Muistio. Kärkihanke: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Muistio. Kärkihanke: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla"

Paavo Haavisto
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys- ja alueosasto Muistio Liite 1 Kärkihanke: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) 1. Taustaa Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Pyrkimyksenä on saada Suomen erilaiset voimavarat hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille (keskimäärin 10 miljoonaa euroa vuosittain). Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin. Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää vuosittain 1-2 % AIKOvaroista kansalliseen AIKO-toimenpiteen seurantaan, arviointiin sekä alueiden välisen yhteistyön tukemiseen. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion ja kaupunkiseutujen väliseen sopimuskokonaisuuteen kuuluvat myös MAL-aiesopimukset, jotka laaditaan erikseen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimilla, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. 2. AIKO-valmistelu Hallitus linjasi tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TALPOssa) Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolla valmisteltiin AIKO-rahoituksen käyttö ja hakumenettely. Suurimpien kaupunkien kanssa pidettiin kasvusopimuksia ja kasvuvyöhykkeitä koskeva työpaja , ja maakuntien edustajien kanssa työpaja ERM-toimista sekä varautumissuunnitelmasta osana AIKOtoimenpidettä. Työ- ja elinkeinoministeriö avasi haun kasvusopimusmenettelyyn sekä ohjeisti maakuntien liittoja ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmien laatimisesta.

Taustaa Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista.

2 Kasvusopimukset Kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden haku päättyi johon mennessä esityksen jättivät 12 kaupunkia (Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta-Imatra, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa), neljä vyöhykettä ja kaksi teemakohtaista kaupunkiverkostoa. Kasvusopimusten valmistelua, seurantaa ja arviointia varten asetettu poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä (TEM, YM, LVM, VM, STM, OKM ja Tekes) valmisteli hakemusten arvioinnin pohjalta ehdotuksen TEM:lle jatkoneuvotteluihin valittavista esityksistä. Kilpailukykykärkihankkeen ministereitä kuultuaan elinkeinoministeri Olli Rehn linjasi neuvotteluihin valittavat kuusi kaupunkia, kaksi vyöhykettä ja kaksi teemakohtaista kaupunkiverkostoa. Tarkentavat neuvottelut käytiin maalis-huhtikuun aikana työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Joensuun, Lappeenranta-Imatran, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen, Suomen kasvukäytävän ja Seutukaupunkiverkoston kanssa. MAL-verkoston kanssa sovittiin kirjallinen menettely. Sopimusten sisällöt on viimeistelty huhtikuun aikana yhteistyössä sopijaosapuolten kesken TEM:n ehdotusten pohjalta. Kasvusopimukset allekirjoitetaan yhdessä MAL-aiesopimusten kanssa (pl. PKS kasvusopimus joka allekirjoitettiin ). Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kasvu- ja MAL-sopimuskokonaisuudesta Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimet TEM sai mennessä kaikilta maakunnilta (18 kpl) ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat (jatkossa ERM-suunnitelma). ERM-suunnitelmat arvioitiin TEM:n yritys-ja alueosaston virkatyönä. Maakunnan AIKO-rahoituksen suuruutta arvioitiin ERM-suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden kannalta, keskittyen erityisesti ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaan, suunniteltujen toimenpiteiden verkostomaisuuteen ja osallistavuuteen sekä suunnitelman tavoitteellisuuteen.

teemakohtaista kaupunkiverkostoa. Kasvusopimusten valmistelua, seurantaa ja arviointia varten 11.2.

3 3. Varojen jakoesitys ja perustelut Kasvusopimukset Kasvusopimusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä Arvioitavat kriteerit: Ehdotusten kansallinen merkittävyys Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen Kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälisen tason referenssialueiden muodostaminen Kumppanuus elinkeinoelämän ja oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa Innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä monipuolinen osallisuuden edistäminen Kasvuvyöhykkeiden ehdotusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä: Arvioitavat kriteerit: Digitalisaation ja olemassa olevan liikenneverkon hyödyntäminen työvoiman liikkuvuuden kasvattamisessa Kasvuvyöhykkeen valitsemat strategiset painopisteet ovat sellaisia, jotka kehittävät kestävästi ja kokonaisvaltaisesti vyöhykkeen toiminnallisuutta Kasvuvyöhykkeellä on edellytykset toimia tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Kasvuvyöhykkeen koordinaatiosta vastaavan tahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa Teemakohtaisten kaupunkiverkostojen ehdotusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä: Arvioitavat kriteerit: Ehdotuksen arvioinnissa suurin painoarvo on teeman kansallisella merkittävyydellä ja siihen ehdotettujen kehittämistoimien omaleimaisuudella ja uudenlaisella lähestymistavalla Verkoston vetäjätahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa Kaupunkiverkoston laajuus Hakemuksissa kaupungit, vyöhykkeet ja verkostot esittivät tarvittavan rahoituksen määrän. Tämä esitys oli varojen jaon pohjana.

Innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä monipuolinen osallisuuden edistäminen Kasvuvyöhykkeiden ehdotusten arvioinnissa käytettiin

4 Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimet ERM-toimenpiteissä AIKO-rahoituksen myöntämisen pohjana on maakunnassa laadittu varautumissuunnitelma. Varautumissuunnitelman tulee olla osa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa (TOPSU). Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat arvioitiin alla olevilla kriteereillä ja painoarvoilla. Jokainen suunnitelma on arvioitu asteikolla 0-5 jokaisen kriteerin kolmen alakohdan osalta. Suunnitelman arviointi (=70 %): Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa 38 % Verkostot ja osallistavuus 16 % Tuloksellisuus ja tavoitteet 16 % Lisäksi käytettiin kahta taustamuuttujaa (=30 %): Väkiluku 5 % Työttömyysaste 25 % Korkeimmat pisteet arvioinnissa saivat Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Uusimaa ja Pohjamaa. Heikoimmat arviot saivat Kanta-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Kainuu. Varojen jako AIKO-rahoituksen jako on indikatiivinen niin, että noin 1/3 rahoituksesta jaettaisiin alueille vuonna 2016 ja toinen 1/3 vuonna Vuoden 2018 valtuus jaettaisiin tulosperusteisesti ja voisi siten joko alittaa tai ylittää aiempien vuosien valtuudet. AIKO-määrärahat jaetaan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Kasvusopimusten osalta liitto ei käytä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan arvioi ainoastaan hankkeen lain- ja sopimuksenmukaisuuden.

Jokainen suunnitelma on arvioitu asteikolla 0-5 jokaisen kriteerin kolmen alakohdan osalta.

5 Taulukko 1. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) indikatiivinen varojen jako (esitys) Maakunta/ kaupunki/verkosto ENNAKOIVA RAKENNEMUUTOS KASVUSOPIMUS YHTEENSÄ Uusimaa/PKS Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala/LPR-IMATRA Varsinais-Suomi/TURKU Satakunta Pirkanmaa/TAMPERE Keski-Suomi Pohjanmaa/VAASA Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa/OULU Lappi Kainuu Pohjois-Karjala/JOENSUU Etelä-Savo Pohjois-Savo POHJOINEN KASVUKÄYTÄVÄ SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ SEUTUKAUPUNKIVERKOSTO MAL-VERKOSTO TEM YHTEENSÄ

556 508 Kanta-Häme 609 436 609 436 Päijät-Häme 867 860 867 860 Kymenlaakso 702 757 702 757 Etelä-Karjala/LPR-IMATRA 770 351 1 170 000 1 940 351 Varsinais-Suomi/TURKU 909 544 1 860 000 2 769 544

6 4. Varojen jako 2016 Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 9 :n nojalla jaetaan vuoden 2016 valtion talousarviossa momentille (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen, siirtomääräraha 3 v) budjetoidusta euron määrärahasta euroa käytettäväksi lain (8/2014) 6 :n ja 7 :n mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Maakuntien liitoille, jotka toimivat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 5 :n 2 momentin mukaisina aluekehittämisviranomaisina, yhteensä euroa. Lisäksi määrärahasta osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön euroa Ennakoitu rakennemuutos Kasvusopimukset YHTEENSÄ Uudenmaan liitto Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Etelä-Karjalan liitto Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto Pirkanmaan liitto Keski-Suomen liitto Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin liitto Kainuun liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Pohjois-Savon liitto Työ- ja elinkeinoministeriö YHTEENSÄ

toimenpiteisiin seuraavasti: Maakuntien liitoille, jotka toimivat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 5 :n 2 momentin mukaisina

7 Kasvusopimukset Uudenmaan liitto: Etelä-Karjalan liitto: Varsinais-Suomen liitto: Pirkanmaan liitto: Pohjanmaan liitto: Etelä-Pohjanmaan liitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto: Pääkaupunkiseudun kasvusopimus euroa, Suomen kasvukäytävä euroa ja Pohjoinen kasvukäytävä euroa. Lappeenranta-Imatran kasvusopimus euroa. Turun kasvusopimus euroa. Tampereen kasvusopimus euroa ja MAL-verkosto euroa. Vaasan kasvusopimus euroa. Seutukaupunkiverkosto euroa. Oulun kasvusopimus euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Joensuun kasvusopimus euroa.

Lappeenranta-Imatran kasvusopimus 351 000 euroa. Turun kasvusopimus 558 000 euroa. Tampereen kasvusopimus 540 000 euroa ja MAL-verkosto 89 000 euroa.

Samankaltaiset tiedostot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000