Peräseinäjoen kylämatkailuhanke. Vuosiraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peräseinäjoen kylämatkailuhanke. Vuosiraportti 2009"

Transkriptio

1 Peräseinäjoen kylämatkailuhanke Hankenumero 1914 Vuosiraportti 2009 Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry Johanna Hietanen 1

2 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hanketta hallinnoi Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, joka on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Hanke on osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta, jota koordinoi Lomalaidun ry. Mukana 12 pilottikylää, joista Peräseinäjoki on ainoa pohjalaiskylä. Hanke on kestoltaan 1v 9kk. Hanke alkoi ja päättyy Projektipäällikkö aloitti Hanke toimii koordinoivana hankkeena, jonka tavoitteena on: - tuotekehityksen edistäminen sekä tuotteistaminen - verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen paikallisesti ja valtakunnallisesti - kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen alueella, kansainvälistymisen mahdollisuudet selvitetään - lisäksi tavoitteena on säilyttää kylä vireänä ja elinvoimaisena, joka tarjoaa asukkaille toimivan ja aktiivisen asuinympäristön (uudet tapahtumat ym.) Hanke ei itsessään tee toimenpiteitä, vaan koordinoi, aktivoi ja innostaa asukkaita sekä alueen yrityksiä. Julkinen rahoitus 80 % ( ), josta EU-rahoituksen osuus on 45 % ( ). Yksityinen rahoitus 20 % ( ). 2. HANKKEEN TAVOITTEET 2.a Ylemmän tason tavoitteet Valtakunnallisessa matkailustrategiassa Peräseinäjoen alueen matkailun kehittäminen liittyy keskeisesti maaseutumatkailun osalta toteutettavaan matkailukylien kehittämisohjelmaan, jota koordinoitiin kansallisesti vuoden 2009 alussa maaseutumatkailun teemaryhmän toimesta. Maaliskuussa 2009 Lomalaidun ry palkkasi hallinnoimansa Kylämatkailun koordinaatiohankkeen projektipäälliköksi peräseinäjokelaistaustaisen Susanna Kulmalan. Ohjelmaan hakeneita kyliä oli kaiken kaikkiaan 48, joista kaksivaiheisen hakuprosessin jälkeen pääsi mukaan 12 pilottikylää. Peräseinäjoki on ainoa pohjalaiskylä. (www.lomalaidun.fi/kylamatkailu) Valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteena ovat mm. - kylän erityispiirteisiin pohjautuvan teeman vahvistaminen, tuotteistaminen ja markkinoille saaminen (erityisesti kansainväliset markkinat) - jatkuvan kehittämisen mallin luominen pilottikylien kautta - toimijoiden sitouttaminen ja vastuuttaminen verkostomaiseen yhteistyöhön, ammattimaisen osaamisen lisääminen sekä laadukkaiden tuotteiden toteutus Pilottikyläksi pääseminen vaati olemassa olevan matkailun perusosaamisen lisäksi elinkeinon pitkäjänteistä 2

3 kehittämistä myös tulevaisuudessa. Pilottikyläksi pääsyn jälkeen Peräseinäjoella todettiin, että kansallisen ohjelman tueksi on syytä käynnistä oma alueellinen hanke. Paikallisen hankkeen avulla saavutetaan paremmin pilottikylän kehittämiseen kohdistuvat odotukset. Vuoden 2009 aikana osoittautui, että paikallisen hankkeen turvin Peräseinäjoki toimi pilottikylistä aktiivisimpien joukossa. Maakunnallisella tasolla Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa on valittu kuusi matkailukeskittymää, joihin kehittämistoimenpiteitä tulee uudella ohjelmakaudella ( ) suunnata. Peräseinäjoella sijaitseva Kalajärven matkailukeskittymä on yksi näistä kuudesta maakunnan strategisesta kohteesta. Myös teemapohjaisten tuotteiden kehittäminen, joka on sekä maakunnan että valtakunnallisen matkailustrategian painopistealueena, on yhdistetty Peräseinäjoen kehittämiseen. Peräseinäjoella kehitettävät teemat ovat lähinnä maaseutu-, kulttuuri- sekä tapahtumamatkailu. 2. b Hankkeen tavoitteet Paikallinen hanke toimii koordinoivana hankkeena, jonka tavoitteena on tuotekehityksen edistäminen, verkostoituminen sekä kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen alueella. Lisäksi tavoitteena on säilyttää kylä vireänä ja elinvoimaisena, joka tarjoaa asukkaille toimivan ja aktiivisen asuinympäristön. Hanke ei itsessään tee toimenpiteitä, vaan koordinoi, aktivoi ja innostaa asukkaita sekä alueen yrityksiä. Satu Rauhalan kirjoittamaan hankesuunnitelmaan on kirjattu seuraavat toiminnalliset tavoitteet: - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista palvelujen tuottajien kesken sekä myös eri toimialojen ja yhdistysten välillä -verkostoituminen muiden pilottikylien kanssa -tuotekehityksen ja toiminnan pitkäjänteisyyden edistäminen sekä tuotteistaminen (esim. luontomatkailu, tapahtumamatkailu, aktiviteetit ja ohjelmat ) Määrälliset tavoitteet -matkailijamäärien ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen - uusien yhteistapahtumien kehittämisessä ja ideoinnissa avustaminen (tavoitteena hiljaiselle kaudelle 2 kpl uutta tapahtumaa) 3

4 Kävijämäärätavoitteet Caravan-alue Mökki- ja maatilamajoitus Päiväkävijät Yhteensä HANKKEEN TOTEUTUS 3.a Toimenpiteet ja aikataulu Vuosi 2009 hankesuunnitelman mukaan: tammikuu helmi-elokuu Syys-joulukuu Hanketyöntekijän palkkaaminen Vastuutahojen täsmennys eri toimenpiteisiin Tuotetyöpajoja ja verkostoitumista Hankevetäjä kutsuu toimijat koolle ja/tai kiertää toimijat Opintomatka toiseen pilottikylään/kotimaan opintomatka Tarkemman aikataulutuksen ja toimintasuunnitelman laatiminen Tuotetyöpajoja Verkostoitumisen edistämistä Toimenpiteiden toteutusten aloittaminen Siistein kylämiljöö -kilpailun koordinointi Osallistuminen kansalliseen yhteisseminaariin tai/ja ulkomaan opintomatkaan Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Kansallisiin yhteistoimenpiteisiin osallistuminen Pilottikylävierailu / kotimaan opintomatka Toritoiminnan kehittäminen I Verkostoitumisen edistäminen sekä muiden pilottikylien että sisäisten sidosryhmien kanssa Kylän sisällä järjestettiin vuoden aikana useita erilaisia tapaamisia ja työpajoja, joiden avulla verkostoitumista lisättiin. Projektipäällikkö aloitti työnsä tutustumalla kaikkiin Seinäjoen Matkailuyrittäjien jäsenyrityksiin ja -yhdistyksiin. Maaliskuussa pidettiin kaikille avoin kylämatkailuilta Kalajärvellä 4

5 yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori Arja Kortesluoman sekä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n Satu Keski-Valkaman kanssa. Illassa päätettiin kylän teemat, joita lähdettiin työstämään projektipäällikön johdolla työpajoissa ja tapaamisissa. Syksyllä järjestettiin Peräseinäjoen ensimmäinen järjestöfoorumi yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimien sekä Alueellinen kulttuuripalvelutuotanto-projektin kanssa. Ulkopuolisen asiantuntijan vetämiä työpajoja järjestettiin kaksi. Syyskuussa Heli Saaren vetämä Matkailutuotteen hinnoittelutyöpaja sekä marraskuussa Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten Asta Asunmaan vetämä Peräseinäjoki-aiheinen ruokatyöpaja. Tuotekehitys - osiossa lisää esimerkkejä yhteistyöstä paikallisesti. Maakunnallisesti on tehty tiivistä yhteistyötä muiden matkailualan hankkeiden sekä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa muodollisten ja epämuodollisten tapaamisten ja seminaarien yhteydessä. Myös valtakunnallisesti verkostoituminen on ollut tiivistä. Peräseinäjokelaiset ovat jo niittäneet mainetta ahkerimpina opintomatkailijoina toisiin pilottikyliin. Vuoden 2009 aikana tehtiin opintomatkat Leineperiin ja Ypäjälle sekä Matkamessuille Helsinkiin , Valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin Syvänniemelle , Vuonislahteen, Syvänniemelle ja Kolille sekä Sonkaan Opintomatkojen lisäksi projektipäällikkö on osallistunut valtakunnallisiin kulttuurimatkailuseminaareihin sekä Pyhällä että Järvenpäässä , jossa toimi myös yhtenä alustajana. Pyhän seminaarin yhteydessä oli vierailu Ruhtinansalmen pilottikylään yhdessä valtakunnallisen hankkeen projektipäällikön kanssa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Suuri ponnistus kylän toimijoille oli Valtakunnallisen kylämatkailuseminaarin järjestäminen Peräseinäjoella Seminaarijärjestelyt tehtiin yhteistyössä koordinaatiohankkeen ja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa. II Tuotekehitystyön ja toimintatapojen kehittäminen eri toimijoiden välillä Toimijoiden alkukartoituksen ja yhteisen kyläillan jälkeen lähdettiin työstämään seuraavia kokonaisuuksia: caravan-tapahtuma syyskaudelle, siirtolaisuus, teatteri/tanssi/runo/musiikki -kokonaisuutta, Terästango/tanssitapahtuma sekä yksi tapaaminen pidettiin marjastus-/sienestysaiheeseen liittyen, mutta aihe ei kiinnostanut kuin yhtä toimijaa. Myöskään tanssitapahtuman järjestämiseksi ei kylältä löytynyt tarpeeksi resursseja. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa on tavoitteena löytää kylille omat teemat. Peräseinäjoella ne ovat luontevasti siirtolaisuus ja karavanmatkailu/kalajärven alue. Erityisesti näihin teemoihin pureuduttiin hankkeen työpajoissa. 5

6 Caravan-tapahtuma järjestettiin Kalajärvellä nimellä Pohojalaaset puolukkatreffit. Karavaanareilta oli tullut aiemmin toiveita järjestää tapahtuma marja-aikaan, joten syyskuun alku sopi puolukanpoimintaan hyvin. Samalla ajankohdalla saatiin venytettyä kesäsesonkia hieman pidemmälle syksyyn. Tapahtumassa pyrittiin yhdistämään karavaanarit ja kyläläiset tarjoamalla heille yhteistä ohjelmaa. Viikonlopun aikana kisattiin yögolfissa, karaokessa ja aikuisten vesiliukumäkikisassa sekä järjestettiin Perä(seinäjoki)konttikirppis ym. torimyyntiä paikallisten ja karavaanareiden tuotteilla. Tapahtumaviikonloppuna vaunukuntia oli alueella 150, kun yleensä vastaavana ajankohtana on 50. Caravan -teemaan liittyen tulisi jatkossa pohtia entistä enemmän karavaanareita myös kohderyhmänä - minkälaisia palveluita he kaipaavat ja ovat valmiita ostamaan? Siirtolaisuus on moniulotteinen teema ja samalla myös kohderyhmää määrittelevä tekijä. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu mitä kaikkea siirtolaisuus Peräseinäjoella käsittää ja voisi käsittää. Siirtolaisuus matkailutuotteena Peräseinäjoella 7 eri toimijaa, mm. museo, ravintola, teatteri mökki teltta caravan Puistogolf uinti kalastus tennis luontoreitit kesäteatteri jne. Majoitus Aktiviteetit Ruokapalvelut Etelä- Pohjanmaa tutkimus Eri tilat Uusi tila näyttelyt Vaihtuvat & pysyvät Näyttelyt Kalajärven virkistysalue Seinäjoki Matkailupalvelut Matkamuistot Kansainväliset suhteet Peräseinäjoen kylä Siirtolaisuusinstituutti Maailman Raitti Siirtolaisuus matkailutuotteena Tarinat Tavat & kulttuuri siirtolaismaissa Kortit, kirjat ym. Eri maiden raitit Reseptikirja Etelä- ja Pohjois-Amerikka, sis. Kanada Australia & Oseania Venäjä & Siperia Ruotsi & Eurooppa Raitti Suomeen Hakalan talo = kylätalo teatteri Tapahtumat paluumuuttajat Tehtävät/pajat jne. lapsille Musiikki ym. taide Ruoka draamaopastuk set näytelmät Seminaarit Juhlat, esim. Kiitospäivä, Halloween Luennot Markkinat Suomen siirtolaisuusmuseon kannatusyhdistyksen tärkeimpänä hankkeena on Maailman Raitin rakentaminen ja toiminnan kehittäminen Kalajärvelle sekä siirtolaisuuteen liittyvien näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen. Maailman Raitille on tarkoitus rakentaa kaikki suomalaissiirtolaisten kulkemat raitit: 6

7 Amerikan Raitti (Alaska, Kanada, Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka). Washingtonin osavaltiosta Centervillestä on tulossa hirsirakennus. Keskusteluja on käyty myös Argentiinan kauppiaan talon saamisesta alueelle. Ruotsin ja Euroopan Raitti. Metsäsuomalaisten mökin siirtoa Värmlandista Ruotsista järjestellään. Afrikan ja Oseanian (Australia ja Uusi-Seelanti) Raitti. Suomalaisten sokerinhakkaajien talo on rakentumassa alueelle kesään 2010 mennessä Venäjän ja Siperian Raitti. Unkurin talo Siperiasta odottaa pystytystä alueella parhaillaan. Raitti Suomeen (maahanmuutto, paluumuutto) Ilmajoelta siirretty, Amerikassa tienatuilla rahoilla rakennettu Hakalan talo toimii raittien kylätalona Maailman Raittia kehitetään nimenomaan matkailukohteena, ei museona. Kylämatkailuhankkeen järjestämissä siirtolaisuustapaamisissa on työstetty erityisesti erilaisia tapahtumia, joita Suomesta lähteneet siirtolaiset viettävät ulkomailla. Hakalan talolla järjestettiin vuoden aikana Halloween -tilaisuus sekä Kiitosjuhla (Thanksgiving Day) Kalajärven tapaan. Erityisesti Kiitosjuhla keräsi Hakalan talon täyteen osallistujia. Kulttuuripainotteista ohjelmaa kehiteltiin omassa työpajassaan. Tapaamiset poikivat kahden Peräseinäjoen Pennihäät ry:n harrastajateatterilaisen yhteistyön Maatilamatkailu Välimaan kanssa. Yritys toimi tuottajana ja näyttelijät toteuttivat Välimaalle pienoisnäytelmän Illallinen yhdelle, jota myytiin lähinnä yritysten ja yhteisöjen pikkujoulunvieton oheen. Lisäksi esityksestä järjestettiin muutama yleisönäytös. Näytelmä osoittautui myyntimenestykseksi ja jo tammikuussa 2010 myytiin kaksi esitystä kuluvan vuoden marrasjoulukuulle. Hankkeen omarahoitusta kartutettiin järjestämällä perinteiset Lomatanssit Kalajärvellä sekä uutuutena Latotanssit Maatilamatkailu Välimaalla elokuussa Molemmat tanssitapahtumat keräsivät reilun 100 hengen yleisön. Tapahtumat aiotaan järjestää myös vuonna Elokuun Järjestöfoorumissa esiin nousi idea tehdä kylälle oma joulutapahtuma perheille. Sunnuntaina järjestettyä Joulutalo -tapahtumaa oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Peräseinäjoen yhdistyksen kanssa toteuttamassa lähes 10 eri yhdistystä Peräseinäjoen alueelta sekä Seinäjoen kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimi. Tapahtuma järjestettiin lakkautetulla Luoman kyläkoululla, jonka luokkiin oli järjestetty erilaisia tonttupajoja askartelusta leikki- ja laulutuokioihin. Suosituin paja oli eläkeläisjärjestön toteuttama nisu-ukon leivonta. Tapahtumaan osallistui yli 100 lasta ja aikuista. Tuotto lahjoitettiin vähävaraisille perheille Peräseinäjoen alueella. Samana viikonloppuna Peräseinäjoella järjestettiin perinteiset Joulumyyjäiset Ritolahallilla, joten jatkossa kävijämäärää voisi yrittää kasvattaa tarjoamalla matkailijoille Perhepikkujoulu -pakettia maatilamatkailukohteessa tai mökeissä. Vuoden lopussa ruvettiin hankkeen toimesta ideoimaan myös laajempaa tapahtumaa perinteisen Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n järjestämän Reppuhiihdon oheen. Peräseinäjoelle on jo vuosia suunniteltu järjestettävän retkiluistelua, joten nämä aktiviteetit yhdessä lumenveiston kanssa päätettiin laittaa yhteen ja järjestää Kalajärven talvielämyspäivä hiihtoloman päätteeksi Tapahtuman järjestävät 7

8 Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry, Lakeuden Elämysliikunta ry, Seinäjoen seudun SF Caravan ry, Ravintola Kalajärvi sekä Seinäjoen kaupunki. Suomalainen luomu- ja lähiruoka oli vuoden aikana useaan otteeseen esillä eri foorumeilla. Erityisesti maaseutulomilla asiakkaat odottavat saavansa lähellä tuotettua ruokaa. Tähän kysyntään vastataksemme hankkeen toimesta järjestettiin Peräseinäjoki-aiheinen ruokatyöpaja 10. ja Nuorisoseurantalo Sampolassa. Työpajaan osallistui sekä maa- ja kotitalous-, nuorisoseurojen että yrityksen edustajia. Ensimmäisessä työpajatapaamisessa mietittiin mitä Peräseinäjoki-aiheinen ruoka voisi olla ja toisessa tapaamisessa ideoita testattiin käytännössä Sampolan keittiössä. Tavoitteena on, että seurat ja yritykset tarjoavat tilaisuuksissaan näitä ruokatuotteita, mutta myös yksittäiset kyläläiset voivat testata ruokia nettisivuilta löytyvien reseptien avulla. Kylän seminaarijärjestämistaitoja testattiin toden teolla , kun Valtakunnallinen kylämatkailuseminaari järjestettiin Peräseinäjoella. Seminaari pidettiin karavaanialueen Vankkurituvalla ja ruokailut hoidettiin Ravintola Kalajärvessä. Illalla testattiin Tarinoita ja makuja metsästä -elämystuotetta, jota oli toteuttamassa neljä eri yhdistystoimijaa. Havaintometsä -kierroksen jälkeen iltaa vietettiin metsästysseuran Näätämajalla, jossa ruokapalveluista vastasi Peräseinäjoen maatalousseuran naiset ja ohjelmasta metsästysseura. Erityisesti Näätämaja-osuus sai runsaasti positiivista palautetta. Peräseinäjoki- Seura toteutti kyläkierroksen seminaarin jälkeisenä aamuna. Palautteen perusteella kierroksen tarinat saivat positiivista palautetta, mutta kierroksen kohdevalintoihin toivottiin parannuksia. Tuotteistamisen ja kylän jatkokehittämisen tueksi päätettiin kesällä 2009 tehdä matkailijakysely alueen yrityksissä. Sedu Lapuan matkailualan opiskelijat koodasivat kyselyn tulokset syksyllä. Kyselyyn vastasi 243 perhekuntaa kahdeksassa eri yrityksessä/kohteessa. Vastaajista lähes 50 % oli karavaanareita. Matkaseurueessa oli useimmiten 2 tai 3-4 henkilöä. Ikäjakauma osoitti, että vähiten oli nuoria aikuisia ( vuotiaita) sekä yli 75 -vuotiaita. Matkailijat viipyvät Peräseinäjoella useimmiten 2-3 yötä (95 vastausta 221:stä). Neljä yleisintä syytä valita Peräseinäjoki matkakohteeksi ovat: sijainti, edulliset hinnat, majoitus & rauha. Kysyttäessä mieluisimmasta aktiviteeteistä loman aikana, nousi lepäily/löhöily ehdottomasti kärkeen 30 %:lla. Uiminen ja ostokset kiinnostivat noin 20 % vastanneista. Suosituimmat käyntikohteet olivat Kyläkauppa Veljekset Keskinen ja Kalajärvi. Tutkimuksen mukaan 30 % vastaajista käytti loman aikana , noin 20 % vastanneista käytti joko tai yli 300. Kaikkien toimijoiden tuotteistamisen avuksi järjestettiin Heli Saaren vetämä Hinnoittelutyöpaja Illan aikana läpikäytiin matkailutuotteen hinnoittelun perusteita. Kerätyn palautteen perusteella osallistujat kokivat, että työpajasta oli hyötyä. Työpajaan osallistui 35 henkilöä. 8

9 Tuotekehitystyötä tehtiin ympäri vuoden erilaisilla pienillä toimenpiteillä. Suurimpana parannuksena on -sivuston kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi sekä yhteisten varausehtojen laatiminen. Yhteistyömahdollisuudet uuden Seinäjoen kaupungin välillä kasvoivat, kun Ylistaron matkailuyrittäjäyhdistys Prikka ry liittyi Seinäjoen Matkailuyrittäjien jäseneksi. Erityisesti ohjelmapalveluyrittäjän mukaan saaminen avaa varmasti erilaisia yhteistyömahdollisuuksia majoitusyrittäjille. Jokien matkailullista hyötykäyttömahdollisuutta selvitettiin Koskihäjyt ry:n ja Haapaluoman louhoksen matkailullista sukelluskäyttömahdollisuutta puolestaan Lakeuden Sukeltajat ry:n kanssa. Kummassakaan tapauksissa yhdistyksellä ei ollut resursseja sitoutua matkailupalveluiden tuottamiseen. Lisäksi jokien matkailukäytössä ongelmana on paikoitellen veden vähäisyys. Kolmannen sektorin mukanaolo tuotteistamisessa, erityisesti myynnissä, on haaste. Lähes kaikkiin tuotteistamisketjuihin kuuluu vähintään yhtenä osana voittoa tavoittelematon yhdistys tai seura. Valtakunnallinen hanke etsii opinnäytetyön avulla toteutusmalleja kolmannen sektorin toimintamalleihin matkailutuottajina. III Kansainvälistyminen Raija Ilmasti-Koiviston opinnäytetyö Kylämatkailun kansainväliset mahdollisuudet, case: Peräseinäjoen kylä valmistui toukokuussa Tutkimustulokset osoittavat, että alueella on mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös haasteita, jotka vaativat ratkaisuja. Haastatelluilla toimijoilla on hyviä kokemuksia ulkomaalaisista matkailijoista, positiivinen asenne sekä valmiita kontakteja. Ratkaistaviksi haasteiksi Ilmasti-Koivisto esittää matkailumarkkinoinnin, vieraskielisen markkinointiviestintämateriaalin käyttöönoton, tulkkauspalvelujen järjestämisen sekä verkostoitumisen tehostamisen eri osa-alueilla, kuten tuotteistamisessa, matkailupakettien kokoamisessa sekä matkailumarkkinoinnissa. Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ongelmien ratkaiseminen vaativat suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä toteaa Ilmasti-Koivisto. Hankesuunnitelmaan alun perin syksylle 2009 kirjattu valtakunnallisen hankkeen järjestämä ulkomaan opintomatka toteutuu vasta keväällä Reijo Ilomäki Maatilamatkailu Ilomäestä osallistui hankkeen toimenpiteenä Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n opintomatkalle Slovakiaan Matkan aikana tutustuttiin useaan eri maaseutumatkailukohteeseen ja kyläkohteeseen, joista voi helposti ottaa mallia Peräseinäjoelle. Ilomäki esitteli matkaa hanketyöryhmän ja yhdistyksen yhteisessä kokouksessa joulukuussa. Matkaraportti on toimitettu maksatuksen yhteydessä marraskuussa

10 Valtakunnallinen kylämatkailuhanke tulee selvittämään kansainvälisiä, kylämatkailutuotteille sopivia myyntikanavia. Pilottikylien välisiä tuotepaketteja tullaan tuotteistamaan vuoden 2010 aikana. IV Toimintaympäristöön liittyvät toimenpiteet Kylämatkailussa yhdistyy niin kylän kuin matkailunkin kehittäminen, täten kylämiljöön ja matkailuympäristön kehittäminen on merkittävä osa kylämatkailua. Toimintaympäristöön liittyen on tehty yhteistyötä Seinäjoen kaupungin työpäällikön ja kaupunginpuutarhurin kanssa. JP Kunnallissanomat toteutti kesän 2009 aikana Kaunein kylämiljöö -valokuvauskilpailun hankesuunnitelman ja projektipäällikön idean pohjalta. Peräseinäjoen alueen patikkareitistö kartoitettiin Elämysliikuntahankkeen toimesta loppuvuodesta Lehtimäen kyläseuran kanssa kartoitettiin mahdollisuutta reitistön laajentamiseksi ja Kihniänkylän kyläyhdistys hankkeisti nuorisoseurantalon remontin sekä pururadan kunnostamisen kuntaliitosrahojen turvin. Projektipäällikkö osallistui alkuvaiheessa Kihniänkylän kehittämisiltoihin, joissa on kartoitettiin edellä mainittua nuorisoseurantalo Sampolan tilaparannusta. Lisäksi Peräseinäjoen alueella on varmasti paljon muitakin toimintaympäristön parantamiseen liittyviä projekteja, joista hankkeella ei ole tietoa. Liiverin Kyläkööri -hanke on toiminut luontevampana apuna ja yhteyshenkilönä yhteisöllisiin investointeihin liittyen. Kalajärven alueen matkailun masterplania valmistellaan Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksessa ja se toteutettaneen vuoden 2010 aikana. Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla -hanke teetti vuoden 2009 lopussa Matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen Haaga-Perhon tutkimusyksikössä. Osana tutkimusta selvitettiin myös Peräseinäjoen alueen luvut. Aikaisemmin vastaava tutkimus on tehty Peräseinäjoella Kyselyt tehtiin lokamarraskussa 2009 ja tulokset julkaistiin virallisesti tammikuussa Selvityksen perusteella voidaan todeta, että matkailutulo on noin kolminkertaistunut Peräseinäjoella kymmenessä vuodessa. Peräseinäjoen matkailutulovertailu miljoonaa euroa 2008 miljoonaa euroa välitön matkailutulo 1,3 (7,78 mmk) 3,4 välillinen matkailutulo 0,2 (1,24 mmk) 0,7 KOKONAISMATKAILUTULO 1,5 (9,02 mmk) 4,1 palkkatulovaikutus 0,3 (1,66 mmk) 1,2 verotulovaikutus 0,05 (0,3 mmk) 0,2 YHTEENSÄ 1,85 milj. (10,98 mmk) 5,5 milj. 10

11 3.b Toteutuksen organisaatio Hankkeen toteutuksesta vastaa Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, joka on perustettu 1995 paikallisten matkailuyritysten yhteistyöelimeksi (Peräseinäjoen matkailuyrittäjät ry). Yhdistys oli tuolloin ensimmäinen laatuaan maakunnassa. Kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2005 nimeksi muutettiin Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry. Keväästä 2009 yhdistys toimii koko uuden Seinäjoen alueella Ylistarosta Nurmoon ja Peräseinäjoelle. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää matkailuyritykset valvomaan niiden yleisiä ja yhteisiä yrittäjyyteen liittyviä etuja, sopia matkailuyritysten yhteisistä tavoitteista ja strategiasta sekä muista matkailua koskevista yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. Vuonna 2009 yhdistyksen puheenjohtajana toimi Aarre Kulmala. Seinäjoen matkailuyrittäjien jäsenten ja yksittäisten kyläläisten lisäksi hankkeen toteutukseen osallistui vuoden 2009 aikana jäsenistä ja yhteistyökumppaneista koottu työryhmä, johon kuuluvat Aarre Kulmala (pj), Riitta Ojaniemi (vpj), Veli-Matti Mäki-Paavola/Maatilamatkailu Välimaa, Hannu Ilomäki/Peräseinäjoen metsästysseura, Hannu Ojanen/Seinäjoen kaupunki, Birgitta Javanainen/Peräseinäjoen Pennihäät ry, Juha Heikkilä (valittiin Outi Mäen tilalle)/peräseinäjoen asukaslautakunta, Heikki Julmala/SF Caravan Kalajärvi, Pirkko Ojaniemi/Tuulikuoro, Antti Kanto/Pohjanmaan historiallinen seura, Aaro A. Harjunpää/Peräseinäjokiseura, Leo Malinen/Peräseinäjoki-seura, Arja Kortesluoma/Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori sekä sihteerinä projektipäällikkö Johanna Hietanen. Hankesuunnitelman tekijä Satu Rauhala jättäytyi työryhmästä pois projektipäällikön aloitettua työt. Hankkeelle on määrätty myös ohjausryhmä, johon on nimetty Leo Malinen (pj)/yhdistyksien edustaja (Peräseinäjoki-seura ry), Aarre Kulmala/Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, Satu Keski-Valkama/Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy, Jarmo Kallio/TE-keskus, Hannu Ojanen/Seinäjoen kaupunki, Arja Kortesluoma/Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori, Juhani Korhonen/yrityksien edustaja (Matkailutila Korhonen) sekä Seppo Korpi/Liiveri ry. Ohjausryhmän kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa sekä piti yhden sähköposti-/puhelinkokouksen. 11

12 3.c Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio Kustannusarvio v.2008 v.2009 v.2010 Yhteensä Palkkauskulut Ostopalvelut ja palkkiot Vuokrat Kokouspalkkiot Kotimaan matkakulut Ulkom. matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma v.2008 v.2009 v.2010 Yhteensä Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri(EMR) 80% Oma rahoitus Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry vastaa hankkeen yksityisrahoituksesta. Yksityisrahoituksen keräys: - hankeosallistumismaksu - erilaisten tapahtumien osallistumismaksut (työpajat, seminaarit) - opintomatkojen omavastuut 12

13 Kustannustoteuma vuonna 2009 Kustannusarvio Koko hankeaika Budjetoitu* Käytettävissä Palkkauskulut , , ,99 Ostopalvelut ja palkkiot 2.537, , ,40 Vuokrat 2600, , ,23 Kokouspalkkiot Kotimaan matkakulut , , ,98 Ulkom. matkakulut Muut kustannukset 2.821, , ,82 Yhteensä , , ,42 *kustannuspaikkamuutoshakemuksen jälkeen Suunniteltuun vuosibudjettiin vertailtaessa kustannukset ovat toteutuneet lähes hankesuunnitelman mukaisesti, kun suurin osa ulkomaan opintomatkan kustannuksista siirtyy vuodelle d Resurssit Resurssit olivat pääosin riittävät hankesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Toisen maksatushakemuksen pitkä käsittelyaika loppuvuodesta hankaloitti hankkeen toimintaa jonkin verran loppuvuonna, mutta erityisesti vasta alkuvuonna Kokouspalkkioiden maksamismahdollisuus myös hankkeen työryhmän jäsenille vaikuttaisi olennaisesti heidän sitoutumiseensa. Hankkeen hallinnointiin (erityisesti laskutus ja muu talouden hoito) liittyvät asiat kuormittivat hanketta hallinnoivan yhdistyksen hallituksen jäseniä, erityisesti puheenjohtajaa. 13

14 3.e Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa sekä pitänyt yhden sähköposti- /puhelinkokouksen. Ohjausryhmän pöytäkirjat on toimitettu maksatushakemusten yhteydessä. Hanketyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa virallisesti sekä kerran epävirallisemmin. Työryhmän keskustelut ja ideat ovat auttaneet projektipäällikköä työssään eteenpäin. Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa seurataan hankkeen etenemistä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. 3.f Toteutusoletukset ja riskit Vuoden 2009 aikana haasteellisinta on ollut sitouttaa toimijat pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Myös toimijoiden erilaiset taustat ja erityisesti kolmannen sektorin toimiminen yritysmäisesti on tuonut haasteita toimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeen aikana on kuitenkin syntynyt uudenlaista toimintaa esimerkiksi yrityksen toimiessa teatteriesityksen tuottajana. Omarahoitusosuuden kartuttaminen on riskeistä huolimatta toteutunut onnistuneesti. 4.YHTEISTYÖKUMPPANIT Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat alueen matkailuyritykset, muut alueen yritykset, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Peräseinäjoen asukaslautakunta, Peräseinäjoen Yrittäjät sekä muut alueen järjestöt ja yhdistykset, kyläläiset sekä muut maakunnalliset matkailun kehittämishankkeet. Osaksi hankesuunnitelman innoittamana on Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:hyn liittyneet vuoden 2009 aikana: Peräseinäjoelta: Koivutupa, Kangasniemen mökit, Neste Peräseinäjoki, Peräseinäjoen Tuulikuoro ry, Peräseinäjoki-Seura ry, Mäki-Jussilan havaintotila sekä Ylistarosta: Kriikun Mylly, Meijerirantamajoitus, Takalan Maatilamatkailu, Maatilamatkailu Koivusalo, Kesti-Iivarin Majatalo, Wanha Markki, Lahjapuoti Pirpana, 4H-Elämysmaailma Mäki-Pohto sekä Seinäjoen keskustasta: Itämäen talo. Valtakunnallisesti yhteistyökumppaneina toimivat kylämatkailuhankkeen koordinaattori sekä muut pilottikylät: Vuonislahti (Pohjois-Karjala), Möhkö (Pohjois-Karjala), Veskansan kylät (Etelä-Savo), Sonka (Lappi), Ruhtinansalmi (Kainuu), Korpikylät (Kainuu), Leineperi (Satakunta), Himos-kylät (Keski-Suomi), Ypäjä (Häme), Peräseinäjoen kylä (Etelä-Pohjanmaa), Syvänniemi (Pohjois-Savo) ja Velkua (Varsinais- Suomi). Valtakunnallisissa seminaareissa sekä valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmän kokouksissa on luotu suhteita myös muihin valtakunnallisiin matkailutoimijoihin, kuten YTR:n matkailu- ja 14

15 kulttuuriteemaryhmiin, Matkailun Edistämiskeskukseen (MEK), Suomen Maaseutumatkailuyrittäjien yhdistykseen sekä opetusministeriöön. 5. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hankkeesta hyötyvät paikalliset matkailuyrittäjät sekä muut alueen yritykset ja yhdistykset. Asukkaat saavat alueen kehittämisen ja aktiivisuuden lisäämisen myötä entistä vireämmän asuinympäristön. Lisääntyvät työpaikat, ympäristön tilan koheneminen, verotulot, sekä ohjelma- ja aktiivitarjonnan lisääntyminen hyödyttävät sekä matkailijoita sekä paikallisia asukkaita. 6. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankesuunnitelman mukainen aikataulu hankkeelle vuodelle 2010: 2010 tammi-maaliskuu Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Luotujen yhteistyökuvioiden vahvistaminen huhti-kesäkuu Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Tulevaisuuden suunnitelmat Hankkeen tulosten arviointi Loppuraportti Jatkotoimenpiteitä on kirjattu Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämissuunnitelmaan Suunnitelma on liitteenä. Allekirjoitukset Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Aarre Kulmala Puheenjohtaja Leo Malinen Ohjausryhmän puheenjohtaja Seinäjoen matkailuyrittäjät ry 15

16 Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Johanna Hietanen Projektipäällikkö LIITTEET Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämissuunnitelma Lehtijutut hankkeesta vuonna

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI 1. Ajalta 1.1.2008 31.12.2008

VÄLIRAPORTTI 1. Ajalta 1.1.2008 31.12.2008 MATKO2 MATKAILUN KOORDINOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA V. 2008-2010 VÄLIRAPORTTI 1. Ajalta 1.1.2008 31.12.2008 Toteuttaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SeAMK, Maa- ja metsätalouden yks. Ilmajoentie 525. 60800

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori Aika klo 9.00 10.40 Paikka Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, 28100 Pori Läsnä: Huhtanen Tapio Kallio Reijo, ohjausryhmän puheenjohtaja Karvonen Marja/ Saari Maija Kaunistola Mari Laitinen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

GoTavastia! Mediakampanjoiden tulokset ja kevään toimenpiteet,

GoTavastia! Mediakampanjoiden tulokset ja kevään toimenpiteet, GoTavastia! Mediakampanjoiden tulokset ja kevään toimenpiteet, 10.3.2016 GoTavastia! markkinointitoimet lokahelmikuu Uuden vuoden kampanjan toteutus ja seuranta digitaalisissa kanavissa Sisällöntuotanto

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori 13.10.2016 Arja Kortesluoma Matkailusta lisätuloa kulttuuritoimijoille Kulttuurista lisäarvoa matkailuun

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot