o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o
|
|
- Santeri Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 5 5 Opettajalle kootusti Mielen hyvinvoinnin opetussisällöstä (7. 9. lk) perusopetuksen päättyessä Oppilas tutustuu oman lähipiirin, kouluyhteisöön ja oman kunnan ja yhteiskunnan turvaverkkoon ja erilaisiin avunsaantikanaviin. Oppilas saa tietoa elämän haastavista tilanteista ja tutustuu erilaisiin selviytymiskeinoihin ja urvaverkko avunsaantimahdollisuuksiin. elviytymistaidot Oppilas oppii kuvaamaan keskeisiä mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja ja pohtimaan niiden merkitystä elämässä. nelmat ja luottamus elämään rvot ja arvostukset Oppilas tutustuu valintojen, arvojen, arvostusten merkitykseen ja niiden mahdollisuuteen tukea mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuus antaa nuorelle mielen hyvinvointia tukevia valmiuksia ja selviytymistaitoja elämässä. Nämä mielen hyvinvoinnin tiedot ja taidot sekä niiden keskeiset tavoitteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Mielen hyvinvoinnin tiedot ja -taidot senteet Ihmissuhdeja tunnetaidot Oppilas tarkastelee omia, yhteiskunnan sekä kulttuurin asenteita. austaviitekehys: erveystiedon OP 2004 Mielen hyvinvoinnin malli Oppilas tutustuu ja harjoittelee keskeisiä ihmissuhde- ja tunnetaitoja ja saa tietoa niiden soveltamisesta omassa elämässään. Oma arki ja kasvu Itsetunto ja voimavarat Oppilas saa tietoa mielen hyvinvoinnin perusrakenteista ja suojatekijöistä sekä niiden vahvistamisesta omassa arjessaan. Oppilas harjoittelee omien voimavarojen tunnistamista ja kehittää itsetuntemusta. V I N 9. Mielen hyvinvoinnin tiedot ja taidot sekä keskeiset Marjo tavoitteet Hannukkala (Hannukkala & oile örrönen, & örrönen, uomen uomen Mielenterveysseura ). 109 uomen Mielenterveysseura
2 5 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o V I N 9. Mielen hyvinvoinnin passi Mielen hyvinvoinnin passiin (liite 39 C) on koottu opetuskokonaisuuden keskeiset mielenterveystiedot ja -taidot. Passin avulla voidaan kerrata opetuskokonaisuuden keskeinen sisältö. Passi voidaan jakaa monisteena terveystiedon oppiaineen päättyessä 9. luokan keväällä. Passin keskeiset osa-alueet Nuoren omaa arkea ja kasvua tuetaan tutustumalla mielen hyvinvoinnin perusrakenteisiin ja suojatekijöihin sekä niiden vahvistamiseen omassa arjessa. Riittävä uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta ovat mielen hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä. Itsetuntoa ja voimavaroja voi jokainen vahvistaa myös itse. Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää itsetuntemusta. Nuorelle on tärkeää löytää itsestä vahvuuksia, mutta toisaalta myös tunnistaa omia kehityshaasteita. senteet kertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. senteisiin voi vaikuttaa tutustumalla monenlaisiin ihmisiin ja hankkimalla tietoa. Omien asenteiden tiedostaminen toimii lähtökohtana myös kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden tarkastelulle. rvot ja arvostukset ohjaavat käyttäytymistämme ja valintojamme elämässä. Omien arvojen ja arvostusten tunteminen on tärkeää myös mielen hyvinvoinnin kannalta. Ihmissuhde- ja tunnetaidot ovat kykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä jämäkästi. Ne ovat myös kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. osiaaliset suhteet ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. unne-, empatia- ja jämäkkyystaidot ovat nuorelle tärkeitä taitoja omien ihmissuhteiden rakentamisessa. osiaalisten taitojen harjoittaminen ehkäisee yksinäisyyttä ja rohkaisee toimimaan oman yksinäisyyden tunteen poistamiseksi. osiaaliset taidot antavat myös rohkeutta vaikuttaa omalta osaltaan kiusaamisen ja syrjimisen loppumiseen koulussa tai luokassa. urvaverkon eli kodin, koulun ja vapaa-ajan turvaverkon hahmottaminen ja nimeäminen auttaa nuorta löytämään juuri ne ihmiset, joilta saa tukea ja apua tarvittaessa. osiaaliset taidot sekä taito hahmottaa ja hankkia oma sosiaalinen tukiverkosto, ovat tärkeää pääomaa myös opiskeluaikana, kun nuori etsii paikkaansa elämässä ja asettuu uudelle opiskelupaikkakunnalle. Jo tieto auttavista tahoista tuo turvallisuuden tunnetta. elviytymistaidot auttavat nuorta kohtaamaan eteen tulevat haastavat elämäntilanteet, pulmat ja kriisit. Omien selviytymistapojen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä niiden taitava käyttö erilaisissa elämäntilanteissa antavat nuorelle rohkeutta elämässä. nelmat ja luottamus elämään ovat osoitus myönteisestä elämänasenteesta. lämänhallinnan tunne tukee terveyttä ylläpitäviä voimia ja suojaa samalla kuormittavilta elämäntilanteilta. Onnellisuutta lisääviksi tekijöiksi on tutkimuksissa osoitettu yhteisöllisyys, turvallisuuden tunne, vahva identiteetti sekä toimivat sosiaaliset verkostot. uomen Mielenterveysseura 110
3 a l o i t u s j a m o t i v o i n t i 5 a l o i t u s j a mo t i v o i n t i Motivointi unnin alussa oppilaita voi motivoida jollakin seuraavista lämmittelyharjoituksista. e d e l l i s e n o p e t u s k e r r a n k o t i t e h t ä v ä n p u r k u Pidä alakulo loitolla (purku pareittain vertaillen, kerro mieluisin asia, jonka löysit ja perustele). Mielialajana (purku pareittain vertaillen). Mielen hyvinvoinnin passi (purku ja vastausten tarkistus yhdessä opettajan johdolla). B v o i t t a j a e l ä m ä s s ä toiminta Jokainen miettii hetken, millainen on voittaja elämässä. uvaile adjektiiveilla henkilöä, joka on voittaja. Jokainen voi olla voittaja omassa elämässään. p u r k u Jokainen sanoo yhden adjektiivin. ootaan adjektiivit taululle tai kalvolle. aikilla ihmisillä on jokin voittajan ominaisuus. Huomaa! a l o i t u s k a lv o n (l i i t e 37) t a v o i t t e i d e n ja k u v a n a v u l l a v o i t h e r ä t t ä ä k e s k u s t e l u a o p e t u s k e r r a n a i h e i s ta. C s u o m e n k a r t t a -ha r j o i t u s: m i s t ä t u l l a a n j a m i n n e o l l a a n m a t k a l l a? ta r k o i t u s Omien elämänvaiheiden kertaaminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Harjoitus voidaan tehdä isossa luokassa, jumppasalissa tai muussa isossa tilassa, kuten pihalla. arttaharjoitus voidaan tehdä myös paperilla, jos toiminnallista harjoitusta ei ole mahdollista toteuttaa. toiminta uvitellaan luokan lattialle uomen kartta ja määritetään, missä kohdassa lattiatilaa on pohjoinen, etelä, itä ja länsi. 1. Oppilaat siirtyvät kartalla sille kohdalle, jossa ovat olleet päivähoidossa. erro vieressä olevalle yksi kiva muisto päivähoitoajasta/varhaislapsuudesta. Jatketaan harjoitusta. 2. Mennään ajatuksissa paikkaan, josta on hyviä, kauniita ja kivoja muistoja. uvaile vieressä olevalle missä olet, mikä kiva muisto sinulla on sieltä? 3. Matkataan tulevaisuuteen paikalle, jossa näkee itsensä viiden vuoden kuluttua (kun on esimerkiksi opiskelemassa/työelämässä). V I N 9. p u r k u Harjoituksessa havainnollistettiin elämänkulkua. Jos ryhmä on turvallinen, voidaan harjoitus lopettaa siihen, että jokainen kertoo yhden tulevaisuuteen liittyvän unelman. 111 uomen Mielenterveysseura
4 5 varsinainen t y ö s k e n t e l y v a r s i n a i n e n t y ö s k e n t e l y Valitse opetuskerran toteutus seuraavista työskentelytavoista. m i e l e n hyvinvoinnin te e m oj e n kokoa minen ja kertaus: V I N 9. 1) Mielen hyvinvoinnin passi 2) ietokonepeli 3) oiminnallinen kertaus 4) Oma tuotos m i e l e n hyvinvoinnin p a s s i iite 39 B + C (kaksipuolisena kopioina) tai 39 (passin ratkaisut kalvona) iite 40 ta r k o i t u s errata luokkien Mielen hyvinvoinnin opetuksen pääteemat ja sisällöt. Jaa oppilaille kaksipuolisena monisteena Mielen hyvinvoinnin passi (liitteet 39 B + 39 C). Passi täytetään yksilö- tai parityönä ja käydään yhdessä opettajan johdolla läpi. errataan luokkien pääteemat liitteen 40 avulla Mikä aihealue on jäänyt parhaiten mieleen? Miksi? Mistä oppilaat kokevat olleen eniten hyötyä tai arvelevat olevan hyötyä yläkoululaisille yleensä? Miksi? Miten opittua voi hyödyntää jatkossa? 2 m i e l e n s a a r e t -t i e to k o n e p e l i Peli kertaa Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden sisältöjä. Pelin kesto on noin 30 minuuttia ja sitä pelataan parin kanssa. 3 toiminnallinen kertaus mielen hyvinvoinnin o p e t u sk o k o n a i s u u d es ta m i e l e e n p a i n u v a h e t k i iite 40 Muistele liitteen 40 avulla terveystiedon kurssia. Valitse kurssilta hetki, joka jäi sinulle erityisesti mieleen: hetki, joka auttoi sinua oivaltamaan jotakin uutta tai joka herätti sinussa tunteita. Voit valita hetken, jolloin oivalsit, yllätyit, liikutuit, kauhistuit, ärsyynnyit, nauroit tai ihastelit. setu luokassa juuri siihen kohtaan, jossa olit tuolla hetkellä. un kaikki ovat löytäneet paikkansa luokassa, käydään mieleenpainuvat hetket läpi opettajan johdolla. p u r k u Herättikö jonkin tietyn aihepiirin käsittely erityisiä tunteita? Miksi? uomen Mielenterveysseura 112
5 varsinainen t y ö s k e n t e l y 5 4 o m a t u o t o s : a i h e e n a m i e l e n hyvinvointi iite 39 ja 40 toiminta Oppilaat ideoivat tuotteen/esityksen/taideteoksen aiheesta Mielen hyvinvointi. Oppilaat voivat käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan tehtävässä vapaasti. Varaa reilusti aikaa tuotoksen tekemiseen. a) nnen omaa tuotosta luokassa käydään lyhyt kokoava keskustelu luokan Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuudesta aihepiirien mieleenpalauttamiseksi. puna voi käyttää luokkien aihepiirit kokoavaa kalvoa (liite 40) tai Mielen hyvinvoinnin passia (liite 39). b) uotoksen suunnitelma voidaan toteuttaa oppitunnin aikana. Jos halutaan tehdä varsinainen tuotos kotitehtävänä valmiiksi asti, kannattaa siihen varata aikaa ainakin muutamia viikkoja. okoavan tuotoksen tekemisessä voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Mitä mielen hyvinvointi on? Mistä se muodostuu? Miten mielen hyvinvointia voi tukea? Mikä tuotoksessa erityisesti edustaa/viestittää mielen hyvinvointia? enelle tuotos on suunnattu? Mihin epäkohtaan oma tuotos ottaa kantaa? uotos voi olla esimerkiksi vapaavalintainen: juliste vihko portfolio aine sarjakuva piirustus/maalaus/kollaasi musiikkikappale liikunnallinen esitys pienoisnäytelmä mielen hyvinvointia tukeva keksintö (integrointi puukäsityöhön) vaate/seinävaate (integrointi tekstiilityöhön) hyvän mielen teemapäivä lyhytelokuva (integrointi kuvaamataitoon) performanssi (katso ohjeet). o h j e p e r f o r m a n s s i i n Oppilaat ideoivat performanssin aiheesta mielen hyvinvointi. Performanssi on kantaaottava esitys, joka voi koostua yhdestä tai useammasta ilmaisumuodosta, kuten kuvataiteesta, musiikista, miimisestä ilmaisusta, varjoteatterista, videotaiteesta, runoudesta tai kaunokirjallisuudesta. Performanssin tarkoitus on saada katsoja tekemään tulkintoja, oivaltamaan jotakin itsestään suhteessa performanssin teemaan ja näkemään teeman uudessa valossa. Hyvä performanssi herättää monenlaisia tulkintoja. simerkki performanssista, jonka aiheena on kiusaaminen: amunavauksessa ja ilmoitustaululla tiedotetaan, että ruokavälitunnilla koulun alueella esitetään performanssi nimeltä oira. Performanssissa neljä mustiin, anonyymeihin vaatteisiin ja kasvot peittäviin silkkipipoihin pukeutunutta hahmoa vetää perässään koirien talutushihnoissa yhtä samalla tavalla pukeutunutta, alistuneesti liikkuvaa henkilöä. Ryhmä kulkee äänettä koulun pihalla, käytävillä ja ruokalassa. Ryhmän jälkeen paikalle saapuu kaksi haastattelijaa, jotka kirjaavat ylös oppilaiden tulkintoja nähdystä performanssista. p u r k u Performanssi puretaan tunnilla niin, että ensin esiintyjät kertovat kokemuksiaan ja havaintojaan ja sen jälkeen haastattelijat kertovat oppilaiden tulkinnoista. toimintaohjeet performanssiin Oppilaat valitsevat pienryhmässä mielen hyvinvointiin liittyvän epäkohdan, johon ryhmä haluaa performanssillaan vaikuttaa. Ryhmä valitsee sellaiset ilmaisukeinot, jotka saavat katsojan havahtumaan ja tekemään tulkintoja. V I N uomen Mielenterveysseura
6 5 k o k o a m i n e n j a l o p e t u s k o k o a m i n e n j a lo p e t u s unnin voi päättää seuraavilla harjoituksilla: Huomaa! t u n n i n l o p e t u s k a lv o l l a v o i t k o o ta t u n n i n k e s k e i s e t s i s ä l l ö t (l i i t e 38). V I N 9. 1 m i e l e n hyvinvoinnin p a s s i iite 39 +C (jos ei tehty tunnilla) Opettaja jakaa oppilaille Mielen hyvinvoinnin passin (liite 39, osat +C) opetuskokonaisuuden päätteeksi. Passi voidaan jakaa myös koetunnin jälkeen tai 9. luokan terveystiedon opetuksen päättyessä. t o i m i n n a l l i s e t e h e y t t ä v ä t t u n n i n l o p e t u s h a r j o i t u k s e t Valitse joku seuraavista: o s u v a t a d j e k t i i v i t r y h m ä n y h t e i s t y ö s- t ä Istutaan piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan adjektiivin, joka kuvaa osuvimmin luokan yhteistyötä terveystiedon tunneilla. djektiivi voi olla esimerkiksi tiivis, sujuva, lämmin, hilpeä, vaihteleva, kompasteleva ja niin edelleen. 3 2 h y v ä n m i e l e n v o i m a s a n a t iite 41 Opettaja heijastaa Hyvän mielen voimasanat piirtoheittimelle. äydään voimasanat läpi ja samalla äänestetään viittaamalla, mikä niistä on paras Hyvän mielen voimasana. tunneilla. ubstantiivi voi olla esimerkiksi vuoristorata, autiomaa, lumisota, mansikkajäätelö ja niin edelleen. ubstantiivi tulee perustella lyhyesti, esimerkiksi: Nojatuoli mielestäni yhteistyö oli rentoa ja kurssilla oli mukavaa. k ä s i k e r t o o Istutaan piirissä. Jokainen asettaa vuorollaan kätensä asentoon, joka kuvastaa tyytyväisyyttä omaan työskentelyyn terveystiedon tunneilla. simerkiksi löysä tai sulkeutunut käsi ilmaisee oman työskentelyn passiivisuutta, energisessä asennossa oleva käsi kuvaa aktiivisuutta ja vireyttä, peukku pystyssä ilmaisee tyytyväisyyttä. o s u v a t s u b s t a n t i i v i t r y h m ä n y h t e i s t y ö s t ä te r v e y s t i e d o n t u n n e i l l a Istutaan piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan substantiivin, joka kuvaa osuvimmin luokan yhteistyötä terveystiedon uomen Mielenterveysseura 114
7 k o k o a m i n e n j a l o p e t u s 5 R a) e l o k u v a te h t ä v ä n e s s e i d e n k ä s i t t e ly j a k e s k u s t e l u l u o k a n k a n s s a. otitehtävä a i n e k i r j o i t u s h y v ä n m i e l e n v o i m a s a n o i s t a iite 41 (Hyvän mielen voimasanat) ta r k o i t u s errata mielen hyvinvoinnista opittua ja siirtää tiedot omaan arkeen. toiminta Valitse kolme Hyvän mielen voimasanaa, joita pidät erityisen tärkeinä elämässä ja joita haluaisit toteuttaa myös tulevaisuudessa. irjoita miten voit toteuttaa valitsemiasi voimasanoja oman arjen toiminnassa ja valinnoissa. R OIHÄVÄ ee kaksi erilaista realistista urapolkua tulevaisuutta ajatellen. b) i n t e g r o i n t i ä i d i n k i e l e n o p e t u k s e e n: a i n e k i r j o i t u s a i h e e s t a, m i s s ä o l e n v u o n n a 2022? ta r k o i t u s Hahmottaa tulevaisuudensuunnitelmia ja miettiä mitä hyvä elämä on omalla kohdalla tulevaisuudessa toiminta irjoitetaan aine, jonka aiheena on minä vuonna ineessa mietitään, millaista hyvä elämä voisi olla omassa tulevaisuudessa. arkoituksena on kirjoittaa myönteinen ja realistinen kertomus omasta tulevaisuudesta. a p u k y s y m y k s i ä a i n e e s e e n v o i vat olla Missä asun noin 30-vuotiaana? Millaisessa ammatissa toimin? Millainen koti minulla on? Onko minulla perhettä? Missä olen opiskellut? Millaista työtä teen? iitteet iite 37 a: unnin aloituskuva iite 37 b: unnin aloituskalvo iite 38: unnin lopetuskalvo iite 39: Mielen hyvinvoinnin passi (, B, C) iite 40: Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden sisältö luokilla iite 41: Hyvän mielen voimasanat V I N uomen Mielenterveysseura
8 atse tulevaisuuteen 55 iite 37 a uva: iinamaija Haapala uomen Mielenter veysseura 117
9 5 atse tulevaisuuteen iite 37 b VIN Miten unelmat kantavat elämässä? Mitä on onnellinen elämä? Mihin tähtään elämässäni? uomen Mielenterveysseura 118
10 5 atse tulevaisuuteen iite 38 VIN sko unelmiisi. nelmat kantavat myös elämän haastavina hetkinä. skalla rohkeasti tehdä valintoja arvostustesi pohjalta. nna elämän suurille valinnoille aikaa. Päätökset kypsyvät hiljaa ajan myötä. uomen Mielenterveysseura 119
11 5 atse tulevaisuuteen iite 39 MIN HYVINVOINNIN PI urvaverkko Ihmissuhdeja tunnetaidot elviytymistaidot uttavat elämän haastavista tilanteista ja kriiseistä eteenpäin. Näitä on monenlaisia ja on tärkeää tuntea näistä useita itselle sopivia. Nämä kuvaavat onnellisuutta, haaveita ja uskoa tulevaisuuteen. Perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit ja koulun turvalliset aikuiset muodostavat tämän nuorelle. Mielenterveys/ mielen hyvinvointi ykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä rakentavan jämäkästi sekä kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. ähän kuuluu uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta. Oma arki ja kasvu nelmat ja luottamus elämään rvot ja arvostukset Nämä ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja elämässä sekä antavat suunnan elämälle. ähän liittyy omien voimavarojen tunnistamista ja itsetuntemuksen vahvistamista. ertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. Niihin voi itse vaikuttaa hankkimalla tietoa sekä tutustumalla itseen ja monenlaisiin ihmisiin. senteet Itsetunto ja voimavarat lämän voimavara sekä tietoja ja taitoja, joita voi itse oppia ja kehittää, tukea ja vahvistaa. Mainitse kaksi samaa tarkoittavaa käsitettä. Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura uomen Mielenterveysseura 120
12 5 atse tulevaisuuteen iite 39 B MIN HYVINVOINNIN PI ijoita laatikossa olevat mielen hyvinvoinnin osatekijät oikeisiin kohtiin Mielen hyvinvoinnin passiin. Oma arki ja kasvu urvaverkko Ihmissuhde- ja tunnetaidot Mielenterveys/ Mielen hyvinvointi senteet nelmat ja luottamus elämään elviytymistaidot rvot ja arvostukset Itsetunto ja voimavarat uttavat elämän haastavista tilanteista ja kriiseistä eteenpäin. Näitä on monenlaisia ja on tärkeää tuntea näistä useita itselle sopivia. Perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit ja koulun turvalliset aikuiset muodostavat tämän nuorelle ykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä rakentavan jämäkästi sekä kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. Nämä kuvaavat onnellisuutta, haaveita ja uskoa tulevaisuuteen. ähän kuuluu uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta. Nämä ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja elämässä sekä antavat suunnan elämälle ähän liittyy omien voimavarojen tunnistamista ja itsetuntemuksen vahvistamista. ertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. Niihin voi itse vaikuttaa hankkimalla tietoa sekä tutustumalla itseen ja monenlaisiin ihmisiin. lämän voimavara sekä tietoja ja taitoja, joita voi itse oppia ja kehittää, tukea ja vahvistaa. Mainitse kaksi samaa tarkoittavaa käsitettä. Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 uomen Mielenterveysseura 121
13 5 atse tulevaisuuteen iite 39 C ukea elämän erilaisissa vaiheissa: eneltä voin hakea apua? Vanhemmat Opettaja ouluterveydenhoitaja tai -kuraattori oulupsykologi erveyskeskus/perheneuvola Paikalliset oman kunnan mielenterveyspalvelut Nuorisopsykiatrian poliklinikka Oman alueen kriisikeskus eurakunnan nuorisotyöntekijä/pappi uomen Mielenterveysseuran O-kriisikeskus: Valtakunnallinen kriisipuhelin puh Ma-pe klo 9-06, la 15 06, su ukinet: Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin puh asten ja nuorten puhelimessa vastaavat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät vuoden jokaisena päivänä. Päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello Puhelu on inulle täysin ilmainen. uomen evankelis-luterilaisen kirkon valtakunnallinen auttava puhelin: suomenkielisille (su - to klo 18-01, pe ja la 18-03) ja ruotsinkielisille (joka ilta klo 20-24). pua netissä: Nuorten kriisipiste: Opas nuorten masennuksesta: ( ietoa auttavista verkkopalveluista: -> auttavat verkkopalvelut Nuorille suunnattuja linkkejä: -> nuorelle ompassi, apua-opas: -> apua-opas Pulmakulma: Hyvän mielen voimasanat öydä elämänilo Nauti arjen pienistä hetkistä. Mitä myönteistä tässä päivässä on? Innostu uudesta Niin kauan kuin innostut uudesta, tunnet eläväsi ja oppivasi. Milloin viimeksi innostuit jostakin uudesta asiasta? nna ja pyydä anteeksi nteeksiantaminen on yksi mahtavimmista parannuskeinoista. Miten voit pyytää toiselta kauniisti anteeksi, jos olet loukannut toista? nna anteeksi myös itsellesi. Virheiden tekeminen on elämää, kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Pidä kiinni unelmistasi Haaveet tekevät hyvää sielulle. Minkä unelman haluaisit toteuttaa? rvosta itseäsi Opettele kuuntelemaan tunteitasi ja tarpeitasi. Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? Olet täydellinen omana itsenäsi! Pidä yhteyttä ystäviin Nauru on ilmainen ilo ja jaettuna sen voima moninkertaistuu. Miten ja kuinka usein pidät yhteyttä ystäviisi? Puhu ja kuuntele Ihmissuhteita pitää hoitaa. Miten kuuntelet empaattisesti? Osaatko kertoa myös sinua kiinnostavista asioista muille? Opi uutta Mitä uutta löydät ihmisistä, asioista, elämästä tänään? Huolehdi jaksamisestasi Millaiset liikuntamuodot tuovat iloa ja virkistystä arjessasi? uinka usein liikut? Muistatko nukkua tarpeeksi? Pyydä tarvittaessa apua un elämä koettelee ja tuntuu, ettet selviydy ystävien tuella, hae apua. unnethan erilaiset avunsaanti kanavat? uomen Mielenterveysseura Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 uomen Mielenterveysseura 122
14 5 atse tulevaisuuteen iite 40 artta ja kompassi 9 lk. - Mielen hyvinvoinnin passi - ulevaisuuden unelmat, arvostukset - un mieli voi pahoin, mistä apua? - Miten ilmaista haastavia tunteita? - uru ja äkillinen kriisi, niistä selviytyminen - senteet ja mielenterveys Yhdessä meissä on voimaa 8 lk. - Mielenterveys ja media - lämän pulmat ja kriisit, selviytyminen - Ihmissuhdetaidot (empatia, jämäkkyys, kaverisuhteet) - Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet Mieli hyvänä - urvaverkko - Nuorten yleisimpiä huolenaiheita - unteiden tunnistaminen - asvu, kehitys ja elämänkulku - Omia - vahvuuksia, tärkeitä arvostuksia - Mistä mielen hyvinvointi muodostuu? - urvallinen ryhmä 7 lk. Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden aihepiirit luokilla Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura uomen Mielenterveysseura 123
15 5 atse tulevaisuuteen iite 41 Hyvän mielen voimasanat öydä elämänilo Nauti arjen pienistä hetkistä. Mitä myönteistä tässä päivässä on? Pidä kiinni unelmistasi Haaveet tekevät hyvää sielulle. Minkä unelman haluaisit toteuttaa? nna ja pyydä anteeksi nteeksiantaminen on yksi mahtavimmista parannuskeinoista. Miten voit pyytää toiselta kauniisti anteeksi, jos olet loukannut toista? nna anteeksi myös itsellesi. Virheiden tekeminen on elämää, kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Pidä yhteyttä ystäviin Nauru on ilmainen ilo ja jaettuna sen voima moninkertaistuu. Miten ja kuinka usein pidät yhteyttä ystäviisi? Opi uutta Mitä uutta löydät ihmisistä, asioista, elämästä tänään? rvosta itseäsi Opettele kuuntelemaan tunteitasi ja tarpeitasi. Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? Olet täydellinen omana itsenäsi! Puhu ja kuuntele Ihmissuhteita pitää hoitaa. Miten kuuntelet empaattisesti? Osaatko kertoa myös sinua kiinnostavista asioista muille? Huolehdi jaksamisestasi Millaiset liikuntamuodot tuovat iloa ja virkistystä arjessasi? uinka usein liikut? Muistatko nukkua tarpeeksi? Innostu uudesta Niin kauan kuin innostut uudesta, tunnet eläväsi ja oppivasi. Milloin viimeksi innostuit jostakin uudesta asiasta? Pyydä tarvittaessa apua un elämä koettelee ja tuntuu, ettet selviydy ystävien tuella, hae apua. unnethan erilaiset avunsaantikanavat? uomen Mielenterveysseura uomen Mielenterveysseura 124
Kartta ja kompassi. 9. lk
lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja
LisätiedotYhdessä meissä on voimaa
8. lk Yhdessä meissä on voimaa 1. Yhdessä 8.-luokkalaisina 2. Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet 3. Kaverisuhteet 4. Empatiataidot 5. Järkeä ja jämäkkyyttä 6. Elämän pulmista ja kriiseistä
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009-2011
Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani
Lisätiedoto p e t t a j a n t a u s t a t i e t o
o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 9 9 Opettaja voi soveltaa Mielen hyvinvoinnin jakson arvioinnissa ter veys tiedon yleisiä arviointiperusteita. Lue lisää arvioinnista koko materiaalin johdantoluvusta.
Lisätiedoto p e t t a j a n t a u s t a t i e t o H D Tytön ja pojan yksilöllinen kasvu ja kehitys Itsetunto, voimavarat ja mielen hyvinvointi
o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 1 1 Nuorisopsykiatri Veikko albergin ja Martti iimeksen mukaan (2007) terve kehittyvä nuori on itsekäs, kypsymätön, mustavalkoinen, älyllinen, askeettinen, kaikkivoipainen
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura
MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Lisätiedoto p e t t a j a n t a u s t a t i e t o Lisälukemista arvioinnista
o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 8 8 Lue arvioinnista ja arviointikriteereistä koko materiaalin alussa olevasta johdanto-osuudesta (sivut 17 20). Lisälukemista arvioinnista Kepler-Uotinen, K & Orkovaara
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotHYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys
HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot
LisätiedotHelsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotTyöttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1
Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotNuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020
Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotNuorten tukeminen netissä
Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotTerveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)
Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotSeikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry
Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotTässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)
Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTreenaa mieli vahvaksi!
Hei, oot ainutlaatuinen! Sillä on väliä, miten sä voit. mielenterveysseura.fi Treenaa mieli vahvaksi! Treenaa mieli vahvaksi! Meillä kaikilla on keho ja mieli, joista on tärkeää pitää huolta. Huolehtimalla
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
Lisätiedotsivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012
sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotPäiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke
Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotKemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys
Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotAsumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
Lisätiedotideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ
13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotItsearviointi 1.lk Nimi päiväys
Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotTehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet
Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedot