Miten oppilaan ääni kuuluu 9.-luokkalaisten teksteissä? Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011

Transkriptio

1 Miten oppilaan ääni kuuluu 9.-luokkalaisten teksteissä? Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Opettajankoulutuslaitos

2 Oma ääni Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 2004 Vuosiluokkien 3 5 tavoitteissa todetaan oppilaan taitojen kehittymisestä seuraavasti: Hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto (s. 49). Vuosiluokkien 6 9 osuudessa taas seuraavasti: oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan (s. 51).

3 Perusopetuksen tehtävissä: Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. (POPS 2004, 12.)

4 Oma ääni ylioppilasaineissa Lähtökohtana esseekokeen arviointiperusteet: selkeä oma näkökulma ja aiheen tarkastelun itsenäisyys pohtivan tekstin (erityisesti ns. otsikkoaineen) moniäänisyys; käsiteltävästä asiasta olisi tuotava esiin sen eri puolet Miten näitä ilmiötä voidaan lingvistisesti kuvata? Opettajankoulutuslaitos

5 Tässä esitelmässä Taustaksi Kirjoittamisen opettajien ja tutkijoiden näkemyksiä Kielitieteellisiä näkökulmia: mitä tekstistä näkyy Koulukonteksti Tästä eteenpäin 5

6 Oma ääni metaforina Maaginen ainesosa (Murray 1980) Dynamo (Graves 1994) Oma jälkemme tekstissä (Graves 1994) DNA (Romano 2004) Pohjavettä (Goldberg 2008) Kirjoittajan läsnäoloa sivulla (Romano 2004) --- Gilligan (1982): kaikkien ääntä täytyy kuulla ja antaa kaikkien puhua omalla äänellään (eri/toinen ääni) 6

7 Toisaalta Bahtin (1929): jokaisella ihmisellä on täysiarvoinen ääni; ihminen muotoutuu dialogissa siksi mikä on (polyfonia) Kirjoittaminen ei ole vain kognitiivinen prosessi vaan myös sosiaalista toimintaa (mm. Halliday 1994) Oma ääni on relevantti tarkastellaanpa kirjoittamista itseilmaisuna, prosessina, sosiaalisena toimintana tai valmiina tekstinä 7

8 Kirjoittajan identiteetin neljä aspektia (Roz Ivanič 1998) Omaelämäkerrallinen itse (autobiographical self) Diskursiivinen itse (discoursal self) Kirjoittajan ääni: millaisena haluan sen kuuluvan? Tekijyys (self as author) Kirjoittajan ääni: kirjoittajan paikka/asema, mielipiteet, uskomukset; auktoriteetti, läsnäolo Itseyden mahdollisuudet (possibilities for self-hood) Sosiokulttuurisessa ja institutionaalisessa kontekstissa Opettajankoulutuslaitos

9 Kielitieteellisiä näkökulmia: Mitä tekstissä näkyy? Tai pitäisi näkyä? Evaluoivan kielenkäytön tutkimus (mm. Martin & White 2005: Hunston & Thompson 2000): Miten kirjoittaja suhtautuu puheenalaiseen asiaan? Onko asia hyvä vai huono, varma vai epävarma? Mikä näkökulma kirjoittajalla on? Onko näkökulma yleinen vai kirjoittajan oma? Miten kirjoittaja organisoi tekstiä? Osoitetaanko lauseiden ja kappaleiden väliset suhteet? Miten kirjoittaja suhtautuu lukijaan? Ohjataanko lukijaa? Mitä lukijan odotetaan tietävän, miten reagoivan? Kirjoittaja välittää itsestään kuvan intentionaalisesti tai ei-intentionaalisesti kirjoittamisen kautta. Opettajankoulutusliatos

10 Tehtävänanto Äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen kouluaine: onko se tärkeä myös sinulle? Pohdi oppiaineen antamien tietojen ja taitojen hyödyllisyyttä kehityksellesi. Otsikoi itse. Pohdi teatterin ja/tai elokuvan merkitystä nykynuorelle. Otsikoi itse Pohtivissa teksteissä tarkastellaan valittua aihetta monesta näkökulmasta, harkiten ja eri mahdollisuuksia arvioiden. Opettajankoulutuslaitos

11 Oma ääni tässä aineistossa? Valmiiksi annettu aihe Koetilanne Tekstilaji? Opettaja lukijana Oma ääni? Rajattu aika Käsin kirjoittaminen Arvioitava teksti Opettajankoulutusliatos

12 Toisaalta (ks. Ivanič 1998) Kirjoittajat eivät ole koulussa niinkään oppimassa luoviksi vaan oppimassa käyttämään olemassa olevia diskursseja luovasti Ainutkertainen tapa yhdistellä ja valita diskursseja Kirjoittajan oma diskurssi/ääni ei ole mitään totaalisen omaa vaan hänelle tuttujen diskurssien keitos Opettajankoulutuslaitos

13 Oma ääni oman ajattelun ja kokemuksen kuvaajana Äidinkieli on mielestäni tärkeä oppiaine.. Minä pidän äidinkielen tunneista, koska ne tuovat vaihtelua tavalliseen koulutyöhön.. Mieluiten luen kirjoja ja katson elokuvia.. Vaikeinta minulle on ollut näytteleminen sekä puheiden ja esitelmien tekeminen.. Puheen pitäminen on minulle vaikeaa, koska jännitän liikaa ja minulla on hiljainen ääni.. Toivon äidinkielen opetukseen lisää kirjoitelmia puheita ja näytelmiä.. Uskon äidinkielen taidosta olevan hyötyä tulevaisuudessakin. Opettajankoulutusliatos

14 Yltiöpäinen minä Mitä teatteri merkitsee minulle? Se on minulle tärkeä. Sen avulla ilmaisen itseäni. Sen avulla voin olla kuka haluan. Näytelmää katsoessani nautin. Voin eläytyä mukaan tarinaan. Nauran jos se on hauska. Itken jos se on surullinen. Jos olen itse näyttämöllä, haluan muiden nauttivan siitä. Teatteri merkitsee minulle monta eri asiaa ja se on osa minua. Entä mitä teatteri on muille? Jos katson ympärille huonetta, näen monia ihmisiä ja mietin mitä he ajattelevat teatterista. Inhoavatko he sitä? Rakastavatko he sitä? Onko se heille merkityksetön? Onko se tärkeä osa heidän elämäänsä, vai pelkästään minun elämääni? Opettajankoulutusliatos

15 Metatekstin käyttö Kun kirjoitin, että äidinkieli on minulle tärkeä aine rupesin miettimään, että onko se aina ollut. Kirjoittaessani tätä en kuitenkaan halua sanoa että kaikkien elokuvien pitäisi olla samanlaisia, tai että jonkinlaisia elokuvia ei saisi tehdä. Edellä mainitsin syitä elokuvien suosioon, mutta nyt kerron niiden haittavaikutuksista. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

16 Argumentointi: esim. vastakkaisen näkökulman huomiointi Olen usein kuullut sanottavan että: Teatteri on tylsää, elokuvissa tapahtuu, onhan se totta, että elokuvissa on paljon tehosteita ja tietokoneella tehtyä. Mutta kyllä teattereissakin pystytään melkein tekemään samaa. Mielestäni se, että äidinkieli on pakollinen aine alaasteella, yläasteella, lukiossa ja ammattikoulussa on aivan turhaa. Miksi? Kaikki tärkeimmät kielioppisäännöt on opetettu jo ala-asteella, yläasteelle siirryttäessä äidinkieli ja kirjallisuus voisi minun mielestäni vaihtua valinnaisaineeksi. Opettajankoulutusliatos

17 Tehtävänanto: Pohdi, miten kieli yhdistää ja erottaa ihmisiä. Otsikoi itse. Maailmanlaajuisia kieliä on muutamia esim. englanti, ranska ja espanja. Näitä kieliä suurinosa maapallon ihmisistä osaa. Lisäksi ovat kiinan ja intian kielet, joilla on varmasti eniten puhujia maailmassa, mutta ne eivät ole vielä levittäytyneet länsimaihin. Monien kielien osaajat eri maista voivat saada työpaikkoja ulkomailta ja se yhdistää eri kansallisuuksia. Opettajankoulutusliatos

18 Mitä diskursseja saatavilla? Elokuva/teatteri: tuttu puheenaihe ja lukemisen kohde 15-vuotiaalle Äidinkieli ja kirjallisuus: koulun diskurssit? Opettajankoulutusliatos

19 Nuoret ja elokuvat Nyky nuoret istuvat telvision ääressä huomattavasti enemmän, kuin edellinen sukupolvi. Jotkut nuoret katsovat useita elokuvia joka ilta. Vanhemmat ovat varmasti huolissaan, koska heidän aikanaan ei ollut aikaa katsoa televisiota tai elokuvia, silloin urheiltiin ja autettiin kotitöissä. Mielestäni vanhempien on turhaa valittaa ja kertoa omasta nuoruudestaan, koska ajat ovat muuttuneet.- - Elokuvat silti pääosin tarkoittavat aina hyvää. Nuoret voivat saada tulevaisuuden suunnitelmia ja elämisen periaatteita elokuvista, myös intoa elää. Vaikka vanhempi sukupolvi inttää ja valittaa siitä, että nykyään nuoret katsovat ainoastaan elokuvia, pitäisi heidän ajatella, että mielummin hekin olisivat sisällä katselemassa elokuvia, kuin ulkona tekemässä peltotöitä. Ehkä muutaman vuosikymmenen kuluttua nuoret ja aikuiset ovat sovussa katselemassa elokuvia sadepäivinä. Opettajankoulutuslaitos

20 Ei otsikkoa Elokuvat saattavat saattavat muokata nuorten moraalia, joka on ainakin minun mielestäni erittäin huolestuttavaa. Sillä ovathan nyky nuoret tulevaisuudessa niitä jotka päättävät mitä me täällä teemme ja miten. Nykyään elokuvissa haetaan ainavain lisää toimintaa ja väkivaltaa. Kun tällaisia elokuvia katsoo liikaa ajautuu helposti ja jopa itseltä huomaamatta ajattelemaan että tämä on täysin normaalia ja jopa tavoiteltavaa. Pahinta on kuitenkin se että tätä on lähes mahdotonta. Opettajankoulutuslaitos

21 Elokuvat nuorille Monet kaveri porukat vuokraavat leffoja ja käyvät katsomassa niitä jonkun kaverin kotona porukalla, eli pitävät niin sanotun leffaillan. Näihin iloihin kuuluu yleensä kiva pieni kaveriporukka, hyviä vitsejä, hyvää ruokaa ja juomaa eli mukava tämmöinen pieni leppoisa illanvietto. Leffailtojen lisäksi elokuvia käydään katsomassa elokuva teattereissa pienellä kaveriporukalla, tälläiseen päivään kuuluu pikaruokaa, shoppailua ja hengailua vaikka nyt X:ssä ja sitten elokuva sitten vielä matkat linja-autolla sinne ja takaisin Opettajankoulutuslaitos

22 Äidinkielen merkityksiä elämässä Äidinkielen ja tietysti muidenkin aineiden opettajien työtä on syytä kunnioittaa, he tekevät kaikkensa antaakseen meille nuorille tukevan tietoja taitopohjan tulevaisuuden varalle. Opettajankoulutuslaitos

23 Äidinkieli ja kirjallisuus aineena Ei ketään voi tietenkään pakottaa pitämään kirjallisuudesta ja äidinkielestä, mutta tulevaisuutta on hyvä ajatella. Kyllä kuitenkin joitain asioita tulee tarvitsemaan ja tulet käyttämään opittuja asioita. Oman kehityksen äidinkielessä on huomannut ja tuntuu hyvältä kun voi huomata, että tekstiä kirjoittaessa virheet ovat vähentyneet. Huolellisuus on ehkä äidinkielen tärkein asia. Opettajankoulutuslaitos

24 Oma ääni, arviointi ja kirjoittamisen ohjaaminen? Voiko oma ääni olla vain yksi tekstin (arvioitava) piirre? Entä opettajan omat mieltymykset? Entä tekstin sisältö? Meidän mielestämme oma ääni kytkeytyy kaikkeen kirjoittamisessa, jo ennen kirjoittamista Opettajankoulutusliatos

25 Oman äänen vahvistamisessa ei ole kyse mistään ihmeellisistä kyvyistä vaan äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustaidoista ja keskeisistä sisällöistä Kirjoittajan identiteetin omaksuminen Koululuokka kirjoittayhteisönä Kuitenkin kirjoittaminen vaatii kiireettömyyttä keskustelua ja haaveilua tukihenkilöitä ja avoimuutta tietoa kielestä ja retoriikasta mahdollisuuksia kompastua Opettajankoulutusliatos

26 Lähteet Bahtin, M. (1929/1991). Dostojevskin poetiikan ongelmia. Suom. P. Nieminen ja T. Laine. Helsinki: Kustannus Oy Orient Express. Goldberg, N. (2008), Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle. Helsinki: Kansanvalistusseura. Hunston, S. & Thompson, G. (toim.) (2000). Evaluation in text. Authorial stance and the construction of discourse. Oxford: Oxford University Press. Graves, D. H. (1994). A fresh look at writing. Portsmouth: Heinemann. Ivanič, R Writing and identity. The discoursal construction of identity in academic writing. Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. Martin, J.R. & White, P.R.R. (2005). The language of evaluation. Appraisal in English. Hampshire: Palgrave Macmillan. Murray, D. M. (2009). The essential Don Murray: Lessons from America s greatest writing teacher. T. Newkirk & L.C. Miller (Eds.) Portsmouth: Boynton/Cook Publishers Heinemann. POPS 2004 = Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Romano, T. (2004). Crafting authentic voice. Portsmouth: Heinemann Opettajankoulutusliatos