PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY"

Transkriptio

1 PIHLAJA 2009 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY Perustettu 1996 Tehtävä Vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla, tuetun työllistymisen menetelmin. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta eri asiakasryhmille sekä toimii alueellisena tuetun työllistymisen kehittäjänä. Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Työssäkäyntiavustaja Työssäkäyntiavustaja on tuetun työllistymisen kentällä toimiva henkilö, jonka tehtäviin kuuluu 2-6 vajaakuntoisen henkilön työssäkäynnin tukeminen. Työssäkäyntiavustajan toimenkuvaan kuuluu myös vapaa-ajan, harrastustoiminnan sekä itsenäistymisen tukeminen. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Koordinaattori Päivi Jukantupa puh Puheenjohtaja, sivistystoimenjohtaja Jukka Peura puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY KAUPPATIE KAUHAVA Toimistosihteeri Pia-Maria Jokipii puh/fax (06)

3 Kohokohtia Taakse jääneen vuoden 2008 kohokohtia Tuettu työllistyminen ry:n toiminnassa oli Jyväskylän työssäkäyntiavustajakoulutuksen valmistujaisseminaari, jonka yhteydessä pidettiin samalla VII Tuetun työllistymisen markkinat. Markkinat avasi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Tuetun työllistymisen pysti on tällä hetkellä Kuurojen Palvelusäätiön Jyväskylän toimipisteen, Palvelukeskus Metsolan hallussa. Toinen suuri tavoite saavutettiin, kun saatiin Ka! Moon kirja valmiiksi ja monen vuoden kehittämistyö ja toiminta sekä ajatukset kirjoihin ja kansiin. Kehittämistyö jatkuu edelleen ja niinpä jäämmekin odottamaan seuraavaa julkaisua. Syksyllä vielä jaksoimme puristaa Ka! Moon seminaarin Helsinkiin. Koulutustapahtuman järjestäminen pääkaupunkiseudulle jännitti vähän, koska se on niin sivussa kaikesta muusta. Emme aikaisemmin ole järjestäneet Helsinkiin koulutustapahtumaa. Onneksi hyvien ystävien neuvoilla, konsultaatiolla ja pitkään jatkuneella verkostoitumisella saimme mielestäni erinomaisen tapahtumapäivän tuetun työllistymisen laajaalaiseen lähentymiseen. Peruspalveluministeri Paula Risikko toi päivään valtioneuvoston tervehdyksen. Tilaisuudessa luovutettiin Tuettu työllistyminen ry:n standaari VATES-säätiön ansioituneelle toimitusjohtajalle, Marjatta Varangalle. Kiitoksia menneen vuoden yhteistyökumppaneista erityisesti Jyväskylän Aikuisopistolle, Kuurojen Palvelusäätiölle, Autismi- ja Aspergerliitolle, Kauhavan kaupungille ja tietenkin Raha-automaattiyhdistykselle. VIII Tuetun työllistymisen markkinat järjestettäneen Satakunnan alueelle. Uuden Kauhavan ja terveysyhtymä Kaksineuvoisen kanssa tullaan tekemään tiiviimpää yhteistyötä mm. kartoitustutkimuksen merkeissä. Kiitos kaikille Teille, jotka olette olleet mukana tekemässä tätä Pihlaja 2009 lehteä. Tuettu työllistyminen ry on julkaissut Pihlaja-lehteä 10 vuotta. Esa Jukantupa Toiminnanjohtaja Tuettu työllistyminen ry Esa Jukantupa luovuttamassa 31. standaarin Jouko Mäkiselle. Kuva: Esa Jokiaho. 3

4 Päivi Jukantupa Koordinaattori Tuettu työllistyminen ry Ka Moon! Ka! Moon kirjan parissa vietetyt kuukaudet ovat olleet kiireistä, haasteellista ja värikästä aikaa. Keväällä 2008 Lapuan Kristillisellä Opistolla kirjanjulkistamistilaisuudessa Jukka Vihriälän puheenvuorossa tiivistyi kaikki 20 vuoden aikana tehty työ erityisnuorten hyväksi. Kuunnellessani Vihriälää pystyin näkemään kaiken ikään kuin filminä, jonka jonkinlaisena osallisena olin tässä Moon-tiimissä. Mukana julkistamistilaisuudessa oli yhteistyökumppaneita, ystäviä sekä Moonasiasta kiinnostuneita. Yksi kutsukirjeen saaneista, hyvä yhteistyökumppanimme Jouko Hankaniemi nukkui pois. Vietimme hiljaisen hetken hänen muistolleen. Mukava, leppoisa tunnelma antoi voimia jatkaa Moontyötä. Luennoitsijoille antamissamme tyynyliinalahjoissa oli seuraavanlaisia tekstejä Vaikka kiire päälle pukkaa, lepo ei oo ajan hukkaa, Pysähtymällä, hiljentymällä kuulet myös muita. Kiireisen elämän keskellä unohdamme levon merkityksen. Lepokin merkitsee kaikille eri asiaa, se on hyvin yksilöllinen käsite. Tehokkuus on mittari liian useissa työpaikoissa. Jotta osaisimme toimia tehokkaasti sekä osaisimme myös levätä, meidän on tunnettava itsemme ja voimavaramme. Moontoiminnan avulla harjoittelemme tätäkin taitoa. Pysähtymällä, kuuntelemalla mitä itse haluamme elämältämme, herkistymme myös havaitsemaan muita ja muiden tuntemuksia. Työssäkäyntiavustajan täytyy oppia herkistymään ja havaitsemaan. Moon-toiminnan itsearviointi on tärkeä osa nuorten kasvua eheäksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Työssäkäyntiavustajan kanssa opetellaan arvioimaan omia voimavaroja. Moon-toiminnan tarjoamat harrastusmahdollisuudet avaavat uusia portteja integroitumisessa yhteiskuntaan. Nuori Ka! Moon -kirjan luovutus Antti Saariselle. saa turvallisesti työssäkäyntiavustajan tuella harjoitella asioita ja mitata kykyjään. Moon-toiminnan vahvuutena pidän suunnitelmallisuutta, yksilöllisyyttä ja laadukkuutta. Jokaisen Moon-toimintaan osallistuvan nuoren on turvallista harjoitella yksilöllistä itsenäistymistä pitkäjänteisesti työssäkäyntiavustajan tuella. Erityistä tukea tarvitseva nuori ei voi oppia elämänhallintaa parin viikon harjoitteluilla. Moon-toiminnan tarjoamat harjoitteet Tuettu työllistyminen ry:n harjoitteluasunnoilla, leiritoiminta, Tyky-toiminta sekä viikoittaiset harrastusmahdollisuudet antavat valmiuksia itsenäistymisen tiellä. Tuetussa työllistymisessä tärkeää on nuoren osallistuminen Moontoimintaan. Työssäkäyntiavustaja, joka on mukana sekä työssä, että vapaaaikana tuntee hyvin nuoren kokonaisvaltaisesti. Työssä tarvittavia taitoja voidaan myös opetella Moon-toiminnassa. Erityistä tukea tarvitseva nuori uskaltaa pyytää apua työssäkäyntiavustajalta. Eräältä nuoreltamme varastettiin polkupyörä, joka on työmatkoilla nuoren tärkein kulkuväline. Nuoren oli vaikea soittaa asiasta äidille. Poliisille soitto oli mahdoton tehtävä. Onneksi työssäkäyntiavustajan tuki oli saatavilla. Yhdessä selviteltiin asiaa, ja työssäkäyntiavustajan rohkaisemana nuori suoriutui tehtävästä. Tämän tapaisia esimerkkejä on paljon. Työssäkäyntiavustaja tekee työtä lähellä asiakasta, on läsnä sekä työssä, että vapaa-ajalla. Moon-toiminta on voimaantumisen, oman itsenäistymisen tukemista. Yksilö on tärkeä osa yhteiskuntaa. Kun haluaa erottua suuresta massasta, voi huudahtaa Ka! Moon = katso, minä olen! 4

5 Tuettu työllistyminen ry:n jakamat pöytästandaarit 1. FAS-Training and employment Authority Antti Saarinen Jukka Vihriälä Hautamäen Kotileipomo Jouko Hankaniemi Jukka Peura Kari Aholainen Marita Mäenpää, Saamelaisalueen Koulutuskeskus Kalajoen Kristillinen Opisto Marja-Lea Alkio Esa Jukantupa Päivi Luoma, Peräpohjolan Tuetun työllistymisen Tuki ry Esa Olli, K-Supermarket Kauppatie Risto Hämäläinen, Vanhustenkotiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Esa Jokiaho, Spar Vallesmanni Pirkko Honkanen, T:mi Hautamäen Kotileipomo Paavo Kleimola, Lavittatuote Oy Heikki Salomäki HS-Muovi Oy Juhani Passi, Four Teachers Antero Haapaniemi, Four Teachers Markku Mäenpää, Four Teachers Osmo Hautamäki, Suominen Joustopakkaukset Oy Raisa Venäläinen Lapuan Kristillinen Opisto Marjatta Varanka, VATES-säätiö Jukka Haapoja Kimmo Korkiamäki Harri Koukkari Tanja Talvitie Jouko Tarrimaa Jouko Mäkinen Hunurijärvellä joulukuussa

6 Paula Risikko Peruspalveluministeri Ka Moon seminaari, Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko Ka Moon -seminaarissa. Peruspalveluministeri Paula Risikko toi valtiovallan tervehdyksen Ka! Moon seminaariin Ministeri koki seminaarin aiheen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Hänen mukaansa hallituksen ohjelmassa on useita kohtia, joilla on yhteys vammaisten ihmisten työllistymisen kehittämiseen. Tehtävänä on löytää keinoja, joilla työllistämisen tavoitteeseen voidaan parhaiten päästä. Risikko totesi seminaarin olevan hyvä foorumi löytää viisautta ja rohkeutta yhteisen tavoitteemme toteuttamiseen. Aluksi ministeri käsitteli muutamia vammaisten työllistymiseen liittyviä hallitusohjelman kohtia ja niiden toteuttamiseksi käynnistyneitä toimia seuraavasti: Hallituksen yhtenä tavoitteena on, että jokainen kansalainen voi työtä tekemällä osallistua osaamisensa ja kykyjensä mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä tavoitteen toteutumista auttaa se, että suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä tulemme tarvitsemaan runsaasti uusia työntekijöitä, koska tehtävät eivät lopu työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen mukana. Tarvitsemme nyt työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden mukaan tulemista työelämään ja meidän on etsittävä keinoja, joilla se mahdollistetaan. Vaikka maailmanlaajuinen talouskriisi lisäisikin tilapäisesti työttömyyttä, tarvitsemme muutaman vuoden sisällä eläkkeelle siirtyvien tilalle uusia työntekijöitä. Vammaisten työllistymisen edistämiseksi on 2000-luvulla tehty selvityksiä, kehitetty keinoja erilaisilla hankkeilla sekä parannettu lainsäädäntöä, mutta kuten tiedätte, emme ole vielä valmiita. Kehittämistyöhön osallistuvat monet toimijat: työhallinto, sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi sekä varsin merkittävällä osuudella kolmas sektori. Kehittämistyöhön on kanavoitu valtion, kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen tukea sekä merkittävästi ESR-rahoitusta. Monitoimijaisuus ja monirahoitteisuus on suuri rikkaus, mutta samalla monimuotoisuudesta on aiheutunut haasteita. Meille on kehittynyt monipuolinen mutta samalla pirstaleinen toimijoiden verkosto. Osaaminen ei jakaannu tasaisesti ja kattavuudessakin on parantamisen varaa. Hyvät kokemukset ja toimivat mallit eivät aina leviä muiden toimijoiden käyttöön. Tarvitsemme jatkossa enemmän yhdessä toimimista ja hyväksi havaittujen keinojen jakamista, jotta toiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen tukitoimista on alettu käyttää yleisnimitystä välityömarkkinat. Hallituksen tavoitteena on välityömarkkinoiden kehittäminen. Tämä tehtävä on ensisijaisesti työhallinnon vastuulla, mutta vammaisten ihmisten työllistymiseen tarvitaan monien hallinnonalojen ja monien toimijoiden yhteistoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvitystyön kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työllistymisen edistämistoimista. Mika Vuorelan raportti Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön valmistui keväällä Vuorelan esityksistä valtaosa koskee työhallintoa, esimerkiksi työvoimapalvelujen piiriin pääseminen ja sosiaalisten yritysten lainsäädännön muutostarve näyttäytyvät esityksissä. Osa Vuorelan esityksistä koskee sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväaluetta. Tällaisia ovat muun muassa sosiaalivakuutuksen lainsäädännön kehittäminen työllistymistä kannustavammaksi. Kaste Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Ministeriö ohjaa kuntien toimintaa muun muassa lainsäädännöllä, rahoituksella ja ohjelmilla. Peruspalveluministeri kertoi puheenvuorossaan KASTE-ohjelmasta: Sosiaali- ja terveysministeriö tukee välityömarkkinoiden kehittämistä osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa. KASTEohjelmassa on määritelty lähivuosien kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joihin suunnataan kehittämisresursseja. Ohjelman kolme ta- 6

7 Paula Risikko vastaanottaa Ka Moon -kirjan Päivi Jukantuvalta ja Jäpikät Jori Näykiltä. voitetta ovat nämä: 1. kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähenevät Näiden tavoitteiden toteutumista tavoitellaan erilaisilla keinoilla. Yhtenä kokonaisuutena on vaikeasti työllistyvien kuntoutuksen kehittäminen. Toivomme kuntien kehittävän työllistymistä tukevia ratkaisuja uusissa kunta- ja palvelurakenteissa, entistä laajempina kokonaisuuksina. Eri toimijoiden saumaton yhteistyö kumppanuus on tarpeen, jotta voidaan parhaiten vahvistaa osaamista, jakaa kokemuksia ja malleja ja samalla lisätä vaikuttavuutta! Peruspalveluministeri kertoi, että KASTE-ohjelman lisäksi ESR-rahoitusta suunnataan jatkossakin välityömarkkinoiden kehittämiseen sekä työja elinkeinoministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Ministeri mainitsi kaksi STM:n rahoittamaa kehittämishanketta: Stakesin koordinoima Askel-hanke sekä Seinäjoen AMK:n Valtaväylä 2 hanke. Näissä hankkeissa sidotaan yhteen useiden kuntien ja muiden toimijoiden vammaisten työllistämiseen liittyviä toimintoja. Ministeri toivotti molemmille hankkeille menestystä. Työpankkimalli-käsitettä ministeri avasi seuraavasti: Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Satakomitea on edellisten kehittämistoimien lisäksi nostanut esille uutena työllistämisen keinona niin sanotun työpankkimallin aikaan saamisen. Kysymyksessä olisi toimija, esimerkiksi sosiaalinen yritys tai vaikkapa kunta, joka ottaisi vammaisen ihmisten työsuhteeseen ja vuokrasi tämän työpanosta edelleen yrityksille. Työpankki tarjoaisi työnantajille riskittömän mahdollisuuden tarjota työtä yhteiskuntavastuullisella tavalla. Työpankin mahdollisuuksia on tarkoitus selvittää kokeilulla ensi vuonna. Suomalainen vammaispolitiikka Edellisen hallituksen toimesta valmisteltu vammaispoliittinen selonteko hyväksyttiin eduskunnassa kaksi vuotta sitten. Selonteon ja suomalaisen vammaispolitiikan keskeiset periaatteet ovat ministerin mukaan: 1) vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen 2) vammaisilla henkilöillä on oikeus osallisuuteen sekä 3) vammaisilla henkilöillä on oikeus tarvitsemiinsa palveluihin ja tukitoimiin. Peruspalveluministeri käsitteli puheessaan vammaispolitiikkaa: Yhdenvertaisuus on jakamaton arvo, joka kuuluu kaikille suomalaisille. Osallisuus on sitä, että jaamme yhdessä yhteisen maan sen kaikkine puolineen. Vammaiset ihmiset ovat mukana samassa missä muutkin. Jotta edellä mainitut arvot voivat toteutua myös vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla, tarvitsemme positiivista erityiskohtelua, vammaispalveluja. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen on siis vammaispalvelujen perusta. Tämän hallituksen tavoitteena on tukea vammaisten ihmisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään. Työhön osallistuminen on hyvinvoinnin osa. 7

8 Hallitus on käynnistänyt vammaispoliittisen ohjelman valmistelun tulevan vammaispolitiikan linjaamiseksi. Selonteon keskeiset periaatteet ja linjaukset ohjaavat ohjelman valmistelua. Näkemys kaikkien yhteisestä vastuusta yhdenvertaisen Suomen aikaansaamiseksi on ohjelman valmistelun lähtökohtana. Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu osuu aikaan, jolloin Suomi valmistautuu toteuttamaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Vammaissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa (joulukuussa 2006) ja Suomi allekirjoitti sopimuksen (maaliskuussa 2007). Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan viime keväänä (toukokuussa 2008), kun 20 YK:n jäsenvaltiota oli sen allekirjoittanut. YK:n sopimuksen ratifiointia valmistellaan maassamme parhaillaan (kotikuntalaki ja säännökset pakon ja rajoitusten käytöstä hoidon aikana edellyttävät vielä lainsäädäntötoimia). Voimme sisällyttää vammaispoliittiseen ohjelmaan YK:n vammaissopimuksen tavoitteet. Ohjelmassa voidaan konkretisoida toimia, joilla YK:n sopimuksen edellytykset täytettäisiin eli vammaispoliittisen ohjelma valmistelu auttaa näin osaltaan YK:n sopimuksen toimeenpanoa jo ennen sen ratifioimista. Vammaislainsäädännön valmistelusta Ministeriössä valmistellusta vammaislainsäädännön muutoksesta Risikko kertoi seuraavaa: Vammaiset ihmiset ovat toivoneet ja odottaneet tätä muutosta kauan. Lainsäädännön muutostyö on auttanut meitä ymmärtämään sen, että nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävästi turvannut vaikeavammaisten ihmisten tarvitsemaa apua. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan vammaispalvelulain muutosesitys, jolla lisätään vaikeavammaisten henkilöiden mahdollisuutta saada henkilökohtaista apua. Esityksen perustavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin, myös työelämään. Henkilökohtainen apu on mahdollista yhdistää muuhun vaikeavammaisen henkilön tarvitsemaan apuun ja tukeen. Esimerkiksi asumisyksikössä asuvan henkilön asumisessa tarvittavan avun ja tuen voi jatkossakin antaa henkilöstö. Samoin omaiset voivat pitää huolta perheenjäsenensä tarpeista jatkossakin. Tämän lisäksi vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua kodin ulkopuolella osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen, johon henkilökunnan tai perheenjäsenten apu ei ole ulottunut. Tämä lisää yksilöllisen elämän mahdollisuutta. Odotamme syntyvän sellaisia keskuksia, joista voi saada avustajia vaikeavammaisten henkilöiden lyhytaikaiseenkin tarpeeseen. Tavoitteena on myös vahvistaa palvelusuunnitelman merkitystä. Jokaisen vaikeavammaisen henkilön elämäntilanne tulee selvittää riittävän perusteellisesti ja apu ja tuki järjestetään selvityksen pohjalta. Tarvittavat muutokset tehdään siis vammaispalvelulakiin. Kehitysvammalaki jää entiselleen ja erityishuollon tarpeessa oleville järjestetään jatkossakin palveluja kehitysvammalain perusteella, vaikka vammaispalvelulaki tulee siihen nähden ensisijaiseksi. Näiden lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi syksynä. Työ ja työllistyminen, merkityksellinen elämä Ministeri käsitteli puheenvuorossaan myös työn merkitystä: Työllä on suuri merkitys yhteiskunnan rakentamisessa, mutta myös yksilöllisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Työhön osallistuminen merkitsee omaa palkkaa. Palkka on tärkeä meille kaikille. Työ merkitsee paljon enemmän: työhön osallistuminen merkitsee myös liittymistä yhteisöön: minun työpaikkani, minun työssäni, minun työtoverini jne. Näillä ilmaisuilla liitymme siihen joukkoon, joka tekee työtä samassa paikassa. Meillä on oma paikka siinä yhteisössä, joka on koolla yleensä suurimman osan valveillaoloajastamme. Työ on niin kuin elämäkin: joskus helppoa - joskus rasittavaa, joskus mukavaa - joskus ikävää, joskus rauhallista jopa pitkästyttävää - joskus kiireistä ja stressaavaa. Työssä saamme tunteen siitä, että olemme tarpeellisia. Työssä kohtaamme myös oman avuttomuutemme: emme pysty kaikkeen, tarvitsemme muita. Työtä tehdään usein yhdessä ja yhdessä tekeminen on tärkeää työtoverimme kasvattavat meitä samalla ihmisinä. Vammaisten ihmisten työllistymisen tiellä on monia esteitä. Vammaisuus sinänsä voi asettaa rajoja. Arvelen, että suurin este on kuitenkin tietämättömyys ja siitä johtuvat ennakkoluulot ja vähättelevät asenteet. Tieto ei yksin riitä muuttamaan asenteita. Myöskään lainsäädännöllä ei voida muuttaa asenteita. Vasta ymmärtämisestä kasvaa hyväksyminen ja sen seurauksena myönteiset asenteet. Meistä riippuu, suuntaammeko huomion enemmän esteisiin vai mahdollisuuksiin. Oikeudet ja velvollisuudet käyvät käsi kädessä: vapauttaminen vastuista syrjäyttää myös oikeuksista. Erityisen selvästi tämä näkyy työelämässä: työ osallistaa tekijänsä. Jos ei osallistu työhön, jää monesta yhteiskuntaan liittävästä asiasta osattomaksi. Liian moni vammainen ihminen on edelleen vaarassa syrjäytyä työn mukana tulevista asioista. Työstä syrjäytyminen johtaa mahdollisuuksien kaventumiseen ja elinikäiseen köyhyyteen. Puheenvuoronsa lopuksi peruspalveluministeri mainitsi asian, joka hänen mukaansa on noussut esiin viime aikoina eri yhteyksissä (mm. selvityshenkilö Mika Vuorelan esitykset ja viimeisin yhteisvastuukeräys): Olen saanut kuvan, että meillä on, jopa runsaasti, työtoiminnan piirissä henkilöitä, joilla voisi olla edellytyksiä työskennellä tuettuina myös työsuhteisessa työssä. Haluankin rohkaista etsimään soveltuvia tukitoimia myös kehitysvammaisten ihmisten työsuhteiseen työhön AINA silloin, kun siihen on edellytykset. Työsuhde hyvine ja huonoine puolineen kasvattaa myös tulevaisuuden turvaa ja estää osaltaan elinikäisen köyhyyden tilannetta. Toivon, että mahdollisimman moni löytää tiensä työhön, joka sovitetaan yhteen työntekijän mahdollisuuksien kanssa. Tekemätöntä työtä on paljon. Vammaisten ihmisten tulee voida osallistua työhön ja tuoda panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen turvallisesti. Tuettu työllistyminen on osoittautunut hyväksi malliksi ja työhönvalmentajien toiminnasta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Tätä palvelua ei kuitenkaan ole riittävästi käytettävissä. Työn vaatimuksia ja ihmisen kykyjä pitää sovittaa yhteen ja tähän tarvitaan osaamista. 8

9 Harri Mattila Uusi Kauhava käynnistyy Pihlajapuistonkin parhaaksi Uusi vuosi merkitsee historiallista muutosta kuntarakenteeseen. Keskimäärin 140 vuotta nykyrajoillaan toimineiden Härmien, Kauhavan ja Kortesjärven kuntaliitos astuu voimaan lukien. Samasta ajankohdasta yhdistynyt Kauhava sekä Evijärvi ja Lappajärvi siirtävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa noin asukkaan yhteistoiminta-alueella Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vastattavaksi. Lähes asukkaan väestöpohja tekee Kauhavasta maakunnan toiseksi suurimman kaupungin. Yli km2:n pinta-alallaan se on myös yksi maakunnan laajimmista kunnista. Kuntaliitoksen lähtökohtana on valmistautua yli 10 vuoden aikajänteellä odotettaviin väestö- ja palvelurakenteen muutoksiin. Varautuminen tehdään tasaveroisesti rakentamalla yhteisen kehitysprosessin kautta uusi kaupunki. Sen tarkoituksena on yhdistää ja luoda voimavaroja kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi haasteellisissa muutosolosuhteissa. Tavoitteena on elinvoiman parantaminen, talouden tasapainon saavuttaminen sekä palvelujen laatu ja tehokkuus. Hallinnollisista mullistuksista huolimatta uusi vuosi ei pääsääntöisesti merkitse kaupunkilaisten palvelujen kannalta välittömiä isoja muutoksia. Lakkautuvat kunnanvirastot muuttuvat palvelutoimistoiksi. Ne tuottavat arjen sujuvuuden suhteen keskeisiä monipalveluja. Kustakin palvelutoimistosta johdetaan tiettyä toimialaa koko kaupungin alueella. Kuntayhtymä vastaa perusturvasta entisissä palveluyksiköissä. Mitä nämä muutokset tarkoittavat Pihlajapuiston toiminnalle? Jokainen lapsemme ja nuoremme on suoriutumiskyvystään riippumatta omana itsenään arvokas ja ainutlaatuinen persoona, jonka kehitykselle ja kasvulle on annettava tarvittava ohjaus, koulutus ja muu tuki. Kyse on ennen muuta välittävästä perusasennoitumisesta, joka johtaa myös käytännön toimenpiteisiin lähimmäistemme hyväksi. Kauhavan kaupunginjohtaja Harri Mattila. Uraauurtavaa, vireää ja monipuolista erityislasten ja nuorten sekä osatyökykyisten opetus-, palvelu- ja työllistämistoimintaa harjoittavan Pihlajapuiston ja Tuettu työllistyminen ry:n toimintaedellytykset on tarpeen turvata myös jatkossa. Tiivin vuorovaikutuksen ja integraation jatkuvuus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on avainasemassa. Kuntaliitos ei sinänsä lähitulevaisuudessa eri toimialojen monista tehostamistoimista huolimatta muuttane koulun totuttuja toiminnan puitteita. Pitemmän ajan kuluessa toivon mukaan suuremman kuntakoon edut näkyvät myös vankentuvana edunvalvontana, laajempana verkostoitumisena ja parantuvina mahdollisuuksina resurssien koontiin ja kehittämistoimintaan. Uuden Kauhavan puolesta kiitän lämpimästi Pihlajapuiston ja Tuettu työllistyminen ry:n henkilökuntaa, oppilaita ja yhteistoiminnan eri sidosryhmiä aktiivisesta ja ansiokkaasta työstä yhteisten päämäärienne ja keskinäisen työnjakonne toteuttamisessa. Toivotan teille Siunattua Joulun Rauhaa sekä Toimeliasta ja Turvallista Uutta Vuotta 2009! 9

10 Teksti Marika Ahlstén Erikoissuunnittelija Kehitysvammaliitto ry Yhteisvastuukeräys tuettua työllistymistä edistämässä Kehitysvammaisten ihmisten työllistymiskysymykset olivat pääosassa vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksessä. Keräyksen ydinsanoma kiteytyi iskulauseeseen Haluan töihin!. Oikea palkkatyö on harvinaista herkkua kehitysvammaisille suomalaisille. Vasta noin 300 kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt työsuhteiseen palkkatyöhön tavallisille työpaikoille. Palkattomassa avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla heitä sen sijaan on moninkertainen määrä, noin henkilöä. Lisäksi työtoiminnassa toimintakeskuksissa työskentelee noin kehitysvammaista henkilöä. Haasteita Yhteisvastuukeräys 2008 haastoi suomalaisia pohtimaan kehitysvammaisten ihmisten paikkaa, asemaa ja mahdollisuuksia suomalaisessa työelämässä. Pohdittavaa tarjoiltiin niin tv:n minidokumentein, lehti- ja nettimainonnan keinoin kuin ulkomainoksin. Keräyksen aktiiviaikana ei juuri voinut välttyä näkemästä keräykselle kasvonsa antaneita Ida Nummelinia, Juha Saloa tai Anniina Saastamoista. Yli yritysjohtajaa pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla haastettiin kirjeitse tutkimaan yritysten tekemättömien töiden vuorta ja asenneilmastoa. Yritysjohtajille suunnatussa kirjeessä tarjottiin tietoa kehitysvammaisten henkilöiden työpanoksesta ja -halukkuudesta sekä työhönvalmentajapalvelusta. Myös kuntapäättäjiltä peräänkuulutettiin haasteviestillä linjauksia ja pää- Juha Salo oli yksi Yhteisvastuukeräykselle kasvonsa antaneista. Kuva: Panu Koski. Erikoissuunnittelija Marika Ahlstén koordinoi Kehitysvammaliiton osuutta vuoden 2008 Yhteisvastuukeräyksessä sekä keräysvaroin toteutettavaa Työtä tekijöille -projektia. töksiä tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun järjestämiseksi kehitysvammaisille kuntalaisille. Koska oli kyse kirkon järjestämästä keräyksestä, myös seurakuntapäättäjät saivat pohdittavakseen, voisiko kehitysvammaisilla henkilöillä olla seurakunnissa muukin rooli kuin kirkon diakoniatyön kohteena oleminen. Keräyksen keskeisenä sanomana oli vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien lisääminen: koska osa kehitysvammaisista suomalaisista haluaa ja kykenee palkkatyöhön, yhteiskuntamme ei enää voi olla ottamatta huomioon näitä halukkaita, heidän tarjoamaansa työpanosta ja heidän toiveitaan oman työuransa suhteen. Tämä ydinajatus istuu luontevasti niin kansainvälisten sopimusten ja linjausten, kotimaisen hallitusohjelman kuin vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymishalukkuutta ja työllistymisen esteitä ja edellytyksiä valottaneiden selvitysten sanomaan. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden asenteellinen, rakenteellinen ja käytännöllinen rajaaminen työelämän ulkopuolelle ei ole tätä päivää. Työstä palkkaa? Haluan töihin! -sloganiin kiteytyi paitsi koko Yhteisvastuukeräyksen sanoma, myös kehitysvammaisten nuorten näkemys omasta ammatillisesta tulevaisuudestaan. Keräyksen yhteydessä toteutetun, kehitysvammaisille ammatillisille opiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan opiskelijoiden toiveammatit ovat varsin realistisia ja vastaavat heidän ammatillisia opintojaan. Muut ihmiset tietävät usein asioita kehitysvammaisen henkilön puolesta. Usein nämä tietäjät kertovat, että koska raha on abstrakti asia ja siten kehitysvammaisille henkilöille vaikeasti hahmotettavissa, rahalla ei ole heille merkitystä eikä heille näin ollen tarvitse maksaa korvausta työpanoksestaan. Tietäisivätkö kehitysvammaiset ihmiset kuitenkin itse paremmin? 85 prosenttia opiskelijakyselyn vastaajista piti palkkaa tärkeänä. Voi ostaa sellaisia asioita, mitä muutkin ihmiset, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. Jos on rahaa, voi ostaa ruokaa ja vaatteita. Pystyy elämään itsenäisesti, oli toisen haave. Kysely toi selvästi esiin kehitysvammaisten nuorten kokeman ristiriidan: heille opetetaan, että oma elanto täytyy tienata, ja he ovat omaksuneet tämän ihanteen. Käytännössä moni heistä kuitenkin tietää päätyvänsä opiskelujen jälkeen palkkatyön sijaan eläkkeelle ja työkeskukseen. Määrällisiä ja laadullisia tuloksia Yhteisvastuukeräys 2008 nosti kehitysvammaiset ihmiset ja heidän työllistymistoiveensa ja -haasteensa julkisuudessa esiin elämänmyönteisellä ja ainutlaatuisen näkyvällä tavalla. Seurantatutkimukset kertovat, että yleisö piti Haluan töihin -mainoskampanjasta: sekä printti- että ulkomainonnan tutkitut huomioarvot olivat poikkeuksellisen korkeat aiempiin Yhteisvastuukeräyskampanjoihin verrattuna. Lisäksi eri mediat julkaisivat runsaasti juttuja kehitysvammaisten ihmisten työllistymiskysymyksistä. Melkoisesti suurempi määrä suomalaisia lieneekin nyt tietoisempia kehitysvammaisten ihmisten työhaluista ja -kyvyistä kuin ennen kampanjaa. Keräyskampanja on laittanut muutoksia liikkeelle myös toteuttajansa eli kirkon piirissä. Keräyksen alussa kirkkoherroille suunnattu kysely paljasti, että 10

11 26 seurakuntaa on tarjonnut työtä kehitysvammaisille henkilöille, mutta näistä vain seitsemässä seurakunnassa kehitysvammainen henkilö on ollut palkallisessa työsuhteessa. Loput ovat olleet vapaaehtoistöissä tai palkattomassa avotyötoiminnassa. Yhteisvastuukeräyksen käynnistämän keskustelun myötä useampikin seurakunta on kartoittanut tekemättömiä töitä ja löytänyt niille kehitysvammaisen tekijän palkkaa vastaan. Myös yritysjohtajille osoitetut kirjeet ovat tuottaneet tuloksia. Yhteydenottoja työnantajilta on tullut nelisenkymmentä, ja niistä parikymmentä on johtanut kehitysvammaisen henkilön työsuhteiseen työllistymiseen. Yhteyttä ottaneet työnantajat ovat siis olleet liikkeellä tosimielellä. Noin kahdenkymmenen kehitysvammaisen henkilön työllistyminen valtakunnallisen mainoskampanjan myötä saattaa ensikuulemalta kuulostaa pieneltä määrältä. Tuetun työllistymisen kenttää tuntevat kuitenkin tietävät, että parikymmentä uutta työsuhdetta muutaman kuukauden aikana on huikea määrä, kun se suhteutetaan yli kymmenen vuoden kuluessa työllistyneiden noin 300 kehitysvammaisen henkilön kokonaismäärään! Lienee myös perusteltua arvata, että keräyskampanjan sanomat hautuvat työnantajien mielissä tuottaen yhteydenottoja ja työpaikkatarjouksia vielä myöhemminkin. Yhteisvastuukeräyksen kehitysvammaisille ihmisille tuoma näkyvyys ja sen myötä syntyvät pitkän aikavälin vaikutukset lienevät koko keräyskampanjan merkittävin tulos. Konkreettisin tulos on kuitenkin keräyksen myötä Kuva: Katja Maria Nyman. Arja Salo työskentelee toimistoapulaisena Lastensuojelun Keskusteliitossa. Kuva sisältyy 12 ammattilaista -valokuvanäyttelyyn. Kuva: Katja Maria Nyman. Ari Rantanen työskentelee huoltoapulaisena VATESsäätiön Vuoden työnantaja -palkinnon saaneen Grundfos Pumput Oy:n palveluksessa. Kuva sisältyy Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen opiskelijoiden Yhteisvastuukeräyksen yhteydessä koostamaan 12 ammattilaista -valokuvanäyttelyyn. kertynyt rahamäärä. Vuoden 2008 keräyksen kokonaistuotto oli 4,7 miljoonaa euroa. Tästä summasta keräyksen edunsaajajärjestöille Kehitysvammaliitolle, Kehitysvammaisten Tukiliitolle, Nuorten Ystäville ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl:lle jaettiin yhteensä noin euroa käytettäväksi kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistämiseen. Mitä keräyksen jälkeen? Kehitysvammaisten ihmisten tuetun työllistymisen haasteita ei vaikuttavasta keräyskampanjasta huolimatta saatu aivan kokonaan ratkaistua muutaman kuukauden aikana. Keräyksen edunsaajajärjestöille jäi siis tehtävää keräysvaroin toteutettaviin hankkeisiin. Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto toteuttavat vaikuttamiseen ja tiedottamiseen keskittyvän yhteisen Työtä tekijöille -hankkeen (http:// kehitysvammaliitto.fi/koulutus/kehittamishankkeet/tyota-tekijoille.html). Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on, että nykyistä useammat kunnat järjestävät tuetun työllistymisen työhönvalmennusta kehitysvammaisille henkilöille. Hankkeessa toteutetaan koulutuskampanja, jolla tavoitellaan erityisesti kuntapäättäjiä, jotka ovat avainasemassa resursoitaessa kunnan tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelua. Lisäksi järjestetään työnantajille suunnattuja työnantaja-aamiaisia. Nuorten Ystävät käyttävät keräysvarat työhönvalmennustoiminnan ja työnantajayhteistyön vahvistamiseen Oulun seudulla. Lisäksi hankkeessa järjestetään koulutustilaisuuksia Oulun ja Lapin lääneissä. Förbundet De Utvecklingstördas Väl toimii ruotsinkielisillä alueilla kooten seudullisiin yhteistyöfoorumeihin ammatillisen erityisopetuksen, työllistymispalveluiden ja työnantajien edustajia. Jälkilöylyt Yhteisvastuukeräyksen tuoksinassa jouduttiin monta kertaa kasvotusten karun todellisuuden kanssa: sanoma kehitysvammaisten ihmisten kyvyistä ja haluista tehdä työsuhteista palkkatyötä kyseenalaistettiin kaikista voimakkaimmin kehitysvamma-alan työntekijöiden parissa. Kävi myös ilmi, että tuetun työllistymisen yli kymmenvuotisesta historiasta huolimatta kehitysvamma-alalla toimii paljon työntekijöitä, joille tuetun työllistymisen malli ja ideologia ovat yhä vieraita. Monet näkevätkin avotyötoiminnan ainoana mahdollisena kehitysvammaisille henkilöille soveltuvana toimintakeskuksen ulkopuolisen työnteon muotona. Niinpä arkipäivää ovat tilanteet, joissa kehitysvammajärjestöt ja kehitysvammaisten ihmisten oma edunvalvontajärjestö viestittävät kehitysvammaisten henkilöiden työkyvyistä ja -haluista työsuhteisen palkkatyön tekijöinä, ja samaan aikaan alan työntekijät markkinoivat työnantajille avotyötoiminnan nimissä ilmaisia työntekijöitä. Kun yksi ja sama työnantaja kuulee molemmat viestit, kummankohan vaihtoehdon hän valitsee? 11

12 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Kuva: Tähtikuva Oy/Pekka Rötkönen Kuurojen Palvelusäätiön edustajat vastaanottivat Tuetun työllistymisen pystin. Isä Mitro Tuetun työllistymisen markkinoilla. Pihlajapuiston ja Tuettu työllistyminen ry:n työntekijät yhteiskuvassa. Moon keilaamassa. Tomi opettelee työntekoa Moon -toiminnassa. Jouko puhdistamassa paistopeltejä. Moon uimahallissa. Ilo irti elämästä! Moon sulkapallon ystävä. 12

13 Ka! Moon -kirjan luovutus. Ote -projektin juhlaseminaarissa Helsingissä. Moon -nuoria leirillä Jyväskylässä. Tuetun työllistymisen pystit odottaa uutta vastaanottajaa. Moon vappujuhlilla. Tuettu työllistyminen ry:n standaareja. Hiljaisuus Moon -syysleirillä Piispalassa. Vierailu Raha-automaattiyhdistyksessä. 13

14 Jukka Vihriälä Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Avauspuheenvuoro Ka! Moon julkistamistilaisuudessa Jukka Vihriälä Ka! Moon -julkistamistilaisuudessa Lapualla. Moon-toiminnan tavoitteena on ohjata nuorta itsenäiseksi. Työn vastapainona ovat itsenäistyminen, harrastukset sekä sosiaalisten verkostojen laajentaminen. Työssäkäyntiavustajakoulutus on tärkeä osa Moon-toiminnan kehittämisessä osana tuettua työllistymistä. Raha-automaattivaroista tapahtuvan työllistymiseen tähtäävän yhdistystoiminnan avustamisen tarkastelussa on työllisyystilanteessa tapahtuneiden muutosten huomioiminen tarpeen. Heijastuvathan työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset avustuslinjauksiin ja päätöksiin. Avustusvalmistelussa yksi keskeisesti huomioitu asia on ollut työllisyyskehitys valtakunnan tasolla ja yksittäisen järjestön toiminta-alueella. Korkeimman työttömyyden aikana oli maassamme lähes työtöntä vuonna 1994, nyt työttömien määrä on alle ja pitkäaikaistyöttömienkin määrä alittaa rajan. RAY ja työvoimahallinto ovat rahoittaneet useita tuettuun työllistymiseen tähtääviä hankkeita kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tuettu työllistyminen ry haki ja sai ensimmäisen avustuksen vuonna Kyseessä oli projekti, joka nimenomaan tähtäsi vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseen vapailla työmarkkinoilla. Tämä on edelleen ajankohtainen. Kuten järjestö itse toteaa, tuoreen tutkimuksen mukaan 85% nuorista kehitysvammaisista haluaisi oikeille työpaikoille ja oikeaa palkkaa. Aihe on parhaillaan voimakkaasti esillä yhteiskunnassa. Siitä yhtenä esimerkkinä on yhteisvastuukeräys, joka on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Yhteisvastuukeräystä toteuttaa vapaaehtoista ja talkoolaista. Keräyksen tuoton avulla Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliit- 14

15 to toteuttavat yhteisen Työtä tekijöille projektin. Projektin tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ihmisten tuettua työllistymistä. Päämääränä on, että entistä useampi kunta tarjoaisi tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelua kehitysvammaisille henkilöille. Myös kehitysvammaisten henkilöiden vanhempien ja muun lähiverkoston valmiuksia tukea kehitysvammaisten henkilöiden tuettua työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan. Projekti toteutetaan Osana lakisääteistä valvontatehtävää RAY:n on seurattava tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä arvioitava avustettavan toiminnan tarpeellisuutta. Tämän toiminta-alueen projekteissa ja hankkeissa vaikeimmaksi ovat osoittautuneet mahdollisten työnantajien asenteet ja työpaikkojen löytyminen. Monet työnantajat eivät tiedä, millaisiin tukiin he olisivat oikeutettuja, miten työvalmentaja voi auttaa työtehtävän suorittamisessa ja miten työtehtäviä voisi muuttaa soveltuviksi myös vajaakuntoisille sopiviksi. RAY on tulevina vuosina edelleen mukana tämänkaltaisissa hankkeissa, sillä RAY:n uudessa avustusstrategiassa on toisen päälinjan; Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen, alle on nostettu esimerkiksi vajaakuntoisten, vaikeasti työllistyvien ja pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työllistymistä edistävät hankkeet ja toiminnot. Tuettu työllistyminen ry toteuttaa RAY:n strategian mukaista toimintaa. Projektikauden jälkeen on päädytty pysyvämpiluonteiseen rahoitukseen kun toiminnalla on ollut olemassa perusteltua tarvetta ja kysyntään muuttuneessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa. Usein tämä on tapahtunut niin, että toiminta on laajentunut ja saanut rinnalleen monimuotoisia toiminnan elementtejä. Näin myös Tuetun työllistymisen kohdalla. Yhdistyksen Moon-toiminta alkoi projektina vuonna 2003 ja muuttui kohdennetuksi toiminta-avustukseksi vuonna Toiminnan päämäärä on tukea vajaakuntoisen nuoren itsenäistä elämää sekä vahvistaa heidän sosiaalisia verkostojaan. RAY vietti vuonna 2008 toimintansa 70-vuotisjuhlavuotta. Avustuksia jaettiin järjestöille 312 miljoonaa euroa ja 109 miljoonaa euroa sotainvalidien sairaskotien käyttömenoihin sekä veteraanien kuntoutukseen. RAY, Veikkaus ja Finntoto harjoittavat yksinoikeudella rahapelitoimintaa Suomessa. Pelitoiminta elää tällä hetkellä mielenkiintoista aikaa, kun uusia yrittäjiä pyrkii toimialueelle. RAY:llekin on ehdotettu pelitarjonnan avaamista internetissä. RAY:ssä pohditaan parhaillaan peruskysymystä voiko yhdistys ylipäätään ryhtyä tarjoamaan pelejään internetjakelussa, ja jos voi, millaisin ehdoin. Millaisten juridisten, poliittisten, taloudellisten ja eettisten ehtojen vallitessa se olisi mahdollista. Tällä hetkellä voidaan todeta, että koko joukko Euroopan maita on joutunut EU:n komission toimenpiteiden kohteeksi nimenomaan sellaisten pelimuotojen osalta, joita tarjotaan internetissä RAY:n osalta on edelleen voimassa EY-tuomioistuimen päätös vuodelta 1999, jonka mukaan toimintamme täyttää yksinoikeuden oikeuttamisperusteet. Kasino- raja-automaatti ja muiden vastaavan tyyppisten pelien internetjakelun aloittamiseen liittyy lyhyellä aikavälillä koko suomalaista rahapelijärjestelmää koskeva riski. Nämä pelit ovat säätelemättömiä EUalueella. Nopeina ja mukaansatempaavina ne saattavat myös kasvattaa peliongelmia. RAY:n käsitys on, että internetjakeluun on lähes mahdotonta luoda pitävää yksinoikeutta. Internetjakelua koskevien riskien arviointi ja sen pohjalta tehtävä päätös kuuluu valtiovallalle. Yhteiskunnallinen kokonaisarviointi onkin syytä tehdä arpajaislain uudistamisen yhteydessä. Tuettu työllistyminen ry on tehnyt arvokasta työtä toista vuosikymmentä Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Merkittäviä vastuunkantajia ovat Päivi ja Esa Jukantupa. He ovat antaneet tälle työlle ilmeen, joka osoittaa, että työtä on tehty sydämellä ja että vajaakuntoisille, lähinnä kehitysvammaisille on avattu portteja yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Päivi Jukantupa on koonnut upean kirjan Ka! Moon, joka kertoo sanoin ja kuvin Tuetun työllistymisen toiminnasta. RAY:n puolesta esitän lämpimän kiitoksen hyvästä yhteistyöstä ja toivotan Tuetun työllistymisen toiminnalle mitä parhainta menestystä ja teille vastuunkantajat jaksamista ja hyvää mieltä. 15

16 Susanna Kangas Viestintäpäällikkö Ammattiopisto Luovi Alavuden erityisammattikoulu osaksi Ammattiopisto Luovia Alavuden erityisammattikoulu on ensi vuoden alusta lähtien osa Suomen suurinta ammatillista erityisoppilaitosta Ammattiopisto Luovia. Opetusministeriön kesäisen päätöksen mukaisesti valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään yksityisille koulutuksen järjestäjille ja Alavuden erityisoppilaitos yhdistyy Luoviin. Yhdistyminen näyttää kehitysvammaisten koulutuksen kannalta hyvältä asialta, koska saamme lisäresursseja koulutuksen kehittämiseen, toteaa Alavuden erityisammattikoulun johtaja, jatkossa Luovi Eteläisen aluejohtajana toimiva Tarja Mänty. Myös ohjaavat tahot ja opiskelijoiden vanhemmat ovat Tarja Männyn mukaan suhtautuneet rauhallisesti ja luottavaisin mielin tulevaan yhdistymiseen. Arki jatkuu opiskelijoilla niin kuin ennenkin. - Luoviin siirtyminen on otettu erittäin positiivisesti vastaan koko talossa. Arkeahan tämä ei muuta, mutta antaa meille paljon sellaisia suuria suuntaviivoja, joista on apua työssämme. Huolehdimme oman alueemme kehitysvammaisten koulutuksesta edelleen ja vähintään yhtä laadukkaasti, lupaa Tarja Mänty. Vuodesta 2006 saakka Alavuden erityisammattikoulua vetänyt Tarja Mänty siirtyy Luovissa Luovi Eteläisen aluejohtajaksi. Vaasa-Kuopio linjalta Helsinkiin saakka piirtyvälle Suomen puoliskolle mahtuu useampi yksikkö ja nippu toimipisteitä. Koko Suomi mukaan lukien Luovi toimii ensi vuoden alusta lähtien 27 paikkakunnalla läpi Suomen. Alavuden yksikköä vetää yksikönjohtajan ominaisuudessa jo tähänkin saakka Alavuden opetuksesta vastannut apulaisjohtaja Leena Pekkanen. Apulaisjohtaja Riitta Sissalan nimike vaihtuu toimipistejohtajaksi ja hänen johdettavanaan ovat Luovi Eteläisen toimipisteistä viisi. Kehitysvammaisten koulutustarve kasvanut Ensi vuoden alusta lähtien uudessa Luovissa opiskelee yhteensä 1460 ammatillisen peruskoulutuksen ja valmentavan opiskelijaa, joista lähes 600 opiskelijalla erityisopetuksen perusteena on lievä tai vaikea kehityksen viivästymä. Luovin johtajan Jussi Kemppaisen mukaan erityisopetuksen ja kehitysvammaisten koulutustarve onkin kasvanut eri puolilla Suomea. Luovi on kokoluokaltaan Suomen suurin kehitysvammaisten kouluttaja. Vaikka koulun nimi muuttuu, jatkuu opiskelu ja arki ennallaan. Luovin Alavuden yksikköä johtaa jatkossa Leena Pekkanen. Kuva: Valomaalarit. 16

17 Tarkoituksenamme on yhdistymisen myötä muodostaa kehitysvammaisten koulutuksen osaamiskeskus, jossa hyödynnetään kummankin oppilaitoksen osaamista ja kokemusta, kertoo Ammattiopisto Luovin johtaja Jussi Kemppainen. Kehitysvammaisten koulutusta haluttaisiin Luovissa kehittää myös aikuisten kehitysvammaisten täydennyskoulutuksen suuntaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa rahoitusmallia, joka tukisi kehitysvammaisten elinikäistä oppimista. Jo jonkin aikaa työelämässä mukana olleilla on valmiudet opiskella ihan eri tavalla ja tällä hetkellä emme pysty tarjoamaan heille mitään, koska rahoitusmalli puuttuu. Täydennyskoulutusmahdollisuuksien rakentaminen ja koulutusmallien kehittäminen olisi todella tärkeää. Tämä pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi meneillään olevassa aikuiskoulutuksen hallinnonalan uudistuksessa, painottaa Mänty. Valmista ei ole kuitenkaan ammatillisen peruskoulutuksenkaan puolella. Uudet osatutkinnot ovat kuitenkin jo askel kohti räätälöityä, tutkintotavoitteista koulutusta. Nykyinen tutkintojärjestelmä ei sovi kaikille erityisopiskelijoille. Esimerkiksi kehitysvammaisten koulutuksessa ei pyritä niinkään laaja-alaiseen osaamiseen, vaan suppeampien työtehtävien hyvään hallintaan. Jotta he voisivat kokea itsensä tasavertaisiksi muiden kanssa, pitäisi myös näihin tehtäviin kouluttautumisesta saada oikea tutkintotodistus eikä pelkkää todistusta suoritetuista opinnoista, huomauttaa Mänty. Suomi tarvitsee kaikki kädet Ammattiopisto Luovin johtaja Jussi Kemppainen korostaa Alavuden erityisammattikoulun tuovan Luoviin lisää kehitysvammaisten koulutusosaamista. Tarja Mänty jatkaa Luovi Eteläisen aluejohtajana. Kuva: Valomaalarit. Ammattiopisto Luovin esille nostama teema Suomi tarvitsee kaikki kädet katsoo vielä koulutusta pitemmälle. Erityisryhmien työelämään mukaan pääsemiseen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä työelämässä on noin 300 kehitysvammaista ja kymmenkertainen määrä odottamassa sinne pääsyä. Kaikkiaan osatyökykyisiä työnhakijoita on Tässä kohtaa tarve on kaksisuuntainen: toisaalta jokaisella ihmisellä on oikeus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen ja toisaalta työvoimapulaa kohti kulkeva yhteiskuntamme myös tarvitsee jokaisen tekevän käsiparin. Oikeat erityiskädet oikeassa paikassa on tärkeä oivallus tulevaisuuden työelämässä, toteaa Ammattiopisto Luovin johtaja Jussi Kemppainen. Työpajoilla, sosiaalisilla yrityksillä ja muilla tuetun työllistymisen muodoilla on merkittävä tehtävä osatyökykyisten työllistymisessä. Heidän työpanostaan tarvitaan kuitenkin myös avoimilla työmarkkinoilla ja sinne työllistyminen on usein hyvin vaikeaa. Työllistymisen esteitä on tutkittu ja useimpien tutkimusten mukaan suurin este on asenteissa. - Niihin me olemme kaikki omalta osaltamme syyllisiä, mutta toisaalta juuri niihin pystymme myös itse vaikuttamaan. Asenteiden muuttaminen ja ennen kaikkea todellinen muuttuminen vie aikaa, mutta työ kyllä palkitaan, arvioi Jussi Kemppainen. Osatyökykyiset rikastuttavat useimmiten työyhteisöä paitsi motivoituneella työpanoksellaan, niin myös iloisella työtä arvostavalla ja työstä nauttivalla työotteellaan. - Tasavertaisina kansalaisina heillä on oikeus tarvitsemaansa tukeen, jotta he pystyvät selviytymään opinnoistaan ja löytämään itselleen sopivan jatkopaikan elämässään, muistuttaa Kemppainen. Luovi lyhyesti 1460 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa yli 2000 aikuiskoulutukseen ja kansanopistokoulutukseen osallistujaa vuosittain yli 800 työntekijää 27 paikkakuntaa 17

18 Pertti Rajala Maakuntajohtaja Satakunnan maakunta Yksinäisyys näkymättömyys Pertti Rajala. Monissa tapauksissa kehitysvammainen on sijoitettu yksin huoneistoon tai huoneeseen ja näin integroitu paikallisyhteisöön. Seurauksena oli vammaisen fyysinen läsnäolo paikallisyhteisössä ja mahdollisuus osallistua sen vapaa-aika ja kulttuuritoimintoihin ei omilla vaan muiden ehdoilla. Tuloksena on usein ollut suuri yksinäisyys ja uusi näkymättömäksi tekeminen. Aikaisempi näkymättömäksitekeminen oli kehitysvammaisen sijoittaminen suuriin laitoksiin ulos maaseudulle kauas muista ihmisistä. Monilla paikkakunnilla on kokeiltu ryhmäasuntoja, mutta usein samanlaisin tuloksin. Asuinryhmä koki yhteisen yksinäisyyden suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, jonka ehdoilla asukkaat yrittivät elää. Nyt kun laitosten hajauttaminen toivottavasti toden teolla lähtee liikkeelle, on huolehdittava riittävistä koko elämää kattavista tukipalveluista, kulttuuri- ja vapaaajan palveluineen, etteivät uusiin ryhmäasuntoihin muuttavat kehitysvammaiset ole edelleen näkymättömiä. Marskin vorschmack ala Päde Ainekset: 1 kg karitsan jauhelihaa 1 kg vasikan jauhelihaa 2 sipulia, pienittynä pullo olutta ½ l kuohukermaa voita paistamiseen 2 purkkia anjovisfileitä (Abba) mausteet; valkopippuri ja suola Paista voissa sipuli kauniin ruskeaksi. Ripottele päälle suolaa ja sokeria (suola poistaa nesteen ja sokeri antaa värin). Laita ne uuninkestävään astiaan. Paista karitsan jauheliha, mausta ja lisää sipulin joukkoon. Paista vasikan jauheliha, lisää mausteet ja kaada paistovuokaan. Lisää anjovis ja toisen anjovispurkin liemi sekä pullo olutta. Sekoita kaikki aineet hyvin ja laita vuoka uuniin n. 200 astetta. Paista noin 1-2 tuntia välillä sekoittaen. Ota uunista, tarkista maku ja lisää ½ litraa kuohukermaa. Anna kiehahtaa. Tarjoile Puikulaperunoiden kera. Lisukkeina: punajuuri, herkkukurkku, sipuli (kuutioina) sekä smetana. 18

19 Moon-retkiä ja -tapahtumia sekä itsenäistymistä tukevia leirejä vuonna Moon jääkiekon ystävä, Jyväskylä Moon Tuetun työllistymisen markkinoilla, Jyväskylä Ka! Moon julkistamistilaisuus, Lapua Moon-vappujuhlat, Kauhava 7.5. Moon keilaaja, Ylihärmä Moon markkinointia, Kauhava Moon markkinointia, Kauhava Moon PowerParkissa, Alahärmä Moon kesän kynnyksellä, Lappajärvi 5.6. Moon markkinointia, Kauhava Moon kesämarkkinoilla, Kauhava 7.8. Moon kesäteatterissa, Seinäjoki Moon-syysleiri, Piispala, Kannonkoski Moon keilaaja, Ylihärmä Moon TYHY leiri, Kuortane/Kauhava Moon Halloween leiri, Kauhava Moon teatterin ystävä, Seinäjoki Ka! Moon leiri, Helsinki Moon pikkujoulu-leiri, Seinäjoki/Kauhava Standaarien luovutustilaisuus, Hunurjärvi 19

20 Niin paljon mahtui vuoteen tähän Miia Saikkonen Työssäkäyntiavustajana Tuettu työllistyminen ry:ssä Hei! MOON Miia ja asun Lapualla. Ammatiltani olen lähihoitaja, ja opiskeluissani olen suuntautunut kuntoutukseen. Tällä hetkellä toimin työssäkäyntiavustajana Tuettu työllistyminen ry:ssä Kauhavalla. Työnkuvani on monipuolinen, mielenkiintoinen ja omalla tavalla joskus haastavakin. Aloitin työni Kauhavalla tammikuussa Työssäkäyntiavustajana toimin työvalmentajan apuna. Toimenkuvaani kuuluu 2-8 vajaakuntoisen nuoren työssäkäyvän nuoren itsenäistymisen tukeminen ja ohjaaminen asumisharjoitteluasunnolla Etelärannassa, erilaisten liikuntatuokioiden järjestäminen ja kaikki mahdollinen avun tarjoaminen, mitä nuori tarvitsee yleisesti oman itsenäisen elämisen harjoittelussa. On ollut todella ihanaa huomata, kuinka pienistä asioista erityisnuoret ovat onnellisia ja tyytyväisiä pieniinkin asioihin, esim. yhteinen kahvi- ja rupatteluhetki, ja siitä kun heillä on töitä, josta saa omaa rahaa, ystäviä joiden kanssa pelaillaan ja ollaan yhdessä, ja asunto jossa harjoitellaan itsenäistymistä omaan elämään. Uuteen työpaikkaan Syyskuun alussa sain mielenkiintoisen tehtävän. Sain seurata ja olla ohjaamassa, kun Jouko asteli uuteen työpaikkaan, Kauhavalla toimivaan leipomo Pullapirttiin. Jouko oli ensin muutaman päivän työharjoittelussa leipomolla, johon hänet sitten otettiin töihin. Työsopimus tehtiin alustavasti neljäksi kuukaudeksi, eli tämän vuoden loppuun asti. Joukon työpäivä leipomossa alkaa joka arkiaamu kello 8.00 ja päättyy kello Työpäivän pituudeksi tulee siis kuusi tuntia. Ja ei sitten muuta kuin työvaatteiden vaihtoon ja kulkukortin leimaukseen. Siitä se työpäivä lähtee käyntiin. Joukon työnkuvaan leipomolla kuuluvat kaikenlaiset yleiset huolto- ja kunnossapitotehtävät. Leipomossa työpaikkaohjaajana Joukolla on Arvo, joka otti hänet todella mielellään työkaverikseen. Aluksi Jouko rasvaili paistopinojen renkaita, jotka eivät tahtoneet oikein kuulemma pyöriä kunnolla. Kärryjä on paljon, eli siinä oli Joukolle työsarkaa hetkeksi aikaa. Sitten on myös tavaroiden hyllyttämistä. Jotta hiivat, suolat ja sokerit löytyvät oikeilta paikoilta, Jouko hyllyttelee myös nämä omille paikoilleen. Miia Saikkonen. Tehtävä, johon johtaja Joukon oikeastaan ottikin, alkoi muutaman viikon päästä. Eli paistopeltien pesuun. Pelteihin on tarttunut uunissa todella kovaan palanut sokeri kiinni. Joukon tehtävä olikin nyt puhdistaa pellit painepesurilla. Aluksi pellit laitettiin likoon teollisuuspesualtaaseen vuorokaudeksi. Sen jälkeen Jouko veti päälleen sadeasun, kumisaappaat ja suojalasit, ja eikun painepesuri laulamaan ja niin saivat pellit taas uuden, kiiltävän pinnan. Aluksi kävin leipomossa joka päivä katsomassa Joukoa, kuinka hänellä siellä menee, mutta työt sujuivat siellä niin hienosti, että harvensin käyntejä 1-2 kertaan viikossa. On ollut mukava huomata, kuinka Jouko sulautui leipomon työporukkaan hyvin, ja hänet on otettu siellä todella mukavasti joukkoon. Jutellessani muiden työntekijöiden kanssa, eräs naistyöntekijä sanoi minulle, että tulee aina hyvälle tuulelle, kun Jouko tulee aamulla hyvillä mielin töihin ja toivottaa reippaasti hyvät huomenet. Marraskuun alussa, kun Esa sanoi minulle, että kirjoittaisin jonkun jutun lehteen itsestäni, ja mitä teen Tuettu työllistyminen ry:ssä, ajattelin, että voi ei, en saa kyllä paperille mitään! Mutta nyt kun rupesin kirjoittamaan, niin tuntuu, että voisin kirjoittaa vaikka mitä. Olisi niin paljon kerrottavaa tästä vuodesta. Otsikoksi halusinkin laittaa NIIN PAL- JON MAHTUI VUOTEEN TÄHÄN, koska tämä vuosi on ollut niin tapahtumarikas ja mennyt niin nopeasti, että hoksasin juuri, että APUA tämä vuosihan loppuu kohta. Kalenteria selaillessani kirjoitin vihkoon oikein ylös, mitä kaikkea olemmekaan MOON-toiminnassa tehneet tämän vuoden aikana. Työnteon lisäksi olemme kerinneet tehdä paljon muutakin. Muun muassa vuoden alussa helmikuussa olimme MOON-jääkiekkoleirillä Jyväskylässä. Vappuna vietimme vappujuhlia Pihlajapuiston koululla. Olemme olleet myös MOON keilaaja -leirillä Ylihärmässä Anssin Jussin Areenalla toukokuun alussa. Jäpikkää kävimme myymässä K-Supermarketin pihassa muutaman kerran toukokuun lopuilla. Keväällä vähän ennen koulun loppumista tehtiin kevätretki Huvipuisto Power Parkiin Alahärmään yhdessä Pihlajapuiston koulun oppilaiden kanssa. Heti seuraavana päivänä kävimme Lentosotakoululla avoimien ovien päivillä. Toukokuun viimeisinä päivinä olimme parin päivän MOON kesän kynnyksellä -leirillä Lappajärvellä, jossa rohkeimmat uskalsivat heittää talviturkin pois, vaikka veden lämpötila oli vasta 13 C. Kesäkuussa pelailimme Etelärannassa sulkapalloa, lenkkeilimme ja käytiinpä me mattopyykilläkin Tanjan kanssa. Niin ja olihan ne Kauhavan kesämarkkinatkin siinä kesäkuun alussa. Siellä myytiin Jäpikkää ja arpoja. Sää suosi meitä niin hyvin, että kun olimme saaneet leivät myytyä, niin uhkaavan näköinen tumma pilvi ei kerinnyt ihan kastella meitä märiksi, kun kerkesimme pois sateen alta. Syksyllä oli taas heti leiri tiedossa. Nyt suunnaattiin MOON syysleirille Piispalaan, jossa vietimme mukavan liikunnallisen viikonlopun. Pelailimme, uitiin vesiseikkailussa ja päästiinhän me kokeilemaan jousiammuntaakin. Käytiin vielä syyskuulla Anssin Jussin Areenalla keilaamassakin - onhan täällä niin huippuhyviä keilaajia, että voitais ilmoittaa jo kisoihinkin tämä porukka. TYKY-päivä oli syyskuun lopulla Kuortaneen Urheiluopistolla, jossa oli järjestetty koko päiväksi mukavaa yhdessäoloa liikunnan puitteissa. Lokakuun lopussa kävimme Halloween-aterialla Rollssissa, ja sen jälkeen menimme Pihlajapuiston koululle viettämään yhteistä Halloween-iltapäivää. Marraskuun alussa kävimme katsomassa Titanic-musiikaalia Seinäjoen kaupunginteatterissa. Nyt joulukuun alussa teimme MOON-pikkujoulumatkan junalla Seinäjoelle, jossa kävimme syömässä Pizzeria Piikissä sekä joululahjaostosilla. Työnteon/leirien ja muiden retkien lisäksi käymme joka keskiviikko Helmirannassa uimassa, sekä torstai-iltapäivät/illat olemme Pihlajapuiston koululla Tikas-koulutuksessa, liikunnassa sekä ilta vierähtää vielä kansalaisopiston entisöinnin merkeissä. Minulle tämä vuosi on ollut todella avartava ja mielenkiintoinen. Haluan kiittää tästä vuodesta kaikkia MOONporukan asiakkaita, työkavereita ja erityisesti Esaa ja Päiviä! 20

21 Sina Läubli, Sveitsi Zürich Vapaaehtoistyössä ihmisoikeusjärjestössä Intiassa Toivon saari. Sina Läubli. Vietin mahtavan vuoden Suomessa 2004/2005 toimiessani vapaaehtoistyöntekijänä Pihlajapuiston koululla ja Tuettu työllistyminen ry:ssä. En koskaan unohda Suomessa viettämääni aikaa. Viime kesänä opintojeni ollessa loppusuoralla halusin saada vastaavanlaisen kokemuksen. Tamil Nadun osavaltiosta Etelä-Intiasta löysinkin ihmisoikeusjärjestö AID INDIA:n, jossa voisin toimia kolme kuukautta vapaaehtoistyöntekijänä. Erittäin hermostuneena ja vailla odotuksia laskeuduin heinäkuussa 2008 Chennaihin, joka on Tamil Nadun osavaltion pääkaupunki ja Intian neljänneksi suurin kaupunki. Aluksi kaikki Intiassa tuntui ylivoimaiselta ja liiankin eksoottiselta. Tamilinkielinen kirjoitus näytti taiteilijan tuotokselta, kadut olivat täpötäysiä, musiikkia ja muita ääniä kuului joka puolella, ja liikenne oli kauheaa. Kaduilla näkyi lehmiä, vuohia, kissoja, koiria, sikoja ja jopa elefantteja. Vaikka olin valmistautunut hyvin, Intia näytti olevan kuin uusi maailma. Ensimmäinen projektini oli orpokoti Virudhunagarissa, pienessä kaupungissa kaukana kaoottisesta Chennaista. Lapset toivottivat minut lämpimästi tervetulleeksi, ja kotiuduinkin pian orpokotiin, jonka nimi oli Toivon saari. Orpokodissa asuu noin 100 eri ikäistä lasta. Joillakin heistä ei ole vanhempia, tai vanhemmat ovat liian köyhiä hoitamaan lapsiaan ja kustantamaan heidän koulutustaan. Nopeasti huomasin, että lapsuus Intiassa on täysin erilainen kuin Euroopassa. Lapset heräävät joka aamu viideltä, ja kävelevät 15 minuutin matkan päästäkseen aamupesulle. Lapset ovat tietoisia koulutuksen tärkeydestä. Oppilaat ovat ahkeria, ja joka päivä koulun jälkeen he opiskelevat kaksi tuntia opiskelusalissa. Koulussa ruumiillinen rankaiseminen on valitettavasti hyvin yleistä, ja näinkin opettajien kulkevan keppi mukanaan. Viikonloppuisin lapset pelasivat krikettiä, piirtelivät ja tanssivat elokuvamusiikin tahtiin. Monilla lapsilla oli tulevaisuudensuunnitelmia, ja jo nuorena monet tiesivät, mitä työtä haluaisivat tehdä aikuisena. Ihailen todella noita lapsia, koska heihin verrattuna oma lapsuuteni tuntuu olleen niin helppoa. Osan ajastani toimin AID INDIAn toimistolla hallinto- ja varainhankintatehtävissä. Työssäni sain myös mahdollisuuden tutustua moniin ihmisoikeusjärjestön tehtäviin. Intia on monipuolinen maa useiden uskontojensa (mm. hindulaisuus, islam, kristinusko), naisen aseman yhteiskunnassa, kastijärjestelmän ja monen muun asian vuoksi, joten käsiteltävää on paljon. AID INDIA haluaa auttaa luomaan yhteiskunnan, jossa jokainen sukupuolesta, iästä ja uskonnosta riippumatta olisi tasa-arvoinen. AID INDIA organisoi kylissä tukiryhmiä köyhille naisille, leskille tai kastittomille ihmisille. Ryhmä saa koulutusta ja pienen lainan aloittaakseen toiminnan kehittääk- seen hieman tuloja perheille. Ryhmissä on myös mahdollista keskustella aiheista, jotka muuten saattavat olla tabuja Intiassa. Aiheita voivat olla esimerkiksi terveys- ja perhesuunnitteluasiat. AID INDIA pyörittää myös muutamia kouluja, joissa on alhaisemmat koulumaksut, joten myös köyhimpien perheiden lapsilla on mahdollisuus koulutukseen. Eräs koulu on tarkoitettu erityisesti entisille lapsityöntekijöille. Muut projektit ovat lakineuvontaa ja ihmisten tukemista mm. adoptioasioissa, maatiloilla ja orpokodeissa sekä tukiryhmiä fyysisesti vammaisille ihmisille. Aikani Intiassa kului erittäin nopeasti, sillä siellä oli valtavasti uutta nähtävää ja opittavaa. Intia kuvataan usein uutisissa uuden maailman supervaltana, mutta olen nähnyt Intian, joka tuntuu olevan kaukana siitä. Olen myös nähnyt, että kovalla työllä suhteellisen pieni organisaatio ja työhön sitoutuneet ihmiset voivat muuttaa paljon köyhempien ihmisten elämää. Kolmen kuukauden jälkeen oli vaikea lähteä, sillä olisin mielelläni jatkanut työskentelyä monissa projekteissa. Intia on kiehtova maa, jossa olisi ollut vielä paljon tutkittavaa. Ehkäpä palaan vielä joskus. Suomentanut Pia-Maria Jokipii Sina työskentelee tällä hetkellä Malesiassa. 21

22 Pia-Maria Jokipii Tikas-kouluttaja ja -koulutusvastaava Tuettu työllistyminen ry Tikas tarkoittaa tikapuita, joita pitkin voi kiivetä askel kerrallaan tietoja viestintätekniikan maailmassa. Tikas kaikille, jotka haluavat oppia tietoja viestintätekniikkaa helpommin Tikas-koulutusmallin tavoitteena on tarjota helpompi ja yksilöllisempi tapa oppia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustaitoja. Tikas-koulutusmallia hyödynnetään mm. kehitysvammaisten, autistien, oppimisvaikeuksia omaavien, maahanmuuttajien, monikielisten ja ikäihmisten TVT-taitojen opetuksessa. Koulutusmallin mukaista opetusta voidaan järjestää oppilaitoksissa ja koulutusorganisaatioissa, joissa toimii yksi tai useampi Tikas-kouluttaja. Opetuslisenssit myöntää Kehitysvammaliitto ry:n Oppimateriaalikeskus Opike, jonka toimintaan Tikas kuuluu. TVT-taitojen opetukselle tavoitteet määrittelee Tikas-opetussuunnitelma, jossa taitotavoitteet on purettu konkreettisiksi osatavoitteiksi. Opetussuunnitelma noudattelee Opetushallituksen TVT-linjauksia ja taitotasoja. Mitä taitoja erilaiset oppijat oikeasti tarvisevat? -ajatus on toiminut punaisena lankana työstettäessä Tikas-opetussuunnitelmaa, joten se toimiikin hyvin myös kouluttajan suunnittelun työkaluna. Tikaksen aihe-alueet ovat tietokoneen käyttö, piirtäminen, tekstinkäsittely, internet, sähköposti, esitysgrafiikka, digikuvaus, kuvankäsittely ja taulukkolaskenta. Jokaisessa aihealueessa on kolme vaativuustasoa. Ensimmäisellä tasolla opitaan perustaitoja, toisella perusasioita hyödynnetään itsenäisesti, ja kolmannella perusasioita syvennetään. Kouluttaja voi myöntää todistuksen jokaisen tason suorittamisesta. Tikas-todistuksesta näkyvät täsmällisesti opiskelijan hallitsemat taidot. Moon Tikas-koulutuksessa Tuettu työllistyminen ry:ssä Tikas-koulutus on osa Moon-toimintaa. Suoritimme kouluttajakoulutuksen Vaasassa työssäkäyntiavustaja Irina Pouzanovan kanssa. Koulutukses- Pia-Maria Jokipii, vuoden 2008 Tikaskouluttaja. sa perehdyimme Tikas-koulutusmalliin ja -tuotteisiin, harjoittelimme koulutukseen soveltuvan opetusmateriaalin tuottamista sekä muita Tikas-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä taitoja. Olennainen osa koulutusta oli selkokielisen ilmaisun merkityksen ymmärtäminen ja taito soveltaa selkokieltä tieto- ja viestintätekniikan taitojen opetuksessa. Keväällä 2007 kouluttajiksi valmistuttuamme kerroimme Irinan kanssa Moon-nuorille Tikas-maailmasta Moon Tikas-koulutuksessa -leirin myötä. Leirin aikana kävimme läpi koulutusmallia ja kartoitimme nuorten TVT-taitoja. Varsinaista Tikas-koulutusta Moon-toiminnassa käynnisteltiin pikkuhiljaa loppukevään ja kesän aikana, ja syksyllä 2007 Pihlajapuiston koulun vakiintuessa koulutuspaikaksi se otettiin vakituisemmin osaksi Moon-toimintaa. Loppusyksystä alkaen sain jälleen itsekin lisää Tikas-oppia päästyäni mukaan Tikas-koulutusvastaavakoulutukseen. Koulutuksessa syvennettiin aiemmin opittuja taitoja, kuten selkokielen hallintaa ja koulutusmateriaalien laatimista, sekä opittiin mm. kouluttajuutta, verkkokoulutuksen suunnittelua ja verkko-ohjausta. Keväällä 2008 myönsin ensimmäiset todistukset innokkaille Tikas-opiskelijoille. Vuoden aikana oppimiaan taitoja Moon-nuoret saivat esitellä Tikas-todistuksistaan tietokoneen käytön, piirtämisen ja tekstinkäsittelyn alueilta. Ensi keväänä todistuksia on luvassa lisäksi ainakin internetin ja esitysgrafiikan aihealueilta. Kouluttajille järjestetään vuosittain TikasPäivitys-seminaari, jossa esitellään menneitä tapahtumia ja uusia tuulia vaihtuvan täydennyskoulutuksellisen teeman ympärillä. Lisäksi seminaarissa palkitaan vuoden Tikas-oppilas, -kouluttaja ja -koulu. Syksyn 2008 seminaarissa koin iloisen yllätyksen tullessani valituksi vuoden 2008 Tikas-kouluttajaksi. Koulutusmalli sinällään on palkitseva niin kouluttajan kuin oppilaankin kannalta, mutta toki huomionosoitus lämmitti mieltä ja antoi jälleen uutta intoa Tikas-työhön. Tikas-koulutuksessa opittavat TVTtaidot ovat jo itsessään hyödyllisiä, mutta opetusmateriaalia tehdessäni pyrin liittämään harjoituksiin ajankohtaisia, yleissivistäviä, hyödyllisiä tai muutoin Moon-nuoria kiinnostavia teemoja. Tikas-tehtävien aihepiirit ovatkin vaihdelleet Ankkalinnan väestä ja olympialaisista Moon jääkiekon ystävä -leiriin tai vaikkapa liikennemerkeistä resepteihin ja presidentteihin. Monien palveluiden käyttö ja työtehtävien suorittaminen edellyttävät nykypäivänä TVT-taitojen hallintaa. Tuettu työllistyminen ry:ssä Tikas-koulutuksen tärkeänä tavoitteena onkin tukea työllistymistä ja yhteiskuntaan integroitumista osana Moon-toimintaa. Lähteet: Tikas-opetussuunnitelma ja Materiaalipankki 22

23 Antero Haapaniemi, the member of the Four Teachers Moon Ka Moon Olen syntynyt pohjoisessa varttunut lumen keskellä kaamoksessa. Sitten sattumalta ihan sain tämän kunniakkaan koulutontun viran. Juuri tätä minä halusin tätä toivoin, tästä uneksin. Sellainen oon minä Kamoon. Mielelläni koulua edustan tänne kaikki tervetulleiksi toivotan. Joskus jää vieraalla auki monttu Kato,oikea koulutonttu. Silloin salaa partaani nykäisen ja hiljaa arvokkaasti rykäisen. Niin oikea oon minä Kamoon. Jos kuulen jonkun valhetta puhuvan tai muuten kaveriaan huijaavan, silloin korvakarvani tärisevät ja silmäni kepposen tekijän etsivät. Ei tarvitse sanoa sanaakaan kun jo totuuteen palataan. Taas tyytyväinen oon minä Kamoon. Retkille mielelläni mukaan lähden ihan jo vaihtelunkin tähden. Suoritan tarkkaa valvontaa eihän kukaan hukkaan joutua saa. Kilpailuissa huudan: Jaksaa,jaksaa kyllä tämä vaivan maksaa. Kannustuskuoron johtaja oon minä Kamoon. Eräänä päivänä itseäni nipistin, olenko unessa vieläkin, sillä näin kuvani kirjan kannessa. Toden totta,olin kuvassa. Hetkeksi ylpistyin,nenääni nostin mutta saman tien aivan nolostuin. Tosin moisesta otettu oon minä Kamoon. Nuoret mielellään kuuntelevat poppia, mutta on hyvä myös työelämään oppia. Siinä oiva apu on Tuettu työllistyminen yhteistyökumppani aivan erinomainen. Nyt Harri leipoo maukkaan viinerin, Jukka valmistaa sille suojapussin. Tässä kaikessa ilolla mukana oon minä Kamoon. Valkoinen työasu Joukonkin yllä työpaikka leipomossa,kyllä,kyllä. Kimmo taas kaupassa viihtyvän näyttää harkiten,huolella hyllyjä täyttää. Päivät kuluvat työssä ahkerassa, joskus käyvät minuakin tapaamassa. Aina kannustamassa oon minä Kamoon. Tanja pyöränsä pysäyttää iloisesti vastaantulijaa tervehtää. Minä olen työssä koululla hän kertoo, on hauska kuunnella. Minulla on asunto Etelärannalla, kaikki on siis hyvällä mallilla. Ylpeä ystävistäni oon minä Kamoon. Näin edelleenkin virassa jatkan toivottavasti vielä pitkän matkan. Ahkeruus,ystävyys ja yhteistyö lupaathan nämä ja kättä päälle lyö. Silloin aamu on aurinkoinen päivä reipas,mieli iloinen. Voi kuinka tyytyväinen oon minä Kamoon. 23

24 Raisa Venäläinen Suomi tukee vammaisten tulonhankintaa Ugandassa Monissa maissa vammaiset ihmiset ovat muodostaneet järjestöjä, jotka työskentelevät sen puolesta, että vammaiset ihmiset voisivat tuoda oman panoksensa yhteiskuntansa kehittämiseen. Suomalainen Abilis-säätiö tarjoaa tukea näille järjestöille. Abilis-säätiö edistää vammaisten tasavertaisia oikeuksia ja osallistumista. Abilis-säätiön perusti ryhmä suomalaisia vammaisaktivisteja vuonna Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa Suomen kehitysyhteistyörahoilla. Säätiö on myös saanut rahoitusta ihmisoikeusprojekteihin USA:ssa toimivalta rahastolta. Abilis rahoittaa vammaisten ihmisten ja järjestöjen hankkeita noin 60 maassa eri puolilla maailmaa. Se kohdistaa tukensa pienille järjestöille ja ruohonjuuritason ryhmille. Tuen saamisen ehtona on, että hakijaorganisaatio on vammaisjärjestö tai vammaisten lasten vanhempien organisaatio ja että hankkeen on ideoinut ja sen toteuttaa vammaiset henkilöt. Avustusten määrä vaihtelee 500 Eurosta Euroon. Noin puolet avustuksista annetaan alkupääomaksi tulonhankintaprojekteihin. Hankerahoitusta annetaan myös vammaistietoisuuden ja tiedon levittäminen sekä koulutukseen. Vuonna 2008 Abilis-säätiön toimintaa arvioitiin. Arvioinnin yhteydessä tehtiin Päiväntasaajalla Äidin ansiotuloilla rakennetaan uutta taloa evaluaatiomatka Ugandaan. Siellä Abilis on rahoittanut vammaisten ihmisten pienyritystoiminnan perustamista, koulutusta, tiedotushankkeita ja tulonhankintaa jo usean vuoden ajan. Pienyritystoiminta tarjoaa mahdollisuuden tulonhankintaan Köyhyyden vähentämisessä pienyritykset ovat tärkeitä. Ugandassa puutyöpajat, ompelupajat, internet-kahvilat ja monet muut yritykset tarjoavat vammaisille ihmisille mahdollisuuden hankkia toimeentulonsa, kun sosiaaliturvaa ei ole. Vammaisten itse pyörittämä pienyritystoiminta on toisaalta myös keino vaikuttaa vammaisten asemaan yhteisössä, kun nähdään, että myös vammaiset pystyvät tuottavaan työhön. Abilis-säätiö on rahoittanut nuorten kuurojen naisten yritystoiminnan perustamista Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Naiset ovat käyttäneet lainarahaa esimerkiksi välipalakioskin perustamiseen kuurojen koululle. Yksi lainan saajista pitää myyntikojua Kampalan bussiasemalla. Yksi jäsenistä hankki kudontakoneen ja on neulonut kymmeniä villapaitoja koulupuvuiksi. Liikevaihto näissä yrityksissä ei ole suuren suuri, mutta pienilläkin tuloilla naiset ovat parantaneet elämänlaatuaan ja osallistuneet kotinsa toimeentuloon. Maaseudulla Mupengessa vammaisten naisten järjestö hankki Abilikselta saaduilla varoilla vuohia ja porsaita. Niitä annettiin pääomaksi maatilan perustamista varten. Maatilat ovat kasvaneet ja uusien possujen ja vuohien myynnistä saaduilla tuloilla naiset ovat hankkineet muita eläimiä tai investoineet esimerkiksi kodin peltikattoon. Yhdistykseltä saadun lainan jäsenet maksavat takaisin luovuttamalla eläinten jälkeläisiä järjestön jäsenille. 24

25 Mupengessa on tuettu myös käsityötoimintaa. Nuori syrjäisellä seudulla asuvan naisen käsityöyritys sai uutta pontta ompelukoneen myötä. Nyt yhden perinteisen miesten puvun valmistamiseen ei tarvitse käyttää koko kuukautta vaan puku valmistuu kahdessa viikossa. Fort Portalissa puolestaan miinoissa vammautuneet miehet ovat perustaneet apuvälinetyöpajan, jossa kunnostetaan ja valmistetaan yksinkertaisia apuvälineitä. Tietoisuudesta toimintaan Kehitysmaiden joukossa Uganda on vammaisasioiden edelläkävijämaa. Siellä on toiminut aktiivinen vammaisten asioita edistävä ryhmä ja nyt vammaisasiat ovat osa valtion kehittämisohjelmia ja politiikkaa. Hyvien periaatteiden toteutus vaan ontuu. Evaluaatiomatkan aikana kuulimmekin useaan kertaan, että tietoisuutta on jo, mutta nyt tarvitaan konkreettista toimintaa. Eri virkamiestahot tarvitsevat käytännön ohjeita siihen miten vammaisten tarpeet ja oikeudet tulisi ottaa huomioon. Tällaiset toimintaohjeet velvottaisivat myös kaikkien kehitystyötä tekevien ja tukea antavien organisaatioiden ottamaan ne huomioon. Useat haastatellut totesivat, että tietoisuuden lisäämistä ja asennekasvatusta tulisi kohdentaa koteihin ja kyläyhteisöihin. Liian monen vammaisen ihmisen elämä on piilottelua ja yhteisön ulkopuolelle jäämistä. Vammaisen lapsen saaminen perheeseen tai vammautuminen koetaan häpeänä ja siihen saattaa liittyä perinteisiä uskomuksia noitavoimista ja jumalan rangaistuksesta. Kouluissa ei uskota vammaisen lapsen oppimisen kykyihin ja selviytymiseen. Arviointimatka Ugandaan osoitti, että ruohonjuuritasolle kohdennetun tuen vaikutukset näkyvät niin yksilön kuin yhteisön elämässä. Vammaishankkeiden kautta monet vammaiset ihmiset ovat rohkaistuneet ja tulleet yhteisön aktiivisiksi jäseniksi ja järjestötoiminnan piiriin. Yhteisöissä vammaisista on alkanut tulla täysivertaisia jäseniä. Matkalla tapasimme ylpeitä äitejä, jotka vammastaan huolimatta hoitavat kotiaan ja lapsiaan ansiotyön lisäksi. Perheen perustaminen on monen vammaisen nuoren naisen ja miehen unelma myös Ugandassa. Kehitysmaissa on pitkä perinne vammaistyöstä hyväntekeväisyytenä. Siinä missä maan oma kulttuuri on saattanut hyljeksiä vammaisia, ulkopuoliset tahot ovat tarjonneet tukeaan ja palvelujaan lähtömaan mallien mukaisesti. Myös vammaiset ovat tottunet olemaan ennemminkin avustustyön kohteena kuin aktiivisina toimijoina. Jatkossa täytyykin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että hankkeet eivät luo ja vahvista mielikuvaa hyväntekeväisyydestä. Esimerkiksi siinä missä kylän päälliköt ja media kututaan juhlistamaan vammaisille tarkoitettujen lainojen tai välineiden jakamista, yhtä suuri tai peräti suurempi tiedostus tulisi valjastaa kertomaan hankkeen tuloksista ja siitä miten vammaiset yrittäjät maksavat lainaansa takaisin. Koulutuksen tukeminen on myös tärkeää sillä kehitysmaissa vammaisilla erityisesti naisilla - on yleensä vähän, jos ollenkaan koulutusta. Yksi arvioinnin suosituksista olikin, että Abilis tukisi myös koulukohtaisia hankkeita, joilla edistetään vammaisten lasten koulunkäyntiä ja oppimista. Ruohonjuuritason hankkeilla voidaan lisätä vammaisten lasten koulutusta ja parantaa sen laatua konkreettisin tavoin. Raisa Venäläinen on itsenäinen konsultti, joka tekee projektiarvioinnin toimeksiantoja mm. Suomen Ulkoasiainministeriölle. raisa.venalainen(at)kolumbus.fi Lisätietoja Maamiinoista vammautuneet ovat perustaneet apuvälinetyöpajan 25

26 Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu Mikä minusta tulee isona? VII Tuetun työllistymisen markkinat Jyväskylässä : Järjestäjä Tuettu työllistyminen ry. Avauspuheenvuoro: Maria Kaisa Aula Jokainen meistä on aikanaan miettinyt: mitä minusta tulee isona? Jokainen vanhempi miettii oman lapsensa osalta tulevaisuuden valintoja. Myös koulua käyvällä vammaisella lapsella ja nuorella on oikeus miettiä: mitä minusta tulee isona? Mitä koulun jälkeen? Siirrynkö eläkkeelle? Vai onko minulla paikkaa työelämässä? Mistä minä voin unelmoida? Tuetussa työllistymisessä ideana on tukea, valmentaa, rohkaista erilaisia oppijoita, myös vammaisia työllistymään avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Tuetun työllistämisen ideana on löytää jokaisen yksilön, nuoren oma näköala ja parhaat mahdollisuudet sekä uusia yhteyksiä tekemättömän työn, työntekijöiden ja työnantajien välillä niin, että kaikki voivat olla tyytyväisiä. Kehitysvammaisten työllistyminen vaatii tuekseen yleensä työpaikalla annetun avun lisäksi asumisen sekä vapaa-ajan järjestelyiden ratkaisuja. Harvemman vammaisen nuoren oma tavoite on alkaa koulun jälkeen eläkeläiseksi. Vammaisen nuoren kyvyt ja taidot ovat erilaiset mutta oikein tuettuna nykyistä paljon useampi vammainen nuori voi toteuttaa omat unelmansa ja kokea olevansa osallinen yhteiskunnassa. Perimmältään tuetussa työllistymisessä on kyse asenteiden muuttamisesta. Vammaiset nuoret itse ovat innolla tulossa työelämään. Mutta esteenä ovat usein nuorta ympäröivien ammattilaisten ja asiantuntijoiden, opettajien ja sosiaalityön ammattilaisten joskus myös vanhempien ja työnantajienkin asenteet ja tulevaisuuden visiot. Ensiksi on muutettava näitä: asenteita, lisättävä erilaisuuden hyväksymistä, vahvistettava erilaisten mahdollisuuksien oivaltamista. Samalla on kyse myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja vammaisten oikeuksien sopimuksen antamien ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vammaisella nuorella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Hänellä on oikeus tulla kuulluksi. Hänellä on oikeus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Maria Kaisa Aula. Kuva: Tähtikuva Oy/Pekka Rötkönen Aikuisten velvollisuus on antaa nuorelle tähän tukea. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että erilaisten hyvinvointipalveluiden ja tuen asioissa olemme maailman kärkipäässä, olemme monesta syystäkin ylpeitä hyvinvointiyhteiskunnasta. Vammaisten koulun käynnin ja opiskelun oikeudet ovatkin meillä toteutuneet kohtalaisen hyvin. Moni vammainen saa jo ammattikoulutuksen. Mutta vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen asioissa Suomi ei kuitenkaan ole ollut kehityksen kärjessä. Vammaiset ovat työllistyneet lähinnä työkeskuksiin tai sitten ei lainkaan. Palkkatyössä vammaisia on ollut meillä hyvin vähän. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ilmapiiri, asenteet ja toimintatavat ovat olleet hiljalleen, asteittain muuttumassa, paljolti kansainvälisten esimerkkien myötä. Vammaisuuden ja työkyvyttömyyden välille ei vedetäkään enää yhtäläisyysmerkkejä. Työkeskukset ovat alkaneet muuntumaan tukemaan vammaisten ja erilaisten oppijoiden työllistymistä työpaikoille, avoimille työmarkkinoille. Juuri työvalmentajat ovat näissä malleissa avainasemassa. Myös lainsäädäntö on meillä Suomessa pienin askelin uudistunut erityisesti nuorten vammaisten osalta. Nuorille tehdään ammattikoulun jäl- 26

27 keen nyt henkilökohtaiset koulutus- ja kuntoutussuunnitelmat ja kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen sijasta 20 vuotiaaksi saakka. Eläkkeen voi jättää ns. lepäämään työelämän kokeilun ajaksi. Eurooppalaisten mallien mukaan meillekin on perustettu sosiaalisia yrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja vajaakuntoisille. Vammaisten työja toimintakeskusten lainsäädäntöä on sitäkin muutettu niin, että tehtävänä on valmentaa vammaisia avoimille työmarkkinoille ja luoda yhteyksiä työnantajiin. Sosiaalityön ammattikuva muuttuu työkeskuksissa asiakkaan ja työllistyjän osaamiseen markkinointiin, työelämän pelisääntöjen oppimiseen sekä tukeen työpaikalle. Lisäksi ammattioppilaitosten rahoitusta on uudistettu niin, että oppilaiden työllistyminen on myös oppilaitosten etu. Ammatilliset oppilaitokset ovat alkaneet ottaa käyttöön työvalmentajia tukemaan erilaisten oppijoiden väyliä työelämään. Työvalmentajan käyttäminen sinänsä soveltuu monenlaisiin erityisen tuen tarpeisiin: vammaisten nuorten ohella oppimisvaikeuksista kärsiville, erityisopetuksessa eri syistä oleville, mielenterveyskuntoutujille tai maahanmuuttajille joiden kielitaito on vajaa, päihdekuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille. Monissa kunnissa ja alueilla onkin koottu yhteen erilaisia työllistymispalveluita laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Työelämästä kokemukset ovat olleet hyviä. On sittenkin paljon töitä jotka odottavat tekijäänsä. Työpaikoilla on rutiiniluonteisia tehtäviä, jotka sopivat hyvin myös kehitysvammaiselle. Uusi teknologia mahdollistaa puolestaan liikunta ja aistivammaisten työllistymisen hyvinkin vaativiin tehtäviin. Vammaiset ovat olleet luotettavia työntekijöitä. Työ on palkinnut myös tekijäänsä eli työllistyneiden oma palaute on ollut innostunutta. Erilaisuus on avartanut myös työyhteisöjä. Vammaisuus haastaa nykyisin aika tavalla pinnalla olevia kilpailullisia ja yksilön vahvuutta korostavia arvoja sekä viestii yhteisöllisyyden ja toisista välittämisen tarpeesta. Senkin vuoksi on hyvä että kohtaamme enemmän erilaisuutta ja myös vammaisuutta työpaikalla emmekä eristä heitä omiin oloihinsa. Myös veronmaksajien kannalta uudet mallit ovat osoittautuneet hyvin kannattaviksi. Vammaisten työllisty- minen työpaikoille työvalmentajien tukemana on edullisempi ratkaisu kuin laitoskeskeiset mallit. Näyttöä tästä on jo Helsingin kaupungin sosiaalitoimesta, jossa kunnan omien palveluiden rakenneuudistus lienee Suomen mittakaavassa pisimmällä. Isot laivat kääntyvät hitaasti. Niin myös vammaisten työllistymisen palveluiden rakenteet muuttuvat hitaasti ja sitkeästi. Työvoimatoimistoissa aletaan vähin erin mieltämään asiakkaiksi myös vammaiset ja vajaakuntoiset eläkkeeseen oikeutetut ihmiset. Tekemistä tällä saralla vielä riittää. Otan esille erityisesti kolme asiaa: Ensinnäkin tuetun työllistymisen toimintamallin käytössä on vielä hyvin suuria alueellisia eroja. Vajaakuntoiset nuoret ja aikuisetkin ovat tässä suhteessa eriarvoisessa asemassa. Joissakin yksiköissä ja alueilla työvalmentajamallit on otettu laajasti käyttöön, joissakin ei vielä olla kovinkaan pitkällä. Asennemuokkausta siis tarvitaan vielä paljon ja myös konkreettista koulutusta, kuten täällä ammattiopistolla on tehty. Toiseksi työvoimatoimistojen toimintamalleissa tuetussa työllistymisessä on vielä korjaamiseen varaa. Tuki tahtoo jäädä liian lyhytkestoiseksi. Työkeskusten ja sosiaalitoimen piirissä toimivat työvalmentajat pystyvät tukemaan valmennettavaansa ja työllistyjää myös työpaikalla ja saattamaan häntä työuran alkuvaiheisssa karikkojen läpi. Työvoimatoimistojen kautta hankituissa työvalmentajapalveluissa tuki yleensä lakkaa aika pian kun henkilö on työllistynyt. Työvalmentajan palveluiden tarve ei kuitenkaan usein lopu siihen. Kolmanneksi noin 3000 vammaista ja vajaakuntoista työskentelee tätä nykyä työkeskusten ns. avotyön piirissä. He ovat voineet olla avotyössä erityisesti valtion ja kuntien työpaikoilla hyvinkin pitkiä aikoja, vuosia, jopa vuosikymmeniä. Avotyötä tulisi jatkossa käyttää lyhytaikaisempana työhön perehtymisen ja kokeilun muotona. Sitten kun työ alkaa sujua, olisi avotyö muutettava työsuhteiseksi työksi tuetun työllistymisen mallin mukaisesti. Neljänneksi on kehitettävä työllistyvän toimeentulon turvaksi entistä joustavampia malleja palkan ja sosiaaliturvan yhdistämiseen. Nykyiset mallit ovat tässä liian kankeita. Eläkkeen ja palkan yhteensovituksen mallit ovat vielä liian jäykkiä ja niiden toteutumiseksi on täytettävä monia yksityiskohtaisia ehtoja. Järjestelmien pitäisi olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Lopuksi, hyvät kuulijat, palaan kysymykseen erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä sekä erilaisista unelmista. Moni teistä on voinut lukea Harry Potteria, suosittua nuorten ja aikuistenkin kirjasarjaa. Harry Potterit kertovat tarinaa erilaisuuden hyväksymisestä. Harry Potterin kasvattivanhemmat pitävät lasta temppuineen outona. Poikkeavuuden takia he laittavat Harryn asumaan komeroon, ettei hän häiritsisi vanhempien normaalia rauhaa. Erilaisen lapsen lahjat pääsevät oikeuksiinsa kuitenkin Velhojen massa, missä Harry onkin taitoineen yksi parhaista. Poikkeavuuteen sisältyikin toisenlaista lahjakkuutta. Potter -kirjat muistuttavat tarpeesta katsella maailmaa monenlaisten silmälasien läpi ja kangistumatta normaaliuden kaavoihin. Kun otamme erilaiset ihmiset vastaan avoimesti, opimme samalla myös jotain itse. Sitä paitsi jokainen meistä taitaa olla jollain tapaa poikkeava. Toisilla erilaisuus vain näkyy päälle päin enemmän kuin toisilla. Vammaisten ja vammaisten lasten ja nuorten ongelmissa ei aina ole kyse myöskään ennakkoluuloista tai tietoisesta syrjinnästä vaan pikemminkin ympäristön välinpitämättömyydestä. Aina ei vain tulla ajatelleeksi asioita vammaisten näkökulmasta. Esimerkiksi rakentamisessa, kaavoituksessa, liikenteessä, erilaisissa palveluissa, työntekijänä ja työnantajana jokainen voi olla vaikuttaja siinä, miten erilaisten ihmisten ja myös vammaisten näkökulma huomioidaan. Erityisen paljon tukea tarvitaan silloin kun vammainen tai vajaakuntoinen nuori on siirtymässä peruskoulusta ammattikouluun tai lukioon ja aikanaan koulusta työhön. Näissä nivelvaiheissa nuori joutuu tekemään suuria valintoja, itsenäistyä, hakea omaa tulevaisuuttaan. Vammaisella ja vajaakuntoisella nuorella on omat paineensa vielä omasta erilaisuudestaan ja siitä kuinka hän tulee ympäristössään hyväksytyksi. Hän tarvitsee tukijoita ja valmentajia rohkaisemaan sekä avaamaan näköaloja tulevaisuuteen. Tänään päättyy yhden tärkeän tukijoukon eli työssäkäyntiavustajien koulutusjakso täällä ammattiopistolla. Toivotan teille onnea ja menestystä sekä intoa tärkeässä työssänne! 27

28 Kauhavan VAIHTOMÖÖPELI (06) , Kauppatie 90, KAUHAVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS PIHAKALUSTEET Palvelemme Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Puh. (06)

Arvoisat juhlavieraat!

Arvoisat juhlavieraat! Peruspalveluministeri Paula Risikko Hirvinummen palvelukodin 10-vuotisjuhla Kurikka, 10.10.2008 klo 13.00 Puhuttaessa muutokset mahdollisia Arvoisat juhlavieraat! Meillä on tänään suuri ilo saada viettää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Oikeus työhön ja ihmisarvoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala

Oikeus työhön ja ihmisarvoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala Oikeus työhön ja ihmisarvoon Maakuntajohtaja Pertti Rajala Väestöllinen huoltosuhde 1940-2060 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 0-14 vuotiaat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot