METSÄN SOIVA SYLI toimintakokonaisuus Kuopion taidemuseon perusnäyttelyyn

Transkriptio

1 METSÄN SIIMEKSESSÄ Kulttuurikaruselli syksy kevät 2009 Tiina Kekäläinen,varhaisiän musiikinopettaja, taidekasvattaja Taiteilijaesittelyt Marja Louni METSÄN SOIVA SYLI toimintakokonaisuus Kuopion taidemuseon perusnäyttelyyn HILJAA, HILJAA Hiljaa, hiljaa kuuntelemaan haltia kutsuu huilullaan. Arkana kulkee ja nyytissä tuo haltialauluja lapsien luo. Hiljaa, hiljaa kuunnella voi tuulien kantele kirkkaana soi, kaislojen kuiske ja ruoho ja puu lauluina korviini kantautuu. -Hannele Huovi- 1. NÄYTTELYKIERROS Moniaistinen ja toiminnallinen näyttelykierros Kuopion taidemuseon perusnäyttelyyn LINTUKOTO metsästä maailmalle. Näyttelykierrokseen liittyy pyörillä kulkeva työpajakaappi, jossa on kierroksella tarvittavat aisti- ja havaintomateriaalit. Kaapin voi varata samalla kun ennakkoilmoittautuu taidemuseoon p JOHDANTO Mikä on taidemuseo? Mitä siellä on? Mikä on sen tehtävä? Minkä takia taideteoksiin ei voi koskea? Miksi taidemuseossa ei voi juosta? Mutta siellä saa ihmetellä ääneen ja kysellä, siellä saa kertoa omia tuntemuksia ja mielipiteitä. HUONE 1. LUONNON SYLISSÄ - romanttisia maisemamaalauksia Istutaan piirissä Savusaari veistoksen ympärillä silmät kiinni. KUULOAISTI: Laineiden ääniä rannalla ja lokkien kirkumista CD: Laineet: raita 1 Lokit: raita 2

2 TUNTOAISTI: Tuulen puhallus eri voimakkuuksilla (leyhytellään pahvilla) Kulje piirin keskellä ja tee tuulta lasten kasvoille. Missä ollaan? Maisema Kuopiosta, Fridolf Weurlander Taulu kuvaa vanhaa Kuopiota. Kuopio on järven ympäröimä, minkä nimisen järven? Tuuleeko taulussa vai onko tyyntä, mistä sen voi nähdä? Mitä maamerkkejä oli jo silloin olemassa? (Tuomiokirkko, Puijonmäki ja -torni) Savusaari, Veikko Hirvimäki Mistä materiaalista veistos on tehty? Mitä Savusaaressa on? Savusaari on saattanut olla tekijälle tärkeä ja rakas paikka, oikea Lintukoto. Mikä on sinusta mukava paikka, paikka jossa on turvallista tai jännittävää, missä on kiva olla vaan tai missä on paljon kivaa tekemistä? Haminalahdesta, Ferdinand von Wright n Ferdinandille tärkeä paikka, koti. Tutustutaan muihin tauluihin. Mitä samoja elementtejä on huoneen monissa tauluissa? (vesi, vene, tyyni ilma) HUONE 2. MENNÄÄN METSÄÄN luonnonkuvauksen uranuurtajat KUULOAISTI: Eri lintujen ääniä Pääskyset: raita 4 Kevättä, Pekka Halonen Mikä vuodenaika, mistä sen näkee? (koivikon hennon lila väri, lunta siellä täällä) Pääskyset tulevat parvina etelästä. Talitintti: raita 5 Hiihtäviä tyttöjä, Pekka Halonen Mikä vuodenaika? (auringon laikut keväthangella) Mikä lintu? Ei muuta talveksi etelään. Miten tyttöjen hiihtoasu eroaa sinun hiihtoasustasi? Metsän ääniä: raita 6 Aterialla, Sigfrid August Keinänen. Oletko ollut koskaan metsässä eväsretkellä? Tunnistatko vanhoja esineitä? (tuohikontti, puukiulu, voirasia, puuropata) Miten taulun ihmiset ovat pukeutuneet? TUOKSUPURKIT: Ahomansikka ja valkoapila Ferdinand von Wrightin lintumaalaukset TAITEILIJAESITTELY Magnus von Wright ( ) Wilhelm von Wright ( ) Ferdinand von Wright ( )

3 Taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright olivat kotoisin Kuopion läheltä Haminalahden kartanosta. Taiteilijaveljekset piirsivät ja maalasivat oman kotiseutunsa maisemia ja eläimiä. He eivät käyneet taidekouluja, sillä heidän elinaikanaan Suomessa taidekoulutuksen saaminen oli vaikeaa. Veljeksille oli tärkeää kuvata maalauksiinsa valitut aiheet mahdollisimman tarkasti. Heidät tunnetaankin tarkasti tehdyistä lintumaalauksistaan, joissa pienimmätkin linnunsulat on maalattu erityisellä tarkkuudella. NÄKÖ- JA TUNTOAISTI: Tunnustelulaatikoissa käpyjä ja höyheniä. Pudotetaan käpy ja höyhen maahan: kumpi putoaa nopeammin? Miksi? Puhalletaan kaksi höyhentä ilmaan ja kuunnellaan kun ne laskeutuvat lattialle: kuuluiko mitään ääntä? Mistä teoksesta löytyy kaksi kevyttä höyhentä? Mikä kertoo, että ne ovat hyvin kevyitä? Miltä höyhen ja sulka tuntuvat? Tutkitaan miten elävästi Ferdinand on kuvannut niitä maalauksissaan? Tutustutaan lintumaalauksiin ja muihin samassa tilassa oleviin teoksiin. HUONE 3. PUISTOISSA JA BULEVARDEILLA ranskalaista realismia Metsästä mennään puistoihin ja bulevardeille. Tutustutaan osaston taideteoksiin. Mitä materiaaleja tauluista löytyy? Eväsretkellä metsässä olleet ihmiset olivat pukeutuneet eri tavalla kuin näissä tauluissa olevat ihmiset, miten ja miksi? Minkälaisista materiaaleista hienojen naisten puvut on tehty? Mme de Bovaryn korsetti, Taina Kontio Yhdistetty metsän materiaaleja hienojen naisten asusteeseen. Lähtö Pariisista, Arvid Liljelund Millä mielellä teoksen nainen on? Mistä niin päättelet? Pariisi on varmaan hänelle tärkeä ja rakas ja siksi hänellä on haikea olo. Maisema Ruissalosta, Victor Westerholm Ei maalaistalo vaan huvila, kesäasunto, jossa oltiin jouten, soudeltiin, uitiin ja istuskeltiin. Näkyy myös vaatetuksessa. Aamulla, Robert Stigell n Tanssija, Heikki Konttinen 1946.

4 LIIKEAISTI: Molemmille yhteistä liike, se on kuitenkin erilaista. Toisessa spontaania ja toisessa hallittua ja tarkoituksellista. Välillä venytellään vapaasti ja välillä tehdään hallittu tanssiliike. HUONE 4. JUHO RISSANEN tarinoita kansasta TAITEILIJAESITTELY: Juho Rissanen ( ) Juho Rissanen oli köyhän kuopiolaisperheen poika. Kannustavien opettajien avulla taiteellisesti lahjakkaasta Juhosta tuli yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Parhaiten Juho Rissanen tunnetaan tavallisten savolaisten ihmisten, arkisen elämän ja työn kuvauksistaan. Hänen teoksistaan välittyy huumori ja lämmin myötäelämisen tunne. Rissanen teki myös suuria julkisia taideteoksia, kuten freskoja ja lasimaalauksia.. Taiteilijan välineet, vetolaatikoissa. Tutustutaan Rissasen töihin. Hän kuvaa eri-ikäisiä ihmisiä. Vertaa Rissasen käyttämiä värejä edellisen huoneen väreihin. HUONEET 3 JA 4 TUNNE: Millä mielellä teosten esittämät ihmiset ovat, mistä sen päättelet? (ilme, rekvisiitta, asento, ympäristö ). Mitä on tapahtunut ennen, mitä tapahtuu jälkeen => tarina. TUNTOAISTI: Materiaalien tunnustelua ja tunnistamista tunnustelulaatikoista. Mikä materiaali, kummasta huoneesta ja mistä teoksesta se löytyy? (hiusletti, lampaan karva, säkkikangas sametti, silkki, pitsi) HAJUAISTI: Tuoksupurkeissa tervan ja kielon tuoksu. Kumpi kuuluu kumpaankin huoneeseen? HUONE 5. näköaisti-kuuloaisti-hajuaisti-liikeaisti (kaupungin, kahvilan ja leikkipuiston ääniä, tuoksupurkki, leikkipuistoleikki) KUVIA SUOMALAISESTA KAUPUNGISTA ihmiset ja ympäristö, työ ja vapaa-aika KUULOAISTI: Kaupungin ääniä: raita 7 Kotiin paluu, Ragnar Ekelund. Esplanadilta, Eva Cederström Kahvilan ääniä: raita 8

5 Kahvila, Ragnar Egelund 1910-luku. HAJUAISTI: Tuoksupurkissa kahvin tuoksu. Tehtaan pilli: raita 9 Työmiehiä, Wilho Sjöström Leikkipuiston ääniä: raita 10 Lasten ulkoiluttamista, Gösta Diehl Lapsia aidalla, Unto Pusa Liri-lari-lei, Karin Hellman Keinu, Brita von Zweygberg LIIKEAISTI: Leikkipuisto: Erilaiset liikkumiset - keinulauta (parittain eri tahtiin kyykkyyn ja ylös) - vieterieläimet/kulkuneuvot - kiipeilytelineellä ylös ja alas - karusellissa ympäri - keinuminen puolelta toiselle - ruutu-/naruhyppelyä 2. METSÄN MUSIIKKIA KUUNNELLEN JA ITSE SOITTAEN SATU HILJAISUUDESTA kirjoittanut Elina Karjalainen Kirjasta: Hannele Huovi (toim.) Kristiina Louhi (kuv.), 2007: Tammen kultaiset sadut. Satuja musiikista. WSOY Musiikki: Johann Sebastian Bach, Aria (teema) Goldberg-muunnelmista Luetaan satu rauhallisesti musiikin soidessa taustalla. MITEN METSÄ SOI ERI VUODENAIKOINA Mitä metsässä tapahtuu eri vuodenaikoina? Minkälaisia ääniä silloin kuuluu? Kevät: lumet sulavat veden tippumista, pieniä puroja, sulavan lumen ja jään rapinaa (simpukkanauhat, sketsipaperia ) linnut muuttavat, etsivät parin ja tekevät pesän kurkien huutoja, teerien naksutus soitimella, rapinoita (filmipurkki-narusoitin, kehosoittimet) kasvit kasvavat, sirkkalehdet puhkaisevat mullan, silmut aukeavat - eläimet heräävät talviunilta ja horroksesta rapinoita Kesä: paljon lintujen laulua hyönteisten ininää ja pörinää - kehosoittimet

6 paljon elämää sammalikossa ripinöitä, rapinoita (käpyjä, keppejä) tuuli soi puissa suhinaa, lehtien havinaa (tuulihyrrä, kehosoittimet) ukkonen räsähtelyä ja jyrinää Syksy: Myrskytuuli ulinaa ja ulvomista (kehosoittimet, tuulihyrrä) Sade ripeksimistä, rankkasadetta (kehosoittimet, kuivatut pihlajanmarjat rummunkalvolle, leivinpaperille tai pahvilaatikkoon) syksyn lehtien leijaileminen maahan hiljaista rapinaa Talvi: Jääpuikkojen helinää erilaiset tiukuset ja metalliset esineet Tähtien tuiketta sormisymbaalit Pakkasen pauketta kehosoittimet, rytmikapulat Lumisadetta hiljaisia ääniä kehosoittimilla SOITTAMINEN: Tuuli, sade, ukkosen jyrinä ym. luonnon ääniä kehosoittimilla seuraa johtajaa: hiljaa-voimakkaasti, hiljentyen-voimistuen, ääni-hiljaisuus. Lähetetään erilaisia kehosoitinääniä kulkemaan viestipiirissä, ensin yksi ääni kerrallaan, sitten useampia. Osa on piirin keskellä kuuntelemassa silmät kiinni. Metsän ääniä kehosoittimin, luonnonmateriaaleilla, kierrätyssoittimilla. Aluksi jokainen saa kokeilla eri materiaaleja omaan tahtiin, sitten jakaannutaan kahteen tai useampaan ryhmään. Ryhmät valitsevat vuodenajan tai säätilan ja tekevät siihen äänimaiseman. Äänimaiseman lähtökohdaksi voidaan ottaa myös metsäaiheiset kuvat tai taideteokset. Yksi ryhmä soittaa kerrallaan ja muut kuuntelevat silmät kiinni. MUSIIKKILIIKUNTA: Metsän puut tuulessa: ensin seuraa johtajaa piirissä erilaisissa tuulissa, sitten yksin musiikin tai mielikuvien mukaan. Tehdään kahdessa rivissä kapea sola. Rivien viimeiset lähtevät kulkemaan hitaasti (silmät kiinni) solassa ja muut lapset silittävät heitä käsillään kuin puiden oksat. Läpi tultuaan lapset jäävät seisomaan rivien päihin. Rivien viimeiseksi jääneet lähtevät solaan jne. kunnes kaikki ovat kulkeneet solan läpi. Lopuksi tehdään metsä salmiakki kuviossa(3-4 lasta/kuvio, yksi joka nurkassa). Kaikkien nenät osoittavat samaan suuntaan. Se joka on ensimmäisenä kuvion kärjessä on johtaja. Johtaja vaihtuu kun kärjessä oleva lapsi kääntyy paikallaan toiseen suuntaan ja muut seuraavat perässä. Uusi johtajaksi vaihtuu lapsi, joka on kuvion kärjessä. Liikkuminen voidaan aloittaa lattialla polvien päällä istuen niin, että vain kädet liikkuvat (hiljainen tuuli). Noustaan vähitellen polviseisontaan ja otetaan keskivartalo mukaan liikkeisiin (tuuli voimistuu). Lopuksi seisten koko vartalolla liikkuen (kova tuuli, myrsky).

7 TARINA: Valitaan yksi taulu tai metsäkuva. Kuvitellaan itsemme linnuksi joka lentää maiseman yllä. Mitä näemme? Astutaan tauluun sisälle, kuljetaan metsäpolkua, järvenrantaa, kaupungin katuja. Kuvitellaan mistä polku tai katu tulee ja minne se johtaa. Miltä matkalla näyttää, miltä tuoksuu ja mitä ääniä kuuluu. Keksitään tarina. Mitä on tapahtunut ennen ja mitä tapahtuu teokseen tallennetun hetken jälkeen? Tehdään tarinasta näytelmä, tanssi, sarjakuva ja siihen äänimaailma. ERILAISIA ÄÄNIÄ JA ÄÄNIYMPÄRISTÖJÄ: Sound Library 1 Nature 2 Crowds 3 Activity 4 Transport CD-levyt saatavilla kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.