Potilasjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin yhteinen neuvottelu

Transkriptio

1 Asialista 1(5) Potilasjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin yhteinen neuvottelu Aika kello Paikka Osallistujat Poissa Sairaanhoidon hallinnon luentosali Sisko Salo, K-H:n munuais- ja maksayhdistys KAMUSI ry Eija Karivaara, K-H:n hengitys ry Airi Suuronen, Hml:n seudun omaishoitajat ja läheiset ry Salme Komonen, K-H:n luustoyhdistys Helena Juottonen, Hml:n reumayhdistys Jouni Kotiranata, Kanta-Hämeen Parkinson-yhdistys ry Susanna Kotiranta, Kanta-Hämeen Parkinson-yhdistys ry Sisko Päivärinta, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry Seppo Ranta, shp, puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Kirsi Leino, shp, hallintoylihoitaja Eija Patteri, shp, ylihoitaja Anne Kallava, shp, potilasturvallisuuskoordinaattori Susanne Andersson-Tapio, shp, ylihoitaja Jan Löfstedt, shp, ylilääkäri Mirja Ottman-Salminen, shp, projektipäällikkö Pertti Helminen, K-H:n munuais- ja maksayhdistys Tiina Väisänen, Hämeenlinnan seudun sydänyhdistys ry Pirkko Lehtonen, Kanta-Hämeen muistiyhdistys ry Marko Mustiala, Kanta-Hämeen muistiyhdistys ry Jaana Hantaniemi, Hämeenlinnan seudun Kehitysvammaisten tuki ry Erja Kangasvuori, Hämeen Keliakiayhdistys ry Minna Hotta, FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Michael Rossing, shp, kehittämis- ja viestintäpäällikkö Elise Kuismanen, shp, potilasasiamies Minna Ritakallio, shp (sihteeri), ylihoitaja 1 Kokouksen avaus Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen ajankohtaisilla asioilla; - Sairaanhoitopiirin uusi johtaja Hannu Juvonen on aloittanut työskentelyn tällä viikolla ja toimii aluksi kaksi viikkoa Jouko Isolaurin rinnalla. - SOTE-ratkaisua seurataan jatkuvasti. Tällä hetkellä on se tieto, että maahan perustetaan 18 yhteistoiminta-aluetta, joista 3 tulee toimimaan yhteistoiminnassa jonkin muun alueen kanssa. Näitä kolmea aluetta ei ole vielä nimetty. 12 yhteistoiminta-alueella tulee toimimaan laaja päivystystoiminta ja muilla suppeampi toiminta. Näitäkään alueita ei vielä ole nimetty. Joka tapauksessa meillä päivystystoiminta tullee tämän suunnitelman mukaan pysymään suunnilleen nykyisenkaltaisena. - toinen uudistus, jota ollaan viemässä eteenpäin, on se, että todennäköisesti vain laajan päivystyksen alueet tulevat tuottamaan tiettyjä

2 2(5) palveluja, esim. polvi- ja lonkkaproteesien uusintaleikkauksia. Tämä saattaa vaikuttaa meidänkin toimintaan. Asia on vielä lakiluonnosvaiheessa. - Synnytykset tulevat todennäköisesti säilymään KHKS:ssa. Hämeenlinnan alueen synnyttäjät eivät mahdu Pirkanmaan toimitiloihin. Keskusteltiin yliopistotasoisen sairaanhoidon jonkin asteisesta toteuttamisesta KHKS:ssa. Kirsi Leino toi esiin mahdollisuuden, että tehtäisiin tiivistä yhteistyötä esim. Sydänsairaalan kanssa niin, että osa toiminnoista tehtäisiin täällä. Potilaan kannalta ratkaisu olisi hyvä, hoito olisi lähellä. Pohdittiin, onko varaa hankkia kahdet järjestelmät ja laitteet? Tarvitaanko 8 tuntia päivässä? Voisiko TAYS:n spesialistit tulla tiettynä päivänä tänne, ettei palkata spesialisteja kahteen paikkaan. Voisiko tämä olla vetovoimatekijä sairaalalle? Seppo Rannan mielestä tällaista yhteistyötä tullaan varmasti uuden SOTE:n myötä lisäämään. Keskustelussa esim TAYS sydänsairaalan brändiä pidettiin arvokkaana. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 2 Potilasjärjestöjen edustajien aloitteita ja palautetta sairaanhoitopiirille Kanta-Hämeen Parkinson-yhdistys ry: Lääkkeiden jaossa parkinson potilaille olisi kehitettävää. Potilailla on tarkka aika, milloin lääke pitää saada. Sairaanhoitajille terveisiä, että lääke pitää olla aina ajallaan. Samoin pitäisi olla tieto, että maito ei sovi kaikkien parkinson lääkkeiden kanssa. On myös lääkkeitä, jotka pitää ottaa ennen syömistä. Tämä ei ole mahdollista, koska lääke jaetaan samaan aikaan kuin ruoka. Lääkäriltä ei aina saa tietoa siitä, että tulisi anoa KELA:sta esim. KELAkorttiin muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeistä saataviin korvauksiin.. Olisi toivottavaa, että poliklinikka käynnillä olisi pääsääntöisesti aina sama lääkäri, joka tietäisi jo ennakolta potilaan tilanteesta. Hämeenlinnan reumayhdistys: Syksyn aikana kuultu jäsenistöä ja kysytty mikä huolettaa. Eniten huolettaa SOTE. Mennäänkö TAYS:iin, Lahteen tai Helsinkiin? Jos jonnekin suuntaudutaan, mieluummin Tampereelle. Toinen asia, mitä pohditaan, on, minkä takia toiset saa käydä täällä poliklinikalla ja toiset ei? Miksi toiset saavat biologiset lääkkeet ja toiset ei? Oltiin tyytyväisiä, kun saatiin toinen poliklinikkavastaanotto mutta valitettavasti se kesti vain kaksi kuukautta. Tällä hetkellä jonot ovat pitkiä ja oireiden uusittua pitää aina mennä TK:n kautta ja hakea sieltä lähete. Seppo Ranta kommentoi tähän, että tämä on ollut tapa hallita jonoja, kun resursseja ei ole ollut, jolla pystyttäisiin vastaamaan kysyntään. Mietittiin voisiko puhelinneuvontaa hyödyntämään näissä tilanteissa. Kanta-Hämeen Munuais- ja maksayhdistys KAMUSI ry Dialyysiyksikkö on saanut potilas ensin palkinnon ja siitä ollaan ylpeitä. Maksaensihoitopäivää on kovasti kaivattu ja siitä puhuttiin jo edelliselläkin kerralla.

3 3(5) Ylihoitaja Eija Patteri kertoi, että nyt aloitetaan maksaensihoitopäivät uudelleen. Päivässä on lääkärin, hoitajan, ravintoterapeutin, psykiatrin, yhdistyksen edustajan, sosiaalihoitajan, jalkaterapeutin ja kuntohoitajan puheenvuorot. Tilaisuus jaetaan useammalle päivälle, 2,5h kerrallaan. Osastonhoitaja ottaa yhteyttä yhdistykseen ja sovitaan tiedotuksesta. Tieto tulee myös lehteen ja nettisivuille. Kanta-Hämeen hengitys ry: Potilailla on usein epätietoisuutta miten lääkkeitä tulisi ottaa. Olisi hienoa, jos olisi jokin neuvontapiste, josta saa ammattilaisen apua. Ohje, että netistä löytyy, on ikäihmisille hankalaa. Syksyllä on järjestetty tiedotustilaisuus PTH:n hoidon ohjauksesta. Kovasti toivotaan, että kun hengityssairaat käyvät poliklinikalla, tiedotettaisiin uudesta käytännöstä hoidon ohjaukseen liittyen. Kerrottaisiin milloin otetaan yhteyttä ja mihin ja miksi erikoissairaanhoidon poliklinikalta ei tule kutsua. Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry: Lääkärit voisivat enemmän informoida lääkkeistä. Esim. kilpirauhaslääkkeistä ei saa ohjeita, kuinka ne tulisi ottaa. Mietittiin, pitäisikö ja olisiko se mahdollista, että lääkkeistä olisi paperisia ohjeita, joita voisi antaa kotiin mukaan. Yhdistys oli saanut jäseneltä kriittistä palautetta sairaalan osaston toiminnasta. Potilas oli kysellyt yhdistyksen infolehtisiä osastolla ollessaan. Vastaus oli; että me emme voi minkään keskustelukerhon esitteitä täällä jakaa. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää käytöstä. Ylihoitaja ottaa selvää, onko kyse yksittäisestä tapauksesta ja saattaa tiedon asianosaisille. Sosiaalihenkilö ei ota kantaa sairastuneiden henkilöiden avustamiseen. Häneltä ei myöskään saa apua papereiden täyttämisestä. Seppo Ranta on keskustellut johtavan sosiaalityöntekijän kanssa mutta ottaa asian uudelleen keskusteluun. On kyse AVH- puolen sosiaalityöntekijästä. Siihen ollaan tyytyväisiä, että on saatu yhteys neurologian ylilääkäriin ja päästy sitä kautta keskustelemaan asioista. FinFami: Ei edustajaa paikalla. Hämeenlinnan seudun sydänyhdistys ry: Ei edustajaa paikalla. Kanta-Hämeen muistiyhdistys ry: Ei edustajaa paikalla Kanta-Hämeen luustoyhdistys: Edelleen on toiveena saada murtumahoitaja taloon, jolle voisi soittaa tarvittaessa. On tilanteita, että tulee murtumia, joille ei voi tehdä mitään eikä lääkäriä tarvita mutta jotain neuvoja kuitenkin tarvittaisiin. Hallintoylihoitaja Kirsi Leino kommentoi tähän, että pitää miettiä, voisiko olla esim. TK:n kanssa yhteistä tai onko jonkin meidän talon hoitajan työnkuvaan mahdollista saada lisättyä tätä toimintaa. Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry:

4 Yhdistysten pitäisi pitää keskenään yhteyttä ja järjestää tapaamisia. Omaishoitaja yhdistys järjestää esimerkiksi tiistaisin tapaamisia Hallituskatu 20:ssa, johon voisi osallistua muidenkin järjestöjen edustajia. Kaikilla yhdistyksillä on varmasti omaisia, jotka tarvitsisivat tukea. Voisi järjestää myös tapaamisia, johon sairaalan edustajat tulisivat paikalle. Yhdistyksen toiminnasta saa tietoa Hämeenlinnan kaupunkiuutisista. Yhdistys järjestää myös omaishoitajavalmennusta, joista saa yhdistykseltä tietoa. Yhdistyksellä on kaksi työntekijää, jotka voivat tulla eri yhdistyksiin puhumaan tästä toiminnasta. 4(5) Sairaalalle esitettiin kysymys, onko joku paikka, mihin voi viedä esitteitä omaishoitajayhdistyksestä? Osastoille voi aina viedä esitteitä mutta kun on kyse yhdistyksestä, joka koskettaa kaikkien osastojen potilaita, voisi esitteet viedä neuvontaa, josta ne jaetaan eteenpäin. Suunniteltiin, että talossa järjestettäisiin koulutustilaisuus yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, joka olisi suunnattu myös henkilökunnalle. Asiasta voi olla yhteydessä koulutuspäällikkö Leena Tiesmaahan. 3 Sairaanhoitopiirin ajankohtaisia asioita Potilas ensin koulutus 2016, hallintoylihoitaja Kirsi Leino Kirsi Leino kertasi, miten potilas ensin koulutus on lähtenyt liikkeelle Henkilökunta on koulutettu potilas ensin ajatteluun ja laadittu ohjekirja sekä video potilasohjauksen minimivaatimuksista. Oli tärkeää, että myös potilasjärjestöiltä oli edustus koulutustilaisuudessa. YAMK opiskelija teki kyselyn koulutukseen osallistuville esimiehille potilas ensin toimintamallin onnistumisesta. Vuoden lopussa palkittiin kaksi yksikköä tekniikan tekemällä puisella hymynaamalla. Palkittavat yksiköt olivat dialyysi ja munuaistautien pkl (1000 ); potilaan toiveet huomioon yksikön arjessa. Erityismaininnan sai osasto 4A; vaikeiden asioiden esiin ottaminen henkilökunnan toimesta. Vuonna 2016; potilas ensin ajattelua viedään eteenpäin ja tässä kaikilla on vastuu. Video esitetään ja ohjekirja annetaan kaikille uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Uutena näkökulma on se, että prosesseja läpikäymällä ja kehittämällä saadaan enemmän aikaa potilaalle. Tavoitteena myös hoitoon pääsyn parantaminen Koulutukset jatkuvat koko henkilöstölle ja vuoden lopussa jälleen palkitaan yksikkö, jolle sitten siirtyy kiertopalkinto. Potilas ensin ajatteluun liittyen tuli kommentti huonosta kohtelusta, jossa syöpädiagnoosi kerrottiin potilashuoneessa. Todettiin, että näin ei voi tehdä. Täytyy olla mahdollisuus kuulla tällainen tieto esim. lääkärin kansliassa. Tämä asia otetaan esille yksiköiden kanssa. Dialyysiin liittyen tuli kysymys, miksi jotkut potilaat saavat EPOlääkityksen koneen kautta ja jotkut joutuvat hakemaan sen apteekista?

5 Sairaalan rakennushankkeen eteneminen, yh Mirja Ottman- Salminen Mirja Ottman-Salminen toimii sairaalan rakennushankkeen toiminnallisen ryhmän puheenjohtajana. Tietoa sairaalahankkeen etenemisestä saa sivustolta. Nämä ovat julkiset sivut, jonne voi myös laittaa kommentteja ja kehitysehdotuksia. Kesäkuussa sairaanhoitopiirin valtuustossa käsitellään sairaalahanketta. Kysymyksenä on, remontoidaanko vanhaa, rakennetaanko uutta vai näitä molempia. Suunnittelussa toiminnallisuus on tärkeää. Sujuvat toimintaprosessit. Suunnitellun lähtökohtana on potilaan kulkeman polun lyhentäminen ja sujuvoittaminen. Eli kyse ei ole vain tiloista vaan toiminnallisista lähtökohdista. Omasta henkilökunnasta on muodostettu toiminnallisia ryhmiä, jotka katsovat omien potilaidensa prosesseja ja suunnittelevat uutta toimintaa näiden prosessien kautta. Sekä Riihimäelle että Hämeenlinnaan remontoidaan tällä hetkellä päiväsairaalatiloja. Riihimäelle nämä tilat valmistuvat viikoilla Hämeenlinnassa vuodeosasto muutetaan päiväsairaalaksi. Päiväsairaalassa annetaan erilaisia lääkehoitoja, joita voidaan antaa päiväaikaan; reumalääkkeitä, syöpähoitoja, pientoimenpiteitä, letkujen laittoa ym. 5(5) Potilasjärjestöiltä toivotaan kommentteja sairaalasuunnitteluun. Mikä on tärkeää sairaalan toimintojen uudistamisessa?. sivuilla voi käydä asiasta keskustelua. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös suoraan yh Mirja Ottman-Salmiseen tai osoitteella Kanta-Hämeen keskussairaala, C2, Ahvenistontie 20, Hämeenlinna) Sairaalasuunnittelussa on kolme arkkitehtitoimistoa mukana. 4 Vuoden 2016 tapaamisten painopistealueet 5 Seuraavan kokouksen ajankohta ja mahdollisesti käsiteltäviä aiheita Seuraava kokous on klo sairaanhoidon hallinnon luentosalissa.