TIEMIES LUOTTAMUSMIESPÄIVÄT PardiaNYT-lehden InTek ry:n järjestöliite 1/2007

Transkriptio

1 TIEMIES PardiaNYT-lehden InTek ry:n järjestöliite 1/2007 LUOTTAMUSMIESPÄIVÄT 2007 Destian pardialaisten luottamusmiespäivät pidettiin Tällä kertaa päiviä vietettiin merihenkisesti Ruotsin laivalla välillä Helsinki Tukholma - Helsinki. Osallistujia risteilyllä oli 24 pardialaisen lisäksi työnantajan edustajina toimitusjohtaja Heikki Koivisto, varatoimitusjohtaja Jukka Laaksovirta ja henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen. Päivien avauksessa pääluottamusmies Kimmo Laaksola kävi läpi vuoden aikana käytyjä neuvotteluita, joita tällä vuosijaksolla kesken sopimuskaudenkin on ollut runsaasti. Vuosilomamuutoksen ja siihen liittyvän pekkasvapaamuutoksen lisäksi edellissyksyä ja talvea värittivät lomautusneuvottelut, joista ei aiempaa kokemusta kovin runsaasti ollut kummallakaan osapuolella. Työnantajan puheenvuorot käynnisti Koivisto, joka teki läpikatsauksen viime vuoden toimintaan. Tulos oli parempi kuin edellisenä vuotena, mutta tavoitteisiin ei päästy. Uudelle organisaatiolle ja johdolle jäi siten haasteita siltäkin osin. Laaksovirta keskittyi omassa puheenvuorossaan organisaation muutoksiin ja henkilöstön tuleviin haasteisiin. Esitetyt asiat johdattivat moniin kysymyksiin, joihin myös saatiin vastauksia. - Muutamat avoinna olevat asiat tulevat vielä ennen lomakautta selvitetyksi, lupasi Laaksovirta. Pardialainen asiamies Niko Simola kävi läpi nykyhetken tuntoja työmarkkinarintamalta. Muutamat liitot ovat jo tehneet uuden sopimuksen. Puheenvuoron jälkeen keskusteltiin myös meillä voimassa olemasta kolmen kirjan sopimuksista. Eri jäsenyhdistysten puheenjohtajat kertoivat Eva Leskisen.(Tie-Ura), Matti Laitisen (VMT) ja Teuvo Salolammin (InTek) suulla tämänhetkisen tilanteen järjestörintamalla. Luottamusmiespäivät sujuivat leppoisissa merkeissä ja vilkasta keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa ylläpitäen! Destian organisaatiomuutos tuo väistämättä tullessaan myös luottamusmiesorganisaatioon muutoksia ja haasteita, joita käydyissä keskusteluissa yritettiin ennakoida välillä kovaäänisestikin! Teksti Pentti Kärhä & toimitus Kuvat Kimmo Laaksola Destian uudet: toimitusjohtaja Laaksovirta ja organisaatio Henkilöstöjohtaja Aaltonen ja - henkilöstöasiat Toinen päivä kallistumassa iltaan ajatukset harhailee? 1

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Työnantajamme uusi nimi ja lanseeraus on näkynyt vahvasti alkuvuoden toiminnassamme ja ulkoisessa olemuksessa. Vuosilomien pidennyspäivien myyntineuvottelut saatettu päätökseen ja Destiayhtiömuotoon 2008 alusta on uuden hallituksen ohjelmaan kirjattu. Kulunut alkuvuosi on ollut vilkasta neuvottelu ja valmisteluaikaa. Destian toimissa on selvästi ollut merkkejä muutoksesta ja toiminnan laajentumisesta. Viime vuoden lopulla talo teki yrityskauppoja ihan viime metreillä. Vähän aikaisemmin oli taloon valittu uusi toimitusjohtaja, joka aloitti varatoimitusjohtajana heti alkuvuodesta ja siirtyy toimitusjohtajaksi lukien. Destian uuden hallituksen toimikausi on Toimihenkilöitä siinä edustaa Pardialainen, InTek:n Kristiina Kuosmanen. Viime syksyllä aloitettiin työnantajamme aloitteesta keskustelut vuosilomien pidennyspäivien lyhentämisestä. Keskustelut johtivat joulukuussa neuvotteluihin. Neuvottelut herättivät jäsenistössä levottomuutta ja epäluuloa asian suhteen. Hyvin edenneiden neuvottelujen yksi kulmakivi oli perusteellisten laskelmien ja asioiden selventäminen ja vienti kentälle. Pääluottamusmiehelle tässä oli työsarkaa, mutta hän selvitti asian hyvin. Lopputulokseksi siis tuli, että kaikki talossamme toimivat eri järjestöosapuolet allekirjoittivat neuvottelutuloksen huhtikuussa. Sopimus astui voimaan lukien ja neuvotteluihin kytketyt, ns. pekkaspäivät lukien. Tehty sopimus on työmarkkinakentällä merkittävä ja sen vaikutukset nähdään varmaan tulevaisuudessa ja toivottavasti myönteisessä valossa. Destian yhtiöittäminen on liikahtanut eteenpäin käytyjen eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen. Uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että meistä tulee yhtiö vuoden 2008 alusta. Tämä päivämäärä oli silloisessa Pardian lausunnossakin, jossa meidän näkemyksiä liikelaitos- ja yhtiöpohjasta kyseltiin. Olimme silloin liikelaitosmallin kehittämisen takana. Malli olisi vaatinut lainsäädännöllisiä muutoksia, mutta kun eduskunta ei niitä ollut valmis tekemään, todettiin liikelaitosmalli liian jäykäksi nopeasti reagoitaviin, kilpailukykyä parantaviin päätöksiin. Pardia on uudessa lausunnossa ( ) asettunut yhtiöittämisen kannalle, kunhan tietyt asiat on sovittu sitä ennen. Tällaisia ovat mm. eläkkeeseen vaikuttavat asiat, joista on kentältä jo tihkunut kyselyitä. Eläkeasiat ovat suurelle osalle jäsenistöämme tärkeitä, ja siksi niiden esilletuomiseen ja neuvotteluihin tulee paneutua huolella. Näin me tulemme myös tekemään ja tiedotamme sitten kotisivuillamme neuvottelujen kulusta. Pardian kehitysvaihe on syksyllä ratkeamassa ja silloin nähdään, löytyykö kehittämisvaiheeseen jatko-osaa. Toivottavasti, sillä me ja TTT olemme antaneet järjestöinä suuren työpanoksen tähän kehitystyöhön. Valitettavasti syksyn ohjelmassa on muitakin tärkeitä asioita, kuten yleisten työehtosopimusten umpeutuminen. Halutaanko jatkossa sitten TUPO vai mennäänkö liittokierrokselle, sen tuleva aika näyttää. InTekissä on myös aika katsella tulevaisuuteen ja valmistautua siihen. Meillä on monta tulevaa haastetta odottamassa ja alkusyksyn hallituksen seminaarissamme on näitä tarkoitus avata ja suunnitella. Ennen sitä tässä on onneksi kesä välissä ja toivottavasti se tulee olemaan meille kaikille onnellisen kesän aikaa. Nauttikaa lomasta ja Suomen suvesta! Rentoutukaa, jotta jaksatte ottaa vastaan syksyn haasteet! Teuvo Salolammi InTek ry puheenjohtaja 2

3 LAAKSOLAN PALSTA Destian yhtiöittäminen Olemme kaikki saaneet kuulla hallitusohjelmaan sisältyvän tiedon siitä, että meidät yhtiöitetään vuoden 2008 alusta. Intekin puheenjohtaja Teuvo Salolammi ja minä olemme allekirjoittaneet kirjeen, joka on osoitettu toimitusjohtaja Heikki Koivistolle. Tässä kirjeessä olemme edellyttäneet kuuden meille tärkeän asian hoitamisen, jotta voimme tukea yhtiöittämistä. Nämä asiat ovat: 1. Yhtiöittäminen tulee tehdä noudattaen hyvää henkilöstöpolitiikkaa 2. Pardia on yhtenä järjestönä tekemässä toimihenkilöiden työehtosopimusta yhtiössä 3. Vanhojen työntekijöiden eläkkeiden tason säilyminen on varmistettava 4. Vuosilomista sovitaan, että jos yhtiössä aloitetaan neuvottelut loma-aikojen lyhentämisestä, korvataan lomien lyheneminen täysimääräisenä palkoissa 5. Työterveyshuollon taso säilytetään nykyisellä tasolla 6. Toimistotyöaika säilytetään nykyisellään tai jos sen pidentämisestä neuvotellaan, niin pidennys korvataan täysimääräisenä palkoissa. Lomien osalta on jo aloitettu lomien lyhentäminen edellyttämällämme tavalla eli lyhentyneet lomat korvataan täysimääräisenä palkoissa. Seuraava todella tärkeä asia on vanhojen työntekijöiden eläkkeiden tason säilyttäminen. Sellaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaan, jossa vanhojen työntekijöiden eläkkeet romahtaisivat yhtiöittämisen seurauksena. Tässä on iso asia, joka kaikkien keskusjärjestöjen tulee huolehtia kuntoon. Muutkin asiat ovat meille tärkeitä kuten työterveyshuollon taso. Toivottavasti Destian johto ottaa huomioon ne asiat, joihin voidaan vaikuttaa talossa ja vaikuttaa myös eläkkeiden tason säilyttämiseksi valtionkonttoriin. Talvikauden lomautukset Tänään , kun kirjoitan tätä kirjoitusta, on taas havaittu todeksi se tosiasia, että viime syksynä käydyt ytneuvottelut lomautuksista olivat mielestäni täysin tarpeettomat niin Pohjois-Suomen palveluryhmässä kuin konsultoinnissakin. Yt-neuvotteluilla saatiin aikaan huonoa ilmapiiriä ja pahoinvointia toimihenkilöissä enemmän kuin taloudellista hyötyä lomautuksista. Pohjois-Suomen palveluryhmässä on tähän mennessä ollut kolme meidän jäsentämme lomautettuina, joista yksi ei ehtinyt olla lomautettuna kuin muutaman päivän, kun hänen lomautuksensa lopetettiin ja toisenkin lomautus on nyt päättynyt. Tämän lisäksi Vaasan palveluyksikön päällikkö lupasi vielä tammikuun 19. päivänä, ettei Vaasassa lomauteta työnjohtoa. Siitä huolimatta Vaasassa lomautettiin meidän jäsenemme helmikuun lopulla annetulla lomautusilmoituksella. Tämä osoittaa kyllä täydellistä hallitsemattomuutta tällaisten asioiden hoidossa Vaasassa. Sen lisäksi ihmettelen suuresti miksi johtajat antavat tällaisten asioiden tapahtua. Mielestäni meillä on täysi oikeus luottaa palveluyksikön päällikön sanaan, kun hän lupaa ettei lomauteta. Konsultoinnin yt-neuvottelut päättyivät syksyllä 25 henkilön lomautustarpeeseen. Tällä hetkellä ei ole ainakaan Pardialaisia lomautettuina konsultoinnissa eikä ole ollutkaan koko talvena. Konsultoinnissa on joko onnistuttu panostamaan työnhankintaan ja siten nollattu lomautustarve, tai kuten minä epäilen, käytiin yt-neuvotteluihin hieman liian suurella kiireellä. Lomien lyhentäminen ansiotasoa korottamalla Lomien lyhentämisestä ansiotasoa korottamalla päästiin sopimukseen kevään aikana. Samalla sovittiin myös pekkaspäivien pitämisestä kokonaisina päivinä eikä enää jälkeen lyhennettyinä perjantaipäivinä. Lyhennetyt perjantaipäivät ovat olleet kuitenkin suurelle osalle meidän jäseniämme aika kyseenalaista vapaa-aikaa. Uusi sopimus antaa nyt mahdollisuuden ottaa korvauksen myös yksinkertaisena tuntipalkkana, jos ei ehdi pitää pekkaspäiviä. Sopimukset julkaistaan muualla tässä lehdessä. Syksyn sopimusneuvottelut Syksyllä päättyy meidän sopimuskautemme ja uudet sopimukset neuvotellaan jossain vaiheessa. Nyt on viimeinen aika antaa palautetta voimassaolevista sopimuksista ja tehdä niihin mahdollisia muutosesityksiä. Kaikki ehdotukset sopimusten parantamiseksi ovat tervetulleita. Mahdolliset esitykset sopimusten parantamiseksi voi lähettää minulle tai liiton puheenjohtajalle. Kaikki esitykset käsitellään joka tapauksessa Intekin hallituksessa ja talon muiden Pardialaisten järjestöjen kanssa. Nyt on kuitenkin aika toivottaa kaikille oikein miellyttäviä hetkiä kesän aikana ja toivottavasti saamme kaikki myös nauttia riittävän määrän lomaa lomakautena läheistemme kanssa. Kaikki me tarvitsemme myös omaa aikaa ladataksemme akkujamme taas tulevia koitoksia varten. Kimmo Laaksola 3

4 TYÖEHTOJA KOSKEVIA UUSIA SOPIMUKSIA (TES:160, TES:161) Destia Tieliikelaitoksen toimihenkilöitä ja tienhoitoalan työntekijöitä koskeva Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työajan lyhentämistä, vuosilomaa ja lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevat sopimukset. 1. TYÖAJAN LYHENNYSSOPIMUS 1 Toimihenkilön ja työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 6 :n mukaisessa viikkotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2 Työajan lyhennystä ansaitaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti viikkotyö ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä ja työntekijällä on enintään 36 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. 3 Työajan lyhennystä kertyy 2 :n 1 momentissa tarkoitetuissa työaikamuodoissa jokaiselta sellaiselta vuosilomaan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta, jolta työnantaja maksaa toimihenkilölle tai työntekijälle normaalin palkan, seuraavasti: 1. Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus enintään 30 arkipäivän vuosilomaan (on yhtä kuin vuosilomalain mukainen lomaoikeus), työajan lyhennystä kertyy yhtä työpäivää vastaava vapaa (8 t) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukaudelta. 2. Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus vuosilomalain mukaista pitempään vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy 0,8 työpäivää vastaava vapaa (6 t 24 min) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilölle tämän sopimuksen mukaisesti 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, työajan lyhennyksen määrä on yhteensä 10 työpäivää vastaava vapaa. 4 Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava toimihenkilölle ja työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita. Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan, jolleivät työnantaja ja henkilö sovi vapaan antamisesta lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita. Jos toimihenkilön tai työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka. Jos vapaata ei ole pidetty seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tai sovittu vapaan siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka. Mikäli toimihenkilö tai työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tarkoittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttänyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksettu palkka. 5 Työajan lyhentäminen tapahtuu kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tai työntekijän pyynnöstä työnantaja ja henkilö voivat työsuhteen aikana sopia, että vapaan antamisen sijasta maksetaan kertyneeltä vapaalta yksinkertainen perustuntipalkka. 6 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi. 4

5 7 Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti. 8 Tässä sopimuksessa sovitusta poiketen tienhoitoalan työntekijöiden työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 (päällystetyöt) piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten työntekijöiden työajan lyhennys määräytyy lukien asfalttialan työehtosopimuksen tienpäällystealaa koskevien määräysten mukaisesti ja muut tuntipalkkaiset työntekijät säilyvät suoran työajan lyhennyksen piirissä (viikoittainen säännöllinen työaika keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa). Lossien kaksivuorotyötä tekevien työntekijöiden työajasta on sovittu tehdyn työehtosopimuspöytäkirjan 9 :ssä. 9 Toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskevien työehtosopimusten viikkotyöaikaa koskevat tuntirajat ja ylityötä koskevat määräykset tarkistetaan tämän sopimuksen mukaisiksi. 10 Tämä sopimus on voimassa lukien. 2. VUOSILOMASOPIMUS VUOSILOMA JA LOMA- RAHA 1 VUOSILOMAN MÄÄRÄYTYMINEN Toimihenkilöiden ja työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen vuosilomaa ja lomarahaa koskevien määräysten sijasta noudatetaan vuosilomalakia ja tämän sopimuksen määräyksiä. 2 TYÖSSÄOLON VEROINEN AIKA Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 :ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin toimihenkilö tai työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 :n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu; 2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin; 3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti; 4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös: 1) niitä työpäiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvollisuuslaissa (452/50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60- vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana; 2) niitä työpäiviä, joiksi toimihenkilölle tai työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä 3) niitä työpäiviä, joiksi toimihenkilölle tai työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita. 3 LOMAKAUSI JA VUOSILOMAN ANTAMINEN Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien. Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä saavat vuosilomalain 21 :n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 6 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana. Toimihenkilöllä ja työntekijällä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi. 4 VUOSILOMAN SIIRTÄMINEN TYÖKYVYTTÖMYYDEN TAI PERHEVAPAAN VUOKSI Milloin toimihenkilö tai työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos toimihenkilö tai työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä ja työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että toimihenkilö tai työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten. 5 KUUKAUSIPALKKAISEN TOIMIHENKILÖN JA TYÖNTE- KIJÄN VUOSILOMAPALKKA JA VUOSILOMALISÄ Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön ja työntekijän lomapalk- 5

6 kaa ja lomakorvausta määrättäessä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mukaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu. Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö tai työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana. 6 Tunti- ja urakkapalkkaisen TYÖNTEKIJÄN lomapalkka Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla kertoimilla. Taulukko A Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 :n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomaan oikeuttavien kuukausien Lomapäivien lukumäärä lukumäärä Kerroin , , , , , , , , , , , ,8 Taulukko B Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 :n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 _ arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomaan oikeuttavien kuukausien Lomapäivien lukumäärä lukumäärä Kerroin , , , , , , , , , , , ,11 Taulukko C Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 :n mukaiseen 3 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomaan oikeuttavien kuukausien Lomapäivien lukumäärä lukumäärä Kerroin , , , , , , , , , , , ,53 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan kun edellä tässä pykälässä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 tuntia osamäärällä. 7 Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 :n mukaisesti. Toimihenkilölle ja työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 :n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 :n mukaisesti. 8 Lomapalkan maksaminen Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmaksupäivänä. Toimihenkilön tai työntekijän vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pää- 6

7 osan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa. 9 Vuosiloman säästäminen Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 :ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu. Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan vuosilomalain 5 :n 1 ja 3 momentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta 18 päivää ylittävä osa ja yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 :n mukaan määräytyvästä vuosilomasta 24 päivää ylittävä osa. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tai työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. 10 Lomaraha Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu: Toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön ja työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön ja työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 10 :n mukainen kuukausipalkka luvulla 25. Kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä saatuun osamäärään lisätään myös 5 :ssä tarkoitettujen lisäpalkkojen kolmassadasosa. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemastaan vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihenkilö tai työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Toimihenkilölle ja työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle ja työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän lomaraha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomarahaa koskevat erityismääräykset Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suoriteta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä. 11 VOIMAANTULO Tämä sopimus tulee voimaan lukien siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan. 2.1 Yrityskohtainen työehtosopimus Keskustason tehdyn työehtosopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten lisäksi noudatetaan seuraavia määräyksiä: 1 Toimihenkilöllä ja työntekijällä, joka on Destia Tieliikelaitoksen palveluksessa viimeistään saavuttanut liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 :n mukaisen 15 vuoden vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, on oikeus saada vuosilomaa kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 :n mukaisen 15 vuoden vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan kertymisen piirissä säilyvät ne Destia Tieliikelaitoksen palveluksessa olevat toimihenkilöt ja työntekijät, joiden yhdenjaksoinen palvelussuhde on alkanut ennen ja joiden palvelussuhteessa ei ole yli kuuden kuukauden keskeytystä sekä ne Destia Tieliikelaitoksen palveluksessa olevat toimihenkilöt ja työntekijät, joilla on mennessä yhteensä vähintään 10 vuotta liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 :n mukaista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Jos tällaisella toimihenkilöllä ja työntekijällä on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ennen lomakauden alkamista yhteensä vähintään 15 vuotta, hänellä on oikeus saada vuosilomaa kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 2 Vuosilomien lyhentäminen talvilomapidennyspäivät poistamalla korvataan toimihenkilöille ja työntekijöille seuraavasti: 1) Niille toimihenkilöille ja työntekijöille, joiden työsuhde Destia Tieliikelaitokseen on mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, suoritetaan lukien palkankorotus erillisellä vuosilomalisällä, jonka suuruus on 2,5 prosenttia. 7

8 2) Edellisestä kohdasta poiketen niille toimihenkilöille ja työntekijöille, joilla on liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 :n mukaista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa mennessä vähintään 15 vuotta, suoritetaan lukien palkankorotus erillisellä vuosilomalisällä, jonka suuruus on 3,7 prosenttia. 3 Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus vuosilomien lyhentämistä vastaavaan lomakauden ulkopuolella pidettävään palkattomaan työvapaaseen sopimalla siitä tapauskohtaisesti esimiehen kanssa. Toimihenkilön ja työntekijän on ilmoitettava esimiehelle tarkoituksesta käyttää oikeuttaan työvapaaseen ennen lomakauden päättymistä. Työvapaa on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkamista. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä edellä 1 momentissa tarkoitetun palkattoman työvapaan vuoksi. Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus saada edellä 1 momentissa tarkoitetun palkattoman työvapaan aikana sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta. 4 Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta tienhoitoalan työntekijöiden työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 (päällystetyöt) piiriin kuuluviin työntekijöihin, joiden vuosiloma sekä lomapalkka ja lomakorvaus lomarahoineen määräytyvät tehdyn työehtosopimuspöytäkirjan mukaisesti. 5 Tämä sopimus on voimassa lukien ja sitä sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan. Ajan henki? 8

9 InTek ry:n hallitus kokoontui maaliskuun lopulla Tampereelle. Yhtenä pääaiheena oli vuoden 2006 tilinpäätös ja sen allekirjoitus. Edellinen vuosi sujui taloudellisesti budjetoitua paremmin, joten hallituksen jäsenet saattoivat levollisin mielin lähettää tilit tarkastukseen. 9

10 Yhdistyskuulumisia ITÄ-SUOMI ORGANISAATIO MUUTTUI - PROJEKTINHALLINNAN ELEMENTIT EI Saimme viikolla 17 tietää, että firmamme organisaatio on laitettu uusiksi. Ensi shokin mentyä ohi ja mutusteltuani sitä viikonlopun yli, se alkoi jäsentyä ja selkeytyä myös projektinvetäjän näkökulmasta katsottuna. Organisaatiomuutokset herättävät aina pelkoja ja ristiriitaisia tunteita henkilöstössä ja varsinkin täällä projektitasolla kysellään, että minkä takia ei voitu jatkaa entiseen malliin vaan taas muutettiin. Mutta pysyväähän on vain muutos! Se koskee niin työelämää kuin elämää yleensäkin. Uusien liiketoimintaryhmien johtajien hartioille on uudessa organisaatiossa lastattu suuret odotukset, sillä heidän on saatava rakenteet toimimaan ja yhteistoiminnan täytyy pelata entistä selkeimpien pelisääntöjen puitteissa muiden liiketoimintaryhmien kanssa. Sopimusten aikaansaaminen ja niiden toteuttaminen kannattavasti ei ole miksikään muuttunut. Nyt tarvitaan kyllä aidosti pelimiesten taitoja ja niitä tuleva yhtiöittäminen ei varmastikaan helpota. Henkilökohtaisesti uskon kuitenkin johtajien onnistumiseen varsinkin, jos he muistavat tiedottaa ja informoida henkilöstöään tulevista muutoksista avoimen reilusti hyvissä ajoin. Vääriä arvailuja ja pelkoja henkilöstö ei kaipaa.. Organisaation jalkauttaminen kentälle käytännössä jää kuitenkin palveluyksiköiden päälliköiden tehtäväksi ja sen laadukas toteuttaminen on mielestäni yksi tärkein edellytys toiminnan muuttamiseksi vastaamaan uutta organisaatiota. Onnistuminen siinä on meidän kaikkien Destialaisten etu. Kannattavuuden ylläpitäminen ja parantaminen projekteilla on meidän projektihenkilöstön tärkein tehtävä ja tarvittavan tuen saaminen ylemmältä johdolta ja esimiehiltä varsinkin nyt loppuvuonna ja ensivuoden alussa on tärkeää. Muutos ei tosiaankaan saa edesauttaa kannattavuuden laskua vaan sen täytyy vahvistaa sitä. Toiminnan pelisääntöjen tulee olla selkeät ja niiden täytyy tukea projektien onnistumista. Näen todella hyvänä puolena organisaatio uudistuksessa sen, että meidän vahva alueellisuus on säilynyt siinä. Se tulee jatkossakin olemaan aivan varmasti yksi tärkeä tekijä menestymisessä kilpailijoita vastaan. Uskon, että Destian uudistunut johto tiedostaa sen, minne tasolle tukea ja panoksia on suunnattava jatkossakin kun halutaan kannattavaa kasvua ja säilyttää osaava ja motivoitunut projektihenkilöstö. Sen takia uskon, että meille Destian henkilöstölle organisaatiouudistus on mahdollisuus eikä uhka! Jari Lievonen InTek I-S puheenjohtaja Kimmo Laaksola pitämässä lomatiedotustilaisuutta Kuopiossa (kuva Unto Känninen) 10

11 Yhdistyskuulumisia ETELÄ-SUOMI Etelä-Suomen yhdistyksen uusi johtokunta piti järjestäytymiskokouksensa Hämeenlinnassa ja uusi johtokunta astui remmiin tämän vuoden alusta. Johtokunnan jäsenissä ei tapahtunut muutosta aikaisempaan johtokuntaan - vain työnjako poikkesi aikaisemmasta. Ensimmäinen varsinainen johtokunnan kokous, joka pidettiin Hämeenlinnassa, saikin alkajaisiksi isomman haasteen, nimittäin Tierakennusmestari-lehden numeron 2/2007 tekemisen. Kokouksessa vierailevana tähtenä esiintyi päätoimittaja Rauno Toivola, joka evästi johtokuntaa lehden aikaan saamiseksi. Lehden mainoshankinta lähti käyntiin Timo Niemen ohjeistuksella, mutta alku oli vähän laimeaa, kunnes vauhti kiihtyi loppua kohden. Saimme tulokseltaan hyvän lehden, vaikkakin tavoitteesta hieman jäätiin. Kiitokset siitä kaikille aktiivisille mainosten kerääjille sekä oman, lehden artikkelien hankinta- ja tekemispanostuksensa antaneille. Johtokunta kävi myös läpi vuoden 2006 tili- ja toimintakertomuksen. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla vaikka jäsenmäärä onkin laskusuunnassa. Vuoden 2006 lopussa yhdistyksemme jäsenmäärä oli 181. Aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaan pidämme enää yhden varsinaisen sääntömääräisen kokouksen vuodessa, joten kevätkokousta ei tänä vuonna järjestetä. Toivonkin jäsenistön aktivoituvan syksyllä osallistumaan syyskokoukseen sitäkin innokkaammin. Toivotan kaikille jäsenille lämmintä ja rentouttavaa kesää! 60 vuotta Jussi Hämäläinen Jouko Rapila Jorma Helvelahti Matti Koskinen Antti Sippola Martti Hassinen Aarre Hentula Hannu Huttunen Juhani Rantamäki Markku Pyykkö Pentti Kuusela Yrjö Ekholm Raimo Piironen Jouko Vuorinen Irma Lehto InTek E-S puheenjohtaja MERKKIPÄIVIÄ Ernst Laitinen Pekka Ropponen Ilkka Laapio 50 vuotta Hannu Vainikainen Hannu Tähtinen Kauko Savolainen Matti Varis Seppo Viitala Matti Vuolamo Pekka Holkonen Tapio Sandberg Juha Rokkila Heikki Kinnunen Lars Norring POHJOIS-SUOMI Yhdistyksemme on ilmeisesti ainoa, joka on säilyttänyt kevätkokousperinteen. Tänä keväänä kokousteltiin Kemissä, joka tunnetaan talvisin lumilinna- ja jäänmurtajakaupunkina. Käväisimme linnassa, mutta hintava jäänmurtajakäynti jäi haaveeksi. Pääasiassa vuoden 2006 toimintaa ja taloutta käsitellyt kokous totesi yhdistyksen talouden olevan kunnossa, mutta aktiivitoimintaan pitäisi saada enemmän potkua (ja porukkaa). Teimme kokouksessa päätöksen tulevasta alkusyksyn retkestä, joka tehtäneen Vienan Karjalan alueelle. Saa nähdä sitten, miten onnistumme retken järjestelyissä, kun voitettavana on monta isoa vastusta: Venäjän rajamuodollisuudet ja niiden aluekohtainen tulkinta, alueen tiestö, Vienan meren alueen hintataso ja lähtijämäärän saaminen riittäväksi. Lapin alaosaston kaukomatkailijat vahvistettuna yhdellä Vaasalaisella kävivät aktiivilomalla Venezuelassa. Osaston edustajan kertoman mukaan matka oli onnistunut, ja pientä matkakertomusta saataneen seuraavaan Tiemies-lehteen. Järjestötoiminta on kohdannut ja kohtaa jatkossakin jälleen uuden haasteen, kun kilpailu projektiosaajista yhdistettynä työnjohdon ajoittaiseen ja/tai paikoittaiseen ylikuormitukseen aiheuttaa lisääntyvää ko. henkilöstön vaihtuvuutta. Vaihtumista sattuu tietysti myös järjestöaktiivien osalta, joten jatkossa lienee aina ns. paikka auki tilanne myös yhdistys- ja luottamusmieskentällä. Esim. Oulun palveluyksikön luottamusmiespaikka on jo toista kertaa auki puolen vuoden sisällä entisen vaihdettua taloa. Nyt Destian organisaatiomuutoksen aikana paikkaa ei täytetä, vaan varaluottamusmies Jorma Pyhäluoto hoitaa pestiä siihen asti, kunnes uudesta luottamusmiesorganisaatiosta on saatu sopu aikaiseksi työnantajan kanssa. Eero Kemppainen sihteeri InTek P-S Lapin alaosaston kaukomatkailijat vahvistettuna yhdellä Vaasalaisella kävivät aktiivilomalla Venezuelassa. Osaston edustajan kertoman mukaaan matka oli onnistunut, ja pientä matkakertomusta saataneen seuraavaan Tiemies-lehteen. InTek ry. ja Tiemies-järjestöliite onnittelevat! Mikäli joku ei halua merkkipäiväänsä julkaistavaksi tässä yhteydessä, ilmoittakoon siitä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä Tiemiehen toimitukselle. Pohjoisen pojat aamuvarhaisella safarille lähdössä 11

12 INFRA-ALAN TOIMI-HENKILÖLIITTO InTek ry. InTek ry. on Destia Tieliikelaitoksen palveluksessa olevien toimihenkilöiden yhdistysten liitto. Se valvoo jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten ammatillisia, sosiaalisia, oikeudellisia, palkkauksellisia ja yhteiskunnallisia etuja. TIEMIES-JÄRJESTÖLIITE Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek ry:n julkaisu Vastaava päätoimittaja: Teuvo Salolammi Puheenjohtaja Teuvo Salolammi Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL HELSINKI Toimipiste: Pasila, ER Tehtävänimike: Työsuojelupäällikkö Työpuhelin: , Sähköposti: Liittosihteeri Pentti Kärhä Työosoite: Opastinsilta 12, PL HELSINKI Toimipiste: Pasila, Helsingin palveluyksikkö Tehtävänimike: Toiminnansuunnittelija Työpuhelin: Sähköposti: Toimittaja: Toimituksen osoite: Osoiteasiat: Taitto: Eero Kemppainen Eero Kemppainen Urpiaisentie 35 B OULU eero.kemppainen@pp.inet.fi InTek ry Seija Honkakuru Ratamestarinkatu HELSINKI Forssan Kirjapaino Oy Varapuheenjohtaja Jari Lievonen Työosoite: Savo-Karjalan palveluyksikkö PL KUOPIO Tehtävänimike: Projektipäällikkö Työpuhelin: Sähköposti: jari.lievonen@destia.fi Toimistonhoitaja Seija Honkakuru Osoite: Ratamestarinkatu HELSINKI Puhelin Sähköposti: toimisto@intek.fi Pääluottamusmies (Destian PARDIA-laiset toimihenkilöt) Kimmo Laaksola Osoite: Pitkämäenkatu TURKU Työpuhelin: Sähköposti: kimmo.laaksola@destia.fi Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy Toimitus ottaa vastaan järjestöliitteen luonteeseen sopivia kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää aineiston julkaisukelpoisuudesta. Aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät InTek ry:lle, ellei sitä ole aineiston lähetyksen yhteydessä erikseen rajattu. Tiemies-liitteen kirjoitusten osia voi lainata kun lähde mainitaan. Seuraava Tiemies 2/2007 ilmestyy PardiaNyt-lehden 4/2007 liitteenä Järjestö- ja jäsenasiat internetissä: