11 Lyhyesti XML-sovellusohjelmoinnista
|
|
- Riikka Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 11 Lyhyesti XML-sovellusohjelmoinnista Jos sopivaa XML-sovellusta ei löydy valmiina, voi sellaisen ohjelmoida itse. XML-sovellusohjelmointi ei oleellisesti poikkea "muusta sovellusohjelmoinnista"; kyse on vain tiettyjen annettujen rajapintojen (yl. SAX/ DOM-variantteja) parissa tapahtuvasta työskentelystä. Tässä yhteydessä tarkastelemme asiaa varsin pintapuolisesti. Kuten ohjelmoinnissa yleensä, myös XML-sovelluksen ohjelmoinnin helppous tai vaikeus riippuu lähinnä sovelluksesta (reunaehdot ja riippuvuudet). 213
2 11.1 XML-sovellusohjelmoinnin arkkitapaukset Kaikki sovellukset on joku tietenkin ohjelmoinut XMLsovellusohjelmoinnin avulla voidaan siis "tehdä mitä tahansa" Käytännössä pihvi käy ilmi tyypillisistä käyttötapauksista: 1. halutaan lukea tietyn tekstiformaatin mukainen XML-dokumentti ja kansoittaa sen sisältämien tietojen avulla oman ohjelman tietorakenne 2. halutaan toteuttaa oma (standardinmukainen) käsittelijä esim. XSLTprosessoriin, Cocooniin, tms. 3. halutaan hyödyntää jonkun toisen tekemää XML-ohjelmaa/sovellusta 4. halutaan tuottaa XML-dokumentteja ohjelmallisesti (!) On tietenkin melko hankalaa esim. kirjoittaa uusi verkkoselain tai hyvä XMLeditori (tyhjästä) sovellusten pulmat eivät siis usein liity XML:ään sinänsä 214
3 11.2 Pari sanaa suunnittelumalleista Suunnittelumalli (design pattern) on ohjelmistosuunnittelun menetelmällinen työväline jonka avulla pyritään ratkomaan usein toistuvia ohjelmointitehtäviä hyväksi havaittujen (abstraktien) ratkaisumallien avulla - esim. delegation, interface, factory, filter, treewalker - esim. m2csv.xsl voidaan tulkita adapter-suunnittelumallin mukaan XML-ohjelmoinnissa esim. (1) event listener ja (2) iterator - 1: Olio R lukee tietovirtaa. Olio EL rekisteröityy kuuntelijaksi (kiinnostunut tapahtumista a ja b). Kun A havaitsee tapahtuman a tai b, se välittää tiedon rekisteröityneille kuuntelijoille (myös EL:lle). - 2: Olio IT käy tietorakenteen (esim. lista) T läpi sopivassa järjestyksessä. IT:tä käyttävä sovellus voi läpikäydä T:n ilman sen sisäistä tuntemusta. Periaatteessa jopa itse XML-prosessori voidaan tulkita suunnittelumalliksi 215
4 11.3 XML-sovellusohjelmoinnin "kaksi tasoa" (1/2) "Matalan tason" ohjelmointi lähtee liikkeelle XML-dokumenteista tietorakenteina: ohjelmointia tavallisilla C/C++/Java/... -kehitysvälineillä 1. Tapahtumapohjainen ohjelmointi (SAX-rajapinta [Simple API for XML]) 2. DOM-pohjainen ohjelmointi (DOM-rajapinta [Document Object Model]) xml-dok. XML-prosessori (non-validating/ validating/ns/no-ns) SAX DOM Sovellus 1 Sovellus
5 11.4 XML-sovellusohjelmoinnin "kaksi tasoa" (2/2) "Korkeamman tason" sovelluskehitys hyödyntää standardisovelluksia (?- prosessorit,?-komponentit) - sovelluksen kuvaaminen prosessorin/komponentin avulla tai sen syötteenä/vasteena (esim. XQuery, XSLT, Web Services,...; kyselyt/filtterit/ muunnokset/viestit/...) "Tasot" eivät tietenkään ole poissulkevia (vrt. juuri XSLT & SAXohjelmointi) 217
6 11.5 XML-sovellusohjelmoinnista (1/2): Välineet Leijonaosa XML-sovelluksista kirjoitetaan Java-kielellä (vrt. kurssikirjan esimerkit) Muita yleisesti käytettäviä välineitä ovat esim. C/C++, Python, Perl, PHP,... Huomaa että esim. ohjelmointikieli ja kehitysympäristö (resurssienhallinta, työtila, editorit, yms.) voidaan yleensä vaihtaa toisistaan riippumatta XML-ohjelmointi eri ohjelmointikielillä on perusidealtaan samanlaista, mutta välinekohtaiset toteutukset (ja lisät) tuovat työhön omia erityispiirteitään - Esim. Java/C++: Xerces, Perl: XML::Parser, Python: xml.* - eri toteutusten taustalta löytyy usein samoja (alun perin C-kielellä kirjoitettuja) jäsentimiä 218
7 11.6 XML-sovellusohjelmoinnista (2/2): Suunnittelu XML-sovelluskehityksen taustalla on (jo nimensä mukaisesti) sisäänrakennettu kytkös XMLteknologiaperheen ja välineiden kanssa (XML-sovellus)ohjelmoinnissa voidaan nähdä kaksi keskeistä sovelluskenttää (vrt. käyttötapaukset): - prosessorimaiset sovellukset (esim. tuotetietojen koostaminen osana putkilinjastoa) - reaktiiviset sovellukset (esim. interaktiivinen, käyttöliittymätapahtumiin reagoiva XHTML- tai SVG-sovellus, taustalla erillinen sovelluslogiikka) Web-taustastaan huolimatta XML-tekniikka ei vaadi sovelluksilta esim. Internet-yhteyttä. Kaikki välineet eivät myöskään ole ilmaisia (!) Integroitujen Web-sovellusten näkökulma tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kehittäjälle; samalla sovellusten näkökulma tyypillisesti kasvaa yrityksen ja yksilön tasolta organisaation tai yhteisön tasolle 219
8 11.7 SAX: Simple API for XML SAX (1/2) on tapahtumapohjainen rajapinta XML-dokumenttien käsittelyyn <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <muistio pvm=" "> <luokitus>hpn-projekti</luokitus> <otsikko>uusi tilaus tulossa?</otsikko> <kirjoittaja>teuvo Oinas</kirjoittaja> <asia> Brasilian tehdas on pyytänyt arvion Soijakattilan uusimisen kustannuksista. <!-- Sirpa korjasi kirjoitusvirheet > </asia> </muistio> - lähdedokumentin loogiset osat nähdään siinä järjestyksessä kun ne tulevat dokumenttia luettaessa vastaan (v1 ei osaa tallettaa tiedostoja, eikä ymmärrä nimiavaruuksia) SAX-pohjaisen XMLohjelman idea ~ startdocument() startelement("muistio") startelement("luokitus") characters("hpnprojekti") endelement("luokitus") startelement("otsikko")... endelement("muistio") enddocument() 220
9 11.8 SAX-ohjelmoinnin tyypillisiä käyttötapauksia Tyypillinen motiivi - ohjelman nopea suoritus ja pieni koko (myös muistinkulutuksen osalta) - käsittelijöiden kirjoittamisen helppous ("suurin pulma on etsiä dokumentaatiosta miten oma SAX-käsittelijä rekisteröidään") Esimerkkejä - Halutaan lukea XML-dokumentin tietoja konfiguraatiotiedostojen hengessä - Halutaan kirjoittaa SAX-käsittelijä johonkin XML-prosessoriin (esim. laajennuksena SAX-käsittelijä XSL-muuntimeen) Hankaluuksia: - vähääkään monimutkaisempi sovellus edellyttää oman (...puumaisen?) tietorakenteen rakentamista (tai assosiatiivisia taulukoita ) Tarkastellaan seuraavassa havainnollisuuden vuoksi XML-sovelluksen kirjoittamista aluksi Perl-kielellä, XML::Parser-moduulin nojautuen 221
10 11.9 Yksinkertaista XML-sovellusohjelmointia Perlillä Perl (Practical Expression Report Language) on erittäin suosittu (tulkattava) ohjelmointikieli (suosittu "skriptikieli") joka soveltuu hyvin esim. *nixtyyppisten käsittelijöiden toteuttamiseen - useita versioita - hyvä ja dokumentoitu pakettikirjasto, moduulit - dynaaminen tyypitys, nopea (käännös tavukoodiksi ennen suoritusta) - olio-ohjelmoinnin piirteet (niin haluttaessa...) Perlin "erikoisuus" on mahdollisuus kirjoittaa hyvin tiivistä syntaksia (=rivimäärässä lyhyitä mutta monipuolisia ohjelmia) sekä säännönmukaisten lausekkeiden (regular expression) vahva rooli sovelluksissa Perl-ohjelmoinnin vahvuus (ja heikkous) on dynaamisten tietorakenteiden avulla (skalaarit, taulukot ja listat, assosiatiiviset taulukot) helposti ja nopeasti toteutettavat tietorakenteet (yms. quick and dirty -ohjelmoinnin riskit) 222
11 11.10 Pieni tapahtumaohjattu XML-käsittelijä (Perl) Huomaa dokumentin lukujärjestykseen sidottu käsittely (kirjanpito!) use XML::Parser; $parser = new XML::Parser( Handlers => { Start => \&element_start, End => \&element_end, Char => \&characters}); $in_right_album = $in_right_name, $name=""; sub element_start { my ($xp, $element, %attr) if ($element eq "album" && $attr{id} eq "ds") { $in_right_album = 1; } if ($element eq "track" && $in_right_album==1) { $v = $attr{len}; $v =~ s/m/\./; $v =~ s/s//; push(@lens, $v+0); } if ($element eq "name" && $in_right_album==1) { $in_right_name = 1; 223
12 } } sub element_end { my ($xp, $element) if ($element eq "album" && $in_right_album==1) { $in_right_album = 0; } if ($element eq "name" && $in_right_name==1) { $in_right_name = 0; } } sub characters { my ($xp, $text) if ($in_right_name==1) { $name.= $text; } } $parser->parsefile('music.xml'); print "$name \n"; foreach my $k (@lens) { print "$k "; } 224
13 11.11 DOM: Document Object Model DOM (1/2/3) on objektipohjainen rajapinta XML-dokumenttien käsittelyyn - dokumentti jäsennetään ensin objektipuuksi, jossa voidaan liikkua solmusta toiseen kyselyjen ja iteraattoreiden avulla - vapaa liikkuminen puurakenteessa (monimutkaisuus ja muistinkulutus) DOM-pohjaisen XML-ohjelman idea ~ <luokitus> <otsikko> HPN-pro... Uusi while( (child=iterator.nextnode())!=null) { } process(child); <kirjoittaja <asia> Teuvo O... Brasilian..... Element liiteelement = doc.createelement("liite"); inode.appendchild(liiteelement);
14 11.12 Yksinkertaista XML-sovellusohjelmointia Pythonilla Python (nimi tulee Monty Pythonista...) on korkean tason ohjelmointikieli - useita versioita - hyvä ja dokumentoitu pakettikirjasto, moduulit - dynaaminen tyypitys, melko nopea (oletusarvoisesti tulkattava) - todella selkeä oliokieli, helppo kehittää myös olio-ohjelmia iteratiivisesti - suosio vahvassa kasvussa Python "erikoisuuksia" ovat syntaksi (pakotettu ohjelmakoodin sisennys) ja esim. tehokas listojen käsittely (esim. taulu[:1]) Python-ohjelmoinnin vahvuus on olio-ohjelmoinnin ja skriptikielen "hyvien piirteiden" onnistunut yhdistäminen, keskeisin heikkous lienee hitaiden ohjelmien kirjoittamisen helppous (koska paljon korkean tason välineitä on käytössä jo itse kielen tasolla) 226
15 11.13 Pieni DOM-pohjainen sovellus (Python) import xml.dom; Lask. kpl pituudet yhteen ja lisätään from xml.dom.minidom import Node, Attr from fpformat import fix; doc = xml.dom.minidom.parse("music.xml"); nodes = doc.getelementsbytagname("album"); # Taas karseita olettamuksia kappaletietojen formaatin suhteen...(mitä?) for k in range(len(nodes)): total = 0 for node in nodes[k].getelementsbytagname("track"): tlen = node.getattribute("len"); if len(tlen)<1: continue; # lasketaan levyn pituus sekunteina total = total + float(tlen[:1])*60 + float(tlen[2:4]); total = fix(total/60,0) + "M" + fix(total-float(fix(total/60,0))*60,0) + "S"; nodes[k].setattribute("total",total); print doc.toxml(); doc.unlink(); 227
16 11.14 Yksinkertaista XML-sovellusohjelmointia Javalla Java on korkean tason ohjelmointikieli - useita versioita - hyvä ja dokumentoitu pakettikirjasto, "kaikki löytyy", runsas välinetuki - suoritus erillisen Java-koneen avulla (tavukoodi), "alustariippumaton" - selkeä ja monipuolinen mutta melko jäykkä oliokieli, kehitystyö vaatii usein eksplisiittisen määrittelyvaiheen - erittäin tunnettu, suosittu, "kaikki käyttävät", kritisoidaan yleensä raskaudesta (kun esim. käytetään skriptityyppisiin sovelluksiin) Varsin värikäs historia (mm. JavaStationeista kännyköihin), Java-koneita toteutettu kaikenlaisiin laitteisiin, taipuu suuriinkin projekteihin Javan "erikoisuus" on koodin pakottaminen luokkien mukaisiin tiedostoihin, sovellukset koostuvat usein suuresta joukosta tiedostoja 228
17 11.15 Sovellusohjelmointia Javalla a la Eclipse Monimutkaiset XMLsovellukset kirjoitetaan usein Javalla (tai C++:lla, tms.) Java-ohjelmointi sujuu mukavimmin sopivan kehitysympäristön avulla Tarkastellaan seuraavassa triviaalin XML-lukijan toteuttamista Eclipsessä, Xerces-parseriin perustuen 229
18 11.16 DOM2 pähkinänkuoressa (1/4): Node-rajapinta DOM-jäsennyspuun tunnistamat solmutyypit (*_NODE) ovat - ELEMENT, ATTRIBUTE, TEXT, CDATA_SECTION, ENTITY_REFERENCE, ENTITY, PROCESSING_INSTRUCTION, COMMENT, DOCUMENT, DOCUMENT_TYPE, DOCUMENT_FRAGMENT ja NOTATION DOM määrittelee oleellisesti joukon rajapintoja erityyppisten solmujen käsittelyyn. Perusrajapinta on Node (vrt. DOM 2 Core) interface Node { // NodeType (nyt tunnistenimien määrittely [ks. yllä] leikattu pois)... readonly attribute DOMString nodename; attribute DOMString nodevalue; // raises(domexception) on setting // raises(domexception) on retrieval 230
19 readonly attribute unsigned short nodetype; readonly attribute Node parentnode; readonly attribute NodeList childnodes; readonly attribute Node firstchild; readonly attribute Node lastchild; readonly attribute Node previoussibling; readonly attribute Node nextsibling; readonly attribute NamedNodeMap attributes; // Modified in DOM Level 2: readonly attribute Document ownerdocument; Node insertbefore(in Node newchild, in Node refchild) Node replacechild(in Node newchild, in Node oldchild) Node removechild(in Node oldchild) Node appendchild(in Node newchild) boolean haschildnodes(); Node clonenode(in boolean deep); 231
20 // Modified in DOM Level 2: void normalize(); boolean issupported(in DOMString feature, in DOMString version); readonly attribute DOMString namespaceuri; attribute DOMString prefix; // raises(domexception) on setting readonly attribute DOMString localname; boolean hasattributes(); }; 232
21 11.17 DOM2 pähkinänkuoressa (2/4): Document-rajapinta Kullekin solmutyypille on lisäksi oma erikoistunut rajapintansa, näistä (yleensä) tärkeimmät ovat Document (ks. alla) ja Element interface Document : Node { readonly attribute DocumentType doctype; readonly attribute DOMImplementation implementation; readonly attribute Element documentelement; Element createelement(in DOMString tagname) DocumentFragment createdocumentfragment(); Text createtextnode(in DOMString data); Comment createcomment(in DOMString data); CDATASection createcdatasection(in DOMString data) ProcessingInstruction createprocessinginstruction(in DOMString target, in DOMString data) Attr createattribute(in DOMString name) 233
22 EntityReference createentityreference(in DOMString name) NodeList getelementsbytagname(in DOMString tagname); Node importnode(in Node importednode, in boolean deep) Element createelementns(in DOMString namespaceuri, in DOMString qualifiedname) Attr createattributens(in DOMString namespaceuri, in DOMString qualifiedname) NodeList getelementsbytagnamens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname); Element getelementbyid(in DOMString elementid); }; 234
23 11.18 DOM2 pähkinänkuoressa (3/4): Element-rajapinta interface Element : Node { readonly attribute DOMString tagname; DOMString getattribute(in DOMString name); void setattribute(in DOMString name, in DOMString value) void removeattribute(in DOMString name) Attr getattributenode(in DOMString name); Attr setattributenode(in Attr newattr) Attr removeattributenode(in Attr oldattr) NodeList getelementsbytagname(in DOMString name); DOMString getattributens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname); void setattributens(in DOMString namespaceuri, 235
24 in DOMString qualifiedname, in DOMString value) void removeattributens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname) Attr getattributenodens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname); Attr setattributenodens(in Attr newattr) NodeList getelementsbytagnamens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname); boolean hasattribute(in DOMString name); boolean hasattributens(in DOMString namespaceuri, in DOMString localname); }; 236
25 11.19 DOM2 pähkinänkuoressa (4/4) Kuten SAX2:n tapauksessa, DOM2:n myötä DOM-rajapinta mahdollistaa nimiavaruuksien käsittelyn DOM 2 koostuu itse asiassa neljästä osasta: - (1) DOM Level 2 Core Specification - (2) DOM Level 2 Traversal and Range Specification - (3) DOM Level 2 Events Specification - (4) DOM Level 2 Style Specification -...joista (1) esiteltiin edellä, (2) sisältää kulkurajapintoja ja mahdollistaa DOM-puun manipuloinnin ns. valinnan (range) avulla, (3) luo pohjan esim. skripteihin nojautuvien selainten toteutukseen (vrt. XHTML+Ecmascript) ja (4) määrittele CSS2:n DOM-puun Myös DOM 3 on olemassa; yleensä DOM2 kuitenkin riittää (paitsi esim. näppäimistötapahtumien osalta) 237
26 11.20 XML-pohjaista skriptiohjelmointia? DOM kehitettiin alun perin esim. selaimissa esitettävien XML-dokumenttien skriptiohjelmoinnin tarpeisiin - DOM sisältää tätä varten GUIrajapintamäärittelyn (& XML Events) Skritpiohjelmointi mahdollistaa periaatteessa minkä tahansa selaimen läpi näkyvän (skriptejä tukevan) XML-sovelluksen ohjelmoinnin - esim. SVG-esitysten manipulointi Ecmascriptillä - yleisesti ottaen kesk. ongelma ovat eri selaintoteutusten eroavaisuudet (toteutusten puutteet ja versiointi) ja sekä esim. saavutettavuuspulmat XML-sovellusohjelmoinnin näkökulmasta (selaimen) läpi tapahtuva skriptiohjelmointi voi olla pulmallista (paitsi jos selain tms. katseluohjelma voidaan kiinnittää hyvin tarkasti, esim. plugin-tekniikoin) 238
27 11.21 XML, DOM ja ohjelmointi Esimerkkejä - SVG ja DOM-puun rakenne - yksinkertaista DOM-ohjelmointia (SVGfraktaaliesimerkki) - tapahtumankäsittelijöistä (DOM2 vs. DOM3) - yms. 239
28 11.22 Vielä XSLT-ohjelmoinnista: XSLT 2 XSLT 2:n myötä XSLT-kielen sovellusala on laajentunut siten, että prosessorisovellusten toteuttaminen onnistuu XSLT:n avulla entistä paremmin. Keskeisiä uusia piirteitä ovat mm.: - muunnos voi kohdistaa sääntöjä myös sisäisten, itse tuottamiensa (puu)tietorakenteiden käsittelyyn - muunnos voi tuottaa useita tulosdokumentteja - tietotyyppien käyttö on mahdollista mm. muuttujissa ja hahmoissa - käytössä on laaja funktiokirjasto, myös omien funktioiden määrittely on mahdollista - kieltä on rikastettu mm. ryhmittelyn, sarjallistuksen ja hahmonsovituksen hallinnan osalta - ks
29 11.23 XSLT2-esimerkki: "RSS Burger 0.1" +==============+ /===============================\ +========+ rss-config.xml ==> /========\ +====+ /=========\ => out.html +==============+ populate => tree => printhtml +========+ \========/ +====+ \=========/ +==>\===============================/=+ debug? +=============================+ +========+ /secondary input files (RSS)/ +==> tree.xml +=============================+ +========+ Figure 1: A conceptual perspective to the internal XSLT Ks. esimerkki l20-xslt2-rss 241
30 11.24 Lopuksi XML-sovellusohjelmoinnin näkökulmasta "XML" näyttäytyy lähinnä standardinmukaisena tietorakenteena sekä valmiina saatavina jäsentiminä, sovelluksina ja rajapintoina -- XML-sovelluskehityksessä pyritäänkin yleensä hyödyntämään mahdollisimman paljon valmiskomponentteja Hyvä strategia oman sovelluksen toteuttamiseen: Onko valmista toteutusta saatavilla/ostettavissa? Mikä on keskeisesti puuttuva komponentti? Onko (osa)tehtävä kierrettävissä esim. muunnoksella sopivan sovelluksen kautta ja kuinka paljon koodia kirjoitetaan itse? Kannattaa muistaa, että yksinkertainen perustekniikka mahdollistaa usein monimutkaisten sovellusten ymmärtämisen; monimutkainen perustekniikka taas saattaa tehdä yksinkertaistenkin sovellusten ymmärtämisen vaikeaksi (paitsi muutaman oppikirjamaisen erikoistapauksen osalta). Tasapainon löytäminen monimutkaisuuden hallinnassa on erittäin vaikeaa ja rajatuissakin sovelluksissa edellyttää yleensä kokemuksen myötä tulevaa "ammattitaitoa" 242
10 Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka
Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka 10 Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka XSL mahdollistaa erilaisten XML:ää tukevien välineiden hyödyntämisen osana omia sovelluksia. Julkaisutoiminnan
Lisätiedot10 Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka
è è è Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka 10 Pieni sovellusesimerkki: datalähtöinen grafiikka XSL mahdollistaa erilaisten XML:ää tukevien välineiden hyödyntämisen osana omia sovelluksia. Julkaisutoiminnan
Lisätiedot10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki
Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki 10 Pieni datalähtöinen sovellusesimerkki XSL mahdollistaa erilaisten XML:ää tukevien välineiden hyödyntämisen osana omia sovelluksia. Julkaisutoiminnan näkökulmasta
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XML:n-käsittely. XML:n käsittely ohjelmallisesti. XML:n käsittely ohjelmallisesti
XSLT+FO:n tarjoamat mahdollisuudet XMLdatan käsittelyyn eivät aina ole riittäviä: Tietojen käsittely on vuorovaikutteista Tietojen käsittely on kaksisuuntaista, ei vain datan esittämistä Esitysvälineiden
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotXML-tietojenkäsittely
XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotLuento 7: XML-ohjelmointirajapinnat
Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-ohjelmointirajapinnat Document Object Model (DOM) käyttö rakenne ja versiot perusrajapinnat rajapinnat tarkemmin
LisätiedotJWT 2017 luento 6. to klo Aulikki Hyrskykari. PinniB Aulikki Hyrskykari
JWT 2017 luento 6 to 23.3.2017 klo 12-14 Aulikki Hyrskykari PinniB 1096 1 Viime luennolla o JavaScriptin perusteet Tänään o Edellisestä luennosta taulukoista, viittausalue-esimerkkejä DOM (Document Object
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript
Digitaalisen median tekniikat Luento 4: JavaScript Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS 4. JavaScript Historia Syntaksi Dom Esimerkki: kuvagalleria 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotJWT 2016 luento 5. ti klo Aulikki Hyrskykari. PinniB Aulikki Hyrskykari
JWT 2016 luento 5 ti 22.3.2016 klo 14-16 Aulikki Hyrskykari PinniB 1096 1 Viime luennolla o JavaScriptin perusteista Tänään o JavaScriptin perusteista muutama poiminta o DOM puun käsittely haun tallentaminen
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotPERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki
PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotLuento 3: Tietorakenteiden esittäminen
Luento 3: Tietorakenteiden esittäminen AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Tietorakenteiden esittäminen XML-dokumentti puuna Muunnokset muodosta toiseen Perustietorakenteet listat puut
LisätiedotOhjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
LisätiedotJWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari
JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
LisätiedotWWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa
WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,
LisätiedotLuento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut
Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-tuki ohjelmointikielissä ja Web-palvelut XML-tuki ohjelmointikielissä Java PHP C, C++ Perl.NET,
LisätiedotJava kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto
Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
LisätiedotTIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely
Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedotwww.solita.fi solita@solita.fi
www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen
Lisätiedotwww.hohde.com Hohde Consulting 2004
Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=
LisätiedotOhjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3
Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään
LisätiedotTAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 1 Viestinvälitykseen perustuvat yritysjärjestelmät Peruselementit:
LisätiedotListarakenne (ArrayList-luokka)
Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotRajapinta (interface)
1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
Lisätiedot7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PUURAKENTEET, BINÄÄRIPUU, TASAPAINOTETUT PUUT MIKÄ ON PUUTIETORAKENNE? Esim. Viereinen kuva esittää erästä puuta. Tietojenkäsittelytieteessä puut kasvavat alaspäin.
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Tietorakenneluokkia ja -rajapintoja Java tarjoaa laajan kokoelman tietorakennerajapintoja ja - luokkia. Aiemmin
Lisätiedot17/20: Keittokirja IV
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotSEPA - Design Patterns
SEPA - Design Patterns Kimmo Karlsson, 51066R & Antti Pirinen, 51406N 15. maaliskuuta 2005 1 Sisältö 1. Sisältö 2. Johdanto 3. Käyttöönotto 4. Käyttökokemukset 2 Johdanto Valitsemamme ohjelmistonkehityskäytäntö
LisätiedotOliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT
Oliotietokannat Nääsvillen Oliopäivät 2004 15.12.2004 Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT pekka.kahkipuro@sysopen.fi Oliotietokanta Idea: pysyvän tiedon tallentaminen suoraan oliomuodossa Tietosisältö ja
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
LisätiedotT Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON
T-76.115 Henkilökohtainen harjoitus: FASTAXON Suunnittelumallit Group: Muuntaja Pentti Vänskä 52572W 2 1. Toteutus Tämä henkilökohtainen harjoitustyö käsitteli suunnittelumallien (Design Patterns) käyttöä
LisätiedotHieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.
Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotViestinvälitysarkkitehtuurit
Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja
Lisätiedot1 Tehtävän kuvaus ja analysointi
Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
LisätiedotEhto- ja toistolauseet
Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden
LisätiedotInternet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta. Luento 3
Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta Luento 3 Aiheena tänään Toteutustekniikoista yleisesti Selainriippumattomuudesta Hot Potatoes -ohjelmasta JavaScriptin perusteista 31.01.2013 IPOPPLA 2 Toteutustekniikoista
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotKehitysohje. ETL-työkalu. ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy
Kehitysohje ETL-työkalu Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 15.1.2005 Timo Sallinen Ensimmäinen versio 0.2 26.1.2005 Timo Sallinen Täydenetty pohjaa 0.3 06.02.2005 Mika Suvanto Pieniä täydennyksiä ja oikolukua
Lisätiedot