KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Peräseinäjoki

Transkriptio

1 KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Peräseinäjoki Laatinut: Johanna Hietanen sekä iso joukko kyläläisiä Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry/ Peräseinäjoen kylämatkailuhanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 1

2 Sisällys 1 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ 2 KYLÄN MATKAILUN KEHITYKSEN TAUSTAT 3 MATKAILUKYLÄNNE TEEMA TAI TEEMAT JA KOHDERYHMÄT 4 MATKAILUKYLÄN KEHITYSSUUNNITELMA 4.1 Visio ja tavoitteet 4.2 Toimenpiteet ja toiminta 4.3 Resurssit 4.4 Verkostoituminen 4.5 Resurssit 4.6 Riskit 5 YHTEENVETO 2

3 1 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ Historiaa Peräseinäjoen ensimmäiset "matkailijat" ovat olleet todennäköisesti Ylä-Satakunnan ja Hämeen eränkävijöitä, jotka tulivat jokia pitkin Peräseinäjoelle kalastamaan ja metsästämään. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden arvellaan tulleen Kyrönjokea pitkin yläjuoksulle 1500-luvulla. Väkiluku lisääntyi aluksi hitaasti ja vuonna 1750 suoritetun väestölaskennan mukaan Peräseinäjoella olikin vain 149 asukasta. Peräseinäjoki irtaantui asukkaiden lisääntyessä emäpitäjästään Ilmajoesta ja muodosti vuonna 1868 oman kunnallishallintonsa. Kun Peräseinäjoesta syntyi vuonna 1882 itsenäinen kirkkoherrakunta, tuli voimaan myös hallinnollinen jako kunnan ja seurakunnan välillä. Tämän päivän Peräseinäjoki tunnetaan terästeollisuudesta, Kalajärvestä, monipuolisesta urheilusta ja myönteisestä elämänasenteesta. Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin Alla on eritelty tietoja sekä ennen kuntaliitosta että sen jälkeen tuoreimpia tietoja. Peräseinäjoen kunta v Perustettu v Pinta-ala 445 km², jos vesipinta-alaa 14 km² Asukkaita : hlöä : 3758 hlöä Vero% 19 Sijainti: Länsi-Suomen läänissä / Etelä-Pohjanmaan eteläosassa Naapurit: Jalasjärvi, Ilmajoki, Nurmo, Alavus, Virrat ja Kihniö Etäisyydet: Seinäjoki 30 km, Vaasa 110 km, Tampere 160 km, Jyväskylä 172 km, Turku 276 km, Helsinki 330 km Elinkeinot: Työpaikat 2000 (ennakko): Alueella työssäkäyvät 2006: Alkutuotanto ,4 % Teollisuus ,3 % Jalostus ,6 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,7 % Palvelut ,6 % Maatalous, riistatalous ja metsätalous % Tuntematon ,4 % --- Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19.0,18 % Työpaikkaomavaraisuus % Työvoima Yhteensä

4 Suurimmat työnantajat (v.2004): PPTH Norden Oy (nyk. Ruukki) Kunta Eurosteel Oy Kekkilä Oy PPTH-Engineering Oy Viitalan Saha Taivalmäet Vapo Oy Haukinevan konepaja Vuonna 2008 Seinäjoen alueella (tilastossa mukana entiset Seinäjoen kaupungin & Peräseinäjoen kunnan alueet) oli yhteensä 821 kesämökkiä. Voidaan olettaa, että suuri osa mökeistä sijaitsee Peräseinäjoella, johtuen suurista vesistöalueista. Sivu- tai päätoimisia matkailuyrittäjiä kylän alueella on noin 20, jotka tarjoavat ruoka-, majoitusja/tai ohjelmapalveluita. Sen lisäksi alueella toimii useita yhdistyspohjaisia matkailun oheispalvelujen tuottajia esimerkiksi harrastajateatteri Peräseinäjoen Pennihäät ry ja Suomen Siirtolaisuusmuseon tukiyhdistys ry. Lähes kaikki matkailualan tai siihen viittaavat yritykset ja yhdistykset ovat jäsenenä Seinäjoen Matkailuyrittäjien (ent. Peräseinäjoen Matkailuyrittäjät ry) yhdistyksessä, joka hallinnoi saakka Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta. Lisätiedot yhdistyksestä ja hankkeesta löytyvät osoitteesta: 2 KYLÄN MATKAILUN KEHITYKSEN TAUSTAT Peräseinäjoella on kehitetty matkailuelinkeinoa systemaattisesti jo 1980-luvulta lähtien. Esim. Kalajärven matkailualuetta on kehitetty jatkuvasti, mistä kertovat kasvuluvut mm. yöpymistilastoissa sekä päiväkävijämäärissä. Tunnustuksena kehityksestä on Kalajärvi valittu vuoden SF-Caravan -alueeksi jo kolme kertaa. Näiden lisäksi alue on saanut myös muita palkintoja. Peräseinäjoella on useita maatilamatkailuyrityksiä sekä mökkimajoitusta. Yritykset tarjoavat majoituspalveluiden ohella myös ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluita. Yrittäjät tekevät yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä ja Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Yhdistys hoitaa yhteismarkkinointia mm. Internet -sivujensa sekä messuosallistumisten kautta. Lisäksi alueen yrittäjät ovat olleet vuosien varrella useissa maakunnallisissa matkailun kehittämishankkeissa mukana, esimerkiksi Lakeuden kutsu- ja Lakeuden helmet -hankkeissa. Matkailun nopeasta kehityksestä alueella kertoo myös matkailutulot, jotka ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Peräseinäjoen välitön matkailutulo oli 4

5 vuonna ,4 miljoonaa euroa. Alla tulovertailu vuosien 1998 ja 2008 välillä. Peräseinäjoen matkailutulovertailu miljoonaa euroa 2008 miljoonaa euroa välitön matkailutulo 1,3 (7,78 mmk) 3,4 välillinen matkailutulo 0,2 (1,24 mmk) 0,7 KOKONAISMATKAILUTULO 1,5 (9,02 mmk) 4,1 palkkatulovaikutus 0,3 (1,66 mmk) 1,2 verotulovaikutus 0,05 (0,3 mmk) 0,2 YHTEENSÄ 1,85 milj. (10,98 mmk) 5,5 milj. Keväällä 2008 Peräseinäjoki valittiin yhdeksi pilottikyläksi valtakunnalliseen kylämatkailun koordinaatiohankkeeseen. Valitsemisen jälkeen päätettiin kylälle hakea oma hanke kehitystyötä tekemään. Peräseinäjoen kylämatkailuhanke käynnistyi ja jatkuu saakka. Hankkeen aikana on verkostoiduttu paikkakunnan sisällä järjestämällä tapaamisia, työpajoja ja tapahtumia. Maakunnallisesti on menossa useita matkailuhankkeita, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Peräseinäjokelaiset ovat niittäneet mainetta ahkerina opintomatkailijoina pilottikyliin sekä kylämatkailutapaamisiin ja -seminaareihin, mikä on auttanut verkostoitumaan myös valtakunnallisesti. Yhteistyön kehittäminen sekä tuotteistaminen vaativat edelleen ponnisteluja ja niihin liittyviä työpajoja ja tapaamisia on järjestetty ja tullaan järjestämään hankkeen tiimoilta. 3 MATKAILUKYLÄN TEEMAT JA KOHDERYHMÄT Karavaanimatkailu & Kalajärvi sekä siirtolaisuus ovat selkeät teemat Peräseinäjoella. Kalajärven karavaanialue on yksi Suomen suosituimpia ja karavaanimatkailijat ovat Peräseinäjoen ehdottomasti suurin matkailijaryhmä. Teeman lisäksi karavaanarit ovat siis merkittävä kohderyhmä. Siirtolaisuudella on kylässä pitkä historia. Jo 1960-luvun lopulla peräseinäjokelaissyntyinen siirtolaisuushistorian tutkija Anna-Leena Toivonen esitti siirtolaisuusmuseon perustamista Peräseinäjoki-päivillä pitämässään puheessa. Suurjuoksija Ville Ritolan kotikunnalleen lahjoittamat olympiamitalit toimivat myös siirtolaisuuskeskittymän innoittajana. Vaiheikkaiden vuosien jälkeen Peräseinäjoen kunta palasi asiaan 1990-luvun alkupuolella ja neuvottelut alueellisen toimipisteen perustamiseksi alkoivat. Neuvottelut johtivat tulokseen syksyllä 1994 ja aluekeskus aloitti toimintansa lokakuussa Aluekeskus vastaa siirtolaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta, arkistosta sekä osittain näyttelyistä. Siirtolaisuusmuseon tukiyhdistys on toiminut vuodesta 2004 ja museo vuodesta Museon tärkeimpänä hankkeena on Maailman Raitin rakentaminen ja 5

6 toiminnan kehittäminen Kalajärvelle sekä siirtolaisuuteen liittyvien näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen. Maailman Raitille on tarkoitus rakentaa kaikki suomalaissiirtolaisten kulkemat raitit: Amerikan Raitti (Alaska, Kanada, Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka). Washingtonin osavaltiosta Centervillestä on tulossa hirsirakennus. Keskusteluja on käyty myös Argentiinan kauppiaan talon saamisesta alueelle. Ruotsin ja Euroopan Raitti. Metsäsuomalaisten mökin siirtoa Värmlandista Ruotsista järjestellään. Afrikan ja Oseanian (Australia ja Uusi-Seelanti) Raitti. Suomalaisten sokerinhakkaajien talo on rakentumassa alueelle kesään 2010 mennessä Venäjän ja Siperian Raitti. Unkurin talo Siperiasta odottaa pystytystä alueella parhaillaan. Raitti Suomeen (maahanmuutto, paluumuutto) Ilmajoelta siirretty, Amerikassa tienatuilla rahoilla rakennettu Hakalan talo toimii raittien kylätalona Maailman Raittia kehitetään nimenomaan matkailukohteena, ei museona. Karavaanareiden tapaan siirtolaisuus muodostaa myös oman kohderyhmänänsä, erityisesti kansainvälisesti ajatellen. Kaiken kaikkiaan ympäri maailmaa on noin 6 miljoonaa suomalaissukujuuria omaavia henkilöitä, pelkästään USAssa heitä on n Kohderyhmä on helppo tavoittaa mm. median (esim. siirtolaislehtien), Suomi-seurojen, instituuttien, Suomi-kotien, suurlähetystöjen & konsulaattien sekä siirtolaiskonferenssien ja -juhlien välityksellä. Alla on esitetty mitä siirtolaisuus on, ja voisi olla, Peräseinäjoella. Siirtolaisuus matkailutuotteena Peräseinäjoella 7 eri toimijaa, mm. museo, ravintola, teatteri mökki teltta caravan Puistogolf uinti kalastus tennis luontoreitit kesäteatteri jne. Majoitus Aktiviteetit Ruokapalvelut Etelä- Pohjanmaa tutkimus Eri tilat Uusi tila näyttelyt Vaihtuvat & pysyvät Näyttelyt Kalajärven virkistysalue Seinäjoki Matkailupalvelut Matkamuistot Kansainväliset suhteet Peräseinäjoen kylä Siirtolaisuusinstituutti Maailman Raitti Siirtolaisuus matkailutuotteena Tarinat Tavat & kulttuuri siirtolaismaissa Kortit, kirjat ym. Eri maiden raitit Reseptikirja Etelä- ja Pohjois-Amerikka, sis. Kanada Australia & Oseania Venäjä & Siperia Ruotsi & Eurooppa Raitti Suomeen Hakalan talo = kylätalo teatteri Tapahtumat paluumuuttajat Tehtävät/pajat jne. lapsille Musiikki ym. taide Ruoka draamaopastuk set näytelmät Seminaarit Juhlat, esim. Kiitospäivä, Halloween Luennot Markkinat 6

7 Kesän 2009 matkailijakyselyn perusteella voidaan todeta, että kylän yleisin kohderyhmä on kotimaiset perheet, jotka matkustavat pariskunnittain tai pienten lasten kanssa. He viipyvät useimmiten 2-3 yötä. Neljä yleisintä syytä valita Peräseinäjoki matkakohteeksi ovat: sijainti, hinnat, majoitus ja rauhallisuus. Loma-ajan harrastuksista tärkein on lepäily/löhöily, uiminen ja ostokset, joten suosituimmat käyntikohteetkin ovat Veljekset Keskinen & Kalajärvi. 4. MATKAILUKYLÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.1 Visio ja tavoitteet Peräseinäjoen matkailukylän visiota ja tavoitteita on määritelty sekä Aarre Kulmalan laatimassa Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n liiketoimintasuunnitelmassa vuosille että Satu Rauhalan kirjoittamassa Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen suunnitelmassa. Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n visio ja strategia on määritelty seuraavasti: Matkailijoiden yöpymisvuorokausissa ylitetään yli yöpyjän rajan, josta Kalajärven viiden tähden leirintäalueella yöpyy yli yöpyjää. Kalajärven matkailualueelle on saatu maankäyttösuunnitelma, joka mahdollistaa alueen yritystoiminnan kehittymisen. Jäsenmäärämme on noussut yli kolmeenkymmeneen, pääasiassa majoitus/mökkiyrittäjiä. Pääasiallinen asiakaskuntamme on leirintämatkailijat (caravan), perheet, ryhmät (mm. yritykset), työmatkalaiset, harrasteryhmät sekä ulkomaalaiset matkailijat. Alueellamme toimii ympärivuotinen matkailun infopiste. Markkinointi tapahtuu pääasiassa netin kautta, apuna Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy. Tarkasteltaessa tilannetta vuoden 2010 alussa, voidaan todeta, että jäsenmäärän ylittyminen on saavutettu (nyt 36 jäsentä), Seinäjoen seudun elinkeinokeskus on teettämässä Kalajärven alueen matkailun master planin ja yhdistyksen Internet -sivusto on uusittu asiakaslähtöisemmäksi. Sen sijaan yöpymisvuorokausien kasvattamisessa on edelleen työtä, samoin Kalajärven kehittämisessä viiden tähden leirintäalueeksi ja ympärivuotisen matkailun infopisteen järjestämiseksi. Peräseinäjoen kylämatkailuhankesuunnitelmassa tavoitteet on määritelty seuraavasti: Toiminnalliset tavoitteet - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista palvelujen tuottajien kesken sekä myös eri toimialojen ja yhdistysten välillä - verkostoituminen muiden pilottikylien kanssa - tuotekehityksen ja toiminnan pitkäjänteisyyden edistäminen sekä tuotteistaminen. (esim. luontomatkailu, tapahtumamatkailu, aktiviteetit ja ohjelmat ) 7

8 Määrälliset tavoitteet - matkailijamäärien ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen - uusien yhteistapahtumien kehittäminen ja ideointi ( tavoitteena hiljaiselle kaudelle 2 kpl uutta tapahtumaa) Kävijämäärätavoitteet Caravan-alue Mökki- ja maatilamajoitus Päiväkävijät Yhteensä Peräseinäjoen kylämatkailuillassa pyydettiin osallistujia kirjaamaan mielestään tärkein tavoite vuoteen Ehdottomasti eniten ehdotuksia sai yhteistyön kehittäminen: - Yritysten ja yhteisöjen vielä parempi yhteen hiileen puhaltaminen - Yhteistyö pelaisi! info toimintaan - Toimiva yhteistyö Seinäjoen kaupungin matkailusta vastaavien kanssa - Yhteistyö sujuvaa eri matkailuyrittäjien välillä - Tiiviimpää yhteistyötä yrityksien välillä Sekä kulttuurimatkailun kehittäminen: - Kulttuurimatkailua kehitetään voimakkaasti - Peräseinäjoki on laajalti tunnettu kulttuurikylä (paikallisista kulttuuriryhmistä/siirtolaisuusasioista) - Peräseinäjoen harrastajateatteri on laajasti tunnettu laadukas teatteri Muita kehitettäviä ajatuksia olivat: lisää ympärivuotisia tapahtumia, enemmän matkailualan yrityksiä, markkinoinnin parantaminen, jokivarsien siistiminen, Kalajärven alueen kehittäminen (mm. hiihtoreitit), siisti ja toimiva kokonaisuus. Yllä esitettyjen suunnitelmien ja ajatusten pohjalta Peräseinäjoen kylämatkailuvisio vuoteen 2012 voisi olla: Peräseinäjoki on vuonna 2012 tiivistä ja monialaista yhteistyötä tekevä matkailukylä, joka on laajasti tunnettu ja kulttuurisesti aktiivinen. 8

9 Edellä olevien määrällisten tavoitteiden lisäksi asetetaan seuraavat tavoitteet vuoteen 2012 mennessä: - yritysten lukumäärä: vähintään 2 uutta yritystä, jotka tukevat matkailuelinkeinoa alueella. Erityisesti tarve on yrityksiä ja yhteisöjä yhdistävälle yritykselle (esim. osuuskunta), joka voisi myydä, markkinoida ja kehittää aluetta. - tuotteet: verkostomaisia tuotteita kylästä vähintään 5, minkä lisäksi kehitetään uusia ja jo olemassa olevia tuotteita - viihtyvyys: kehitetään hankkeessa toteutettuja uusia tapahtumia edelleen ja panostetaan kylämiljööseen ja yhteisiin kokoontumistiloihin - laatu: parannetaan kylän matkailupalvelujen laatua koulutuksella sekä luomalla oma asiakaspalautejärjestelmä sekä omat laatukriteerit soveltaen olemassa olevia laatuohjelmia 4.2 Toimenpiteet ja toiminta Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen hankesuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet: I Verkostoitumisen edistäminen sekä muiden pilottikylien että sisäisten sidosryhmien kanssa - seminaarit, työpajat, opintomatkat II Tuotekehitystyön ja toimintatapojen kehittäminen eri toimijoiden välillä - tuotteistaminen III Kansainvälistyminen - selvitys kansainvälistymistä tehty opinnäytetyönä (Raija Ilmasti-Koivisto: Kylämatkailun kansainvälistymisen mahdollisuudet, case Peräseinäjoen kylä) - ulkomaan opintomatka IV Toimintaympäristöön liittyvät toimenpiteet - kylämiljöön ja matkailuympäristön kehittäminen (kyläyhdistykset ja nuorisoseurat) Kylämatkailuillassa ryhmät pohtivat vision toteuttamiseen seuraavia toimenpiteitä: - sitoutuminen, yhteinen halu -> tiedottaminen mahdollisista hyödyistä (henkinen paine) - kansainvälisyys (esim. ystävyyskaupungit, siirtolaisuus) - korkealaatuiset tuotteet ja palvelu -> koulutus - yhtenäinen varausjärjestelmä ja yhteistä mainontaa - kyläläiset tuntevat kylänsä ja arvostavat sitä -> osaavat kertoa positiivisesti kylästä - palvelukartta -> mistä saa ja mistä löytyy (esite) - yhteisellä suunnittelulla ja toteutuksella (kyläpäällikkö) - puhutaan avoimesti vaikeatkin asiat yhdessä 9

10 - kaupungin on satsattava myös Peräseinäjoen alueeseen (tiedotus! virkamiehet kylään Pjoelle!) - ympärivuotinen yhteinen infopiste - E-P:n matkailun rooli vahvemmaksi - sen tulisi panostaa Peräseinäjokeen enemmän - =pyritään toimimaan tavoitteen saavuttamiseen - aktiivinen tapahtumien järjestäminen yhteisesti, yhteinen NÄKYVYYS Toimenpiteiden aikataulusuunnitelma Kevät tuotteistamistyöpajoja, esim. segmentointi ja myyntikanavat ma sekä Palvelua sydämellä - päiväkoulutus la 10.4., hinnoittelutyöpaja ti > laadukkaat tuotteet myyntiin - talvitapahtuman toteuttaminen, Kalajärven talvielämysliikuntapäivä 7.3. sekä edellisen illan 60- luvun iltamat Sampolassa - ulkomaan opintomatka Irlantiin valtakunnallinen kylämatkailuseminaari Vuonislahdessa - opintomatkat pilottikyliin (Velkua 6.2. ja Korpikylät/Ruhtinansalmi toukokuussa) kesä hankkeen loppuraportti - asiakaspalautejärjestelmä käytössä - kylän yhteinen info toiminnassa Kalajärven alueella - Kalajärven matkailun masterplan -suunnitelma valmis syksy hankkeen 2.vaihe käynnistyy, masterplanin täytäntöönpano - kiertomatkatuotteiden kehittäminen muiden pilottikylien kanssa - työpajat, aiheena mm. tuotteiden kansainvälisille markkinoille soveltaminen - investoinnit myynnin edistämiseksi, erityisesti kansainvälistymisen hyväksi, esim. käännökset tuotekuvauksista Internet-sivuille - selvitys ystävyyskaupunkien ja siirtolaisuusjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksista matkailun kehittämisessä - yhteisen toimintamallin kehittäminen - opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin 10

11 kevät tuotteiden markkinointi ja myynti - matkanjärjestäjävierailu vierailu (valtakunnallisen hankkeen toimenpide) - opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin kesä myynnin toteutumisen seuranta syksy opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin - tapahtumien edelleen kehittäminen - loppuraportti 4.3 Resurssit Meneillään olevan hankkeen aikana on huomattu, että yhden henkilön täysipäiväinen työpanos on ratkaiseva asioiden eteenpäin viemisessä. Tammikuun kylämatkailuillassa nousi vahvasti esiin tällaisen kylä(matkailu)päällikön tarve. Lisäksi illassa listattiin myös muita resursseja: - uusia hankkeita, Johannan hankkeen jatko, teatteri-katsomon kate - valitaan vuoden Heikki / ansioitunut kyläläinen - > aktiivien olalle taputtelu - kylämatkailupäällikkö - verkostoituminen Keskisen suuntaan - koko kylä verkostoituu - infopiste mistä voi ostaa ja varata kaiken - työryhmä järjestelyissä = jaetaan vastuut -> käytännön aktiivisten toimijoiden työryhmä Peräseinäjoen kylässä on alkamassa kaksi laajempaa yhteisöinvestointihanketta, jotka molemmat tukevat kylän matkailua. Aisamäen kesäteatteri on saamassa katteen katsomon ylle ja Kihniänkylän nuorisoseurantalo Sampolaa peruskorjataan ja laajennetaan. Alle on ideoitu hankeaihioita jatkohankkeiksi. Lisäksi Liiveri avaa maaliskuussa avoimen haun elämysliikuntainvestointeihin, jolla voitaisiin uudistaa Kalajärven havaintometsän ja geologisen luontopolun kyltit. 11

12 Hankeaihioita: 1. Peräseinäjoen kylämatkailun jatkohanke - tukemaan valtakunnallisen hankkeen toimenpiteitä paikallisesti - painotus erityisesti kansainvälisyyteen - ajalle budjetti maksimissaan noin (jos rahoitus Liiveristä pelkästään tähän) 2. (Kansainvälisen) markkinoinnin ja myynnin edistämishanke - tukemaan (kansainvälistä) markkinointia ja myyntiä - esimerkiksi myyntikanavien selvittäminen, markkinointimateriaalin tuottaminen, käännöstyöt, siirtolaisuuskontaktien ja ystävyyskaupunkien yhteistyöedellytysten selvittäminen ym. asiantuntijapalvelut 3. Kalajärven alueen yritysryhmähanke - yhteisen toimintatavan ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen alueelle - konkreettisia myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, esimerkiksi yhtenäisen visuaalisen ilmeen luominen, sähköisen varausjärjestelmän luominen - ongelmana, että yhdistys ei voi olla tuen saajana yritysryhmähankkeessa (SF Caravan) 4. Yhteisötaidehanke - tavoitteena luoda taiteen keinoin matkailullisesti houkutteleva tapahtuma tai käyntikohde, esimerkiksi talvifestivaali tai ympäristötaidekohde (vrt. Hiljainen kansa Suomussalmella) 5. Koulutushanke - tavoitteena kouluttaa matkailualan yrittäjät ja yhteisöt kansainvälisyyteen sekä tuotteistamiskoulutuksella että esim. kielikursseilla - tuen saaminen edellyttää vähintään 20 x 45 min kaikille avointa koulutusta - tukea voi saada koordinaattorin palkkaan, tilavuokriin, asiantuntijapalkkioihin, mutta myös yrityskohtaista de minimis -tukea - hankkeeseen osallistuvat yritykset on nimettävä hakuvaiheessa - hallinnoijana esim. Sedu aikuiskoulutus/seamk tai JAKK Hankkeilla voisi olla yhteinen koordinaattori/hankevetäjä, yhdistäen esimerkiksi hankkeet 1 & 3 tai 1 & 2 tai 1 & 5. Hankkeen ohjausryhmä suosittaa hankeaihioiden 1 & 2 yhdistämistä, jossa sisällöllisesti painotus valituissa teemoissa, erityisesti siirtolaisuudessa. Yhteisötaidehanke puolestaan voisi toimia Seinäjoen kylien kulttuuritoiminnan koordinoinnin kehittämishankkeen 12

13 ( Tulisielut ) alahankkeena. Maakunnallisesti on käynnissä myös maaseutu- ja kulttuurimatkailun tuotekehitys- ja markkinointihanke (MaKuMa), jonka luontevana osana kylämatkailu toimii. On myös selvitettävä kylälle perustetun osuuskunnan suunnitelmien yhteensopivuus jatkohankkeiden kanssa. 4.4 Verkostoituminen Peräseinäjoen kylän keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat lähes kaikki kylässä toimivat yritykset ja yhteisöt sekä Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy sekä maakunnalliset matkailun kehittämishankkeet. Valtakunnallisesti tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii koordinaatiohanke sekä sen kautta muut pilottikylät. Hankkeen aikana on verkostoiduttu myös matkailun ja kulttuurin teemaryhmien sekä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Onnistunutta verkostoitumista on edesauttanut oma paikallinen hanke. Jatkon kannalta on tärkeää, että kylästä löytyy resursseja osallistua valtakunnallisen hankkeen toimenpiteisiin, kuten seminaareihin ja tapaamisiin eri puolilla Suomea sekä tuotteistamisen edistämiseen. Tulevaisuudessa yhteistyön kehittämistä ja yhteisen toimintamallin luomista tulisi kehittää toimivammaksi niin kylän sisällä kuin maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin, esim. yhteisten tuotteiden avulla. 4.5 Seuranta Kehittämisen tärkeänä työkaluna toimivat seurantamenetelmät ja mittarit. Visio ja tavoitteet - otsikon alla on esitelty erilaisia määrällisiä tavoitteita, joiden toteutumista on helppo seurata. Laadullisia tavoitteita mittaamaan otetaan käyttöön asiakastyytyväisyyskysely, johon viitattiin myös tammikuun kylämatkailuillassa: - kävijämäärät, seuranta -> neuvonta - kyselyt, haastattelut ->reagointi niihin ->jatkuvaan palautteeseen mahdollisuus - asiakaskyselyt kortin muodossa joka kohteeseen - arpapalkinnot, esim. majoituslahjakortti - matkailuyhdistys valvoo tavoitteiden toteuttamista ja toiminnan kehittämistä Jatkohankkeen toteutuessa seuranta toteutuu yhtenä hankkeen toimenpiteistä, muussa tapauksessa Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry vastaa asiakastyytyväisyyden seurannasta. 13

14 4.6 Riskit Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen suunnitelmassa viitattiin mahdollisiin vaikeuksiin yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden sitouttamisessa, koska kyseessä on pitkäjänteinen työ. Myös hankkeeseen osallistuvien erilaiset taustat tuovat omat haasteensa kehittämistyöhön. Ongelmat on ratkaistava heti, etteivät ongelmat kasva vyyhdiksi. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolisen asiantuntijan apua, että asia saadaan selvitettyä. Ongelmien minimoimiseksi on hankkeen alkaessa käytävä selkeästi läpi yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Vastuutahojen määritys edesauttaa toimijoiden sitoutumista. Taloudelliset riskit kehittämistyössä ovat huomattavat. Ilman taloudellista panostusta mitään merkittävää on lähes mahdotonta saada aikaan. Yhteistyötä tehtäessä taloudellisia riskejä saadaan pienennettyä, mutta hyötyjä on mahdotonta jakaa tasapuolisesti, mikä saattaa aiheuttaa kateutta ja katkeruutta. Hankerahoituksessa maksatusten pitkä käsittelyaika aiheuttaa taloudellista painetta pienille ja varattomille hankehallinnoijille. Kylämatkailuillassa riskeiksi lueteltiin seuraavat: - tarjotaan vääriä asioita väärille asiakkaille - liika korkeat tavoitteet - taloudellisia riskejä teet mitä teet, sama koskee henkisiä - toiminnan hiipuminen, esim. kulttuuriryhmät/-tarjonta - yhteistyökyvyttömyys 5 YHTEENVETO Peräseinäjoella on aktiivinen ote matkailuun ja sen kehittämiseen. Puitteita ja palveluita matkailijamäärien kasvattamiseen löytyy etenkin kesäsesongin ulkopuolella, myös sesonkiaikaan matkailijoiden viipymää olisi mahdollista pidentää aktiivisella myynnillä. Myyntiä voitaisiin parantaa, kylämatkailuillassakin voimakkaasti esiinnousseella, yhteistyön kehittämisellä. Yhteisen toimintamallin osana tulisi olla yhteisen laatutason määrittäminen sekä kansainvälisyyssuunnitelma. Näiden ratkaisemiseksi kappaleessa 4.3 on määritelty erilaisia hankeaihioita jatkosuunnittelulle. Kylämatkailuhankkeen aikana on huomattu henkilöresurssin tärkeys. Tuleekin pohtia miten jatkuva kehittäminen ja erilaiset toimenpiteet jatkuvat, mikäli kylässä ei ole omaa (hanke)vetäjää. Haaste 14

15 on rahoituksen löytäminen konkreettisiin toimenpiteisiin laadun, myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi, mille on erityinen tarve kylän toimijoilla. Kaiken kaikkiaan Peräseinäjoella on päästy hyvin alkuun matkailun kehittämistyössä, joten oikeaa suuntaa on syytä edelleen vahvistaa tulevina vuosina ja sitouttaa koko kylä kehittämiseen. Lähteet Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset v Peräseinäjoen erillisajo Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy. Kulmala, Aarre Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry. Liiketoimintasuunnitelma. Peräseinäjoen matkailijakysely. Kesä Koonti: Johanna Hietanen. Rauhala, Satu Peräseinäjoen kylämatkailu hankesuunnitelma. Matkailun taloudelliset vaikutukset Peräseinäjoen alueella ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Haaga Instituutti -säätiö. Haaga-Perho. Peräseinäjoen kylämatkailuilta Läsnä: Heikki & Tarja Ojaniemi, Airi Lepistö, Eija Saariaho, Reijo Ilomäki, Pentti Salo, Aarre Kulmala, Tellervo Lahti, Jani Manni, Hannu Ilomäki, Juha Heikkilä, Jukka Pajunen, Anna Mäki-Paavola, Johanna Hietanen (illan vetäjä)