Tarjous työ- ja elinkeinoministeriölle kasvuvyöhykkeiden kasvusopimusmenettelyyn

Transkriptio

1 Tarjous työ- ja elinkeinoministeriölle kasvuvyöhykkeiden kasvusopimusmenettelyyn SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ - saavutettavuus on kilpailukyvyn pullonkaula käytävän yhteistyö osa ratkaisua Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva Suomen kasvukäytävä (aiemmin HHT) on koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta ydinalue. Tällä alueellisesti varsin rajatulla ja tiiviillä (n km 2, eli vain n. 3,5 % koko maan pinta-alasta) vyöhykkeellä tuotetaan 40 % maan bruttokansantuotteesta ja n. 50 % yritysten liikevaihdosta ja täällä sijaitsee 45 % maan työpaikoista. Tampereen ja Helsingin välisellä kasvukäytävällä tehdään kansallisessa kokonaisuudessa ylivoimaisesti suurin panostus maan t&k -toimintaan (n. 60 %). Jo useampi kuin joka kolmas suomalainen asuu käytävän alueella luvulla maan sisäinen muuttoliike on voimakkaasti keskittynyt lähinnä pk-seudulle ja Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Väestön keskittyminen näyttää tuoreimpien tilastojen perusteella jatkuvan, muuttovoitto kasautuu Suomen kasvukäytävän alueelle. Lisääntynyt maahanmuutto korostaa edelleen tätä keskittymiskehitystä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) liikennekäytävän yhteistyöllä on pitkä perinne alkaen luvulta. Nyttemmin Suomen kasvukäytävä -verkostona 20 kuntaa, alueen kaikki kolme maakuntaliittoa, neljä kauppakamaria ja neljä ministeriötä (TEM, LVM, YM ja OKM) ovat tehneet yhteistyötä kestävän kasvun vahvistamiseksi ja mm. liikenneinvestointien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi aluekehityksessä koko käytävän alueella. Vuoden 2016 alusta myös Suomen Yrittäjät liittyi verkostoon. Osaavan työvoiman saatavuus, hyvä infra, laadukas elinympäristö ja joukkoliikenteen palvelutason vuoksi maan parasta luokkaa oleva saavutettavuus muodostavat yhdessä muuta maata pienemmän sijaintipaikkariskin yrityksen kannalta. Tiiviytensä ja volyymiensa vuoksi Suomen kasvukäytävä tuottaa osaamistalouden kannalta riittävän kriittisen massan. Alueella pendelöi päivittäin yli suomalaista. Nämä työmatkat ylittävät usein kuntarajojen lisäksi myös maakuntarajoja. Pendelöivien matkustajien määrä ja pendelöintimatkojen pituudet tekevät Suomen kasvukäytävästä paitsi maan laajimman työmarkkina-alueen, myös samalla yritysten kannalta maan suurimman yhtenäisen työvoimapoolin. Kasvukäytävän alueelle keskittyy huomattava määrä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja joiden profiilit ovat jo nyt toisiaan täydentäviä ja, jotka tekevät yhteistyötä monin tavoin. Näin generoidaan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta. Tutkimukselle kansainvälinen saavutettavuus on elinehto. Saavutettavuus lentokentältä on merkittävä tekijä kuinka yliopistomme ovat houkuttelevia kansainvälisille huippuosaajille. 1

2 Vyöhyke on myös Suomen valmistavan teollisuuden ja viennin ydinaluetta. Alueella sijaitsee merkittävää valmistuksen osaamista niin yrityksissä kuin korkeakouluissa. Tämän osaamisen kehittäminen on edellytys vientikelpoisen arvonlisän luonnille ja Suomen kansantalouden kasvulle. Kasvukäytävällä on useita laajentumissuuntia. Tampere-Seinäjoki-Vaasa/Umeå käytävä ja erityisesti Helsinki-Tallinna on jo voimakkaassa kasvussa ja molemmissa on pyrkimystä organisoituun käytäväyhteistyöhön. Kasvukäytävän vaikutusalue on suurempi kuin Helsinki-Tampere käytävä käsittäen mm. Tampereen asiointialueen. Samaan tapaan kuin Helsingin seutu yhdistää eri kasvukäytäviä, myös Tampereen seutukunta on nähtävä eri valtatiesuuntia yhdistävänä solmukohtana. Suomen kasvukäytävä on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen ja arjen asioinnin alusta. Käytävä on rakenteeltaan kuin pitkä metropoli tai nauhakaupunki, rakenteellisesti eheämpi kuin mikään muu nauhamainen vyöhyke Suomessa, ja tällaisena Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän ja laajan työpaikkatarjonnan ansiosta kasvukäytävä toimii osittain kuin suuri kaupunki, mutta sen liikennejärjestelmää ei ole kokonaisuutena suunniteltu sillä tavalla kuin kaupungissa olisi tehty. Esimerkiksi yhtenäinen maksujärjestelmä puuttuu kasvukäytäväalueen sisällä eri liikennemuotojen väliltä, eikä tietokaan kulje sillä tavalla kuin se kaupunkialueen henkilöliikenteessä kulkisi. Vaikka kasvukäytävä on vahva junakäytävä, on eri liikennemuotojen yhteen kytkeminen matkakeskuksissa, maksujärjestelmin ja liityntäpysäköinnein välttämätöntä. Osa kasvukäytävän alueesta on bussiliikenteen varassa. Bussiliikenteen merkitys junayhteyksien korvaajana ja kilpailijana on suuri käytävän vaikutusalueella. Suomen kasvukäytävällä on kaksi selkärankaa VT3 ja päärata, ja kaksi runkoyhteyksien vaihtoehtoa juna ja bussit. Markkinaehtoinen bussiliikenne VR:n sparraajana on jo osoittanut kilpailun merkityksen. Kasvukäytävän yhteisessä strategiassa kilpailun edistämisellä on keskeinen osa silloin kun kilpailulla parannetaan saavutettavuutta. Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen Suomessa vaatii uusia toimenpiteitä myös liikenteessä. Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen osuuden lisääminen ei Suomen oloissa riitä. Autoliikenteen päästöjä vähentävien vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden parantamisella voi olla suuri ja nopea vaikutus liikenteen kokonaispäästöihin. Helsinki-Tampere liikennekäytävällä edellytykset saada nopeasti aikaan toimiva sähköautojen latauspisteiden laatukäytävä ja siihen pohjaten sähköautojen markkinoiden kasvu käyntiin, ovat paremmat kuin missään muualla. A. HAASTEENA KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN SAAVUTETTAVUUS KAIKKIEN SOLMUJEN VÄLILLÄ Suomen kansainvälinen kilpailukyky riippuu suuresti alueiden välisestä ja Suomen kansainvälisestä saavutettavuudesta. Kansainvälisen saavutettavuuden tärkein resurssi on Helsinki-Vantaan lentokenttä, joka on Pohjois-Euroopan lentoliikenteen kasvava kansainvälinen solmukohta. Koko Suomi menestyy sen globaalien lentoyhteyksien ja näistä riippuvaisten Eurooppa-yhteyksien varassa. Myös Allegro-junan asemat, Helsingin matkustajasatamat ja Tampere-Pirkkalan lentokenttä ovat kansainvälisen saavutettavuuden solmuja. Kasvukäytävän eri osien yhteyksiä lentokentille ja muihin kansainvälisen liikenteen solmuihin on mahdollista parantaa matkaketjuja tehostavia palveluja kehittämällä, mutta on varauduttava myös liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin. Väestönkasvu vaatii joukkoliikenteeseen 2

3 uutta kapasiteettia ja kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen kasvukäytävän kaikista osista edellyttää uusia ratkaisuja liikenneverkkoon. Kansainvälinen saavutettavuus on keskeinen kriteeri, kun yritykset pohtivat sijoittumisia uusiin maihin. Parantamalla kasvukäytävän kansainvälistä saavutettavuutta ja sisäistä sujuvuutta luodaan mahdollisuuksia, missä investointeja harkitsevat voivat perustellusti nähdä koko kasvukäytävän potentiaalisena sijoittumiskohteena. Helsingin seudulla on erityinen rooli koska se yhdistää useamman kasvukäytävän Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeeksi. Eri keskuksia linkittävän kasvuvyöhykkeen tavoitteena on muodostaa laajempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja kansainvälisiä sijoituksia. Tehokkaasti toimivissa liikennekäytävissä on mahdollista tarjota yrityksille ja muille toimijoille kuten yliopistoille ja korkeakouluille ylivoimainen saavutettavuus. Kansainvälisten yhteyksien vahvistamiseen tähtäävän yhteistyön tiivistäminen ja sen kansallinen koordinointi ovat olennaisia edellytyksiä kasvukäytävien vaikuttavuudelle kilpailukyvyn ja kasvun lähteenä. Jotta Suomen kasvukäytävä toimisi tehokkaasti kilpailukyvyn ja kasvun edistäjänä, tulee toimenpiteet kohdistaa: (1) kasvukäytävän sisäiseen liikkuvuuteen, ja tässä erityisesti raideliikenteen asemanseutujen saavutettavuuteen, (2) kasvukäytävän ulkoiseen saavutettavuuteen eli lentoasemayhteyksien ja kansainvälisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen, ja erityisesti tulee toimenpiteet suunnata (3) sellaiseen yhteistyöhön joka samalla edistää kansainvälistymisen potentiaalia omaavan uuden yritystoiminnan synnyttämistä, (4) palveluihin joiden tuloksellisuus/kannattavuus perustuu koko liikenne- ja kasvukäytävän kattavaan markkina-alueeseen ja yhteistyöhön, sekä (5) toimenpiteisiin, jotka osallistavat monia osapuolia koko käytävän alueelta, ja siten vahvistavat käytävän kasvumekanismia edelleen. B. SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄN STRATEGISET TAVOITTEET JA HANKEAIHIOT 1. Sisäinen liikkuvuus - asemanseutujen saavutettavuus Eräs henkilöjunaliikenteen kasvun tärkeimmistä ongelmista on yhteydet asemilta asuinalueille, työ- ja opiskelupaikoille. Joka paikkaan ei ole taloudellisesti mahdollista järjestää julkista liityntäliikennettä tai liityntäpysäköintipaikkoja on liian vähän, tai niiden saatavuuteen ei voi luottaa. Rautatieliikenteen ja asema-alueiden palvelurooli on muuttunut. Maan vilkkaimmin liikennöidyllä rataosuudella tulee nyt käydä liikkumispalvelu kokonaisuutena läpi liikkujan näkökulmasta. Tarpeita synnyttää myös liikkumisen palveluistuminen ja digitalisoituminen: esimerkiksi syöttöliikenteen muutos totutusta kulkuvälineestä toiseen luo uusia kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän vuoksi tarkastelu täytyy ulottaa myös kumipyöräliikenteen tärkeimpiin matkakeskuksiin kasvukäytäväalueella. Asemanseutujen ketjua, asemaympäristöjä ja matkakeskuksia tulee erityisesti tarkastella kehittyvien liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Liikkumisen palveluiden kehittämiseen tai liikkuvan elämäntavan ja alueen saavutettavuuden helpottamiseen liittyvä rajattu kokeilutoiminta tulee tehdä 3

4 yrityksille nykyistä helpommin mahdolliseksi ja siten muodostaa asemanseuduista ja matkakeskuksista innovaatioalustoja uusille liikkuvuutta edistäville palveluille. Koordinointivastuu asemanseutujen kehittämisestä on kaupungeilla. Valtion maanomistajien roolina on perinteisesti ollut kehittämisen puitteiden luominen osana kaupunkipolitiikkaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi kirjausta, jonka mukaan valtio-osapuoli luovuttaa maa-alueita kaupungille jalostettavaksi tiivistävää maankäyttöä varten. Tässä kasvukäytäväsopimuksessa toimet ulotetaan maankäytön tasolta saavutettavuutta kehittävien palveluiden ja innovaatioalustojen synnyn edistämiseen. Liikkuvan työvoiman erityistarpeita palveluiden suhteen kasvukäytävällä ollaan parhaillaan kartoittamassa mm. EAKR-hankkeen voimin (Ketterä ja kestävä liikkuminen kasvukäytävällä). Kartoitukseen ja muuhun lähtötietoon pohjautuvat, innovaatioalustojen syntymiseen tähtäävät käytännön toimenpiteet hankkeistetaan myöhemmin yhteistyössä kuntien ja valtio-osapuolen kesken. Innovaatioalustoja ryhdytään tietoisesti rakentamaan, missä työssä keskeinen rooli on Tekesillä. Ongelmaan voidaan kuitenkin välittömästi tarttua tavoilla jotka eivät vaadi laajoja kartoituksia tai suuria investointeja: 1.1 Liikenteen solmupisteiden älykkäät liityntäpalvelut Kasvukäytävän tärkeimpien solmukohtien (asemanseudut ja kumipyöräliikenteen matkakeskukset) saavutettavuutta parannetaan digitaalisia kehitysalustoja luomalla. Esimerkkejä näille alustoille rakennettavista palveluista ovat mm. seuraavat, joita kasvukäytävähankkeessa kehittään ja pilotoidaan: (a) Liityntäpysäköintipaikkojen saatavuuden ja niiden saatavuuteen liittyvän tilannekuvan parantaminen Tuetaan henkilöautoliikenteen liityntäpysäköintiä tarjoamalla reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköinnin vapaista paikoista. Asemanseuduille kehitetään digitaalinen palvelu, jonka avulla matkustaja voi varata liityntäpysäköintipaikan ja maksaa sen (mikäli paikka on maksullinen) tai tarkistaa, onko pysäköintipaikkoja vapaana. Palvelun lisäksi tarvitaan joillakin asemanseuduilla liityntäpysäköinti-infrastruktuurin parannustoimia. Kokeilussa kehitetään asiakkaan käyttöliittymä ja palvelun vaatimat liitynnät muihin järjestelmiin. Innovatiivisessa hankinnassa otetaan huomioon mm. syntymässä olevat MaaS-operaattorit. Kunnat itse vastaavat liityntäpysäköintipaikkojensa rakentamisesta ja/tai kunnostamisesta ja omien tietojärjestelmiensä ylläpidosta. Pilotointiin osallistuvien liityntäpysäköintipaikkojen määrä tarkentuu valmistelun seuraavassa vaiheessa. (b) Asemille ja matkakeskuksiin suuntautuvien kimppakyytivirtojen vahvistaminen Palvelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä liikennepalveluoperaattoreiden kanssa. Kokeiluun valitaan 3-5 pilotointiin osallistuvaa asemaa, joiden toiminnan tueksi kehitetään älykäs liityntäliikenneratkaisu. Sovelluksella voi tilata jaetun liityntäkuljetuksen tietylle junalle/bussille. Palvelu yhdistää matkustajat ja matkat kustannustehokkaiksi kuljetusvirroiksi. Kokeilussa kehitetään asiakkaan käyttöliittymä ja palvelun vaatimat liitynnät muihin järjestelmiin. Innovatiivisessa hankinnassa otetaan huomioon mm. syntymässä olevat MaaS-operaattorit. 4

5 Näiden digitaalisten saavutettavuuspalveluiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi etsitään mallia innovatiivisen hankintaprosessin kautta sekä hyödyntämällä hallitusohjelman mukaisesti kokeiluista saatavia kokemuksia. Innovatiivinen hankintaprosessi mahdollistaa samalla hankinnan hengen mukaisesti uusien, kaupallisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Siten synnytetään uusia työpaikkoja ja kasvuympäristöjä Suomelle elintärkeiden vientituotteiden kehittämiseen. Hankintaprosessit sopeutetaan älyliikennealan yleiseen kehitystilanteeseen ja nopeasti kehittyvään digitaalisten liikennepalveluiden ekosysteemiin (esim. MaaS-operaattorit). Liityntäliikenteen virtojen vahvistaminen kasvukäytävän kaikista osista (myös harvaan asutuista) tarjoaa uuden ajan joukkoliikenneratkaisuja näillekin alueille, jotka eivät usein ole olleet ensimmäisten joukossa hyötymässä uusista palvelumalleista. Ratkaisujen kaupallista potentiaalia lisää se, että ne kytketään Suomen kasvukäytävän suurimpien kaupunkien joukkoliikenne- ja esim. taksikuljetuksiin. Pilotointien kohteena voidaan käyttää yliopistoja ja niiden opiskelijoita/opettajia kehityskäytävän varrella. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: Tekes, kunnat, LVM, TEM, Liikennevirasto, ELY-keskukset, liityntäpysäköinnin palveluntarjoajat, VR, MaaS-operaattorit ja muut digitaalisten palveluiden palveluntarjoajat 1.2 Dataperustan luominen ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi Kasvukäytävän digitaalisten datojen ja palveluiden tilaa kehitetään monipuolisempien liikkumisen palveluratkaisujen mahdollistamiseksi jatkossa. Työn pohjana ovat Avoimen datan alusta Suomen kasvukäytävälle -EAKR-hankkeen tulokset. Hanke tukeutuu erityisesti liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan datan inventaarioon ja inventaarion tuloksena laadittuihin toimenpidesuosituksiin (6/2015). Tietovarantoja ja tietopalvelurajapintoja avataan ja kehitetään käynnistettävässä hankkeessa tietovarantoryhmittäin em. toimenpidesuositusten mukaisesti ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi, selvityksen osoittamassa kiireellisyysjärjestyksessä. Työ sovitetaan yhteen kasvukäytävän tärkeimpien liikennepalveluoperaattoreiden käynnissä olevien kehityshankkeiden kanssa. Kunnat sitoutuvat hankkeen yhteydessä sovittaviin yhteisiin tiedon harmonisoinnin periaatteisiin. Koko kasvukäytävälle luodaan tieto- ja palveluhakemisto, jonka ylläpidosta vastaa jatkossa Liikennevirasto. Hakemistoa pilotoidaan kasvukäytävällä. Myöhemmin se laajenee kattamaan koko maan. Tietovarantojen ajantasaisuudesta vastaavat edelleen tietovarantojen omistajat itse. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: kunnat, LVM, TEM, Liikennevirasto, ELY-keskukset Hankkeiden tuloksena MaaS-ideologian leviäminen helpottuu. Tulokset ja prosessin aikana kehitetyt toimintatavat hyödyntävät myös alan kansainvälisiä toimijoita ja koko eurooppalaista älyliikenneyhteisöä. Suomen kasvukäytävän vahvistuva asema älyliikenteen johtavana kokeilualustana houkuttelee kansainvälisiä toimijoita ja näiden mukana alihankintaa myös kasvukäytävän ulkopuolisiin osiin Suomea. Hankkeen 1.2 osana laadittava tieto- ja palveluhakemisto tekee monimutkaisiin järjestelmiin kytkeytymisestä yksinkertaista ja hallittua. Työstä on hyötyä myös maailmanlaajuiselle, syksyllä 2015 syntyneelle MaaS-allianssille. 5

6 Uudenmaan liiton johtamassa NSB CoRe -hankkeessa kyetään aloittamaan samoihin tavoitteisiin liittyvä kansainvälisempi työ Suomesta Saksaan ulottuvassa liikennekäytävässä. Helsingin ja Tampereen johtamassa kansainvälisessä Open and Agile Smart Cities -verkostossa on mukana n. 100 kaupunkiverkostoa n. 15 maasta, mikä viiteryhmä tarjoaa alustan useille smart city -mallien jatkopilotoinneille eri maissa ja kaupungeissa. Toimien johdosta käytävällä saadaan syntymään tilanne, jossa samanaikaisesti vahvistetaan dataperustaa, edistetään pilotointia, osallistutaan lainsäädännön uudistamiseen ja hyödynnetään kansainvälisiä yhteyksiä. 1.3 Vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käytön lisääminen on Suomessa välttämätöntä. Autojen kysyntää on vaikea kasvattaa ilman tarjontaa käyttövoiman lataus- ja tankkauspisteistä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella esimerkiksi sähköautojen määrän kasvattamiseen liittyisi muitakin hyötyjä, mm. sähköautojen mahdollisuus toimia energiavarastoina ja siten tasoittaa kulutushuippuja. Koska kansallista priorisointia vähähiilisten polttoaineiden välillä ei ole tehty, ei myöskään kasvukäytävällä ryhdytä kehitystyötä rakentamaan yhden polttoaineen varaan. Tavoitteeksi asetetaan vähähiilisten polttoaineiden laatukäytävä ja liikkujalle sen myötä annettava palvelulupaus. Tämä toimii ensi askeleena kohti pidemmän aikavälin tavoitetta kokonaan energiaomavaraisesta kasvukäytävästä. Sähköautojen osalta EU-komission jäsenmaita sitovan säädöksen mukainen latauspisteiden rakentamistarve Suomessa vuoteen 2020 on noin 4000 latauspistettä. Säädös ei velvoita vielä rakentamiseen, mutta velvoittaa kuitenkin suunnitteluun. Kaupunkialueiden tarjonnan kasvattamisen lisäksi tarvitaan nauhamaisia jakelupisteiden verkostoja, jotta pitkän matkan liikkuminen kaupunkiseudulta toiselle toimii luotettavasti myös talviolosuhteissa. Sähköautojen latauspisteiden verkoston kasvattaminen aloittamalla kaikkein vilkkaimmista liikennekäytävistä on nopein tapa rakentaa toimivaa infrastruktuuria ja sähköautojen markkinoita. Kasvukäytävälle tarvitaan eräänlaisia hubeja pisteitä, joista tielläliikkuja tietää luotettavasti saavansa kaikkea tarvittavaa kaasu- tai nestemäistä polttoainetta tai sähköenergiaa. Tavoitteena on tukea hubien rakentumista käytävän varrelle. Hubit palvelisivat mahdollisimman laajan energiavalikoiman asemina ja hubiasemat voisivat olla palvelukeskuksia muutenkin kuin vain liiikennepolttoaineiden osalta. Keskeisiä toimijoita ovat energiayhtiöt ja liikenneasemat. Kaupungit ja kunnat sitoutuvat selvittämään vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden käytön lisäämistä myös omassa toiminnassaan (mm. hankinnat, yhteistyösopimuksiin sisällytettävät kalustovaatimukset jne). Sekä sähköautojen latauspisteiden että muiden vaihtoehtoisten energiamuotojen tankkauspisteiden sijoittaminen toiminnallisesti oikein kasvukäytävän liikennejärjestelmässä vaatii selvittämishankkeen käynnistämistä. Kasvukäytävän ja erityisesti sen rungon VT3:n liikennemääriä on tarkasteltava tarkemmin latauspisteiden rakentamisen näkökulmasta. Tarkastelussa on otettava huomioon myös kasvukäytävään liittyvät poikittaisväylät sekä vanha rinnakkainen valtatie (VT130). 6

7 Ennakko-oletuksen mukaan tankkaus- ja latauspisteiden tarve painottuu kasvukäytävän sisällä sen keskivaiheille. Karkeasti ottaen tämä voisi sähköautojen osalta tarkoittaa muuta kasvukäytävää suurempaa määrää pikalatauspisteitä Valkeakosken ja Riihimäen välille. Käytävän päät, Helsingin seutu ja Tampere ovat tietenkin yhtä lailla latauspisteiden kysynnän painopisteitä. Voidaan olettaa lataustekniikan kehittyvän ja nopeutuvan, mutta siitä huolimatta pikalatauspisteidenkin suhteen tarvitaan riittävää porrastusta (latausaika). Tämä kasvattaa pisteiden määrän tarvetta, jotta optimitilanteessa lataamisen sujuvuus olisi turvattua. Ensimmäisessä vaiheessa tosin on mahdollista rakentaa vain minimitason verkosto, joten puutteet alkuvuosien palvelussa on hyväksyttävä. Tankkaus- ja latauspisteiden tarjonnassa on otettava huomioon verkoston integrointi asemanseutuihin ja liityntäpysäköinnin palveluihin (vrt 1.1). Kasvukäytäväalueelle laaditaan hankkeessa karkea kokonaissuunnitelma vähähiilisten energiamuotojen tankkauspisteiden ja sähkön pikalatauspisteiden sekä asiointilatauspisteiden määrästä ja jakautumisesta. Hankkeen yhteydessä kartoitetaan myös tankkaus- ja latauspisteverkoston kustannuksia ja alueen julkisten ja yksityisten toimijoiden sitoutumista sekä resursseja osallistua latauspisteverkoston toteuttamisvaiheeseen. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: Tekes, LVM, TEM, Liikennevirasto, ELY-keskukset, kunnat, Fortum, Gasum, energiayhtiöt ja liikenneasemat 2. Kasvukäytävän ulkoinen saavutettavuus Suomi on erittäin riippuvainen kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tehokkaatkaan lentoyhteydet eivät auta, ellei lentoasemalta ole nopeita ja sujuvia yhteyksiä sekä pääkaupunkiin että muualle Suomeen rautateitä pitkin. Suora ns. Lentorata Helsingin keskustasta lentoasemalle ja edelleen pääradalle ja mahdollisesti myös Turun suuntaan parantaa olennaisesti koko kasvukäytävien alueen kansainvälistä saavutettavuutta. Rata tulisi yhdistää myös Tallinnaan ja Rail Balticaan, aluksi sujuvilla lauttayhteyksillä ja myöhemmin mahdollisesti rautatietunnelilla. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan kuitenkin lentoliikenteen matkaketjujen parantamiseen ja pieniin investointeihin perustuvia ratkaisuja. Älyliikenteen sovelluksilla voidaan kehittää lentoasemien saavutettavuutta jo nykyisillä ratayhteyksillä. Kansallisen lentoliikennestrategian yhteydessä on tehty useita matkaketjujen kehittämisen hankeavauksia, esimerkiksi AiRRport-hankkeessa Tampereella ja lentoliikennestrategian Etelä-Suomen työryhmä yhteistyöohjelmassaan ovat kehittämässä lentomatkustajan matkaketjuja, lentoasemayhteyksiä, terminaalirakenteen uudistamista ja matkustajan palvelukokemusta. Kasvukäytäväyhteistyössä keskitytään niihin lentoaseman saavutettavuutta parantaviin kehityshankkeisiin joilla parannetaan koko kasvukäytävän ja sen vaikutusalueen kytkentää Helsinki- Vantaan lentokentän kv. yhteystarjontaan. On tärkeää, että lentoasemalle saadaan nopeat ja sujuvat yhteydet ja matkaketjut muualta maasta. Matkaketjuja sujuvoittamalla yhteyksiä voidaan parantaa, mutta merkittävä parannus nimenomaan muualta maasta syntyy kun toteutetaan Lentorata pääradalta Keravan pohjoispuolelta tunneliratana lentoasemalle ja Pasilaan. 7

8 Kasvukäytävän toimijoiden tulisi olla mukana ja organisoimassa naapurimaissa ja EU-tasolla yhteistyötä jolla edistetään Etelä-Suomen kaupunkien ja alueiden saavutettavuutta. TEN-T ydinverkkokäytävät Baltian kautta (NSB) ja Ruotsin kautta (ScanMed), pohjoisen Jäämeri-yhteys ja Kaakkois-Suomen Venäjäyhteydet ovat agendalla kaupunkien ja maakuntien strategisessa kehittämisessä. Kasvukäytäväsopimuksen puitteissa, kaupunkien, maakuntien ja valtion yhteistyön kautta on mahdollista tehostaa vaikuttavuuttamme naapurimaiden ja EU-tason liikennejärjestelmän kehityksessä. Yhteinen edunvalvonnan tavoite on saada päärata ja VT4 osaksi NSB-ydinverkkokäytävää ja siten CEFrahoituksen piiriin. FinEst Transport Link aloite, jonka Suomen ja Viron ministerit, pääkaupunkien kaupunginjohtajat ja maakuntajohtajat perustivat , edistää ja organisoi ulkoisen saavutettavuutemme eteläistä suuntaa. Aloitteen kytkeytyminen Suomen kasvukäytävään on tavoiteltavaa sekä EU-edunvalvonnan ja vaikuttamisen osalta, että hanketasolla erityisesti liikenteen digitalisoinnin hankkeissa. Toimenpiteet: 2.1 Maaliikenteen ja lentoliikenteen matkaketjujen yhteensovittaminen Maaliikenteen ja lentoliikenteen matkaketjujen yhteensovittamiseksi ja tähän soveltuvan digitaalisen palvelun kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi etsitään malli innovatiivisen hankintaprosessin kautta (vrt. hanke 1.1). Näiden liikennemuotojen todelliseksi yhteensovittamiseksi tarvitaan eräänlaista MaaS-reitityspalvelua, enemmän kuin reittiopasta. Siis mahdollisuutta jatkossa ostaa, yhdistää ja maksaa palveluita joustavasti ja saada ajantasainen tilannekuva matkaketjun kaikissa osissa, myös lentoaseman muodostamassa saumakohdassa. Palvelu kertoo lentoasemalle saapuvalle tai sieltä lähtevälle ajantasaisen tilannekuvan ja parhaat liikenneyhteydet haluttuun kohteeseen, vaadittavat liityntäyhteydet sekä tarvittavan matka-ajan. Käyttäjä voi valita suoran tai vaihdollisen yhteyden ja asettaa ennakkoon preferenssejä, kuten matkaaika tai hinta. Jatkossa tulee mahdollistaa muiden palveluiden kytkeytyminen osaksi kasvavaa liikkumisen kokonaispalvelua. Esimerkiksi reitin odotusaikojen täyttämiseksi voidaan käyttäjälle tarjota matkaketjun lisäarvopalveluita. Hankkeessa kehitetään edellytyksiä pelkkää reittiopasta vaativamman MaaS-tasoisen kokeilun toteuttamiseksi, jossa myös maksujärjestelmä ja siihen liittyvä clearing olisi ratkaistu. Hankintaprosessi sopeutetaan nopeasti kehittyvään digitaalisten liikennepalveluiden ekosysteemiin (esim. MaaS-operaattorit). Työ sovitetaan myös yhteen kasvukäytävän tärkeimpien liikennepalveluoperaattoreiden käynnissä olevien kehityshankkeiden kanssa. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: Finavia, HSL, VR ja muut joukkoliikenteen operaattorit, LVM, TEM, Tekes, Liikennevirasto, kunnat, MaaS-operaattorit ja muut palveluntarjoajat 2.2. Selvitetään palvelujen kehittämisyhteistyön mahdollisuudet Selvitetään kasvukäytävän kummankin keskuksen osalta olemassa olevat aktiviteetit kattaen lentomatkustajan matkaketjuja, lentoasemayhteyksiä, terminaalirakenteen uudistamista ja matkustajan 8

9 palvelukokemusta parantavat kehityshankkeet ja -ideat. Valmistellaan ja toteutetaan yhteinen kehittämishanke ja pilotointi. Lähtökohta valmistelulle on Etelä-Suomen lentoliikennestrategian yhteistyöohjelman ja AiRRport hankkeen tavoitteiden ja sisältöjen yhteensovittamisessa. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: Finavia, Pirkanmaan liitto, Tampere, Uudenmaan liitto, Vantaa, Helsinki 2.3 Selvitys Lentoradasta Lentorata luo vaihdottoman ja min nopeamman yhteyden lentoasemalle pääradan, oikoradan ja Turun suunnista siis lähes koko maasta. Lentorata on edellytys mahdolliselle Tallinnan tunnelille ja Lentorata luo mahdollisuuden linjata mahdollinen uusi Helsinki Pietari-yhteys lentoasemalta Keravan kautta Porvoon suunnan käytävään. Liikenneviraston ratayhteysselvitys vuodelta 2010 arvioi kustannuksiksi miljardi euroa ja arvioi hankkeen yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Selvitysten päivittäminen ja hankkeen hyötyjen laajempi aluetaloudellinen ja kasvukäytävän toiminnallisuuden näkökohtia painottava tutkimus olisi perusteltua tehdä rinnan kasvukäytävän matkaketjujen kehittämisen kanssa. Hankkeessa i) tarkennetaan aiempien selvitysten perusteella Lentoradan linjaukset (ml. yhteys Turun radalle) ja ii) arvioidaan radan sosio-ekonomiset vaikutukset/hyödyt kuntien/alueiden/kasvukäytävän ja lentokentän toimintaan. Arvio tehdään ottaen huomioon liikenteen digitaalisten palvelujen kehitysnäkymät. Selvitykseen otetaan mukaan konsulttityön sisäisen harkinnan mukaan Tallinna-tunnelin vaikutusarvio, Pisara-radan ja muiden käytävien (Botnia, Jäämeri, Rail Baltica) vaikutus. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: Liikennevirasto, LVM, TEM, kunnat, maakuntaliitot 3. Saavutettavuudesta elinvoimaa 3.1 Yliopistojen ja korkeakoulujen välinen liikkuvuus Yliopistot ja korkeakoulut haluavat lisätä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta myös kotimaassa. Kaikki hyötyvät jos opettajat ja tutkijat voidaan rekrytoida laajalta alueelta, ja jos opiskelijat voivat hyödyntää helpommin eri korkeakoulujen erikoistunutta tarjontaa. Yritysten T&K toimintaan osallistuessaan yliopistot ja korkeakoulut ovat hyvin riippuvaisia liikenneyhteyksistä. Tutkijat, opettajat ja opiskelijat ovat pitkämatkaisia pendelöijiä ja kansainvälinen saavutettavuus on yliopistoille elinehto. Yliopistoilla on siten aktiivinen rooli kasvukäytävän sekä kansallista että kansainvälistä liikkuvuutta edistävien palveluinnovaatioiden pilotoijina. Liikkumisen digipalveluilla nopeutetaan ja parannetaan matkaketjuja Helsingin ja Tampereen välillä, ennen kaikkea lentokenttäyhteyksiä. Niiden ytimessä ovat nopeat junayhteydet. Palveluilla parannetaan juna- ja lentoyhteyksien saavutettavuutta. Yliopistot ja korkeakoulut huomioivat kasvukäytävän tarjoamat mahdollisuudet omissa strategioissaan, yhteistyöjärjestelyissään ja niiden toimeenpanoon liittyen organisoivat osana kasvukäytäväyhteistyötä yhteisiä toimia joilla vähennetään liikkuvuuden esteitä yliopistojen omista rakenteista ja säännöistä. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: TaY, TTY, HY, Aalto (kaupunkiakatemia), ammattikorkeakoulut 9

10 3.2 Valmistavan teollisuuden osaamisperustan ja sen saavutettavuuden parantaminen Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen lisäksi osaamisen saavutettavuus on keskeistä yrityksille ja kasvulle. Alueen valmistavan teollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa levittämällä teollisuuden tarvitsemaa tuotekehitys-, tuotanto- ja markkinaosaamista sekä valmiuksia innovaatiotoimintaan. Kasvukäytävällä käynnistetään hanke alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osaamisen siirtämiseksi koko kasvukäytävän alueella yritysten käyttöön. Hankkeessa käytetään TTY:n kokemusta pk-yritysten kehittämiskumppanina. Mukaan otetaan alueen ammattikorkeakoulut ja muut yliopistot. Hankkeessa kokeillaan liikkuvaa innovaatioalustaa ja muita standardoituja kehittämisvälineitä. Samalla viedään alueen yrityksiä korkeakoulujen verkostoon, yhtenä esimerkkinä TTY:n ja VTT:n Smart Machines and Manufacturing Competence Center SMACC. Tavoitteena on vahvistaa teollisuusyritysten asemaa globaaleissa arvoketjuissa. Tässä käytetään EU:n laajuisen Vanguard Initiative -verkoston jäsenalueita, jotka ovat Euroopan johtavia teollisen valmistuksen alueita mm. Saksassa, Ruotsissa, Italiassa ja Espanjassa. Hankkeen avulla teollisuusyritykset saavat käyttöönsä kansainvälisen kehittäjäverkoston ja kanavia toimintansa kansainvälistämiseen. Yhteishankkeen vetäjä ja vastuutahot: TTY, kunnat, yritykset 10

11 C. TOTEUTUS Aikataulu (tarkentuu myöhemmin) 0-6 kk organisoituminen, tavoitteiden tarkennus, selvitysten ja tutkimuksen ohjelmointi tarjouspyynnöt; 6 12 kk toimittajien valinta ja työn tarkennus, pilottien rakennus, selvitysten ja tutkimuksen toteutus alkaa; kk pilottien valmistuminen, konsulttitöiden toteutus; kk konsulttitöiden valmistuminen, pilottien testaus, käytäväyhteistyön väliarvio; kk tulosten jalkautus, edunvalvonta, kokemusten keräys, tutkimus valmis; kk loppuarvio ja raportointi, jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Kustannusarvio (tarkentuu neuvotteluvaiheessa) Kustannukset (hankkeiden kustannukset tarkentuvat sisältöjen tarkentuessa neuvotteluvaiheessa) 1.1 Liikennesolmujen älykkäät liityntäpalvelut (sisältää sovelluskehitystä sekä matkakeskusten, asemien ja liityntäpysäköinnin rakenteita ja installaatioita) 1.2 Dataperusta Latauspisteverkosto Maaliikenteen ja lentoliikenteen matkaketjut Palvelujen kehittämisyhteistyön mahdollisuudet Lentorataselvitys Liikkuvuuden esteiden vähentäminen (yliopistot) Valmistavan teollisuuden osaamisperusta Tutkimustuki Hallinnointi, tiedotus, vaikuttaminen Yhteensä Rahoitus kunnat (Suomen kasvukäytävä-verkoston 21 jäsenkuntaa) maakunnalliset liitot (Uusimaa, Häme ja Pirkanmaa) sisältöpartnerit ja yliopistot (tarkentuu seur. vaiheessa) TEM/AIKO Yhteensä

12 Partnerit ja organisointi Pääpartneri: Uudenmaan liitto Partnerit: Kunnat (21), maakunnalliset liitot (3) ja yliopistot (4) alustavasti sitoutuneita tarjoukseen. Neuvotteluvaiheessa varmistetaan sisältöpartnerit, Liikennevirasto, ELY-keskukset, pysäköinnin ja liikenteen palvelutarjoajat, VR, HSL, LVM, TEM, Tekes, Finavia, energiayhtiöt ja liikenneasemat. Perustetaan yhteistyöryhmä jakamaan tietoa ja edistämään kansallista yhteistyötä kv. saavutettavuuden strategioissa, toimenpiteissä ja edunvalvonnassa. Kasvukäytäväsopimuskumppaneiden lisäksi ryhmä on avoin elinkeinoelämän järjestöille, yrityksille ja yliopistoille. Ryhmä on samalla kasvukäytäväsopimuksen seurantaryhmä. Ryhmän työn tueksi tehdään tutkimus joka kohdentuu kasvukäytävän aluekehitysdynamiikan ja saavutettavuuden analysointiin, kehitettävien palvelujen vaikutusten arviointiin sekä kansainvälisiin vertailuihin. Organisointiin tarvitaan teemoille/projekteille käytännön tason ohjausryhmä, joka kokoontuu 1-2 kuukauden välein ja jossa on edustaja jokaiselta partnerilta. Ohjausryhmässä on edustettuna kaikki sopimukseen osallistuvat tahot. Ohjausryhmä raportoi puolivuosittainen ylemmän tason seurantaryhmälle (ks. edellä 2.3). Ohjausryhmää vetää pääpartnerin palkkaama projektipäällikkö, joka myös kilpailuttaa konsultit ja pitää toteutuksen langat käsissä. Lisäksi tarvitaan hankehallinnoinnin, palvelujen innovatiivisen hankinnan ja tiedottamisen resursseja. Suomen kasvukäytävä-verkoston rooli kasvukäytävähankkeen tukijana ja sparraajana on tärkeä käytävän koheesiota rakentavana verkostona. Helsingissä Ossi Savolainen maakuntajohtaja Uudenmaan liitto yhteyshenkilö: Olli Keinänen, johtava asiantuntija