KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2019 KV
|
|
- Helinä Myllymäki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2019 KV
2 1. Sisällys 1. Esipuhe Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle 5 3. Kaupungin maaomaisuus ja maapolitiikka Maan hankinta ja luovutus Tonttivaranto v Maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun arviointi Kaupungin maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun tavoitteet Maankäytön suunnittelun painopisteet, kehittämisalueet / -suunnat Maapolitiikan toteuttamisen keinot Vapaaehtoinen kiinteistökauppa / raakamaan osto / maan vaihto Etuosto-oikeus (Etuostolaki 608/ ) Lunastus (MRL 96 ) Maankäyttösopimukset ja kehittämiskorvaukset Maankäyttösopimukset (MRL 91 b ) Kehittämiskorvaus (MRL 91 c, f ) Kehittämisaluemenettely (MRL ) Kiinteistövero rakentamattomalle tontille (Kiinteistöverolaki 12 a ) Tontinluovutus (maatalousmaa, omakotitontit, rivi- ja kerrostalotontit, liiketontit, teollisuustontit) Myynti, vuokraus, luovutusehdot, markkinointi Myynti, vuokraus Muut luovutusehdot Markkinointi... 12
3 1. Esipuhe on osa kaupunkistrategian mukaista pitkäjänteistä kaupungin kehittämistä. Kaupungin maapolitiikan linjaukset ja siihen liittyvät käytännön toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi kaupungin menestymiseen. Maapoliittiset linjaukset vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin, sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin sekä kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Maapolitiikan onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kaupungin ja maanomistajien välillä. Kaupungin tulee kohdella kaikkia maanomistajia tasapuolisesti. Tässä maapoliittisessa ohjelmassa esitetään maanhankinnan, maankäytön suunnittelun ja kaavoitettujen alueiden toteuttamisen keskeiset periaatteet. kaupungin keskeiset kehittämissuunnat kaupungin maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun tavoitteet maapolitiikan toteuttamisen periaatteet Maankäyttöpolitiikka = Kunnan kaavoitus ja maapolitiikka Maapolitiikka = Maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet, toimintaperiaatteet sekä keinot Kaupunkisuunnittelu Kaupunkistrategia Kaavoitus (MRL 132/1999) Suunnittelu Maankäyttöpolitiikka Maapolitiikka Toteutus Kunnallistekniikan rakentaminen Muun yhdyskuntatekniikan rakentaminen Julkisten palvelujen vaatima rakentaminen Muu rakentaminen 3 (12)
4 on tarkoitettu antamaan suuntaviivoja maankäytölle valtuustokausittain tapahtuvan tarkistuksen jälkeen. Ohjelmassa pyritään esittämään konkreettisia ja aluekohtaisia toimenpiteitä, joiden toteutumista voidaan tarkastella kauden lopulla ja suunnitella sen pohjalta uusia linjanvetoja. Kaupungin kehittyminen edellyttää tarvittaessa nopeaa reagointia ja tilannehallintavalmiutta. Maapolitiikassa tehdyt ratkaisut ovat kauaskantoisia ja luovat edellytyksiä pitkäjänteiselle kaupungin kehittämiselle. Myös vaikutukset kaupungin talouteen ovat merkittäviä, joten niukkojen resurssien suuntaaminen oikein esim. maanhankinnassa on tärkeää. strategia: Aktiivinen ja ennakoiva maapolitiikka, kaavoitus, monipuoliset tontit asumis- ja yrityskäyttöön, vapaa-ajan asunnot Strategiaan on kirjattu mm. maapoliittisen ohjelman tarkistaminen. Maapolitiikan keskeisten linjausten tulisi siirtyä valtuustokauden yli. Maapoliittisen ohjelman linjauksia tulee johdonmukaisesti noudattaa kaupungin maapoliittisissa toimissa. tarkistetaan kaupungin strategian tarkistamisen yhteydessä vähintään kerran valtuustokaudessa. Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan tapahtuneen yhdistymisen jälkeen ovat maaomaisuus ja tonttitarjonta lisääntyneet merkittävästi. Nykyisestä yli asukkaasta noin asuu Kiteen keskustassa ja yli tuhat Kesälahden keskustassa. Maapolitiikkaan liittyvää lainsäädäntöä: Arvonlisäverolaki 1501/1993 Arava-asetus 1587/1993 Etuostolaki 608/1977 Kiinteistönmuodostamislaki (KML) 554/1995 Kiinteistöverolaki 654/1992 Kilpailulaki 984/2011 Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 1142/2005 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAL) 252/2017 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (Lunastuslaki, LunL) 603/1977 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Maanvuokralaki 258/1966 Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 4 (12)
5 2. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle Kaupungin tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Kaupungin maapolitiikan ja kaavoituksen tavoitteena on ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä haluttuun suuntaan. Kaupungin päätökset vaikuttavat yhdyskuntarakenteen kehittymisen suunnan lisäksi sen laatuun ja kustannuksiin. Maapolitiikan alaan kuuluvat kaupungin maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät toimet, joita ovat mm: aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella kaupunki pitää yllä laadultaan ja määrältään riittävää asunto- ja työpaikkarakentamisen tonttitarjontaa monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta, laadukas elinympäristö, hinnaltaan edulliset/kilpailukykyiset tontit sekä kustannustason pitäminen alhaalla ovat tärkeitä tekijöitä kaupungin kilpaillessa uusista asukkaista ja yrityksistä maanhankinta keskeisiltä laajenemisalueilta, yhdyskuntarakenteen kehittäminen edulliseen suuntaan sekä eheän yhdyskuntarakenteen turvaaminen antavat hyvät edellytykset tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut maapoliittisilla toimenpiteillä tulee vastata paikallistalouden myönteiseen kehitykseen kylien omaehtoista kehittämistoimintaa voidaan edistää mm ranta-alueiden yleiskaavoituksella 3. Kaupungin maaomaisuus ja maapolitiikka omistaa: (tilanne ) Rakennusmaata Peltoa Talousmetsää Tie-, puisto- ja urh. aluetta, vesialuetta Yhteensä Kitee 160,752 ha 61,668 ha 3123,8117 ha 393,6427 ha 3739,8744 ha Kaupungin maanomistus tukee hallittua kehitystä ja kuntataloutta. Pitkäjänteinen ja oikein ajoitettu maanhankinta on hyvin hoidetun maapolitiikan perusta. Hankkimalla raakamaata omistukseensa hyvissä ajoin ennen kaavoitusta, kaupunki voi ylläpitää riittävää ja kohtuuhintaista tonttitarjontaa sekä kehittää yhdyskuntarakennetta edulliseen suuntaan. Riittävällä maanomistuksella kunta voi vaikuttaa oleellisesti tonttien yleiseen hintatasoon. Kaupungin maanhankinta keskeisillä kasvualueilla on erittäin tärkeää. 5 (12)
6 Kaupungin ja maanomistajien väliset maankäyttösopimukset ovat toimiva menettelytapa sopia kaavan toteuttamisen kustannusten jakamisesta erityisesti kaavamuutostilanteissa ja täydennyskaavoituksessa. 3.1 Maan hankinta ja luovutus 2018 on myynyt vuonna 2018 maata n. 25 ha kuudella eri kaupalla 0,28 /m²:n keskihinnalla. Kaupunki on ostanut vuonna 2018 maata n. 24 ha yhdellä kaupalla 0,37 /m²:n keskihinnalla. 3.2 Tonttivaranto v Kaupungin omistamia omakotitontteja on vapaana asemakaava-alueilla 64 kpl, joista - Meijerinrannassa 3 kpl - Puhoksessa 6 kpl, - Puhosrannassa 10 kpl - Peltola-Palomäellä 7 kpl - Kytänniemessä 17 kpl - Kesälahden kirkonkylän asemakaava-alueella 21 kpl Kaupungin omistamia rivitalotontteja on vapaana - Peltola-Palomäellä 6 kpl Kerrostalotontteja on vapaana - Peltola-Palomäellä 3 kpl Kaupungin omistamaa teollisuusmaata on tarjolla Selkueen, Kytänniemen, Taipaleen ja Puhos-Suorlahden alueilla noin 50 ha. Kesälahdella teollisuusmaata on noin 48 ha. Kerrostalotonttien lukumäärä yhteensä on riittävä, mutta niiden sijainti ei ole ydinkeskustassa missä niiden rakentaminen olisi todennäköisempää. Rivitalotonttien kysyntä on ollut vähäistä. Nykyinen omakotitalotonttien tarjonta ei ole riittävän monipuolinen. Monipuolinen tonttitarjonta tulee saada kuntoon oikeansuuntaisella maapolitiikalla ja kaavoituksella. 3.3 Maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun arviointi Toimintaympäristö on vuosien kuluessa muuttunut ja samaan aikaan kaavojen sisältö on vanhentunut. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Yli 13 vuotta voimassa olleella asemakaava-alueella, joka on merkittävältä osin edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää merkittäviin kohteisiin ennen sen ajanmukaisuuden arviointia. 6 (12)
7 Kiteen kirkonseudun ensimmäinen asemakaava on tehty v Sitä on laajennettu Sepänniemeen v. 1978, Kytänniemeen v. 1978, Tervahautaan v. 1985, Peltola-Palomäelle v ja Sopekkeelle v Kirkonseudulle on tehty osa-alue/muutoskaavoja vuosina yhteensä 50 kpl. Puhokseen on tehty neljälle eri alueelle asemakaavoja vuosina , Puhosrannan asemakaava kokonaisuudessaan saatiin voimaan v Tolosenmäkeen myös neljälle eri alueelle vuosina ja 2011 on tehty asemakaavoitusta. Oikeusvaikutuksettomia osayleiskaavoja on laadittu vuosina Puhokseen, Keskustaajama - Tolosenmäkeen ja Lentokentän alueelle. Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat eivät enää ole ohjausvaikutukseltaan riittäviä. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on laadittu seuraavasti: Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava vuonna 2005 ja Itä-Suomen monitoimikeskus AIMO:n alueen osayleiskaava 2010 sekä Meijerinrannan ja Kesälahden kirkonkylän osayleiskaavat Puhos - Lepikon oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei ole lainvoimainen tiesuunnitelman muutosten vaikutuksen vuoksi. Oriveden ja Pyhäjärven alueelle on hyväksytty rantaosayleiskaavat vuosina 2015 ja Ranta-asemakaavoja on Kiteellä laadittu useita. Ne kattavat vain pienen osan Kiteen kaupungin alueella olevasta rantaviivasta. Vireillä on yksi ranta-asemakaavahanke. 7 (12)
8 4. Kaupungin maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun tavoitteet Tavoitteet: Valmius käynnistää nopeasti tarvittavia maankäytön suunnitteluprosesseja Elinkeinoelämän investointien edistäminen ja sen tarpeisiin vastaaminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Asumisen edistäminen lisäämällä monipuolista tonttitarjontaa myös haja-asutusalueilla Liikekeskustan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden turvaaminen ja lisääminen Keskusta-alueen kaavojen ajanmukaisuuden tarkistaminen Pelisäännöt: Kaupungin maapolitiikassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kauppoja tai maankäyttösopimuksia Noudatetaan maapoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyjä keinoja (kohta 5). Kohdellaan maanomistajia ja kuntalaisia tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti Toimenpiteet: Noudatetaan kaavoituskatsauksen toimenpideohjelmaa Hankitaan maata aktiivisesti ostamalla tai vaihtamalla sitä kaupungin tavoitteiden mukaisesti Yksityistä aluetta kaavoitettaessa peritään maanomistajalta puolet kaavan laatimisen kustannuksista 5. Maankäytön suunnittelun painopisteet, kehittämisalueet / -suunnat Maata pyritään hankkimaan sellaisilta keskeisiltä alueilta, missä kunnallistekniikan rakentaminen kaavoittamisen jälkeen on toteutettavissa järkevästi. Maankäytön suunnittelun keskeinen alue Kiteellä on keskustan kaavojen tarkistaminen. 6. Maapolitiikan toteuttamisen keinot 6.1 Vapaaehtoinen kiinteistökauppa / raakamaan osto / maan vaihto Kaupunki pyrkii aktiivisesti hankkimaan raakamaata omistukseensa ostamalla tai vaihtamalla sitä yleiskaavallisten tarkasteluselvitysten osoittamilta kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen yleis- tai asemakaavojen laadinnan käynnistämistä. Kaupunki on aktiivinen raakamaan ostoissa vuosittaisen talousarvion mukaisesti. 6.2 Etuosto-oikeus (Etuostolaki 608/ ) Etuostolla kaupunki voi hankkia omistukseensa vapaaehtoisella kaupalla myydyn alueen, joka on tarpeen yhdyskuntarakentamista, virkistystä tai suojelua varten. Etuostomenettelyssä kunta tulee ostajan sijaan kaupassa sovituin ehdoin. 8 (12)
9 käyttää etuosto-oikeuttaan aina silloin, kun se on kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista. 6.3 Lunastus (MRL 96 ) MRL 96 :n mukaan kunnalla ja muulla julkisyhteisöllä on lunastusoikeus asemakaava-alueella: Kunta saa asemakaava-alueella ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen alueen sekä sellaisen yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin, joka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. käyttää lunastusmenettelyä silloin, kun vapaaehtoisesta kaupasta ei ole päästy yksimielisyyteen. MRL 97 :n ja MRA 100 :n mukainen rakentamiskehotukseen perustuva lunastus: Kaupunki voi edistää asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakentamista antamalla rakentamiskehotuksia. Kehotus voidaan antaa määrällisesti tai laadullisesti vajaasti rakennetulle rakennuspaikalle kaavan oltua voimassa vähintään kaksi vuotta. Kaupungilla on oikeus ilman erityistä lupaa lunastaa rakennuspaikka, jollei sitä ole kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen antamisesta rakennettu kehotuksen edellyttämällä tavalla. Rakentamiskehotus: tehokas keino kaavojen toteuttamisen edistämiseksi ja tonttitarjonnan lisäämiseksi alueen kunnallistekniikan investoinnit ja palvelut saadaan täysimääräiseen käyttöön, kun rakentamiskelpoiset rakennuspaikat rakennetaan kaupungin tulee olla valmis lunastamaan rakennuspaikat, mikäli niitä ei rakenneta kehotuksesta huolimatta Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää useita lunastusperusteita, joiden nojalla kunnat voivat saada luvan lunastaa maata erilaisiin yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Maan lunastaminen antaa kunnalle mahdollisuuden järkevään yhdyskuntakehitykseen maanomistajien sopimus- tai myyntihalukkuudesta riippumatta. Samalla se auttaa maanomistajia tasapuolisesti ristiriitatilanteissa. Tontin osan lunastamisoikeus on yksityisellä, Kiinteistönmuodostamislain / :n perusteella Tontin tai asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan muodostamiseksi tontin tai rakennuspaikan osan omistajalla on oikeus lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai rakennuspaikkaan sisältyvää aluetta. Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset, lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaatinut lunastamista. 9 (12)
10 Kaavatarkistuksissa edesauttaa pirstoutuneiden alueiden lunastusten toteuttamista. 6.4 Maankäyttösopimukset ja kehittämiskorvaukset Maankäyttösopimukset (MRL 91 b ) Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttösopimuksia käytetään harkiten ja kaavoitetaan ensisijaisesti kunnan omistamia maa-alueita, jolloin kunnalla on vapaammat mahdollisuudet ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. Sopimusmenettely soveltuu asemakaavan muutosalueille, joiden hankkiminen kunnan omistukseen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan niiden toteuttamisesta voidaan sopia kiinteistönomistajien kanssa. Sopimuksiin sisältyvän korvauksen tulee perustua kunkin sopimusalueen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, joihin maanomistaja osallistuu kaavoituksella saamaansa hyötyä vastaan. Asemakaavaehdotuksen perusteella arvioidaan kiinteistön arvonnousu ympäristössä vallitsevan hintatason mukaan. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen valtuustossa edellyttää aina, että siihen sisältyvien alueiden omistajat ovat solmineet maankäyttösopimuksen kunnan kanssa. Maankäyttösopimus tehdään aina ennen kuin aloitetaan sellaisen asemakaavamuutoksen laatiminen, mikä nostaa merkittävästi rakennusoikeutta ja kiinteistön arvoa Kehittämiskorvaus (MRL 91 c, f ) Mikäli maankäyttösopimukseen ei päästä, kaupungilla on oikeus määrätä kustannusperusteinen kehittämiskorvaus. Kehittämiskorvauksen enimmäismäärä on 60 % kaavan tontille tuomasta arvonnoususta. 10 (12)
11 Kehittämisaluemenettely (MRL ) Kaupungilla on mahdollisuus esimerkiksi lähiöiden tai käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden uudistamiseksi määrätä alue kehittämisalueeksi. 6.5 Kiinteistövero rakentamattomalle tontille (Kiinteistöverolaki 12 a ) Kaupunginvaltuusto voi määrätä rakentamattomalle rakennuspaikalle korkeamman kiinteistöveron kuin muille kiinteistöille. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti vuonna 2018 voi olla vähintään 2 prosenttia ja enintään 6 prosenttia. Kiinteistöveron korottamisella voidaan pyrkiä saamaan kaavoitetut alueet sellaiseen käyttöön kun ne on kaavassa tarkoitettu. Korotettu rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero ei Kiteellä ole käytössä. 6.6 Tontinluovutus (maatalousmaa, omakotitontit, rivi- ja kerrostalotontit, liiketontit, teollisuustontit) Tontteja luovutetaan rakennettavaksi ensisijaisesti myymällä ja poikkeustapauksissa vuokraamalla. Tontin vuokra on 5 % myyntihinnasta. 6.7 Myynti, vuokraus, luovutusehdot, markkinointi Myynti, vuokraus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yritys-/teollisuustonttien myynti- ja vuokrausperusteet sekä asuintonttien ja asuin-, liike- ja toimistorakennustonttien myynti- ja vuokrausperusteet Yritys-/teollisuustonttien myyntihinta on 1 /m², ja asuin ym. tonttien myyntihinta on 2,75-22,00 /k-m² ja 3,00-8,00 /m², haja-asutusalueella 0,10 /m² + puusto. Valmiiksi lohkottujen tonttien hintaan lisätään 1000,00 lohkomiskuluina Puhosrannan tontteja lukuunottamatta. Tontinvarausmaksu on 5 % myyntihinnasta ja vuokra 5 % myyntihinnasta elinkustannusindeksiin sidottuna. Myös aikaisemmin vuokrattuja tontteja myytäessä myyntihintana käytetään valtuuston hyväksymää myyntiperustetta. 11 (12)
12 6.7.2 Muut luovutusehdot Rakentaminen on aloitettava kahden (2) vuoden kuluessa kauppakirjan/vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti Markkinointi Markkinointi tapahtuu mm. Kiteen kaupungin kotisivuilla ja lehdissä julkaistavilla ilmoituksilla sekä osallistumalla Keski-Karjalan kuntien yhteiseen seutumarkkinointiin. 12 (12)
KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x
KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2017-2021 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 121 Ylivieskan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2017-2021
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon
Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä
Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö
LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...
Maapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
Maapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017
Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017 Kaupunginhallitus 15.5.2017 Kaupunginvaltuusto 22.5.2017 www.ylojarvi.fi Sisällys Johdanto... 1 Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman määrittely... 1 Maapolitiikka
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita
TORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA
Kaavoitus ja mittaus 2018 1 TORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA HISTORIAA: - Muinainen kauppateiden kohtaamispaikka - Kaupunki perustettu v. 1621 silloisen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018-2021 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. HISTORIA... 4 3. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 6 3.1 Maanhankinta... 6 3.1.1 Kauppa / vaihto... 6 3.1.2
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2017 Sisällysluettelo 1. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA... 2 1.2 HISTORIA... 2 2. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 4 2.1 MAANHANKINTA...
Maapoliittinen ohjelma 2008-2012
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7
KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018
KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018 Hyväksymismerkinnät: Tekninen lautakunta 23.1.2018 Sisällys 1. Johdanto... 3 Maapolitiikan yleiset periaatteet... 3 Maapolitiikan tärkeimmät periaatteet Kouvolassa...
NÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma
NÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus 12.04.2016 57 Kaupunginvaltuusto 25.04.2016 26 Sisällysluettelo Yleistä... 1 Tausta... 1 Maanhankinta... 2 Maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin...
Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025
1 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1. Johdanto...5 2. Kaupunkistrategia ja maapolitiikka...7 3. Maapolitiikan
Maapoliittinen ohjelma Valtuusto
Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...
Maapolitiikan perusteet
Maapolitiikan perusteet Valtuutettujen perehdytys 4.9.2017 Tonttipäällikkö Paula Hartman Maapolitiikka ja maankäyttöpolitiikka maapolitiikka kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua
MAA-C Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen
MAA-C2003 - Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 13:00 Kunnan maapolitiikka ja maapoliittiset työkalut Tauko 13:15 14:00 Ryhmätyö: postereiden valmistelu 14:00 14:45
Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto
Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma Vuosille 2018 2026 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto JÄMSÄN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 (8) Version historia Versio Pvm Pykälä
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
KAAVOITUKSEN JA MAANHANKINNAN PERIAATTEET 2018
KAAVOITUKSEN JA MAANHANKINNAN PERIAATTEET 2018 KUNNAN MAAPOLITIIKKA KUNNAN TEHTÄVÄNÄ ON HUOLEHTIA ALUEIDEN KÄYTÖN JA RAKENTAMISEN OHJAAMISESTA ALUEELLAAN. MAAPOLITIIKAN JA KAAVOITUKSEN YHTEISENÄ TAVOITTEENA
Liitteenä 3 on esitys uudeksi maapoliittiseksi ohjelmaksi. Asiaa selostetaan tarvittaessa lautakunnan kokouksessa.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 6 23.01.2014 Kaupunginhallitus 27 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 14 04.03.2014 Maapoliittisen ohjelman 2014-2017 hyväksyminen 350/51/510/2012 TEKL
Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta
Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...
KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU
KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA
1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain
Maapoliittinen ohjelma. Käsittely: Yleiskaavatoimikunta Kaupunginhallituksen iltakoulu Kaupunginhallitus 15.4.
Maapoliittinen ohjelma Käsittely: Yleiskaavatoimikunta 21.3.2019 Kaupunginhallituksen iltakoulu 3.4.2019 Kaupunginhallitus 15.4.2019 Valtuustoseminaari 23.-24.5.2019 Kaupunginhallitus 17.6.2019 Kaupunginvaltuusto
Parikkalan kunta. Parikkalan kunta MAAPOLIITTINEN OHJELMA
Parikkalan kunta Parikkalan kunta MAAPOLIITTINEN OHJELMA Parikkalan kunta Maapoliittinen ohjelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Maapoliittiset linjaukset... 2 3 Maanhankinta... 3 3.1.1 Vapaaehtoiset
Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
MAAPOLIITTINEN OHJELMA
MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...
MAAPOLIITTINEN OHJELMA
MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuusto 11.11.2013 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Sisällys 1. Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman merkitys... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 Yhdyskuntarakenteen
Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö
Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä
Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.
Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2018 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS
HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2017 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia
Kaavoitusta koskevat sopimukset
Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen
KH , Liite 1. Tekla , liite no 1 LAPINLAHDEN KUNTA
KH 23.4.2019 78, Liite 1 Tekla 3.4.2019 23, liite no 1 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHDEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2019 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa
Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan
LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 Kaavoitusviranomainen 2 Miten voit osallistua kaavoitukseen 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 3
MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall
KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI
KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7.
2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7. YHTEYSTIEDOT 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
MAAPOLIITTINEN OHJELMA. Kunnanvaltuusto kv
MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kunnanvaltuusto kv 3.4.2017 17 1. Johdanto Kunnan maapolitiikkaa ovat maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset
Maankäytön suuntaviivat 2025
Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORNAINEN Päiväys 24.11.2016 Asemakaavan muutos KOTOJÄRVENRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen
Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)
Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424
SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016
SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää
Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011
Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan
Rakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro
MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.
TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT
1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA
Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1
KV 28.4.2008 72 Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 1. MAAPOLITIIKKA 1.1. Maapolitiikka osana kaupungin kehittämistä Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden
SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos 16.11.2016 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohtia... 4 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta... 4 2.1.1 Väestökehitys... 4 2.1.2 Palvelut... 4 2.1.3 Elinkeinot...
Kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä:
22.3.2016 Kaavoituskatsaus Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Valtimon kunnan kaavoitustilanne. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta.
KAAVOITUSKATSAUS 2013
Khall 10.12.2012 Oheismateriaali 156 KAAVOITUSKATSAUS 2013 ALAVIESKAN KUNTA Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12..2012 52 Laatinut: AIRIX Ympäristö Oy Kannen kuvat: AIRIX Ympäristö Oy ALAVIESKAN
KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä
LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011
LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 Lapuan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimikunta 2 Sisältö Johdanto...3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET...5 LAIN MAHDOLLISTAMAT KEINOT...8 1. Vapaaehtoinen kauppa...8
Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012
Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden
SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos 29.11.2016 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohtia... 4 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta... 4 2.1.1 Väestökehitys... 4 2.1.2 Palvelut... 4 2.1.3 Elinkeinot...
KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2006-2009. KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala
KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2006-2009 KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala 1 KAJAANIN KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLIIT- TINEN OHJELMA 2006 2009 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.10.2005.
SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-
Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013
Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tuomisto
MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Tilan Tuomisto 418 425 3 159 omistaja: Kaarina Kyllikki Salonen (xxxxxx xxxx) Lindforsinkatu
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan
MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010
MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN
Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.
ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi
Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot
Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen
Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
30.6.2005. Kirkkonummen kunnan maapoliittinen ohjelma
Kunnanvaltuuston päättämä 30.6.2005 96 Kv nro 3/30.6.2005 96 30.6.2005 Kirkkonummen kunnan maapoliittinen ohjelma SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 ESIPUHE...3 1 JOHDANTO...3 2 MAAPOLITIIKAN KEINOT...4
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva: Blom Kartta Oy ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ
Kaupunginhallitus KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011
Kaupunginhallitus 201 29.05.2017 KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011 KH 29.05.2017 201 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö Maarit Ståhlberg,
PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden
Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012
Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen
KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
NASTOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 4.2.2008
NASTOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 4.2.2008 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT... 3 2.1 Lähtökohdat... 3 2.2 Maapolitiikan toiminta-ajatus ja merkitys... 4 2.3 Raakamaavaranto...
maapoliittinen ohjelma 2030
Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu 5.3.2019 maapoliittinen ohjelma 2030 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT.2 2. JOHDANTO 2 3. MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET..3 3.1 STRATEGISET TAVOITTEET.3 3.2 MAANKÄYTÖN
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
ORIMATTILAN KAUPUNKI MAAPOLIITTINEN OHJELMA
[KUVA ] ORIMATTILAN KAUPUNKI MAAPOLIITTINEN OHJELMA Maapoliittinen ohjelma Orimattilan kaupunki 2008 1. MAAPOLIITTISEN OHJELMAN LAATIMINEN... 1 2. LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 KAUPUNGIN KASVU JA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ...
OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.
RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään
1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.
2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7. YHTEYSTIEDOT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee
Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille
Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma 1. painos Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-474-5 (pdf) ISBN 978-952-213-478-3 (painettu)
Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.
SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.
2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys
Vuodesta 2003 lähtien kunta on hankkinut raakamaata seuraavasti: Taajama vuosi yksikköhinta pinta-ala Ryttylä 2003 1,5 / m2 3,154 ha Monni 2005 0,5 /m2 1,4 ha Monni 2006 0,5 /m2 1,53 ha Hikiä, Karhi 2006
KAAVAJÄRJESTELMÄ. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.
KAAVOITUSKATSAUS 2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on antaa tietoa kuntalaisille vireillä olevista sekä uusista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on
1. ASUINRAKENNUSTONTIT
1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.