyt ja kustannukset kaupungin talousarvioon vuodelle Valmistuvia nuoria palkataan alueen yrityksiin hyödyntämällä alle 30-vuotiaiden palkkatukea. Toimintatapa valmistellaan kaupungin, oppilaitosten, Miksei Oy:n ja te-toimiston kanssa. Opiskelijaneuvottelukunta valmistelee harjoittelujaksojen toteuttamisen kaupungin työyksiköihin. Kaksi kertaa vuodessa. Vastuuhenkilöt Miksei Oy:n toimitusjohtaja ja hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö. Hankkeet ja projektit Työllisyysvaikutus on ollut yksi tärkeimmistä arviointikriteeri yrityskehityshankkeita suunniteltaessa loppuvuodesta 2015 alkaen. Kehitysyhtiön nykyinen hankekanta käsittää lähes 20 eri hankekokonaisuutta. Uusien, puhtaasti työllisyyspainotteisten hankkeiden lisääminen nykyiseen hankekantaan ja nykyiseen yrityspalveluorganisaatioon hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja on siten helpoimmin toteutettavissa. Myös seuranta onnistuu käyttäen nykyisiä menetelmiä. Oheesa olevassa taulukossa on ehdotus neljästä eri toimenpiteestä, joiden yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan sijoitukseen nähden (180k /v) moninkertainen.

8 Toimenpide Aikataulu Vastuu Vaikutus kaupungin talousarvioon Uudet työllistävät hankkeet Työllistä itsesi yrittäjänä lähikoulutus (6-12kk/yrittäjä) Miksei 30k /v kuukausittain Työllisyysvaikutteinen myynnin ja markkinoinnin yksilöllinen yritysohjaus Miksei Oy 30k /v kuukausittain Mikro- ja PK-yritysten neuvontapalvelut - laajennus rahoituksen 60k /v* varmennuksesta Miksei Oy kuukausittain Yritysten perustamisneuvonta -laajennus rahoituksen 60k /v* varmennuksesta Miksei Oy kuukausittain 180k /v *) Lisähenkilö Miksein yrityspalvelutorganisaatioon Työvoimapolitiikan edistäminen Työttömyyden radikaali vähentäminen edellyttää kaupungin toimien lisäksi aikaisempaa voimakkaampaa ja avoimempaa yhteistyötä koko elinkeinosektorin kanssa. Yrityskenttää on tuettava ottamaan oma yhteiskunnallinen vastuunsa koko talousalueen kannalta tärkeässä työttömyyden vähentämisessä. Kaupungin rooli työvoimapolitiikan järjestäjänä tulee vahvistumaan. Työvoima- ja yrityspalvelut asemoidaan maakuntien toimesta uudella tavalla vuonna Mikkelin kaupunki valmistautuu tähän hakeutumalla yhdessä Pieksämäen ja Savonlinnan kanssa aihetta koskevaan alueelliseen kokeiluun. Kokeilun tavoitteet ovat yhdenmukaiset niille tavoitteille, jotka tässä dokumentissa on esille tuotu. Elinvoiman kasvattaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden negatiivisten seurausten hillitseminen ja kuntalaisten osallisuuden tunteen lisääminen ovat asioita, joita tullaan edistämään. Nyt esille nostetut toimenpiteet ovat jatkoa sille kehitykselle, jota Mikkelin kaupungissa on toteutettu jo viimeiset 15 vuotta. Esitykset perustuvat niihin kokemuksiin, joita työllistämisen toimeenpanossa on tähän saakka koettu. Palkkatuki Kaupunki palkkaa palkkatuella sitä henkilöstöä, joka siihen on oikeutettu. Palkkatukea on jäänyt käyttämättä valtion palkkatuen vähenemisen vuoksi. Mikkelin kaupungin työllistämismäärärahat on tähän saakka varattu työllistämiseen, jota toteutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain pohjalta. Palkkatuen osuus palkkauskustannuksista on vaihdellut 30-40% välillä kokonaismenoista. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien haasteiden vastuu on työvoimapalveluissa siirtymässä valtiolta kunnille. Te-toimiston palkkatukimäärärahat ovat kokonaisuudessaan vähentyneet sekä niiden osoittaminen kunnille sekä järjestöille on pienentynyt. Tämän seurauksena on ollut varattuja määrärahoja työllistämiseen enemmän, mitä valtion palkkatukeen sidotussa työllistämisessä on pystytty käyttämään. Kaupungin työllistämismäärärahaa ei ole viime vuosina nostettu, vaikka pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut.

9 Ohjelman toteuttaminen edellyttää, että työllistämiseen varatut määrärahat pystytään käyttämään asetettujen tavoitteiden mukaisesti myös silloin, kun TE-toimiston myöntämää palkkatukea ei ole käytettävissä. Kaupungilla on palkkatuella palkattuja ollut n. 80 henkilöä/vuosi. Palkataan palkkatuella vähintään n. 80 henkilöä. Lisäksi palkataan tarvittaessa n. 20 henkilöä ilman palkkatukea tai työllistämismäärärahat käytetään vuosittain työttömien palkkaamisen ilman palkkatukipäätöstä. Kaksi kertaa vuodessa. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö. Velvoitetyöllistettävät Kaupungin palkkatuesta on velvoitetyöllistämiseen kohdistuva osa koko ajan kasvanut. Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan lakisääteistä kunnan velvollisuutta palkata työiän loppupuolella olevia työttömiä niin, etteivät he joudu työmarkkinatuelle ennen vanhuuseläkettä. Velvoitetyöllistettäviä on ollut vuositasolla n. 15. Varataan vuosittain määräraha erikseen. Työllisyyspalvelujen yritysyhteistyö Yrityskontaktointia on tehty tähän saakka kaupungin työllisyyspalveluiden ja siellä hallinnoitujen ESR hankkeiden toimesta. Yrityskontakteja on vuositasolla n. 150, työntekijäehdokkaiden esittelyjä n. 150 ja yritysten ja niiden verkostojen yhteistapaamisia n. 10. Vuosittain järjestetään yrityksille viikon rekrytointitapahtuma (RekryOn). Tiedottaminen hoidetaan www-sivujen sekä erilaisten tiedotteiden kautta. Yrityskontaktoinnin toteuttaminen koordinoidaan työllisyyspalveluiden, Miksei Oy:n ja Toimintakeskus ry:n kesken. Tavoitteena on aktiivinen ja kokonaisvaltainen kontaktointi. Työllisyysjaoksen yhteydessä. Typ-Reitti Typ-lain mukaisesti kaupungissa toimii työllisyyden hoidon monialainen yhteispalvelu (Reitti) yhteistyössä Te-toimiston ja Kelan kanssa. TYP-Reitti on seudullinen (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala). Toimintaa ohjaa seudullinen johtoryhmä. Kaupungin asiakasmäärä on n. 800 ja resurssi 4,5 työntekijää. Kaupungin osalta asiakasmäärän vähentäminen noin 80 henkilöllä vuosittain työllistämistoimenpiteisiin. Lisätään resurssia yhdellä palveluohjaajalla. Tämä mahdollistaa samalla myös TYP palvelukoordinaattorin tehtävän kokoaikaistamisen.

10 Kaksi kertaa vuodessa. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö sekä Typpalvelukoordinaattori. Oppisopimus Kaupunki hoitaa työllisyyden hoitoa myös oppisopimuksilla. Koulutus tukee myös nuorten ammattitutkintoja. Oppisopimus poistaa sijaistarvetta ja lyhyitä palkkatukipalvelussuhteita. Oppisopimuskoulutus ei tarvitse palkkatukea, jos sitä saadaan, se on ylimääräinen tulo. Oppisopimusta kohdistetaan ensisijaisesti niin ammatteihin, joissa rekrytointipula on uhkana. Kaupungin oppisopimuksesta on tehty prosessikuvaus. Opiskelijoita kaupungilla on ollut 16 hlöä/vuosi. Oppisopimuskoulutus on työllistämistoimena yksi vaikuttavimmista. Sen avulla katkaistaan työttömyyskehitys, mutta pystytään räätälöidysti myös kouluttamaan uuteen ammattiin tai järjestämään koulutettavalle perustutkinto. Hyvin toteutetulla oppisopimuksella on mahdollista vaikuttaa myös kaupungin omiin tuleviin henkilöstötarpeisiin. On tehty kumppanuussopimus Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän kanssa. Opiskelijoita suunnataan vuosittain n. 12 henkilöä hoitotehtäviin. Kaupunki kouluttaa oppisopimuksella n. 10 henkilöä kaupungin palvelutuotantotehtäviin. Kaksi kertaa vuodessa. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja työnsuunnittelija. Kesätyöntekijät Kaupunki palkkaa n. 340 kesätyöntekijää vuosittain. Kesätyön fokus on kaupungin nuorten ammatinvalintaan, syrjäytymiseen ehkäisyyn ja oppilaitosyhteistyöhön. Kesätyöntekijät toteuttavat kaupungin palvelutuotantoa. On tehty kumppanuussopimus Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän kanssa. Kesätyöntekijöitä palkataan vuosittain n. 90 henkilöä hoitotehtäviin. Kaupunki palkkaa kesätyöntekijöitä oman palvelutuotantonsa tukemiseen 250 kesätyöntekijää huomioiden urakkasopimukset. Talousarvio vuosittain. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen kehityspäällikkö, palvelupäällikkö ja työnsuunnittelijat. Kehittämiskumppanuussopimus Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä on tehty kehityskumppanuussopimus. Yhdistyksen toiminta on osittain myös yritystoimintaa. Yhdistyksen toiminta tukee kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteita mm. sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja pitkäaikaistyöttömien toimintojen järjestämisessä. Kumppanuussopimukseen kuuluvat Etelä-Savon Liikunta ry, Mikkelin Tytöttömät ry, Mikkelin Seudun Invalidit ry. ja Karjalatietokantasäätiö.

11 Kumppanuussopimukseen kuuluu vakinaista henkilökuntaa yhteensä henkilöä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja kuusi määräaikaista. Uudessa esityksessä 35 vakinaista. Ja meillähän on myös kolme hanketta käynnissä joissa on tähän laskelmaan kuuluvaa henkilökuntaa Kehittämiskumppanuussopimusta vahvistetaan. Käynnistetään selvitykset säätiö- tai yhtiörakenteesta. Kumppanuuteen kuuluvien yhdistysten ohjaus- ja tilatarpeet katsotaan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteita tarkistetaan neljännesvuosittain. Vastuuhenkilöt hallintopalvelujen palvelupäällikkö ja kehityspäällikkö. Käsittely tehdään kaupungin työllisyysjaoksessa. Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus ei ole tulevan kuntaorganisaation omaa vastuualuetta. Kuntien työllisyydenhoidolle se on kuitenkin keskeistä. Työelämään ohjaavan valmennuksen toteuttaminen on vaikeata, jos ei siihen voida sisällyttää työelämässä olevia toiminnan standardeja. Sosiaalinen kuntoutus mahdollistaa matalamman kynnyksen ohjattua toimintaa. Tämä taas varmistaa sen, että asiakasohjausta tehtäessä jokainen asiakas on ohjattavissa eteenpäin. Toteutetaan järjestettyä sosiaalista kuntoutusta Muuntamo hankkeen kautta. Projektin tuloksena määritellään resurssitarpeet jatkossa. Tilaajana tulevaisuudessa ESSote. Tarkistetaan sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden toimesta ohjausryhmätoiminnan yhteydessä. Vastuuhenkilönä perhepalvelujen johtaja Johanna Will-Orava ja työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö. Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnan osarahoittamaa tukea maksetaan työttömyyden hoitoon yhteisvastuullisesti valtion eli Kelan kanssa. Kunnat maksavat prosenttiosuuksia siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään niille työttömille jotka ovat saaneet , tai yli 1000 päivää työmarkkinatukea. Kunnan ja valtion maksuvelvollisuus lakkaa kun työtön on Te-viranomaisen päätöksellä työllistymistä edistävässä toimenpiteessä. Tehdään kuukausittain ja esitellään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle erikseen. Työttömien terveystarkastukset Kaupunki toteuttaa työttömien terveystarkastukset yleisessä terveydenhuollossa. Terveystarkastus on TYP-laissa määritellyt kartoitusjakson osa. Määrä on vuositasolla n Työttömien terveystarkastuksia toteutetaan vähintään se määrä, mitä TYPissä toteutettavat kartoitusjaksot vaativat.

12 TYP johtoryhmien yhteydessä. Työttömien eläköityminen TYP-toiminnan yhteydessä osa työvoimasta todetaan työkyvyn aleneman johdosta nykyiseen työlelämään kykenemättömäksi. Tästä käynnistyy eläkkeellehakeutumisprosessi johon kuuluvat asiantuntijalääkäreiden lausunnot, työkyvyn osoittaminen käytännössä (esim. työkokeilu) ja tästä kokonaisuudesta sekä asiakkaan terveyshistoriasta koottu hakemus. Toimintaan on varattu erillinen määräraha TYP Reittiin. Vuositasolla eläkeselvittelyprosesseja tehdään n. 60, joista myönteisiä päätöksiä oli 11. Eläköitymisselvittely kestää normaalissa tapauksessa 2-3 vuotta. Kilpailutetaan lääkäritoiminta eläköitymishakemusten tekemiseen. Tehostetaan määrärahan käyttöä. Terveyspalveluiden ja TYP Reitin toimesta neljännesvuosittain. Liitteet Talous (vuosittain) Hankkeet ja projektit (vuosittain)