HINGUNNIEMESTÄ TYÖELÄMÄÄN

Transkriptio

1 HINGUNNIEMESTÄ TYÖELÄMÄÄN HINGUNNIEMEN OPISKELIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN JA JATKOKOULUTTAUTUMINEN OPINTOJEN PÄÄTYTTYÄ Annu Puurunen Elina Kyrönviita Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto

2

3 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala Koulutusohjelma Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Työn tekijä(t) Annu Puurunen ja Elina Kyrönviita Työn nimi Hingunniemestä työelämään Päiväys Sivumäärä/Liitteet 69/2 Ohjaaja(t) Pirjo Suhonen, Petri Kainulainen, Jenni Hakosalo ja Arja Aalto Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemi OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Tiivistelmä Opinnäytetyön aihe on Hingunniemestä työelämään. Suoritimme työelämänharjoittelun kesällä 2011 Ylä-Savon ammattiopistossa, Hingunniemen toimipisteessä, ja tätä kautta saimme aiheen ja toimeksiantajan opinnäytetyöllemme. Hingunniemi on toisen asteen hevosoppilaitos Kiuruveden kaupungissa Pohjois-Savossa. Työn tarkoituksena on kartoittaa Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipisteestä valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokouluttautumista opintojen päätyttyä. Hevosten määrä on ollut tasaisessa nousussa jo pitkään. Hevosmäärän kasvaessa myös työpaikkojen määrä alalla lisääntyy. Uusia yrityksiä syntyy vuosittain yli sata. Hevosalalla työllistymismahdollisuuksia tarjoavat erilaisten tallien lisäksi monet muut toimintasektorit, kuten esimerkiksi raviradat, keskusjärjestöt ja oppilaitokset. Hevosalalla toimii noin työntekijää. Kyselyn avulla tutkimme muun muassa, miten valmistuneet työllistyivät ja ovatko he hevosalalla töissä tai koulussa. Tällaista selvitystä ei ole aiemmin tehty Hingunniemestä, ja sille on ollut tarvetta pidemmän aikaa. Kysely lähetettiin 379 henkilölle, jotka olivat vuosina Hingunniemestä valmistuneita hevostenhoitajia ja ratsastuksenohjaajia. Vastausprosentti oli 47. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista oli naisia, ja ikäjakauma oli vuotiaan välillä. Tuloksista kävi ilmi, että Hingunniemen opetukseen ja ympäristöön ollaan tyytyväisiä, mutta suurin syy sinne hakeutumiseen on oman harrastuspohjan tukeminen. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että Hingunniemen opinnot vastasivat hyvin tai erittäin hyvin työelämän tarpeita. Valmistuneet työllistyivät hyvin ja nopeasti opintojensa päätyttyä. Hevosalalla työskenteli 35,5 % vastaajista, ja heistä yli puolet oli kokopäivätyössä. Hevosalan yrittäjinä toimi 17,2 % vastaajista. 42,3 % vastaajista aikoo tulevaisuudessa jatkokouluttautua hevosalalla. Hevosalalta löytyy menestystarinoita, joita kokosimme haastattelun avulla liitteisiin. Kyselyn tuloksia ei voida yleistää valtakunnallisesti, sillä vastaajat olivat vain yhdestä oppilaitoksesta valmistuneita. Kyselyn voi kuitenkin suorittaa samalla periaatteella muillekin hevosalan oppilaitoksista valmistuneille. Tulevaisuudessa olisi koko hevosalalle tärkeää, että kysely tehtäisiin muille ammatillista koulutusta tarjoaville oppilaitoksille. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaista hevosalan koulutusta on ulkomailla. Lisäksi olisi tärkeää kartoittaa, vaikuttavatko hevosalan ammattilaisten työolosuhteet työpaikalla hoidettavien hevosten terveyteen ja hyvinvointiin, ja jos vaikuttavat, niin miten. Avainsanat Hingunniemi, hevostalous, työllistyminen, jatkokoulutus

4 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Field of Study Natural Resources and the Environment Degree Programme Degree Program in Agriculture and Rural Development Author(s) Annu Puurunen ja Elina Kyrönviita Title of Thesis From Hingunniemi to working life Date Pages/Appendices 69/2 Supervisor(s) Pirjo Suhonen, Petri Kainulainen, Jenni Hakosalo ja Arja Aalto Project/Partners Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemi THESIS Abstract Abstract The title of our thesis is From Hingunniemi to working life. We carried out work life practise in the summer of 2011 at the Ylä-Savo Vocational College in Hingunniemi, and through this we got the title and the partner for our thesis. Hingunniemi is a vocational horse school in Kiuruvesi in Pohjois- Savo. The purpose of this thesis is to survey how the graduated students of the Ylä-Savo Vocational College in Hingunniemi have found jobs and if they have continued studying. The number of horses has been steadily rising for a long time. When the number of horses grows, the number of jobs in the industry increases. Each year over a hundred new businesses are created. Employment opportunities in the equine industry are different stables and other sectors such as racing tracks, federations and education institutions. The horse industry employs about employees. We studied how those graduated got employed and are they working or studying in the equine industry. This kind of report has not been previously done about Hingunniemi and there has been a need for it for a long time. The survey was sent to 379 people, who had graduated from Hingunniemi between the years The response percent was 47. Almost all those responding were female, and the age distribution was between year-old. The results of the study showed that among other things the students of Hingunniemi are pleased with the education and the environment, but the most important reason for applying to Hingunniemi is that it supports their horse hobby. Most of the respondents think that the studies in Hingunniemi responded well or very well to the needs of working life. More than half of the graduated students got employed within three months of the end of their studies. The equine industry employed 35.5% of the respondents, of whom more than half were employed full time % of the respondents worked as entrepreneurs. 42.3% of the respondents will continue studying in the equine industry in the future. Success stories from the equine industry are gathered in appendices. The results of the study cannot be generalised nationally because the respondents were graduates of only one college. However the study can be done with the same principle for graduates of other colleges of the equine sector. It would be important to the equine industry to do the study for other colleges of the equine sector. It would be also interesting to know, what kind of equine education is abroad. Keywords Hingunniemi, horse industry, employment, further education

5 5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HEVOSELINKEINO HEVOSALALLA TYÖLLISTYMINEN Tallit Ravitallit Ratsastustallit Muut tallit Muut toimintasektorit HEVOSALAN AMMATILLINEN KOULUTUS Perustutkinnot Ammattitutkinnot Hevostenvalmentaja Ratsastuksenopettaja Kengitysseppä Erikoisammattitutkinnot Tallimestari Ratsastuksenopettaja JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUDET Ammattikorkeakoulut Yliopistot YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO, HINGUNNIEMEN TOIMIPISTE Opetussuunnitelmien sisällöt Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja KYSELYN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Luotettavuus, laatu ja eettiset näkökohdat TULOSTEN ANALYSOINTI Tulokset Päätelmät POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Menestyneiden hingunniemeläisten haastattelut

6 6 1 JOHDANTO Hevosten määrä on ollut tasaisessa nousussa 1980-luvun puolen välin jälkeen (Heiskanen, Klemola, Kumpulainen & Kauppinen 2002, 52). Hevosmäärän kasvaessa on luonnollista, että myös hevosalan työpaikkojen määrä lisääntyy. Hevosalalla on monia työllistymismahdollisuuksia. Hevosalalla uusia yrityksiä syntyy enemmän kuin olemassa olevia lopettaa yritystoimintansa. Nämä uudet yritykset sekä olemassa olevat, toimintaansa laajentavat yritykset tarjoavat uusia työpaikkoja hevosalalle. (Pussinen & Thuneberg 2010, 53.) Talliyritykset työllistävät kokopäiväisesti noin henkilöä ja osa-aikaisesti henkilöä (kuva 1; Pussinen, Korhonen, Pölönen & Varkia 2007, 53.) KUVA 1. Talliyritykset työllistävät tuhansia ihmisiä. Valokuva Elina Kyrönviita 2010 Talliyritysten lisäksi hevosalaan liittyy myös muita erilaisia toimintasektoreita, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Näitä ovat esimerkiksi raviradat, rehutuotanto ja alan keskusjärjestöt. Muut toimintasektorit työllistävät kokopäiväisesti noin henkilöä ja osa-aikaisesti noin henkilöä. (Heiskanen ym. 2002, 52.) Suoritimme AMK-opintoihimme kuuluvan työelämänharjoittelun kesällä 2011 Ylä- Savon ammattiopistossa, Hingunniemen toimipisteessä, ja tätä kautta saimme aiheen ja toimeksiantajan opinnäytetyöllemme. Hingunniemi on toisen asteen hevosoppilai-

7 7 tos Kiuruveden kaupungissa Pohjois-Savossa (kuva 2). Hingunniemessä voi opiskella sekä nuoriso- että aikuisasteella. Nuorisoasteella voi kouluttautua ratsastuksenohjaajaksi tai hevostenhoitajaksi. KUVA 2. Hingunniemi on toisen asteen hevosoppilaitos Kiuruveden kaupungissa Pohjois-Savossa. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Opinnäytetyömme on tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli saada selville Hingunniemen opiskelijoiden työllistyminen ja jatkokouluttautuminen opintojen päätyttyä. Kyselyn avulla tutkimme muun muassa, kuinka moni valmistuneista on vielä hevosalalla töissä tai ovatko he mahdollisesti jatkokouluttautuneet alalla. Tällaista selvitystä ei ole aiemmin tehty Hingunniemestä, ja sille on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa. Työn alkuosa on teoriatietoon pohjautuva katsaus hevoselinkeinon nykytilanteesta, hevosalan työllistymis- ja jatkokouluttautumismahdollisuuksista sekä ammatillisesta koulutuksesta. Tarkemmin perehdymme Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipisteen opetussuunnitelmiin vertailemalla edellistä ja nykyistä opetussuunnitelmaa. Tämä siksi, että suurin osa kyselyymme vastaajista on opiskellut vielä edellisen opetussuunnitelman mukaan.

8 8 Työn loppuosa kuvaa toteuttamaamme kyselyä. Kerromme kyselyn suunnittelusta, menetelmistä, toteuttamisesta ja tuloksista. Viimeiseksi vedämme kyselyn tulosten ja teoriatiedon pohjalta johtopäätöksiä ja pohdimme keräämämme tiedon merkitystä. Kysely suoritettiin Webropol-ohjelman avulla Hingunniemestä vuosina nuorisokoulutuksesta valmistuneille hevostenhoitajille ja ratsastuksenohjaajille. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli saada selville, mihin Hingunniemestä valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet tai ovatko he lähteneet jatkokouluttautumaan. Opinnäyteyö aihe on meille erittäin mielenkiintoinen, sillä suuntaudumme omissa AMK-opinnoissamme hevostalouteen. Oli mielenkiintoista tietää, mihin hevostenhoitajat ja ratsastuksenohjaajat oikeasti työllistyvät. Lisäksi kartoitimme heidän työolosuhteitaan, kuten esimerkiksi työmäärää ja palkkausta, joilla ei yleensä ole ollut positiivista mainetta hevosalalla. Hevosalalta löytyy myös menestystarinoita, kuten huomaamme liitteenä olevista henkilöhaastatteluista (liite 2). Menestystarinoista saatua materiaalia voidaan mahdollisesti käyttää Hingunniemen markkinointiin. Haluamme kiittää kaikkia niitä Hingunniemen entisiä opiskelijoita, jotka vastasivat kyselyymme ja mahdollistivat opinnäytetyömme tekemisen. Haluamme myös kiittää toimeksiantajaamme Hingunniemeä ja erityisesti Arja Aaltoa, joka on ollut yksi työmme ohjaajista ja tärkeä tekijä työn edistymisen kannalta. Lisäksi haluamme kiittää työn muita ohjaajia, opettajia ja opponenttejamme.

9 9 2 HEVOSELINKEINO Hevosten määrä on ollut tasaisessa nousussa 1980-luvun puolen välin jälkeen (Heiskanen ym. 2002, 52). Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli noin hevosta. Näistä hevosista 35 % ( kpl) oli lämminverisiä ravihevosia ja 26 % ( kpl) suomenhevosia (kuva 3), ratsuhevosia oli 26 % ( kpl) ja poneja noin 13 % ( kpl). Hevosmäärän vuotuinen kasvu on noin hevosta. Eniten hevosia on Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 4.) KUVA 3. Suomenhevosia on Suomessa noin kappaletta. Kuvassa laiduntavat Vireen Vihuri ja Vireen Viima. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Hevosalalla on monenlaisia harrastajia ja yrittäjiä. Toimintaa on sekä pienessä että suuressa mittakaavassa, harrastuksena ja elinkeinona. (Pussinen & Thuneberg 2010, 7.) Suomessa on tällä hetkellä noin hevostallia, joista noin 75 % toimii maatilan yhteydessä. Uusia hevosalan yrityksiä syntyy vuodessa yli sata. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 4.) Nämä uudet yritykset sekä olemassa olevat, toimintaansa laajentavat yritykset tarjoavat uusia työpaikkoja hevosalalle (Pussinen ym. 2007, 53). Hevosalalla toimii noin työntekijää, joista kokoaikaisia on arviolta ja osa-aikaisia Lisäksi hevostalouden merkitys maaseudulla on lisääntynyt, ja

10 10 yhä useampi tuottaja on sidoksissa hevoseen. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 2.) Vuosina tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan ratsastusurheilua harrasti vuosikeskiarvona noin henkilöä ja sesonkiaikana jopa henkilöä. Suomen ratsastajainliitolla on noin jäsentä. Ratsastajainliitto on arvioinut, että vuotiaista tytöistä joka viides harrastaisi ratsastusta. Suomessa ratsastus on naisvaltaista, ja ratsastusikäisistä naisista jopa kuusi prosenttia harrastaa ratsastusta (kuva 4; Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 5.) KUVA 4. Suomessa ratsastus on naisvaltaista. Valokuva Elina Kyrönviita 2008 Suomen Ratsastajainliiton hallinnoimiin ratsastusseuroihin kuuluu noin alan harrastajaa. Ratsastusseuroja on noin 450 kappaletta ympäri Suomea. Ratsastajainliiton hyväksymiä talleja ovat yksityistallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit. Vuoden 2010 lopussa ratsastajainliiton hyväksymiä talleja oli 290 kappaletta. (Suomi ratsailla: Tietoa ja tilastoja 2011; Seuratoiminta 2011.) Ratsastajainliiton hyväksymien tallien keskimääräinen koko on 26 hevos- tai ponipaikkaa. Keskimääräinen liikevaihto tämän kokoisella tallilla on noin euroa vuodessa. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) Katsojamääräisesti mitattuna raviurheilu on toiseksi seuratuin urheilulaji Suomessa. Aktiivisia raviharrastajia on noin ja vuosittain raveissa käy noin henki-

11 11 löä. Kilpailevia ravivalmentajia ja ohjastajia on noin henkilöä ja kilpailevia ravihevosia Kuninkuusravit ovat yksi suurimmista urheilutapahtumista Suomessa (kuva 5) ja yksi isoimmista ravitapahtumista Euroopassa. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 5.) Kuninkuusravit keräävät viikonlopun aikana noin katsojaa (Kuninkuusravit ravikesän kohokohta 2011). KUVA 5. Kuninkuusravit ovat yksi suurimmista urheilutapahtumista Suomessa. Yleisöä Kuninkuusraveissa Teivossa Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Ravivalmennusta harjoittavilla talleilla on keskimääräisesti 19 tallipaikkaa. Keskimäärin talleilla on 12 valmennettavaa hevosta. Noin puolella yrityksistä arvonlisäveroton liikevaihto on euroa vuodessa. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) Hevosalalla liikkuu rahaa vuosittain noin 830 miljoonaa euroa. Kokonaisrahamäärä jakautuu erilaisille toiminnoille, kuten hevosten ja tallien hoitoon (375 miljoonaa euroa), hevospelitoimintaan (260 miljoonaa euroa; kuva 6) ja hevostapahtumissa käymiseen (195 miljoonaa euroa). Toimintaympäristöön käytetään arviolta 23 miljoonaa euroa, joka jakaantuu hevosiin (7 miljoonaa euroa) ja infrastruktuuriin (16 miljoonaa euroa). (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 7.)

12 12 KUVA 6. Hevospelitoiminnassa liikkuu vuosittain noin 260 miljoonaa euroa. Valokuva Elina Kyrönviita 2011

13 13 3 HEVOSALALLA TYÖLLISTYMINEN Hevosten määrä on noussut 1980-luvun puolen välin jälkeen tasaisesti (Heiskanen ym. 2002, 52). Hevosyrittäjyys-kyselystä (2005) selvisi, että hevosalan uusia yrityksiä syntyy enemmän kuin olemassa olevia lopettaa yritystoimintansa. Nämä uudet yritykset työllistävät yhä enemmän uusia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja avaavat myös olemassa olevat, toimintaansa laajentavat yritykset. (Pussinen ym. 2007, 53.) Hevosalalla on tällä hetkellä noin työntekijää, joista kokopäiväisiä työntekijöitä on noin ja osa-aikaisia noin Hevosala kasvaa vuosittain noin sadalla uudella yrityksellä. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 4.) Kokopäiväisistä työntekijöistä noin puolet toimii talliyrittäjinä itse ja neljännes työntekijöistä on yrittäjän perheenjäseniä. Loput työntekijät ovat palkattuja ulkopuolisia tai harjoittelijoita. (Heiskanen ym. 2002, 50.) Hevosalan kasvaessa on luonnollista, että työpaikkojen määrä lisääntyy samaa vauhtia (kuva 7). On arvioitu, että 8 10 hevosta työllistää yhden työntekijän vuodessa. Yrityksissä voi olla sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä. Joka neljännellä yritystallilla on vuoden ympäri päätoimisesti palkattuja työntekijöitä yhdestä kahteen. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) KUVA 7. Hevosmäärän lisääntyessä myös työpaikkojen määrä hevosalalla kasvaa. Valokuva Elina Kyrönviita 2011

14 14 Talliyritysten lisäksi hevosalaan liittyy myös muita erilaisia toimijoita, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Näitä ovat muun muassa raviradat, rehutuotanto ja -kauppa, varustekauppiaat, eläinlääkärit, kengittäjät, keskusjärjestöt ja oppilaitokset (kuva 8). Muut toimintasektorit työllistävät kokopäiväisesti noin henkilöä ja osa-aikaisesti noin henkilöä. (Heiskanen ym. 2002, 52.) KUVA 8. Hevosalan oppilaitokset ovat toimivat omalta osaltaan työllistäjinä. Hingunniemen ratsutalli. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta soveltavat ratsastustallit, ratsastuskoulut, harrastetallit ja ravitallit. Työehtosopimuksessa on määrätty säännöllinen työaika kahdeksaan tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Kymmenen tunnin pituisia työpäiviä voidaan teettää enintään kahden viikon ajan. Tämän jälkeen työntekijällä on oikeus kahdeksan tunnin työpäiviin vähintään viikon ajan tai vaihtoehtoisesti työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. (Maaseudun työnantajaliiton ja puu- ja erityisalojen liiton välinen maaseutuelinkeinojen työehtosopimus , 1, 7.) Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan palkka määräytyy työn vaativuuden, työntekijän pätevyyden ja lisien perusteella määräytyvän osuuden perusteella. Vaativuustyhmiä on viisi kappaletta välisenä aikana vaativuusryhmä 1:n palkka on 7,72 euroa/tunti, vaativuusryhmä 2:n palkka on 8,08 euroa/tunti,

15 15 vaativuusryhmä 3:n palkka on 8,47 euroa/tunti, vaativuusryhmä 4:n palkka on 8,90 euroa/tunti ja vaativuusryhmä 5:n palkka on 9,28 euroa/tunti. Vuosiloma on neljä viikkoa eli 24 arkipäivää. Tästä vähintään puolet annetaan yhdenjaksoisena lomana aikavälillä (Maaseudun työnantajaliiton ja puu- ja erityisalojen liiton välinen maaseutuelinkeinojen työehtosopimus , 17, 35.) 3.1 Tallit Tallit voidaan jakaa ravitalleihin, ratsastustalleihin ja muihin talleihin. Muita talleja ovat muun muassa siittolat, oriasemat ja hevosmatkailutallit. (Heiskanen ym. 2002, 19.) Muita maatilan yhteydessä olevia talleja on 75 % (noin kappaletta). Ilman maatilakytköstä olevia talleja on 25 % (noin kappaletta). (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 4.) Ravitallit Ravitallit voidaan jakaa ammattivalmennustalleihin ja muihin ravitalleihin. Ammattivalmennustalleissa pääelinkeinona on ravihevosten valmennus. Näillä talleilla vieraiden hevosten osuus on yli puolet kokonaishevosmäärästä. Muilla ravitalleilla ravivalmennus ei ole päätoimista, vaan niissä sitä tehdään jonkun muun tuotantosuunnan yhteydessä (kuva 9). Näitä tuotantosuuntia voi olla esimerkiksi hevosten kasvatus, myynti ja maahantuonti sekä hoitopalvelut. (Heiskanen ym. 2002, )

16 16 KUVA 9. Ravitalleilla voidaan valmennuksen lisäksi esimerkiksi kasvattaa hevosia. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Ammattimaisia ravivalmentajia on noin 170 kappaletta. Keskimäärin ammattilaisten ravitalleilla on 19 karsinapaikkaa. Valmennuksessa olevien hevosten lukumäärä on keskimäärin 12 hevosta. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) Ratsastustallit Ratsastustalleihin luetaan ratsastuskoulut, täysihoitotallit sekä myyntitallit. Ratsastuskoulutoiminta käsittää ratsastuksen opetusta asiakkaille, hevostenhoitoa ja mahdollisesti myös terapiaratsastusta. Täysihoitotallit tarjoavat hevostenhoitoa, karsinan vuokrausta ja valmennustoimintaa. Myyntitalleilla harjoitetaan hevosten myyntiä ja maahantuontia (kuva 10; Heiskanen ym. 2002, 19.)

17 17 KUVA 10. Myyntitalleilla harjoitetaan hevosten myyntiä ja maahantuontia. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Suomessa on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastustalleja ja -kouluja noin 300 kappaletta. Kaiken kaikkiaan ratsastustalleja on maassamme kappaletta. Ratsastustallien keskimääräinen koko on 26 hevos- ja ponipaikkaa. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) Muut tallit Muita talleja ovat muun muassa oriasemat ja siittolat. Oriasemat ja siittolat keskittyvät hevoskasvatukseen ja -jalostukseen, eläinlääkintäpalveluihin ja hevosten hoitoon. (Heiskanen ym. 2002, 19.) Hevosyrittäjyys kyselystä kävi ilmi, että Suomessa on yhteensä noin 70 siittola- ja oriasemaa. Oriasemilla voi olla myös siittola- ja hevoskasvatustoimintaa (kuva 11; Pussinen & Thuneberg 2010, 31.)

18 18 KUVA 11. Oriasemilla voi olla myös siittola- ja hevoskasvatustoimintaa. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Hevosmatkailupalveluja tuottavia yrityksiä on Suomessa noin 200 kappaletta. Vuonna 2009 tehdyn kansainvälisen hevosmatkailututkimuksen mukaan yrityksistä 32 % työllistää vakituisesti vain yhden henkilön, 60 % työllistää 2 4 henkilöä ja 8 % työllistää 5-10 henkilöä. Hevosmatkailuyritysten tyypillisimpiä palveluita ovat erilaiset kurssit ja vaellukset, joihin liittyy yleensä myös majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluita. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 6.) 3.2 Muut toimintasektorit Tallien lisäksi hevosalaan liittyy myös muita erilaisia toimijoita, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Näitä ovat muun muassa raviradat (kuva 12), rehutuotanto ja -kauppa, varustekauppiaat, eläinlääkärit, kengittäjät ja keskusjärjestöt. (Heiskanen ym. 2002, 52.) Hevosalalla hevostalouden perustutkinnon suorittanut henkilö voi perustaa oman yrityksen tai työllistyä hevosopistoihin (Luonnonvara- ja ympäristöala 2011, 7). Kilpailu, pelitoiminta, hallinto ja koulutus työllistävät myös omalta osaltaan hevosalan ammattilaisia (Pussinen ym. 2007, 53).

19 19 KUVA 12. Teivon ravirata. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Suomen Hippos ry on raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö. Suomen Hippos pitää rekisteriä maassamme kasvatettavista hevosroduista. (Pussinen & Thuneberg 2010, 47.) Suomen Ratsastajainliitto ry on ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitolla on käytössä jäsentallijärjestelmä, jossa tallit on jaettu kolmeen ryhmään; ratsastuskouluihin, harrastetalleihin ja yksityistalleihin. (Pussinen & Thuneberg 2010, 47.) MTK eli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. Osana MTK:n toimintaa on hevosyrittäjyys, ja MTK:ssa toimii hevosasiamies. (Pussinen & Thuneberg 2010, 47.) Suomen Ravivalmentajat ry on ravivalmennusta harjoittavien yrittäjien edunvalvontajärjestö. Valtaosa jäsenistä on päätoimisia ravivalmentajia (kuva 13). (Pussinen & Thuneberg 2010, 47.)

20 20 KUVA 13. Ravivalmentaja ja -ohjastaja Pertti Puikkonen ja I.P. Vipotiina. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Suomen Kengityssepät ry on kengitysseppien ammattiyhdistys. Suomen Hevosenomistajien keskusliitto valvoo jäseniensä yleisiä ja yhteisiä etuja. (Pussinen & Thuneberg 2010, ) Hippolis ry:n tavoitteena on edistää alan yrittäjyyttä ja toimintaedellytyksiä, verkostoitumista ja edunvalvontaa sekä alan toimintakulttuuria ja kansainvälistymistä. Pro- Agria tarjoaa neuvontapalveluja, muun muassa hevosalan yritystoimintaan ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. (Pussinen & Thuneberg 2010, 48.) Hevosjalostusliitto edistää toiminnallaan hevoskasvatusta ja -jalostusta alueellaan (kuva 14). Alueellisia hevosjalostusliittoja on yhteensä 16, ja niiden keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. (Pussinen & Thuneberg 2010, 48.)

21 21 KUVA 14. Hevosjalostusliitot edistävät toiminnallaan hevoskasvatusta ja -jalostusta. Huivin Helka ja Harjakainen. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 MTT/Hevostalous tekee hevostutkimusta ja tarjoaa koulutus- sekä neuvontapalveluita Ypäjällä (Pussinen & Thuneberg 2010, 48). Suomen hevostietokeskus ry:n tehtävänä on tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluita hevosalan eri organisaatioille, yrittäjille ja alan harrastajille. Tutkimustoiminta on keskittynyt Kiuruvedelle, Hingunniemeen. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 9.) Hankkeet voivat myös toimia hevosalan ammattilaisten työllistäjinä. On esimerkiksi tehty Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille , jonka tarkoituksena on edistää yritystoimintaa hevosalalla ja ohjata alaan liittyviä kehittämistoimenpiteitä ja hankerahoitusta sekä antaa tietoa rahoittajille alan kehittämistarpeista. Erilaisia kehittämisalueita ovat muun muassa hevosyrittäjien osaaminen, ympäristö- ja maankäyttöasiat sekä neuvonta- ja informaatiopalvelut. (Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille ) Hevosalan hankkeita hallinnoivat eri tahot, kuten esimerkiksi Suomen Hevostietokeskus ry, Hippolis ry, oppilaitokset ja ProAgriat. Parhaillaan käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa Hevosyritys huippukuntoon, HevosAgro ja Kestävä hevosympäristö (kuva 15). (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, )

22 22 KUVA 15. Kestävä hevosympäristö -hankkeen myötä Hingunniemeen rakennettiin uusia tarhoja ja säänsuojia. Valokuva Elina Kyrönviita 2011

23 23 4 HEVOSALAN AMMATILLINEN KOULUTUS Hevosalan perustutkintoa tarjoavia kouluja on Suomessa kahdeksan kappaletta. Nämä koulut ovat Harjun oppimiskeskus Virojoella, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kaustisella ja Perhossa, Koulutuskeskus Salpaus Asikkalassa, Oulun seudun ammattiopisto Pudasjärven yksikkö, Ylä-Savon ammattiopisto Kiuruvedellä, Ypäjän hevosopisto, Axxell Utbildning Brusabyssa ja Ruukin maaseutuopisto. (Hevosalan tutkinnoista 2011.) Hevosalan perustutkinnon aloituspaikkojen lukumäärä koulutusyksiköittäin (Brusaby puuttuu listalta): - Harjun oppimiskeskus, peruskoulupohjainen perustutkinto, 40 aloituspaikkaa - Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kaustinen, peruskoulupohjainen perustutkinto, 14 aloituspaikkaa - Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perho, peruskoulupohjainen perustutkinto, 8 aloituspaikkaa - Koulutuskeskus Salpaus, peruskoulupohjainen perustutkinto, 24 aloituspaikkaa - Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi, peruskoulupohjainen perustutkinto, 20 aloituspaikkaa - Ruukin maaseutuopisto, peruskoulupohjainen perustutkinto, 17 aloituspaikkaa - Ylä-Savon ammattiopisto, peruskoulupohjainen perustutkinto, 44 aloituspaikkaa - Ypäjän hevosopisto, peruskoulupohjainen perustutkinto, 42 aloituspaikkaa (Koulutusopas ) Suomessa ammatillinen koulutus on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen: ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Ammattitutkintoa suorittamaan pääsee henkilö, joka on suorittanut aiemmin ammatillisen perustutkinnon. (Tietoa ammattitutkinnosta 2011.) 4.1 Perustutkinnot Hevosalan perustutkinnot ovat hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja. Hevostenhoitajaopiskelijat voivat opinnoissaan suuntautua hevoskasvatukseen, ravihevosten hoitamiseen, hevosharrastepalvelujen tuottamiseen, ratsuhevosen peruskouluttamiseen, kengittämiseen tai hevosvarusteiden valmistamiseen. (Hevostalouden perustutkinto 2009.) Hevostenhoitajan työnkuvaan kuuluvat hevosten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Tämä sisältää päivittäiset tallityöt, johon kuuluu tallin siivous, lannan käsittelyt, hevos-

24 24 ten ruokintaan ja laiduntamiseen liittyvät työt sekä hevosten liikutukset ajaen ja ratsastaen (kuva 16). (Hevostalouden perustutkinto 2009.) KUVA 16. Hevostenhoitajat voivat opinnoissaan keskittyä esimerkiksi ravihevosten hoitamiseen. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Hevostenhoitajat työllistyvät erilaisille talleille riippuen heidän opintojensa suuntautumisesta. Osa koulutuksen käyneistä opiskelijoista perustaa oman yrityksen tai jatkaa hevostalouden kehittämistä omassa maatilayrityksessään. (Hevostenhoitaja 2011.) Ratsastuksenohjaajan työnkuvaan kuuluu hevosten koulutustason ylläpitämistä, ja hän osaa kouluttaa ja kehittää asiakkaidensa ratsastustaitoa. Ratsastuksenohjaaja osallistuu myös hevosten hoitoon, tallitöihin ja hevosten liikuttamiseen. Ratsastuksenohjaajalla tulee olla hyvä yleiskunto ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä ratsastuksenohjaajalle. (Ratsastuksenohjaaja 2011.) Mahdollisia työpaikkoja ratsastuksenohjaajalle ovat ratsastustallit ja -koulut, vaellustallit ja muut tallit, jotka järjestävät ohjattua ratsastustuntitoimintaa. Osa ratsastuksenohjaajakoulutuksen käyneistä voi perustaa oman yrityksen tai jatkaa jo olemassa olevaa maatalousyritystä, ja näin ollen kehittää edelleen hevostaloutta. (Ratsastuksenohjaaja 2011.)

25 Ammattitutkinnot Hevosalan ammattitutkintoja ovat hevostenvalmentaja, ratsastuksenopettaja ja kengitysseppä. Ammattitutkinnon voi suorittaa Suomessa viidessä eri oppilaitoksessa. Ammattitutkintoa suorittamaan päästäkseen on käytävä ensin perustutkinto. Ennen kuin voi hakea opiskelemaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoa täytyy työkokemusta alalta olla vähintään 3-5 vuotta. (Ammattitutkintoon valmistava koulutus 2011.) Hevostenvalmentaja Hevostenvalmentajan ammattitutkinto koostuu kahdesta pakollisesta ja yhdestä vapaavalintaisesta tutkinnonosasta. Tutkinnossa suuntaudutaan ravi- tai ratsuvalmentajaksi tai hevoshierojaksi. Tutkinnon pakollisia osia ovat hevostalouden tuntemus ja yritystoiminta, ja vapaavalinnaisista osista suoritetaan joko ravivalmennus, ratsuvalmennus tai hevoshieronta. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, 8 9.) Hevostenvalmentajan ammatinkuvaan kuuluu päätoimisesti ratsu- tai ravihevosten opettaminen, kouluttaminen, valmentaminen ja kilpailuttaminen (kuva 17). Valmentaja toimii useimmiten yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Hevosten valmennuksen lisäksi hän vastaa koko talliyrityksen toiminnasta ja asiakaspalvelusta. Tallissa olevista valmennettavista hevosista suurin osa on asiakkaiden omistuksessa. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, liite.)

26 26 KUVA 17. Hevostenvalmentajan ammatinkuvaan kuuluu päätoimisesti ratsu- tai ravihevosten opettaminen, kouluttaminen, valmentaminen ja kilpailuttaminen. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Suurin osa talleista on noin kymmenen hevosen yrityksiä, mutta on myös joitakin suuria yli kahdenkymmenen hevosen talleja. Tallilla toimii valmentajien ja eläinlääkäreiden kanssa yhteistyössä hevoshieroja, joka tuottaa hevostenterveydenhoidon ja valmentamisen tueksi erilaisia palveluita. Hevoshieroja toimii yleensä joko yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, liite.) Suomalaista ravihevoskasvatusta, raviurheilua, valmentajia ja ohjastajia arvostetaan kansainvälisesti erittäin paljon (kuva 18). Ravivalmentajat ja ohjastajat ovat arvostettua työvoimaa ulkomailla. Kasvava osa nykyravihevosten omistajista on kaupunkilaisia, jotka ostavat hevosten täysihoito- ja valmennuspalveluita alan ammattilaisilta. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, liite.) Ratsastuksen harrastajamäärä on suhteellisesti suuremmassa kasvussa kuin raviurheilussa, jonka pelaajamäärät ja katsojaluvut ovat viimeaikaisten tilastojen mukaan vakiintuneet noin vajaaseen 1,5 miljoonaan henkilöön. Uusia valmentajia tarvitaan kuitenkin jatkuvasti, sillä yksi valmentaja pystyy työstämään päivittäin 6 10 hevosta. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, liite.)

27 27 KUVA 18. Suomalaista ravihevoskasvatusta, raviurheilua, valmentajia ja ohjastajia arvostetaan kansainvälisesti erittäin paljon. Vuoden 2011 ravikuningas Villihotti. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Ratsastusta harrastavilla hevosenomistajilla ei useimmiten ole mahdollisuutta pitää hevosta omassa tallissaan, vaan täysihoito ja koulutus ostetaan hevosalan ammattilaisilta. Ratsuvalmentaja peruskouluttaa nuoret hevoset, esittää hevosia näyttelyissä ja kantakirjaustilaisuuksissa, lisäkouluttaa vanhempia hevosia ja uudelleen kouluttaa aiemmin puutteellisesti koulutetut hevoset. (Hevostenvalmentajan ammattitutkinto 2005, liite.) Ratsastuksenopettaja Ratsastuksenopettajan ammattitutkintoon kuuluu neljä pakollista tutkinnon osaa, jotka ovat hevostaidot, ratsastustaito, ratsastuksen opettaminen sekä yritystoiminta. Ratsastuksen opettajan tutkinnon suorittaja pystyy tekemään hevosten perus- ja erikoishoidot. Hän osaa arvioida, millainen hevonen sopii ratsastuskoulukäyttöön sekä osaa suunnitella hevosten liikutuksen ja käytön siten, että hevoset kehittyvät. Hän osaa valita ja sovittaa hevoselle sopivat varusteet ja huoltaa niitä. (Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto 2006, 6 7.) Ratsastuksenopettaja toimii pääasiassa ratsastuskoulussa opettajana. Hän voi toimia tallilla yrittäjänä tai työsuhteessa, ja hän vastaa ratsastuskoulun toiminnan suunnitte-

28 28 lusta ja käytännön toteutuksesta. Hän myös arvioi ratsastuskoulun kannattavuutta. Ratsastuksenopettaja ottaa huomioon eläinsuojelu- ja ympäristötekijät tallin ja hevosten hoidossa sekä varusteista huolehdittaessa. Lisäksi hän ylläpitää hevosten koulutustasoa. (Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto 2006, liite.) Ratsastuksenopettaja tuo uusia ideoita ratsastuskoulun toimintaan ja opettaa ratsastuksen taitoja eri-ikäisille ratsastajille (kuva 19). Hän toteuttaa laatimansa vuosi- ja tuntisuunnitelmat joko yksin tai yhdessä muiden opettajien tai ohjaajien kanssa. Ratsastuksenopettajalla on hyvät ratsastustaidot. Hän tekee yhteistyötä paikallisen ratsastusseuran ja muiden sidosryhmien kanssa. (Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto 2006, liite.) KUVA 19. Ratsastuksenopettaja opettaa ratsastuksen taitoja eri-ikäisille ratsastajille. Valokuva Elina Kyrönviita 2008 Ratsastuksenopettaja on vastuussa ratsastus- ja hevostaidon opettamisesta. Hyvät ratsastus- ja hevostaidot ovat avainasemassa, kun halutaan lisätä harrastuksen turvallisuutta. Ratsastuskoulujen välinen kilpailu on koventunut, ja siksi niiden on kehityttävä ja erikoistuttava toiminnassaan. Suurin osa ratsastuskoulun oppilaista on vuotiaita tyttöjä, mutta myös aikuisten harrastajien määrä on lisääntynyt. Erilaisten asiakasryhmien tarpeiden tyydyttäminen on hyvä kilpailuvaltti yritykselle. Hyvät kehit-

29 29 tymisnäkymät ratsastuksen opetukselle luovat positiivinen työskentely- ja oppimisympäristö, opetusmenetelmien hallinta, erilaisten oppimistyylien ymmärtäminen ja oppilaskeskeiset toimintatavat. (Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto 2006, liite.) Ratsastuskoulun toimintaympäristön viihtyisyys ja hyvin hoidetut tilat takaavat turvallisen ja monipuolisen harrastusympäristön asiakkaille. Ratsastuksenopettajan on sisäistettävä roolinsa niin kasvattajana, liikuntaharrastuksen edistäjänä kuin myös hevosurheilun edustajana. (Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto 2006, liite.) Kengitysseppä Kengityssepän ammattitutkinto koostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta. Nämä osat ovat hevosen tuntemus, kengitysmateriaalin tuntemus ja käsittely, hevosen kengittäminen sekä hevostalous ja yritystoiminta. (Kengityssepän ammattitutkinto 2006, 6 7.) Kengityssepän työnkuvana on huolehtia hevosten kavionhoidosta ja kengityksestä. Kengitysseppä on ammatinharjoittaja, jonka asiakaskuntaan kuuluu hevostenomistajia ja -valmentajia. Kengitysseppä kuljettaa autossaan kengityskalustoa ja -tarpeistoa ja kiertää asiakkaiden talleilla tekemässä työtään. Harvalla kengityssepällä on omaa kengityspajaa. Kengityssepän työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja kestävyyttä, sillä työ on hyvin raskasta ja vaativaa. Kengitysseppien työtilanne on erittäin hyvä, sillä hevosten määrä kasvaa koko ajan ja jokainen hevonen tarvitsee jonkinlaista kavionhoitoa tai kengitystä. (Kengityssepän ammattitutkinto 2006, liite.) Kengitystaidon lisäksi kengityssepän täytyy osata käsitellä hevosia ja tuntea monipuolisesti hevostenpitotapoja. Asiakkaat odottavat häneltä usein neuvoja kavionhoidon lisäksi hevosen muussa hoidossa. Kengityssepällä on merkittävä asema asiantuntijana ja neuvojana, sillä hän saattaa olla ainoa hevosalan ammattilainen, joka hevosenomistajan tallilla vierailee. Kengityssepän pitää olla asiakaslähtöinen, palvelualtis sekä hänellä täytyy olla viestintä-, yhteistyö- ja kielitaitoa. Kengityssepän työ on vastuullista, ja hänen on pystyttävä toimimaan joustavasti tilanteen niin vaatiessa. (Kengityssepän ammattitutkinto 2006, liite.) Kengitysseppä tuntee suomalaisen hevostalouden ja sen kehitysvaiheet. Lisäksi hän tietää erilaisista hevosalan tuotantomuodoista. Kengitysseppä hinnoittelee palvelunsa tilanteen mukaan. Hänen tulee seurata alan kehitystä ja hankittava uusinta tietoa ylläpitääkseen ammattitaitoaan. (Kengityssepän ammattitutkinto 2006, liite.)

30 Erikoisammattitutkinnot Erikoisammattitutkintoa suorittamaan pääsee henkilö, jolla on jo ammattitutkinto ja oman alan erityisosaaminen. Erikoisammattitutkinto tähtää esimies- ja työnjohtotehtäviin. Erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttökokeilla, joissa testataan henkilön kykyä toimia vaativimmissa työtehtävissä ja sitä miten hän pystyy hallitsemaan erilaisia työtehtäviä. (Ammattitutkinto 2011.) Tallimestari Tallimestarin erikoisammattitutkintoon sisältyy viisi pakollista osa-aluetta. Osa-alueet ovat hevosten hoito ja valmennus, hevosten terveydenhuolto, hevosjalostus, esimiehenä toimiminen ja yritystoiminta. Kaikki tutkinnon osat tulee olla hyväksyttyjä, jotta saa tutkintotodistuksen ja tutkinto on suoritettu. (Tallimestarin erikoisammattitutkinto 2005, 6.) Tallimestari on hevostenhoidon ja tallinpidon asiantuntija. Hän toimii joko yrittäjänä tai talliyrityksen työntekijänä, tallin muiden työntekijöiden esimiehenä ja työnohjaajana. Hänen toimenkuvaansa kuuluu keskeisesti myös talliyrityksen asiakassuhteiden hoitaminen. (Tallimestarin erikoisammattitutkinto 2005, liite.) Ravitallilla tallimestarin työhön kuuluu valmennettavien hevosten kokonaisvaltainen hoito ja lääkintä sekä niiden kehityksen seuraaminen yhteistyössä valmentajan kanssa. Tarvittaessa hän osallistuu hevosten ajamiseen, varsojen opettamiseen ja tärkeille kilpailumatkoille valmentajan kanssa. Tallimestari huolehtii, että tallin hevosten hoito tehdään ravikilpailusääntöjen mukaisesti. Ratsutallilla tallimestarin työhön kuuluu neuvoa ja ohjata asiakkaita tarvittaessa ja toimia asiantuntijana. Hän toimii asiantuntijana myös tallin nuorten hevosten käsittelyssä ja opetuksessa. (Tallimestarin erikoisammattitutkinto 2005, liite.) Tallimestari vastaa ruokinnan toteutuksesta, laitumien käytöstä sekä hevosten hoidosta laidunkaudella (kuva 20). Hän huolehtii tallin hygieniasta ja tautien ennaltaehkäisystä sekä toimii hevosten terveydenhuollon asiantuntijana. Tallimestari suunnittelee ja toteuttaa tallin terveyden- ja sairaanhoidon yhdessä eläinlääkärin kanssa sekä avustaa hevosia tutkittaessa ja hoidettaessa. (Tallimestarin erikoisammattitutkinto 2005, liite.)

31 31 KUVA 20. Tallimestari vastaa muun muassa laitumien käytöstä sekä hevosten hoidosta laidunkaudella. Valokuva Elina Kyrönviita 2011 Tallimestarin tulee olla asiakaslähtöinen, viestintä- ja yhteistyötaitoinen, hän on vastuussa tallihenkilöstön hyvinvoinnista ja hän omaa jonkinlaisen kielitaidon. Tallimestari toimii esimiehenä, työnopastajana ja asiakkaiden neuvojana sekä huolehtii hyvästä työilmapiiristä. Hän osaa seurata alan kehittymistä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. (Tallimestarin erikoisammattitutkinto 2005, liite.) Ratsastuksenopettaja Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkintoon sisältyy viisi pakollista osa-aluetta, jotka ovat hevostaidot, ratsastustaidot, ratsastuksen opettaminen ja valmentaminen, esimiehenä toimiminen ja yritystoiminta. Kaikki tutkinnon osat tulee olla hyväksyttyjä, jotta saa tutkintotodistuksen ja tutkinto on suoritettu. (Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto 2005, 6.) Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii pääsääntöisesti johtavana ratsastuksenopettajana ratsastus- tai valmennuskeskuksessa. Hän vastaa keskuksen toiminnasta ja kehittymisestä. Ratsastuksenopettaja toimii yrittäjänä tai alan yrityksen tai oppilaitoksen työntekijänä. Hän tuntee hevosurheilukeskuksen toiminnot ja osaa arvioida sen kannattavuutta. Hän toimii tallin muiden työntekijöiden esimiehenä. (Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto 2005, liite.)

32 32 Ratsastuksenopettajan oma ratsastustaito tulee olla tasoa vaativa, ja hänen on pystyttävä opettamaan ratsukko vaativalle tasolle. Hän osaa neuvoa asiakkaita hevosten hankinnassa ja koulutuksessa. Hän on hyvä käsittelemään ja hoitamaan hevosia, ja hän osaa arvioida hevosen suorituskykyä. Ratsastuksenopettaja pystyy toimimaan lajin asiantuntijana ja olla tuomarina kisoissa, tai vastaavana toimihenkilönä kansallisissa tai kansainvälisissä kilpailujärjestelyissä. Tämä vaatii ratsastuksenopettajalta sen, että hän tuntee Suomen Ratsastajainliiton koulutus-, valmennus- ja kilpailujärjestelmän. Hänen ammattitaitonsa vastaa kansainvälisessä ratsastuksenopetuksen tutkintojärjestelmässä korkeinta eli kolmatta tasoa (master). (Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto 2005, liite.) Ratsastuksenopettaja osaa ohjata ja neuvoa hevosalan ammattilaisiksi aikovia ja alan opiskelijoita. Hän osaa soveltaa erilaisia oppimistekniikoita opetus- ja valmennustyössään. Ratsastuksenopettaja on asiakaslähtöinen, viestintä- ja yhteistyötaitoinen ja kielitaitoinen. Hän vastaa ratsastus- tai valmennuskeskuksen henkilökunnan hyvinvoinnista ja ylläpitää positiivista työilmapiiriä. Hän toimii esimiehenä, työnopastajana ja asiakkaiden neuvojana. Hän on kustannustietoinen ja yrittäjyystaitoinen, sekä seuraa alan kehitystä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. (Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto 2005, liite.)

33 33 5 JATKOKOULUTUSMAHDOLLISUUDET 5.1 Ammattikorkeakoulut Korkeakoulutasolla hevosalalla voidaan opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa, jossa suuntautumisvaihtoehdoksi valitaan hevostalous. Tutkinto nimike on tällöin agrologi (AMK). Koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä, ja opinnot kestävät neljä vuotta. Hevostalouden suuntautumisvaihtoehtoa voi opiskella Savoniaammattikorkeakoulussa Iisalmessa sekä Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa. (Korkeakouluopinnot 2009, 99.) Opinnot koostuvat maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman perusopinnoista ja lisäksi hevostalouden perusteista. Hevostalouden ammattiopinnoissa perehdytään hevosen ruokintaan, hevoskasvatukseen ja -jalostukseen, hevosurheiluun, eläinterveydenhuoltoon, tuotantoympäristön suunnitteluun ja hevosalan yrittäjyyteen. Valmistuneet agrologit työllistyvät maatilatalouteen, ja heillä on erityiset valmiudet toimia yrittäjänä sekä neuvonta-, koulutus- ja kehittämistehtävissä hevosalalla. (Korkeakouluopinnot 2009, 99.) Korkeakoulututkinnon suorittanut työelämässä oleva henkilö voi syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneella on sama kelpoisuus julkiseen virkaan kuin yliopistosta valmistuneella. Opintojen laajuus on opintopistettä. Työn ohessa opintojen suorittaminen kestää kahdesta kolmeen vuotta, mutta kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Haku ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tapahtuu ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteishaussa. Hakijalla täytyy olla alan ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta. (Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2010; Koulutustarjonta 2011.) 5.2 Yliopistot Yliopistoon voi hakea, jos on suorittanut kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai lukion (Yliopisto 2011). Yliopistoissa voi opiskella maatalous- ja metsätieteellisellä koulutusalalla kotieläintiedettä. Opinnot käsittävät kotieläinten jalostus- ja ravitsemustieteen perusteet ja sovellukset. Näihin opintoihin kuuluvat esimerkiksi tuotanto- tai harraste-eläinten jalostettavat ominaisuudet ja niiden periytyvyys, sekä rehuteknologia ja eläinten hyvinvointi. (Korkeakouluopinnot 2009, 225.)

34 34 Helsingin yliopisto on ainoa paikka Suomessa, jossa voi opiskella eläinlääkäriksi. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta voi valmistua maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi tai maatalous-metsätieteiden maisteriksi. (Suomalaisen hevosalan katsaus 2010, 9 10.) Maisterivaiheessa valitaan opintosuunnaksi joko kotieläinten jalostustieteet tai kotieläinten ravitsemustieteet. Valmistuttuaan kotieläintieteiden maisteri voi sijoittua neuvonta-, koulutus-, suunnittelu-, tutkimus- ja hallintotehtäviin. (Korkeakouluopinnot 2009, 225.)

35 6 YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO, HINGUNNIEMEN TOIMIPISTE 35 Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipiste sijaitsee Pohjois-Savossa Kiuruveden kaupungissa (kuva 21). Tilalla on kaiken kaikkiaan noin 70 hevosta, joihin lukeutuu oppilaitoksen omia hevosia, niin ratsuja kuin ravihevosia, sekä yksityisiä hoitoja valmennushevosia. Nuorisokoulutuksena Hingunniemessä voi opiskella hevostenhoitajaksi ja ratsastuksenohjaajaksi. Aikuiskoulutuksena voi opiskella hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan tutkintojen lisäksi ratsastuksenopettajan, hevostenvalmentajan tai kengityssepän ammattitutkinnon sekä tallimestarin erikoisammattitutkinnon. (Ylä-Savon ammattiopisto, Hingunniemen opetusmaatila 2011.) KUVA 21. Hingunniemen ratsutalli ja uudet muovilankkutarhat. Valokuva Elina Kyrönviita Opetussuunnitelmien sisällöt Hevostenhoitajien ja ratsastuksenohjaajien nykyinen opetussuunnitelma tuli voimaan Edellinen opetussuunnitelma oli voimassa vuosina Tässä luvussa käymme läpi sekä edellistä että nykyistä opetussuunnitelmaa. Opinnäytetyöhön liittyvä kysely tehtiin pääsääntöisesti vanhan opetussuunnitelman läpikäynneille opiskelijoille. Edellinen opetussuunnitelma on nimikkeellä maatalousalan perustutkinto, johon sisältyy hevostalouden koulutusohjelma. Nykyinen opetussuunnitelma on

36 36 hevostalouden perustutkinto. (Maatalousalan perustutkinto 2001; Hevostalouden perustutkinto 2009.) Ammatillisen peruskoulutuksen on tuettava opiskelijoiden kehitystä tasapainoisiksi, hyviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Peruskoulutuksen on annettava tietoja ja taitoja tukeakseen opiskelijoiden jatko-opintoja, harrastuksia ja persoonallisuuden kehittymistä. (Hevostalouden perustutkinto 2009, 13.) Maatalousalan perustutkinto, 120 opintoviikkoa (myöhemmin ov), koostuu yhteisistä opinnoista 20 ov, joista pakollisia opintokokonaisuuksia on 16 ov ja valinnaisia opintokokonaisuuksia 4 ov (kuvio 1). Ammatillisista opinnoista 90 ov, joihin sisältyy työssäoppiminen vähintään 20 ov. Sekä vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Hevostenhoitajan opinnot koostuvat pakollisista opinnoista 30 ov ja valinnaisista opinnoista 40 ov. Ratsastuksenohjaajan opinnot koostuvat myös pakollisista opinnoista 30 ov ja valinnaisista opinnoista 40 ov. (Maatalousalan perustutkinto 2001, 17.) 10 ov 16 ov Yhteiset pakolliset opinnot, 16 ov 4 ov Yhteiset valinnaiset opinnot, 4 ov 40 ov 20 ov Yhteiset ammatilliset opinnot, 20 ov Hevostenhoitajan/ratsastuksenohjaajan pakolliset opinnot, 30 ov Hevostenhoitajan/ratsastuksenohjaajan valinnaiset opinnot, 40 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov 30 ov KUVIO 1. Maatalousalan perustutkinto, 120 opintoviikkoa, hevostalouden koulutusohjelma (Maatalousalan perustutkinto 2001, 17) Vapaasti valittaviksi opinnoiksi kelpaavat oman tai muiden koulutusalojen ammatilliset tai yhteiset opinnot, ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavat opinnot, jatkoopintoihin valmentavat opinnot sekä ohjatut harrastukset tai työkokemus, joiden tulee tukea koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita (Maatalousalan perustutkinto 2001, 110).

37 37 Hevostalouden perustutkinto koostuu ammatillisista tutkinnonosista 90 ov. Tutkinnonosat sisältävät vähintään 20 ov työssäoppimista, 5 ov yrittäjyyttä ja opinnäytettä 2 ov. Pakollisia tutkinnonosia on hevostenhoidosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen 10 ov ja yrittäminen hevostalousalalla 10 ov. Lisäksi opintoihin kuuluu ammattitaitoa täydentäviä tutkinnonosia 20 ov, jotka ovat entisiä yhteisiä opintoja ja vapaasti valittavia tutkinnonosia 10 ov. (Hevostalouden perustutkinto 2009, 14.) Hevostenhoitajan tutkinto, 120 ov, koostuu kaikille pakollisista tutkinnonosista 20 ov, joka jakaantuu hevostenhoitoon ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä yrittämiseen hevostalousalalla (kuvio 2). Hevostenhoitajan opintoihin kuuluu tallin ja ympäristön hoitaminen 10 ov sekä ratsastaminen ja raviurheilu 20 ov, näiden lisäksi täytyy valita 40 ov erikoistumisensa mukaan. Hevostenhoitajan opintoihin kuuluu myös yhteisiä, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnonosia 20 ov ja vapaasti valittavia tutkinnonosia 10 ov. (Hevostalouden perustutkinto 2009, ) 20 ov 40 ov 10 ov 20 ov 10 ov 20 ov Kaikille pakolliset tutkinnonosat, 20 ov Tallin ja talliympäristön hoitaminen, 10 ov Ratsastaminen ja raviurheilu, 20 ov Valittavat tutkinnonosat, 40 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat, 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnonosat, 10 ov KUVIO 2. Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja, 120 opintoviikkoa (Hevostalouden perustutkinto 2009, 14) Ratsastuksenohjaajan tutkinto, 120 ov, koostuu kaikille pakollisista tutkinnonosista 20 ov, joka jakaantuu hevostenhoitoon ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä yrittämiseen hevostalousalalla (kuvio 3). Ratsastuksen opintoihin kuuluu ratsastaminen ja ajaminen 20 ov, näiden lisäksi hänen tulee valita yhteensä 50 ov:a, joista 30 ov on ratsastuksenohjaamiseen painottuvia opintoja ja 20 ov kaikille valinnaisia opintoja. Ratsastuksenohjaajan opintoihin kuuluu myös yhteisiä, ammattitaitoa täydentäviä

38 38 tutkinnon osia 20 ov ja vapaasti valittavia tutkinnonosia 10 ov. (Hevostalouden perustutkinto 2009, ) 20 ov 50 ov 10 ov 20 ov 20 ov Pakolliset tutkinnonosat, 20 ov Ratsastaminen ja ajaminen, 20 ov Valittavat tutkinnonosat, 50 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat, 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnonosat, 10 ov KUVIO 3. Hevostalouden perustutkinto, ratsastuksenohjaaja, 120 opintoviikkoa (Hevostalouden perustutkinto 2009, 14) Valinnaisia tutkinnon osia ovat erityisryhmien hevospalvelujen avustaminen, näyttelyja kilpahevostenhoitaminen, peruskengityksen tekeminen, hevosvarusteiden huoltaminen ja valmistaminen, ratsastustaidon kehittäminen, hevosen kanssa luonnossa liikkuminen, hevosurheilun lajeissa toimiminen, hevosten hoitaminen ja ruokinta, hevosajotöiden tekeminen, ajovälineiden huoltaminen ja korjaaminen, ravihevosten ajaminen, hevosjalostus ja siitoshevosten hoitaminen, hevostapahtumien järjestäminen, hevosklinikka-avustajana toimiminen, hevosen rehun tuottaminen sekä tallin ja talliympäristön hoitaminen (Hevostalouden perustutkinto 2009, 14). Maatalousalan perustutkinnon tarkoituksena on tuottaa opiskelijoita, joilla on valmiuksia kansainvälisyyteen, kestävän kehityksen edistämiseen, teknologiaan ja tietotekniikan hyödyntämiseen, yrittäjyyteen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Maatalousalan perustutkinto 2001, 10). Uudessa opetussuunnitelmassa hevososaamisen lisäksi valmistuneelta opiskelijalta odotetaan yrittäjyyteen ja asiakaspalveluun liittyviä taitoja. Hänellä tulee olla hyvät suulliset ja kirjalliset taidot. Kielitaito on erittäin tärkeä kansainvälisellä alalla. Hän osaa huomioida alan esteettisyyden vaatimukset hevosia, tallia ja talliympäristöä esi-