Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyden virittäminen Oivaltavaa yrittäjyyttä osuuskunnissa. Loppuraportti

Transkriptio

1 Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyden virittäminen 2014 Oivaltavaa yrittäjyyttä osuuskunnissa Loppuraportti Jänkälä Raimo, Jokela Harri, Tompuri Helena, Siltavirta Katta, Kemppainen-Koivisto Riitta, Rusko Rauno, Muhos Matti, Niinikoski Eija-Riitta

2 1 Tiivistelmä Lapin yliopisto ja Oulun yliopiston Oulun Eteläinen instituutti toteuttivat hankkeen Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyden virittäminen (KOVI). Hankkeessa selvitettiin millaisia ovat osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden neuvontapalvelut ja niiden taso sekä korkeakouluissa käytössä olevat keinot tukea ja kannustaa osuuskuntayrittämiseen. Hankkeessa tehtyjen selvitysten tuloksia arvioitiin ja jalostettiin työpajoissa. Niiden tuloksina syntyivät toimintamallit, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin valmentaa osuuskuntayrittämiseen. Hankkeessa selvitettiin myös, millaisia yrittäjyyden oppimisympäristöjä ovat oppilaitososuuskunnat. Pahenevassa työllisyystilanteessa ja työsuhteiden rakenteellisissa muutoksissa korkeakoulutettujen tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia keinoja työllistyä. Osuuskuntayrittäjyys on yksi mahdollisuus. Osuuskunta voidaan perustaa jo opiskelun aikana, jolloin se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia yrittäjyyttä. Kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 toi esiin, että nuorison kiinnostus osuustoimintaan on kasvanut eri asteen oppilaitoksissa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että oppilaitoksiin on perustettu entistä useampia osuuskuntia. Oppilaitososuuskuntia on perustettu viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja lukioissa, mutta ei niinkään yliopistoissa. Pohjois-Suomessa korkeakoulutettuja osuuskuntayrittäjiä on toistaiseksi vähän. Osuustoiminnalliseen yrittämiseen ohjaavaa toimintaa ei alueen yliopistoissa ole riittävästi eivätkä nykyiset opetussuunnitelmat anna riittäviä valmiuksia oman yrityksen perustamiseen opintojen aikana tai heti opintojen jälkeen. Lapin ja Oulun yliopistoissa tarvitaan em. syistä johtuen tietoa nuorten korkeakoulutettujen kokemuksista osuustoiminnallisesta yrittäjyydestä ja verkostoa, joka tukisi osuuskuntayrittäjyyttä. Tällä hetkellä Lapissa toimii yksi pääosin korkeakoulutettujen nuorten muodostama osuuskunta. Yritysneuvontaa tarjoavat tahot eivät kovin aktiivisesti tarjoa osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä varteenotettavana yritysmuotona. Alueen yritysneuvonta/palveluyksiköt Oulun seudun uusyrityskeskus ry ja Rovaniemen Kehitys Oy tiedostavat tarpeen kehittää osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden neuvontapalveluita. Molemmissa organisaatioissa kaivataan lisätietoa osuuskuntayrittämisestä ja sen soveltuvuudesta eri alan osaajille. Myös osuuskuntayrittämisen asenneilmapiirin muuttamista toivotaan. Selvityksen tulokset vahvistavat ennakkokäsityksiä. Yritysneuvojien keskuudessa osuuskuntayrittäminen on varsin harvinainen yrittäjyyden muoto. Yritysneuvojat opastavat mielellään osuuskuntayrittämisen aloittamisessa, jos neuvottavat ottavat asian esille. Yritysneuvontaa vaikeuttaa se, että osuuskuntayrittämiseen liittyviä neuvontatapauksia on vuosittain vähän eikä osuuskuntayrittämisen neuvontaosaamista kerry riittävästi. Yritysneuvojien mielestä osuuskuntayrittäminen on välivaihe ennen oman yritystoiminnan käynnistämistä. Yritysneuvojat suosittelevat oman liiketoimintasuunnitelman tekemistä ja toiminimen perustamista osuuskuntaan liityttäessä. Neuvojat näkevät, että parhain vaihtoehto on liittyä jo olemassa olevaan osuuskuntaan. Yrittämisen toimintaympäristö on muutoksessa. Yrittäjien on hyvä verkottua ja liittyä erilaisiin verkostoihin ja arvoketjuihin. Yrittäjät eivät koe samalla tavalla toisia yrittäjiä kilpailijoiksi kuin aikaisemmin. Näin erilaiset yhteistyön muodot ja avoimet tiedonvaihdon ympäristöt luovat pohjaa innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Toiminnallisesti osuuskunnat edustavat tämän päivän yrittäjyyttä parhaimmillaan. Tämän tulisi näkyä nykyistä painokkaammin yritysneuvojien työssä. Nykyiset työmarkkinat ovat monelle vastavalmistuneelle korkeakoulutetulle silpputyötä projektiluontoisissa tehtävissä. Projekteissa työskentelevä saattaa kokea itsensä yksintyöskentelijäksi, jolta puuttuu varsinainen työyhteisö. Tällaisissa tapauksissa osuuskunta voi olla projektitöitä tekeville työyhteisö, vertaistukiryhmä ja yhteinen oppimisen areena. Nyt on oikea hetki tarttua osuuskuntayrittäjyyden vahvuuksiin.

3 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Taustaa, hankkeen tarve ja tavoite Tutkimustehtävät ja -menetelmät Osuuskuntayrittämisen rooli 2000-luvun Suomessa Osuuskunnat yrittäjyyden oppimisympäristöinä Osuuskuntayrittäjyys oppilaitoksissa Korkeakoulutettujen kokemuksia osuuskuntayrittäjyydestä Osuuskunnat keinona työllistyä ja oppia yrittäjyyttä Osuuskuntayrittämisen neuvontapalvelut Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittämisen kehittäminen Kuvaus työpajoista ja niiden tehtävästä Työpajojen tulokset Ehdotus osuuskuntayrittäjyyttä tukevaksi toimintamalliksi Johtopäätökset Lähdeluettelo LIITE 1 Osallistujat Rovaniemi LIITE 2 Osallistujat Oulu LIITE 3 WS OULU OSUUSKUNTA & KIPUPISTEITÄ... 37

4 3 1. Johdanto Korkeakoulutetuilla on entistä vaikeampaa sijoittua työelämään ja heidän työttömyysasteensa on voimakkaassa kasvussa. Varsinkin vastavalmistuneiden on vaikea löytää ensimmäistä työpaikkaa, josta he joutuvat kilpailemaan kokeneempien ja myös irtisanottujen asiantuntijoiden kanssa. Toisaalta työmarkkinat ovat jo pitkään olleet melkoisessa muutoksessa. Niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet korkeakoulutettujen keskuuteen jäädäkseen. Työt ovat monesti projektiluonteisia pätkätöitä, joista rakentuva työura voi muodostua useiden vuosien mittaiseksi. Näillä uusilla työmarkkinoilla pärjätäkseen korkeakoulutetuilta työnhakijalta vaaditaan yrittäjämäistä toimintatapaa sekä oman asiantuntijuuden tuotteistamista ja markkinointia. Sen lisäksi työnhakijalta vaaditaan jatkuvaa oman osaamisen jalostamista ja kykyä horisontaaliseen urasuunnitteluun. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa korkeakoulutettujen tulisi ennakkoluulottomasti pohtia erilaisia keinoja työllistyä. Osuuskunta on tähän yksi mahdollisuus. Parhaimmillaan osuuskunta on energinen yhteiskehittämisen areena ja oivallinen oppimisympäristö, joka tarjoaa jäsenilleen vertaistukea ja sparrausta. Liittymällä osuuskuntaan korkeakoulutettu voi ottaa ensimmäisiä askeleita asiantuntijayrittäjyyteen tai päästä mukaan yhteisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Osuuskunnan jäsen voi toimia asiantuntijayrittäjänä ilman taloudellista riskiä. Samanhenkisten pätkätyöläisten yhteistyö muodostaa myös henkisen turvaverkon ja sirpaleisia työtehtäviä kokoavan työyhteisön. Tämä lisää määräaikaisissa tehtävissä toimivilla myös työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Osuuskuntatoiminta muuntuu siis moneksi. Osuuskuntien tavoitteet ja pelisäännöt ovat erilaisia. Yhteistä niissä ovat demokraattinen päätöksenteko ja yhteinen tekeminen. Toisaalta uusi osuuskuntalainsäädäntö lähentää yritysmuotona osuuskuntia osakeyhtiöihin ja antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet osuuskunnille investointien rahoittamiseen. Osuuskunta on yksi tapa organisoida korkeakoulutettujen yrittäjyyttä edistäviä aktiviteetteja. KOVI- hanke keskittyi tähän. Muut yrittäjyyttä edistävien mallienkuvaaminen rajattiin tämän hankkeen ulkopuolelle Taustaa, hankkeen tarve ja tavoite Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 aikana Suomessa kohdistettiin erityinen huomio osuustoimintaan liittyvään opetukseen ja tutkimukseen. Tällöin osuustoimintamalli korostui yhtenä yritysmuotona, yrittäjyyden kehittämisenä ja aihealueen tutkimus vahvistui. Nuorison aito ja aktiivinen kiinnostus osuustoimintaan on entisestään lisääntynyt eri asteen oppilaitoksissa. Tämä näkyy mm. siinä, että oppilaitoksiin perustettuja osuuskuntia on enemmän. Esimerkiksi Pirkanmaalle on viimeisen kolmen vuoden aikana perustettu 13 uutta oppilaitoksissa toimivaa osuuskuntaa. Oppilaitososuuskuntia on perustettu viimeisten vuosikymmenten aikana etupäässä ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja lukioihin, mutta ei niinkään yliopistoihin. (Osuustoimintavuosi 2012). Vasta opintonsa päättäneellä nuorella ei ole monestikaan valmiuksia alkaa heti yrittäjäksi. Pohjois- Suomessa korkeakoulutettuja osuuskuntayrittäjiä on toistaiseksi vähän. Osuustoiminnalliseen yrittämiseen ohjaava toiminta puuttuu alueen yliopistoista lähes kokonaan. Lapin ja Oulun yliopistoissa tarvitaankin tietoa nuorten korkeakoulutettujen kokemuksista osuuskuntayrittäjyydestä ja verkostoa, joka tukisi tällaista yrittäjyyttä. (Kemppainen-Koivisto & Siltavirta 2013). Yritysneuvonnassa osuuskuntamuotoinen yrittäjyys ei ole kovin aktiivisesti esillä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona yritysmuodoksi. Oulun seudun uusyrityskeskus ry:ssä ja Rovaniemen Kehitys Oy:ssä olisi tarvetta osuuskuntayrittäjyyden neuvonnan kehittämiseen. Molemmissa organisaatioissa kaivataan lisätietoa osuuskuntayrittämisestä ja minkä alan osaajille kyseinen yritysmuoto sopii. Tarvitaan myös asenneilmapiirin muutosta. (Kemppainen-Koivisto & Siltavirta 2013.)

5 4 Hanketta pohjustaneessa esiselvityksessä (emt. 2013) Pohjois-Suomessa toimivissa osuuskunnissa työskentelevät toivoivat lisää yrittäjäkoulutusta sekä sitä, että ylipäätään osuuskuntaa yritysmuotona tehtäisiin tunnetuksi korkeakoulutettujen keskuudessa. Toimivat osuuskunnat ovat esimerkkejä yrittäjyyttä suunnitteleville jakamalla tietämystä ja kokemuksia yrittäjyydestä. Lapissa toimii tällä hetkellä aktiivisesti yksi korkeakoulutettujen nuorten perustama osuuskunta Nonas. Lapin ja Oulun yliopistot aloittivat KOVI-hankkeessa osuuskuntayrittäjyyden tutkimisen ja kehittämisen keräämällä kokemuksia osuuskunnissa toimivilta korkeakoulutetuilta sekä selvittämällä nykyisten osuuskuntayrittäjyyteen kohdistuvien neuvontapalveluiden sisältöjä, toimintamuotoja ja saatavuutta. Hanke oli luonteeltaan esiselvitys, joka tähtää laajempaan osuuskuntayrittäjyyttä korkeakoulutettujen keskuudessa edistävään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hanke verkotti pohjoissuomalaisia toimijoita, joilla on osaamista ja halua edistää osuuskuntayrittäjyyttä. Tavoitteena on kehittää osuuskuntayrittämisestä varteenotettava toimintamallimalli korkeakoulutetuille ja mahdollisuus työllistyä jo opintojen aikana. Visiona osuuskunta on myös oppimisympäristö ja useamman nuoren ensimmäinen työpaikka ennen oman yrittäjyysuran aloittamista Tutkimustehtävät ja -menetelmät KOVI-hankkeessa osuuskuntayrittämistä lähestyttiin osuuskuntien jäsenten ja yritysneuvontapalveluita tarjoavien tahojen näkökulmista. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin korkeakouluissa toteutettuihin osuuskuntayrittämistä soveltaviin yrittäjyyden oppimisympäristöihin. Osuuskuntayrittämisen toimintamallien kehittämistä varten hanke järjesti kaksi työpajaa, toisen Rovaniemellä ja toisen Oulussa. Työpajat toimivat samalla osuuskuntayrittämisestä kiinnostuneiden tahojen verkottajana. Tiedonhankinnassa käytettiin pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Osuuskunnissa toimivia korkeakoulutettuja ja yritysneuvontaorganisaatioiden edustajia haastateltiin. Haastattelut noudattivat teemahaastattelun viitekehystä puolistrukturoiduilla kysymyksillä täydennettynä. Oppimisympäristöjen selvittäminen toteutettiin benchmarking-tutkimusmenetelmän avulla. Työpajoissa käytettiin taide- ja teatterilähtöistä pedagogiikkaa sekä draaman keinoja, joilla osallistujia aktivoitiin yhteiseen keskusteluun ja ideointiin. Lapin Yliopisto (Lay) ja Oulun yliopiston Eteläisen (OEI) instituutti toteuttivat hankkeen yhteisesti sovitun työnjaon mukaan. OEI tutki osuuskuntayrittämisen oppimisympäristöjä korkeakouluissa ja osuuskunnissa jäseninä olleiden korkeakoulutettujen kokemuksia osuuskuntayrittämisestä. Lapin yliopisto tutki osuuskuntamuotoisen yrittämisen neuvontapalveluita sekä organisoi ja toteutti hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja työstävät työpajat. Hankkeessa koottiin yhteen Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluissa saatuja kokemuksia ja haasteita siitä, millaisia osuuskunnat ovat asiantuntijataitojen ja yrittäjyyden oppimisympäristöinä. Hankkeessa selvitettiin myös korkeakoulutettujen kokemuksia osuuskuntayrittäjyyden haasteista, neuvontapalveluista ja kehittämisehdotuksista. Lapin yliopisto hankki kokemustietoa muun muassa Lilith ja Nonas -osuuskuntien jäseniltä. Oulun Eteläisen instituutti keräsi vastaavasti tietoa Pohjois-Pohjanmaalla toimivista osuuskunnista sekä muualla maassa saaduista hyvistä osuustoiminnan toimintamalleista (benchmarking). Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla osuuskuntayrittämisen neuvontapalveluita toteuttavia asiantuntijoita haastateltiin neuvonnan laadusta ja palveluiden kehittämistarpeista. Haastatteluissa käsiteltyjä teemoja olivat yritysneuvojan suhtautuminen osuuskuntayrittämiseen ja neuvonnassa tarvittava osaaminen. Lisäksi neuvojia pyydettiin arvioimaan osuuskuntayrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia.

6 5 Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaisia osuuskuntaperiaatteella toteutettuja oppimisympäristöjä oppilaitoksissa on? 2. Millaisia kokemuksia korkeakoulutetuilla on osuuskuntayrittäjyydestä? 3. Millaisia neuvontapalveluita yritysneuvonnan tulisi tarjota osuuskuntayrittäjyydestä? 4. Millainen on osuuskuntayrittäjyyden neuvontapalvelujen nykytila ja tarve? Hankkeen tiedonkeruun tulokset esiteltiin työpajoissa Rovaniemellä ja Oulussa. Työpajoihin kutsuttiin osuuskuntayrityksissä toimivia, osuuskuntayrittäjyyden neuvontaa tarjoavia sekä korkeakouluopiskelijoita ja -opettajia arvioimaan selvityksen tuloksia sekä kehittämään uusia avauksia osuuskuntayrittämisen vahvistamiseksi korkeakoulutettujen keskuudessa.

7 6 2. Osuuskuntayrittämisen rooli 2000-luvun Suomessa Osuustoimintaa on harjoitettu pitkään Suomessa. Hankkeessa huomion kohteena olivat pienosuuskunnat ja niistä erityisesti asiantuntijoiden muodostamat henkilöiden omistamat osuuskunnat. Tällöin puhutaan uusosuustoiminnasta erotuksena perinteisistä etupäässä maaseudulla toimivista maataloustuottajien ja muiden elinkeinonharjoittajien tuottaja- ja palveluosuuskunnista sekä kansalaisten perustamista kuluttajaosuuskunnista. Uusosuuskunnat olivat vastaus 1990 luvulla taloudellisen laman synnyttämään työttömyyteen. Ne tarjosivat asiantuntijoille ja ammattilaisille turvallisen keinon työllistyä ainakin osa-aikaisesti. Ensimmäiset uusosuuskunnat olivat usein monialaisia pitäen sisällään erilaisia toimialoja kuten rakennustyöt, siivous, informaatioteknologia ja sosiaali- ja hoitoala. Sittemmin 1990-luvun loppua kohden alettiin perustaa enemmän yhteen toimialaan keskittyviä osuuskuntia (Troberg 2014, 24.). Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa osuuskuntien perustamisinto hieman hiipui, mutta sen jälkeen osuuskuntia on perustettu vuosittain suhteellisen tasainen määrä. Nyt eletään taas taloudellisen taantuman vaihetta. Ennakoitavissa on, että osuuskuntien määrä tullee tasaisesti kasvamaan. Eri asteen oppilaitoksissa osuuskunnista jaetaan tietoa aiempaa enemmän. Uusi osuuskuntalaki voi herättää uutta kiinnostusta osuuskuntia kohtaan. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset lisäävät myös osuuskuntien merkitystä työn saannille. Monen korkeakoulutetun työt ovat muuttuneet projektiluonteisiksi työsuhteiksi. Tällöin osuustoiminnallinen ratkaisu ihmisten osaamisten ja toisiaan täydentävien taitojen yhteen liittämisellä saattaa tuottaa ratkaisevaa lisäarvoa. Osuuskuntatoimintaan liittyvä kaksoisluonne erottaa sen muusta taloudellisesta toiminnasta. Osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa ja on samalla demokraattinen jäsenyhteisö. Osuuskuntalain ( ) 1. luvun 5. :n mukaan osuuskunnan tarkoitus määritellään seuraavasti: Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin. Toimivan osuuskunnan tulee kuitenkin toteuttaa liiketaloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tämä asettaa erityisiä haasteita osuuskuntien johtamiselle, jossa demokraattinen päätöksenteko ja jäsenille tuotettavat palvelut ovat osuuskuntatoiminnan perusta. Osuuskuntaan on helppo liittyä ja tarvittaessa erota. Alkupääoman vaatimusta ei ole. Tämä antaa joustavuutta perustamisvaiheessa, kun ei tiedetä tarkalleen mukaan tulevien jäsenten määrää. Tarvittaessa saadaan nopeasti uusien jäsenten mukaanaan tuomaa osaamista täydentämään palvelukokonaisuuksia. Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, jäsenet säilyttävät yleensä oikeuden ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin. Erityisesti osuuskuntatoiminta soveltuu hyvin yhteiskehittämistä ja tuottamista harjoittaville toimialoille, kuten tietotekniikka, media, kulttuuri ja taideala sekä koulutus- ja konsultointiala. Henkilöstöomisteisissa osuuskunnissa tehtyjen tutkimusten mukaan osuuskunnat menestyvät parhaiten, kun jäsenillä on mahdollisimman samansuuntaiset taustat, arvot ja tavoitteet. Jäsenten arvoja ja tavoitteita on aiheellista tarkastella ennen osuuskunnan perustamista ja myöhemmin aika ajoin toiminnan aikana. Osuuskunnan toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on ohjata jäseniä kohti yhteisiä tavoitteita innostavasti. Luottamuksellisuus, avoimuus ja hyvä tiedonkulku sekä tiivis vuorovaikutus ovat hyvin toimivan osuuskunnan taustalla. Varmimmin monialaiset kokopäiväisiä työsuhteita synnyttävät ja päätoimialan omaavat organisaatiot tulevat menestymään työosuuskuntina. (Koski 1998, 55.) Viime aikoina yritykset ja organisaatiot ovat alkaneet korostaa arvoina yhteiskunnallista vastuuta, kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Samoin yhä useammat nuoret ovat tietoisia ympäristöömme liittyvistä haasteista sekä maailmassa vallitsevista sosiaalisista epäkohdista kuten Euroopan nuorisotyöttömyydestä ja kehitysmaiden hädästä. He etsivät ennakkoluulottomasti ratkaisuja näihin

8 7 kysymyksiin. Heille osuustoiminta voisi olla yksi mahdollisuus toteuttaa yhteiskuntavastuullista tai sosiaalista yrittäjyyttä. Osuuskuntayrittäminen on parhaimmillaan jäsentään tukeva ja voimaannuttava korkeakoulutettujen turvaverkko. Lyöttäytymällä yhteen ihmiset voivat myös ratkaista omia ongelmiaan. Nykyisessä yhteiskunnassa työ on sirpaloitumassa kestoltaan erilaisiksi projekteiksi, jolloin ihmiset joutuvat olemaan vähän kuin omillaan. Tilausta olisi erilaisille osuuskunnille ikään kuin hengissä säilymismenetelmäksi ja yksintyöskentelijöiden työyhteisöksi. Esimerkiksi taide- ja kulttuuriosuuskunnissa monialaistuminen on kyennyt tasoittamaan luovan alan kausivaihteluita ja osuuskunta on toiminut tukena sen yksittäisille jäsenille. (Tulevaisuus 2020,). Verkostoituvaan yhteiskuntaan osuuskunta on toimiva malli harjoittaa liiketoimintaa ja myös hyvä keino työllistyä omaehtoisesti. Varsinkin kun osuuskunnan mahdollisuudet mielletään myös niin, että osuuskunta voisi toimia yrittäjäksi aikovan ensimmäisenä yritysmuotona. (Asunta 2004, ) Jyväskylän ammattikorkeakoulu otti ensimmäisenä käyttöön 1990-luvun loppupuolella oppilaitoksissa osuuskunnat. Sen jälkeen niitä on perustettu muihin oppilaitoksiin. Oppilaitosten osuuskunnat ovat toimineet opiskelijoilla hyvänä menetelmänä oppia yrittäjyyttä. Ne ovat usein aloilla, joissa ei tarvita suuria pääomainvestointeja, vaan opiskelijoiden osaamista, hyvää yhteistoimintaa ja luovuutta. Jäsenten osaamiset muodostavat yrityksen tärkeimmän pääoman. Osuuskunnan joustava ja kevyt verkostorakenne sekä jäsenistöön keskittyvä osaajayhteisö edistävät innovatiivisten ratkaisujen syntymistä. Luovat ideat syntyvät parhaiten silloin, kun ihmiset ovat sisäisesti motivoituneita työstään ja yhdistävät erilaisia osaamisia joustavalla tavalla. Yritysmallin juridinen joustavuus on todettu lisäarvoksi myös oppilaitoksissa, joissa osuuskuntia käytetään yhä enemmän yrittäjyyskasvatuksen välineenä. (Troberg 2014, ) Oppilaitokset ovat löytäneet osuustoimintamallin yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen. Osuuskunnan on todettu toimivan innovatiivisena oppimisympäristönä, jossa korostuu yhteiskehittäminen, jota nykypäivän yrittäjyys edellyttää. Parhaimmillaan osuuskunnissa koetaan vahvaa yhteisöllisyyttä ihmisten osaamisen vahvistumisen ja verkottumisen myötä. Varsinkin nuorten yrittäjien ja ammattilaisten keskuudessa uskotaan yhteisöllisyyden voimaan. Ihmiset haluavat olla yksilöllisiä, mutta kuulua erilaisiin yhteisöihin Työ pirstaloituessa voi uuvuutta tekijänsä, jolloin tuki voi löytyä sosiaalisesta verkostosta. Osuuskuntatoiminta on edelleen kiinni ajassa ja edustaa työn uutta organosoitumisen muotoa. Työosuuskunta onkin tulevaisuuden tapa tehdä työtä yksilön elämään sekä työhön merkityksellisyytta tuottavana yhteisönä. Monen eri toimialan asiantuntijat ovat löytäneet osuuskunnasta joustavan ja motivoivan organisaatiomuodon itsensä työllistämiseen. (Tulevaisuus , 10.)

9 8 3. Osuuskunnat yrittäjyyden oppimisympäristöinä 3.1 Osuuskuntayrittäjyys oppilaitoksissa Hankkeen aikana tutustuttiin oppilaitosyhteyksiä omaavaan osuuskuntatoimintaan kolmella eri paikkakunnalla: Tiimiakatemia Jyväskylässä, JOKKY Osk Nivalassa sekä Mediaholvi Ylivieskassa. Tiimiakatemia Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden erikoisyksikkö, jossa opiskelevat suorittavat tradenomin 3,5-vuotisen tutkinnon. Tiimiakatemian toiminta alkoi vuonna Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelmaan valitut opiskelijat jaetaan noin 20 opiskelijan ryhmiin heti opintojen alussa. Jokainen ryhmä perustaa osuuskunnan, joka toimii jäsentensä koko opiskeluajan. Yleensä osuuskunta lakkautetaan kun opiskelijat valmistuvat, mutta joskus osa jäsenistä jatkaa toimintaa joko osuuskunnan kautta tai perustamalla uuden yrityksen. Tiimiakatemiassa opiskelu perustuu käytännössä oppimiseen. Opiskelijat pyörittävät omaa osuuskuntaansa ja oppivat samalla esim. markkinointia, johtamista ja ennen kaikkea tiimityöskentelyä. Osuuskunnassa jäseninä olevat opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat asiakasprojekteja sekä samalla soveltavat teoriatietoa käytäntöön. Tiimiakatemiassa opettajat eivät toteuta perinteisiä luentoja vaan valmentavat ja sparraavat osuuskunnan jäseniä asiakasprojektien suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Jokaisella osuuskunnalla on oma päävalmentaja, jonka rooli on ratkaiseva osuuskuntatoiminnan kautta toteutuvan oppimisen onnistumisessa. Tiimiakatemiassa on yhteensä 8 valmentajaa. Osuuskunnan jäsenistö, eli tiimi pysyy samana koko opiskeluajan. Tiimissä olevien opiskelijoiden roolit vaihtelevat asiakasprojekteittain. Tiimit hankkivat itse toimeksiantoja/projekteja yrityksiltä ja muilta organisaatioilta. Keskimääräinen toimeksiannon koko on euroa. Osuuskunnat toimivat myös yrityshautomoina, sillä niissä on mahdollisuus kehittää uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden pohjalta yritystoimintaa, jota opiskelijat voivat valmistuttuaan jatkaa itsenäisenä yrityksenä. Tiimiakatemiassa on yhtä aikaa toiminnassa 3 4 eri vuosikurssin osuuskuntia, joissa on yhteensä noin 180 jäsentä eli tiimiyrittäjää. Osuuskuntien keskinäinen kommunikointimahdollisuus onkin olennainen osa Tiimiakatemian oppimisympäristöä. Tiimit voivat kysyä neuvoja toisiltaan ja oppivat samalla toisiltaan. Tiimiakatemian menetelmiä käytetään yli 10 eri maassa. Osuuskuntien liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä yli 2 miljoonaa euroa. Tiimiakatemiasta valmistuneista 47 % aloittaa yrittäjinä kahden vuoden sisällä valmistumisesta. Tiimiakatemian taustalla on Partus Oy, joka järjestää mm. tiimivalmentajien koulutusta sekä omistaa Tiimiakatemian toimintaan liittyvät tavaramerkit. Partus Oy:n liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Kukin Tiimiakatemian osuuskunta päättää itse omista liittymis- ja osuusmaksuistaan sekä siitä tekeekö osuuskunta työsopimukset jäsentensä kanssa. Kukin osuuskunta päättää itse myös siitä, millä perusteilla jäsenille maksetaan palkkaa sekä siitä, millaisella menettelyllä osuuskunta ottaa oman osansa myynnistä kattaakseen omat yleiskulunsa. Osuuskunta voi esimerkiksi asettaa kullekin jäsenelle henkilökohtaisen minimimyyntitavoitteen, jonka saavuttamisella tulee katetuksi jäsenen osuus yleiskuluista. Vaihtoehtoisesti osuuskunta voi myös asettaa yhteisen minimimyyntitavoitteen, jolloin myyntiä seurataan osuuskunnan tasolla. Lisäksi osuuskunta voi pidättää myynnistä osan ns. yhteiseen investointikassaan. JOKKY Osk JOKKY Osk on vuonna 2013 perustettu pedagoginen osuuskunta, jonka jäseniksi otetaan ensisijaisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n opiskelijoita, alle vuosi sitten JEDU:n oppilaitoksista valmistuneita sekä JEDU:n henkilökuntaa. Osuuskunnan liittymismaksu on 10 euroa/jäsen ja osuusmaksu 20 euroa/jäsen. Osuuskunnan kotipaikka on Nivala ja sen liikevaihto oli vuonna 2013 noin euroa.

10 9 Osuuskunnan jäsenyys on rajattu niin, että opiskelija voi olla jäsenenä enintään kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. Osuuskunnan tarkoituksena on toimia ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja ammattilaisten välisenä yhteistyöverkostona. Osuuskunta tarjoaa jäsenille puitteet yrittäjyyden oppimiseen ja harjoittamiseen. Osuuskunnan perustamisen taustalla oli HOPE osk -hanke, jonka tavoitteina oli pilotoida osuuskuntatoiminta, kouluttaa ja sitouttaa opettajat, tukea opiskelijoita yritystoiminnassa osuuskuntatoiminnan avulla, kehittää osuuskuntatoimintaan liittyvää pedagogista toimintamallia sekä kehittää toimintatiloja osuuskuntatoiminnan käyttöön. Osuuskunnan jäsen on työsuhteessa osuuskuntaan, joka maksaa jäsenelle palkkaa hänen tekemäänsä työhön pohjautuvan palvelun tai tuotteen myyntisumman perusteella. Palkka maksetaan joko heti palvelusta/tuotteesta saadun maksun jälkeen tai vaihtoehtoisesti sen voi nostaa osuustuottona myöhemmin jäsenen itsensä haluamana ajankohtana. Sekä palvelujen/tuotteiden myynti että laskutus tapahtuvat osuuskunnan kautta. Jäsen voi huolehtia itse asiakkaan laskutuksesta käyttämällä osuuskunnan laskutusohjelmistoa. Osuuskunta pidättää asiakkaalta saadusta maksusta arvonlisäveron, palkan sivukulut, lomarahan sekä 9 10 prosentin provision. Jäljelle jäävästä summasta osuuskunta pidättää verokortin mukaisen veron ja maksaa loput palkkana jäsenelle. Kukin jäsen hinnoittelee ja markkinoi itse omat tuotteensa ja palvelunsa sekä hankkii itse tarvittavat materiaalit. Materiaalit on mahdollista hankkia myös oppilaitoksen kautta. Tuote/palvelu on mahdollista valmistaa oppilaitoksessa joko opintoihin liittyen tai opintojen ulkopuolella. Osuuskunnan jäsenellä on mahdollisuus käyttää osuuskuntatoiminnan tarpeisiin suunniteltuja JEDUhub-tiloja. Osuuskunnan kautta työskentelyä voidaan joiltakin osin käyttää myös opintojen suorittamiseen ja työssäoppimiseen. Mitä selvemmin tuotteen/palvelun toteutus liittyy opintoihin, sitä vähemmän oppilaitos laskuttaa jäseneltä materiaaleista sekä tilojen ja laitteiden käytöstä. Mediaholvi Osk Mediaholvi Osk on vuonna 2013 perustettu osuuskunta, jonka kotipaikka on Ylivieska. Osuuskunnan osuusmaksu on 50 euroa. Osuuskunnassa on 15 jäsentä ja sen osuusmaksu on 50 euroa. Osuuskunnan jäsenyysaikaa ei ole rajattu. Osuuskunnan tarkoituksena on kehittää ja tukea suomalaista peliteollisuutta erityisesti Ylivieskassa ja Kalajokilaakson alueella. Osuuskunnan toimialoja ovat pelien suunnittelu, kehitys, julkaiseminen, markkinointi ja myynti sekä niihin liittyvien tekijänoikeuksien hallinnointi ja jälleenmyynti; mediatekniikan palveluiden tuottaminen, kustantaminen sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen ja pelialan konsultointi. Osuuskunnalla on mahdollisuus käyttää Centria ammattikorkeakoulun tiloja ja laitteita silloin kun niitä ei tarvita ammattikorkeakoulun omassa toiminnassa. Toiminnassaan osuuskunta käyttää omia ohjelmistoja ja sovelluksia. Osuuskunnan perustamisen taustalla on vuonna 2008 alkanut Centria ammattikorkeakoulun kesäopintoihin sisältynyt Pelipaja-projekti (12 op), jossa opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat pelejä. Osuuskunta perustettiin vuonna 2013, koska Pelipaja-projektin toiminnalle haluttiin yritysmäinen jatkumo. Osuuskunta-muotoon päädyttiin opiskelijatyönä tehdyn selvityksen tulosten perusteella. Selvityksen tulos oli se, että osuuskunta on paras yritysmuoto suunnitellulle toiminnalle, koska a) osuuskunnassa yritysmäisen toiminnan aloittamisen kynnys on matalin, b) osuuskuntatoiminta ei tuo jäsenilleen yrittäjästatusta, eikä siten vaaranna esim. opintotuen saamista ja c) osuuskuntatoiminnan avoimuus sopii hyvin oppilaitosympäristöön. Osuuskunnan perustamisprosessin käynnistyminen pohjautui suurelta osin yhden opettajan aktiivisuuteen ja kehittämishaluun. Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenet harkitsevat perustavansa osakeyhtiön osuuskunnan rinnalle, koska osakeyhtiölle on helpompi saada rahoitusta. Vuonna 2013 Pelipaja-projekti muuttui ammattikorkeakoulun ammattiopintojaksoksi (30 op).

11 10 Tähän mennessä osuuskunnan jäseniksi on hakeutunut ammattikorkeakouluopintojen loppuvaiheessa olevia henkilöitä. Osuuskunnan kautta työskentelystä voi saada opintopisteitä, yleisimmin osuuskunnassa suoritetaan ammattiharjoittelu (10 15 opintopistettä) tai sen osa. Osuuskunta ei tee jäsentensä kanssa työsopimuksia. Jäsenelle maksetaan palkkaa, kun maksettavaa on kertynyt ja jäsen niin haluaa. Jäsenen tekemä työ laskutetaan osuuskunnan kautta ja saadusta maksusta vähennetään arvonlisävero, palkan sivukulut ja osuuskunnan provisio 5 7%. Jäljelle jäävästä summasta pidätetään verokortin mukainen osuus ja loput maksetaan jäsenelle hänen haluamallaan tavalla. Halutessaan jäsen voi toimia osuuskunnassa melko itsenäisestikin hoitamalla itse esimerkiksi markkinoinnin, hinnoittelun ja toimeksiannoista sopimisen, jolloin osuuskunta mielletään lähinnä laskutuskanavaksi. Isompien toimeksiantojen tarjoukset ja toteutus suunnitellaan yhdessä. 3.2 Korkeakoulutettujen kokemuksia osuuskuntayrittäjyydestä Korkeakoulutettujen osuuskuntatoimijoiden kokemuksia selvitettiin haastattelemalla kymmentä osuuskuntatoiminnassa mukana olevaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin kasvokkain välisenä aikana. Jokaisesta haastattelusta tehtiin äänitallenne ja siihen pohjautuva litterointi. Haastatelluista henkilöistä 60 % on ollut mukana perustamassa sitä osuuskuntaa, jonka edustajana häntä haastateltiin. Haastatelluista 30% oli naisia ja 70 % miehiä. Haastateltujen ikäjakauma oli vuotta jakautuen seuraavasti: vuotta 4 henkilöä vuotta 3 henkilöä vuotta 1 henkilö vuotta 2 henkilöä. Taulukkoon 1 on koottu perustietoja haastatelluista osuuskuntatoimijoista. Haastatelluilla henkilöillä oli vasta vähän kokemusta osuuskuntatoiminnasta, sillä kaikki olivat liittyneet osuuskuntaan vuonna 2011 tai myöhemmin. Haastatelluista 60 %:lla koulutustausta on ammattikorkeakoulu ja 40 %:lla yliopisto. Haasteltujen henkilöiden osuuskunnalle tuottama vuosiliikevaihto oli euroa. 70 %:lla haastatelluista liikevaihtoa ei haastatteluhetkeen mennessä ollut kertynyt vielä lainkaan, mitä selittää mm. se, että kolmella haastatellulla oli vielä opinnot kesken. Vähäistä vuosiliikevaihtoa selittää myös se, että kahdella haastatellulla oli osuuskuntaan liittyviä hallinnollisia tehtäviä: toinen toimii osuuskunnan toiminnanjohtajana ja toinen osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi yksi haastatelluista toimii opettajana oppilaitoksessa, jonka nykyisiä tai entisiä opiskelijoita osuuskunnan jäsenet pääosin ovat. Kyseisen opettajan ensisijainen tavoite osuuskunnan suhteen on turvata osuuskunnan toiminta ja mahdollisuus tarjota oppilailleen hyvä työssäoppimispaikka. 40 %:lla haastatelluista oli osuuskuntatoiminnan lisäksi muuta palkkatyötä ja 10 %:lla muuta yritystoimintaa. Aiempaa yrittäjäkokemusta on 20 %:lla haastatelluista.

12 11 Taulukko 1. Perustietoja haastatelluista osuuskuntatoimijoista. Henkilö Osuuskuntaan liittymisvuosi Henkilön koulutustausta Henkilön liikevaihto osuuskunnassa /v Lisäksi opiskelija Lisäksi palkkatyössä Lisäksi yritystoimintaa Aiempaa yrittäjäkokemusta amk 0 kyllä ei ei ei amk ei ei kyllä ei yliopisto 0 ei ei ei kyllä yliopisto 0 ei kyllä ei ei amk 0 ei kyllä ei ei amk 0 ei ei ei ei amk 0 kyllä ei ei ei amk ei ei ei kyllä yliopisto ei kyllä ei ei yliopisto 0 kyllä kyllä ei ei Haastateltujen henkilöiden oman toiminnan toimialoina tulivat mainituksi seuraavat: valmennuspalvelut, tapahtumajärjestelyt, projektitoteutukset, vienninedistämisprojektit, myyntipalvelut, konsultointi (johtaminen, markkinointi, liiketoiminta), viestintäpalvelut, liikuntapalvelut, painopalvelut, valokuvaus, videokuvaus, tekstiilisuunnittelu, korusuunnittelu, ohjelmistokehitys, pelituotanto, graafinen suunnittelu sekä graafinen tuotanto. Taulukossa 2 on esitetty perustiedot niistä seitsemästä osuuskunnasta, joiden jäseniä haastateltavat henkilöt ovat. Osuuskunnissa on jäsentä ja niiden kotipaikkakuntia ovat Oulu, Rovaniemi, Helsinki, Jyväskylä ja Ylivieska. Osuuskunnista yksi on perustettu ennen vuotta 2000, kaksi vuosien välillä ja neljä vuoden 2009 jälkeen.

13 12 Taulukko 2. Perustietoja haastattelluista osuuskunnista. Nimi Jäsenmäärä Kotipaikka Perustamisvuosi Osuuskunta StartUp-Yrittäjähautomo 33 Oulu 2006 Unique Consulting Osk 7 Rovaniemi 2013 Osuuskunta Lilith 200 Helsinki 1997 Osuuskunta Oulun Tietotaito 24 Oulu 2007 Nonas OSK 18 Rovaniemi 2011 Osuuskunta Innomo 12 Jyväskylä 2011 Mediaholvi Osk 15 Ylivieska 2013 Seuraavaksi esitetään haastattelujen tulokset kysymyksittäin jaoteltuna. Millä tavoin päädyit valitsemaan osuuskunnan yritysmuotona? Kysyttäessä haastatelluilta miksi he valitsivat osuuskunnan yritysmuodokseen, useimmin nousi esille osuuskuntatoiminnan vähäriskisyys ja turvallisuus. Osuuskuntatoiminnan pieni pääomantarve koettiin myönteisenä erityisesti yritystoiminnan aloittamisvaiheessa. Haastatellut pitivät tärkeänä myös sitä, että osuuskuntatoiminta ei tietyin edellytyksin anna yrittäjästatusta, eikä siten poista mahdollisuutta esimerkiksi työttömyysturvaan tai opintotukeen. Toiminnan lopettamisen helppous mainittiin myös yhtenä vähäriskisyyttä kuvaavana seikkana. Osuuskunta koettiin parhaaksi yritysmuodoksi erityisesti silloin, kun yritystoiminnan volyymiin liittyy suurta epävarmuutta ja omalle yritystoiminnalle tarvitaan kokeilumahdollisuus. Opintojen aikana osuuskuntaan liittyneet pitivät osuuskuntatoimintaa hyvänä yrittäjyyden oppimisympäristönä. Siinä mielessä helpompi vaihtoehto perustaa kuin osakeyhtiö, kun meillä ei ollut sitä pääomaa perustaa osakeyhtiö. Ja ehkä me tykättiin siitä demokraattisuuden ajatuksesta ja että kaikki on tasa-arvoisia. oli semmone ajatus että kun ei yhtään tienny että, kuinka paljo milläkin alalla tulee sitte olemaan niin ei halunnu vielä perustaa sitä omaa yritystä Työttömyysturva, ei yrittäjästatusta, yhteisöllisyys, yhdessä toimiminen, turvallisuus. Eipä siinä muuta oo. Osuuskuntatoiminnan etuina mainittiin myös aloittamisen helppous ja nopeus. Sekä osuuskunnan perustamista, että jo olemassa olevaan osuuskuntaan liittymistä pidettiin helppona. Osuuskuntamuodon valintaa puoltavina seikkoina mainittiin lisäksi se, että nopein tapa saada Y-tunnus on liittyä olemassa olevaan osuuskuntaan, ja että yrittäjyyden aloittaminen palkkatyön rinnalla samalla toimialalla on helpointa osuuskunnan kautta. Osuuskunnan vahvuutena pidettiin myös sitä, että jäsen voi kohdentaa suuremman osan aikaresursseistaan omaan toimintaansa ja sen kehittämiseen, koska osuuskunta hoitaa byrokratian ja paperityöt. Verrattuna muihin yritysmuotoihin, osuuskunnan koettiin tarjoavan myös enemmän joustoa perheen ja vapaa-ajan suhteen. Osuuskuntamuodon valintaperusteina mainittiin myös osuuskuntatoiminnan yhteisöllisyys, arvomaailma ja demokraattisuus sekä mahdollisuus vastuiden ja kustannusten jakamiseen.

14 13 Että pystyis enemmän keskittyä siihen mitä haluaa ja mitä ossaa. Että ei koko ajan tarvi miettiä onko kaikki paperit hoidettu. Että mun mielestä tää oli hyvä tapa aloittaa. Mulla on pienet lapset. Mun ei tarvinnu tavallaan tiiäkkö hypätä siihen yrittäjyyteen ihan täysillä. Että saatais niitä etuja siitä, että meillä on samanalan toimijoita ja voidaan jakaa markkinointia ja työhuonekustannuksia ja tällaisia. Ja sen lisäksi että ollaan yhdessä markkinoitu Harkitsitko muita vaihtoehtoja, mitä? Haastatelluista neljä ei ollut harkinnut muita vaihtoehtoja yhtiömuodoksi. Harkittuina vaihtoehtoina mainittiin osakeyhtiö (neljä mainintaa) ja toiminimi (kaksi mainintaa). Lisäksi yksi haastateltu totesi harkinneensa oman yrityksen perustamista ottamatta kantaa yhtiömuotoon. Ei oikeestaan. Ei me siinä vaiheessa. En tiiä mistä se tuli. Jälkikäteen kuultiin, että osakeyhtiössäkin voi olla työntekijänä, jos on se seitsemän jäsentä. Sekin on mahollista. Tuolloin me käsitettiin, että tää on ainut tapa toimia, että ei tule tätä yrittäjästatusta. ja olin miettiny omaa yrittäjyyttä sitten että josko, perustaisin toiminimen tai muuten. Mutta sitte se, toisaalta se jarrutti se ajatus että, onkohan se liian iso hyppy No mä kävin sen yrittäjän ammattitutkinnon ja siellä tietenki tein sitte liiketoimintasuunnitelmat ja muut että mietin sitte kovasti sitäki, ku tavallaan.. oli vielä semmonen olo että kun ei oo ihan varma niin ei oo, vielä ihan pakko niin sitte halusin kattoo että no, miltä se näyttää niin siitä sitte tuli valittua se osuuskunta. Joskus aikasemmin, ennen tätä osuuskuntaa ni, oli harkinnassa tämmösen osakeyhtiön perustaminen mutta, sillon se jäi. Mistä sait tietoa valintasi tueksi? Yhtiömuotovalinnan tueksi haastatellut olivat saaneet tietoa monista eri lähteistä. Useimmin mainittuja tietolähteitä olivat koulutus, opinnot tai oppilaitos (kuusi mainintaa), internet (viisi mainintaa) sekä yritysneuvoja tai yrityshautomo (viisi mainintaa). Muut mainitut tietolähteet olivat oma tai muu osuuskunta (kolme mainintaa), tutut henkilöt tai yrittäjät (kaksi mainintaa), TE-toimisto (yksi maininta) sekä Pellervoinstituutti (yksi maininta). Me käytiin kyselemässä tuolla xxxxx yritysneuvojilta. He sano suoraan, että he eivät osaa neuvoa ja kehottivat olla yhteydessä sinne Pellervoon. käytiin TE-keskuksessa juttelemassa asioista ja he esitteli sitten että Oulus on tämmönen startupyrittäjähautomo. Piti käyä siellä juttelemassa ja sitä kautta sitten päädyttiin tähän osuuskuntamuotoseen toimintamalliin. hautomoympäristössä puhutaa koko ajan osakeyhtiöstä, eli tavallaan vähän pakotetaan ihmisiä valitsemaan sitä osakeyhtiöö

15 14 Kuvaile tapahtumia, jotka ovat edistäneet tai haitanneet yritystoiminnan aloittamista? Toiminnan aloittamista edistäneinä asioina mainittiin mm. toimintaympäristö, palkkatyön loppuminen ja markkinaraon huomaaminen. meillä kummallakin loppu sitten loppujen lopuksi työt siellä [xxxxx] niin jottakihan sitä pittää elämisen etteen tehä... se työttömyyshän se oli yks mikä pistää yrittämmään. [xxxxx]:ssä ei tämänmuotosta toimintaa oo mitä nytten minä teen niin oikeestaan tarjolla Tässä nyt oli semmonen yhenlainen markkinarako, jolla ei oo kova kilpailu vielä tällä hetkellä. Toiminnan aloittamista haitanneina asioina mainittiin mm. oppilaitoslähtöisen osuuskunnan perustaminen ennen liikeidean miettimistä ja ennen yrityksen perustamiseen liittyvän tiedon hankkimista. Haitanneena asiana mainittiin myös puutteellinen perehdytys osuuskunnan toimintaan. haittana on just se että, tää ei oo samanlainen yrityksen perustaminen niin ku normaalisti. Normaalisti sul on se liikeidea tai se tuote, ja sä perustat sen yrityksen jotta sä pääset viemään sitä eteenpäin. Täällä me perustetaan eka yritys ja sit me vast ruvetaan miettii et mitä me halutaan myydä. [Oppilaitos] Ongelmana oli se että ei oo saatu kunnon perehdytystä, piti kaikkia oppia kantapään kautta [Osuuskunnan toimintaan] Millaisia positiivisia tai negatiivisia tapahtumia liittyy osuuskunnan toimintaan perustamisvaiheessa? Oppilaitoslähtöisen osuuskunnan etuna mainittiin mahdollisuus oppia muilta ko. oppilaitoksen opiskelijoiden perustamilta osuuskunnilta. tän talon ideahan osittain on myös se että meil on aina täällä, kolme viiva neljä vuosikurssia samaan aikaan elikkä, sieltä omaksutaan niitä muitten hyväksi havaittuja, perinteitä ja toimintatapoja. Joten vanhemmilta tiimeiltä ja sitten meijän tietysti valmentajilta jotka täällä auttaa meijän yritystoiminnan kehittämisestä Yksi haastateltu mainitsi osuuskuntatoiminnan alkuvaiheen ongelmaksi sen, että kirjanpito yritettiin ensin tehdä omin voimin. Mainituksi tuli myös yrittäjästatuksen määrittelyyn liittyvä tiedonpuute. Sitä voi suositella kaikille, jotka lähtee tälle tielle, että hommaavat heti sen tilitoimiston. Jälkikäteen kuultiin, että osakeyhtiössäkin voi olla työntekijänä, jos on se seitsemän jäsentä. Sekin on mahollista. Tuolloin me käsitettiin, että tää on ainut tapa toimia, että ei tule tätä yrittäjästatusta. Miten osuuskuntatoiminta on edistänyt yrityksen perustamista? Osuuskuntatoiminnan mainittiin edistäneen oman yritystoiminnan aloittamista antamalla tietoa ja kokemusta yrittäjämäisestä toiminnasta. Onhan se sillai tietenkin edistäny ja antanu tietoo tästä yrittäjyydestä samathan tässä täytyy tehä kun yrittäjänä ollessa. On se sillai että antanu tietoa yrittäjyydestä itessään ja miten toimitaan.

16 15 Mitkä ovat osuuskunnan tuomat keskeiset edut liiketoimintasi kannalta? Haastateltujen mielestä osuuskunta tuo monenlaisia etuja omalle liiketoiminnalle. Osuuskunnassa henkilö voi keskittyä enemmän omaan liiketoimintaansa, koska osuuskunta hoitaa velvoitteet ja laskutuksen. Lisäksi osuuskuntatoiminnan ideologia mahdollistaa avoimemman kehittämistoiminnan. Etuina pidetään myös osuuskuntatoiminnan pieniä riskejä sekä sitä, että osuuskunnan kautta oman toiminnan aloittaminen on helppoa, halpaa ja nopeaa. Osuuskunnan pieni pääomantarve on etu erityisesti sellaisille palveluntuottajille, jotka eivät juurikaan tarvitse erillisiä tiloja ja välineitä. Osuuskuntaa pidetään joustavana toimijana, koska henkilöitä voi lähteä pois ja tulla lisää osuuskuntaan sen mukaan millaisia toimeksiantoja on saatu. Osuuskunnan kautta on myös helppoa hallita oman toiminnan kasvua. Myös yhteistyömahdollisuuksia osuuskunnan muiden jäsenten kanssa pidettiin tärkeänä, etenkin jos osuuskunnassa on mukana useampia saman alan ihmisiä. Eduksi nähtiin myös se, että osuuskunnan muilla jäsenillä olevan kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen on helppoa ja nopeaa. Uusia työmahdollisuuksia voi tulla myös osuuskunnan muiden jäsenten kautta. Tarjoamalla tärkeille asiantuntijoille mahdollisuutta osuuskunnan jäsenyyteen, on mahdollista sitouttaa heidät paremmin omaan toimintaan. Osuuskunnassa syntyy myös kustannussäästöjä (esim. yhteismarkkinoinnin ansiosta) sekä ajansäästöä (esim. käydään vuorotellen info- ja muissa tilaisuuksissa). Osuuskuntatoiminnan mainittiin myös kehittävän omia kommunikointitaitoja. tää ei oo mikään leikkiyritys että tää on ihan oikee yritys, me näytään kaikissa rekistereissä ja meitä voi laskuttaa niin ku oikeeta yritystä niin, se tekee meistä oikeita yrittäjiä ja se kasvattaa myös sitä ammattiylpeyttä ja, sitä kautta tekee meistä ammattimaisempia toimijoita. [Oppilaitos] Aina siitä saa kontakteja ja sitten tämmönen kontaktiverkko ku kasvaa niin sillä aina tulee tuttuja tuttavan tuttuja ja muita jotka tarvii jotakin palveluita niin sitä kautta se edistää tietenkin. osuuskunnassa on aika mone alan ihmisiä nii sieltä sitte voi löytyä ihan vaan neuvojaki mutta sitte iha yhteistyötä Mitkä ovat osuuskunnan tuomat keskeiset heikkoudet liiketoimintasi kannalta? Haastateltujen mielestä osuuskuntatoiminnasta löytyy joitakin omaa liiketoimintaa haittaavia seikkoja. Liiketoimintaan liittyvien asioiden hoitaminen esim. pankissa on vaikeampaa, koska osuuskunta on yritysmuotona huonosti tunnettu. Myös oman liiketoiminnan rahoitusmahdollisuudet ovat heikommat, koska osuuskuntatoiminnalla on yleisellä tasolla heikko uskottavuus. Haittaavana tekijänä pidettiin myös osuuskuntatoiminnan vastuukysymyksiin liittyviä epäselvyyksiä. Haittana tuli mainituksi myös osuuskunnan yhteisen vision ja toimintaperiaatteiden määrittelyn vaikeus, mikä johtuu paljolti osuuskunnan jäsenten erilaisista elämäntilanteista ja siihen liittyvästä sitoutumisasteen vaihtelusta. Lisäksi koettiin, että oma aktiivisuus osuuskunnan perustoiminnassa vie paljon aikaa omalta tekemiseltä. Haitaksi koettiin myös se, että osuuskunnan jäsenet eivät voi käydä kauppaa keskenään, koska heillä on sama Y-tunnus. Yksi haastateltu koki haitaksi sen, että oman liiketoiminnan edistäminen on jonkin verran ristiriidassa osuuskunnan perustehtävän (tuottaa palveluja jäsenilleen) kanssa. Huonona puolena erityisesti sesonkiluonteisen oman liiketoiminnan kannalta pidettiin sitä, että osuuskunta ei periaatteessa saisi tehdä voittoa. Yksi haastateltu piti haittana sitä, että hän ei ollut saanut osuuskunnalta tarpeeksi omaan toimintaan liittyvää tukea. meillähän ei oo kassaa eikä siel oo pankkitilejä. On siellä pankkitili mutta se ei oo meiän käytössä tavallaan sillai. Kun [xxxxx]ala on kuitenkin semmonen että siinä ostetaan materiaalia melko paljon. Ja sitä materiaalia ei käytetän yhteen työhön kokonaan, vaan sitä jää aina tonne varastoihin. Sen osuuskunnan kautta tämän työn laskuttaminen on hankalaa, koska siinä saattaa ne ostot olla isompia kun saa yksittäisistä töistä ja se on hankala sitten suoraan eksaktisti kohistaa niitä kuluja siihen kyseiseen työhön. Siel on sitten sillai että siinä joutuu yrittäjä toimimmaan rahottajana tässä hommassa melko pitkälle ja sieltä sitten

17 16 tippuu aina tämän yritystoiminnan kautta muutamia euroja sieltä täältä. Joutuu niinku ite olee pankkina sitten tavallaan tässä toiminnassa. Semmonen että jos aattelee että on iso osuuskunta vaikka kerätään, mis on useita yrittäjiä jotka tarviskin vaikka mun palveluita esimesi esitteitä tai muita oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Kun meil on sama Y-tunnus, ollaan sen yhen yrityksen alla, niin me ei voia käyttää sitä yritystä laskutuskanavana. Koska se ei sitten veroteknisesti oo mahollista, ei voi myyä niinku itelleen...sitä pitäs jollakin tavalla muuttaa Ei se sillai liiketoimintaa se ei oo edistäny oikeestaan. Kuvaile liiketoimintasi kehittymismahdollisuuksia osuuskunnassa tai sen ulkopuolella? Haastateltujen näkemykset oman liiketoiminnan kehittymismahdollisuuksista vaihtelivat paljon. Yhtäältä osuuskuntatoiminta nähtiin hyvänä väylänä laajentaa oma osa-aikainen toiminta päätoimiseksi, mutta toisaalta osuuskuntatoiminnan vastuiden epäselvyyksien ja jäsenten erilaisten elämäntilanteiden koettiin vaikeuttavan oman toiminnan kehittämistä osuuskunnan kautta. Myös jäsenten heikko sitoutuminen esim. yhteisen näkyvyyden edistämiseen voi hidastaa oman toiminnan kehittymistä. Osuuskuntatoiminnan koettiin tarjoavan periaatteessa rajattomat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaa. Myös osuuskunnan tarjoaman verkoston katsottiin lisäävän mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa. Yksi haastateltu harkitsi perustavansa oman yrityksen sitten kun oma liikeidea on tarpeeksi kirkastunut. Lisäksi osuuskuntakokemuksesta katsottiin olevan apua oman yrityksen perustamisessa. Kehittymismahdollisuuksia parantavina yksityiskohtina mainittiin esimerkiksi sopivia toimitiloja omistavan yhteistyökumppanin löytäminen, verkkokaupan perustaminen sekä aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Yhdelle haastatellulle osuuskuntatoiminta on tarjonnut mahdollisuuden vastata laajemman asiakasjoukon tarpeisiin, koska hän voi tarjota palvelua sekä verokortilla että osuuskunnan kautta. Yhdessä tapauksessa kehittymismahdollisuuksia on tarkoitus parantaa sillä, että osuuskunnan rinnalle perustetaan osakeyhtiö, jonka kautta toteutettaisiin esim. merkittävää ulkopuolista rahoitusta vaativat projektit. Yhden haastatellun määräaikainen jäsenyys osuuskunnassa on päättymässä ja hän on siirtämässä osuuskuntatoiminnan aikana tunnetuksi tekemäänsä aputoiminimeä oman yrityksen alle. Lisäksi esiin nousi se, että uusi osuuskuntalaki parantaa kehittämismahdollisuuksia mahdollistamalla esim. osuuskunta-osuuksien myynnin. yhtäaikanen jäsenyys on maksimissaan kolme vuotta jätin nytten eroanomuksen tossa muutama viikko sitten Ja mä oon anonu sitä että mä saisin sen aputoiminimen sitten omaan käyttöön jatkossa Kenelle suosittelisit osuuskuntatoimintaa? Haastateltujen mielestä osuuskuntatoiminta sopii hyvin esimerkiksi opiskelijoille sekä nuorille, jotka haluavat oppia yrittäjyyttä. Osuuskuntatoiminnan katsottiin sopivan myös niille yrittäjyyttä harkitseville, joilla ei ole varaa perustaa omaa yritystä ja joilla on puutteita yrittäjyystiedoissa. Myös toiminimen perustamista harkitseville sekä omaa liikeideaansa epävarmoina pitäville osuuskuntayrittäjyys on haastateltujen mielestä hyvä vaihtoehto. Osuuskuntatoiminnan kautta omaa liikeideaa on helppo testata ennen oman yrityksen perustamista. Myös pienten lasten vanhemmille sekä lisäansioita haluaville osuuskuntatoiminnan katsottiin olevan hyvä vaihtoehto, koska työmäärän sovittaminen muuhun elämään on helpompaa kuin esimerkiksi palkkatyössä tai omassa yrityksessä. Osuuskuntayrittäjyyden mainittiin sopivan hyvin myös niille, joille rikastuminen ei ole pääasia vaan perustoimeentulon saaminen. mä oon nähny vaan tän koulumaailmassa käytettävän mutta, erityisesti koulumaailmaan [amk]. Mä oon ollu myös mukana kehittämässä osuuskuntatoimintaan toisella asteella, ja mää nään et se toimii tosi hyvin siellä, siis ammatillisella puolella.

18 17 kaikille jotka haluaa testata sitä oman idean toimivuutta, ennen lopullisten päätösten tekoa... on kuitenkin niin vaivaton eikä vaadi mitään sitoutumuksia sitten oikeestaan. Lopettaa vaan sitten kun ei kiinnosta. Kaikista helpoin tapa tavallaan alottaa. Periaatteessa, suosittelen niille jotka haluavat, tavallaa.. perustaa omaa yritystä mutta, heil ei oo varaa siihen juuri nyt ja he eivät tiedä mitä se tarkottaa käytännössä Sitten tietysti niille jotka haluavat lisäansioita, se on hyvä paikka, helposti pääsee tavallaa, sivutoimeksi tässä toiminnassa. Ja sitten vaikka nuorille jotka haluavat tietää työelämästä, tässä oppii paljon. Minkä alan osaajille osuuskunta yritysmuotona sopii erityisen hyvin? Kun haastateltavilta kysyttiin, minkä alan osaajille osuuskunta sopii erityisen hyvin, mainituiksi tulivat muiden muassa asiantuntijapalvelut, konsultointi, käsityöala sekä kulttuuri- ja luovat alat. Yksittäisenä ammattiryhmänä mainittiin huonekalupuusepät. Osuuskuntatoiminnan katsottiin sopivan myös teknisille aloille, tietotekniikkaan ja mediatekniikkaan. Osuuskuntatoimintaan sopivia aloja kuvattiin myös termillä puhdas tekeminen. Lisäksi osuuskuntatoimintaa pidettiin sopivana aloille, joilla yhteiset tilat ja laitteet ovat mahdollisia ja joille niistä on hyötyä. Osuuskuntatoiminnan ei katsottu sopivan provisiopohjaiseen työhön eikä esimerkiksi puhelinmyyntiin. Osuuskuntaa ei suositeltu myöskään aloille, jotka edellyttävät suurta määrää ostopanoksia ja investointeja, koska niiden kustannuksia on vaikeaa kohdentaa yksittäisille toimeksiannoille. Osuuskunta sopii hyvin aloille, joille on vaikeaa työllistyä valmistumisen jälkeen muuten kuin yrittäjyyden kautta. varsinki ku on tämmönen yritys joka ei tarvii minkäänlaisia tiloja, erityisesti tai työvälineitä ku puhutaan, pääasiassa palveluitten tuottamisesta niin siihen se on tosi, kätevä. käsityöalalle, siis ihmisille jotka, ei välttämättä työllisty hirveen hyvin heti valmistumisensa jälkeen mutta, joil on tosi vankka ammattitaito ja asiakkaita löytyy Puhutaan nyt vaikka huonekalupuusepistä. Minusta se soppii semmoseen toimintoon missä ei oo paljon ostoja. Elikkä jos on jotain konsultointihommaa tai puhasta tekemistä missä ei oo paljon tarvikeostoja tai muuta Mihin suuntaan osuuskuntatoiminta on kehittymässä tai sen pitäisi kehittyä Suomessa? Osuuskuntatoiminnan tulevaisuuden näkymistä ja kehittymistarpeista haastateltavat nostivat esiin monenlaisia ja -tasoisia asioita. Yhtäältä osuuskuntatoiminnan nykyistä tilanne pidettiin hyvänä mutta toisaalta nähtiin, että osuuskuntatoiminnan uskottavuutta, mainetta ja hyväksyttävyyttä pitäisi saada paremmaksi. Yleisenä kehittämistarpeena mainittiin myös se, että osuuskuntien rahoitusmahdollisuudet tulisi saada yhtä hyviksi kuin muilla yhtiömuodoilla. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että osuuskunnan voisi saada julkista tukea kursseihin, jotka se järjestää jäsenilleen. Lisäksi ehdotettiin, että osuuskunnan aputoiminimien pitäisi voida käydä kauppaa keskenään, vaikka niillä on sama Y-tunnus. Kehittämistarpeena tuotiin esille myös se, että osuuskunnan jäsenillä pitäisi olla tietty suoja-aika tilanteessa, jossa jäsenmäärä tippuu alle seitsemään: yksittäistä jäsentä ei pitäisi heti rangaista yrittäjästatuksella ko. tilanteessa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että oppilaitoksiin saataisiin lisää osuuskuntatoimintaa, koska se madaltaisi yrittäjyyskynnystä ja kasvattaisi ammattiylpeyttä. Oppilaitosympäristössä toteutettavaa osuuskuntatoimintaa pidettiin myös hyvänä keinona houkutella uusia opiskelijoita. Lisäksi toivottiin, että opinnoissa tuotaisiin nykyistä selkeämmin esille se, että osuuskunta on yksi varteenotettava yrittäjyys- ja työllistymisvaihtoehto muiden joukossa. Lisäksi kehittämisideana nousi esiin osuuskunnan yhteistoiminnan tehostaminen esimerkiksi sillä, että jäsenyys kytkettäisiin jäsenen aktiivisuuteen, eli passiivisuudesta seuraisi jäsenyyden menetys. Tai vaihtoehtoisesti niin, että jäsenet voitaisiin jaotella kahteen eri ryhmään esim. vuosittain määriteltävän statuksen mukaisesti (aktiivinen/passiivinen).

19 18 osuuskuntaa vois nimenomaan alkaa käyttää paljon päämäärätietosemmin just siinä, opetusvälineenä. osuuskuntalaki muuttu nytten vuojen alusta että sen kautta sitä tulee enemmän tämmönen vaihtoehto jopa osakeyhtiölle koska sinne pystyy näitä osuuskuntaosakkeita myymään periaatteella samalla lailla kun osakeyhtiössä osakkeita. haluaisin ite et se kehittyy siihen että kaikki ketkä siellä on niin on aktiivisia jos ei oo pitkään aikaan tehny asioille mitää nii ehkä sitte, vois olla ettei sais olla sitte mukana 3.3. Osuuskunnat keinona työllistyä ja oppia yrittäjyyttä Oppilaitosyhteyksiä omaavalla osuuskuntatoiminnalla voi olla hyvin erilaisia toimintaperiaatteita. Opiskelu voi olla kokonaan integroitu osuuskunnassa toimimiseen (Tiimiakatemia), eli koko opiskelu toteutetaan osuuskuntatoiminnan kautta, jossa opiskelijaryhmien perustamat osuuskunnat toteuttavat itsenäisesti aitoja toimeksiantoja asiakkaille. Tiimiakatemiassa oppilaitos tarjoaa osuuskunnille opettajien (valmentajien) työpanoksen, mutta muilta osin kukin osuuskunta toimii omarahoitteisesti. Toisaalta kyseessä voi olla myös yhden osuuskunnan tilanne (JOKKY Osk), jossa oppilaitos on osuuskunnan tärkein taustataho, joka tarjoaa koordinaattorin työpanoksen sekä mahdollisuuden käyttää oppilaitoksen tiloja ja laitteita osuuskuntatoiminnassa. Osuuskunnassa opiskelijat kehittävät liikeideoitaan ja toteuttavat itsenäisesti tilaustöitä. Oppilaitoksen osuus voi myös rajoittua siihen, että se antaa osuuskunnan (Mediaholvi) jäsenille mahdollisuuden tilojensa ja laitteidensa käyttöön silloin kun niitä ei tarvita oppilaitoksen omassa toiminnassa. Hankkeessa kysyttiin myös oppilaitosten edustajien näkemyksiä siitä, mihin suuntaan osuuskuntatoiminta on kehittymässä lähitulevaisuudessa ko. oppilaitoksessa sekä yleisesti Suomen oppilaitoksissa. Tiimiakatemian toiminta tulee laajenemaan myös muille aloille ja lisäksi tavoitteena on monialaisempi osuuskuntatoiminta (esim. liiketalous & ICT). Osuuskuntatoiminnasta saatujen hyvien kokemusten ansiosta myös JOKKY Osk:n toiminta tulee laajenemaan sekä muille aloille että ko. kuntayhtymän muihin yksiköihin. Myös Mediaholvin hyväksi koettu toiminta tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Oppilaitosedustajien yleinen näkemys oli se, että oppilaitosten osuuskuntatoiminta tulee merkittävästi lisääntymään lähivuosina. Tällä hetkellä oppilaitoskentässä puhutaan paljon osuuskuntatoiminnasta, ja monissa oppilaitoksissa suunnitellaan osuuskuntatoiminnan hyödyntämistä tavalla tai toisella. Esiin tulleen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa jokaisella oppilaitoksella joko on oma osuuskunta tai se on mukana useamman oppilaitoksen pyörittämässä osuuskunnassa. Nähtiin myös, että osuuskuntatoiminta tulee lisääntymään, koska oppilaitosten on pakko lisätä opetuksen henkilökohtaistamista. Lisäksi todettiin, että korkeakouluihin liittyvässä osuuskuntatoiminnassa olennaisinta on se, että opiskelija on itse perustamassa osuuskuntaa, koska tällöin toimintaan saadaan tarpeeksi vahva omistajuuden tunne, aito sitoutuminen sekä toimiva johtajuus. Valmiiseen osuuskuntaan liittymisen katsottiin sopivan parhaiten 2. asteen opintoihin. Haastateltujen osuuskuntatoiminnassa mukana olevien korkeakoulutettujen näkemyksiä tarkasteltaessa tulee huomioida henkilöiden hyvinkin erilaiset taustat ja tilanteet. Osa haastatelluista oli ollut perustamassa osuuskuntaa ja osa oli liittynyt valmiiseen osuuskuntaan. Osalla osuuskuntatoiminta ajoittui opiskeluaikaan, osalla heti valmistumisen jälkeiseen aikaan ja osalla myöhemmin työuralla tapahtuneeseen muutokseen. Osa haastatelluista teki osuuskunnassa ns. oman alansa töitä, osa oli vaihtanut täysin alaa ja osa työskenteli osuuskunnan hallinnossa. Osa haki osuuskunnasta päätoimentuloa, osa sivutuloja ja osa halusi kokeilla liikeideansa toimivuutta. Osalla oli osuuskuntaan liityttäessä sekä yrittäjätaustaa että työkokemusta, osalla vain jompaakumpaa ja osalla ei kumpaakaan. Voidaankin sanoa, että jokaisen haastateltavan tarina on oma yksittäistapauksensa, mikä osaltaan todistaa sen, että osuuskuntatoiminta on hyvä vaihtoehto hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin.

20 19 Haastattelujen yhteenvetona voidaan todeta, että osuuskuntatoiminta on monestakin syystä hyvä valinta. Osuuskunta on yritysmuotona vähäriskinen ja turvallinen ja sen pääomantarve on pieni. Osuuskuntatoiminta ei tietyin edellytyksin anna yrittäjästatusta, eikä siten poista mahdollisuutta esimerkiksi työttömyysturvaan tai opintotukeen. Osuuskuntatoiminta on helppo ja nopea aloittaa mutta myös helppo lopettaa. Osuuskunnassa on turvallisinta kokeilla epävarmaa liikeideaa. Oppilaitoksille osuuskuntatoiminta tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön yrittäjyydelle. Osuuskuntatoiminta mahdollistaa suuremmat joustot perheen ja vapaa-ajan suhteen. Osuuskunnassa henkilö voi keskittyä enemmän omaan liiketoimintaansa, koska osuuskunta hoitaa velvoitteet ja laskutuksen. Osuuskunnan kautta on helppoa hallita oman toiminnan kasvua. Osuuskuntatoiminta tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia ja kustannussäästöjä sekä kehittää kommunikointitaitoja. Osuuskuntatoiminnan suurin ongelma on sen huono tunnettuus ja uskottavuus, jotka vaikeuttavat liiketoimintaa sekä rahoituksen hankkimista. Osuuskuntatoiminnan sisäisiä haasteita ovat epäselvyydet vastuukysymyksissä sekä vaikeudet yhteisen vision ja toimintaperiaatteiden määrittelyssä. Tulevaisuuden kannalta tärkeintä olisi saada osuuskuntatoiminnan uskottavuus, maine ja hyväksyttävyys paremmaksi. Lisäksi osuuskuntien rahoitusmahdollisuudet tulisi saada yhtä hyviksi kuin muilla yhtiömuodoilla. Oppilaitosten osuuskuntatoimintaa tulisi lisätä ja opinnoissa pitäisi tuoda selkeämmin esille se, että osuuskunta on yksi varteenotettava yrittäjyys- ja työllistymisvaihtoehto muiden joukossa. Hankkeessa kysyttiin lisäksi kahdelta Tiimiakatemiassa opiskelleelta henkilöltä miten opintojen aikainen osuuskuntatoiminta on vaikuttanut heidän urakehitykseensä valmistumisen jälkeen. Molempien mielestä osuuskuntatoiminnalla on ollut erittäin positiivinen vaikutus omaan urakehitykseen. Osuuskuntatoiminta kehitti itsetuntoa, sekä esiintymis-, vuorovaikutus-, tiimityö- ja johtamistaitoja. Osuuskuntatoiminnan aikana syntyneistä verkostoista on myös ollut selkeää hyötyä. En usko että ilman Tiimiakatemiaa olisin saanu sillä koulutuksella niin vastuullisia työtehtäviä Työtä ei ole tarvinnut hakea, työtarjouksia on tullut paljolti Tiimiakatemian aikana muodostuneiden verkostojen kautta Tapasin Tiimiakatemiassa opiskelijan, jolla oli oma yritys. Nyt olen osakkaana ko. yrityksessä.

21 20 4. Osuuskuntayrittämisen neuvontapalvelut Osuuskuntayrittämisen neuvontapalvelut ovat osa muuta Ely -keskusten ja kunnallisten elinkeinopalvelujen järjestämää yritysneuvontaa. Lähtökohtaisesti osuuskuntaa tarkastellaan yhtenä vaihtoehtoisena yritysmuotona tavanomaisimpien yritysmuotojen rinnalla. Osuuskuntayrittämiseen tuo oman lisämausteensa osuuskuntatoimintaan kuuluva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu. Osuuskuntien ei tarvitse tuottaa voittoa ja niissä voi toimia yrittäjämäisesti kuitenkin ilman yrittäjästatusta. Ennen muuta osuuskuntien tehtävänä on palveluiden tuottaminen jäsenilleen. Erityistä osuuskuntaneuvontaa tarjoaa Pellervo. Sen lisäksi hankerahoituksella on eri puolilla Suomea yritetty aktivoida osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä. Näistä tunnetuin on Tampereen Yritetään yhdessä - projekti. Yritysneuvojahaastatteluita oli kaikkiaan neljä, joista naisia oli kaksi. Yksi neuvojista oli Rovaniemeltä ja muut haastateltavat Oulusta. Haastatellut olivat Business Oulusta, PSK-Aikuisopistosta, Rovaniemen Kehitys Oy:stä, ja TE-toimistosta. Seuraavissa luvuissa yritysneuvojien haastatteluita on analysoitu haastatteluissa olleiden teemojen mukaisesti. Yritysneuvojien suhde osuuskuntayrittämiseen Haastateltavien yritysneuvojien puheissa osuuskuntayrittäjyydestä kuuluu tietty epävarmuus ja vaikeus asemoida osuuskunta muiden yritysmuotojen joukossa. He peilasivat tilannetta tyypillisimmän tapauksen kautta, jossa innostunut liikeidean omaava potentiaalinen uusi yrittäjä tulee yritysneuvojan puheille. Silloin ei ensimmäisenä tule mieleen osuuskunta yritysmuotona ellei asiakas sitä aktiivisesti itse ota esille. Minun työssäni asiakkaat ovat yleensä yksittäisiä henkilöitä, joten toisaalta sen ymmärtääkin, että se ei ole heille siten paras vaihtoehto omassa mielessään ensimmäisenä vaihtoehtona. H1 Toki se on yritys siinä missä muutkin, mutta tuota. Siihen liittyy sellasia mielikuvia, että se olisi sellainen vähän kevennetty versio yritystoiminnasta, vaikka se ei oo. Se on vähän erilainen. H3 Haastateltavat yritysneuvojat kokivat osuuskunnat paikkana yritysidean testaamiselle ja kehittämiselle erityisesti silloin, kun liikeidean ansaintalogiikka on vielä täsmentymättä. Enemmistö osuuskunnista toimii haastateltavien mukaan työosuuskuntina, joissa yrittäjyys ei välttämättä nouse päällimmäiseksi asiaksi yksittäiselle osuuskunnan jäsenelle. Osuuskunnassa on kuitenkin mukana sellaisia, jotka testaavat liikeideaa aktiivisesti. Oulussa toimii PSK aikuisopiston yhteydessä Osk StartUp yrittäjähautomo, jonne Oulun Seudun Uusyrityskeskus ohjaa yrittäjäkandidaatteja kehittämään edelleen liikeideoita. Osuuskunta on yleensä liikeidean testaamispaikka, josta siirrytään yksinyrittäjäksi. Vaikka kyllä se riippuu paljon siitä porukasta, jäsenistöstä. H2 Yritysneuvonnan yksilöohjaukseen perustuvaan toimintamalliin ei kovin hyvin sovi sosiaalinen ja demokraattinen osuuskunnan perustamisprosessi. Yritysneuvojat katsoivat myös, että osuuskuntaa pohtivilla on erilaisia motiiveja ja tavoitteita. He suosittelevatkin liittymistä jo olemassa olevaan osuuskuntaan, jos sellaisia on tarjolla. Yleensä selvittelyvaihe on pitkä. Itellä on helpompaa, että katselkaa valmis osuuskunta kuin uuden perustaminen. H3

22 21 Ydinporukka saa pelisäännöt kuntoon, laskutusta riittävästi, jotta yhden on vara hoidella talousasioita. H3 Yritysneuvojat ovat vuoden aikana harvoin tekemisissä osuuskuntiin kohdistuvan neuvonnan kanssa. Osuuskunta nousee yritysmuodon vaihtoehtona esille lähinnä silloin, kun suunnitellun liiketoiminnan volyymi ei vielä riitä itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen. Silloin saatetaan opastaa yhteistyöhön muiden saman alan toimijoiden kanssa, Harvassa ovat kuitenkin tapaukset, jossa joukko asiakkaita tulee keskustelemaan osuuskunnan perustamisesta. Jos näyttää siltä, että siitä ei ois syntymässä täysmuotoista yritystoimintaa, siinä tapauksessa voi sitten pistää miettimään, voisiko se olla osuuskunta ja löytyisikö siihen kumppaneita. Vai onko joku osuuskunta johon voisi liittyä. H4 Yritysneuvojat suhtautuivat osuuskunnan perustamiseen yhtä vakavasti kuin muihinkin yritysmuotoihin. Tie on samanlainen kuin yleensä yritystoimintaa aloitettaessa. Demokraattinen käynnistymisprosessi vie vain enemmän aikaa. Lähtökohtaisesti yritysneuvojat edellyttävät, että ainakin yhdellä osuuskunnan jäsenellä on yrittäjäkoulutus, jolloin yritystoiminnan perusasiat ovat hallussa. Lisäksi he suosittelevat kirjanpitopalveluiden hankkimista osuuskunnan ulkopuolelta. Samoin osuuskunnan toimintaa ohjaavat lainsäädännölliset asiat tulisi olla hallussa. Osuuskunnan perustaminen ei saa olla heräteostos, eikä vaan lähdetä kivalla porukalla. Tulee ongelmia. Byrokraattinen puoli tulee huolehtia: kokoukset, tilinpäätökset tällaiset asiat. Ja jos sitä osaamista ei varsinkaan ole. Eli ei ole yrittäjäkoulutusta tai rahaa maksaa tilitoimistolle kunnolla, niin sitten on ongelmia. Eli siellä aletaan pukata niitä töitä sellaisille, jotka on vähänkään hajulla. Sitten kun ne kyllästyy, niin aamen. H2 Pitää olla perusteet. Jos siinä on vaikka se porukka, x-kappaletta. Niin tottakai. Neuvotaan ottamaan selvää niihin näkökohtiin mitkä liittyy osuuskuntaan ja sen toimintaan, pyörittämiseen ja sääntöihin. Kyllä siihen tulee rohkaistua siinä tilanteessa. H4 Osuuskuntayrittämisen haasteet Osuuskunnissa haasteena kuten yleensäkin tiimimäisissä organisaatioissa ovat yhteisten arvojen ja pelisääntöjen saattaminen sellaiseen muotoon, että osuuskunnan kaikki jäsenet voivat ne hyväksyä. Tiimiytymiseen vaikuttaa luonnollisesti lähtötilanne. Tuntevatko ryhmän jäsenet jo entuudestaan sekä kannattavatko samoja arvoja ja tavoitteita. Varmaan ryhmään, kun on isompi ryhmä, niin siihen mahtuu erilaisia ihmisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Hyvillä säännöillä onnistutaan haasteita ratkaisemaan. H1 Yritysneuvojia oudoksutti osuuskuntayrittäjyyttä suunnittelevien pohdinnat työttömyysturvasta. Tämä on tietysti ymmärrettävää, kun oma liikeidea ei ole vielä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Työttömyysturva taas edellyttää, että osuuskunnassa on vähintään seitsemän henkilöjäsentä. Työttömyysturva on voimassa niinä päivinä, jolloin osuuskunnan kautta ei ole töitä tarjolla. Voi olla, että osuuskuntayrittämisessä yritetään varmistaa työttömyysturvan saanti. Tämä eroaa selkeästi muista yritysmuodoista. Muita yritysmuotoja mietittäessä työttömyyden mahdollisuus ei tule samalla tavalla esille. Työttömyysturvaan ongelmia voivat aiheuttaa työvoimaviranomaisten tulkinnat siitä, milloin yksittäisen jäsenen toiminta määritellään yrittäjästatuksella toimimiseksi. yrittäjästatuksen tulkintaa voi olla myös vaikutusta sillä, hankkiiko jäsen asiakkaat itse vai hoitaako osuuskunta markkinoinnin.

23 22 Ottamatta kantaa onko se (työttömyysturvasta huolehtiminen) hyvä asia, jos se jää ajattelematta. Tässä osuuskuntapuolella se on monesti. Se johtuu varmaan monesti siitä, että se voi olla pienimuotoista ja tottahan se omaa toimeentulo ja oma näkökulma ja turva olla siinä. Se on erilaista. H4 Demokraattisuuden periaatteesta huolimatta osuuskunta tarvitsee hyvää ja selkeää johtajuutta. Jäsenten on myös kyettävä mieltämään, että yhteisesti sovittu osuus työsuoritteen hinnasta menee osuuskunnan hallinnollisten asioiden (jäsenpalveluiden) hoitamiseen. Toiminnan volyymin kasvaessa osuuskunnan on syytä palkata ainakin osa-aikainen toiminnanjohtaja. Osuuskunnassa on sellainen johtaja joka tyydyttää kaikkia osapuolia ja toimii siinä johtajana ja ottaa ne. Mä oon sitä mieltä, että pitää olla johtaja, joka vastaa kokonaistoiminnasta. Haasteena voi olla myös, että johtaja ei tyydytä kaikkia, joten voi tulla ristiriitoja. H1 Osuuskuntayrittämisen hyvät puolet Yritysneuvojien mielestä osuuskunta tarjoaa joustavan toimintaympäristön, missä jäsenen elämäntilanne voidaan ottaa huomioon. Osuuskunta on turvallinen ja riskitön ympäristö oman liikeidean varhaiselle testaamiselle. Se muodostaa kevyen polun yrittäjyyteen, jota tukemaan yritysneuvojat suosittelevat osuuskunnan jäsenille aputoiminimen käyttöönottoa. Varmistamalla sopimuksella osuuskunnan kanssa aputoiminimen saa omiin nimiin, kun jatkaa yksin yrittämistä. Sehän on juuri tämä joustavuus ja tämmönen turvallisuus siinä, että ei heti tarvitse olla sen yrittäjyyden varassa. Voi lähteä silleen turvallisemmin katsomaan kuin muissa yritysmuodoissa. H4 Se on varmaan se joustavuus. Siinä on mahdollisuus olla mukana työn ohessa, äitiyslomalla, opiskellessa, sivutoimisena yrittäjänä tai päätoimisena yrittäjänä. Kyllä se varmaan se joustavuus on. Voi toimia siten miten omaan elämäntilanteeseen sopii. H1 Osuuskunnissa on mahdollisuus verkostoitua muihin osuuskunnan jäseniin, jotka kipuilevat samojen yritystoiminnan käynnistymisvaiheen kysymysten parissa. Niin kuin yritysneuvonnassa muutoinkin toisilta vastaavassa tilanteessa toimivilta saatu vertaistuki on merkittävä apu. Itse asiassa osuuskunnissa toteutuu nykyaikaisessa yrittämisessä verkostoitumista edellyttävä toimintatapa. Pienyrittäjä on monesti ongelmineen yksin. Asiantuntijayritykset ovat alkaneet sijoittua samoihin toimitiloihin toistensa läheisyyteen ja löytäneet synergiaetuja. Rovaniemellä on vastikään käynnistynyt Hubtoiminta. Osuuskunnissa yhteistyön puitteet ovat valmiina olemassa ja jäsenten välisen luottamuksellisen vuorovaikutuksen sekä yhteisen tekemisen kautta olisivat edellytykset ideoida ja rakentaa uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kun puhutaan, että on jokin tietyn alan osaaja siinä, niin uskoisin, että he siinä keskenään kun on osuuskunta, niin he sparraa ja saavat todennäköisesti hyötyä siitä muitten tekemisestä. Niin, että se on osatekijöidensä summa. Tulee apua ja hyötyä näistä kollegoista. H4 Osuuskuntayrittämisessä yhdistää osk-jäsenyys, hankitaan asiakkaita, tehdään keikkoja ja yhteiset tapaamiset. Arvokasta mitä osuuskunta voi tuoda. Kääntäjä ja graafinen suunnittelija tekee yhteistyötä, verkostoa voi käyttää hyväksi mm. ongelmien selvittämiseksi. H3 Millaista osaamista osuuskuntayrittämisestä yritysneuvoja tarvitsee? Yritysneuvojien tarvitsevat työnsä tueksi riittävät perustiedot osuuskunnasta yritysmuotona. Miten osuuskunta perustetaan, mitä asiakirjoja tarvitaan perustamiseen ja kuinka säännöt laaditaan, milloin kannattaa valita osuuskunta yritysmuodoksi ja miten se eroaa muista yritysmuodoista. Yritysneuvojalla tulisi

24 23 olla jonkinlainen ymmärrys osuuskunnan päivittäisestä toiminnasta, johtajuudesta ja päätöksenteon demokraattisuudesta. Kipupisteet olisi hyvä tietää, jotta voisi ennakoida mahdollisia haasteita. Varmaan semmosta, että miten se perustetaan, millaisia asiakirjoja perustamiseen ja sääntöihin liittyy. Sehän on sellaista paperityötä. H1 Ensinnäkin tietoa siitä, et mikä se osuuskunta on. Sellainen perustietämys siitä minkälainen on kyseessä. Ajatusta siitä mikä sen erottaa muista, miksi kannattaisi valita juuri se, mihin tilanteeseen se sopii. H4 Minulla on yrittäjän ammattitutkinto. Päivitän osaamista mahdollisuuksien mukaan. Tampere on tässä edelläkävijänä. Pellervon lakimieheltä saa myös apua. Mm. StartUpin säännöt on laadittu hänen kanssaan. Nettisivuilta löytää hyvin apua. Perustajan opas on hyvä väline. Sitä kautta saa tietoa. H2 Yritysneuvojat korostivat liiketoimintasuunnitelman tekemisen tärkeyttä ja osuuskunnan perustamistoimenpiteiden hoitumista. Tämän lisäksi he pitivät arvokkaana, jos yritysneuvojalla on jonkinasteista kokemusta osuuskuntien päivittäisestä työstä. Osalla vastaajista olikin osuuskunnan toiminnasta kokemusta. Eläytymiskyky ja kokemus osuuskunnassa toimimisen arjesta tuo varmuutta neuvontatilanteisiin. Sen lisäksi osuuskuntayrittäjyyden neuvonnassa on kuunneltava herkällä korvalla asiakkaiden ajatuksia. Osuuskunnan perustaminen on yleensä suhteellisen pitkä oppimisprosessi siihen osallistuville ja lopputulokseen pääseminen edellyttää monien vaiheiden läpikäyntiä. Yritysneuvojilla ei ole aikaa ja mahdollisuutta lähteä tukemaan perustamiseen kuluvaa yhteisöllistä vuorovaikutusta. Ainoastaan voidaan kertoa, millaisia asioita osuuskunnan perustajien tulee ratkaista. Tässä kontekstissa neuvoja tarvitsee neuvottelutaitoja ja tilannetajua. Yritysneuvojan tehtävä on esittää kysymyksiä, ratkaisuehdotuksia, viedä prosessia eteenpäin. Myös neuvojan omat verkostot auttavat. Heitä kiinnostaa just ne perustamiseen liittyvät käytännön perustamiseen liittyvät seikat. Heidän pitäisi olla enemmän kiinnostuneita operatiivisesta toiminnasta, mihin tulee käytännössä valmistautua, miten siitä otetaan se suurin hyöty siitä osuuskuntamuotoisesta yrittämisestä. H1 Poikkeaa osk-yrittäjyys siitä, että neuvottelutaitoja ja tilannetajua vaatii. Yleensä iso porukka joka tulee, mikä tän ryhmän dynamiikka on, saadaanko tuloksia, pohtikaa keskenänne näitä asioita > ei voi lähteä paimentamaan. Ei voida asettua tekemään pelisääntöjä, esitämme kysymyksiä, ratkaisuja, viemme prosessia eteenpäin. Joko oppivat ite tai eivät. Me ei voida olla se joka ottaa vastuun tästä. H3 Yritysneuvojat kokivat osuuskuntayrittämisen neuvonnan haasteelliseksi siitäkin syystä, että neuvontatapauksia tulee vastaan äärimmäisen harvoin. Näin osaamisen kumuloitumista ei juuri tapahdu. Osuuskuntayrittämisen perustiedot löytyvät mm. Pellervon internet sivuilta. Sieltä löytyy kiitettävästi materiaalia ja ohjeistusta osuuskunnan perustamisesta. Toimivista osuuskunnista voidaan pyytää jäseniä kertomaan osuuskuntayrittämisestä tai sitten ohjeistetaan ottamaan niihin yhteyttä. Lapissa ongelmana on, että täällä ei ole kovin montaa toimivaa osuuskuntaa, joiden toimintaa korkeakoulutetut voisivat tutustua. Neuvojat kehottavatkin hakemaan esimerkkejä myös muualta Suomesta. Kerran vuodessa neuvot ja taas vuoden päästä asiakkaan kanssa käydään papereita läpi, niin pitää itsekin kaivaa paperit esiin ja miettiä mitä tässä pitikään muistaa. Että se ei ole mitään rutiinia todellakaan. Sen on ihan selvästi huomannu, että on aika epävarma, kun tulee tällainen osuuskunta esiin. H1 Osuuskunnan perustamista tai olemassa olevaan osuuskuntaan liittymistä suunnittelevia askarruttavat monet osuuskunnan käytännön toimintaan liittyvät asiat. Neuvontatilanteessa kiinnostavat perustamiseen liittyvät käytännön asiat, minkälaisia osuuskuntia on olemassa, miten lähdetään liikkeelle, millaiset säännöt pitää olla. Muita kysymyksiä herättäviä käytännön asioita ovat hinnoittelu, työttömyysturva, osuuskunnan maksama palkka ja arvonlisävero sekä kotitalousvähennys. Yritysneuvojat pitivät tätä ymmärrettävänä, mutta he olisivat kuitenkin toivoneet huomion kohdistamista enemmän liiketoiminnan suunnitteluun ja

25 24 asiakkaiden tarpeiden selvittämiseen. Osuuskuntayrittämisen tulee olla yhtä lailla kannattavaa kuin muissakin yritysmuodoissa. Tosin voiton tavoittelun aste päätetään osuuskunnan perustamissopimuksessa. Kyllähän se paljon lähtee siitä liiketoimintasuunnitelman laatimisesta ja sitä käydään läpi. Siinähän ne eri osa-alueet tulee käytyä läpi. Tehdään myös kannattavuuslaskelmia yhdessä. Siinä tulee sen taloudellisen puolen ymmärrys. Ohjataan myös tutustumaan erilaisiin materiaaleihin ja ottamaan oppia muilta. Se on varmaan yksi hyvä. Kokeneilta oppia, kummitoimintaa. Ohjataan ihan kokeneilta hakemaan oppia. H1 Yritysneuvonta muuttuvassa toimintaympäristössä Yritysneuvojan työn kohteena on etupäässä aloittava yrittäjä, jolla on vähintään idea liiketoiminnastaan olemassa. Ammatillisen osaamisen kehittämisessä olennaista on tunnistaa ja ennakoida asiakkaissa tapahtuvat muutokset. Yritysneuvojien olisi hyvä välillä pohtia yritysneuvonnan menetelmien suhdettä neuvontaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämän hankkeen yhteydessä tehdyistä haastatteluista piirtyvä kuva yritysneuvonnasta korostaa liiketoimintasuunnitelman logiikan mukaista ohjausta. Osuuskunta yritysmuotona näyttäytyy valtavirran mukaisen neuvontaprosessin kummajaisena, jota yritysneuvojien on vaikea saada hallintaan. Toimimalla yksinyrittäjän neuvontamallilla menetetään samalla osuuskuntayrittäjyyteen sisältyvät vahvuudet. Haastattelujen yritysneuvojien mielestä osuuskunta on ennen muuta välivaihe oman yrityksen perustamiseen ja itsenäisen liiketoiminnan käynnistämiseen. Osuuskunta tarjoaa siihen hyvän ja pienen riskin oppimisympäristön. Yritysneuvojat kehottavatkin osuuskuntaan liittyviä perustamaan oman toiminimen. Tällöin heidän käyttämänsä liiketoiminnan neuvontakeinot ja menetelmät toimivat. Yritysneuvojat ovat omalla alueellaan. Osuuskunta ei kuitenkaan tule automaattisesti valittavien yritysmuotojen joukkoon, vaan ainoastaan silloin kun suunnitellulla liiketoiminnalla ei vielä näyttäisi olevan potentiaalia. Tästä näkökulmasta on loogista, että yritysneuvojat suosittelevat ensi sijassa liittymään jo olemassa olevaan osuuskuntaan. Tällöin vältytään pitkiltä osuuskunnan perustamisprosessilta. Harvinaisempaa on, että osaajien joukko tulee kyselemään osuuskunnasta yritysmuotona. Tällöinkin yritysneuvonnassa pyritään tunnistamaan ja neuvomaan alulla olevaa liiketoimintaa. Se on yritysneuvojista tuskallista, jos porukalla on yhteiskuntavastuullisen tai sosiaalisen yrittäjyyden tavoitteita. Tilanne hankaloittaa liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Tässä tapauksessa yritysneuvojat ohjeistavat osuuskunnan perustamisen saloihin, mutta jäsenten yhteinen oppimisprosessi (arvot, tavoitteet, pelisäännöt yms.) jää heidän omalle vastuulleen. Siihen liittyvään neuvontaan saatikka ryhmäytymisen ohjaamiseen ei ole mahdollisuuksia. Toinen kyselijäryhmä on kaveriporukat. He miettivät erilaisia vaihtoehtoja, ja se johtaa neuvojan kokemuksen mukaan usein ongelmiin. Yleensä heillä on tahtoa edistää tai kehittää jotain asiaa. Ongelmana on se, että se ei tuota yritykseen mitään. Lähtökohtana on, että yritys pitää saada toimimaan, laskutus kuntoon, jotta pitkällä tähtäimellä yleishyödylliset tavoitteetkin täyttyvät. H3 Yrittämisen toimintaympäristö on muutoksessa. Yrittäjien on hyvä verkottua sekä liittyä erilaisiin verkostoihin ja arvoketjuihin. Yrittäjät eivät koe samalla tavalla toisia yrittäjiä kilpailijoiksi kuin aikaisemmin. Näin erilaiset yhteistyön muodot ja avoimet tiedonvaihdon ympäristöt luovat pohjaa innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Toiminnallisesti osuuskunnat edustavat tämän päivän yrittäjyyttä parhaimmillaan ja tämän puolen toivoisi näkyvän nykyistä painokkaammin yritysneuvojien työssä.

26 25 5. Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittämisen kehittäminen 5.1. Kuvaus työpajoista ja niiden tehtävästä Korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyden virittäminen -hankkeessa järjestettiin kaksi työpajaa (Rovaniemi ja Oulu ). Työpajojen tehtävänä oli koota yhteen korkeakoulutettuja osuuskuntayrityksissä toimivia, osuuskuntayrittäjyyden neuvontaa tarjoavia, korkeakouluopiskelijoita ja - opettajia yhdessä arvioimaan selvitysvaiheen tuloksia sekä kehittämään uusia avauksia korkeakoulutettujen osuuskuntayrittämisen poluille. Työpajat lisäsivät samalla tietoisuutta osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden mahdollisuuksista ja vuoden 2014 alusta voimaan astuneesta uudesta osuustoimintalaista. Rovaniemen työpajaan osallistui 16 henkilöä. Osallistujat edustivat tavoitteen mukaista kohderyhmiä (Liite 1), oppilaitoksia, yritysneuvontaa, osuuskuntia ja opiskelijoita sekä kolmatta sektoria. Työpajat toteutettiin toiminnallisin menetelmin käyttäen taide- ja teatterilähtöistä pedagogiikka, draaman keinoja. Käytetyn menetelmän tarkoitus oli aktivoida osallistujia luovaan ajatteluun ja tuottaa työpajan tavoitteen mukaista tietoa raportointiin. Ensimmäinen työpaja toteutettiin kaksiosaisena. Aluksi luotiin pelisäännöt kokoontumiselle mm. päivän tarkempi aikataulu, läsnäolo, lupa kuvaukseen ja nauhoitukseen. Osallistujille kerrottiin myös hankkeen tavoite ja tulokset. Miksi tämä työpaja järjestetään. Mitä heiltä odotetaan. Merkityksellistä oli olla läsnä tilanteessa, tässä hetkessä. Työpaja jatkui osallistujien ryhmäyttämisellä. Kukin kertoi vuorollaan lyhyesti oman nimensä ja positiivisen asian aamusta sekä oman taustansa. Janamenetelmällä saatiin tietoa osallistujien suhteesta yrittäjyyteen ja osuuskuntaan sekä henkilökohtaisesta että työtehtävän näkökulmasta. Haastatteluiden tulosten avaaminen johdatteli ryhmätyöosuuteen. Yritysneuvojahaastatteluiden tiivistetyt tulokset kerrottiin demostroimalla haastattelutilanne. Osuuskuntalaisten haastatteluista oli luotu neljä eri hahmoa. Kuhunkin hahmoon oli tiivistetty osuuskuntalaisen tarina. Nämä tarinat purettiin auki tiivistetysti työpajan osallistujille. Esiin nousseista asioita käytiin vilkasta keskustelua. Kommenttipuheenvuoroja piti yhteisökoordinaattori Chia Koskinen Osuuskunta Lilith. Työpajan toisessa osassa osallistujat tuottivat hankkeen toimintamallia varten mahdollisia ratkaisuja. Rovaniemellä järjestetyssä työpajassa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä sai valita neljästä menetelmästä yhden millä toteuttivat ryhmätehtävän. Vaihtoehtoja olivat Aarrekartta, Lehtijuttu, Mielikuvamatka tai Sadutus. Kaikki ryhmät valitsivat Aarrekartta-menetelmän. Materiaalina oli lehtiä, kartonkeja, värikyniä, eri värisiä tusseja ja liimaa. Kukin ryhmä toteutti aarrekartan luovasti soveltaen ao. menetelmää. Tehtävänannossa ryhmät saivat työpajojen tutkimuskysymykset, joihin heidän oli tarkoitus tuottaa ratkaisu. Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan korkea-asteella osuuskuntayrittäjyyden mahdollistamiseksi ja vahvistamiseksi? 2. Millä toimenpiteillä (miten) osuuskuntayrittäjyydestä korkeakoulutetuille kilpailukykyinen vaihtoehto hankkia toimeentulo? Oulun työpajaan osallistui 21 henkilöä (Liite 2). Tilassa olivat esillä ensimmäisen työpajan tuotokset, OSKhahmot ja aarrekartat. Lisäksi ryhmille annettiin yhdeksän oivallusta työn tulevaisuudesta ja haastatteluista

27 26 koottuja kipupisteitä (kts. Juva, K & Hynynen, A. 2011, liite 3). Kipupisteet oli teemoitettu, joista neuvontaan ja pelisääntöihin sekä sitoutumiseen voidaan vaikuttaa. Ulkoiseen kuvaan ja osuuskuntaan yritysmuotona ei voida niinkään vaikuttaa, koska ne kytkeytyvät mm. lainsäädäntöön. Osallistujat ryhmäytettiin samoin kuin edellisessäkin työpajassa. Osallistujille kerrottiin samalla tavoin kuin ensimmäisessä työpajassa haastatteluiden tulokset sekä tiivistetysti Rovaniemen työpajan tulokset Oulun työpajaan osallistuville. Osallistujat saivat tehtäväksi tuottaa viidessä eri ryhmässä mielikuva matkan. Tutkimuskysymykset olivat samat mitä Rovaniemen työpajassa. Menetelmä mielikuvamatka Suunnitelkaa opiskelijan OSUUSKUNTA -polku ja esittäkää valitsemallanne tavalla draaman keinoin näytelmä, still kuvat, eläytyen tilanteeseen roolien kautta tms. ryhmän tuotos Tehtävä ryhmä 1 Tilanne: Olet yliopistossa opinnot aloittanut opiskelija. Sopikaa ryhmässä alkutilanne, josta opiskelija lähtee polulle. Miten opintopolkusi etenee? Ketkä sinua neuvovat/auttavat? Miten OSUUSKUNTA näkyy opintojen aikana? Tehtävä ryhmä 2 Tilanne: Olet ammattikorkeakoulussa opinnot aloittanut opiskelija. Sopikaa ryhmässä alkutilanne, josta opiskelija lähtee polulle. Miten opintopolkusi etenee? Ketkä sinua neuvovat/auttavat? Miten OSUUSKUNTA näkyy opintojen aikana? Tehtävä ryhmä 3 Tilanne: Olet yliopistosta valmistunut maisteri. Mietit työllistymistäsi? OSK. Sopikaa lähtötilanne tarkemmin mm. onko opiskelijalla ollut OSK opinnoissa vai ei? Miten hän jatkaa päästäkseen eteenpäin? Keitä hän tapaa? Millaista apua/neuvoja tarvii/saa jne. Tehtävä ryhmä 4 Tilanne: Olet ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi/restonomi tms. Mietit työllistymistäsi, ammattia, toimeentuloa? OSK? Sopikaa lähtötilanne tarkemmin onko opiskelijalla ollut OSK opinnoissa vai ei? Miten hän jatkaa päästäkseen eteenpäin? Keitä hän tapaa? Millaista apua/neuvoja tarvii/saa jne. Tehtävä ryhmä 5 Tilanne: Olet yritysneuvoja Millaista neuvontaa annat osuuskuntaa suunnittelevalle? Miten häntä ohjaat? Keitä hän tapaa? Autatko verkottumaan? Työpajojen tuotokset purettiin yhdessä auki. Lopuksi työpajan tulokset vedettiin tiiviisti yhteen. Työpajojen tuloksista seuraavassa luvussa Työpajojen tulokset Rovaniemen työpajassa tuotetut kolmen ryhmän tulokset. Ryhmän 1, vapaa kuin lintu, mukaan TE-toimisto lähettää kirjeen sadalle 55+akateemisille työttömälle ja heistä tulee kymmenen yliopistolle tapaamiseen. Tilaisuuteen tulleista kuusi lähti mukaan ja he perustivat osuuskunnan. Liikeideana on hakea työtä osuuskuntaisille. Osuuskunta tarvitsee hyvän vetäjän, fasilitaattorin. He hakevat toisille työttömille työpaikkoja. Synty osaamiskeskittymiä. Fasilitaattori keskustelee työttömien kanssa. Mikä on itse kunkin erikoisosaaminen. Yhdessä mietitään, mitä tehdään.

28 27 Kuva 1. Vapaa kuin lintu. Ryhmän 2, PELI, kuvasi opiskelemassa olevan opiskelijan osuuskuntapolun. Opiskelijalla on idea. Hän selvittää opintotarjonnan. Mitä osuuskunta asioita tai yrittäjyystapahtumia on tarjolla opintojen aikana. Prosessissa on mukana innostuneet vetäjät ja tietoa paljon. Opintoihin pitää lisätä työelämälähtöisyyttä. Koko polku pitää saada opintoihin tiedekuntarajat ylittäen. Kuva 2. Peli Ryhmän 3, Jaamme tunteen, on tärkeää, mitä asioita painottaa. Ensimmäiseksi on oleellista tiedottaminen, mistä kysymys ja palastella tietoa osiin sekä yksinkertaistaa. Toiseksi esimerkin voima. Tutustua esim. toisiin osuuskuntiin ja hankkia tietoa niistä. Kolmanneksi integrointi opintoihin, kokonaan vai osittain. Miten oppilaitos tukee. Antaako esim. tilat ja koneet oppilaiden käyttöön. Jokaisen pitää löytää oma osuuskuntansa. Oppilaitoksiin pitää saada osuuskuntia. Osuuskunta toiminta edellyttää myös organisaation mukana oloa. Opettajille pitää antaa resursseja. Niin homma toimii!

29 28 Kuva 3. Jaamme tunteen. Viesti Rovaniemen työpajalaisilta Oulun työpajaan Tilaisuudessa oli hyvä tavata eri työpaikkojen toimijoita Saamelaisalueen koulutuskeskus olisi voinut olla mukana Opiskelijoita mukaan Osuuskunnan pystyisi viemään korkeakouluihin ja opintoihin Konkreettisesti suhteessa ja esimerkein omaan polkuun Oulun työryhmien purku Ensimmäinen ryhmä tarkasteli mahdollista osuuskuntapolkua historiaa opiskelevan yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijalla oli tarkoitus valmistua historian opettajaksi, joka ei tuntunutkaan hyvältä. Hän mietti samanaikaisesti myös muita mahdollisuuksia opintojen alkuvaiheessa. Hänellä ei kuitenkaan ollut tällä hetkellä konkreettisia välineitä etenemiselle. Miten osuuskuntapolku voisi toteutua yliopistossa? Ryhmä tuotti ratkaisun. Kun opiskelija tulee sisään yliopistoon (vrt. killat), niin vanhemmat opiskelijat tutustuttavat osuuskuntaan ja kertovat, mitä on menossa. Uusi opiskelija pääsee heti mukaan projektitoimintaan. Opiskelija kokoaa osaamisportfoliota koko ajan ja osaamisen osoittamisen kautta saa opintopisteitä tutkintoa varten. Osuuskuntatoiminta ei ole vain tekemistä, vaan opitun tiedon soveltamista käytäntöön. Pitää mennä tieto edellä eli opitaan ja tehdään. Niin miksi ei soveltuisi yliopisto-opetukseen. Tutkijan pitää osata hallita projekteja ja johtaa itseään. Tämän lisäksi hänen pitää laatia budjetteja ja seurata taloutta, jotta projekteja tulee lisää. Pitää olla oman elämänsä yrittäjä. Lisäksi pitää olla työelämä yhteistyötä. Ensin opinnot aloittava opiskelija ohjattaisiin yhteen yhteiseen osuuskuntaan, jossa koko ajan työelämä mukana tehtäisiin projekteja. Opiskelija saisi projekteista rahaa opintojensa rahoittamiseen ja samalla yliopisto saisi artikkeleita, joista yliopisto saa rahoitusta toimintaansa. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan ja hankkimaan oman alansa työtä. Vanhemmat opiskelijat auttavat ja kertovat, miten ovat itse tehneet. Konkretian voima vie eteenpäin (vrt. lumipallo efekti). Eri alojen osaajat toimivat yhdessä ja sivuaineet voi valita tarpeen mukaan, kun huomaa puutteen osaamisessaan (vrt. demola-malli ja

30 29 monialaiset tiimit). Tilausmäärä vaatii jalkatyötä tekemään /hankkimaan asiakaskontakteja. Jäävätkö ilman työtä, jos oppivat tekemään jalkatyötä. Eivät. Löytävät työpaikan. Kuva 4. Yliopisto-opiskelijan osuuskuntapolku. Toinen ryhmä hahmotteli mahdollista osuuskuntapolkua toisen vuosikurssin kansainvälisen ammattikorkeakouluopiskelijan näkökulmasta, joita on vaikea sijoittaa Oulussa työharjoitteluun tai työelämään. Opiskelijan orientoitumista omalle alalle tuetaan. Jokaisella opiskelijalla tuutoropiskelija ja opettaja ja he kulkevat mukana kokoa prosessin ajan. Business Kitcheniin tuotaisiin osuuskuntatoimintaa, jossa opiskelijat ja yritykset pääsevät kohtaamaan toisiaan. Yrittäjyyshautomon kautta opiskelijat kiinnostuvat työosuuskunta toiminnasta ja perustavat vähintään seitsemän hengen monialaisen osuuskunnan. Opintojen aikana monialaisissa tiimeissä oppisi työn laatua ja vastuuta. Eniten muutosta vaatisi opettajien asennoituminen ja uusi ajattelutapa, jotta uudenlainen toiminta onnistuu. Raha toimeksiannoista opiskelijalle, ei oppilaitokselle. Opiskelija voi ansaita oman yrityksen alkupääoman opintojen aikana. Kuva 5. OSKFLOW, kansainvälinen opiskelija. Kolmannen ryhmän pantomiimi esityksessä kuvattiin tarinallisesti yliopistosta vastavalmistuneen biokemistin ja hänen mentorinsa kohtaaminen kahvila Makiassa, jossa he kävivät keskustelua siitä, miten tähän osuuskuntayrittäjä tilanteeseen päädyttiin. Millainen oli biokemistin polku osuuskuntayrittäjäksi. Oulun yliopistosta valmistunut biokemisti ei halua muuttaa työnperässä pois. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta osuuskuntatoiminnasta. Lapsuudessa hän on ollut aktiivinen 4H harrastaja. Halu opiskella alaa oli lähtenyt 4H toiminnasta. Hän ilmoittautuu TE- toimistoon työhakijaksi täyttämällä lomakkeet. Hän vetää edelleen omia ryhmiä 4H:ssa ja saa tietoa, että Oulussa yrityshautomossa voisi olla sopivaa tekemistä.

31 30 Kiinnostus yrittäjyyteen herää. Tapaa opiskelijakavereita ja he muodostavat oman alansa tiimiin. Yritysidea hautuu. Hankkivat lisää tietoa ja ottavat yhteyksiä (Uusyrityskeskus, Business Oulu), miten ajatus lähtisi yritystoiminnaksi. Biokemisti ei saa tukea yrityksen perustamiselle. Luontoillassa tapaa Oululaisen Aapa luonto-osuuskunnan edustajan, joka kertoo, miten luonto-osuuskunta toimii. Biokemisti vie yritysideaa eteenpäin Takomolla osuuskuntaa pohtien. Tiimiin tulee lisää asiantuntijoita. Miettivät yritysideaa. Syntyy tervekoti.fi palvelu. Yllätykseksi TE-toimistosta löytyy koulutusta ryhmille, joilla on yritysidea. Ryhmiä ohjataan osuuskuntayrittämiseen. Osuuskunta syntyy ja 4H toiminta kulkee mukana. 4H-kummi ja mentori löytyvät. Neljäs ryhmä kuvasi ammattikorkeakoulusta valmistuneen opiskelijan polkua perinteisen luentotyyppisen esityksen keinoin. Opiskelija on toiminut osuuskunnassa opinnoissaan ja miettinyt, miten jatkaa valmistumisen jälkeen. Hän on rakentanut verkostojaan opintojen aikana ja pitää ovet avoimina eri suuntiin. Palkkatyö vs yrittäjyys. Huomioi valinnoissaan mahdollisuuden vaihtaa paikkakuntaa tai muuttaa ulkomaille. Tärkeää on myös oma rooli, vahvuudet ja arvopohja mahdollisessa osuuskunta toiminnassa. Viides ryhmä demonstroi osuuskuntayrittäjyyttä suunnittelevan henkilön ja yritysneuvojan keskustelun. Miten hänen on tarkoituksenmukaista edetä. Millaisiin kysymyksiin pitää hakea vastauksia. Yritysneuvoja esitti muutamia konkreettisia asioita keskusteltaviksi ryhmässä ja ratkaistaviksi. Näitä kysymyksiä oli mm. mennäkö mukaan valmiiseen osuuskuntaan vai perustaako oma. Osuuskunnassa pitää olla organisaattori, jolle maksetaan toimintaa liittyvistä tehtävistä (mm. kirjanpito) Osuuskunnan perustaminen liiketoimintasuunnitelmineen on oma asiansa. Toinen asia on, että jokaisen pitää miettiä oma liiketoimintasuunnitelma. Jakakaa kokemuksia keskenänne ja palatkaa asiaan Ehdotus osuuskuntayrittäjyyttä tukevaksi toimintamalliksi Rovaniemen ja Oulun työpajojen tuloksina saatiin virikkeitä osuuskuntayrittäjyyden toimintamalleiksi korkeakoulutetuille. Ryhmien tuotoksissa oli osin samankaltaisuutta ja yhteisiä tekijöitä, jotka huomioitiin malleissa. Selvityksemme perusteella päädyimme esittämään seuraavaa toimintamallia, jolla voidaan edistää korkeakoulutettujen osuuskuntayrittäjyyttä korkeakouluissa opiskeluvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen. Erityinen huomio on siirtymävaiheessa koulutuksesta työelämään tai yrittäjäksi. Erotamme osuuskuntatoiminnalle kaksi erilaista tehtävää. Ensinnäkin opiskeluvaiheeseen liittyy osuuskunta (OSK Pre Start) monipuolisena oppimisympäristönä, joka palvelee ensisijaisesti opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Yrittäjyyteen sisältyy aina itsensä likoon laittamista, epävarmuuden sietoa ja tietty määrä riskinottoa. Mallissa tämä osuus liitetään henkilökohtaisen yrittäjyyden tai älykkään erikoistumisen oppimissuunnitelman tekemiseen. Huomio kohdistetaan opiskelijan oppimisprosessin tunnistamisen kautta yksilölliseen ohjaukseen ja osuuskunnan jäsenten väliseen yhteiskehittämiseen. Toimenpiteet ovat opiskelijalähtöisiä. Henkilökohtainen strategisen (toimintaa ohjaavan) oppimissuunnitelman laatiminen tukee opiskelijan tulevaisuusorientaatiota työllistymiseen tai yrittäjyyteen kohdistuen. Oppimissuunnitelma ohjaa opiskelijan opintojaksovalintoja ja muita opiskelun aikana tehtäviä aktiviteetteja. Keskeisinä painopisteinä oppimissuunnitelmassa voisivat olla asiakaskokemusten hallinta ja asiakaskohderyhmien kehittäminen. Näistä aihealuista opiskelijat voivat myös jalostaa uusia palvelutuotteita. Osuuskunta oppimisympäristönä mahdollistavat nopeat ja ketterät kokeilut. Opiskeluvaiheen jälkeen perustetaan varsinaisia korkeakoulutettujen muodostamia osuuskuntia (OSK Start Up) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Osuuskuntien perustamisprosessi voi käynnistyä jo

32 31 opiskeluvaiheen aikana. Lisäksi Start Up -vaiheessa olevat osuuskunnat toimivat vuorovaikutuksessa Pre Start -vaiheen osuuskunnan kanssa. Opiskelijajäsenet saavat esimerkiksi työtilaisuuksia Start Up - osuuskunnista. Start Up -vaiheessa päähuomio on liiketoimintasuunnitelman hiomisessa. Siinä yhteydessä hyödynnetään tarjolla olevia yritysneuvontapalveluita. Jokainen Star Up -osuuskunnnan jäsen huolehtii myös oman oppimis- (erikoistumis-) suunnitelman toteuttamisesta. Start Up -osuuskunta toimii näin myös osuuskunnan jäsenen oman liiketoiminnan (yrityksen) kehittämisalustana. Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa. Varsinkin vastavalmistuneiden on vaikeata löytää pitempikestoisia työtehtäviä. Toisaalta työmarkkinat ovat murroksessa, jolloin työllistyminen alkaa edellyttää yrittäjämäistä toimintatapaa. Oma osaaminen on kyettävä tunnistamaan ja ennen kaikkea markkinoimaan. Työn haussa onnistutaan parhaiten erikoistumalla älykkäästi. Suurin este työn löytymiselle on monesti se, että työnhakijalta puuttuu työnhakemisen strategia. Tätä haastetta ratkaisemaan esitämme perustettavaksi osuuskunnan (OSK Work Start), jonka tehtävänä edistää jäsentensä työnsaantia. OSK Work Start on ketterä ja innovatiivinen sekä verkostoitumista ja vertaistukea hyödyntävä työllistymisen solmupiste. OSK PRE START Integroitu opetussuunnitelmaan Opiskelun aikainen harjoittelu Opiskeluun liittyvät harjoitustyöt Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Ura- ja kehittämissuunnitelmat Älykäs erikoistuminen ASIAKASKOKEMUSTEN HALLINTA ASIAKASKOHDERYHMÄN KEHITTÄMINEN OSK START UP Liiketoimintasuunnitelman hiominen Yritystoiminnan käynnistäminen OSK WORK START Työnhaun strategia Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tuotteistaminen Osaamisen markkinointi Kuvio 1. Osuuskuntayrittäjyyden malli korkeakoulutetuille.