KOUVOLAN HYVINVOINTIRAITIT Hyvinvoinnin ja liikunnan huomioiminen lähiliikuntaympäristöjen suunnittelussa
|
|
- Riitta-Liisa Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOUVOLAN HYVINVOINTIRAITIT Hyvinvoinnin ja liikunnan huomioiminen lähiliikuntaympäristöjen suunnittelussa
2 Sisältö 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN TRENDIT Tunnistetut ongelmakohdat Tunnistetut riskitekijät TERVEYS JA LIIKUNTA Terveys on sairauksien puuttumista? Liikunnan terveyshyödyt Fyysinen aktiivisuus Terveyskunto Terveysliikunta Liikuntasuositukset Liikuntakertojen määrä ja kesto Liikunnan kuormittavuus LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN Aikuisväestön liikuntakäyttäytyminen Aikuisväestön liikunnan harrastamisen useus Aikuisväestön liikunnan harrastamisen kuormittavuus Aikuisväestön suosituimmat liikuntamuodot Suosituimmat liikuntamuodot lähiliikuntamuotoina Aikuisväestön suosituimmat liikuntapaikat Mitä merkitystä on motivaatiolla? Aikuisväestön liikunnan harrastamista motivoivat ja estävät tekijät HYVINVOINTIA KOUVOLAN RAITEILTA Kouvolan Hyvinvointiraitit Kouvolan hyvinvointiliikuntakysely Liikuntapaikkojen käyttö Kaupunginosien lähiliikuntapaikkojen käyttö Kouvolalaisten tyytyväisyys liikuntareitteihin ja lähiliikuntapaikkoihin Uusien liikuntapaikkojen tarve Käyttäjäkyselyn tuloksia Hyvinvointiraittien käyttäjäystävällisyys Hyvinvointiraittien kehittäminen Lähiliikuntapaikat ovat hyviä liikuntapaikkoja ja niitä kannattaa kehittää KOUVOLAN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYDEN JA SAAVUTETTAVUUDEN KARTOITUS Esteettömyys ja saavutettavuuskartoituksen tausta Kouvolan esteettömyyden ja saavutettavuuden arvioinnin tulokset Johtopäätökset TURVALLISEN JA MONIPUOLISEN LÄHILIIKUNTAKONSEPTIN KUVAUS LÄHILIIKUNTAYMPÄRISTÖJEN TOTEUTTAMINEN LÄHTEET... 42
3 LUKIJALLE Tähän oppaan tekoon ovat innoittaneet eri tahot, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä viimeisten vuosien aikana. Liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden teemat ovat tulleet esille niin kaupunkisuunnittelussa kuin lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa. Olemme saaneet olla mukana edistämässä yhä useamman suomalaisen mahdollisuutta liikkua turvallisesti ja terveellisesti omassa lähiympäristössään. Oppaan tarkoituksena on esittää liikunnan ammattilaisten näkemys kaupunkisuunnitteluun. Erityisesti kannamme huolta aikuisväestön terveys- ja kuntoliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikuntarakentaminen on aivan liiaksi keskittynyt kilpa- ja huippu-urheilun suorituspaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Matti ja Maija Meikäläinen tarvitsevat kuitenkin toisenlaisia mahdollisuuksia. Oppaassa esitellään hyvinvointiin, terveyteen, liikuntaan ja reittien (tai paikalliseen tapaan raittien) suunnitteluun liittyviä asioita. Opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rakentaa terveyttä edistävää ja liikkumiseen kannustavaa ympäristöä. Oppaan ja siihen liittyvän hankkeen suunnittelutyössä haluttiin tehdä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, huomioida paikalliset olosuhteet, hyödyntää olemassa olevia raitteja, liikuntapaikkoja ja puistoja, huomioida kestävä kehitys sekä kiinnittää huomioita kaavoitukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun. Samoja tavoitteita on nostettu esille Opetusministeriön Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 julkaisussa ja kansallisessa liikuntaohjelmassa esitettyinä keskeisinä toimenpiteinä. Tämän oppaan kirjoittamisen on mahdollistanut Kouvolan kaupunki, joka haluaa omalta osaltaan olla luomassa yli perinteisten hallintorajojen uutta, yhteistä ja monipuolista liikuntaympäristöä. Opetusministeriö on rahoittanut oppaan tekemistä. Aiheeseen liittyen on tehty kaksi ammattikorkeakoulutason opinnäytetyötä (Kuronen Taimisto 2009; Takala Virolainen 2009). Lähiliikuntaympäristöjen suunnittelua virittävän kuvituksen on piirtänyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan professori, TM Ilkka Kettunen. Turvallinen kaupunki, lähiympäristö ja sen suomat mahdollisuudet aktiiviseen hyvinvointia tukevaan toimintaan ovat jokaisen kuntalaisen etuoikeus Hyvinvointiterveisin raitin varrelta Kirjoittajat: Pekka Hämäläinen, LitM, Carousel Oy Riikka Juntunen, LitM, Carousel Oy Visa Pahtaja, LitM, Carousel Oy Miamari Kuronen, liikunnanohjaaja(amk)-opiskelija, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Suvi Taimisto, liikunnanohjaaja(amk)-opiskelija, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Marjo Takala, liikunnanohjaaja(amk)-opiskelija, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Niina Virolainen, liikunnanohjaaja(amk)-opiskelija, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kuvitus: Ilkka Kettunen, Tmi AllPlay
4 2 1. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN TRENDIT Yhteiskuntamme on käynyt viimeisten vuosikymmenten aikana suuria muutoksia. Hyvinvoinnin ja terveyden osalla suuntaukset ovat selkeät. Arki- ja hyötyliikunta ovat vähentyneet kuluvien vuosien aikana. Hyvinvoinnista ja terveydestä puhutaan entistä enemmän. Samalla erilaiset sairaudet (mm. aikuisiän diabetes, osteoporoosi, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet) ovat tulleet entistä yleisimmiksi. Unihäiriöt, mielenterveyden ongelmat ja haitallinen stressi ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. Palveluiden tulee olla lähellä ja mahdollisimman monen saavutettavissa. Kulkuväylien tulee olla turvalliset ja selkeät. Jatkossa harvaan asuttu maaseutu autioituu entisestään ja entistä suurempi osa väestöstä siirtyy aluekeskuksiin. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti ihmisten arkiliikkumiseen. Ihmiset arvostavat terveyttä, mutta kaipaavat motivointia hyvinvointia tuottaviin käyttäytymismuutoksiin. (Suomen Akatemia & TEKES 2006) 1.1 Tunnistetut ongelmakohdat Kansaintaudeista ja toimintakyvyn vajavuuksista johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia on pohdittu lääketieteen, terveystieteen ja liikuntatieteen tutkimuksissa. Tunnistetuista ongelmakohdista yleisimmät ovat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Kiiskinen, Teperi, Häkkinen & Aromaa (2005) toteavat, että Suomessa käytetään ylivoimaisesti eniten (17 %) terveydenhuollon voimavaroja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Muut yli 10 %:n osuuteen yltävät sairausryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (13 %), hengityselinten sairaudet (11 %) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (11 %). Jo 1990-luvulla saadun tiedon mukaan esimerkiksi verenkiertoelinten sairauksien hoitoon käytettiin maassamme yli 900 miljoonaa euroa. Sen jälkeen määrä on jatkanut kasvuaan. Liikunnan ja ravinnon merkitys verenkiertoelinten sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. 1.2 Tunnistetut riskitekijät Tunnistettujen ongelmien lisäksi on selvitetty suurimmat riskitekijät, jotka aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien eurojen kulut yhteiskunnalle. Kiiskisen (2008) summaa terveyden kannalta merkittävimmiksi epäsuotuisiksi riskitekijöiksi terveyden kannalta riittämättömän liikunnan, ravitsemustekijät, ylipainon, tupakoinnin, alkoholinkäytön, kohonneen verenpaineen ja rasvaaineenvaihdunnan häiriöt (veren kolesterolin määrän poikkeavuus).
5 3 2. TERVEYS JA LIIKUNTA Lähes jokainen tietää, että joka päivä tulisi harrastaa liikuntaa. Mutta millaista on terveyttä edistävä liikunta? Miten ymmärrämme terveyden? Onko se sairauksien puuttumista, vai jotain muuta? 2.1 Terveys on sairauksien puuttumista? Hippokrateen aikana ( eaa.) terveys käsitettiin erittäin kokonaisvaltaisesti ja ajateltiin, että sairaudet johtuivat ihmisen ja ympäristön epätasapainosta. Luonnontieteiden kehittyminen johti taudinaiheuttajien ymmärtämiseen ja vähitellen erilaisten löydöksien myötä muodostui ajatus yhdestä sairaudesta ja yhdestä sairauden aiheuttajasta. Tämän vuoksi terveys nähtiin luonnontieteiden näkökannasta sairauksien puuttumisena. Terveys määriteltiin kokonaisvaltaisemmin uudelleen vasta 1960-luvun alussa Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta. Sen mukaan terveys nähtiin täydelliseksi psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Tätä jaottelua on kritisoitu muun muassa siksi, että se käsittää terveyden muuttumattomana tilana, joka jakaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen osaan. Nykyään terveys käsitetään tavallisesti toiminnallisuutena ja voimavarana toimia ihanteellisesti, eikä niinkään päämääränä. (Lyyra 2007, 16.) Bouchard, Blair ja Haskell (2007) esittävät, että terveys kattaa yksilön fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen tilan. Heidän mielestään hyväksi koettu terveys on kykyä nauttia elämästä ja sietää haasteita, eikä pelkästään sairauksien puuttumista. Huonoksi koettu terveys liittyy sairastuvuuteen ja äärimmäisenä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Ilkka Vuoren (1994) määritelmän mukaan terveydelle on tyypillistä kyky kestää elimistön sisäisiä ja ulkoisia kuormituksia. Tämä ilmenee esimerkiksi vahvoina ja tarkoitustaan palvelevina rakenteina, elintoimintojen riittävänä suorituskykynä ja niiden hyvänä yhteistoimintana. 2.2 Liikunnan terveyshyödyt Liikunnan ja terveyden kannata on tärkeää tunnistaa keinot, joilla liikunnan määrää voidaan lisätä. Liikuntapaikkojen ja palveluiden saatavuutta pitää parantaa, samoin liikunnan terveyshyödyistä tiedottamista. Rakennetun ympäristön suunnittelussa voidaan huomioida liikuntaa suosivat muutokset. Jokaisella halukkaalla tulisi olla mahdollisuus saada opastusta terveyden kannalta riittävään liikunnan harrastamiseen. Terveydenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyötä tulisi aktivoida. Hyviä malleja yhteistyöstä ovat mm. kuntien tarjoama liikuntaneuvontapalvelu, jota on saatavilla mm. Oulussa ja Lahdessa. Iäkkäille henkilöille tulisi tarjota mahdollisuus erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa kehittävään harjoitteluun (Kiiskinen, Vehko, Martikainen, Natunen & Aromaa 2008).
6 4 SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNANHARRASTAMISEN TERVEYSHYÖDYT Lapset ja nuoret Vahva tieteellinen näyttö - parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto - parantunut luunterveys - suotuisia vaikutuksia kehonkoostumukseen Kohtalainen näyttö - vähentyneet masennusoireet Aikuiset ja ikääntyvät Vahva tieteellinen näyttö - alentunut ennenaikaisen kuoleman riski - alentunut sepelvaltimotaudin riski - alentunut sydänkohtausriski - alentunut kohonneen verenpaineen riski - alentunut epäsuotuisan veren rasvahappotasapainon riski - alentunut aikuisiän diabeteksen riski - alentunut metabolisen oireyhtymän riski - alentunut paksusuolen syövän riski - alentunut rintasyövän riski - painonnousun ehkäisy - painonpudotus; erityisesti yhdessä kalorirajoitusten kanssa - parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto - kaatumisten ehkäisy - vähentynyt masennus - parantuneet kognitiiviset toiminnot (ikääntyneet) Melko vahva näyttö - parantunut toiminnallinen terveys (ikääntyneet) - vähentynyt vatsalihavuus Kohtalainen näyttö - alentunut lonkkamurtumien riski - alentunut keuhkosyövän riski - alentunut kohdun limakalvosyövän riski - painonsäilyttäminen laihdutuksen jälkeen - kasvanut luuntiheys - parantunut unen laatu U.S. Department of Health and Human Services 2008 Kuva 1. Säännöllisen liikunnanharrastamisen terveyshyödyt
7 5 LIIKUNNAN TERVEYSHYÖTYJEN PERIAATTEET - Säännöllinen liikunta pienentää monien epäsuotuisien terveysmuutosten riskiä - Vähäinenkin liikunta on liikkumattomuutta parempi - Useimpien terveysvaikutusten osalta hyödyt lisääntyvät liikunnan määrän, tehon, useuden ja keston lisääntyessä - Suurin osa terveyshyödyistä saavutetaan, kun kohtalaisen rasittavaa liikuntaa harrastetaan vähintään 150 minuuttia viikossa - Sekä aerobinen liikunta että lihaskuntoharjoittelu on hyödyllistä - Terveyshyödyt koskevat kaikkia ikään, sukupuoleen, rotuun tai etniseen taustaan katsomatta - Terveyshyödyt koskevat myös toimimisesteisiä - Liikunnan terveyshyödyt ylittävät sen mahdolliset epäsuotuisat seuraukset U.S. Department of Health and Human Services 2008 Kuva 2. Liikunnan terveyshyötyjen periaatteet Säännöllisestä liikunnanharrastamisesta saatavat terveyshyödyt ovat lähes suoraan verrannollisia liikunnan määrään. Ei tunneta liikunnan määrälle ylärajaa, jonka jälkeen liikunta ei toisi positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimukset osoittavat, että liikunnan kokonaismäärän kasvattaminen tuottaa parempia terveysvaikutuksia kuin yksittäisten liikuntakertojen tehon tai keston lisääminen (Haskell ym 2007, 307). Lasten ja nuorten osalta säännöllisen liikunnan harrastamisen terveyshyötyjä ovat parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, parantunut lihaskunto ja luuston terveys siis yksinkertaisesti riittävästi liikkuva nuori on terveempi kuin passiivinen nuori. Aikuisten ja ikääntyvien osalta terveyshyötyjä ovat mm. alentunut ennenaikaisen kuoleman riski, alentunut aikuisiän diabeteksen riski ja alentunut kohonneen verenpaineen riski. Lisäksi liikunnalla on vaikutusta joidenkin syöpien riskien alenemiseen. Kunnon kohoaminen, masennuksen väheneminen ja kaatumisten ehkäisy ovat myös liikkumalla hankittavia hyötyjä. (U.S. Department of Health and Human Services 2008) Fyysinen aktiivisuus Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Se kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Fyysinen aktiivisuus kohdistuu vain fyysisiin ja fysiologisiin tapahtumiin eikä psyykkisiin vaikutuksiin tai sosiaalisiin seurauksiin. (Fogelholm 2005, 20; Vuori 2005a, ) Elimistön rakenteille ja toiminnoille on välttämätöntä tietty määrä fyysistä aktiivisuutta. Vähimmäismäärä fyysistä aktiivisuutta, joka ehkäisee liikkumattomuuden haitat ja tuottaa kohtalaisen terveyden ja toimintakyvyn, toteutuu tavallisimmin päivittäisissä toiminnoissa esimerkiksi hyötyliikuntana. (Vuori 2002, 15.)
8 6 Fyysistä aktiivisuutta voidaan luonnehtia myös sen ilmenemismuodon mukaan. Se voi olla esimerkiksi työmatkaliikuntaa tai arkiliikuntaa, kuten puutarhatöitä. Työnteko voidaan joissakin tapauksissa laskea fyysiseksi aktiivisuudeksi, tosin ruumiillinen työ on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Aktiivinen liikunta ja urheilu ovat fyysistä aktiivisuutta parhaimmillaan. (Bauman 2007, 320.) Yksi tapa luokitella fyysinen aktiivisuus on jakaa se perusaktiivisuuteen ja terveyttä edistävään aktiivisuuteen. Perusaktiivisuudella tarkoitetaan päivittäisen elämän kevyitä toimintoja, kuten hidasta kävelyä ja kevyiden esineiden nostelua. Perusaktiivisuus lisättynä terveyttä edistävään liikuntaan, kuten ripeään kävelyyn, tanssiin, painojen nosteluun tai joogaan, tuottaa terveyshyötyjä. (Vuori 2008, ) Terveyskunto Terveyskunnolla tarkoitetaan sellaisia fyysisen kunnon osa-alueita, jotka ovat yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn ja joihin fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti. Terveyskunnon osa-alueita ovat hengitys- ja verenkiertoelimistö, tuki- ja liikuntaelimistö (lihasvoima, lihaskestävyys, nivelten liikkuvuus ja luun vahvuus), motorinen kunto (liikkeiden hallinta, tasapaino ja koordinaatio), painonhallinta sekä psyykkinen hyvinvointi (Fogelholm Oja 2005, 77-78; Oja 2005, 93.) Terveyskunnon eri osa-alueiden testaamista ja seurantaa käytetään harrastus- ja kuntoliikunnan tavoitteiden asettamisen ja liikunnan annostelun tukena (Nupponen Suni 2005, 220). Liikuntaraittien varsille voidaan merkitä esim. 2 km kävelyreitti, jossa liikkujat voivat itse tehdä UKK-kävelytestin. Testiohjeet voidaan kirjata lähtöpaikalla olevaan opastetauluun Terveysliikunta Terveysliikunta on fyysistä aktiivisuutta, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa (Fogelholm Oja 2005, 77 78). Vuori (2002) määrittelee terveysliikunnan liikunnaksi, joka on kaikille suositeltavaa sekä mahdollista ja joka edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä. Tärkeintä on tulos, ei toteuttamistapa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisujen mukaan liikunta, joka on usein toistuvaa, säännöllistä sekä määrältään ja kuormittavuudeltaan riittävää, edistää terveyttä. Parhaiten terveysliikunnan tehokkuuden, turvallisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden vaatimukset täyttävät perinteiset kestävyysliikunnan muodot, kuten ripeä kävely, pyöräily, hiihto ja uinti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000, 6 7.) Kohtalaisesti kuormittavan perusliikunnan lisäksi hikoiluttava ja hengästyttävä kuntoliikunta edistää terveyttä erinomaisesti. (Fogelholm Oja 2005, 75.) Kuntoliikunnalle asetetaan yleensä suurempia tavoitteita. Sillä voidaan lisätä terveyshyötyjä, erityisesti fyysistä suorituskykyä. Usein liikkuminen alkaa kevyemmällä liikunnalla ja muuttuu vähitellen vaativammaksi, kuntoa paremmin ja nopeammin kohentavaksi liikunnaksi. Harrastamisen tavoitteena on usein hankkia ja säilyttää hyvä fyysinen suorituskyky. (Korhonen 1995, 81; Vuori 2002, 15.) Päivittäinen perusliikunta ja noin joka toinen päivä harrastettava kuntoliikunta voidaan nähdä joko vaihtoehtoina tai toisiaan täydentävinä terveysliikunnan muotoina. Parhaimmat terveyshyödyt
9 7 saavutetaan silloin, kun ihminen liikkuu sekä kuntoillen että päivittäisten askareiden yhteydessä. Yhdistelemällä molempia fyysisen aktiivisuuden muotoja on helpointa liikkua mahdollisimman pitkään ja kuluttaa paljon energiaa. Väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisen kannalta on kuitenkin merkittävää, että vain vähemmistö on kykenevä, kiinnostunut ja halukas suhteellisen vaativaan kuntoliikuntaan. Siten päivittäisellä perusliikunnalla on suurin mahdollisuus parantaa kansanterveyttä. (Fogelholm Oja 2005, ). Perusliikuntaan kannustava turvallinen lähiliikuntaraitisto antaa kuntalaisille tasapuoliset mahdollisuudet liikkua päivittäin terveyttä edistävästi. Kuva 3. ViLMi-viikkoliikuntamittarin avulla seurataan viikoittaisen terveysliikunnan määrää. (Hämäläinen, Kokkonen & Oinaala ) Liikuntasuositukset Lasten ja nuorten tulisi liikkua päivittäin vähintään tunti. Tärkeää on myös rohkaista ja kannustaa nuoria harrastaa ikäkaudellensa sopivia, nautinnollisia, vaihtelevia ja haastavia liikuntamuotoja. Tällä hetkellä parkour ja skeittaus ovat suosittuja nuorison keskuudessa ja lajien harrastaminen tulisi huomioida myös kaupunkisuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Parhaimmillaan skeittipuistot kannustavat nuoria liikkumaan monipuolisesti ja pitämään huolta niin omasta kunnostaan kuin ympäristöstäänkin. Aikuisten osata suuntaviivojen vetäminen on helpompaa: kaikkien aikuisten tulisi välttää liikkumattomuutta. Vähäinenkin liikunta on parempaa kuin liikkumattomuus. Merkittävien
10 8 terveyshyötyjen saamiseksi aikuisten pitäisi harjoittaa kohtalaisen rasittavaa aerobista liikuntaa vähintään 150 minuuttia (2 tuntia 30 minuuttia) tai rasittavaa aerobista liikuntaa 75 minuuttia (1 tunti 15 minuuttia) viikossa. Lisäksi kahtena tai useampana päivänä viikossa tulee harjoittaa kohtalaista tai rasittavaa lihaskuntoliikuntaa. Ikääntyvien tulisi hänen liikkua niin paljon kuin heidän kykynsä ja tilansa sallivat. Tasapainon harjoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (U.S. Department of Health and Human Services 2008). Kuva 4. Terveysliikunnan annostelu UKK:n liikuntapiirakassa Suomessa vuonna 2009 julkaistu UKK-instituutin uusittu liikuntapiirakka (kuva 4.) perustuu Yhdysvalloissa päivitettyihin terveysliikuntasuosituksiin. Liikuntapiirakassa korostetaan aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitystä terveydelle. (UKK-instituutti 2009.) Liikuntakertojen määrä ja kesto Terveysliikunnassa määrällä, frekvenssillä tarkoitetaan liikunnan useutta. Monet liikunnan tärkeät terveysvaikutukset, etenkin aineenvaihduntaan ja säätelytoimintoihin kohdistuvat, ovat lyhytkestoisia. Niiden ylläpitämiseksi liikunnan tulisi olla päivittäistä. On muistettava, että terveysliikunta tuottaa tuloksia vain jatkuvana toimintana, eli kaikki liikunnan hyötyvaikutukset katoavat, jos liikunnan harrastaminen lopetetaan. Osa liikunnan vaikutuksista katoaa muutamassa vuorokaudessa, mutta kestävimmätkin fysiologiset hyötyvaikutukset katoavat kuukausissa liikunnan lopettamisen jälkeen. Emme siis voi varastoida liikunnan terveyshyötyjä. Liikunta jatkuu yleensä varmimmin silloin, kun se voidaan toteuttaa joustavasti osana arkea ja liikunta on kuormittavuudeltaan kohtalaista. Myös liikunnan ammattilaisten antama henkilökohtainen ohjaus aloitusvaiheessa ja myönteiset kokemukset edesauttavat jatkuvuutta. (Haskell ym 2007, 307; Vuori 2002, )
11 9 Kestoltaan minuutin liikunta kehittää tehokkaasti kestävyyttä, mutta selvästi vähemmälläkin on myönteisiä vaikutuksia. Hyvin huonokuntoisilla jo muutamien minuuttien päivittäinen liikunta vaikuttaa terveyteen positiivisesti. Kymmenen minuutin liikunta kolme kertaa päivässä parantaa vähän liikkuneiden kestävyyskuntoa lähes saman verran kuin puolen tunnin kerta-annos. Varmimmat terveysvaikutukset tuottaa kuitenkin yhtäjaksoinen yli puoli tuntia kerrallaan kestävä liikunta. (Vuori 2002, 68.) Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että liikunnan kokonaismäärän kasvattaminen tuottaa parempia terveysvaikutuksia kuin yksittäisten liikuntakertojen tehon tai keston lisääminen (Haskell ym 2007, 307) Liikunnan kuormittavuus Liikunnan intensiteetin, kuormittavuuden määrittäminen siten, että liikunta on samanaikaisesti turvallista ja tehokasta, on liikunnan annostelun tärkein, mutta toisaalta myös vaikein tehtävä. Suositeltava tapa lisätä liikunnan kokonaiskuormitusta on lisätä ensin harjoituskertojen määrää, sen jälkeen yhden tai muutaman harjoituksen kestoa ja vasta sitten yhden tai useamman harjoituksen tehoa. (Aalto Antikainen Tanskanen 2007, 179; Vuori 2002, 62, 67.) Liikuntamuodon tärkeys liikunnan annostelussa perustuu siihen tosiasiaan, että liikunnan vaikutus näkyy niissä kehon osissa, joita se kuormittaa. Kestävyysliikunta parantaa hapenkuljetusta ja aineenvaihduntaa elimistössä, kuntosaliharjoittelu taas vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon, kuten luiden ja lihasten vahvuuteen. Nopeutta ja reaktiokykyä tarvitaan arkielämässä yllättävissä tilanteissa esimerkiksi tasapainon korjaamiseen. Liikunta, jossa käytetään nivelten laajoja liikeratoja ja joka venyttää lihaksia ja jänteitä, ylläpitää ja kehittää liikkuvuutta. Liikuntamuoto voidaan siis valita sen mukaan mihin kehon osiin tai elinjärjestelmiin halutaan vaikuttaa. Toisaalta liikuntaa voidaan käyttää myös eri tarkoituksiin, kuten kotitöihin, työpaikkaliikuntaan, vapaa-ajan liikuntaan, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, kuntoiluun tai urheiluun. Terveyden kannalta olennaista on liikkua mahdollisimman monipuolisesti. (Haskell ym 2007, 305; Vuori 2005b, 16.)
12 10 3. LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN Liikuntakäyttäytymiseen löytyy useita syitä. Meitä liikuttavat eri asiat! Toinen haluaa olla hyvässä kunnossa, toinen taas liikkuu lääkärin käskystä. Uusia lajeja tulee Suomeen jatkuvasti ja useimmilla paikkakunnilla kuntoklubit suorastaan kilpailevat asiakkaista tarjoamalla omavalmentajia jne. Mutta yksi on ja pysyy kävelylenkkeily on suomalaisten suosituin liikuntamuoto. Rakennettu ympäristö voi tarjota houkuttelevan, monipuolisen ja vaihtelevan kävely- ja lenkkeily-ympäristön. Liikkujilla on myös taipumus löytää itse omat reittinsä. Reitteihin vaikuttavat mm. tien ylitysten määrä, liikennevalot, tien pinta, maisemat, reitin pituus ja reitin läheisyys. Kävelylenkille halutaan lähteä kotoa. 3.1 Aikuisväestön liikuntakäyttäytyminen Liikuntakäyttäytymisestä kartoitettaessa kiinnitetään huomiota liikunnan harrastamisen määrään: kuinka usein ja kuinka tehokkaasti ihmiset liikkuvat. Suomessa toteutetaan laaja kansallinen liikuntatutkimus neljän vuoden välein. Tutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisten liikunnan ja urheilun harrastamisesta, vapaaehtoistyöstä ja liikuntaan ja urheiluun liittyvistä asenteista. Se on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa Aikuisväestön liikunnan harrastamisen useus Kansallisessa liikuntatutkimuksessa vuosina liikuntaharrastuksen frekvenssiä eli useutta tutkittaessa todettiin valtaosan (72 %) Suomen aikuisväestöstä harrastavan ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Lisäksi vähintään neljästi viikossa liikkuu lähes joka toinen eli 49 % ja runsas kolmannes (37 %) aikuisväestöstä harrastaa viikoittain jonkinlaista liikuntaa viidesti tai useammin. Liikuntaa harrastavien runsaaseen määrään vaikuttaa oleellisesti kävelylenkkeilyn suuri suosio, sillä tässä tutkimuksessa kävelylenkkeilyksi on luokiteltu kaikenlainen kävely tarkoituksesta ja vauhdista riippumatta. Miesten ja naisten välisiä eroja tarkasteltaessa on liikunnan harrastamisen useudessa eroja. Naisten joukossa on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän lähes päivittäin liikkuvia miehiin verrattuna. (Kansallinen liikuntatutkimus , 6-7.) Tuorein julkaisu Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymisestä on vuodelta Tutkimuksen mukaan Suomen aikuisväestön miehistä 67 % ja naisista 73 % harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, puolen tunnin kerta-annoksena. Samassa aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksessa käy ilmi, että työssä käyvistä miehistä 26 % ja naisista 44 % kävelee tai pyöräilee työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä. Työmatkoistaan vähintään 30 minuuttia päivässä pyöräilevien tai kävelevien työikäisten osuus on miehistä 11 % ja naisista 18 %. (Helakorpi Prättälä Uutela 2008, )
13 Aikuisväestön liikunnan harrastamisen kuormittavuus Liikuntaharrastuksen intensiteettiä eli kuormittavuutta tutkittaessa Kansallinen liikuntatutkimus raportoi 16 % Suomen aikuisväestöstä harrastavan voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa, joka aiheuttaa voimakasta hikoilua ja hengästymistä. Enemmistö eli 61 % ilmoitti kuntoilunsa sisältävän ripeää ja reipasta, jonkin verran hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Miehet näyttävät harrastavan naisia useammin voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa. Naisille taas on tyypillisempää ripeä ja reipas liikkuminen, joka hikoiluttaa ja hengästyttää jollakin tasolla. Verkkaisen ja rauhallisen kuntoilun nähdään yleistyvän ikääntymisen myötä. (Kansallinen liikuntatutkimus , 12.) Yhdistettäessä liikunnan harrastamisen intensiteetti ja frekvenssi, voidaan tehdä päätelmiä siitä, kuinka suuri osa väestöstä liikkuu terveyttään edistävästi. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa terveyttä edistäväksi liikunnaksi tulkitaan sen harrastaminen vähintään kolme kertaa viikossa. Lisäksi sen tulee olla luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa. Näin luokiteltaessa enemmistö aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, sillä riittävästi liikkuvien osuus on kasvanut 54 prosentista 57 prosenttiin toteutettuun tutkimukseen verrattaessa. Tästä huolimatta riittämättömästi liikkuvien osuus eli 43 % on suuri. (Kansallinen liikuntatutkimus , 13) Uusimpien suositusten mukaan liikuntaa tai kuntoilua tulisi kuitenkin harrastaa miltei päivittäin siten, että kokonaiskesto olisi vähintään 30 minuuttia. Sen vuoksi väestö on luokiteltu uudelleen vuoden kansallisessa liikuntatutkimuksessa, siten että liikuntaa tuli harrastaa vähintään neljä kertaa viikossa, vähintään 30 minuuttia kerrallaan hengästyen ja hikoillen. Intensiivisen liikunnan määritelmiä muutettaessa näin, vain reilu kolmannes eli 36 % aikuisväestöstä liikkuu terveyttänsä edistäen. Niinpä 1,2 miljoonaa suomalaista aikuista harrastaa liikuntaa riittävästi. Tämä tietää sitä, että 2,1 miljoonan suomalaisen osalta terveyttä edistävän liikunnan tunnusmerkit eivät täyty ainakaan harrastusliikunnan osalta. (Kansallinen liikuntatutkimus , ) 3.2 Aikuisväestön suosituimmat liikuntamuodot Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön suosituin liikuntamuoto on edelleen kävelylenkkeily, sillä sitä harrastaa 1,8 miljoonaa vuotiaista suomalaisista. Suurta suosiota osakseen saavat myös pyöräily ( ), hiihto ( ) ja uinti ( ), joka on saanut lisää harrastajia. Kuntosaliharjoittelun harrastajamäärä ( ) on ollut viime vuosina kasvussa, sillä neljän vuoden aikana se on saanut uutta harrastajaa. Juoksulenkkeily ( ) ja sauvakävely ( ) ovat molemmat keränneet uusia lajin harrastajia. Sauvakävelyn harrastajamäärä on lisääntynyt samassa suhteessa kuin kävelylenkkeilijöiden määrä on vähentynyt. Kymmenen suosituimman liikuntamuodon joukkoon kuuluvat lisäksi voimistelu, joka on vajaan harrastajan laji sekä salibandy ja aerobic, joilla molemmilla on noin harrastajaa. Näiden kahden jälkimmäisen harrastajamäärät ovat olleet kasvussa aikuisväestön keskuudessa. Yli sadantuhannen harrastajan lajeja ovat kaikkien edellä mainittujen lisäksi jalkapallo, rullaluistelu, laskettelu sekä sulka- ja lentopallo. (Kansallinen liikuntatutkimus , 24.) Eri liikuntamuodoista kiinnostuneita harrastajia tarkasteltaessa on uinnilla eniten potentiaalisia harrastajia, sillä lajia haluaisi harrastaa (Kansallinen liikuntatutkimus , )
14 Suosituimmat liikuntamuodot lähiliikuntamuotoina Kävely Kävely on oiva liikuntamuoto kaikille kaiken ikäisille. Kävelyn tehokkuutta ja vauhtia voidaan itse säädellä. Se voi myös olla sosiaalista ulkoilua tai tiukkaa kuntoilua. Kävely on helppo toteuttaa, koska se ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa, minkä useimmat urheilulajit nykyaikana vaativat. (Kotiranta ym. 2007, Ahonen Huovinen, 2001). Sauvakävely Sauvakävelyä on harrastettu hiihtäjien keskuudessa harjoittelun tehostamisen muodossa jo useita vuosikymmeniä, mutta kunto- ja terveysliikkujien pariin sen katsotaan tulleen 1990-luvun puolen välin jälkeen. Suomessa aktiivisia harrastajia 2006 vuonna tehdyn Suomen Ladun gallupin mukaan on 1,5 miljoonaa. (Suomen Latu 2009.) Sauvakävely on keskimäärin 20 % tehokkaampi liikuntamuoto kuin perinteinen kävely, koska sauvat aktivoivat myös ylävartalon lihaksia ja usein pidentävät ja nopeuttavat askellusta. Suuret lihasryhmät työskentelevät aktiivisesti, minkä seurauksena verenkierto- ja hengityselimistö kuormittuu ja syke saadaan nousemaan. (Kunto 2009.) Sauvakävelyn tehoon vaikuttaa henkilön tekniikka, kunto, vauhti ja kävelymaasto. Vaihtelua sauvakävelyyn saadaan maaston- tai tempon vaihteluilla. Sauvat tuovat myös tukea ja turvaa iäkkäämpien ihmisten ulkoiluun. (UKK-Instituutti 2009.) Sauvakävelyssä sauvojen käyttö parantaa rintarangan liikkuvuutta ja käsien lihasvoimaa. Kävelyn ryhti paranee sauvojen vaikutuksesta ja selän lihasten käyttö monipuolistuu. (Suomen Latu) Suomen Urheiluopiston testauspäällikkö Matti Heikkilä painottaa, että istumatyötä tekeville sauvakävely on oiva harjoitusmuoto avata istumatyön jumiuttama niska- ja hartiaseutu päivän rasituksesta. (Joutjärvi 2008.) Juoksu Juokseminen edistää kokonaisvaltaisesti fyysistä suorituskykyä, hengitys- ja verenkierto elimistöä ja peruskestävyyttä. Juoksu sopii useimmille liikkujille ja on tehokkaampaa kuin kävely. Väärä juoksutekniikka tosin altistaa vammoille ja kulumille nivelissä. (Kunto 2009.) Ylävartalon tulee olla juoksussa rento ja lantion luonnollisessa asennossa. Heikko pakaroiden lihaskunto muuttaa lantion asennon helposti eteenpäin pyöristäen selän, mikä rasittaa sitä. Kireys samalla alueella vetää lantiota taakse ja notkistaa alaselkää. Juoksutekniikka tulee olla taloudellinen ja ylimääräinen liike sivusuunnassa on epäedullista. Jalkojen kierto askellettaessa rasittaa polvea ja ylävartalon- tai käsien sivuttaiskierto hidastaa vauhtia. (Valla ym 2004, ) Tärkeää vammojen ehkäisemiseksi on löytää oikean juoksutekniikan lisäksi itselle sopiva rasitustaso, ettei juoksu käy keholle varsinkin aloittelijoilla liian raskaaksi. Juoksu kehittää erityisesti alaraajojen lihaskuntoa ja keskivartalon ryhti- sekä liikelihaksistoa. (Tohtori 2009.)
15 13 Rullaluistelu Rullaluistelu on vauhdikas ja monipuolisesti vartaloa kuormittava liikuntamuoto. Sauvat tuovat vielä lisää vauhtia ja tehoa luisteluun. Oleellista rullaluistelussa on huomioida oikean luistelutekniikan lisäksi oikea liikennekäyttäytyminen ja turvalliset varusteet. (Aalto 2005, 124.) Kuntotason kohottamiseen rullaluistelu on oiva vaihtoehto. Se kehittää niin kestävyyttä kuin lihaskuntoakin. Rullaluistelussa myös nivelet välttyvät suurilta tärähdyksiltä liikuttaessa pyörien päällä. Alavartalon suuret lihasryhmät työskentelevät ja energian kulutus kasvaa. Ylävartaloa voidaan aktivoida enemmän ottamalla sauvat mukaan lenkille. Sauvojen käyttö lisää hartia- ja käsivarsienlihasten sekä keskivartalon lihasten toimintaa. Kuntoilija itse voi myös helposti määrittää luistelun tehon ja vauhdin. (Vuorinen 2005.) Rullaluistelun positiivisina sivuvaikutuksina vartalon hallitseminen kehittyy. Koordinaation ja tasapaino elimiin kohdistuva ärsytys kehittää myös näitä osa-alueita, mitkä ovat suuri osa rullaluistelua. (Protraining 2009.) Pyöräily Pyöräily soveltuu hyvin kaikenikäisille ja pyöräilyä voivat myös eritavoin invalidisoituneet henkilöt harrastaa erilaisten apuvälineiden turvin esimerkkinä juoksupyörä, missä polkimet on korvattu ja vauhti saadaan aikaa potkimalla (Mielismäki 2008, 26). Polkupyöräily on tehokasta kuntoliikuntaa ja kehittää sydän- sekä verenkiertoelimistöä. Hapenottokyky ja varsinkin alaraajojen lihaskunto paranee. Pyöräily vaikuttaa myös tasapainon ja koordinaatioon positiivisesti. Pyöräily soveltuu erinomaisesti ylipainoisille, koska kehon paino lepää pyörän päällä ja näin se ei rasita jalkojen niveliä. Kiputilojen välttämiseksi pyöräilyssä tulisi kiinnittää huomiota oikeaan satulan ja ohjaustangon korkeus-säätöön ja etäisyyteen toisistaan. (Valla ym. 2004, ) 3.4 Aikuisväestön suosituimmat liikuntapaikat Suomalainen aikuisväestö liikkuu ensisijaisesti lähistön ilmaisilla liikenneväylillä. Kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit ja maantiet vetävät puoleensa suurinta osaa liikkujista. Ongelmallista liikunnanharrastamisen kannalta on se, että läheskään aina maanteitä, pyöräteitä ja jalkakäytäviä suunniteltaessa niiden liikunnallista hyödyntämistä ei tarkastella riittävästi. Kävelijän, juoksijan, rullaluistelijan ja pyöräilijän tarpeet esimerkiksi väylän pinnoituksen tai reitin mäkisyyden ja mutkaisuuden suhteen vaihtelevat. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että ihmiset hakeutuvat hyväkuntoisille reiteille, jotka sijaitsevat lähellä kotia, ja joilla on turvallista ja sosiaalista liikkua.
16 14 Taulukko1. Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat (Kansallinen liikuntatutkimus ) % % Kevyen liikenteen väylät (jalkakäytävät, pyörätiet) Ulkoilureitit (pururadat, hoidetut ladut, vaellusreitit) Maantiet Kuntosalit 5 8 Palloilusali tai -halli 4 6 Voimistelusali 3 4 Piha tai piha-alue 3 3 Uimahalli 3 3 Rakennetut ulkoliikuntapaikat (urheilu- ja pallokentät) 2 3 Jäähalli 1 2 Koti 2 1 Puistot 1 1 Vesistöt ja satamat 1 * Muu rakentamaton luonto (metsät, vesien jää) Mitä merkitystä on motivaatiolla? Liikunnallisesti aktiivisia ihmisiä motivoivat tieto liikunnan terveys- ja kuntovaikutuksista. Rentoutuminen, hauskuus, sosiaalisuus, itsearvostus ja tavoitteiden saavuttaminen motivoivat lähtemään säännöllisesti liikkeelle. (Commission Européenne 2004). Deci ja Ryan (1985) lisäävät motivaatioon vielä koetun fyysisen pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Miesten ja naisten välisiä liikuntamotivaatioita havainnoidessa on huomattu eroja. Naiset kokevat esteettiset kokemukset, itseilmaisun, luonnon, ulkonäön ja hyvinvoinnin merkittäviksi liikkumaan motivoiviksi tekijöiksi. Miesten listalta löytyvät kilpailu, ponnistelu, ystävien tapaaminen ja sosiaalinen arvostus. (Telama 1986; Pehkonen, Alakangas & Vehkaperä 2002) On myös tärkeää huomioida syyt, miksi liikkeelle ei lähdetä. Oheen on kerätty tyypillisimpiä (teko)syitä olla liikkumatta. (Commission Européenne 2004; Dunlap & Barry 1999.) LIIKKUMATTOMUUDEN SYITÄ Minulla ei ole aikaa harrastaa! Liikunta on epämiellyttävää! Liikunnan harrastaminen on kallista! Siinä ei ole mitään järkeä En halua elää ikuisesti En saa aloitetuksi Liikunta aiheuttaa kipua Liikunta on väsyttävää Pelkään kaatumista Pelkään loukkaantumista Ei ole ketään kenen kanssa liikkuisin Harjoittelu on tylsää Olen liian vanha liikkumaan Olen liian lihava harjoittelemaan Muiden mielestä liikunta on typerää En ole löytänyt sopivaa liikuntapaikkaa Sää on huono Kuva 4. Erilaisia liikkumattomuuden syitä
17 15 Liikunta ei vain edistä koettua hyvinvointia, vaan se edistää myös hyvän elämän osatekijöitä. Liikunnasta haetaan paljon muutakin kuin fyysistä terveyttä ja hyvää oloa. Liikunta voidaan kokea arvoksi sinänsä, mutta se voi olla myös väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi. Autonominen liikunta on kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa. Se tarjoaa uppoutumisen kokemuksia, flow-kokemuksia, jolle on ominaista, että tekeminen on sinänsä tavoite. Tälle on edellytyksinä mm. haasteiden ja osaamisen sopusointu, selkeät tavoitteet, välitön palaute ja sosiaalinen vuorovaikutus. Elämysliikunta tarjoaa voimakkaita kokemuksia. Elämysten elementteinä ovat itse aktiivisen toiminnan lisäksi kauneus, taito, haasteet tai jopa vaarat. Sosiaalinen liikunta tarjoaa ystävyyssuhteita, arvostusta, läheisyyttä, yhteisiä asioita ja yhdessäoloa. Sosiaalinen vuorovaikutus on vahva liikuntamotiivi sekä miehillä että naisilla. Tavoitteellinen liikunta voidaan jakaa kahteen tavoitteiden ja tulosten mukaan. Liikuntaa voidaan käyttää välineenä esim. terveyden, menestyksen tai rahan saavuttamiseksi; toisaalta liikunnassa itsessään kehittyminen voi olla tavoite. Filosofinen liikunta liittää toiminnan uskomus- tai aatejärjestelmiin. Nykyaikana ekologisuus on nousemassa jopa filosofisen liikunnan teemaksi. (Ojanen 2001, ) 3.6 Aikuisväestön liikunnan harrastamista motivoivat ja estävät tekijät Aikuisten liikunnan harrastamista motivoivia tekijöitä ovat niin terveysvaikutukset, painonhallinta, ulkonäköön liittyvät tekijät, sosiaalinen kanssakäyminen ja virkistyminen kuin elämysten ja ilon kokemukset (Hirvensalo Häyrynen 2007, 67). Liikuntatutkimusten mukaan suomalaisen aikuisväestön liikunnan harrastamiseen johtavia tekijöitä ovat ensisijaisesti terveys, kunto, virkistyminen ja rentoutuminen. Muita yleisesti ilmoitettuja syitä ovat liikunnan aikaansaamat elämykset, mahdollisuus yhdessäoloon ja toisaalta yksinoloon sekä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Suomalaisten liikunnalle ominainen piirre on se, että he liikkuvat paljon yksin ja luonnossa. Usein liikunta tuottaa suomalaisille enemmän sisäistä nautintoa kuin ulkoapäin havaittavaa iloa. Kaikkiaan liikunnan ja ulkoilun terveyteen, kuntoon ja hyvinvoinnin kokemuksiin kohdistuvat odotukset toteutuvat suomalaisten keskuudessa hyvin ja tuottavat lukuisia asteeltaan melko voimakkaita hyvinvoinnin tuntemuksia. (Vuori 2005c, 625.) Omaa liikunnanharrastamista edistäviksi tekijöiksi raportoidaan useimmiten valaistujen ulkoiluteiden rakentaminen, koulujen liikuntatilojen käyttömahdollisuuksien lisääminen ja paikallisten liikuntamahdollisuuksien tiedotuksen lisääminen. Yksi hyvä keino aktivoida aikuisväestöä liikkumaan ovat erilaiset liikuntakampanjat, joita käytetään erityisesti työyhteisöissä. Liikuntakampanjoiden tavoitteena on saada ihmiset havahtumaan, että omasta kunnosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Ne toimivat kannusteina ja antavat virikkeitä sekä motivaatiota liikunnan harrastamiseen. (Huuska Wallen 2006, 186; Vuori ym. 2005, 678.) Liikuntaharrastuksen esteistä puhuttaessa ne voidaan jakaa yksilöllisiin esteisiin sekä ympäristöön kytkeytyviin sosiaalisiin ja fyysisiin esteisiin. Esimerkiksi lenkkikaverin poismuutto voi lopettaa rutiininomaiset yhteislenkit. Harrastamisen todennäköisyyteen vaikuttavat myös tiedon puute harrastusmahdollisuuksista ja liikunnan hyödyistä. Ympäristötekijät voivat vaikuttaa estävästi liikunnan harrastamiseen, sillä esimerkiksi Suomen talvi voi rajoittaa ulkona liikkumista. Yleisimmäksi liikuntaan osallistumista rajoittavaksi tekijäksi ilmoitetaan haastattelu- ja kyselytutkimuksissa tavallisesti ajanpuute. Väsymys, kiinnostuksen puute ja liikuntapaikkojen vähyys tai vaikea saavutettavuus ovat seuraavaksi yleisimpiä syitä. (Hirvensalo Häyrynen 2007, 67; Vuori ym. 2005, 678.)
18 16 4. HYVINVOINTIA KOUVOLAN RAITEILTA Kouvola on noin asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa. Vuoden 2009 alussa Kouvolaan liittyi viisi kuntaa, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Kaupungin suurimmat työllistäjät ovat kaupan, liikenteen ja hallinnon palvelusektori. Kouvolassa on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa talvi- ja kesälajeja. Erikoisimmista mainittakoon ratsastus-, moottoriurheilu- ja laskettelukeskus sekä mäkihyppymäet. Alueelta löytyy hyvät mahdollisuudet harrastaa perinteisiä liikuntalajeja, kuten hiihtoa ja yleisurheilua. Vertailtuna muihin asukasluvultaan samankokoisiin kaupunkeihin, vanhan Kouvolan liikuntapaikkojen määrä on keskinkertainen. Kevyenliikenteenväylät ovat yksi suurimmista ja parhaiten kehittyneimmistä liikuntapaikoista Kouvolassa ennen kuntaliitosta. Viimeisen 20 vuoden aikana kevyenliikenteenväylien pituus kilometreinä mitattuna on kaksinkertaistunut. Kehitystä on seurattu päällystetyistä ja maastoon merkatuista raiteista. Vuonna 1982 raittipituus oli 46,6 km, kun nykyään raitteja on yhteensä 99,8 km (taulukko 2.) Taulukko 2. Kouvolan kaupungin kevyenliikenteen väylien kehitys vuodesta 1982 vuoteen 2008 (Laine, M- L ) vuosi raittipituus ( km ) tunnelit / sillat , , , , , , , , , Kouvolan Hyvinvointiraitit Kouvolan kaupunki aloitti keväällä 2008 keväällä kevyenliikenteenväylien kehittämishankeen Hyvinvointiraitit. Hyvinvointiraittien tarkoituksena on lähteä läheltä liikkeelle. Raitit yhdistävät kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun mahdollisuuden. Tämän lisäksi raittikokonaisuuteen kuuluu web-palvelu, jossa voi seurata omaa liikkumista raitilla viikkoliikuntamittarin avulla. (Tenovirta 2008, 6.) Hyvinvointiraitit ovat toiminnallisia reittejä, jotka sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä ja tarjoavat turvallisen ja saavutettavan liikuntaympäristön laajoille käyttäjäryhmille. Raitit ovat vapaasti käytettävissä.
19 17 Raitteja on kolme erilaista. Ne määräytyvät pituuden mukaan. Näiden raittien varsilla on lihaskunto-harjoitteluun tarkoitettuja välineitä, joita voi käyttää milloin vain. Laitteiden tarkoituksena on tehdä lenkkeilystä vaihtelevampaa. Raitin aloituspaikassa sijaitsee kirjautumispiste, jolle näytetään henkilökohtaista kirjautumiskorttia. Tämän jälkeen tehdään liikuntasuoritus, jonka jälkeen näytetään korttia lopetuspisteelle. Lopetuspiste sijaitsee lähtöpaikan vieressä. Liikunnan määrän kortti kirjaa henkilökohtaiselle web-sivustolle, josta jokainen pystyi seuraamaan omaa liikkumistaan. Jos web-palvelua ei halua käyttää, voi raitin aloituspisteellä sijaitsevasta Symbicon - näytöstä nähdä oman liikuntasuorituksen, kun koneelle näyttää kirjautumiskorttia. Web-palvelu ilmoittaa vain raitilla liikutun määrän (liikunnan keston), eikä siihen toistaiseksi voi lisätä muita suorituksia. Kuva 5. Kouvolan hyvinvointiraitit
20 18 Kouvolan hyvinvointiraittitutkimuksessa selvitettiin, missä Kouvolassa asuvat ihmiset liikkuvat vapaa-ajalla ja työmatkoilla. Uusia lähiliikuntaraitteja suunniteltaessa on tärkeää kartoittaa olemassa olevat raitit ja reitit sekä selvittää raittien käyttäjien toiveita uusista liikuntaympäristöistä. Jo olemassa olevia reittejä voidaan kehittää merkitsemällä niitä reiteille ja karttoihin, kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen (esim. tien ylityksiin) ja tuomalla esille paikallisia erityispiirteitä (esim. kulttuurimaisema, merkittävä rakennus tai muu kohde). Lisäksi raiteille voidaan järjestää palveluita, esimerkiksi ohjattuja raittilenkkejä. Kouvolassa raittien varrelle asennettiin myös erilaisia lihaskunnon vahvistamiseen soveltuvia laitteita. Tutkimukseen sisältyneet hyvinvointiliikuntakyselyt ja käyttäjäkyselyt toteuttivat Miamari Kuronen ja Suvi Taimisto opinnätetyönään Haaga-Helian ammattikorkeakouluun. 4.2 Kouvolan hyvinvointiliikuntakysely Kohderyhmä tutkimuksen hyvinvointiliikuntakyselyyn valittiin satunnaisotannalla Kouvolan kaupungin asukkaista. Väestörekisteristä saatiin henkilöiden tiedot. Kysely lähetettiin 1500 kouvolalaiselle. Otannan suuruus on 5 % Kouvolan asukkaista. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin iältään vuotiaat kaupunkilaiset. Kyselyyn vastasi 549 kouvolalaista, joista miehiä oli 45 %, naisia 53 % ja 2 % vastanneista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Vastanneiden määrä oli 2 % Kouvolan kaupungin asukkaista. Alle 15- vuotiaita kyselyyn vastasi 3 % ja vuotiaita 16 %. Vastaajista 14 % oli iältään vuotiaita ja 12 % vuotiaita. Suurimman osan vastauksista antoi yli 46- ja alle 65-vuotiaat kouvolalaiset. Vastaajista 22 % oli vuotiaita ja 24 % vuotiaita. Yli 65-vuotiaita oli 9 % kyselyyn vastanneista Liikuntapaikkojen käyttö Liikuntapaikkojen käyttökartoituksessa selvitettiin kouvolalaisten käyttämät liikuntapaikat. Jokainen vastaaja valitsi ne vaihtoehdot, joita oli käyttänyt viimeisen kuukauden aikana. Liikuntapaikkoja käytettiin myös hyötyliikuntaan ja koulu- tai työmatkaliikuntaan. Suosituin liikuntaympäristö oli kevyenliikenteen väylät (kuvio 1.), jossa miehistä 89 % ja naisista 90 % liikkuu. Toiseksi suosituimmat liikuntapaikat olivat polut ja ladut, joissa 47 % miehistä ja 41 % naisista liikkuu. Kuntosaleja, maanteitä ja sisäliikuntatiloja sukupuolesta riippumatta käyttivät noin % vastaajista. Muihin liikuntapaikkoihin lukeutuu mm. koti, golfkeskus, laskettelukeskus keila- ja tennishalli. Näitä paikkoja liikkumiseen käytti miehistä 8 % ja naisista 7 %.
Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen. http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf
Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf Hyvinvointi FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Esityksen aihe Alaotsikko FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLiikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto
Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotLIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.
Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotTaustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:
Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotKuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!
Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
LisätiedotNaiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa
Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotMaastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen
Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotNyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.
LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä
LisätiedotTerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.
TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotIdeoita liikuntaneuvontaan
Ideoita liikuntaneuvontaan Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Diabetes ja liikunta Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Insuliini
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotENERGIAINDEKSI
ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotRatsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien
Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN
LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotLIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen
LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla
LisätiedotViherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotUrheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö
Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotExercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS
KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen
LisätiedotLajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla!
2014 LAJIKOKEILUJA SENIOREILLE VIIKOILLA 47 & 48 Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! Osaan lajikokeiluista on ilmoittautuminen pe 14.11.2014 klo: 12.00 mennessä. Ilmoittautuminen
LisätiedotTAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi
TAKUULLA LIIKUNTAA Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta Julkistamistilaisuus 10..019 Helsinki Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi Tavoite
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotSelkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät
Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
Lisätiedot