KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Peräseinäjoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Peräseinäjoki 2010 2011"

Transkriptio

1 KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Peräseinäjoki Laatinut: Johanna Hietanen sekä iso joukko kyläläisiä Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry/ Peräseinäjoen kylämatkailuhanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. 1

2 Sisällys 1 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ 2 KYLÄN MATKAILUN KEHITYKSEN TAUSTAT 3 MATKAILUKYLÄNNE TEEMA TAI TEEMAT JA KOHDERYHMÄT 4 MATKAILUKYLÄN KEHITYSSUUNNITELMA 4.1 Visio ja tavoitteet 4.2 Toimenpiteet ja toiminta 4.3 Resurssit 4.4 Verkostoituminen 4.5 Resurssit 4.6 Riskit 5 YHTEENVETO 2

3 1 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ Historiaa Peräseinäjoen ensimmäiset "matkailijat" ovat olleet todennäköisesti Ylä-Satakunnan ja Hämeen eränkävijöitä, jotka tulivat jokia pitkin Peräseinäjoelle kalastamaan ja metsästämään. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden arvellaan tulleen Kyrönjokea pitkin yläjuoksulle 1500-luvulla. Väkiluku lisääntyi aluksi hitaasti ja vuonna 1750 suoritetun väestölaskennan mukaan Peräseinäjoella olikin vain 149 asukasta. Peräseinäjoki irtaantui asukkaiden lisääntyessä emäpitäjästään Ilmajoesta ja muodosti vuonna 1868 oman kunnallishallintonsa. Kun Peräseinäjoesta syntyi vuonna 1882 itsenäinen kirkkoherrakunta, tuli voimaan myös hallinnollinen jako kunnan ja seurakunnan välillä. Tämän päivän Peräseinäjoki tunnetaan terästeollisuudesta, Kalajärvestä, monipuolisesta urheilusta ja myönteisestä elämänasenteesta. Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin Alla on eritelty tietoja sekä ennen kuntaliitosta että sen jälkeen tuoreimpia tietoja. Peräseinäjoen kunta v Perustettu v Pinta-ala 445 km², jos vesipinta-alaa 14 km² Asukkaita : hlöä : 3758 hlöä Vero% 19 Sijainti: Länsi-Suomen läänissä / Etelä-Pohjanmaan eteläosassa Naapurit: Jalasjärvi, Ilmajoki, Nurmo, Alavus, Virrat ja Kihniö Etäisyydet: Seinäjoki 30 km, Vaasa 110 km, Tampere 160 km, Jyväskylä 172 km, Turku 276 km, Helsinki 330 km Elinkeinot: Työpaikat 2000 (ennakko): Alueella työssäkäyvät 2006: Alkutuotanto ,4 % Teollisuus ,3 % Jalostus ,6 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,7 % Palvelut ,6 % Maatalous, riistatalous ja metsätalous % Tuntematon ,4 % --- Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19.0,18 % Työpaikkaomavaraisuus % Työvoima Yhteensä

4 Suurimmat työnantajat (v.2004): PPTH Norden Oy (nyk. Ruukki) Kunta Eurosteel Oy Kekkilä Oy PPTH-Engineering Oy Viitalan Saha Taivalmäet Vapo Oy Haukinevan konepaja Vuonna 2008 Seinäjoen alueella (tilastossa mukana entiset Seinäjoen kaupungin & Peräseinäjoen kunnan alueet) oli yhteensä 821 kesämökkiä. Voidaan olettaa, että suuri osa mökeistä sijaitsee Peräseinäjoella, johtuen suurista vesistöalueista. Sivu- tai päätoimisia matkailuyrittäjiä kylän alueella on noin 20, jotka tarjoavat ruoka-, majoitusja/tai ohjelmapalveluita. Sen lisäksi alueella toimii useita yhdistyspohjaisia matkailun oheispalvelujen tuottajia esimerkiksi harrastajateatteri Peräseinäjoen Pennihäät ry ja Suomen Siirtolaisuusmuseon tukiyhdistys ry. Lähes kaikki matkailualan tai siihen viittaavat yritykset ja yhdistykset ovat jäsenenä Seinäjoen Matkailuyrittäjien (ent. Peräseinäjoen Matkailuyrittäjät ry) yhdistyksessä, joka hallinnoi saakka Peräseinäjoen kylämatkailuhanketta. Lisätiedot yhdistyksestä ja hankkeesta löytyvät osoitteesta: 2 KYLÄN MATKAILUN KEHITYKSEN TAUSTAT Peräseinäjoella on kehitetty matkailuelinkeinoa systemaattisesti jo 1980-luvulta lähtien. Esim. Kalajärven matkailualuetta on kehitetty jatkuvasti, mistä kertovat kasvuluvut mm. yöpymistilastoissa sekä päiväkävijämäärissä. Tunnustuksena kehityksestä on Kalajärvi valittu vuoden SF-Caravan -alueeksi jo kolme kertaa. Näiden lisäksi alue on saanut myös muita palkintoja. Peräseinäjoella on useita maatilamatkailuyrityksiä sekä mökkimajoitusta. Yritykset tarjoavat majoituspalveluiden ohella myös ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluita. Yrittäjät tekevät yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä ja Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Yhdistys hoitaa yhteismarkkinointia mm. Internet -sivujensa sekä messuosallistumisten kautta. Lisäksi alueen yrittäjät ovat olleet vuosien varrella useissa maakunnallisissa matkailun kehittämishankkeissa mukana, esimerkiksi Lakeuden kutsu- ja Lakeuden helmet -hankkeissa. Matkailun nopeasta kehityksestä alueella kertoo myös matkailutulot, jotka ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Peräseinäjoen välitön matkailutulo oli 4

5 vuonna ,4 miljoonaa euroa. Alla tulovertailu vuosien 1998 ja 2008 välillä. Peräseinäjoen matkailutulovertailu miljoonaa euroa 2008 miljoonaa euroa välitön matkailutulo 1,3 (7,78 mmk) 3,4 välillinen matkailutulo 0,2 (1,24 mmk) 0,7 KOKONAISMATKAILUTULO 1,5 (9,02 mmk) 4,1 palkkatulovaikutus 0,3 (1,66 mmk) 1,2 verotulovaikutus 0,05 (0,3 mmk) 0,2 YHTEENSÄ 1,85 milj. (10,98 mmk) 5,5 milj. Keväällä 2008 Peräseinäjoki valittiin yhdeksi pilottikyläksi valtakunnalliseen kylämatkailun koordinaatiohankkeeseen. Valitsemisen jälkeen päätettiin kylälle hakea oma hanke kehitystyötä tekemään. Peräseinäjoen kylämatkailuhanke käynnistyi ja jatkuu saakka. Hankkeen aikana on verkostoiduttu paikkakunnan sisällä järjestämällä tapaamisia, työpajoja ja tapahtumia. Maakunnallisesti on menossa useita matkailuhankkeita, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Peräseinäjokelaiset ovat niittäneet mainetta ahkerina opintomatkailijoina pilottikyliin sekä kylämatkailutapaamisiin ja -seminaareihin, mikä on auttanut verkostoitumaan myös valtakunnallisesti. Yhteistyön kehittäminen sekä tuotteistaminen vaativat edelleen ponnisteluja ja niihin liittyviä työpajoja ja tapaamisia on järjestetty ja tullaan järjestämään hankkeen tiimoilta. 3 MATKAILUKYLÄN TEEMAT JA KOHDERYHMÄT Karavaanimatkailu & Kalajärvi sekä siirtolaisuus ovat selkeät teemat Peräseinäjoella. Kalajärven karavaanialue on yksi Suomen suosituimpia ja karavaanimatkailijat ovat Peräseinäjoen ehdottomasti suurin matkailijaryhmä. Teeman lisäksi karavaanarit ovat siis merkittävä kohderyhmä. Siirtolaisuudella on kylässä pitkä historia. Jo 1960-luvun lopulla peräseinäjokelaissyntyinen siirtolaisuushistorian tutkija Anna-Leena Toivonen esitti siirtolaisuusmuseon perustamista Peräseinäjoki-päivillä pitämässään puheessa. Suurjuoksija Ville Ritolan kotikunnalleen lahjoittamat olympiamitalit toimivat myös siirtolaisuuskeskittymän innoittajana. Vaiheikkaiden vuosien jälkeen Peräseinäjoen kunta palasi asiaan 1990-luvun alkupuolella ja neuvottelut alueellisen toimipisteen perustamiseksi alkoivat. Neuvottelut johtivat tulokseen syksyllä 1994 ja aluekeskus aloitti toimintansa lokakuussa Aluekeskus vastaa siirtolaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta, arkistosta sekä osittain näyttelyistä. Siirtolaisuusmuseon tukiyhdistys on toiminut vuodesta 2004 ja museo vuodesta Museon tärkeimpänä hankkeena on Maailman Raitin rakentaminen ja 5

6 toiminnan kehittäminen Kalajärvelle sekä siirtolaisuuteen liittyvien näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen. Maailman Raitille on tarkoitus rakentaa kaikki suomalaissiirtolaisten kulkemat raitit: Amerikan Raitti (Alaska, Kanada, Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka). Washingtonin osavaltiosta Centervillestä on tulossa hirsirakennus. Keskusteluja on käyty myös Argentiinan kauppiaan talon saamisesta alueelle. Ruotsin ja Euroopan Raitti. Metsäsuomalaisten mökin siirtoa Värmlandista Ruotsista järjestellään. Afrikan ja Oseanian (Australia ja Uusi-Seelanti) Raitti. Suomalaisten sokerinhakkaajien talo on rakentumassa alueelle kesään 2010 mennessä Venäjän ja Siperian Raitti. Unkurin talo Siperiasta odottaa pystytystä alueella parhaillaan. Raitti Suomeen (maahanmuutto, paluumuutto) Ilmajoelta siirretty, Amerikassa tienatuilla rahoilla rakennettu Hakalan talo toimii raittien kylätalona Maailman Raittia kehitetään nimenomaan matkailukohteena, ei museona. Karavaanareiden tapaan siirtolaisuus muodostaa myös oman kohderyhmänänsä, erityisesti kansainvälisesti ajatellen. Kaiken kaikkiaan ympäri maailmaa on noin 6 miljoonaa suomalaissukujuuria omaavia henkilöitä, pelkästään USAssa heitä on n Kohderyhmä on helppo tavoittaa mm. median (esim. siirtolaislehtien), Suomi-seurojen, instituuttien, Suomi-kotien, suurlähetystöjen & konsulaattien sekä siirtolaiskonferenssien ja -juhlien välityksellä. Alla on esitetty mitä siirtolaisuus on, ja voisi olla, Peräseinäjoella. Siirtolaisuus matkailutuotteena Peräseinäjoella 7 eri toimijaa, mm. museo, ravintola, teatteri mökki teltta caravan Puistogolf uinti kalastus tennis luontoreitit kesäteatteri jne. Majoitus Aktiviteetit Ruokapalvelut Etelä- Pohjanmaa tutkimus Eri tilat Uusi tila näyttelyt Vaihtuvat & pysyvät Näyttelyt Kalajärven virkistysalue Seinäjoki Matkailupalvelut Matkamuistot Kansainväliset suhteet Peräseinäjoen kylä Siirtolaisuusinstituutti Maailman Raitti Siirtolaisuus matkailutuotteena Tarinat Tavat & kulttuuri siirtolaismaissa Kortit, kirjat ym. Eri maiden raitit Reseptikirja Etelä- ja Pohjois-Amerikka, sis. Kanada Australia & Oseania Venäjä & Siperia Ruotsi & Eurooppa Raitti Suomeen Hakalan talo = kylätalo teatteri Tapahtumat paluumuuttajat Tehtävät/pajat jne. lapsille Musiikki ym. taide Ruoka draamaopastuk set näytelmät Seminaarit Juhlat, esim. Kiitospäivä, Halloween Luennot Markkinat 6

7 Kesän 2009 matkailijakyselyn perusteella voidaan todeta, että kylän yleisin kohderyhmä on kotimaiset perheet, jotka matkustavat pariskunnittain tai pienten lasten kanssa. He viipyvät useimmiten 2-3 yötä. Neljä yleisintä syytä valita Peräseinäjoki matkakohteeksi ovat: sijainti, hinnat, majoitus ja rauhallisuus. Loma-ajan harrastuksista tärkein on lepäily/löhöily, uiminen ja ostokset, joten suosituimmat käyntikohteetkin ovat Veljekset Keskinen & Kalajärvi. 4. MATKAILUKYLÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.1 Visio ja tavoitteet Peräseinäjoen matkailukylän visiota ja tavoitteita on määritelty sekä Aarre Kulmalan laatimassa Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n liiketoimintasuunnitelmassa vuosille että Satu Rauhalan kirjoittamassa Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen suunnitelmassa. Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n visio ja strategia on määritelty seuraavasti: Matkailijoiden yöpymisvuorokausissa ylitetään yli yöpyjän rajan, josta Kalajärven viiden tähden leirintäalueella yöpyy yli yöpyjää. Kalajärven matkailualueelle on saatu maankäyttösuunnitelma, joka mahdollistaa alueen yritystoiminnan kehittymisen. Jäsenmäärämme on noussut yli kolmeenkymmeneen, pääasiassa majoitus/mökkiyrittäjiä. Pääasiallinen asiakaskuntamme on leirintämatkailijat (caravan), perheet, ryhmät (mm. yritykset), työmatkalaiset, harrasteryhmät sekä ulkomaalaiset matkailijat. Alueellamme toimii ympärivuotinen matkailun infopiste. Markkinointi tapahtuu pääasiassa netin kautta, apuna Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy. Tarkasteltaessa tilannetta vuoden 2010 alussa, voidaan todeta, että jäsenmäärän ylittyminen on saavutettu (nyt 36 jäsentä), Seinäjoen seudun elinkeinokeskus on teettämässä Kalajärven alueen matkailun master planin ja yhdistyksen Internet -sivusto on uusittu asiakaslähtöisemmäksi. Sen sijaan yöpymisvuorokausien kasvattamisessa on edelleen työtä, samoin Kalajärven kehittämisessä viiden tähden leirintäalueeksi ja ympärivuotisen matkailun infopisteen järjestämiseksi. Peräseinäjoen kylämatkailuhankesuunnitelmassa tavoitteet on määritelty seuraavasti: Toiminnalliset tavoitteet - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista palvelujen tuottajien kesken sekä myös eri toimialojen ja yhdistysten välillä - verkostoituminen muiden pilottikylien kanssa - tuotekehityksen ja toiminnan pitkäjänteisyyden edistäminen sekä tuotteistaminen. (esim. luontomatkailu, tapahtumamatkailu, aktiviteetit ja ohjelmat ) 7

8 Määrälliset tavoitteet - matkailijamäärien ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen - uusien yhteistapahtumien kehittäminen ja ideointi ( tavoitteena hiljaiselle kaudelle 2 kpl uutta tapahtumaa) Kävijämäärätavoitteet Caravan-alue Mökki- ja maatilamajoitus Päiväkävijät Yhteensä Peräseinäjoen kylämatkailuillassa pyydettiin osallistujia kirjaamaan mielestään tärkein tavoite vuoteen Ehdottomasti eniten ehdotuksia sai yhteistyön kehittäminen: - Yritysten ja yhteisöjen vielä parempi yhteen hiileen puhaltaminen - Yhteistyö pelaisi! info toimintaan - Toimiva yhteistyö Seinäjoen kaupungin matkailusta vastaavien kanssa - Yhteistyö sujuvaa eri matkailuyrittäjien välillä - Tiiviimpää yhteistyötä yrityksien välillä Sekä kulttuurimatkailun kehittäminen: - Kulttuurimatkailua kehitetään voimakkaasti - Peräseinäjoki on laajalti tunnettu kulttuurikylä (paikallisista kulttuuriryhmistä/siirtolaisuusasioista) - Peräseinäjoen harrastajateatteri on laajasti tunnettu laadukas teatteri Muita kehitettäviä ajatuksia olivat: lisää ympärivuotisia tapahtumia, enemmän matkailualan yrityksiä, markkinoinnin parantaminen, jokivarsien siistiminen, Kalajärven alueen kehittäminen (mm. hiihtoreitit), siisti ja toimiva kokonaisuus. Yllä esitettyjen suunnitelmien ja ajatusten pohjalta Peräseinäjoen kylämatkailuvisio vuoteen 2012 voisi olla: Peräseinäjoki on vuonna 2012 tiivistä ja monialaista yhteistyötä tekevä matkailukylä, joka on laajasti tunnettu ja kulttuurisesti aktiivinen. 8

9 Edellä olevien määrällisten tavoitteiden lisäksi asetetaan seuraavat tavoitteet vuoteen 2012 mennessä: - yritysten lukumäärä: vähintään 2 uutta yritystä, jotka tukevat matkailuelinkeinoa alueella. Erityisesti tarve on yrityksiä ja yhteisöjä yhdistävälle yritykselle (esim. osuuskunta), joka voisi myydä, markkinoida ja kehittää aluetta. - tuotteet: verkostomaisia tuotteita kylästä vähintään 5, minkä lisäksi kehitetään uusia ja jo olemassa olevia tuotteita - viihtyvyys: kehitetään hankkeessa toteutettuja uusia tapahtumia edelleen ja panostetaan kylämiljööseen ja yhteisiin kokoontumistiloihin - laatu: parannetaan kylän matkailupalvelujen laatua koulutuksella sekä luomalla oma asiakaspalautejärjestelmä sekä omat laatukriteerit soveltaen olemassa olevia laatuohjelmia 4.2 Toimenpiteet ja toiminta Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen hankesuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet: I Verkostoitumisen edistäminen sekä muiden pilottikylien että sisäisten sidosryhmien kanssa - seminaarit, työpajat, opintomatkat II Tuotekehitystyön ja toimintatapojen kehittäminen eri toimijoiden välillä - tuotteistaminen III Kansainvälistyminen - selvitys kansainvälistymistä tehty opinnäytetyönä (Raija Ilmasti-Koivisto: Kylämatkailun kansainvälistymisen mahdollisuudet, case Peräseinäjoen kylä) - ulkomaan opintomatka IV Toimintaympäristöön liittyvät toimenpiteet - kylämiljöön ja matkailuympäristön kehittäminen (kyläyhdistykset ja nuorisoseurat) Kylämatkailuillassa ryhmät pohtivat vision toteuttamiseen seuraavia toimenpiteitä: - sitoutuminen, yhteinen halu -> tiedottaminen mahdollisista hyödyistä (henkinen paine) - kansainvälisyys (esim. ystävyyskaupungit, siirtolaisuus) - korkealaatuiset tuotteet ja palvelu -> koulutus - yhtenäinen varausjärjestelmä ja yhteistä mainontaa - kyläläiset tuntevat kylänsä ja arvostavat sitä -> osaavat kertoa positiivisesti kylästä - palvelukartta -> mistä saa ja mistä löytyy (esite) - yhteisellä suunnittelulla ja toteutuksella (kyläpäällikkö) - puhutaan avoimesti vaikeatkin asiat yhdessä 9

10 - kaupungin on satsattava myös Peräseinäjoen alueeseen (tiedotus! virkamiehet kylään Pjoelle!) - ympärivuotinen yhteinen infopiste - E-P:n matkailun rooli vahvemmaksi - sen tulisi panostaa Peräseinäjokeen enemmän - =pyritään toimimaan tavoitteen saavuttamiseen - aktiivinen tapahtumien järjestäminen yhteisesti, yhteinen NÄKYVYYS Toimenpiteiden aikataulusuunnitelma Kevät tuotteistamistyöpajoja, esim. segmentointi ja myyntikanavat ma sekä Palvelua sydämellä - päiväkoulutus la 10.4., hinnoittelutyöpaja ti > laadukkaat tuotteet myyntiin - talvitapahtuman toteuttaminen, Kalajärven talvielämysliikuntapäivä 7.3. sekä edellisen illan 60- luvun iltamat Sampolassa - ulkomaan opintomatka Irlantiin valtakunnallinen kylämatkailuseminaari Vuonislahdessa - opintomatkat pilottikyliin (Velkua 6.2. ja Korpikylät/Ruhtinansalmi toukokuussa) kesä hankkeen loppuraportti - asiakaspalautejärjestelmä käytössä - kylän yhteinen info toiminnassa Kalajärven alueella - Kalajärven matkailun masterplan -suunnitelma valmis syksy hankkeen 2.vaihe käynnistyy, masterplanin täytäntöönpano - kiertomatkatuotteiden kehittäminen muiden pilottikylien kanssa - työpajat, aiheena mm. tuotteiden kansainvälisille markkinoille soveltaminen - investoinnit myynnin edistämiseksi, erityisesti kansainvälistymisen hyväksi, esim. käännökset tuotekuvauksista Internet-sivuille - selvitys ystävyyskaupunkien ja siirtolaisuusjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksista matkailun kehittämisessä - yhteisen toimintamallin kehittäminen - opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin 10

11 kevät tuotteiden markkinointi ja myynti - matkanjärjestäjävierailu vierailu (valtakunnallisen hankkeen toimenpide) - opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin kesä myynnin toteutumisen seuranta syksy opintomatka pilottikylään - osallistuminen valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin - tapahtumien edelleen kehittäminen - loppuraportti 4.3 Resurssit Meneillään olevan hankkeen aikana on huomattu, että yhden henkilön täysipäiväinen työpanos on ratkaiseva asioiden eteenpäin viemisessä. Tammikuun kylämatkailuillassa nousi vahvasti esiin tällaisen kylä(matkailu)päällikön tarve. Lisäksi illassa listattiin myös muita resursseja: - uusia hankkeita, Johannan hankkeen jatko, teatteri-katsomon kate - valitaan vuoden Heikki / ansioitunut kyläläinen - > aktiivien olalle taputtelu - kylämatkailupäällikkö - verkostoituminen Keskisen suuntaan - koko kylä verkostoituu - infopiste mistä voi ostaa ja varata kaiken - työryhmä järjestelyissä = jaetaan vastuut -> käytännön aktiivisten toimijoiden työryhmä Peräseinäjoen kylässä on alkamassa kaksi laajempaa yhteisöinvestointihanketta, jotka molemmat tukevat kylän matkailua. Aisamäen kesäteatteri on saamassa katteen katsomon ylle ja Kihniänkylän nuorisoseurantalo Sampolaa peruskorjataan ja laajennetaan. Alle on ideoitu hankeaihioita jatkohankkeiksi. Lisäksi Liiveri avaa maaliskuussa avoimen haun elämysliikuntainvestointeihin, jolla voitaisiin uudistaa Kalajärven havaintometsän ja geologisen luontopolun kyltit. 11

12 Hankeaihioita: 1. Peräseinäjoen kylämatkailun jatkohanke - tukemaan valtakunnallisen hankkeen toimenpiteitä paikallisesti - painotus erityisesti kansainvälisyyteen - ajalle budjetti maksimissaan noin (jos rahoitus Liiveristä pelkästään tähän) 2. (Kansainvälisen) markkinoinnin ja myynnin edistämishanke - tukemaan (kansainvälistä) markkinointia ja myyntiä - esimerkiksi myyntikanavien selvittäminen, markkinointimateriaalin tuottaminen, käännöstyöt, siirtolaisuuskontaktien ja ystävyyskaupunkien yhteistyöedellytysten selvittäminen ym. asiantuntijapalvelut 3. Kalajärven alueen yritysryhmähanke - yhteisen toimintatavan ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen alueelle - konkreettisia myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, esimerkiksi yhtenäisen visuaalisen ilmeen luominen, sähköisen varausjärjestelmän luominen - ongelmana, että yhdistys ei voi olla tuen saajana yritysryhmähankkeessa (SF Caravan) 4. Yhteisötaidehanke - tavoitteena luoda taiteen keinoin matkailullisesti houkutteleva tapahtuma tai käyntikohde, esimerkiksi talvifestivaali tai ympäristötaidekohde (vrt. Hiljainen kansa Suomussalmella) 5. Koulutushanke - tavoitteena kouluttaa matkailualan yrittäjät ja yhteisöt kansainvälisyyteen sekä tuotteistamiskoulutuksella että esim. kielikursseilla - tuen saaminen edellyttää vähintään 20 x 45 min kaikille avointa koulutusta - tukea voi saada koordinaattorin palkkaan, tilavuokriin, asiantuntijapalkkioihin, mutta myös yrityskohtaista de minimis -tukea - hankkeeseen osallistuvat yritykset on nimettävä hakuvaiheessa - hallinnoijana esim. Sedu aikuiskoulutus/seamk tai JAKK Hankkeilla voisi olla yhteinen koordinaattori/hankevetäjä, yhdistäen esimerkiksi hankkeet 1 & 3 tai 1 & 2 tai 1 & 5. Hankkeen ohjausryhmä suosittaa hankeaihioiden 1 & 2 yhdistämistä, jossa sisällöllisesti painotus valituissa teemoissa, erityisesti siirtolaisuudessa. Yhteisötaidehanke puolestaan voisi toimia Seinäjoen kylien kulttuuritoiminnan koordinoinnin kehittämishankkeen 12

13 ( Tulisielut ) alahankkeena. Maakunnallisesti on käynnissä myös maaseutu- ja kulttuurimatkailun tuotekehitys- ja markkinointihanke (MaKuMa), jonka luontevana osana kylämatkailu toimii. On myös selvitettävä kylälle perustetun osuuskunnan suunnitelmien yhteensopivuus jatkohankkeiden kanssa. 4.4 Verkostoituminen Peräseinäjoen kylän keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat lähes kaikki kylässä toimivat yritykset ja yhteisöt sekä Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy sekä maakunnalliset matkailun kehittämishankkeet. Valtakunnallisesti tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii koordinaatiohanke sekä sen kautta muut pilottikylät. Hankkeen aikana on verkostoiduttu myös matkailun ja kulttuurin teemaryhmien sekä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Onnistunutta verkostoitumista on edesauttanut oma paikallinen hanke. Jatkon kannalta on tärkeää, että kylästä löytyy resursseja osallistua valtakunnallisen hankkeen toimenpiteisiin, kuten seminaareihin ja tapaamisiin eri puolilla Suomea sekä tuotteistamisen edistämiseen. Tulevaisuudessa yhteistyön kehittämistä ja yhteisen toimintamallin luomista tulisi kehittää toimivammaksi niin kylän sisällä kuin maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin, esim. yhteisten tuotteiden avulla. 4.5 Seuranta Kehittämisen tärkeänä työkaluna toimivat seurantamenetelmät ja mittarit. Visio ja tavoitteet - otsikon alla on esitelty erilaisia määrällisiä tavoitteita, joiden toteutumista on helppo seurata. Laadullisia tavoitteita mittaamaan otetaan käyttöön asiakastyytyväisyyskysely, johon viitattiin myös tammikuun kylämatkailuillassa: - kävijämäärät, seuranta -> neuvonta - kyselyt, haastattelut ->reagointi niihin ->jatkuvaan palautteeseen mahdollisuus - asiakaskyselyt kortin muodossa joka kohteeseen - arpapalkinnot, esim. majoituslahjakortti - matkailuyhdistys valvoo tavoitteiden toteuttamista ja toiminnan kehittämistä Jatkohankkeen toteutuessa seuranta toteutuu yhtenä hankkeen toimenpiteistä, muussa tapauksessa Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry vastaa asiakastyytyväisyyden seurannasta. 13

14 4.6 Riskit Peräseinäjoen kylämatkailuhankkeen suunnitelmassa viitattiin mahdollisiin vaikeuksiin yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden sitouttamisessa, koska kyseessä on pitkäjänteinen työ. Myös hankkeeseen osallistuvien erilaiset taustat tuovat omat haasteensa kehittämistyöhön. Ongelmat on ratkaistava heti, etteivät ongelmat kasva vyyhdiksi. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolisen asiantuntijan apua, että asia saadaan selvitettyä. Ongelmien minimoimiseksi on hankkeen alkaessa käytävä selkeästi läpi yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Vastuutahojen määritys edesauttaa toimijoiden sitoutumista. Taloudelliset riskit kehittämistyössä ovat huomattavat. Ilman taloudellista panostusta mitään merkittävää on lähes mahdotonta saada aikaan. Yhteistyötä tehtäessä taloudellisia riskejä saadaan pienennettyä, mutta hyötyjä on mahdotonta jakaa tasapuolisesti, mikä saattaa aiheuttaa kateutta ja katkeruutta. Hankerahoituksessa maksatusten pitkä käsittelyaika aiheuttaa taloudellista painetta pienille ja varattomille hankehallinnoijille. Kylämatkailuillassa riskeiksi lueteltiin seuraavat: - tarjotaan vääriä asioita väärille asiakkaille - liika korkeat tavoitteet - taloudellisia riskejä teet mitä teet, sama koskee henkisiä - toiminnan hiipuminen, esim. kulttuuriryhmät/-tarjonta - yhteistyökyvyttömyys 5 YHTEENVETO Peräseinäjoella on aktiivinen ote matkailuun ja sen kehittämiseen. Puitteita ja palveluita matkailijamäärien kasvattamiseen löytyy etenkin kesäsesongin ulkopuolella, myös sesonkiaikaan matkailijoiden viipymää olisi mahdollista pidentää aktiivisella myynnillä. Myyntiä voitaisiin parantaa, kylämatkailuillassakin voimakkaasti esiinnousseella, yhteistyön kehittämisellä. Yhteisen toimintamallin osana tulisi olla yhteisen laatutason määrittäminen sekä kansainvälisyyssuunnitelma. Näiden ratkaisemiseksi kappaleessa 4.3 on määritelty erilaisia hankeaihioita jatkosuunnittelulle. Kylämatkailuhankkeen aikana on huomattu henkilöresurssin tärkeys. Tuleekin pohtia miten jatkuva kehittäminen ja erilaiset toimenpiteet jatkuvat, mikäli kylässä ei ole omaa (hanke)vetäjää. Haaste 14

15 on rahoituksen löytäminen konkreettisiin toimenpiteisiin laadun, myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi, mille on erityinen tarve kylän toimijoilla. Kaiken kaikkiaan Peräseinäjoella on päästy hyvin alkuun matkailun kehittämistyössä, joten oikeaa suuntaa on syytä edelleen vahvistaa tulevina vuosina ja sitouttaa koko kylä kehittämiseen. Lähteet Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset v Peräseinäjoen erillisajo Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy. Kulmala, Aarre Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry. Liiketoimintasuunnitelma. Peräseinäjoen matkailijakysely. Kesä Koonti: Johanna Hietanen. Rauhala, Satu Peräseinäjoen kylämatkailu hankesuunnitelma. Matkailun taloudelliset vaikutukset Peräseinäjoen alueella ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Haaga Instituutti -säätiö. Haaga-Perho. Peräseinäjoen kylämatkailuilta Läsnä: Heikki & Tarja Ojaniemi, Airi Lepistö, Eija Saariaho, Reijo Ilomäki, Pentti Salo, Aarre Kulmala, Tellervo Lahti, Jani Manni, Hannu Ilomäki, Juha Heikkilä, Jukka Pajunen, Anna Mäki-Paavola, Johanna Hietanen (illan vetäjä)

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Summat tuhansina euroina YK- SITYI- NEN HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Summat tuhansina euroina YK- SITYI- NEN HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA Kehittämisyhdistys- Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA HAKIJA TOIMINTALINJA,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Lähtökohta No Ordinary Projects

Lähtökohta No Ordinary Projects Ennakointi ja tuotekehitys TKI-toiminnan arjessa Sanna Kyyrä, projektipäällikkö, MTI Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hanke Teija Tekoniemi-Selkälä, lehtori, MTI Matkailukoulutuksen verkostopäivät

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot