Pääkirjoitus. Globalisaatio: haasteesta selviytyminen

Transkriptio

1 OECD Employment Outlook Edition Summary in Finnish OECD-työllisyyskatsaus - painos 2005 Yhteenveto suomeksi Pääkirjoitus Globalisaatio: haasteesta selviytyminen John P. Martin työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasiain sihteeri kesäkuu 2005 Globalisaation monet kasvot, jotka heijastuvat kasvavaan tuonteiin, ulkomaisten suorien investointien poisvirtaamiseen (joskus sidottu suoraan tuotannon ongelmiin) ja maahanmuuttajien sisäänvirtaamiseen ovat viimeaikoina vaikuttaneet työtilanteen epävarmuuden kasvuun monissa OECD-maissa. Joidenkin kommenttien mukaan globalisaatio johtaa huomattaviin työpaikkojen menetyksiin, eikä ainoastaan teollisuudessa vaan yhä enenevissä määrin myös joissakin tähän mennessä eikaupallisissa palveluissa, sekä painostaa monien OECD-työntekijöiden palkkoja ja työolosuhteita laskuun. Kun tämä kaikki yhdistetään nopeaan teknologiseen muutokseen (esim. IT-sektori ja Internet) työpaikkojen menetykset eivät kohdistu ainoastaan teollisuuden työntekijöihin, vaan myös moniin toimihenkilöihin. Levottomuutta kasvattaa kahden suuren liikatyövoiman maan, Kiinan ja Intian nopea integroituminen maailmankauppajärjestelmään, kuin myös viimeaikainen EU:n laajentuminen. Ei ole yllättävää, että levottomuus on suurimmassa osassa OECD-maita noussut suhteellisen jähmeän työllisyyskasvun takia. Koko OECD-alueen kattavan vuosien OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD

2 2006 työllisyysraportin mukaan OECD:n arviot ovat pienessä kasvussa. Nykytietämyksen valossa OECD-alueella tulee vuonna 2006 olemaan 36 miljoonaa työtöntä, mikä on vain miljoonan vähemmän kuin vuonna Globalisaatio pitää lupauksensa korkeammasta elintasosta Kyseisenlaiset huolet ovat ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että menneet kaupan ja investointien vapauttamiseen liittyvät episodit ovat olleet tärkeä tekijä kasvavassa työllisyydessä ja nousevassa elintasossa. Avautuessaan yhä enemmän markkinat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikille osallistuville maille, lisäävät kuluttajan vaihtoehtoja ja antavat tilaa suuremmille reaalituloille. Kokemus kertoo myös, että protektionistinen politiikka on vie umpikujaan: avoimen talouden maat näyttävät kasvaneen taloudellisesti enemmän kuin maat joissa on vähemmän avoin talous. mutta aiheuttaa myös sopeuttamiskustannuksia Kaupan voittojen realisoiminen vaatii kuitenkin tuotannontekijöiden siirtämistä pois niiltä aloilta missä maa on kauppakumppaneitaan tehottomampi, ja kohti sellaisia aloja missä se on suhteellisesti tehokkaampi. Tämä tarkoittaa, että työpaikkojen menetys joillakin sektoreilla ja työmahdollisuuksien avautuminen toisilla on globalisaatioprosessissa väistämätöntä. Haasteena on varmistaa, että sopivien työntekijöiden ja uusien työpaikkojen yhteensovitusprosessi toimii mahdollisimman sulavasti. Yhteensovitushaasteen suuruus on asetettava oikeisiin mittasuhteisiin. Vain murtoosa OECD-maissa tilastoiduista työpaikkojen menetyksistä voidaan suoraan yhdistää kaupan ja investointien vapautumiseen. Tämän osoittamiseksi tiedot 15 OECD-maasta ajanjaksolta paljastavat, että korkean tuontikilpailun alat käsittivät keskimäärin vain 4 prosenttia kokonaistyöllisyydestä. Joka tapauksessa yhteensovitus ei ole automaattista eikä mutkatonta. Ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että korkean tuontikilpailun alojen työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa, tulevat hitaammin uudelleen työllistetyiksi, ja uudelleen työllistyttyään kokevat suurempia palkkaleikkauksia kuin muut työpaikan menettäneet. Tästä heijastuu se tosiasia, että muihin työpaikkansa menettäneisiin verrattuna kaupallisen alan työttömäksi jääneet ovat vanhempia ja vähemmän kouluttautuneita, ja heillä on usein katoavien ammattien ja toimialojen erityistaitoja. Kaupalliselta alalta työttömiksi jääneille suunnatut ohjelmat voivat olla tietyissä tilanteissa oikeutettuja Vaikka kaupallisen alan työttömät ovat keskimäärin muita ryhmiä taipuvaisempia kärsimään yhteensovitusvaikeuksista, siitä ei välttämättä tarvitse seurata erityisiä muutoksia toimintatavoissa. Saattaa kuitenkin olla tarvetta täsmätukitoimien toteuttamiseen sekä uudelleentyöllistämispalveluille, kun kaupallisen alan kriisi vaikuttaa OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD

3 suhteettomasti tietyillä alueilla ja siten aiheuttaa työttömyyskausia paikallisilla työmarkkinoilla, joilla on tarjolla vain muutamia vaihtoehtoisia työpaikkoja. Kuten kappaleessa 2 on esitetty, alueelliset työllisyysepätasapainot ovat usein sitkeitä, jopa niissä maissa, joissa työntekijät liikkuvat suhteellisen paljon alueelta toiselle. Niin ikään täsmäohjelmat saattavat olla järkeviä, jos kaupan ja investointien vapautuminen vaikuttaa kokonaisiin sektoreihin. Ongelma on erityisen akuutti silloin kun rappeutuvat sektorit sijaitsevat jo valmiiksi lamasta kärsivillä alueilla. On kuitenkin tiedostettava, että kyseisenlaisilla kohdistetuilla toimilla on monenkirjava maine: joskus ne ovat esteenä yhteensovittamiselle. Niitä tulee siis käyttää säästeliäästi sekä nimenomaan yhteensovittamisen helpottamiseksi ja ajallisesti rajoitetusti. Lisäksi joskus väitetään kaupalliselta alalta työttömiksi jääneiden vaativan yleistä avunantoa sillä perusteella, että heidän tilanteensa on tulosta harkitusta poliittisesta päätöksestä vapauttaa kaupan ja investointien virrat, jotka nostavat tuloja ja hyvinvointia muualla yhteiskunnassa. Tämän argumentin paljon Yhdysvalloissa käytetty variantti on, että ilman kaupalliselta alalta työttömiksi jääneisiin kohdistuvaa apua voi olla mahdotonta noudattaa kaupan liberalisoinnin aloitteita. Jos sellaiset poliittiset argumentit menevät läpi, on minimoitava tehottomuus ja epäoikeudenmukaisuus, jotka voivat olla tulosta kaupanalan työttömien valitsemisesta avustettaviksi, vaikka muidenkin alojen työttömillä voi olla samankaltaisia ongelmia. mutta tavoitteena on taata toimeentulotukea työnpaikkansa menettäneille, sekä kannustaa uudelleentyöllistymisessä Paitsi näissä erityistilanteissa, kaupallisen alan työelämästä syrjäytymisen haasteet ovat pitkälti samanlaisia kuin yleensäkin työn menetyksen aiheuttamat haasteet. Siksi ensisijainen tarve on järjestää toimeentulotukea työnsä menettäneille yleisesti, kuin myös edistää heidän uudelleen työllistymistään. Työttömyysturva on kaikkein ilmeisin tapa korvata työnsä menettäneille tuontikilpailu ja paikan vaihtaminen. Työttömyysturva saattaa edistää oikeudenmukaisuustavoitteita johtamalla kansainvälisen taloudellisen yhdentymisen tukien ja kustannuksien tasapuolisempaan jakeluun. Ne voivat edesauttaa myös tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa mahdollistamalla sen, että työnhakijat voivat etsiä pidempään työpaikkaa, jossa voivat käyttää taitojaan. Mutta siitä voi aiheutua myös tehottomuutta, sillä työttömyysturvalla on taipumus turruttaa kannustusta työpaikkaa vaihtavien työntekijöiden uuden työn etsinnässä. Työvoiman tarjonnan esteet voivat olla erityisen vahvoja silloin kun työpaikkaa vaihtavat työntekijät, joiden työkokemus ja taidot sekä tarjolla olevat työpaikat eivät kohtaa. Sellaisten työntekijöiden täytyy usein hyväksyä merkittävä leikkaus palkassa työllistyäkseen uudelleen. Sellaisissa tapauksissa työttömyysturvamaksut vaikuttavat melko vaatimattomilta verrattuna toivottuihin ansioihin, ja asettaa siten vahvan työttömyysansan. Koska poliittinen tarve on varmistaa että syrjäytetyillä työntekijöillä on mahdollisuuksia ja kannustimia sopeutua, olisi vältettävä toimenpiteitä, jotka kannustavat syrjäytettyjä työntekijöitä vetäytymään työmarkkinoilta esimerkiksi aikaisen eläköitymisen, työkyvyttömyyskorvausten tai työttömyysturvan ja höllien OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD

4 työnhakuvaatimusten avulla. Kaikki mahdollinen pitäisi tehdä, jotta syrjäytetyt työntekijät pysyisivät kontaktissa työmarkkinoihin. Tulisi kuitenkin tiedostaa, että poliittiset päättäjät joutuvat tekemään usein vaikean kompromissin soveliaiden tukien järjestämisen ja työkannustimien säilyttämisen välillä. Työn taloudellisen houkuttavuuden varmistaminen tukitulojen rinnalla on yksi keino tämän saavuttamiseen,... Yksi tapa tarttua kompromissiin on järjestää rahallinen kannustin työpaikan löytäville työnhakijoille. Kyseisenlaisia tukia osoitetaan yleensä matalapalkkaisille henkilöille, ja onkin huolehdittava, että avustukset suunnitellaan siten että ne poistavat puhtaan tappion riskin. Mutta kokemus näyttää että ne voivat olla tehokas tapa edistää kannustusta työelämään (kappale 3). Palkkaturvasuunnitelmat, jotka korvaavat osan uuden ja vanhan työpaikan tuloeroista, ovat kiintoisa keksintö, jota on kokeiltu muutamissa maissa (Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa) tarkoituksenaan rohkaista syrjäytettyjä työntekijöitä löytämään uusia työpaikkoja nopeammin. Kyseiset suunnitelmat nostavat kuitenkin esiin hankalia suunnittelukysymyksiä eikä niitä ole vielä tarkasti arvioitu.... hyvin suunniteltuina aktivointistrategiat voivat edistää pääsyä uusiin työpaikkoihin, Aktivointistrategiat ovat oleellisia, jotta voidaan varmistaa että sopivat tukitasot ovat yhdenmukaisia työkannusteiden kanssa (kappale 4). Sellaisia strategioita ovat työnhakuapu, neuvonta, harjoittelu sekä muut uudelleentyöllistymispalvelut, ja ne soveltuvat erityisen hyvin alanvaihtotilanteisiin. Menestyvä sopeutuminen muuttuviin kuvioihin vaatii että työ liukuu pehmeästi rappeutuvalta alalta nousevalle toimialalle. Esimerkiksi niiden työpaikkaa vaihtavien työntekijöiden, joilla on vanhentuneita taitoja, uudelleen sopeuttamista voidaan helpottaa jos heidät sopivien uudelleenkoulutusohjelmien avulla voidaan kohtuullisilla kustannuksilla pätevöittää uusiin työpaikkoihin. Joka tapauksessa aktiiviset työohjelmat tulee suunnitella huolellisesti. Monista työpaikkaa vaihtavista työntekijöistä, etenkin ikääntyneemmistä, voi olla järkevää tulla uudelleen työllistetyksi samalle sektorille mielummin kuin vaihtaa kokonaan uuteen ammattiin, mikä saattaisi merkitä huomattavia kouluttautumisinvestointeja. Tämä on mahdollista, sillä korkea työvoimanvaihtuvuusaste tarkoittaa että jopa rappeutuvilla aloilla on tarjolla huomattavasti työpaikkoja. Tulojen menetys on huomattavasti vähäisempää samalta toimialalta uuden työpaikan löytävillä työntekijöillä. Lyhyesti, harjoittelu ja muut intensiiviset toimenpiteet pitäisi varata suhteellisen pienelle määrälle ihmisiä; niille, joiden kohdalla työnhakuapu yksistään ei riitä. Oikeiden, yksilöllisten palvelujen järjestäminen syrjäytetyille työntekijöille on osa tehokkaiden työvoimapalvelujen suunnittelun, niiden vaikutusten arvioimisen ja kustannustehokkaiksi todettujen ohjelmien toimittamisen yleistä haastetta. Työvoimapalvelujen hyvä suorituskyvyn hallinta on avain tämän haasteen vastaukseen. OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD

5 ...työnmenetyksestä kertova ennakkotiedonanto sekä työnhakuapu voivat myös auttaa Toimialan kriisistä johtuvat työpaikkojen menetykset ovat joskus tarpeeksi ennustettavia, jotta sopeutumisapu voidaan aloittaa jo ennen työttömyyskautta. Lomautusta edeltävä ennakkotiedonanto, joka on usein lainsäädännön edellyttämä, voi järjestää aikaa ennakkotoimenpiteille. Se antaa työntekijöille myös varaslähdön uuden työpaikan etsintään. Työpaikkaa vaihtavat työntekijät, jotka saavat ennakkotiedonannon ovat työttöminä usein vähemmän aikaa kuin ilman ennakkovaroitusta lomautetut työntekijät, ja niillä työntekijöillä, jotka ovat saaneet ennakkotiedonannon, on myös havaittu positiivisia vaikutuksia palkkaan syrjäytyksen jälkeen. Julkisista työvoimapalveluista lomautukset julkaisseisiin yrityksiin lähetetty henkilökunta tai jopa julkisen työnvälitystoimiston perustaminen lomauttavan yrityksen tiloihin soi olla varsin hyödyllistä. ja, yleisemmin, käytössä tulisi olla hyvin toimivat työmarkkinat Siellä missä työmarkkinoiden kokonaistilanne on vahvempi, on helpompaa avustaa työnsä menettäneitä työntekijöitä löytämään uusia työpaikkoja. Tältä osin on tärkeämpää kuin koskaan varmistaa työmarkkinoiden dynaamisuus sekä työikäisten mahdollisuudet ja kannusteet työntekoon. OECD:n työstrategian jatkuva uudelleenarviointi tarjoaa kokonaisvaltaiset raamit tämän saavuttamiseksi. Lyhyesti sanoen, globalisaation sopeuttamiskustannukset tulisi tunnustaa ja keskittyä niihin politiikalla Kaiken kaikkiaan väitteet, että globalisaatio olisi suurin syy OECD-maissa koettuihin työmarkkinoiden ongelmiin, ovat liioiteltuja. Prosessi, jonka kautta avointen markkinoiden voitot ilmenevät, johtaa kuitenkin ylimääräisiin kustannuksiin, ja nämä kustannukset tulisi tunnustaa ja niihin tulisi keskittyä yleisillä, poliittisilla toimenpiteillä, jotka hyvittävät työnsä menettäneille samalla kun edistävät uudelleentyöllistymismahdollisuuksia. Epäonnistuminen globalisaation työntekijöiden sopeuttamishaasteiden tunnustamisessa ja tarpeellisten uudistusten toteuttamisessa voi heikentää pörssikauppapolitiikan julkista tukea OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD

6 OECD 2005 Tämä yhteenveto ei ole virallinen OECD-käännös. Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet ja alkuperäisen julkaisun nimi mainitaan. Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu alunperin englanniksi ja ranskaksi. Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications Directorate. Faksi: +33 (0) OECD Rights and Translation unit (PAC) 2 rue André-Pascal Paris France Vieraile osaston verkkosivuilla osoitteessa OECD EMPLOYMENT OUTLOOK EDITION ISBN OECD